Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Meillä on käsillä nyt hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaasta sivistystyöstä annettua lakia siten, että maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen valtionosuusrahoitus erotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmässä.
Tämä on ihan hyvä asia, mutta sitten kun mietitään tuota itse opetusta siellä vapaan sivistyksen oppilaitoksissa, niin luen täältä esityksestä pari sitaattia: ”Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuosittain, kuinka monta suoritetta enintään rahoitetaan sataprosenttisesti.” ”Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutettiin lailla vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 1.1.2018 alkaen siten, että kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset saivat 100 prosentin valtionosuuden maahanmuuttajan suorittamasta koulutuksesta, joka on hyväksytty maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan.” No, maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman tarkoituksen ymmärrän hyvin, ja koulutusta on pääasiassa toteutettu vapaan sivistystyön koulutuksena. ”Monet vapaan sivistystyön ylläpitäjät ovat, vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen lisäksi, järjestäneet maahanmuuttajille aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta tai työvoimahallinnon hankintakoulutusta.”
No, mitä tehdään sillä maahanmuuttajien perusopetuksella? Aikuisten perusopetus maahanmuuttajille vastaa perusopetuksen vuosiluokkien 7—9 opintoja ja antaa kelpoisuuden hakea lukiokoulutukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Tämä on sellainen asia, mikä on aiheuttanut valtavasti ongelmia.
Tiedätte varmasti, arvoisa ministeri, että ammatillisen koulutuksen järjestämisen edellytykset tällä hetkellä eivät ole kovin hyvät näistä vuosia sitten tehdyistä leikkauksista johtuen. Siellä ovat opettajat erittäin tiukoilla, ja siellä on hyvin vähän aikaa siihen työn opettamiseen. Nyt on valitettavasti semmoinen tilanne, että näistä kansanopistoista ja muista valmistuu erittäin hyvällä todistuksella, jopa kiitettävillä arvosanoilla, henkilöitä, joilla ei ole käytännössä kuitenkaan suomen kielen tuntemusta eikä osaamista, ja tällä kiitettävällä todistuksella he ohittavat suomalaiset opiskelijat yhteishaussa. Elikkä ei se ole aivan oikein, että näistä kansanopistoista pääsee valmistumaan huonolla kielitaidolla, hyvällä todistuksella, ohittaa suomalaiset nuoret, jotka pyrkivät johonkin tekniikan aloille. Ymmärrän sen hyvin, että maahanmuuttajiakin saattaa kiinnostaa tekniikan ala.
Nyt samalla, kun te eriytätte tämän rahan, mielestäni tulee järjestää jonkinlainen tämmöinen tasokoe, tasomittari siihen, minkälaisia opiskelijoita sieltä valmistuu, kuka saa sen kiitettävän numeron esimerkiksi suomen kielestä tai ruotsin kielestä. Tällainen heikosti suomea puhuva opiskelija, maahanmuuttajataustainen opiskelija, saattaa rampauttaa yhden opettajan ja yhden opetusryhmän oppimisen erittäin heikolle tasolle. Jos opettaja joutuu koko ajan valvomaan yhden maahanmuuttajan perään, mitä se tekee, onko se ymmärtänyt ohjeet, eihän se riko itseänsä, vaarantaako työturvallisuuden, niin ehdottaisin, että tähän samaan syssyyn teette jonkin mittarin, millä mittaatte tämän opetuksen tasoa, mitä näissä annetaan. — Kiitoksia.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Edustaja Hopsu.