Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Puolustusvoimien vuoden 26 sotilastiedustelun julkisen katsauksen mukaan Venäjän ja lännen pitkään jännitteiset ja Venäjän hyökkäyssodan äärimmilleen kärjistämät suhteet jatkuvat erittäin heikkoina, ja Venäjä myös jatkaa laaja-alaista vaikuttamistaan Euroopassa. Vastakkainasettelu lännen kanssa näkyy yhä selvemmin Itämeren alueella, jossa jännitteet ovat lisääntyneet vuodesta 22 alkaen. Sotilastiedustelun julkisuuteen antamista tiedoista käy siis selvästi ilmi, että vaikeaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ei ole luvassa nopeaa helpotusta. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos onkin korostanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa.  

Tähän liittyen käsittelemme valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 27. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien tavoitteena on osoittaa muun muassa valmiutta, puolustuskykyä ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla.  

Suomen puolustusvoimat on osallistunut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin varsinaisesti vuodesta 24 lähtien lähinnä Ilmavoimien ja Merivoimien panostuksin. Vuoden 26 osalta Puolustusvoimat jatkaa osallistumista merivoimaosastojen toimintaan.  

Vuonna 27 Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton merellisellä vastuualueella pysyvän laivasto-osaston ja pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin. Suomalaiset työskentelevät tehtävistä riippuen osastojen aluksilla, Katanpää-luokan miinanetsijäaluksella tai mahdollisesti Hamina-luokan ohjusveneellä. Näihin osallistuvien suomalaissotilaiden määrä olisi joitakin kymmeniä. Tehtäviä suorittavat Merivoimien alukset ovat aseistettuja. Osallistuminen on suunniteltu tehtäväksi palkatulla henkilöstöllä ja vapaaehtoisesti reservistä palkattavilla sopimussotilailla. Varusmiehiä ei siis tulla näissä tehtävissä näkemään. Asiasta kiinnostuville reserviläisille tehtävät tarjoavat mahdollisuuden kehittää omia sotilaallisia kykyjään.  

Sen sijaan Ilmavoimia tai Maavoimia ei ole tarkoitus ensi vuonna hyödyntää Suomen ulkopuolella Naton rauhan ajan tehtävissä. Maavoimien osalta tarkoituksenmukaista on kuitenkin etenkin nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa itäisen sivustan jäsenmaana keskittää toiminta Suomen alueelle. Suunta on pikemminkin Suomeen päin. Naton rauhan ajan tehtäviä toteuttavia eteentyönnettyjä maavoimajoukkoja hyödynnetään Suomessa. Hiljattain kerrottiin Naton FLF-joukkojen esikunnan perustamisesta Rovaniemelle. Varsinaiset joukot ovat läsnä Suomen alueella harjoitusperusteisesti tai turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Joukkojen toimintaan Suomessa ovat ilmoittaneet osallistuvansa kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Italia, Ranska sekä muut Pohjoismaat, Tanska, Norja ja Islanti.  

Naton merivoimaosastoihin ei tällä hetkellä kohdistu niiden normaaliin toimintaan verrattuna poikkeavia uhkia. Turvallisuustilanteen muutokset ovat kuitenkin aina teoriassa mahdollisia. Silti ei ole mitään syytä liioitella uhkakuvia, vaan realistisesti tiedostaa ne.  

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi on hyvä ja syytä korostaa, että Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttäisi. Merivoimien osallistuminen kyseisiin Nato-tehtäviin ei siis vaaranna Suomen maanpuolustusta. — Kiitoksia.