Pöytäkirjan asiakohta
PTK
68
2019 vp
Täysistunto
Torstai 21.11.2019 klo 16.00—21.40
9
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta
Hallituksen esitys
Valiokunnan mietintö
Toinen käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen
Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Valiokunnan puheenjohtaja Risikko, olkaa hyvä. 
Keskustelu
19.12
Paula
Risikko
kok
Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan käsitteillä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta, ja tosiaan käytän esittelypuheenvuoron, koska silloin kun tämä oli mahdollisuus esitellä, minulla ei valitettavasti ollut mahdollisuutta itse tulla. 
Elikkä sivistysvaliokunta pitää ehdotusta opintorahan sitomisesta kansaneläkeindeksiin 1. päivänä elokuuta 2020 erittäin kannatettavana, sillä indeksiin sitominen vähentää opintotuen ostovoiman heikkenemistä ja turvaa järjestelmän kestävyyttä sekä opiskelijoiden toimeentulon tasoa. Opintorahan huoltajakorotuksen tasokorotus 25 eurolla on myös erittäin kannatettava. Huoltajakorotuksen tasokorotus lisää opiskelijan käytössä olevia varoja ja parantaa edellytyksiä opiskelun ja lapsen huoltajuuden yhdistämiseen. 
Esityksessä ehdotetaan ulkomaisten korkeakoulujen lukuvuosikäsitteen ja tutkintokäytäntöjen huomioimista opintolainahyvityksen ehdoissa sekä opintorahan ja asumislisän vapaaehtoista palauttamista koskevan sääntelyn muuttamista verotuksen toimeenpanon aikataulumuutoksen vuoksi. Lisäksi ehdotetaan, että luovutaan mahdollisuudesta säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Hallituksen esitys sisältää myös muutosehdotuksia eräisiin opintotukilain viittaussäännöksiin muun lainsäädännön muuttumisen vuoksi.  
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Muutama sana:  
Ensiksikin opintorahan indeksisidonnaisuus on erittäin hyvä. Sehän on aikoinansa päätetty jo silloin viime kaudella, mutta nyt se sitten laitettiin toimeen, ja se on erinomaisen hyvä asia.  
Perheellisten opiskelijoiden asemasta me toteamme näin: ”Sivistysvaliokunta on huolissaan siitä, että erityisesti kahden opiskelijavanhemman perheissä toinen vanhemmista joutuu usein keskeyttämään opiskelunsa tai hidastamaan siinä etenemistä toimeentulon takaavan ansiotyön vuoksi. Perheellisten opiskelijoiden ahdinkoa kuvaa myös Amisbarometri 2017, jonka mukaan jopa 34 prosenttia perheellisistä opiskelijoista ammatillisessa koulutuksessa on joutunut turvautumaan pikavippiin tai kulutusluottoon. Sivistysvaliokunta pitää korotusta erittäin kannatettavana, sillä tuen korotus kohdentuu heikoimmassa asemassa olevalle opiskelijaryhmälle. Se osaltaan parantaa perheellisten opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun ja edistää samalla opiskelijalapsiperheiden hyvinvointia.”  
Sitten me otamme kantaa myös opintorahan ja asumislisän vapaaehtoiseen palauttamiseen: ”Hallituksen esitys sisältää uuden asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään määräajasta, johon mennessä opiskelijan on palautettava opintoraha ja asumislisä tukivuotta koskevan vapaan tulon rajan korottamiseksi. Määräajan on oltava yhdenmukainen Verohallinnon päättämän etuuden palauttamista maksuvuotta seuraavan vuoden aikana koskevan määräajan kanssa. Tämän määräajan noudattaminen on edellytys sille, että maksu voidaan ottaa halutulla tavalla huomioon maksuvuoden verotuksessa. Saadun selvityksen mukaan Verohallinto on päättänyt aikaistaa määräaikaa toukokuun lopusta huhtikuun loppuun, niin että sitä sovelletaan jo vuodelta 2019 toimitettavaan verotukseen eli keväällä 2020 takaisin maksettaviin etuisuuksiin. Lisäksi Verohallinto on ilmoittanut, että se voi vuosittain muuttaa aikataulua. Edellä todetun vuoksi sivistysvaliokunta pitää ehdotettua asetuksenantovaltuutta tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä sekä opintotuen saajien että Kelan kannalta, että palautusten määräpäivä pysyy samana jatkossa. Sivistysvaliokunta korostaa, että opintotuen vapaaehtoisten palauttamisten määräajan on oltava hyvissä ajoin tuensaajan tiedossa. Tuensaajalla on oltava myös käytettävissään tarvittavat tiedot kalenterivuoden tuloistaan, jotta tarve vapaaehtoiselle palautukselle on mahdollista arvioida.”  
