Pöytäkirjan asiakohta
PTK
70
2018 vp
Täysistunto
Keskiviikko 20.6.2018 klo 14.10—21.12
7
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maantielain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
Toimenpidealoite
Valiokunnan mietintö
Ensimmäinen käsittely
Toinen varapuhemies Tuula Haatainen
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 15/2018 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. 
Keskustelu
19.26
Markku
Pakkanen
kesk
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys 45 koskee maantielakia, ja tässä pieni esittelypuheenvuoro siitä, mitä se sisältää ja miten asiaa on valiokunnassa käsitelty. 
Maantielain muuttamista koskeva hallituksen esitys liittyy keskeisesti maakuntauudistukseen. Koska esitykseen sisältyy tähän uudistukseen liittymättömiä, aikataulullisesti kiireellisiä ehdotuksia, liikenne- ja viestintäministeriö on ehdottanut valiokunnalle, että esityksestä poistetaan tässä vaiheessa kaikki maakuntauudistukseen liittyvät säännökset. Ministeriön antaman selvityksen mukaan maakuntauudistukseen liittyvät ehdotukset tuotaisiin uudelleen valiokunnan käsittelyyn erillisellä hallituksen esityksellä syksyn 2018 aikana. 
Esitettyjen muutosten myötä maanteiden luokittelua ja runkoverkkoa, tienpidon yleisiä vaatimuksia, palvelutasoa, kunnossapitoa sekä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat säännökset voisivat tulla voimaan mahdollisimman pian. Valiokunta pitää hyvänä, että liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän ehdotuksia pitkäjänteisestä liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja rahoituksesta saadaan tätä kautta vietyä eteenpäin. Esityksen keskeisenä tavoitteena on tienpidon laadun varmistaminen suunnittelua tehostamalla, maanteiden palvelutason ja kunnossapidon tason määrittelyllä sekä valvontaa tehostamalla. 
Valiokunta pitää hyvänä, että esityksen perusteella valtioneuvoston päätöksellä määriteltäisiin valtakunnallisesti merkittävä liikenteen runkoverkko. Valiokunta toteaa mietinnössään, että runkoverkon määrittely ei saa johtaa siihen, että muiden väylien rahoitustaso jää liian matalaksi niille säädetyn palvelutason toteuttamiseksi. Esityksen mukaan tavoitteena on, että korjausvelka ei kasva runkoverkolla tai muilla valta- tai kantateillä ja että se pysyy hallinnassa myös seutu- ja yhdysteillä. Valiokunta toteaa, että selkeänä tavoitteena tulee olla, että korjausvelkaa saadaan pidemmällä aikavälillä pienennettyä. 
Valiokunta pitää parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioineen työryhmän esitystä vähimmäistasona, josta rahoitusta tulee kehittää tulevaisuudessa ylöspäin. Saadun selvityksen mukaan esityksessä asetettava palvelutaso ja kunnossapidon taso vaativat jatkossa lisärahoitusta vähintään tällä hallituskaudella perusväylänpitoon osoitettujen lisäpanosten verran. Lisärahoitustarve vastaa parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioineen työryhmän yksimielisesti loppuraportissaan esittämää 300 miljoonan euron lisärahoitustarvetta perusväylänpidolle. 
Valiokunta pitää hyvänä ehdotusta valtakunnallisen ja pitkäjänteisen, 12 vuoden aikajänteen, kaikki liikennemuodot kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Valiokunta on pykälämuutoksella lisännyt maakunnan liitot niiden kuultavien joukkoon, joilta valtakunnallisesta suunnitelmasta tulee pyytää lausunto. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja suunnitelmissa otetaan huomioon myös yksityistiet keskeisenä osana liikennejärjestelmää. 
