Eduskunnan kirjelmä
EK
24
2019 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 talousarvioesityksen (HE 29/2019 vp) täydentämisestä
HE 29/2019 vp
HE 89/2019 vp
VaVM 20/2019 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 (HE 29/2019 vp). 
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 talousarvioesityksen (HE 29/2019 vp) täydentämisestä (HE 89/2019 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä yhteisen mietinnön (VaVM 20/2019 vp). 
Päätös
Hyväksyessään hallituksen esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lausumat: 
Lausuma
1
Momentti 25.01.50
Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdentaa 0,3 miljoonan euron lisärahoituksen Pakolaisneuvonta ry:lle vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. 
Lausuma
2
Momentti 25.30.01
Eduskunta edellyttää, että jo vuoden 2020 lisätalousarviossa otetaan huomioon Syyttäjälaitoksen toimintaan tarvittavat lisäresurssitarpeet ja varmistetaan henkilöstön riittävyys.  
Lausuma
3
Momentti 30.10.50
Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa eduskunnan tekemän, momenttia 30.10.50 koskevan määrärahalisäyksen huomioon pysyvänä lisäyksenä. Tämän tulee siten sisältyä vuoden 2021 talousarvioesitykseen. 
Lausuma
4
Momentti 31.10.20
Eduskunta edellyttää, että kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta nostetaan ja MAL-sopimusten osalta varmistetaan panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi eduskunta edellyttää, että Keravan liityntäpysäköinnin asemakeskuksen suunnittelu käynnistetään pikaisesti, että muutkin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävät hankkeet saadaan liikkeelle viivytyksettä ja että joukkoliikenteen tukea nostetaan tavoitteiden saavuttamiseksi.  
Lausuma
5
Momentti 31.10.77
Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkastelee yhdessä Väyläviraston kanssa niiden hankkeiden kiireellisyyttä ja käynnistämismahdollisuuksia, joita koskevat hankesuunnitelmat vanhenevat vuosien 2020—2023 aikana.  
Lausuma
6
Momentti 33.40.60
Eduskunta edellyttää, että keliakiakorvauksen palauttamiseen liittyvä selvitys tehdään pikaisesti ja keliakiakorvauksen palauttamisen vaatimat kustannukset otetaan huomioon seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021—2024. 
Lausuma
7
Momentti 33.60.32
Eduskunta edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. Lisäksi eduskunta edellyttää, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan myös uudessa sote-rakenteessa. 
Lausuma
8
Momentti 35.20.60
Eduskunta edellyttää, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan siten, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan täytettyä. 
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 2020: 
 
Valtion talousarvio vuodelle 2020
TULOARVIOT
Osasto 11
euroa
11.
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
46 994 808 000
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
15 810 000 000
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
10 672 000 000
02.
Yhteisövero
4 367 000 000
03.
Korkotulojen lähdevero
38 000 000
04.
Perintö- ja lahjavero
733 000 000
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
20 337 000 000
01.
Arvonlisävero
19 354 000 000
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
795 000 000
03.
Apteekkivero
188 000 000
08.
Valmisteverot
7 553 000 000
01.
Tupakkavero
1 160 000 000
04.
Alkoholijuomavero
1 506 000 000
05.
Virvoitusjuomavero
206 000 000
07.
Energiaverot
4 666 000 000
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
15 000 000
10.
Muut verot
3 160 000 000
03.
Autovero
877 000 000
05.
Varainsiirtovero
878 000 000
06.
Arpajaisvero
231 000 000
07.
Ajoneuvovero
1 165 000 000
08.
Jätevero
9 000 000
19.
Muut veronluonteiset tulot
134 808 000
04.
Eräät viestinnän maksut
39 183 000
05.
Eräät liikenteen maksut
26 329 000
06.
Väylämaksut
50 160 000
09.
Muut verotulot
8 900 000
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
4 330 000
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
3 635 000
12.
Säteilytoimintavero
2 271 000
Osasto 12
12.
SEKALAISET TULOT
5 905 756 000
23.
Valtioneuvoston kanslia
150 000
99.
Valtioneuvoston kanslian muut tulot
150 000
24.
Ulkoministeriön hallinnonala
59 402 000
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
978 000
99.
Ulkoministeriön hallinnonalan tulot
58 424 000
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
148 050 000
10.
Tuomioistuintulot
44 900 000
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
27 400 000
20.
Ulosottomaksut
73 000 000
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
2 750 000
26.
Sisäministeriön hallinnonala
34 385 000
98.
EU:lta saatavat tulot
32 435 000
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
1 950 000
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
3 526 000
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
8 000
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
18 000
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
3 500 000
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
2 447 808 000
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
127 958 000
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
24 624 000
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
14 071 000
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
11 440 000
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
1 939 507 000
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
256 728 000
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
18 630 000
60.
Työturvallisuusmaksu
850 000
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
37 700 000
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
2 300 000
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
14 000 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
593 000 000
70.
Opintotukitoiminnan tulot
21 000 000
88.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista
568 000 000
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
4 000 000
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
991 501 000
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
536 970 000
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
370 000 000
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
10 000 000
04.
EU:lta saatavat muut tulot
340 000
20.
Maa- ja metsätalousministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
40 500 000
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
3 200 000
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
620 000
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
5 600 000
44.