Vielä tässä sanotaan tästä uudistuksen seurannasta: ”Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ehdotettujen uudistusten käytännön toimeenpanoa ja niiden vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden asemaan sekä opintotuen palautuksia koskevan sääntelyn toimivuutta ja opiskelijoiden tiedonsaannin oikea-aikaisuutta ja riittävyyttä.”  
Sitten me lausumme myöskin opintotuen kehittämistarpeista muutaman sanan tässä: ”Eduskunta on vuonna 2014 jo edellyttänyt, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, jolla turvataan päätoimisen opiskelun taloudelliset edellytykset ja otetaan huomioon myös järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta parantavat näkökohdat. Asiantuntijakuulemisissa on ilmennyt, että opintotukijärjestelmä on hyvin monimutkainen, vaikkakin sitä on viime vuosina osin selkeytetty. Valiokunta korostaa, että tämä monimutkaisuus aiheutuu osin toimintaympäristöstä ja huomioon otettavasta muusta lainsäädännöstä, erityisesti sosiaaliturvan sääntelystä. Sivistysvaliokunta pitää edelleen tärkeänä, että järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta pyritään lausuman mukaisesti parantamaan.” 
Tämä meidän mietintömmehän oli yksimielinen, eli eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 33/2019 sisältyvän lakiehdotuksen, mutta me kiinnitimme kyllä tuolla muutamiin asioihin huomiota, erityisesti Verohallinnon eräänlaiseen esitykseen. Siitä Kela oli kyllä aivan toista mieltä, jotenka me lausuimme tästä ja toivomme sen otettavan huomioon. — Kiitos.  
19.18
Hilkka
Kemppi
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on ollut kaikkien eduskuntaryhmien mielestä nähdäkseni kannatettava, varmasti sen takia, että se sitoo opintotuen indeksiin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden ostovoimaa ja pitää heidät mukana täällä maailmassa. 
Opiskelun tulee olla mahdollista, sillä vain koulutuksen kautta suomalainen yhteiskunta voi nousta, ja vain osaamisen kautta me voimme lisätä työn tuottavuutta, josta tässäkin salissa on paljon keskustelu. Kannatan ehdottomasti tämän hallituksen esityksen hyväksymistä.  
On myös hyvä, että hallitus tunnistaa opiskelijoiden taloudellisen ahdingon ja toimii sen edessä parhaansa mukaan. Vuosikymmenten tavoite opintorahapainotteisesta opintotuesta toteutettiin itse asiassa syvimmän laman aikaan 1990-luvulla Ahon hallituksen toimesta, ja nyt, vaikka vähän on harmaita pilviä talouden tiellä, rohkenemme silti korottaa opiskelijoiden toimeentuloa esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden osalta. Huoltajakorotukseen on tulossa 25 euron lisäys. Pidän sitä merkittävänä. Lastensaantiin kannustavalle opiskelulle raivataan tilaa sitä kautta. Toivon, että opiskelijoiden huoltajakorotus osaltaan kannustaa nuoria perheellistymään perheen perustamisen lykkäämisen sijaan. On aivan kestämätöntä, että meillä on niin vähän korkeakouluopiskelijoita, jotka käyttävät tätä huoltajakorotusta. Itse asiassa vain 14 500 korkeakouluopiskelijaa nostaa huoltajakorotusta. Tämä on käynyt ilmi lakia käsiteltäessä. Yksi kolmasosa siitä on yliopisto-opiskelijoita, ja kaksi kolmasosaa siitä on ammattikorkeakouluopiskelijoita. Mielestäni on huolestuttavaa, että näin harva on tämän etuuden piirissä. Kutsunkin opiskelijajärjestöt pohtimaan meidän kanssamme tänne eduskuntaan lapsitoiveiden täyttämistä ja sitä, millä tavalla voisimme kannustaa korkeakouluopiskelijoita nimenomaan lastensaantiin paremmin. 
