Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö numero kolme koskee hallituksen esitystä 73 ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kuten tiedetään, kaikista asioista, mitä viranomainen tekee, päätökset on kuulutettava ja kerrottava asianomaisille tiedoksi, ja tässä tapauksessa tämä laki on tätä asiaa käsittelemässä ja virtaviivaistaa menettelyä. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi luonnonsuojelulakia, maa-aineslakia, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annettua lakia, Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettua lakia ja ulkoilulakia. Julkisia kuulutuksia koskevat säännökset muutettaisiin vastaamaan vuoden 2020 alussa voimaan tulevia hallintolain julkisia kuulutuksia koskevia yleissäännöksiä. Henkilötietojen julkaisemista koskevia yleissäännöksiä esitetään lisättäväksi maa-aineslakiin sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin. Elikkä tässäkin yhtenäistetään tiedonsaantia niin, että kansalaiset aidosti saisivat heitä koskevissa asioissa tiedon riittävän ajoissa.
Toinen näihin liittyvä ongelmahan on, että kun nykyinen tietoyhteiskunta menee yhä enemmän sähköisen tiedottamisen piiriin, nyt pitää varmistaa se, että kaikki ihmiset saavat itseään koskevissa asioissa tiedon riittävän ajoissa ja varmuudella. Hallintolakiin tehdyillä muutoksilla on ajanmukaistettu sekä yleistiedoksiantoa että julkista kuulutusta koskevaa yleistä sääntelyä siten, että viranomaisen verkkosivuilla yleisessä tietoverkossa julkaisemisesta tulee vuoden 2020 alusta alkaen ensisijainen menettely ja fyysisistä ilmoitustauluista luovutaan. Yleistiedoksiannon osalta muutoksella luovutaan virallisen lehden ensisijaisuudesta, ja asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla ja tarpeen vaatiessa sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. On syytä huomata tässä yhteydessä se, että tämä virallinen lehtihän on semmoinen kummajainen, että moni tietää sen olemassaolosta mutta harva meistä sitä on lukenut. Tämmöinen virallinen lehti tavallaan on nyt jäämässä pois, ja sähköinen tiedottaminen astuu tilalle. Pidän tätä menettelyä erittäin hyvänä, koska se virallinen lehti ei mikään bestseller ole koskaan ollut. Myös julkinen kuulutus toimitetaan lähtökohtaisesti julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Tarpeen vaatiessa kuulutus julkaistaisiin myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä tai muulla viranomaisen päättämällä tavalla. Kuntalaissa on siirrytty sähköiseen kuuluttamismenettelyyn jo aikaisemmin, elikkä tämä menettelyhän on käytössä jo tänä päivänä kunnissa, kuten tiedämme.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ympäristövaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin: Otan esille vain yhden huomautuksen, joka koskee sitä, että kun sähköistä tiedottamista nyt lähdetään aidosti käyttämään, valiokunta kantoi suurta huolta siitä, että kaikilla kansalaisillahan ei ole sitä tietoverkkoa käytettävissä ja moni ei sitä edes halua, ja meidän on kunnioitettava heidän valintaansa aidosti. Valiokunta painottaa lisäksi, että kaikilla kansalaisilla ei ole kykyä tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä tiedonsaantikanavia eikä heitä voida tähän velvoittaa. Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan mietintöön numero 29 vuoden 2018 valtiopäiviltä, jossa se tunnistaa haasteen todeten, että hallintolain sääntelyssä on asianmukaisesti huomioitu myös tilanteet, joissa tiedoksianto yleisessä tietoverkossa ei ole riittävää ja siten säännösten mahdollistamaa harkintavaltaa käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota vastaanottajien oikeusasemaan ja tiedonsaannin tarpeeseen ja yhteiskuntakehitykseen. Myös ympäristövaliokunta korostaa varsinaista tiedoksiantoa täydentävien tiedottamisen muotojen, kuten sanomalehdessä julkaisemisen, suurta merkitystä erityisesti laajavaikutteisissa ympäristöasioissa. Julkista kuulutusta käytetään hallintolaista poikkeavien erityissäännösten nojalla erityisesti ympäristösääntelyn hallinnollisessa toteuttamisessa, sillä näiden osalta päätökset usein kohdistuvat suureen määrään ihmisiä tai oikeushenkilöitä. Julkisia kuulutuksia koskevan yleissääntelyn säilyttäminen tiedoksiannon ohella on siten hyvin tarpeellista. Valiokunta katsoo, että tiedottamisen tehokkuus laajavaikutteisissa ympäristöasioissa voi vaikuttaa välillisesti myös mahdollisuuksiin osallistua ympäristöään koskevaan päätöksentekoon ja siten viime kädessä ympäristönsuojelun kehitykseen.
Näistä asioista valiokunta keskusteli hyvin pitkään ja muotoili ne tällaiseksi mietinnöksi. Valiokunta oli päätöksessään yksimielinen, ja olemme tyytyväisiä siihen, että kävimme huolella läpi sen, että kaikilla ihmisillä on aidosti mahdollisuus saada tieto etukäteen häntä koskevassa asiassa ja että hänellä on mahdollisuus lausua itseään koskevissa asioissa.