Kalastonhoitomaksut
8 561 000
45.
Riistanhoitomaksut
11 710 000
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
4 000 000
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
3 350 000
10.
Hallinnonalan virastojen tulot
2 500 000
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
850 000
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
635 734 000
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
2 724 000
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
31 810 000
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
190 000 000
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
411 200 000
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
579 500 000
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
1 600 000
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
100 000
90.
Sosiaali- ja terveysministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
473 400 000
98.
Valtionapujen palautukset
103 200 000
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
1 200 000
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
8 350 000
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
1 350 000
20.
Siirto Valtion asuntorahastosta
6 000 000
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
1 000 000
39.
Muut sekalaiset tulot
401 000 000
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
130 000 000
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
64 000 000
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
200 000 000
10.
Muut sekalaiset tulot
7 000 000
Osasto 13
13.
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
2 494 481 000
01.
Korkotulot
44 181 000
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
4 500 000
05.
Korot muista lainoista
18 069 000
07.
Korot talletuksista
1 800 000
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
19 812 000
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
2 176 400 000
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
2 176 400 000
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
100 000 000
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
100 000 000
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
173 900 000
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
173 900 000
Osasto 15
15.
LAINAT
2 296 402 000
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
98 028 000
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
18 300 000
04.
Muiden lainojen lyhennykset
79 728 000
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
2 198 374 000
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
2 198 374 000
Tuloarvioiden kokonaismäärä:
57 691 447 000
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
euroa
21.
EDUSKUNTA
127 106 000
01.
Kansanedustajat
22 250 000
01.
Kansanedustajien toimintamenot (arviomääräraha)
22 250 000
10.
Eduskunnan kanslia
72 985 000
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
56 901 000
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot (arviomääräraha)
484 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
6 500 000
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha)
5 100 000
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
4 000 000
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
7 226 000
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
7 226 000
30.
Ulkopoliittinen instituutti
3 814 000
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 594 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
220 000
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
16 454 000
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 804 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
650 000
90.
Eduskunnan muut menot
4 377 000
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen (kiinteä määräraha)
4 377 000
Pääluokka 22
22.
TASAVALLAN PRESIDENTTI
16 124 000
01.
Tasavallan presidentti
2 875 000
01.
Tasavallan presidentin palkkio (kiinteä määräraha)
126 000
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
199 000
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
2 550 000
02.
Tasavallan presidentin kanslia
13 249 000
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 249 000
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot (siirtomääräraha 2 v)
500 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
2 000 000
75.
Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
2 500 000
Pääluokka 23
23.
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
219 011 000
01.
Hallinto
172 095 000
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
124 396 000
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)
11 500 000
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)
995 000
04.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v)
865 000
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)
10 839 000
24.
Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v)
3 000 000
25.
Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)
1 500 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
19 000 000
10.
Omistajaohjaus
5 700 000
88.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
5 700 000
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
35 635 000
50.
Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
35 635 000
30.
Oikeuskanslerinvirasto
3 501 000
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 501 000
90.
Muut menot
2 080 000
21.
Kunniamerkit (arviomääräraha)
700 000
61.
Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
1 380 000
Pääluokka 24
24.
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 259 988 000
01.
Ulkoasiainhallinto
266 139 000
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
237 480 000
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
978 000
21.
Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
2 005 000
29.
Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
13 376 000
74.
Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
12 300 000
10.
Kriisinhallinta
72 165 000
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)
53 080 000
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
16 585 000
22.
Rauhanvälitys (kiinteä määräraha)
2 500 000
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
828 266 000
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
685 536 000
67.
Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)
3 000 000
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
10 000 000
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
129 730 000
90.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
93 418 000
50.
Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
1 741 000
51.
Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)
45 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
87 632 000
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
1 000 000
Pääluokka 25
25.
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
962 655 000
01.
Ministeriö ja hallinto
157 518 000
01.
Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 857 000
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10 042 000
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 173 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
33 093 000
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
538 000
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
49 810 000
50.
Avustukset (kiinteä määräraha)
13 005 000
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
19 000 000
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
426 610 000
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 793 000
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 817 000
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
255 060 000
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
75 135 000
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
75 805 000
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
103 247 000
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
103 247 000
30.
Syyttäjät
48 146 000
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
48 146 000
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
223 612 000
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
218 912 000
74.
Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
4 700 000
50.
Vaalimenot
3 522 000
20.
Vaalimenot (arviomääräraha)
3 522 000
Pääluokka 26
26.
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 528 758 000
01.
Hallinto
156 791 000
01.
Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 079 000
04.
Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 358 000
20.
Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
1 594 000
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
21 040 000
25.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
5 500 000
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
110 000 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
260 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
960 000
10.
Poliisitoimi
819 760 000
01.
Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
763 152 000
02.
Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
49 000 000
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
7 608 000
20.
Rajavartiolaitos
268 109 000
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
244 599 000
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)
23 510 000
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
76 707 000
01.
Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16 907 000
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
57 834 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
1 966 000
40.
Maahanmuutto
207 391 000
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
55 213 000
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)
117 433 000
22.
Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
4 030 000
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
30 715 000
Pääluokka 27
27.
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
3 172 707 000
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
386 498 000
01.
Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16 796 000
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
2 875 000
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
366 827 000
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
2 726 540 000
01.
Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 932 248 000
18.
Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
779 440 000
19.
Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
10 000 000
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
4 852 000
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
59 669 000
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
59 659 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
10 000
Pääluokka 28
28.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
18 402 927 000
01.
Hallinto
198 088 000
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
34 197 000
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)
545 000
21.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
3 306 000
25.
Metallirahamenot (arviomääräraha)
2 350 000
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
133 320 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
69.
Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v)
23 370 000
10.
Verotus ja tulli
632 527 000
01.
Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
425 448 000
02.
Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
166 099 000
03.
Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
11 980 000
63.
Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)
8 000 000
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)
15 000 000
97.
Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)
6 000 000
20.
Palvelut valtioyhteisölle
50 864 000
01.
Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
28 314 000
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
50 000
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 000 000
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
15 000 000
11.
Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
500 000
88.
Senaatti-kiinteistöt
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
111 290 000
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
48 577 000
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 773 000
03.
Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
53 940 000
04.
Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)
5 000 000
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
56 727 000
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
56 505 000
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)
222 000
50.
Eläkkeet ja korvaukset
5 175 367 000
15.
Eläkkeet (arviomääräraha)
4 857 179 000
16.
Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha)
4 008 000
50.
Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
37 640 000
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)
256 728 000
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)
19 812 000
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
18 865 000
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)
15 000
10.
Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
850 000
12.
Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha)
18 000 000
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
76 772 000
01.
Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
42 700 000
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
5 500 000
20.
Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
13 872 000
21.
Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
23.
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v)
5 600 000
40.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)
8 100 000
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
282 719 000
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)
249 719 000
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
20 000 000
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
13 000 000
90.
Kuntien tukeminen
9 383 555 000
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
7 074 155 000
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
400 000
32.
Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
40 000 000
35.
Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
2 269 000 000
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
270 000 000
41.
Energiaverotuki (arviomääräraha)
270 000 000
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
2 130 953 000
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 633 000
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
2 300 000
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
12 600 000
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
170 000
68.
Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
14 200 000
69.
Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
2 087 000 000
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)
11 050 000
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
15 200 000
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)
300 000
96.
Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
97.
Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)
300 000
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)
12 600 000
Pääluokka 29
29.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
6 875 671 000
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
274 954 000
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17 847 000
02.
Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
67 744 000
03.
Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 434 000
21.
Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)
2 661 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
32 000 000
50.
Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
1 737 000
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)
3 679 000
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)
115 596 000
53.
Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
26 010 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
2 246 000
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
1 032 592 000
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
34 933 000
20.
Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
118 415 000
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
705 285 000
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
165 216 000
51.
Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
8 743 000
20.
Ammatillinen koulutus
938 391 000
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 087 000
21.
Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
12 706 000
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
917 598 000
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
3 281 179 000
01.
Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10 802 000
02.
Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 566 000
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 082 000
04.
Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 629 000
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
31 119 000
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
1 874 209 000
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
280 104 000
53.
Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
105 486 000
54.
Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
54 631 000
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
882 472 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
20 079 000
70.
Opintotuki
617 865 000
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
639 000
52.
Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)
84 200 000
55.
Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
447 800 000
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)
31 626 000
59.
Koulumatkatuki (arviomääräraha)
53 600 000
80.
Taide ja kulttuuri
485 036 000
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 106 000
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 095 000
04.
Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21 754 000
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 211 000
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 885 000
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
19 485 000
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
14 924 000
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
5 012 000
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
67 840 000
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
252 000
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
26 648 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
4 890 000
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
16 294 000
52.
Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
257 570 000
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
25 442 000
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 950 000
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
729 000
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
3 899 000
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
50 000
90.
Liikuntatoimi
165 991 000
30.
Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
8 000 000
50.
Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
150 694 000
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
1 997 000
56.
Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
5 300 000
91.
Nuorisotyö
79 663 000
50.
Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
54 250 000
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
23 513 000
52.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
1 900 000
Pääluokka 30
30.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 693 569 000
01.
Hallinto ja tutkimus
133 429 000
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 376 000
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
76 519 000
22.
Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 343 000
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
27 652 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)
4 539 000
10.
Maaseudun kehittäminen
458 509 000
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
88 326 000
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
15 000 000
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
45 300 000
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
62 767 000
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 326 000
51.
Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
1 843 000
54.
Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
40 092 000
55.
Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
4 055 000
63.
Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
6 100 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
189 700 000
20.
Maa- ja elintarviketalous
1 821 298 000
01.
Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
76 440 000
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
5 948 000
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
323 000 000
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
526 200 000
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
153 200 000
44.
Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
624 788 000
46.
EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
10 910 000
47.
Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
4 045 000
48.
Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
500 000
60.
Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
200 000
61.
Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
90 300 000
62.
Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
5 767 000
40.
Luonnonvaratalous
226 972 000
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
3 200 000
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
17 608 000
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
29 045 000
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
11 766 000
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
1 745 000
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
5 600 000
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
8 850 000
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
56 230 000
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
7 027 000
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
39 160 000
50.
Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
14 810 000
51.
Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
9 311 000
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
1 132 000
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
21 488 000
64.
Metsähallitus
8 692 000
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
8 692 000
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
44 669 000
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
42 169 000
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
2 500 000
Pääluokka 31
31.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
3 505 191 000
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
635 761 000
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16 487 000
02.
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
77 569 000
03.
Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
48 534 000
04.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
45 384 000
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
432 087 000
88.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)
15 700 000
10.
Liikenne- ja viestintäverkot
2 097 967 000
20.
Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
1 422 470 000
30.
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
138 700 000
31.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
37 800 000
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
34 997 000
77.
Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
351 200 000
79.
Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
112 800 000
20.
Liikenteen ja viestinnän palvelut
771 463 000
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
92 000 000
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
51.
Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)
19 741 000
54.
Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
19 136 000
55.
Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
108 474 000
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
532 112 000
Pääluokka 32
32.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 866 004 000
01.
Hallinto
780 683 000
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
35 421 000
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
174 918 000
03.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
196 621 000
04.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
32 302 000
05.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
99 471 000
06.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17 589 000
07.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
8 722 000
08.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20 923 000
09.
Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 771 000
20.
Siviilipalvelus (arviomääräraha)
4 939 000
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
57 072 000
40.
Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
6 051 000
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
2 100 000
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
97 403 000
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
1 122 000
51.
Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
2 572 000
53.
Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
400 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
16 236 000
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
50 000
20.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
928 791 000
20.
Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 420 000
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
298 301 000
41.
Energiatuki (arviomääräraha)
60 750 000
42.
Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
43.
Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
87 550 000
44.
Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
45.
LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
5 532 000
46.
Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
13 488 000
47.
Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
8 000 000
48.
Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
232 550 000
66.
Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha)
60 000 000
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
137 200 000
87.
Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
20 000 000
30.
Työllisyys ja yrittäjyys
836 858 000
40.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
21 000 000
42.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
16 378 000
44.
Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
6 000 000
46.
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
78 000 000
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
273 014 000
52.
Palkkaturva (arviomääräraha)
32 000 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
410 166 000
95.
Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
300 000
40.
Yritysten erityisrahoitus
121 823 000
42.
Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
700 000
47.
Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)
33 691 000
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
67 400 000
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
20 000
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
10 000
89.
Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
14 900 000
95.
Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)
5 102 000
50.
Kotouttaminen
197 849 000
03.
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
12 531 000
30.
Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)
185 318 000
Pääluokka 33
33.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14 902 521 000
01.
Hallinto
97 261 000
01.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
34 794 000
04.
Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
983 000
05.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
531 000
06.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 272 000
07.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
8 507 000
25.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
9 900 000
29.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
19 229 000
66.
Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)
4 045 000
02.
Valvonta
73 675 000
03.
Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14 235 000
05.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 028 000
06.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 104 000
07.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
26 167 000
08.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 200 000
20.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)
10 941 000
03.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
104 231 000
04.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
54 787 000
25.
Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)
7 000 000
31.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
10 000 000
50.
Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
24 042 000
63.
Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
8 402 000
10.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
4 276 700 000
50.
Perhe-etuudet (arviomääräraha)
1 611 400 000
53.
Sotilasavustus (arviomääräraha)
16 100 000
54.
Asumistuki (arviomääräraha)
1 485 400 000
56.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
50 800 000
57.
Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
672 700 000
60.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
440 300 000
20.
Työttömyysturva
2 234 266 000
31.
Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
28 366 000
50.
Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
745 400 000
52.
Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
1 457 500 000
55.
Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
3 000 000
30.
Sairausvakuutus
1 975 800 000
60.
Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
1 975 800 000
40.
Eläkkeet
4 953 071 000
50.
Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)
59 000 000
51.
Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
729 900 000
52.
Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
328 700 000
53.
Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)
12 571 000
54.
Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)
13 600 000
60.
Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)
3 809 300 000
50.
Veteraanien tukeminen
322 678 000
30.
Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)
1 050 000
50.
Rintamalisät (arviomääräraha)
12 000 000
51.
Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)
62 000 000
52.
Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
25 000 000
53.
Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
2 500 000
54.
Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)
20 000
55.
Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
2 500 000
56.
Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
38 000 000
57.
Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
8 000
58.
Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha)
179 600 000
60.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
304 326 000
30.
Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
350 000
31.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 600 000
32.
Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
25 000 000
33.
Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)
96 000 000
34.
Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
15 200 000
35.
Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)
1 400 000
36.
Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
480 000
37.
Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
5 346 000
39.
Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
97 410 000
40.
Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
28 990 000
52.
Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
22 550 000
63.
Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
3 050 000
64.
Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
6 950 000
70.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
37 473 000
20.
Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
30 640 000
21.
Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
545 000
22.
Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
460 000
50.
Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
51.
Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
2 900 000
52.
Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
928 000
80.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
143 040 000
40.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
122 750 000
41.
Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
1 900 000
42.
Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
250 000
50.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v)
18 140 000
90.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
380 000 000
50.
Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)
380 000 000
Pääluokka 35
35.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
285 805 000
01.
Ympäristöhallinnon toimintamenot
70 211 000
01.
Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
35 172 000
04.
Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 374 000
29.
Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
9 435 000
65.
Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
2 230 000
10.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
186 181 000
20.
Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
4 400 000
21.
Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
30 340 000
22.
Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
20 635 000
52.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
61 322 000
61.
Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
18 792 000
63.
Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
48 630 000
66.
Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
2 062 000
20.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
29 413 000
01.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 713 000
04.
Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)
7 300 000
30.
Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
32.
Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 300 000
52.
Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 500 000
55.
Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
4 900 000
60.
Siirto Valtion asuntorahastoon
64.
Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
1 700 000
Pääluokka 36
36.