Opintotukea tulisi kuitenkin nähdäkseni pidemmällä aikajänteellä kehittää perustulon suuntaan, ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. On syytä sanoa ääneen, että nykyinen opintotukilaki on todella sekava kaikkien uudistusten jälkeen, ja itse asiassa Kelan etuudet pähkinänkuoressakin taitavat olla lähemmäs 500 sivua. Meillä taitaa olla Suomessa toistakymmentä erilaista opintotukea tälläkin hetkellä näiden uudistusten seurauksena, ja toivon, että opintotukijärjestelmää tullaan kehittämään osana sosiaaliturvajärjestelmää ja että se nähdään merkittävänä siellä. 
Pidemmällä aikajänteellä on opiskelijoille välttämätöntä elinkustannusten kattamiseksi, että me korotamme opintotuen tasoa ja erityisesti opintorahan osaa tässä kokonaisuudessa. — Kiitoksia. 
19.22
Pekka
Aittakumpu
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Sain tämän viikon tiistaiaamuna puhelimeeni kuvaviestin, kun olin saapumassa tänne eduskuntaan. Tuossa kuvassa minua katseli pieni vauva, uusi ihminen. Ystäväperheeseemme oli syntynyt poikavauva. Tällaisia viestejä me tarvitsemme lisää. Aivan kuten edustaja Kemppi toi esille, meidän täytyy luoda entistä perheystävällisempää ja lapsiystävällisempää maata. Viime viikolla puhuimme täällä eduskunnassa keskustan aloitteesta lapsiystävällisemmän Suomen rakentamisesta, ja siinä yhteydessä tuli esille hyviä erilaisia näkökulmia ja toimenpiteitä, joilla me voimme edistää sitä, että maamme olisi entistä lapsiystävällisempi. 
Lapsiystävällisyyden lisäämiseksi on erittäin ilahduttavaa, että hallitus nyt korottaa opintotuen huoltajakorotusta 25 eurolla. Viime vaalikaudella opintotukeen palautettiin tämä korotus, joka vuonna 1992 siitä poistettiin. Korotuksesta tehtiin 75 euron suuruinen, ja nyt se tosiaan tulee olemaan 100 euroa kuukaudessa. On tärkeää luoda mahdollisuuksia perheellistyä jo opiskeluaikana. Tämä korostuu nyt, kun maamme syntyvyys on romahtanut historiallisen alhaiselle tasolle. Erityisesti meidän tulee taata jokaiselle mahdollisuus tavoitella toivomaansa lapsilukua. 
Arvoisa puhemies! Erittäin hienoa on myös, että opintotuki sidotaan nyt indeksiin. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että ”indeksiin sitominen vähentää opintotuen ostovoiman heikkenemistä ja turvaa järjestelmän kestävyyttä sekä opiskelijoiden toimeentulon tasoa”. On selvää, että nämä nyt tehtävät toimet eivät vielä riitä vaan meidän on jatkettava — niin kuin tässä on hyvissä puhevuoroissa tullut esille — eri tavoin meidän opintotukijärjestelmän selkeyttämistä ja kehittämistä, jotta se vastaa tarpeita tässä ajassa, jota nyt elämme. 