Esityksessä säädetään myös tienvarsimainonnasta ja ‑ilmoittelusta. Valiokunta on lisännyt pykälän 4 momenttiin säännöksen siitä, että elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen rajoittavan tai kieltävän päätöksen antamista tehtävä yhteistyötä ilmoituksen tekijän ja asianomaisen kunnan kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistyön kautta pyritään löytämään tienvarsimainontaan tai ‑ilmoitteluun liittyvän toiminnan kannalta kussakin tilanteessa toimiva ratkaisu. Sääntelyä pyritään uudistamaan nykyisten ongelmien välttämiseksi siten, että monenlaiselle paikalliselle toiminnalle käytännössä elintärkeää tienvarsimainontaa ja ‑ilmoittelua voidaan hyödyntää asianmukaisesti ja valtakunnallisesti yhtenäisesti. 
Arvoisa puhemies! Valiokunta on käsitellyt teiden talvikunnossapitoa koskevaa toimenpidealoitetta maantielain käsittelyn yhteydessä. Saadun selvityksen mukaan aloitteessa ehdotetut toimenpiteet ovat hyvin pitkälle käynnissä, ja näin ollen valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään. 
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan mainita, että tämä mietintö on yksimielinen. 
19.31
Katja
Taimela
sd
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos valiokunnan varapuheenjohtaja Pakkaselle erittäin selkeästä esittelypuheenvuorosta. 
Itse tästä lain sisällöstä voisi sanoa sen, että kun kaikki maakuntauudistukseen liittyvä poistettiin, niin muutokset koskevat maanteiden luokittelua ja runkoverkkoa, tienpidon yleisiä vaatimuksia, palvelutasoa, kunnossapitoa sekä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Nämä kaikki ovat pitkälti niitä asioita, joita myös parlamentaarisessa työssä on käsitelty: pitkäjänteisyys liikennesektorin tekemisessä, 12-vuotiset suunnitelmat teiden ja ratojen kunnostamiseen ja näiden kautta paremmat mahdollisuudet myös EU-rahoituksen saantiin. 
Yleisesti voisi todeta, että valiokuntakuulemisissa tuli esiin, että tämä laki on sujuvasti kirjoitettu ja valmisteltu aidosti vuorovaikutteisesti. Haluan myös täällä salityössä erikseen todeta sen, että kun ministeriö päätti poistaa esityksestä kaikki maakuntauudistukseen sisältyvät säännökset, mikä sinällään oli ainut oikea vaihtoehto, niin valiokunta kiinnitti yksimielisesti vakavaa huomiota siihen, että on poikkeuksellista, että näin suurimittaisia muutoksia toteutetaan hallituksen esitykseen ilman hallituksen täydentävän esityksen tekemistä. Tästä yksimielisestä vakavasta huomiosta ja hyvästä valiokuntayhteistyöstä on hyvä myös täällä salissa kiittää hallituspuolueiden kollegoita. 
Mitä sitten tapahtuu käytännössä? Jotta lain tavoite toteutuu, keskeisintä tulee olemaan rahoituksen riittävyys, uudet investoinnit ja tiestön korjausvelka kun lähes huutavat uusia, erilaisia rahoitusvaihtoehtoja budjettirahoituksen lisäksi. Syytä on myös huomioida, että parhaillaan on vireillä äärettömän monta liikenteeseen liittyvää isoa uudistusta. Saumaton yhteistyö ja kokonaisuuksien hallinta vaativat tiukkaa seurantaa, jotta nämä yhteiset tavoitteemme tulevat tulevaisuudessa toteutumaan. 
19.34
Sinuhe
Wallinheimo
kok
Arvoisa rouva puhemies! Heti alkuun on paikallaan kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa hyvästä mietinnöstä ja toki myös venymisestä poikkeuksellisessa tilanteessa. Ymmärrän valiokunnan esittämän kritiikin sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun venymisestä aiheutuneista poikkeustoimista, mutta samalla olen kiitollinen siitä, että sote-uudistukseen liittymättömien kiireellisten liikennepoliittisten hankkeiden osalta päästään vihdoin eteenpäin. Näitä ovat erityisesti maanteiden luokittelua ja runkoverkkoa, tienpidon yleisiä vaatimuksia, palvelutasoa, kunnossapitoa sekä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat säännökset.  