VALTIONVELAN KOROT
873 410 000
01.
Valtionvelan korko
860 000 000
90.
Valtionvelan korko (arviomääräraha)
860 000 000
09.
Muut menot valtionvelasta
13 410 000
20.
Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)
13 410 000
Määrärahojen kokonaismäärä:
57 691 447 000
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Brutto- ja nettobudjetointi
Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä. 
Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 
1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet; 
5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle; 
6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. 
Viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina voidaan nettobudjetoida seuraavat tulot vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa:  
1) toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksessa mainitut virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin;  
2) viraston tai laitoksen saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset;  
3) viraston tai laitoksen saamat korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä;  
4) viraston tai laitoksen saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten;  
5) virastolle tai laitokselle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista;  
6) myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa kuitenkaan nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa. 
Jos viraston tai laitoksen toimintamenomomentille on momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, tai jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen erotus on otettu nettomääräisenä tuloarviona tulomomentille, kuuluvat nettobudjetoinnin piiriin kaikki viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat, toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksen ja momentin perusteluiden päätösosan mukaiset menot. Nettobudjetoitavia tuloja ja menoja ovat tällöin muun muassa: 
1) valtion maksuperustelain (150/1992) tai vastaavien erityislakien mukaista maksullista toimintaa harjoittavan viraston toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yhteisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot; 
4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja testamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saatavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole viraston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista määristä; ja 
5) valtion sisäiset palvelumaksut (esimerkiksi maksut palvelukeskuksille). 
Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvistä tuloista vain osa on budjetoitu toimintamenomomentille, jolle on momentin perusteluiden päätösosassa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot momentille on nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaavasti, jos nettobudjetoitu tulomomentti sisältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asianomaisen tulomomentin perusteluiden päätösosassa yksilöity, mitkä menot momentille on nettoutettu taikka mitä menoja ei sille ole nettoutettu. 
Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, veronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettobudjetoinnin kohteena eivät voi olla siirtomenot tai niiden palautukset lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. 
Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosisällön mukaiset menot. 
Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai momenttiperusteluissa. 
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. 
Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien numerotunnukset): 
1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia, 
2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta, 
3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja 
4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten valtionvelan hoitomenot. 
Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin. 
Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. 
Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti toimintamenomomenteille (01—14). Muun momentin määrärahaa saadaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen virastoihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärästä ilmaistuna henkilötyövuosina on maininta momentin perustelujen päätösosassa. Milloin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liittyviin sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin ja muihin henkilösivumenoihin. Määrärahaan, jota käytetään palkkoihin, voidaan nettobudjetoida palkkoihin liittyvät virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta. 
Momentin määrärahaa saa käyttää myös kyseiseen toimintaan liittyvien tavanomaisten ennakkomaksujen maksamiseen. 
Menojen ja tulojen kohdentaminen varainhoitovuoteen kuuluviksi
Määrärahaa saa käyttää vain momentille sovellettavan kohdentamisperusteen mukaan varainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin. 
Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrärahat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä säädetyillä perusteilla. 
Vakiosisältöiset menomomentit
Toimintamenomomenteille ja momenteille 29, 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. momentin perusteluissa. Toimintamenomomentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toimintamenot on nettobudjetoinnin johdosta budjetoitu osittain tai kokonaan tulopuolelle osaksi nettotuloarviota. 
Määrärahoja käytettäessä momenttien perustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensisijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Vakiosisältöisten käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan ”myös”-sanalla. 
Toimintamenomäärärahat
Viraston toiminnasta aiheutuvat menot budjetoidaan yhtenä määrärahana menomomenteille 01—14. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuviin palkkausmenoihin ja muihin kulutusmenoihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin. 
Virastot ja laitokset voivat ilman niille talousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoiltaan ja laajuudeltaan viraston tai laitoksen talouteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopimuksia ja sitoumuksia, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina. Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimerkiksi vuokria ja tarvehankintoja. 
Erillisinä menojen laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit. Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toisin määrätty. 
Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta määrärahaa, kuten rakennerahasto-ohjelmien määrärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksymien ja osarahoittamien hankkeiden rahoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. 
Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille nettobudjetoidaan viraston saamat kohdassa ”Brutto- ja nettobudjetointi” tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset, viraston saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten sekä virastolle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista. 
Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. 
Menojen laadun mukaiset momentit
Kulutusmenot (01—29)
Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. 
Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmien vaatima tekninen apu. 
Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti: 
a) toimintamenomomentteja (numerotunnus 01—14) ja 
b) muita kulutusmenomomentteja työsopimussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin määrätty sekä 
c) valtion virkamieslain mukaan valtioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia. 
Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksia ei saa maksaa muilta kuin toimintamenomomenteilta.  
15—17. Eläkkeet
Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset. 
18—19. Puolustusmateriaalin hankkiminen
Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä viraston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa. 
29. Arvonlisäveromenot
Määrärahaa saa käyttää pääluokassa 21 eduskunta ja pääluokassa 22 tasavallan presidentti tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä muissa pääluokissa valtioneuvoston ja ministeriöiden hallinnonalojen muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten virastojen ja laitosten tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. 