Huomionarvoinen on se valiokunnan toteamus, että on käytävä laajaa keskustelua opiskelijoiden toimeentulosta, mihin sisältyy myös se, että meidän on tarkasteltava opiskelijan vapaan tulon rajoja ja opiskelijoiden velkaantumisen astetta. On hienoa, että tämän hallituksen esityksen myötä otamme lisää askeleita siihen suuntaan, joka tukee sivistystä ja koulutusta. Sen vuoksi tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava. Se luo toivoa ja vahvistaa sitä näköalaa, että jokaisella tulee olla tässä maassa mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. 
19.25
Anna-Kaisa
Ikonen
kok
Arvoisa puhemies! Opintorahan sitominen indeksiin on kannatettava asia, sillä se vahvistaa opiskelijoiden ostovoimaa. Samalla on kuitenkin pakko todeta, että hallitus on asiassa unohtanut vaalilupauksensa. Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLin ja Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin kyselyssä hallituspuolueet lupasivat merkittäviä korotuksia korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan. Nyt käsittelyssä oleva opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin tarkoittaa kuitenkin vain muutaman euron korotusta. 3—25 euron korotus opintorahaan ei vastaa hallituspuolueiden lupauksia joillakin jopa 100 euron korotuksista. Esityksen toinen osa, huoltajakorotuksen tasokorotus, parantaa edellytyksiä opiskelun ja lapsen huoltajuuden yhdistämiseen, ja tämä on hyvä asia. Tervehdin sitä ilolla.  
Haluan samalla nostaa esiin toisen opintorahaan liittyvän epäkohdan: Noin 60 prosenttia opiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Tulorajat ovat tällä hetkellä merkittävä kannustinloukku, joka on estänyt opiskelijoiden työkokemuksen kartuttamista ja ollut esteenä omalla työllä ansaitulle elintason nousulle. Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta tulorajojen vuoksi. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan, että opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla nykyistä opintotuen tulorajaa 50 prosentilla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaisi 6 000 eurolla 18 000 euroon. Opintotukijärjestelmän nykyiset tulorajat haittaavat opiskelijoiden lisätulojen hankkimista ja samalla työkokemuksen kerryttämistä. Liiasta ahkeruudesta sakotetaan turhan nopeasti. Muutoksesta hyötyisi myöskin yhteiskunta, sillä Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan tulorajojen 50 prosentin nosto lisäisi myös julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Toivon, että hallitus tarttuu tähän seuraavaksi. 
19.27
Kaisa
Juuso
ps
Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan hyväksyttiin yksimielisesti sivistysvaliokunnassa. Ollaan kuultu kuitenkin iso joukko asiantuntijoita, ja kyllä siellä asiantuntijoiden keskuudessa oli se huoli ja toteamus, että opintotuesta on tullut todella monimutkainen etuus. Yhdyn edellisiin puhujiin siinä, että tämän hallituskauden aikana tulisi tarkastella, josko siitä voisi tehdä yksinkertaisemman.  
Erityisesti jäi mieleen tämä ammattiopiskelijoita koskeva epäkohta, joka liittyy lyhyisiin oppisopimusjaksoihin. Kun työssäoppiminen on muuttunut oppisopimuskoulutukseksi ja ne oppisopimusjaksot ovat todella lyhyitä, niin koulut eivät ilmoita Kelalle ajoissa niistä, jolloin opiskelija saa opintotuen siltä ajalta ja sitten se peritään myöhemmin takaisin. Nämä ovat tämmöisiä asioita, jotka aiheuttavat todella paljon takaisinperintää Kelalle ja todella paljon taloudellista epävarmuutta myöskin ammattiin opiskeleville nuorille. Tämä on asia, mihin tulisi mielestäni kiinnittää huomiota.  
Mitä tulee sitten näihin edustaja Ikosen mainitsemiin vaalilupauksiin, niin kyllähän tässä ennen eduskuntavaaleja oli vaalipaniikki monella puolueella ja niitä lupauksia singottiin, satasia sinne ja satasia tänne. Tietysti pitää hallituksenkin muistaa, että kyllä ne täällä eduskunnassa vastaan tulevat, että ehkä kannattaisi vähän varovaisempi olla vaalilupauksissa. — Kiitos.  
