Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Ja vielä yksi oppositioryhmän edustaja. Edustaja Väyrynen, teillä oli myös kysymys.
Arvoisa puhemies! Suomi on hakeutunut Ranskan kanssa hyvin tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan unionin yhteisen puolustuspolitiikan ja puolustuksen kehittämisessä. Tämä on merkinnyt muun muassa tuen antamista Ranskan interventio-aloitteelle, joka osaltaan tähtää kohti kovaa kriisinhallintaa unionin ulkopuolella. Toisaalta Suomi on yhdessä Ranskan kanssa pyrkinyt antamaan perussopimuksen avunantolausekkeelle sen tulkinnan, että jäsenmailla on velvollisuus antaa toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua.
Herra pääministeri, viime lauantain tv-haastattelussa sanoitte, että avunantolauseke on hyvin lähellä Naton 5 artiklaa mutta Euroopan unionilla ei ole mekanismia ja rakenteita avun antamiseen. Vastauksena toimittajan kysymykseen sanoitte, että teidän mielestänne olisi Suomen etu, että mekanismien ja rakenteiden [Puhemies: Ja kysymys?] luomisella EU:n avunantolausekkeelle annettaisiin merkitys. Herra pääministeri, kannatatteko siis Euroopan unionin kehittämistä sotilasliitoksi, ja onko tämä myös Suomen hallituksen kanta?
Arvoisa puhemies! Ei tässä sotilasliiton kehittämisestä ole missään tapauksessa kysymys. Olen tätä asiaa kuvannut sillä tavalla, että olisihan se erikoista, jos me menemme apuun maalle, joka on taloudellisessa kriisissä tai maahanmuuttokriisissä mutta emme menisi apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin — niin kuin tuossa artiklassa 42.7 sanotaan — siinä tapauksessa, että tuo maa kohtaisi aseellisen hyökkäyksen. Ranskahan teki avunpyynnön tämän 42.7 artiklan pohjalta, ja Suomi tarttui ensimmäisenä siihen, ja vapautimme ranskalaisia joukkoja tuolta Libanonista omilla rauhanturvajoukoillamme. Mekanismi, mikä meillä on tällä hetkellä siinä, on se, että kaksi jäsenmaata sopii keskenään, mitä tuo käytännössä on, ja tässä tapauksessa se meille osoitettu pyyntö oli noiden joukkojen vapauttaminen.
Kysymyksen käsittely päättyi.
Kyselytunti päättyi.