Jos menoa, johon liittyvä arvonlisävero maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromenomäärärahasta, vastaan saadaan tuloa (kuten maksullinen toiminta, EU- ja muu yhteisrahoitus), tulon arvonlisäveromenoa vastaava osuus tuloutetaan momentille 12.39.10 Muut sekalaiset tulot. Valtion viraston tai laitoksen arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä arvonlisäverolain mukaan suoritettava vero tuloutetaan kuitenkin momentille 11.04.01 Arvonlisävero. 
Valtion kulutus- ja investointimenot (momentit 01—28 ja 70—79) on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 
Siirtomenot (30—69)
Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteuttamista. Siirtomenomomenteilta maksettavat kulutus- ja investointimenot budjetoidaan arvonlisäverollisina. 
Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mukaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihin siirtoihin. 
Momenteille 30—69 on budjetoitu korvaukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. 
Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanvaraiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille. 
30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.
Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhtymille suoritettavat valtionavut sekä siirrot Ahvenanmaan maakunnalle. 
40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle
Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. 
50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille
Momenteille on merkitty siirrot kotitalouksille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. 
60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle. 
61—65. EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan
Momenteille on merkitty sellaiset erittelemättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. EU:n osallistuminen rakennerahasto-ohjelmiin sekä vastaava valtion rahoitus on merkitty momentille 32.30.64. 
66—69. Siirrot EU:lle ja ulkomaille
Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksut ja muut sellaiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avustuksina kolmansille tahoille. 
Sijoitusmenot (70—89)
Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto. 
Reaalisijoitukset (70—79)
Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty momenteille 70—73. Talonrakennukset on merkitty momenteille 74—75 ja muut rakennustyöt momenteille 77—79. Maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76. 
70—73. Kaluston hankinta
Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (01—14), on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. 
Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuksellinen hankintamenettely) voidaan momentilla erikseen määriteltävän kaluston hankintamenot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin. 
74—75. Talonrakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeellisiin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin rakentamismenoihin. Perusparannuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustannusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspäätöksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. 
76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
Momentille on merkitty maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot. 
77—79. Maa- ja vesirakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten muista valtion rakennustöistä kuin talonrakennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällaisia töitä voivat olla esim. maanteiden, rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89)
80—86. Valtion varoista myönnettävät lainat
Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat. 
87—89. Muut finanssisijoitukset
Momenteille on merkitty osakkeiden ja muiden arvopapereiden ostomenot sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset. 
Muut menot (90—99)
Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot. 
90—92. Valtionvelan korot
Momenteille on merkitty valtionvelan korot. 
93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
Momenteille on merkitty valtionvelan nettokuoletukset, pääomatappiot ja emissiotappiot nettoutettuina. 
95—99. Muut ja erittelemättömät menot
Momenteille on merkitty edellä luokittelemattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot. 
TULOARVIOT
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 10 672 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
02.
Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 4 367 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
03.
Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 38 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 733 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
01.
Arvonlisävero
Momentille arvioidaan kertyvän 19 354 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella, sekä valtion virastojen ja laitosten arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä saatavat tulot, jotka kirjataan suoriteperusteisesti. 
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
Momentille arvioidaan kertyvän 795 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
03.
Apteekkivero
Momentille arvioidaan kertyvän 188 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena, pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
08.
Valmisteverot
01.
Tupakkavero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 160 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Alkoholijuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 506 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
05.
Virvoitusjuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 206 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
07.
Energiaverot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 666 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
10.
Muut verot
03.
Autovero
Momentille arvioidaan kertyvän 877 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
05.
Varainsiirtovero
Momentille arvioidaan kertyvän 878 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
06.
Arpajaisvero
Momentille arvioidaan kertyvän 231 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
07.
Ajoneuvovero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 165 000 000 euroa. 
08.
Jätevero
Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
19.
Muut veronluonteiset tulot
04.
Eräät viestinnän maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 39 183 000 euroa. 
05.
Eräät liikenteen maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 26 329 000 euroa. 
06.
Väylämaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 50 160 000 euroa. 
09.
Muut verotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 8 900 000 euroa. 
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 4 330 000 euroa. 
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 635 000 euroa. 
12.
Säteilytoimintavero
Momentille arvioidaan kertyvän 2 271 000 euroa. 
Osasto 12
SEKALAISET TULOT
23.
Valtioneuvoston kanslia
99.
Valtioneuvoston kanslian muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 euroa. 
24.
Ulkoministeriön hallinnonala
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
Momentille arvioidaan kertyvän 978 000 euroa. 
99.
Ulkoministeriön hallinnonalan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 58 424 000 euroa. 
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
10.
Tuomioistuintulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 44 900 000 euroa.  
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myyntisaamisten poistot. 
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 27 400 000 euroa. 
20.
Ulosottomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 73 000 000 euroa. 
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 750 000 euroa. 
26.
Sisäministeriön hallinnonala
98.
EU:lta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 32 435 000 euroa. 
Momentille tuloutetaan Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston maksut ja korvaukset Suomelle.  
Tulot budjetoidaan maksuperusteisena. 
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 950 000 euroa. 
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös peruskorjaus- tai perusparannusmenojen väliaikaiseen rahoittamiseen. 
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 18 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin. 
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000 euroa. 
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 127 958 000 euroa. 
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 24 624 000 euroa. 