Näistä erityisen hyvä muutos on liikennejärjestelmäsuunnittelussa siirtyminen 12 vuoden valtakunnallisen aikajänteen hyödyntämiseen. Muun muassa Ruotsissa tällaisesta useamman vaalikauden kattavasta suunnittelusta on saatu hyviä kokemuksia. Pitkäjänteisellä suunnittelulla on monia isojakin hankkeita voitu toteuttaa kustannustehokkaasti. Tarvettahan tällaiselle meillä riittäisi. Runsas kolme kuukautta sitten me juhlistimme Suomen pisimmän ja vanhimman moottoritiehankkeen Turku—Vaalimaa valmistumista 62 vuoden jälkeen. Vastaavasti me Keski-Suomessa saimme odottaa Kirri—Tikkakoski-välin valtatie 4:llä siirtyvää toteutusta yli 30 vuotta. 
Toisaalta, arvoisa puhemies, kuten valiokunta mietinnössään toteaa, lain toimeenpanon ja tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeistä tulee olemaan rahoituksen riittävyys. Tässä hyvä tavoite on parlamentaarisen työryhmän suosittelema taso. Jos rahoitusta puolestaan halutaan viedä ylöspäin, silloin keskusteluun pitää ottaa vaihtoehdot, joissa voitaisiin julkisen rahoituksen rinnalla hyödyntää yksityisen puolen tarjoamia mahdollisuuksia isojen ja kiireellisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi. 
19.36
Ari
Torniainen
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä saadaan väyläpolitiikkaan kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä ja ryhtiä esimerkiksi valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitteluun. Siitä tulee lakisääteistä. Lainmuutos edistää myös parlamentaarisen väylätyöryhmän helmikuussa 2018 yksimielisesti tekemien linjausten toimeenpanoa, kun niistä tehdään nyt lakisääteisiä. Maantielain muutos ei poista tosiasiallista perusongelmaa elikkä sitä, ettei ole riittävää väylärahoituksen tasoa, eikä väylärahoituksen budjettipainotteisuutta. Siksi tätä työtä väylärahoituksen uudistamiseksi on jatkettava siinä parlamentaarisessa työryhmässä. 
Mikä tässä sitten käytännössä muuttuu nyt? Jatkossa laissa säädetään maanteiden luokitteluun ja runkoverkkoon, tienpidon yleisiin vaatimuksiin, palvelutasoon, kunnossapitoon sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitteluun liittyvistä asioista. Käytännössä esimerkiksi 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee lakisääteiseksi. Erittäin hyvä asia. Näin saadaan pitkäjänteisyyttä myöskin väyläpolitiikkaan, niin ettei se aina vaihdu, kun hallitus ja eduskunta vaihtuvat. Esityksen tavoitteena on, että korjausvelka ei kasva runkoverkolla tai muilla valta- ja kantateillä ja että se ainakin pysyy hallinnassa myös seutu- ja yhdysteillä. On myöskin erittäin tärkeää, että koko liikenneverkkoa käsitellään kokonaisuutena.  
Edustaja Pakkanen liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana esitteli valiokunnan mietinnön erittäin hyvin ja otti myöskin esille tämän tienvarsimainonnan ja -ilmoittelun, joka nostettiin valiokunnan käsittelyssä hyvin esille, yksimielisesti, nimenomaan kaikkien valiokunnan jäsenten taholta. Haluttiin selvennystä nimenomaan siihen, että kunnissa voidaan myöskin päättää, mitä asioita siellä halutaan tuoda esille, ja tuoda niitä kaikille tiedoksi, että opasteet ovat kunnossa.  
