Viimeksi julkaistu 4.10.2021 11.54

Pöytäkirjan asiakohta PTK 97/2021 vp Täysistunto Keskiviikko 15.9.2021 klo 13.59—19.43

11. Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta

LakialoiteLA 11/2020 vpSebastian Tynkkynen ps ym. 
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. 

Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro. [Sebastian Tynkkynen: Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä tuleekin noin kaksitoistaminuuttinen, ja tuossa ei hirveästi puheenvuoropyyntöjä näyttänyt olevan. Luenko putkeen vai kahdessa osassa?] — Voit lukea putkeen. [Sebastian Tynkkynen: Okei, säästetään aikaa.] 

Keskustelu
18.11 
Sebastian Tynkkynen ps 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Jaamme kaikki yleisellä tasolla käsityksen siitä, että Suomessa vallitsee elinkeinonvapaus. Se taataan jo perustuslaissamme. Samalla tavoin on kuitenkin yleisesti hyväksyttyä, että tarvitaan tiettyjä yhteisiä pelisääntöjä, joiden puitteissa maassamme voidaan toimia. Villin lännen säännöt eivät suomalaiseen yhteiskuntaan sovi. Mitä yksityiskohtaisemmin näihin tarpeellisiin sääntöihin pureudutaan, sitä enemmän kansalaisten ja poliitikkojen näkemyksistä alkaa löytyä eroja. Usein näistä voi olla hyvin hankalaa päästä yhteisymmärrykseen. Kasvava sääntely harvemmin herättää koko puoluekentän laajuisia hurraa-huutoja. Väittäisin kuitenkin, että löytyy sellaistakin sääntelyä, jolle on kansalaisten ja eduskuntapuolueiden laajempi tuki. Ne ovat myös sellaisia toimia, joista olisi varmasti mahdollista päästä yhteisymmärrykseen. Yksi tällainen osa-alue on pikavippiyhtiöitä koskevan puutteellisen lainsäädännön korjaaminen. Moni kansalainen odottaa, että eduskunta ja sen 200 kansanedustajaa laittaisivat rajat tälle riistolle, jonka sallitaan yhä jatkua. 

Arvoisa puhemies! Olemme kestämättömästi velkaantuva yhteiskunta, jossa valtion lisäksi velkaongelmissa ovat kansalaiset. Suomessa noin 400 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja suunta on tässä ollut vain ylöspäin. Keskeisessä asemassa tästä näkökulmasta voidaan pitää juuri pikavippejä. Pikavippien aiheuttamat ongelmat levittäytyvät laajalle koko yhteiskuntaan. Niistä kärsivät niin velkataakan kanssa sinnittelevät kansalaiset kuin myös heidän läheisensä. Pikavipit ovat esimerkiksi peliriippuvuuden kanssa painivien näkökulmasta äärimmäisen petollisia. Peliongelmiin apua tarjoavan Peliklinikan arvioihin perustuen valtaosa sen asiakkaista onkin rahoittanut pelaamistaan pikavipein. Riippuvuutta ruokitaan siis vippifirmojen toimesta. 

Kun nettiä selaillessa ruudun täyttävät välkkyvät ilmoitukset siitä, kuinka helppo luotto on vain minuuttien ja muutaman hiirenklikkauksen päässä, osoittaa se, että jokin on pahasti pielessä. Kun valtionyhtiö Postin verkkosivuilla muuttoilmoitusta taannoin tehdessäni ruudulle lävähti rahoitustarjous muuttokuluihin, osoitti se tilanteen härskiyden. Samoilta sivuilta tarjottiin vieläpä kampanjakoodia kulutusluottoa tarjoavaan firmaan. Pikavippifirmat saavat mainostulvallaan vapaasti luoda mielikuvaa vipeistä arkea helpottavina ratkaisuina, eikä mainonnan eettisyydestä ole tietoakaan. Silti sen sallitaan jatkua. 

Arvoisa puhemies! Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi vuonna 2019 kattavan selvityksen, joka kantaa nimeä ”Pikavippiongelmien laatu ja laajuus”. Siinä haastatellut talous- ja velkaneuvojat näkivät pikavippien mainonnan sekä luotonsaannin helppouden ja nopeuden olevan yksi keskeinen ongelmakohtamme. Näillä todettiin olevan ilmiselvä vaikutus kuluttajien ylivelkaantumiseen. Kysymys kuuluukin, miksi tilannetta ei ole korjattu. 

