Arvoisa puhemies! Tämä lakialoitteeni on muokkautunut käytännön oikeuselämän kokemuksesta. En ole sitä tekemällä väkisin tehnyt.
Nyt kun tässä lisätalousarviokeskustelussa käytiin paljon tietenkin huolestuneenkin sävyistä puhetta siitä, kun meidän velkaosuutemme kipuaa bkt:sta jo yli 60 prosenttiin, joka on myös tämmöinen EU-maiden yksi raja, että maata ruvetaan tarkemmin komissiosta tarkkailemaan, niin pidän itse aika hyvänä linjana sitä, että kun tehdään joitain lakialoitteita, niin silloin tehdään niitä siitä lähtökohdasta, että ne lisäisivät siis säästöjä, ja tämä aloite on juuri sellainen. Lisäksi nyt, kun on siirtolaiskriisi päällä, tarvitaan muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan. Niitä täytyy tehdä kolmella rintamalla: 1) raja- ja turvallisuuspolitiikassa, 2) työ- ja sosiaalipolitiikassa, 3) karkotus- ja palautuspolitiikassa.
Tämä ehdotukseni liittyy siis tähän kolmanteen kohtaan, ja ehdotus on juridisesti ajatellen kaksitasoinen: Ensinnäkin se tekee ulkomaalaisen karkottamisesta todella vahvan lähtökohdan, voisin sanoa automaation, silloin jos ulkomaalainen tuomitaan kahden vuoden tai sitä pidempään vankeusrangaistukseen. Toinen taso tässä on sellainen oikeusprosessuaalinen taso, että tästä karkotuksesta tehdään lisärangaistus. Nykyisin karkotus on seuraamuksena pikemminkin tämmöinen hallinnollinen. Itse ainakin miellän tämän karkotuksen rikoksen perusteella kyllä enemmän tällaiseksi rangaistustyyppiseksi seuraamukseksi. On varmasti monelle karkotettavalle ulkomaalaiselle itse asiassa rankempi seuraamus tulla karkotetuksi kuin se, että joutuu viettämään vaikkapa sen vuoden siellä Suomen vankeuslaitoksessa.
Ehdotukseni kuuluu siten, että ulkomaalainen, joka tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, käännytetään, karkotetaan sekä määrätään maahantulokieltoon toistaiseksi, ellei ole olemassa erityisen painavia vastasyitä. Tätä ehdotetaan lisättäväksi rikoslakiin. Nykyisin karkotus määrätään siis ulkomaalaislaissa, ja se on sitä hallinnollisen prosessin puolta. Tämä kahden vuoden rajan lähtökohta on se, että silloin jos henkilö syyllistyy sellaiseen tekoon, josta hänet tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, niin voidaan katsoa, että tällä henkilöllä, tällä ulkomaalaisella, ei ole enää sellaista yhteiskuntaluottamusta, että hänen tulisi antaa Suomessa oleskella.
Tästä lakiehdotuksestani on moni kysynyt, että karkotetaanko sitten ennen tätä vankeusrangaistuksen kärsimistä. Ei karkoteta, vaan ensin seuraa siis vankeusrangaistuksen kärsiminen ja karkotus tapahtuu suoraan vangin vapauduttua vankilasta. Lisäksi haluan todeta, että tämä karkotus siis voi tapahtua myös alle kahden vuoden tuomioista, jos se katsotaan aiheelliseksi.
Tässä prosessuaalisessa puolessa haluan painottaa sitä, että tämä lakialoite toisi nimenomaan huomattavia säästöjä poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja tuomioistuinlaitokselle. Lakialoitteen yksityiskohtaisissa perusteluissa on selostus siitä, miten järjestelmä toimii nykyisin ja mitä muutosta tässä esitetään. Tämä toisi myös ulkomaalaisten oikeusturvaan huomattavaa parannusta. Maavertailusta totean, että useassa Euroopan maassa on jo käytössä vastaavanlainen järjestelmä, ja tämä myös oikeusprosessuaalisesti mahdollistaa sen, että pitkällä aikavälillä yhtenäistämme yleisen tuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen linjaa karkotusasioissa yhdeksi linjaksi.