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 14 071 000 euroa. 
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 11 440 000 euroa. 
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
Momentille arvioidaan kertyvän 1 939 507 000 euroa. 
Siirron kuukausittaisen määrän päättää Valtion Eläkerahasto. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
Momentille arvioidaan kertyvän 256 728 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 18 630 000 euroa. 
60.
Työturvallisuusmaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 850 000 euroa. 
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
Momentille arvioidaan kertyvän 37 700 000 euroa. 
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
Momentille arvioidaan kertyvän 2 300 000 euroa. 
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
70.
Opintotukitoiminnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 21 000 000 euroa. 
88.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista
Momentille arvioidaan kertyvän 568 000 000 euroa. 
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 536 970 000 euroa. 
Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna tekemät maksupäätökset. 
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 370 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
04.
EU:lta saatavat muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 340 000 euroa. 
20.
Maa- ja metsätalousministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
Momentille arvioidaan kertyvän 40 500 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 200 000 euroa. 
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 620 000 euroa. 
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 5 600 000 euroa. 
44.
Kalastonhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 8 561 000 euroa. 
45.
Riistanhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 11 710 000 euroa. 
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
10.
Hallinnonalan virastojen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 euroa. 
EU:n suoran tuen tuloutukset budjetoidaan maksuperusteisena. 
Momentille budjetoidaan myös tulot, joita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat liikenteen harjoittajilta käyttöoikeussopimuksella järjestämästään linja-autoliikenteestä. 
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 850 000 euroa. 
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 724 000 euroa. 
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 31 810 000 euroa. 
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 190 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 411 200 000 euroa. 
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 600 000 euroa. 
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 euroa. 
90.
Sosiaali- ja terveysministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
Momentille arvioidaan kertyvän 473 400 000 euroa. 
98.
Valtionapujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 103 200 000 euroa. 
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 200 000 euroa. 
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
Momentille arvioidaan kertyvän 1 350 000 euroa. 
20.
Siirto Valtion asuntorahastosta
Momentille siirretään 6 000 000 euroa. 
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 euroa. 
39.
Muut sekalaiset tulot
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 130 000 000 euroa. 
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 64 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000 euroa. 
10.
Muut sekalaiset tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000 euroa. 
Osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
01.
Korkotulot
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 4 500 000 euroa. 
05.
Korot muista lainoista
Momentille arvioidaan kertyvän 18 069 000 euroa. 
07.
Korot talletuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 1 800 000 euroa. 
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 19 812 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 176 400 000 euroa. 
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 euroa. 
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 173 900 000 euroa. 
Osasto 15
LAINAT
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 18 300 000 euroa. 
04.
Muiden lainojen lyhennykset
Momentille arvioidaan kertyvän 79 728 000 euroa. 
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
Momentille merkitään nettotuloa 2 198 374 000 euroa. 
Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot, pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää: 
1) valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen maksamiseen 
2) valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
EDUSKUNTA
01.
Kansanedustajat
01.
Kansanedustajien toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 22 250 000 euroa. 
10.
Eduskunnan kanslia
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 901 000 euroa. 
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 484 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää peruskorjauksesta johtuviin tilavuokriin, kalustehankintoihin, kalusteiden korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, urakoiden vähäisiin jälkitöihin, asiantuntija- ja suunnittelukustannuksiin sekä muutto- ja kuljetuskustannuksiin. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 500 000 euroa. 
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansliatoimikunnan ns. ryhmäkansliamallia koskevien päätösten (4.3.2015 § 3 ja 7.3.2019 § 19) mukaisen tuen maksamiseen niille eduskuntaryhmille, joiden kansanedustajien avustajat ovat siirtyneet ryhmäkanslioiden palvelukseen. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkentavia ohjeita ryhmäkansliamalliin liittyvän tuen suuruudesta, siirtymisen ehdoista ja ajankohdista sekä muista malliin liittyvistä periaatteista. 
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tietohallinnon uusien tai nykyisiä sovelluksia korvaavien kehittämishankkeiden maksamiseen sekä tietohallinnon palvelin- ja laitehankintoihin. 
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 226 000 euroa. 
30.
Ulkopoliittinen instituutti
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 594 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 220 000 euroa. 
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 804 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 650 000 euroa. 
90.
Eduskunnan muut menot
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 377 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eduskuntaryhmistä annetun lain (979/2012) mukaisen tuen maksamiseen ryhmien toiminnalle välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmien toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa määrärahan käyttöperiaatteita koskevia tarkentavia ohjeita.  
Pääluokka 22
TASAVALLAN PRESIDENTTI
01.
Tasavallan presidentti
01.
Tasavallan presidentin palkkio
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 126 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (1152/2011) 1 §:n mukaisen tasavallan presidentin palkkion maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 199 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muista kuin tasavallan presidentin kanslian toimintamenomomentille tai momentille 22.01.20 budjetoiduista tasavallan presidentin järjestämistä tilaisuuksista tai tasavallan presidentin toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tasavallan presidentin ulkomaille suuntautuvista vierailuista ja matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) Suomeen suuntautuvista vierailuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) näihin vierailuihin ja matkoihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin kanslia
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 249 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) tasavallan presidentin kanslian hallussa olevien valtion antiikki- ja taide-esineiden kunnossapidosta ja Kultarannan huvilatilan puutarha- ja viljelytoiminnasta aiheutuvien tarpeellisten ja välttämättömien menojen maksamiseen 
2) vuosittain järjestettävistä valtiollisista edustustilaisuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Kultarannan yhteisen vesialueen osakaskunnan toiminnasta kanslialle aiheutuviin menoihin. 