Edustaja Taimela kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota siihen, että liikenneministeriö toi vastineella hyvinkin muutetun hallituksen esityksen, joka oli alkuperäisestä esityksestä paljon poikkeava. Sieltä oli karsittu kaikki maakuntauudistukseen liittyvät asiat. Omasta mielestäni on erittäin hyvä, että näin voitiin menetellä. Näin saadaan myöskin liikennejärjestelmäsuunnittelua nopeasti lakisääteiseksi ja hyviä asioita nopeasti eteenpäin.  
19.39
Jukka
Kopra
kok
Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys maantielaiksi on valiokunnassa huolella käsitelty, ja siitä on paljon lausuttavaa löytynyt. Poikkeuksellista tässä lakiesityksen käsittelyssä oli se, että se ei tosiaankaan tullut valiokunnasta ulos alkuunkaan sellaisena kuin se sisään silloin tuli. Siitä poistettiin nämä viittaukset maakuntiin ja korvattiin ely-keskuksilla. 
Pari kolme nostoa haluaisin tehdä tästä valiokunnan pohdinnasta ja tämän lakiesityksen hyvistä puolista: 
Ensimmäinen on tämä siirtyminen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Se on erittäin tervetullut muutos ja jäntevöittää ja tuo pitkäjänteisyyttä maamme liikennejärjestelmäsuunnittelutyöhön. Täytyy huomioida, että tätä 12-vuotista suunnittelua tehdään siis alueellisella, jatkossa maakunnan tasolla ja myös sitten valtiollisella tasolla. Tämän lisäksi meillä on vielä parlamentaarinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnittelutyöryhmä, joka rullaavasti tekee tätä suunnittelua. Uskon, että kun tämä menettely saadaan pyörimään ja käyntiin, Suomessa pääsemme laadukkaampaan ja parempaan suunnitteluun ja saamme parempia tuloksia ja parempia hankkeita. Kannattaa huomioida myöskin se, että vielä ei olla luotu sitä käytäntöä, miten tämä 12-vuotinen suunnittelu toimii käytännössä, ja siinä varmasti on syytä eduskunnankin pitää silmällä, miten tätä aletaan sitten soveltaa sekä virastossa, ministeriössä että sitten tässä parlamentaarisessa työryhmässä. 
No, edelleen erityisen ilahtunut voi olla siitä, että valiokunta suhtautui yksimielisesti tähän 300 miljoonan euron lisärahoitustarpeeseen perusväylänpitoon. Tämähän on sen ensimmäisen parlamentaarisen liikennejärjestelmän rahoitusta pohtineen työryhmän suositus, ja tämä parlamentaarinen suositus päätyi siis sellaisenaan tänne mukaan, ja se on minusta erittäin hyvä asia ja osoittaa sen, että meillä parlamentarismi täällä eduskunnassa toimii. 
Edelleen olen hyvin iloinen ja kiitollinen valiokunnan hyvälle hengelle ja yhteistyölle ja yksimielisyydelle siitä, että tätä maantielain 52 §:ää saatiin muutettua. Se siis käsittelee näitä opaste- ja mainoskylttejä. Olemme varmaan jokainen liikenneasioiden kanssa tekemisissä ollut kansanedustaja saaneet kuulla eri puolilta Suomea tarinoita siitä, kuinka hankalaa erityyppisten opastekylttien asettaminen on sellaisiinkin paikkoihin, joihin talonpoikaisjärkeä noudattaen niitä tarvittaisiin: kulttuurikohteisiin ja merkittäviin kauppakeskittymiin ja niin edelleen. Valiokunta nyt tällä omalla kannanotollaan haluaa täsmentää tätä asiaa ja luoda sellaiset olosuhteet, että vastaisuudessa näiden opastekylttien ja mainoskylttien asettaminen olisi helpompaa ja jouhevampaa. Osaltaan tämä toteuttaa myös hallituksen norminpurkutavoitteita. 
