Arvoisa rouva puhemies! Esittelen Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen vuodelta 2017. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kelahan on eduskunnan alainen ja valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jolla on oma talous ja hallinto. Tuota valvontaa hoitavat 12 valtuutettua, ja tämä vuosittain lain mukaan annettava kertomus on merkittävä osa koko Kelan toiminnan valvontaa.
Nostan seuraavassa esille olennaisia lukuja, jotka kuvaavat Kelan toimintaa toimintakertomuksen vuodelta, ja ihan aluksi totean, että Kelan sosiaaliturvan etuusmenot olivat kertomusvuonna lähes 15 miljardia euroa. Kelan valtuutetut ovat seuranneet Kelan toimintamenojen kasvua ja ovat pitäneet tärkeänä, että toimintamenot kokonaiskuluista pysyisivät alle 3 prosentin, ja näin on ollut monta vuotta. Nyt on 3,1 prosenttia tuo numero, eli jotakuinkin tavoitteessa ollaan pysytty.
Kelan henkilöstömäärä on lisääntynyt kertomusvuonna merkittävästi eli noin 540 henkilöllä, elikkä Kelan henkilöstöä on jo pitkälle päälle 7 000. Suuri syy tähän henkilöstömäärän nousuun on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi kertomusvuonna. Valtuutetut ovat tarkkaan seuranneet Kelan henkilöstön työhyvinvoinnin tunnuslukuja, ja pidämme hyvänä, että nuo tunnusluvut ovat kääntyneet pienen notkahduksen jälkeen kasvuun — edellisenä kertomusvuonnahan takana oli suuri organisaatiomuutos koko Kelan kokonaisuudessa. Kelalaisista noin 87 prosenttia oli sitä mieltä, että Kela on hyvä työpaikka. Erityisesti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on seurannut Kelan henkilöstön sairauspoissaoloprosenttia, ja se pieneni hieman edellisestä. Totean tässä, että valtuutetut pitävät tärkeänä, että Kela on esimerkillinen työnantaja. Kelan toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää ihan jokaiselle suomalaiselle, koskettavathan Kelan maksamat etuudet ja Kelan toiminta jotakuinkin jokaisen suomalaisen arkea.
Perustoimeentulotuen Kela-siirto vaikutti monella tavalla Kelan toimintaan, ja myöskin asiointimäärät kasvoivat kaikissa palvelukanavissa, etenkin vuoden alussa, jolloin sekä Kelan toimistoissa että Kelan puhelinpalveluissa oli mittavaa ruuhkaa ja jonot olivat pitkiä. Jonot ylittivät lakisääteisen määrän sen suhteen, mitä ihmiset olisivat saaneet etuutta odottaa. Valtuutetut seurasivat asiaa tarkkaan, ja voin sanoa, että Kelan hallitus tarttui toimeen nopeasti ja lupa lisärekrytointiin Kelan johdolle annettiin ja asiakaspalveluun saatiin alkukeväästä heti lisää resursseja. Myöskin Kelan henkilöstön osaaminen uudesta etuudesta kasvoi, minkä seurauksena tilanne rauhoittui. Mutta kuvaavaa on se, että Kelaan saapuneiden puheluiden määrä nousi tuommoisesta 2,5 miljoonasta 4 miljoonaan kertomusvuonna.
Kela on digitalisaation vahva edistäjä, ja kun paljon on puhuttu palveluista ja digitalisaatiosta, niin on ilo todeta, että kertomusvuonna kävijämäärät Kelan avoimessa verkkopalvelussa kasvoivat 40 miljoonaan eli oli 10 miljoonaa kävijää enemmän ja Kelaan tulleista hakemuksista 66 prosenttia tehtiin verkossa. Ja se, mikä tietenkin on tärkeää, on, että Kelan valtuutettujen tehtävä on seurata, että palvelut ovat saavutettavissa koko maassa yhdenvertaisesti — kertomusvuoden aikana Pohjois-Suomessa otettiin käyttöön 18 Virtu-pistettä, joissa asiakkaat voivat hoitaa Kela-asioita etäpalveluna. Mutta on aivan selvää, että kaikki kansalaiset eivät voi käyttää verkkopalveluita. Se ei ole myöskään tarkoitus, ja erityinen haaste Kansaneläkelaitokselle on kehittää sellaisia palveluita, että ne varmasti saavuttavat jokaisen. Henkilökohtainen ajanvarauspalvelu ja puhelinpalvelu ovat saatavilla, ja myöskin Kelan palveluverkko, jota eduskunta ja kansanedustajat ovat tarkkaan seuranneet ja josta he ovat lausuneet, on edelleen hyvin kattava: 182 toimistoa, ja yhteispalvelu- ja palvelupisteitä on 141.
Valtuutetut seuraavat tarkkaan asiakastyytyväisyyttä, ja asteikolla 0:sta 10:een se on 7,5. Heikoimpana osa-alueena on Kelassa asioinnin helppous ja tiedonsaannin riittävyys. Valtuutetut pitävät välttämättömänä, että asiakastyytyväisyyskyselyiden pohjalta Kelan toimintaa kehitetään, ja asiakasraadit ovat toiminnassa, jotta sitä kautta tieto tulee suomalaisten, siis kaikkien Kelan asiakkaiden, näkemyksistä ja palveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisesti ja niin, että ne ovat esteettömiä kaiken ikäisille, kaikille palvelun käyttäjille.