Tarve muutokselle on siis ilmeinen, mutta jos vielä joku empii sen suhteen, mitä pitäisi tehdä, voi mallia hakea kansainvälisistä hyvistä ratkaisuista aivan lähellämme. Esimerkiksi naapurimaassamme Norjassa on päädytty kieltämään luottojen markkinoinnissa lainansaannin helppouteen ja nopeuteen viittaavat ilmaisut. Tanskassa puolestaan lyhytaikaisille käyttöluotoille edellytetään 48 tunnin harkinta-aikaa. Virossa sen sijaan on kielletty asuntoluottoja tai kansainvälisiä luottokortteja lukuun ottamatta kokonaan luottojen mainostaminen televisiossa tai radiossa. Kun Suomessa istuu autossa radiota kuunnellen tai katsoo televisiomainoksia, tarjotaan meillä vippiä vipin perään. Aurinko paistaa taustalla, pikalainaa saa helposti, eikä huolta huomisesta tunneta. Pikavippien karun todellisuuden ja mainonnan välillä on valtava rotko, jonne moni vippejä ottavakin erehtyy astumaan.  

Pikavippimainonnan laajuudesta on saanut jotain osviittaa, kun tähän aihepiiriin on paneutunut ja etsinyt tietoa. Sen seurauksena pikavippimainosta tuli tietokoneen ruudun täydeltä ja vippiä kerrottiin saavan vaikka ilman luottotietojakin. Kun sitten syventyy tarkemmin tähän pikavippien mainostulvaan, voi havaita, että täällä ovat valloillaan juuri nämä edellä kuvatut haitalliset markkinointitavat. Ne ovat valloillaan, koska ne ovat pikavippifirmojen näkökulmasta tehokkaita. Ne ovat valloillaan myös siksi, koska niitä ei ole onnistuttu poliitikkojen toimesta suitsimaan.  

Arvoisa puhemies! Kun menin ensimmäisen pikavippejä tarjoavan yhtiön verkkosivuille, niin etusivulla vippiä markkinoitiin lainan helppoutta ja nopeutta ylistäen. Kun sivustoa silmäilee vielä enemmän, käy ilmi, että lainahakemuksen on laskettu vievän vain viisi minuuttia ja että lainahakemuksia voi laittaa vaikkapa keskellä yötä. 

On välttämätöntä, että jossain muodossa lainaraha tulee useimmille meistä joskus ajankohtaiseksi. Erilaisten luottojen avulla pääsemme rakentamaan elämäämme esimerkiksi yhteiseen kotiin tarvittavan asuntolainan tai vaikkapa työmatkustamisen mahdollistavan autolainan turvin. Mutta ovatko nämä vippifirmojen äärimmäisen nopeat ja helpot korkeakorkoiset lainat sellaista luotonmyöntöä, jota yhteiskuntana haluamme olla tukemassa? Näin me nimittäin teemme, ellemme puutu siihen. 

Tällaisten luottojen turvin ei rakenneta elämää ja sen peruspilareita. Päinvastoin, ne saattavat tuhota monen elämän, murentaa näitä peruspilareita ja viedä kodit sekä työpaikat mennessään. Vippifirmojen toimintaa kuulee joskus puolustettavan sillä perusteella, että kuluttaja itse päättää ottaa vipin ja on siksi itse siitä myös vastuussa. Vastuun seurauksista kantaakin ankaralla tavalla ennen pitkää vipin ottanut henkilö itse. Sen lisäksi siitä koituvat seuraukset lankeavat kuitenkin koko yhteiskunnan vastuulle. 

Toistuvien vippien virta kaivaa usein rotkon niin syväksi, että moni päätyy heittämään hanskat tiskiin. Lisäksi on moraalisesti hyvin tuomittavaa, jos lainsäätäjinä seuraamme toimettomina vierestä, kuinka esimerkiksi peliriippuvaiselle tarjotaan hädän hetkellä addiktiota ruokkivaa rahoitusta, ja tyydymme vain toteamaan, että itsepähän sen rahan otit. Yhteiskunta, sen veronmaksajat ja ongelmiin ajautuneet kansalaiset häviävät kaikki tässä kalliissa leikissä. 