19.28
Paula
Risikko
kok
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Ikonen toi esille tulorajat. Olen henkilökohtaisesti elämäni aikana rahoittanut oman opiskeluni täysin... Olen saanut tietysti sitä opintorahaa ja joutunut ottamaan myös lainaa, mutta aina oli pelko siitä, että joutuu siihen takaisinmaksuun, koska tulorajat olivat niin matalat. Siitä lähtien olen kyllä sitä mieltä ollut, että tulorajoja pitäisi nostaa. 
On joskus myöskin hieman argumentoitu ja perusteltu sillä, että sitten venyvät opiskelut. No, joidenkin opiskelijoiden kohdalla on aivan pakko tehdä töitä ihan taloudellisista syistä, niin kuin minulla oli, elikkä en olisi muuten saanut rahoitettua opiskelujani, mutta eivät minulla kuitenkaan opiskelut pidentyneet yhtään. Eli ei se aina kaikilla tapahdu niin, että jos käy työssä, niin opiskelu sitten pidentyy. Sitten toinen on myöskin se, että joissain ammateissa on ihan hyväkin käydä välillä töissä, koska siinä saa vähän enemmän kokemusta siitä ammatista ja saa myöskin valmiutta edistyä opiskelussa. Elikkä se, että käy välillä töissä, voi jopa edistää opiskelua, koska saa valmiuksia sieltä käytännön kautta.  
Toivon todella, että näihin tulorajoihin saadaan jossain vaiheessa muutos. — Kiitos. 
19.30
Pekka
Aittakumpu
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Ehkä joku sana siitä, kun kuulin, että hallitus on antanut vaalilupauksia. Eihän hallitus sinällään ole vaalilupauksia antanut, vaan vaalit pidettiin 14. huhtikuuta 2019 ja hallitus nimettiin 11. kesäkuuta 2019 varsin monivaiheisten hallitusneuvotteluiden jälkeen, ja hallitusohjelma on kompromissi, johon me keskustassa olemme hyvin tyytyväisiä. 
Tässä nousivat esille opiskelijoiden tulorajat, ja olisin itsekin valmis niitä hyvin laajastikin tarkastelemaan. Aivan kuten edustaja Risikko, olen opiskeluaikana tehnyt monenlaisiakin töitä, ja erityisesti perheellisenä opiskelijana se oli ehdottoman tärkeää, että pystyi niitä tekemään. Moni opiskelija on joutunut varsin vaikeisiin ongelmiin, kun on tullut näiden opintorahojen maksamisen aika eikä välttämättä ole pystynyt tai osannutkaan huomioida näitä tulorajoja riittävän hyvin. Se, että me kannustaisimme jo opiskeluaikana työhön, on minusta hyvä suunta. Mehän voimme myöskin ehkäistä opintojen venymistä esimerkiksi sillä tavalla, että on tietyt velvoitteet opintojen edistymisestä, täytyy suorittaa tietty määrä opintopisteitä, jotta sen opintorahan saa. 
19.31
Hilkka
Kemppi
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin tässä kuunnellessani keskustelua tähän hallituksen esitykseen liittyen, millä tavalla olen vaaleja tehdessäni lupaillut opiskelijoille toimeentuloa. Allekirjoitan sen, että olen useaan otteeseen miettinyt, että opiskelijoiden toimeentulo ei ole riittävä kaikissa elämäntilanteissa. Kuitenkin summien lupailun sijaan olen kiinnittänyt huomiota siihen, että perheellisten opiskelijoiden toimeentulo opintojen aikana parantuisi, ja nimenomaan tämä hallituksen esitys nyt korottaa perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja on valinnut kohderyhmän tälle korotukselle, jotta se voisi tukea jotain ryhmää paremmin. Jos hajauttaisimme koko summan, niin helposti kävisi niin, että ne, jotka sitä apua kipeimmin tarvitsevat, jäisivät jalkoihin. 