19.42
Jani
Mäkelä
ps
Arvoisa puhemies! Tätä esitystä olin itsekin käsittelemässä, ja olen pääosin tyytyväinen tuohon mietintöön, toki mainituin huomioin siitä, miten tämä maakuntien poisretusointi kesken lain käsittelyn oli varsin tavatonta.  
Mitä tulee tuohon 52 §:ään ja kylttibyrokratian purkamiseen, joka on tullut useissa puheenvuoroissa esille, niin totta kai se on hyvä, että sitä asiaa saatiin tässä esityksessä korjattua hieman parempaan suuntaan, mutta korjaantuuko se aidosti, sen suhteen itse en ole täysin vakuuttunut, koska se sanamuoto, joka lopulta sinne pykälään saatiin, vaikuttaa hieman vesittyneeltä. Siellä puhutaan yhteistyöstä. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan, se jää nähtäväksi.  
Tässä tuntuu tulevan laajemmaltakin esille sellainen tuntuma, että missä ely, siellä ongelma. Nyt jos maakuntauudistus ei toteutuisi, niin kyllä minun mielestäni elyjen mielivallalle täytyy jotain pystyä tekemään.  
19.43
Hannu
Hoskonen
kesk
Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että maantielaki saadaan uudistettua ja ennen kaikkea, nyt kun maakuntauudistus on tulossa, saamme lainsäädännön ajan tasalle. On hyvä, että runkoverkot määritellään entistä tarkemmin ja ennen kaikkea kiinnitetään vakavaa huomiota teiden kunnossapitoon ja sen laatuun. On aivan selvä asia, että tämän päivän talouselämä vaatii sen, että yhteysverkot ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa tietenkin rataverkkoa, maantieverkkoa. Vesiliikennekin tähän kuuluu, koska jos pystymme jonain päivänä vesitieliikennettä kehittämään niin, että raskaita kuljetuksia siirretään vesiteille, niin se helpottaa välittömästi maanteiden rasitusta ja myös rataverkolle antaa lisää pelivaraa. 
Yksi huolestuttava piirre tässä maantieverkon suunnittelussa kuitenkin on, ja pidän sitä, tuota Itä-Suomen kohtaloa, huolestuttavana. Toinen on Kuutostie ja toinen Helsingistä lähtevä junarata, joka kiertää kohti Lappeenrantaa, Imatraa ja sieltä Joensuuhun ja siitä pohjoiseen. Tämä junarataverkko on jäänyt tavallaan lapsipuolen asemaan. Kesän 44 jälkeen, rauhansopimusten jälkeen, yhteydet Viipuriin ja sitä kautta niin sanotusti suurempaan maailmaan meiltä katkesivat sattuneesta syystä, ja sen jälkeen näiden liikenneverkkojen kehittäminen on ollut vähän vitkaista suoraan sanoen, joskus tuskastuttavan hidasta suorastaan.  
Tässä asiassa, arvoisa rouva puhemies, toivon, että kun nyt uusi liikennejärjestelmäsuunnittelu on menossa ja tässä on paikalla liikennevaliokunnan jäseniä ja varapuheenjohtajakin arvokkaasti paikalla, niin tämä viesti menee nyt perille, että Kuutostie ja myös tämä itärajan pinnan junarataliikenne varmistetaan niin, että se merkitään ihan runkoverkoksi ja sitä kautta saadaan sen kunnostus oikealle tasolle. Kyllä Joensuukin ja Itä-Suomi tarvitsevat nopean junaradan ja hyväkuntoisen Kuutostien, ja Kuutostiehän jatkuu kohti pohjoista. Se on aivan oikein, että länsirannikolla systeemit pelaavat ja niin edelleen, mutta aivan yhtä tärkeitä ovat itärajalla Kuutostie ja junarata, joten toivon, että tähän asiaan liikennevaliokunta paneutuu. Uskon, että se viesti menee nyt näin ollen perille ja ministeri Berner ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin.  