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat kukin vuorollaan vetoavat siihen, kuinka on jo tehty toimia pikavippibisneksen ja sen aiheuttamien haittojen hillitsemiseksi. Jokainen vippikarnevaaleja rajoittava toimi on ollut toki hyödyksi, mutta kun katsomme velkaongelmien jatkuvaa kasvua, on selvää, ettemme ole tehneet tarpeeksi. Me annamme pikavippibisneksen rehottaa villinä ja välillä käymme nyppimässä siitä yksittäisen lehden pois, kunnes se taas kasvaa takaisin. Sen jälkeen vippiralli sekä juhlat toimistoissa saavat taas jatkua yhteiskunnan piikkiin. Tarvitaankin useita toimia ja pitkäjänteistä työtä. Monen kohdalla se on jo liian myöhäistä, mutta sitä suuremmalla syyllä toimiin pitäisi ryhtyä heti, jotta näiltä kohtaloilta voitaisiin välttyä. 

Arvoisa puhemies! Kun jokin elinkeino alkaa muutamien keinottelijoiden rikastumisen varjolla tuottamaan valtavaa pahoinvointia yhteiskuntaamme, on silloin jossain kohtaa lainsäätäjinä epäonnistuttu. Siksi onkin käsittämätöntä, että ylläpidämme tässä maassa sellaista toimialaa, jonka kansalaisille aiheuttama ahdinko nousee kerta toisensa jälkeen esille. Yksi asia on nimittäin vuosien saatossa tullut suomalaisille harvinaisen selväksi: vastuuttomat vippifirmat eivät tule kantamaan sen enempää yhteiskuntavastuuta kuin huolta kansalaisille aiheuttamistaan ongelmistakaan. Se on käynyt niin selväksi, että yhdenkään lakeja säätävän kansanedustajan ei tulisi enää seisoa tumput suorina ja ihmetellä velkaongelmien paisumista. 

Esitän tällä lakialoitteella, että kulutusluottojen markkinoinnissa olisi kiellettyä vedota nopeuteen, matalaan luoton myöntämisen kynnykseen tai helppoon luotonhakuprosessiin tai luoton helppoon saatavuuteen. 

Kun kansalaiselle tulee tarve hankkia asuntolainaa, lainata rahaa autoa varten tai ottaa vaikkapa remonttirahaa katon korjaamista varten, hän varmasti löytää sopivan pankin ilman, että hänelle kerrotaan, että hakemuksia voi lähettää keskellä yötä tai että hakemukseen kerrotaan vastattavan minuuteissa. Kattopeltien tai asuntokaupan näkökulmasta minuutit ovat sivuseikka, mutta paniikkiratkaisuun päätyvän kaveriristeilylle lähtevän kansalaisen kannalta nämä minuutit voivat tulla äärimmäisen kalliiksi. 

Samalla esitän tällä lakialoitteella, että kulutusluottona myönnettävät varat voitaisiin luovuttaa asiakkaalle vasta 48 tuntia myönteisen luottopäätöksen jälkeen. Näin vippifirmat eivät saisi käytettyä hädänalaisen kansalaisen heikkoa asemaa hyödyksi. Hädässä ja hetken mielijohteesta tehtävät päätökset voivat olla monelle kansalaiselle kohtalokkaita. Meillä Suomessa on jo tälläkin hetkellä voimassa laki, joka rajoittaa kulutusluottojen saannin yöajan ulkopuolelle. Jos luottoa tarvitsee keskellä yötä tai heti viiden minuutin päästä, se harvemmin on merkki kestävästä ratkaisusta. Siksi lainsäädännössä tulisikin reagoida näihin ongelmiin. Luottojen mainonta on saatava moraalisesti kestävämmälle pohjalle, sillä tällä hetkellä se ei sitä ole. 

Poliitikoilta tuntuu ajoittain löytyvän halua säännellä sellaisiakin asioita, joita ei olisi tarpeen säännellä. Siispä halua luulisi löytyvän myös tällaisissa kokonaisuuksissa, joissa uudet pelisäännöt palvelisivat koko yhteiskunnan etua. Tällä hetkellä tarvittavia pelisääntöjä ei ole ja vippifirmat osoittavat kiitoskorttinsa poliitikoille. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä. 