Tulorajojen nosto kuulostaa aina houkuttavalta ja hyvältä, ja olen itsekin sitä mieltä, että tulorajojen nosto olisi perusteltua, jos kassa olisi pohjaton. Kuitenkin kun elämme järkevän talouspolitiikan hallitusohjelmaa, olemme joutuneet priorisoimaan näitä opintotuen kehittämistavoitteita. Tulorajojen korottaminen puolella maksaa Kelan arvion mukaan 50 miljoonaa vuodessa, ja tulorajan poisto maksaisi 200 miljoonaa vuodessa, eli puhumme isoista hintalapuista. 
Kuitenkin työn tekemistä pitäisi tukea enemmän, siitä olen täysin samaa mieltä, ja sen takia opintotuen tulisi taipua paremmin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa opiskeluun. Ei voi olla niin, että opiskelijan toimeentulo on vaikeampi tai vaakalaudalla, kun tehdään töitä erilaisessa ympäristössä kuin vain kouluympäristössä. Nimenomaan oppisopimuskoulutusta kehittämällä ja huolehtimalla siitä, että opintotuki pysyy tässä muutoksessa mukana, voisimme lisätä meidän opiskelijoiden työntekoa. Näen, että oppisopimuskoulutus toisi myös käytännönläheisyyttä oppimiseen niin, että meidän opiskelijat saisivat riittävät taidot ja pääsisivät työelämään nopeammin. 
Uskon, että opintotuki on yksi keino työllistymisen ja työnteon helpottamiseen tai työnteon lisäämiseen opiskeluaikana, mutta toivon myös, että opintoja arvostetaan työntekona, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että annamme kerta toisensa jälkeen viestiä, että opintoja tehdessä pitäisi samaan aikaan pystyä myös työntekoon, sillä se jos joku näkyy meidän nuorten jaksamisen haasteena. Toivon, että eduskunta antaa arvoa nimenomaan opiskelijoiden tekemälle työlle eli myös opiskelulle itsellensä. 
19.34
Anna-Kaisa
Ikonen
kok
Arvoisa puhemies! Palaan tähän, kun mainitsin tuossa edellisessä puheenvuorossani tämän SYLin ja SAMOKin tekemän kyselyn, ja totean tässä, kun keskusta puolustautui, että he eivät ole luvanneet, että aivan totta, keskustaa tämä kommentti ei niinkään koskenut. Kaivoin tässä näitä tuloksia sieltä kyselystä: korkeakouluopiskelijoitten opintorahahan on tällä hetkellä 250,28 euroa kuukaudessa, ja tässä SYLin ja SAMOKin kyselyssä SDP lupasi nostaa sen 336 euroon, vasemmistoliitto 351 euroon, RKP 336 euroon ja vihreät 333 euroon, ja vihreät puhuivat jopa koulutusmiljardista, jonka avulla voitaisiin tehdä pysyviä panostuksia koulutuskenttään. Tässä valossa nämä lupaukset tuntuvat tällä hetkellä kovin kaukaisilta. Tähän tuossa äskeisessä puheenvuorossani viittasin. 
No mitä sitten tulee työntekoon opintojen aikana ja näihin tulorajoihin, niin kyllä ajattelen, että jollain tavalla meidän on hyvä sitä joustavoittaa. Aivan kuten edustaja Risikko täällä kuvasi, muistan omiltakin opiskeluajoiltani sen, että kun pystyi tekemään pienessä määrin töitä, niin kyllä ne antoivat sitä tärkeää ensimmäistä työkokemusta ja edistivät työllistymistä sitten opintojen jälkeen. On aivan niin kuin edustaja Kemppi sanoi, että on tärkeää, että päätyö opiskelijoilla on se opiskelu, mutta se, että siinä rinnalla olisi mahdollista kerryttää kokemusta ja ansaita pientä lisätoimeentuloa, meidän pitäisi nykyistä paremmin tavalla tai toisella mahdollistaa. 
Keskustelu päättyi. 
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 33/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 13.1.2020 11.24