19.46
Markku
Pakkanen
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen käytti hyvän Kuutostie-puheenvuoron, ja voin vakuuttaa, että merkittävä määrä valiokunnan jäsenistä asuu sen tien varrella, joten uskon, että se tulee kyllä huomioiduksi.  
Edustaja Mäkelä kiinnitti huomiota ely-keskukseen. Itse koen niin, että nykypäivän ely-keskuksen kanssa on hyvä toimia hyvässä yhteistyössä ja neuvotteluyhteydet ovat ainakin Kaakkois-Suomessa hyvät. Tänään meillä oli erinomainen keskustelu myös heidän kanssaan. Kaikki edustajat olivat sinne kutsuttuina, ja uskon, että tämän pykälän 4 momenttiin ja siinä tämä mainokseen liittyvä asia on tärkeä ja tällä saadaan hyviä ja joustavia ratkaisuja tässä.  
Vielä haluan erityisesti kiittää edustaja Taimelaa, joka kiinnitti huomiota tähän, mihinkä valiokunta yksimielisesti kiinnitti huomiota, tähän poikkeukselliseen menetelmään, että näitä poistettiin kiireellisesti näitä asioita, mutta se on todellakin näin, että kun tämä maakuntauudistuspäätös ei ole vielä valmis, niin on hyvä saada nämä muut liikenneasiat ja lakimuutokset etenemään, jotta aikataulussa pysytään. Sitten voidaan palata maakuntauudistuksen valmistumisen jälkeen näihin kohtiin. Tämä oli tärkeä huomio edustaja Taimelalta, että aikataulusyistä otettiin tämä asia käsittelyyn.  
19.47
Jari
Myllykoski
vas
Arvoisa rouva puhemies! Näin liikennevaliokunnan jäsenenä ymmärtää käsimerkkejä, joita antavat poliisit ja hyvät kollegat salista. Lyhennän siksi huomattavasti puheenvuoroani. 
Ensimmäisenä haluan kiittää edustaja Taimelaa, joka hyvin kuvasi... Minä en halua sanoa, että opposition kansanedustajat, vaan valiokunnan kansanedustajat olivat yhtä mieltä viedessään tätä asiaa eteenpäin, ja se oli minun mielestäni lohdullista. Ja vaikka oli se oikein kriittinen kanta siihen, kuinka ministeriö heittää niin sanotusti kaluamattoman luun valiokunnalle ja me joudumme sen pureskelemaan, kunnioitan ja annan arvostuksen osoitukseni meidän valiokunnan neuvoksille, jotka pystyivät siinä paineessa ja siinä kiireessä tekemään tämän mahdolliseksi, että hallituksen toive toteutui ja tämä laki on nyt tässä vaiheessa. 
On toki todettava, että varapuheenjohtaja Pakkanen käytti kyllä hyvän puheenvuoron esitellessään tätä mietintöä. Tästä tulee enemmän kuin papukaijamerkki. Se oli hyvä, ja siinä oli nostettu oikeat asiat esille. 
Sitten haluan täältä niin sanotusti pöntöstä kiittää edustaja Kopraa, joka nosti esille oliko nyt 54 §:n [Jukka Kopra: 52!] — 52 §:n — joka oli vähän luiskahtaa ohitse. Nimenomaan kun tässä mennään mainokset edellä, niin minun mielestäni oli tärkeätä, että ainakin siinä vaiheessa valiokunnassa edustaja Kopra toi opasteet esille. Se oli hyvä. Siihen oli valiokunnan helppo yhtyä. Me olimme kaikki yksimielisiä siitä, että meidän pitää saada päätöksentekoa niin, että elinkeinoelämä ja kunnille tärkeät matkailukohteet on mahdollista opastaa niin, että ely-keskus... Emme nyt saaneet kuntaa mukaan päätöksentekoon, mutta heille annettiin kuitenkin mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Sitä me edellytimme perusteluissa, ja sekin on jo ensi askel siihen suuntaan, koska jossain vaiheessa kyllä yrittäjät eri alueilla ovat kokeneet, voisiko sanoa, aika syrjivääkin kohtelua sikäli, että heidän oma elinkeinonharjoittamisessa estyy sillä, että ei saada opasteita. Ei meidän pidäkään tieturvallisuuden takia tehdä värikarttaa meidän moottori- tai valtateistä tai paikallisteistä, vaan pitää kuitenkin katsoa kohtuullisesti, mutta näkisin, että meille kaikille on tärkeätä niin matkailullisesti kuin elinkeinonharjoittajien osalta, että saamme riittävän hyvän opastuksen sinne, missä sellainen kuuluu ollakin. 