18.23 
Sheikki Laakso ps :

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Tynkkynen tyhjensi aika lailla pajatson, koska oikeasti olen ihmetellyt itsekin sitä asiaa, minkä takia tänä päivänä voidaan tällaisessa yhteiskunnassa vieläkin hyväksyä laillinen koronkiskonta. Melkein vähintä, mitä asiassa voidaan tehdä, on se, että tällaista korkeakorkoista nopeaa vippiä ei voisi saada ex tempore. Sen takia aikoinaan koronkiskonta kuin pimeät lestit ynnä muutkin ovat olleet kiellettyjä, etteivät ihmiset hairahdu heikolla hetkellä, ja nytten käytetään hyväksi juuri näitä heikkoja ihmisiä. Niin paljon kuin minä olen kuullut täällä heikossa asemassa olevien puolustamisesta ja huonossa asemassa olevan puolustamisesta, siitä joka päivä saa kuulla kymmeniä kertoja, kuinka meidän missäkin asiassa pitää olla heikompien puolella, mutta tässä ei sitten kuitenkaan olla, ei yhtään. Se on ihan käsittämätön juttu. Joskus tulee mieleen jopa, että jonkun täytyisi maksaa jollekin, ettei tämä asia etene, koska kuitenkin tässä on täysin koko kansan tuki meidän takana ja kun tuntuu kuitenkin olevan jokainen edustajakin, kenen kanssa tästä asiasta vähänkään keskustelee, aivan samaa mieltä. 

On aivan päivänselvää, että meitä on ihmisiä ja etenkin nuoria ihmisiä, mitkä eivät välttämättä aina funtsaile näitä asioita loppuun asti. Itsekin toistakymmentä vuotta makselin nuoruuden luottokorttihölmöilyjä, kun ei oikeasti älli riittänyt siihen asiaan. Mutta on täysin kohtuutonta tämänpäiväinen. Silloin piti sentään hakea ne kortit ja piti olla työpaikkoja ja piti olla kaikennäköistä muutakin. Niitä ei saatu tuosta vain. Nimittäin voin kuvitella, että jos silloin olisi saanut, niin meikäläisenkin laskut olisivat olleet vielä kovempia kuin ne nyt ehtivät olemaan, koska jonkunnäköinen harkinta ja järkevyys siinä oli. 

Pistetään oikeasti tämä porukalla kuntoon. Meillä on oikeasti ihmisten tuki takana, kun tämä asia pistetään kuntoon. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitos. — Edustaja Meri, olkaa hyvä. 

18.25 
Leena Meri ps :

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Tynkkyselle arvokkaasta pohdiskelusta. Katsoin tuossa valtioneuvoston sivuilta tämmöistä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvitystä viime vuoden lopulta, ja siinä on lopputulemana se, että ylivelkaantuminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt kaikilla selvityksessä käytetyillä objektiivisilla mittareilla. Ja silloin on äärimmäisen tärkeää, kun ihmiset ovat velkakierteessä, ettei ole sellaisia mahdollisuuksia, että aivan mielijohteesta ja äkkiseltään tulevat lainarahat käyttöön.  

Mietin itse, että en oikein juurikaan keksi tilannetta, että olisi semmoinen aito tilanne, että juuri nyt tarvitsisin tässä heti minuutin päästä rahaa. Jos sairastun, menen sairaalaan... No voi tietysti olla, että haluan mennä yksityiselle ja just nyt minulla ei jostakin syystä ole rahaa, mutta eihän sitä laskuakaan nyt yleensä tarvitse siinä maksaa. Ja jotenkin en oikein keksi sellaisia perusteita, miksi se pitäisi heti saada käyttöönsä.  

Me ollaan puhuttu tässä viime päivinä täällä paljon syrjäytymisestä ja siitä, että ihmiset jäävät yhteiskunnan reunalle, eivät ehkä halua työllistyä. Tämä velkakierre vaikuttaa siihen, ettei kannata ottaa työtä vastaan, ja moneen muuhun asiaan: tulee maksuhäiriöitä, ulosottokierrettä — ja ei saa sitten kaikkia palveluita, kun on maksuhäiriöitä.  

Tämä on erittäin tärkeää, että me otamme näitä esille. Ja kiitos Sebastian Tynkkyselle hyvästä lakialoitteesta.  

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.  