Arvoisa puhemies! Erityisen tarkkaan valtuutetut seuraavat Kelan toiminnan lainmukaisuutta ja sitä, että etuudet maksetaan lainmukaisesti. Kelassa on myöskin asetettu läpimenoajat eli tavoitteet siitä, miten ihmiset saavat etuudet. Kertomusvuonna nuo ajat saavutettiin lukuun ottamatta perustoimeentulotukea, mutta esitän tässä huoleni siitä, että perustoimeentulotuki on niin erityyppinen etuus kuin mitä Kelassa on ollut ja se edelleen aiheuttaa haastetta ja on riskinä, että se osaltaan hidastaa muiden etuuksien maksatusta. Tätä on tarkkaan seurattava. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten on saatava Kelan maksamat etuudet ajoissa ilman viivytystä.
Perustoimeentulotuki siirtyi tosiaan Kansaneläkelaitokselle kertomusvuonna, ja kun jo alkuvuodesta kävi ilmi, että lakisääteinen vaade 7 työpäivän käsittelyajasta ylittyy, valtuutetut kokoontuivat viikoittain ja edellyttivät Kelan johdolta ripeästi toimia, jotta lainmukaiseen aikamäärään päästäisiin. Ja kun tuohon päästiin, pidimme välttämättömänä myöskin sitä, että Kelassa tehtiin tarkastus siitä, mitkä toimet johtivat siihen, ettei onnistuttu tuossa perustoimeentulotuen siirrossa. Kelassa tehdyn sisäisen tarkastuksen tarkastusraportin kuultuamme me valtuutetut totesimme, että on perusteltua pyytää myöskin ulkopuolinen arviointi perustoimeentulotuen siirrosta. Sen ulkopuolisen arvioinnin tuloksissa tuli esille myöskin asioita, mitä sisäisessä tarkastuksessa ei tullut esille. Siinä todettiin, kuten kertomuksessa lukee, esimerkiksi puutteita Kelan riskienhallinnassa ja myöskin puutteita projektijohtamisessa ja puutteita siinä, miten tieto kulkee sieltä projektitasolta ylimpään johtoon ja pääjohtajalle asti. Edellytimme, että Kelan hallitus katsoo toimenpiteet, joilla näitä asioita Kelassa korjataan, ja nyt tätä työtä Kansaneläkelaitoksessa tehdään.
Arvoisa puhemies! Nostan esille huoleni siitä, että kun Kelan rooli on muuttunut aikojen alusta kansaneläkkeen maksatuslaitoksesta jotakuinkin jokaista suomalaista koskettavaksi toimijaksi, ei lainsäädäntö ole kulkenut mukana eli Kelaa koskeva lainsäädäntö on jäänyt jälkeen. Kun aloitin valtuutettujen puheenjohtajana, me linjasimme, että Kelan sisällä on arvioitava lainsäädäntömuutostarpeet. Me valtuutetut käsittelimme asiaa yhdessä ja toimitimme sitten tuon pykälämuutosvaadelistan sosiaali- ja terveysministeriöön, ja se on vieläkin siellä. Tässä totean sen, että kiritän, että hallitus toisi nuo välttämättömät lainsäädäntömuutokset liittyen Kansaneläkelaitokseen viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi. Siellä on paljon asioita, esimerkiksi se, että Kelassa pitäisi päteä yleiset valtionhallinnon periaatteet, niin että esimerkiksi johtajisto valittaisiin määräaikaiseksi. Nythän sitä ei voi tehdä, koska näin lainsäädännössä ei ole. Kelan organisaatiota on uudistettu, esimerkiksi aluehallinto on lakkautettu, mutta edelleen lainsäädännössä on tuo edellytys. Eli tämä tilanne, että laki ei vastaa todellista tilannetta, on korjattava, ja toivon, että tuo lakiesitys saadaan eduskuntaan, ja tuo lainsäädännön uudistus on välttämätön myöskin sen takia, että Kansaneläkelaitosta voidaan kehittää.
Tämän lisäksi valtuutetut totesivat, että on suuremmankin arvioinnin paikka. Tällä hetkellähän Kelan etuudet rahoitetaan 80-prosenttisesti valtion budjetista, mutta esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ulotu Kansaneläkelaitokseen. Totesimme, että on tärkeää arvioida Kelan hallintoa, toimivaltasuhteita, Kelan valvonnan riittävyyttä ja koko tätä kokonaisuutta. Siksi me olemme asettaneet selvitystyöryhmän. Sen asettaminen ei ollut enää tänä kertomusvuonna, mutta sanon sen sen takia, että syyskuun lopussa tuo selvitystyöryhmä antaa raporttinsa. Pidän perusteltuna, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka sitten yhdessä arvioi kokonaisuudessaan tätä Kela-kokonaisuutta.
Kiitän Kansaneläkelaitoksen henkilöstöä venymisestä, eli toimintavuosi on ollut haastava.
Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että pidän tärkeänä, että sen lisäksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa mietintönsä tästä kertomuksesta, tämä lähetettäisiin tarkastusvaliokuntaan, niin että laajempi joukko arvioisi Kelan toimintaa kertomusvuonna 2017.
Puhemies Paula Risikko
:Tehdään sillä tavalla, että kun täällä on nyt pitkään odotettu puheenvuoroja, niin aloitetaan puheenvuoroilla, ja kun me tiedämme jo nyt, että aika loppuu, niin tehdään sillä tavalla, että otetaan kaksi puheenvuoroa, Heinonen ja Keränen käyttävät puheenvuorot, sen jälkeen lyhyt debatti, ja Räsänen aloittaa repatin. [Naurua]