Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan positiivisen luottorekisterin ja siihen liittyvien muiden lakien osalta tarkoitus on, että ”luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteet. Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien luottotietorekisteri- ja muiden tietojen perusteella.” Siksi pidänkin hyvänä, että talousvaliokunta omassa mietinnössään on huomioinut, että pitää olla tavoiteltavaa jatkossa sisällyttää luottotietorekisteriin asunto- ja kiinteistölainojen lisäksi myös erityisesti taloyhtiöiden lainat.
Tämä on asia, mitä tässä yhteydessä ei saatu sillä aikataululla voimaan, kun tämä laki astuu voimaan, mutta se on kuitenkin tavallaan pontena tulevalle uudelle hallitukselle, että tätä asiaa lähdetään edistämään, koska ne taloyhtiöiden lainat ovat tällä hetkellä myös sen yksityisen osakkeenomistajan velkataakkana melko musertavia. Tällä hetkellä tiedämme, minkälaisia vastuita voi syntyä niille henkilöille, jotka jäävät sinne, kun tapahtuu joukkopako vaikkapa kivijalassa olevista liikehuoneistoista vaikkapa konkurssien kautta. On hieman eri asia pohtia sitä, tai kuten eduskunnan puhemieskin aiemmin ministerikautenaan toi esille, tämän ongelman hoitamiseen pitää keskittyä. Nämä kuitenkin nivoutuvat toisiinsa niin, että se velkataakka pitäisi kokonaisuudessaan pystyä arvioimaan, jolloin tässä arviossa voidaan todellisten tietojen perusteella nähdä, minkälaiset mahdollisuudet luonnollisella henkilöllä on selviytyä luottovelvollisuuksistaan.
Kuitenkin olisin toivonut, että tässä olisi mietinnössä tuotu vielä enemmän esille sitä, että kun tämän ”rekisterin tuoma läpinäkyvyys edesauttaa luotonantajaa arvioimaan luotonhakijan tilannetta ja parantaa riskien hallinnan edellytyksiä” — se on se lähtökohta, mitä asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille — niin ”samalla on kuitenkin tärkeää seurata rekisterin vaikutusta luotonmyöntöprosesseihin ja niiden kustannuksiin kuluttajille”, kuten valiokunnan mietinnössä on. Eli pitäisin kuitenkin tärkeänä, että arvioitaisiin tämän vaikutusta myös sen kautta, että nämä arvioinnit sisältävät muutakin kuin vain sitten tekoälyllä olevaa arviointia, jotta henkilöllä siinä luotonantotilanteessa on konkreettinen mahdollisuus saada käsiteltyä hänen oma anomuksensa, ettei niitä vain rekisteritietojen perusteella arvioida ja siitä tehdä yhteenvetoa, vaan että sen luotonhakijan oikeus ja mahdollisuus luoton saantiin myös turvataan. Olisi ollutkin hyvä, jos täällä olisi ollut vaikka mietinnössä vielä lausuma, että eduskunta edellyttää tämän lain osalta selvitystä valiokunnalle vuoden 2026 loppuun mennessä, jolloin olisi voitu arvioida jo, mitenkä tämä on vaikuttanut sitten luotonsaajan osalta.
Hyvänä pidän — ja erityisen hyvänä — sitä, että täällä on vapaaehtoinen luottokieltomahdollisuus tuotu esille. Edustaja Sakari Puisto on tämän aikanaan jo kirjallisella kysymyksellä esille nostanut vuonna 2019, ja toivonkin, että tästä luottotietomerkinnästä kävisi ilmi, onko merkinnän tekemisen syynä kohonnut riski henkilötietojen väärinkäytölle, luonnollisen henkilön talouden hallintaan liittyvä syy tai muu syy. Harras edustaja Myllykosken toive on, että nämä sidotaan yhteen hallituksen tuodessa sosiaalisen luototuksen maata kattavan järjestelmän, jolloin henkilö voisi tällä vapaaehtoisella luottokiellolla hakeutua sosiaalisen luototuksen piiriin ottamatta kuitenkaan itselleen maksuhäiriömerkintää, joka selkeästi tällä hetkellä, minun käsitykseni mukaan, estää osaltaan ihmisten hakeutumista sosiaalisen luototuksen piiriin.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Kimmo Kiljunen poissa. — Edustaja Autto.