18.27 
Juha Mäenpää ps :

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tätä Tynkkysen lakialoitetta tuolla työhuoneessa, ja oikeastaan varmaan jo Tynkkynen puheenvuorossaan sanoi kaiken, mitä tähän voi liittyä. Siis tämä on erittäin hyvä lakialoite, ja oikeastaan itse olen tätä pohtinut siltä kannalta, mikä on sellainen tilanne, missä minä ottaisin pikavipin. Oikeastaan ei tule mieleen muuta kuin semmoinen, että olisi jollakin muulla joku yrityksen vero tai joku semmoinen, mikä on pakko saada hoidettua jonain päivänä, niin silloin tällainen voisi olla. Mutta valitettavasti Suomessa on tilanne semmoinen, että joku vanhus saattaa joutua ottamaan hädän hetkellä jopa ruokaan tai lääkkeisiin pikavippiä. 

Kokonaisuutena katson, nämäkin huomioiden näen, että tuon 48 tunnin rajan asettaminen tämmöisen pikavipin saamiseksi poistaisi kaiken holtittoman ja turhan käytön, eikä sitä käytettäisi sitten siihen, että päästään viikonlopuksi bilettämään tai reissuun tai johonkin. 

Tämä on erittäin hyvä lakialoite, ja voin sitä täysin kannattaa. Toivon, että tämä menestyy täällä eduskunnassa. Täällä on paljon puhetta siitä, miten me kansalaisia huomioidaan. Tämä on yksi minun mielestäni erittäin vaikuttava, koko kansaa koskien vaikuttava lakialoite, ja täyden tuen annan sille. — Kiitoksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Ja edustaja Hänninen, olkaa hyvä. 

18.29 
Katja Hänninen vas :

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkysen pitämään erinomaiseen puheenvuoroon voi monin osin kyllä yhtyä myös täältä laidasta. Ja luen vielä tästä teidän esityksestänne, elikkä: ”Lakimuutoksilla vaikutetaan siihen, että pikavippiyhtiöt eivät pystyisi nykyisin tavoin mainonnalla ja nopeilla luottopäätöksillä käyttämään hyväksi velka- tai peliongelmien kanssa painivien ahdinkoa ja saamaan korkeakorkoisia luottoja myydyksi hetken mielijohteesta tehtyjen päätösten avulla.” Tähän on kyllä helppo yhtyä.  

”Hallitus on esittänyt jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorko on rajoitettu 10 prosenttiin ja luottojen ja luotonvälityspalvelujen suoramarkkinointi on pääosin kielletty”, elikkä myös näihin pikavippimainontoihin on pyritty kyllä myös lainsäädännöllä vaikuttamaan. ”Korkokattosääntelyn tehokkuuden varmistamiseksi myöskään luotosta perittäviä maksuja ei saa korottaa lain voimassaoloaikana. Rajoitusten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa ensi vuoden syyskuun loppuun asti” — itse toivoisin, että pysyvästi. 

Mutta myös kuluttajaluottojen sääntelyä nyt uudistetaan, elikkä ”Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jolla parannetaan kuluttajaluottoihin liittyvää kuluttajansuojaa EU:ssa. Tavoitteena on myös torjua kuluttajien ylivelkaantumista sekä varmistaa, että kuluttajaluottojen tarjonta EU:n sisämarkkinoilla toimii sujuvasti.” Ja tässä on se hyvä, että luotonantajien ja luotonvälittäjien tulisi antaa kuluttajille luottoa koskevat tiedot vähintään päivää ennen kuin kuluttaja sitoutuu luottosopimukseen. 48 tuntia ei ihan toteudu, mutta ainakin se 24 tuntia on parempi kuin 5 minuuttia. 

Uutta olisi myös se, että luotonantajien ja luotonvälittäjien olisi muun aineiston lisäksi toimitettava kuluttajille yhden sivun mittainen yhteenvetolomake, jossa tulee esittää luottoa koskevat perustiedot. 

Arvoisa puhemies! Nämä tiedot löytyvät siis oikeusministeriön sivuilta, ja näihin voi käydä perehtymässä. Olen samaa mieltä siitä, että pikavipit aiheuttavat todella monelle suuret taloudelliset vaikeudet, ja yleensä se henkilö, joka joutuu ottamaan sen kalliin pikavipin, ei saa sitä halvempikorkoisempaa lainaa, eli hänen luottokelpoisuutensa on usein jo valmiiksi syystä tai toisesta heikentynyt. Pikavippien aiheuttamat vahingot siis kasaantuvat niille, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa. 

