Arvoisa puhemies! Hallituksen korkeakoulupolitiikka, kuten hallituksen muukin koulutuspolitiikka, todella on surullista, ja siitä on täällä salissa pidetty useita puheenvuoroja. Kun itsekin olen siitä useita puheenvuoroja pitänyt, niin nyt keskityn vain yhteen asiaan eli näihin lukuvuosimaksuihin, mitä hallitus esittää. Itse suhtaudun hyvin kriittisesti hallituksen kaavailemiin lukuvuosimaksuihin EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja perustelen seuraavaksi lyhyesti, miksi näin on.
Ensinnäkin, lukukausimaksut vaikeuttavat yliopistojen kansainvälistymistä. Esimerkit muista Pohjoismaista kertovat, että lukukausimaksuilla on kielteinen vaikutus ulkomaisten opiskelijoiden määriin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ulkomaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Muun muassa ensi vuoden alussa Tampereen yliopiston rehtorina aloittava Liisa Laakso on suhtautunut kriittisesti Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuihin juuri kansainvälistymisen näkökulmasta. Aamulehden haastattelussa hän toteaa seuraavaa: "Ilmaisuus on ollut suomalaisten yliopistojen valtti. Maksut voivat ainakin lyhyellä tähtäyksellä vaikuttaa yliopistojen kansainvälisyyteen" — siis toimia juuri päinvastoin kuin mitä me olemme pitkään tavoitelleet.
Toiseksi, kun opiskelijamäärät eivät lisäänny eivätkä todennäköisesti pysy edes samana kuin nyt vaan vähenevät, eivät yliopistojen resurssit myöskään kasva. Maksuihin liittyvä apurahajärjestelmä, joka sinänsä on hyvä, mikäli lukukausimaksut toteutuvat, tulee lisäämään hallinnollista työtä ja kustannuksia. Näin ollen lukukausimaksuista kerättävät varat kiertävät pois korkeakouluilta toista kautta. Osa yliopistoista onkin antanut lausunnoissaan kriittisiä huomioita erityisesti lukukausimaksujen pakollisuudesta ja katsonut niiden heikentävän korkeakoulujen vetovoimaisuutta.
Täytyy myös muistaa, etteivät kansainväliset opiskelijat ole Suomelle vain kuluerä. Edustaja Alanko-Kahiluoto tähän jo viittasikin, mutta todella Cimon ja VATTin julkaiseman esiselvityksen mukaan kansainväliset opiskelijat tuovat maahan selkeää kansantaloudellista hyötyä niin opiskeluaikana kuin sen jälkeen. Osa jää ja työllistyy Suomeen. Tämä edesauttaa maamme kansainvälistymistä ja laajentaa osaamispohjaamme.
Lukukausimaksuja on väläytetty tämän lakimuutosesityksen myötä myös suomalaisille opiskelijoille, vaikka se halutaan tässä keskustelussa kiistää. Viimeksi asian nosti esille Kansaneläkelaitoksen tutkimusjohtaja Olli Kangas Aamulehden haastattelussa. Keskustelu lukukausimaksuista suomalaisille opiskelijoille on siis jo avattu, ja vaarana on, että nyt valittu tie johtaa lukukausimaksujen laajenemiseen ja maksuttoman koulutuksen periaatteesta luopumiseen — enkä nyt tällä keskustelulla viitannut edellisten puhujien Anderssonin tai Alanko-Kahiluodon puheenvuoroihin vaan ylipäätään tähän keskusteluun, mitä tässä on tämän lakiesityksen myötä käyty tänä syksynä.
Viimeisenä: Maksuton koulutus on yksi Suomen keskeisistä vahvuuksista ja hyvinvointivaltion peruspilareista. Sillä on myös suuri merkitys ihmisten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Me olemme pitkään rakentaneet Suomea ja hyvinvointivaltiota universalismin pohjalle, olemme halunneet ajatella näin, että kun yhdessä rahoitamme, niin yhdessä voimme kaikki saada. Tämä minun mielestäni tämänkin esityksen myötä nyt on vaarantumassa. Itse toivon vilpittömästi, että me haluamme myös tulevaisuudessa pitää maksuttomasta koulutuksesta kiinni, on sitten kyse EU- ja Eta-maiden ulkopuolisista opiskelijoista tai lopulta myös suomalaisista opiskelijoista. Minä haluan tulevaisuudessa Suomen, jossa jokainen meistä on tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja jokainen voi valita koulutuspolkunsa riippumatta siitä, mikä se oman kukkaron paksuus on. Ja näen suuria riskitekijöitä tämän lakiesityksen osalta, että tulevaisuudessa tämä kehitys tulee olemaan juuri päinvastainen kuin mikä se tähän asti on ollut.