Arvoisa puhemies! Nyt käytävä lähetekeskustelu selonteosta Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen on osaltaan jatkoa juuri käydylle keskustelulle Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Selonteossa esitetään, että Suomi osallistuisi niin kutsuttuun NSATUun eli Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen enintään 15 sotilaalla. Selonteon mukaisesti tukiohjelman tehtäviin kuuluvat Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimitusten koordinointi Ukrainaan sekä Ukrainalle annettava sotilaallinen koulutus. Tämän lisäksi NSATU vastaa Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Nato-yhteensopivuuteen liittyvistä tehtävistä. Suomi osallistuisi jatkossakin esikuntatehtäviin sekä tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin.
Arvoisa puhemies! Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on perustavanlaatuisesti muuttanut turvallisuusympäristöä Euroopassa. Hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin inhimillisistä kärsimyksistä, ihmishenkien menetyksistä, kotien tuhoutumisesta, sodan jättämistä syvistä traumoista.
Tämä Venäjän hyökkäyssota on jatkunut jo yli kolme ja puoli vuotta. Ukraina käy oikeutettua puolustustaistelua Venäjää vastaan, joka vastoin kansainvälistä oikeutta pyrkii julmin sotilaallisin voimankäytön keinoin muuttamaan suvereenin itsenäisen valtion rajoja. Ukraina taistelee sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän että eurooppalaisen turvallisuuden puolesta. Se, kuinka sota lopulta päättyy, on hyvinkin merkityksellistä koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille. SDP:n eduskuntaryhmä korostaakin, että Ukrainan tukemista on jatkettava niin pitkään kuin tarpeellista.
EU-maiden, Yhdysvaltojen ja Nato-maiden tuen jatkaminen Ukrainalle on ensiarvoisen tärkeää. Samaan aikaan on EU:n ja USA:n Venäjään kohdistamia pakotteita jatkettava ja tehostettava, jotta voidaan heikentää Venäjän sotataloutta ja sitä kautta kykyä käydä sotaa Ukrainaa vastaan ja muutoinkin uhata rauhaa ympärillään.
Suomi on yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista talouden kokoon nähden. Tähän mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa noin 3,7 miljardilla eurolla. Tuki pitää sisällään niin kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun kuin puolustusmateriaalituen. Kuten ulkoasiainvaliokunta mietinnössään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta linjasi, on tärkeää, että Suomen laaja-alainen tuki Ukrainalle jatkuu sekä kahdenvälisesti että osana Euroopan unionia ja Natoa. Ukrainan omien asevoimien ja puolustusteollisuuden tukeminen niin sodankäynnin aikana kuin myös sen jälkeen, kun aseet toivottavasti pian hiljenevät, on keskeistä, jotta Ukrainalla on oma vahva ja uskottava puolustus sotilaallista voimankäyttöä vastaan tulevaisuudessa.
Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee vahvasti valtioneuvoston selonteon mukaisesti Suomen osallistumista Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen. Se voi rakentua edelleen intensiivisemmäksi turvallisuusjärjestelyjen elementtinä.
Arvoisa puhemies! Rauhasta ja Ukrainan tulevaisuudesta ei voida puhua ilman, että Ukraina on mukana rauhanneuvotteluissa kaikissa ratkaisevissa pöydissä. Euroopan unionin on oltava mukana sen vuoksi, että kyse on koko mantereemme turvallisuudesta ja rauhanomaisesta tulevaisuudesta. Tavoitteena on sodan loppuminen ja kestävä ja oikeudenmukainen rauha. Pyrkimykset saada Ukrainan ja Venäjän presidentit neuvottelupöytään eivät ole tuoneet valitettavasti tulosta, vaan sota ja pommitukset jatkuvat yhä edelleen.
Syyskuun alussa niin kutsuttu halukkaiden koalitio sopi Ukrainalle annettavien turvallisuusjärjestelyjen valmistelusta. Ne otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun tulitauko tai rauhansopimus on saatu aikaan. Suomi on laajalla konsensuksella ilmoittanut osallistuvansa turvallisuusjärjestelyihin meille sopivalla tavalla. Tämän osalta SDP:n eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että eduskunta on tiiviisti mukana valmisteluissa Suomen osallistumisesta turvallisuusjärjestelyihin.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.