Itse olisin valmis kieltämään lailla kaikki pikavipit, mutta vähintään tähän markkinointiin ja ylimitoitettuun koronkiskontaan me voidaan täällä yhdessä puuttua, ja näinhän hallituskin on tehnyt. 

Toivon myös, että hallituksen [Puhemies koputtaa] linjaus sosiaalisen luototuksen käytöstä nyt selvitetään pikaisesti ja että se otetaan käyttöön maanlaajuisesti. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Ja edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä. 

18.32 
Sebastian Tynkkynen ps :

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä loppupuheenvuorossa kommentoin lyhyesti tähän keskusteluun osallistuneiden ihmisten kommentteja. 

Suuret kiitokset ensinnäkin keskustelusta. 

Mitä tulee juurikin tämmöisiin nopeisiin tarpeisiin vaikka yrittäjällä, että nyt tänään pitää saada maksettua joku tietty satojen tai jopa tuhansien eurojen maksu pois alta, niin tällä lakialoitteella ei sinänsä estetä sitä, jos siinä tosiaan yrittäjä katsoo, niin kuin varmasti katsotaan, juoksevia maksuja, että ylihuomenna on se tilanne, että pitäisi maksaa, mutta mistään ei saa, niin silloin se otetaan. Elikkä se on niin sanotusti suunnitelmallista. Mutta tämä sen sijaan katkaisee tämmöiset yhtäkkiset, että nyt pitää päästä pelaamaan tai nyt pitää päästä risteilylle. Nämä tämä lakialoite tulisi katkaisemaan, jos se menisi läpi. Ja sama homma myöskin vanhusten ruokatilanteen suhteen tai muuten. Tämä edellyttää sitä, että aletaan elämään semmoista vastuullisempaa rahankäyttöä ja kitketään nimenomaan tämmöinen hetkittäinen, yhtäkkiä mieleen tullut ajatus, että minäpä elän yli varojeni. 

Mitä tulee taas sitten edustaja Hännisen puheenvuoroon, niin nämä ovat hyviä asioita, mitä juuri äsken mainitsitte. Elikkä ne ovat niitä, mitä hallitus on tekemässä. Tässä kun lähdin puuttumaan tähän velkaantumisen kokonaisuuteen, niin kävin hyvin tarkkaan läpi, mitä hallitus on jo nyt tekemässä ja mitä se ei tee, ja sitten tein siihen liittyen. Hyvin mainitsitte näistä esimerkiksi vaikka koronkiskontaan liittyen. Olin siitä tekemässä, mutta hallitus olikin jo kerennyt siihen. 

Mitä tulee taas suoramarkkinointiin, niin se on eri asia. Suoramarkkinointihan on sitä, jota vaikka puhelinmyynnissä tehdään, että soitellaan mummoille tai joillekin keski-ikäisille ihmisille, että haluatteko tämmöisen puhelinliittymän, että täältä lähtee nyt ja tämmöiset edut tulevat päälle ja näin. Eli suoramarkkinointi on eri asia kuin se, että vaikka meidän valtionyhtiö Postin sivuilla on mainos, että kun muutat, niin otapa tästä itsellesi kulutusluotto, tai missä tahansa muuallakin netissä. 

Ja mitä tulee tähän 24 tunnin sääntöön, niin tosiaan tässä itse esitän sitä 48:aa tuntia, että se oikeasti olisi aitoa harkintaa. Tanskassa on jo voimassa tämä 48 tunnin sääntö. Eli mentäisiin tässä parempaan suuntaan. 

Ja suuret kiitokset toki omalle porukalle, jotka ovat tätä lakialoitetta allekirjoittaneet, mutta erityiskiitokset siitä, että tässä oli kaksi kansanedustajaa, jotka perussuomalaisten ulkopuolelta olivat allekirjoittaneet tämän. He olivat Satonen ja Wallinheimo. Näille edustajille haluan esittää erityiset kiitokset, että oman puolueenne ulkopuolelta tulitte tätä aloitetta tukemaan. — Kiitoksia, herra puhemies. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.