Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen arvokasta, että tarkastusraporttia ja väliraporttia tulee, niin kuin tässä tapauksessa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti on erittäin hyvä asiakirja. On rohkeutta, on viisautta katsoa, mitä on tehty tähän asti ja mitkä ovat näkymät tulevaisuuteen. Suomen kannalta on aivan ratkaisevan tärkeää se, saammeko työllisyysasteen paranemaan ja työttömyyden vähenemään. Se on se iso juttu, joka pitää meidän hoitaa.
Meille pari päivää sitten tuli Euroopan unionista tieto, että Suomi on EU-maista toiseksi viimeisenä kasvussa. 1,2 prosenttia on ennustettu talouskasvun olevan tällä hetkellä maassamme, ja se on aivan liian vähän. Kasvu on saatava tuonne lähemmäksi 3:a prosenttia, jolloin työttömyys aidosti lähtee laskemaan. Se on se todellinen julkisen talouden säästökeino, ainoa toimiva keino, joka auttaa ei vain valtiontaloutta, julkista taloutta, vaan se auttaa niitä ihmisiä, jotka tällä hetkellä ovat työttöminä. Se on heidän elämänsä kannalta todella iso juttu ja myös heidän tulevan eläketurvansa kannalta todella iso juttu.
En jaksa ymmärtää tämän salin puheenvuoroja, niitä, joiden mukaan verotusta kiristämällä jotakin hyvää saataisiin aikaiseksi. Se tie nähdäkseni on kuljettu ajat sitten loppuun. Verotusta kiristämällä tätä ongelmaa ei ratkaista, paremminkin verotusta järkevästi keventämällä, yrittäjyyttä tukemalla ja nimenomaan niin, että saamme kilpailukyvyn pikkuhiljaa palautettua takaisin.
Tämä raportti kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että veropolitiikalla ja yleensä valtion, hallituksen politiikalla pitää olla näköalaa tulevaisuuteen. Se ei voi olla mitään halpaheikkihommaa, jossa tehdään yksi päätös per päivä ja sitten katsotaan huomenna peukalo pystyssä, onnistuttiinko vai epäonnistuttiinko. Kyllä pitää olla näköala pitkälle tulevaisuuteen, uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä. Hallitus on tehnyt niitä, mutta silti tarvitaan näitä, samaa linjaa on jatkettava. Kahdeksan vuotta rämmittiin laman suossa, ja jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että tämmöisestä tilanteesta ei yhden vuoden tai kahden vuoden politiikalla päästä irti. Kysymys on tämän vaalikauden politiikasta ja ehdottomasti myös seuraavan vaalikauden politiikasta.