Arvoisa rouva puhemies! Kaksitoistavuotinen suunnittelu, jonka suhteen parlamentaarisen työryhmän kantaan me tässä mietinnössä olemme yhtyneet, on ollut erittäin hyvä suunta, ja siitä meidän tulee pitää kiinni. Täällä on kuultu tänään juuri niitä järkeviä puheenvuoroja, että tämä ei saa olla poliittisesta puoluekannasta kiinni, siitä, kuka on hallituksessa, vaan pitää tehdä uskaliaasti ratkaisuja, joilla tämä mahdollistetaan. Mutta täytyy myöntää, että tämän hallituksenkaan hyvä 600 miljoonan euron rahoitus ei kuitenkaan pysäyttänyt korjausvelkaa. Se on mielestäni hyvä mittasuhde pohtia sitä, kuinka vähän valtiovalta lopulta laittaa rahoitusta siihen, että meidän infra toimii ja mahdollistaa työmatkapendelöinnin ja opiskeluitten ja elinkeinoelämän mahdollisuudet toimia tässä maassa sujuvasti. 
19.52
Jani
Mäkelä
ps
Arvoisa puhemies! Totta kai on niin, että jokaisella maakunnalla on omat liikennehankkeensa, mutta tahdon silti tukea edustaja Hoskosen näkemystä Kuutostien sekä Lappeenrannan ja Joensuun suunnan radan tärkeydestä. Paljonhan sen Kuutostien suhteen on tapahtunutkin. Kyllä sinne on tullut suurta muutosta, kun sitä on kaksikaistaiseksi saatu, nyt viimeisimpänä Luumäen kohdan pätkä, jota pitkin tänäänkin ajoin tänne talolle. Se on nopeuttanut matkaa oleellisesti, mutta kuitenkin on niin, että ei läheskään koko matkaa pysty Helsinkiin asti ajamaan kaksikaistaista tietä pitkin, vaan kyllä siellä on vielä pienenkin nopeusrajoituksen alueita, 70—80 kilometriä tunnissa. Eli siinä olisi parantamisen varaa, että olisi poikittainen tie koko matkalta kaksikaistaisena. Se olisi ainakin tavoitetila. 
Mitä tulee tähän kaksoisraiteeseen, joka on itse asiassa muuttunut joksikin muuksi kuin kaksoisraiteeksi rahoituksen tiputtua alle puoleen, sekin olisi sellainen hanke, johon tarvittaisiin lisää rahaa. Ei sinne kahta raidetta tule koko matkalle tällä rahalla. Ja nyt tilanne on vielä sellainenkin, että valtio yrittää ilman mitään laillisia perusteita niistää kunnilta rahaa miljoonatolkulla sen radan melusuojauksesta. En usko, että valtio tätä asiaa ilkeyttään tekee. Siinä on kysymys vain siitä, että hankkeessa ei ole tarpeeksi rahaa, eli rahoitus olisi kipeästi tarpeen sielläkin. 
Yleiskeskustelu päättyi. 
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 45/2018 vp sisältyvien 1. ja 13. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen hallituksen esitykseen HE 45/2018 vp sisältyvien 2.-12. ja 14.-21. lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 12.7.2018 12:57