Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Olen ollut hieman huolissani Suomessa huoltovarmuudesta, ja aika paljon ne asiat, joihin minä täällä eduskunnassa puutun, liittyvät hyvin usein huoltovarmuuteen. Niitähän on monilla eri sektoreilla, mutta se, mistä olen ollut huolissani, on Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus. Toivon, että tämä oma lakialoitteeni hieman muistuttaa muitakin päättäjiä tästä asiasta, että se on meille erittäin tärkeää, että me itse huolehdimme omasta huoltovarmuudestamme. Siihen liittyy energiaa, ruokaa, sotilaallisia kykyjä. Tämä Huoltovarmuuskeskuksen toiminta on jakautunut hyvin erilaisiin osa-alueisiin ihan kaikkialle meidän yhteiskuntaamme.  

Minä menen nyt tämän kirjoitetun puheen perusteella ja sitten lopuksi hieman ruodin vielä asioita.  

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa lakialoite, jonka olen valmistellut ja käsiteltäväksi jättänyt. Aiheena on huoltovarmuus ja sen rahoitus. Lakialoitteessa ehdotetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamista siten, että huoltovarmuusmaksua korotetaan molemmissa sähköveroluokissa 0,013 sentistä kilowattitunnilta 0,039 senttiin kilowattitunnilta. Eli se maksu kolminkertaistuisi huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaamiseksi. 

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva Huoltovarmuuskeskus määrittelee huoltovarmuuden tarkoittavan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Keskus huomauttaa, että markkinat eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi tarvitaan huoltovarmuustyötä, jolla varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman normaaleina näissä tilanteissa. Suomessa huoltovarmuutta varmistetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Huoltovarmuusajattelun, varautumisen ja valmiuden edistämisen juuret maassamme ulottuvat yli sadan vuoden taakse 1900-luvun alkuun.  

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa ”Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muutostarpeet” vuodelta 2024 kerrotaan, että huoltovarmuusmaksun tuotto on reaalisesti laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljänneksen. Se oli 2010-luvulla korkeimmillaan vuositasolla lähes 48 miljoonaa euroa. Tuotto on kasvanut ja laskenut riippuen eri energiatuotteiden ja sähkönkulutuksen määrästä. Tällä hetkellä tuotto on jo alle 40 miljoonaa euroa, ja valtiovarainministeriön ennusteita eri energiatuotteiden kulutuksesta käyttäen sen voidaan arvioida laskevan reiluun 32 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Julkaisun mukaan huoltovarmuusmaksun kertymä pienenee ennen kaikkea energiatehokkuuden parantuessa sekä kulutuksen siirtyessä matalamman huoltovarmuusmaksun ja huoltovarmuusmaksuttoman kulutuksen piiriin.  

Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko vuodelta 2022 toteaa, että Suomella on edelleenkin hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii riittävien resurssien turvaamista sekä toimintamallin kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin asettanut laaja-alaisen työryhmän valmistelemaan huoltovarmuuslainsäädännön uudistamista. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tällä vaalikaudella toteutetaan lainsäädännön kokonaistarkastelu sääntelyn ajantasaistamiseksi. Työryhmän toimikausi on 15.1.24—31.12.25. Hallituksen esitys huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025.  

Lakityöryhmän asettamisen yhteydessä perustettiin myös rahoituksen alatyöryhmä, jonka tehtävänä on huoltovarmuusmaksun määräytymisperusteiden uudelleenarviointi ja säännösmuutostarpeet. Huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa säädetään huoltovarmuusmaksusta, joka kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä sähköstä ja energiatuotteista osana kokonaisverotasoa. Nimestään huolimatta huoltovarmuusmaksu on vero. Huoltovarmuusmaksun tulot eivät kerry valtion budjettiin, vaan ne tuloutetaan suoraan Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan valtion talousarvion ulkopuoliseen Huoltovarmuusrahastoon.  

Valtioneuvoston puolustusselonteossa vuodelta 24 muistutetaan, että huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa. Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Muun muassa suojelupoliisin päällikön mukaan Suomessa eletään nyt kansallisen turvallisuuden kannalta vaarallisinta aikaa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Siis elämme vaarallista aikaa. Vaara ei väisty, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyisi. Huoltovarmuuden ja sen taloudellisen pohjan turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää Suomen turvallisuusympäristön ollessa heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. 

Arvoisa puhemies! Vastustan sinänsä yleisesti ottaen verojen korotuksia, ja vaikka tämäkin on veroluontoinen maksu, niin huoltovarmuudesta huolehtiminen on kuitenkin kansakuntamme kivijalka. Ehdotuksessa korjataan teknologisista muutoksista johtuvia rahoituksellisia vinoutumia ja palataan tämän myötä oikeastaan lähemmäksi kohti aiempaa jo olemassa ollutta maksutasoa. Esimerkiksi sähkölämmitteisissä omakotitaloissa kyse on hintaluokaltaan muutamasta kymmenestä sentistä kuukaudessa. [Tuomas Kettunen: Liian kallista jo tällä hetkellä!] 

Eduskunta on muistanut erityisesti puolustus- ja turvallisuusviranomaisia kiitettävästi viime aikoina. Näin kuuluukin olla. Kuitenkin nyt edellä sanotusta käy ilmi: huoltovarmuudesta vastaavat tahot ovat tähän asti jääneet paitsioon. Toivottavasti tämä lakialoitteeni muistuttaa kansanedustajia asian tärkeydestä.  

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettunen ilmeisesti kuuluu erittäin maksukyvyttömään porukkaan, jos hän muutaman kymmenen sentin korotuksesta kuukaudessa sähkölämmitteisessä talossa alkaa tänne puhujapönttöön huutelemaan. [Tuomas Kettunen: Olen täällä köyhän kansan puolesta!] 

Haluan kuitenkin tässä vielä nostaa esille tämän, mistä tämä oikeastansa lähti liikenteeseen. Elikkä minä lähdin siitä, että sähköautoilijat maksavat nyt huoltovarmuusmaksua huomattavasti vähemmän kuin bensa-autoilijat. Elikkä bensa-autoilija maksaa 18 kertaa enemmän huoltovarmuusmaksua ajaessaan autolla tuolla maantiellä. Tämä on epätasa-arvoinen asia. Mutta siihen on niin vaikea löytää ratkaisua, [Puhemies koputtaa] miten näiltä sähköautoilijoilta kerättäisiin enemmän tätä huoltovarmuusmaksua, niin on parempi, kun nostetaan sitä kaikilta, ja etsiköön tämä työryhmä sitten tasa-arvoisemman kohtelun. 

Toivon, että tämä herättää päättäjät huomaamaan sen, että huoltovarmuusmaksu on jäänyt jo pitkään alenevaan kantaan. — Kiitoksia.