Momentille nettobudjetoidaan osakaskunnan osakkailleen jakamat tuotot sekä Kultarannan ja Mäntyniemen puisto- ja metsäalueiden metsänhoidollisiin toimenpiteisiin liittyvät puunmyyntitulot. 
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (40/1994) 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
75.
Perusparannukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Presidentinlinnan, Mäntyniemen virka-asunnon, Kultarannan huvilatilan ja Helsingin Mariankatu 1:n tarpeellisiin peruskorjauksiin ja -parannuksiin 
2) Kultarannan huvilatilan puiston peruskorjauksiin ja -parannuksiin 
3) kyseisten hankkeiden valmistelun, suunnittelun ja toteuttamisen kanslian varsinaiselle toiminnalle aiheuttamiin lisäkustannuksiin. 
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
01.
Hallinto
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 124 396 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös talousneuvostosta, ruotsinkielenlautakunnasta, arvonimilautakunnasta, lainsäädännön arviointineuvostosta tai muista vastaavista lautakunnista aiheutuviin kuluihin. 
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ministereiden, poliittisten valtiosihteerien ja ministereiden erityisavustajien palkkausmenoihin. 
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 995 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen 
2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni ei maksa korvauksia 
3) enintään 240 000 euroa enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen valtioneuvoston kansliaan Euroopan unionia koskevien valtioneuvoston horisontaalisten asioiden hoitamiseen liittyviin tehtäviin.  
04.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 865 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pääministerin ja muiden kansliassa toimivien ministereiden sekä heitä välittömästi avustavien henkilöiden ja turvamiesten matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen  
2) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministereiden valtiosihteerien ja erityisavustajien valtioneuvoston kanslian toimialaan kohdistuvista matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen  
3) Eurooppa-neuvoston kokouksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministereiden valtioneuvoston kanslian toimialasta johtuvaan vieraanvaraisuuteen. 
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 839 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaan  
2) selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
3) valtionavustusten maksamiseen tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille. 
Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan valtioneuvoston kanslian henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Momentille saa nettobudjetoida virastolle työnantajana maksetut tulot. 
24.
Suomen EU-puheenjohtajuus
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen EU-puheenjohtajakauden johdosta välttämättömän enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen lisähenkilöstön palkkausmenoihin ja korvauksiin sekä EU-puheenjohtajakauden valmistelun kannalta muihin välttämättömiin kulutusmenoihin 
2) Suomen EU-puheenjohtajakauden järjestettävien kokouksien ja muiden niitä vastaavien EU-puheenjohtajuuteen välittömästi liittyvien tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuviin menoihin.  
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
1. Lisähenkilöstön palkkausmenot sekä muut kulutusmenot 
2 500 000 
2. Kokouksista aiheutuvat menot 
500 000 
Yhteensä 
3 000 000 
25.
Terveet tilat 2028
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta aiheutuviin hankintoihin ja selvityksiin sekä toimenpiteiden koordinointiin, edistämiseen ja muihin vastaaviin menoihin 
2) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen toimenpideohjelman ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin.  
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. 
10.
Omistajaohjaus
88.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa 
2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 
3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton. 
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
50.
Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 35 635 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta 35 456 825 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tästä 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Määrärahasta saa käyttää 178 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 
30.
Oikeuskanslerinvirasto
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 501 000 euroa. 
90.
Muut menot
21.
Kunniamerkit
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. 
61.
Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 380 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta annetun lain 12 §:n mukaisten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien menojen maksamiseen. 
Pääluokka 24
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ulkoasiainhallinto
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 237 480 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen  
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 978 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen 
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
21.
Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 005 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 
29.
Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 376 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
74.
Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen 
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
10.
Kriisinhallinta
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 53 080 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen  
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot 
3 945 000 
04. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
1 910 000 
05. 
Yhteiset menot 
10 819 000 
08. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
6 881 000 
09. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menohin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
2 825 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
1 061 000 
14. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
14 827 000 
15. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
547 000 
16. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
750 000 
18. 
Irakin koulutusoperaation menot 
7 610 000 
19. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
1 391 000 
23. 
Naton Irakin koulutusoperaation menot 
514 000 
Yhteensä 
53 080 000 
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 16 585 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen  
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen  
5) siviilikriisinhallintaa rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
Siviilikriisinhallinta 
16 285 000 
02. 
Vaalitarkkailijat 
300 000 
Yhteensä 
 
16 585 000 
22.
Rauhanvälitys
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu 
2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin 
3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin 
5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Valtuus 
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 685 536 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen 
3) Finnfundin toteuttamaan eristyisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 4 000 000 eurolla vuodessa 
4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen 
5) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi  
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. 
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Monenkeskinen kehitysyhteistyö 
219 055 000 
2. 
Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 
186 666 000Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa. 
3. 
Euroopan kehitysrahasto 
67 800 000 
4. 
Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 
31 885 000 
5. 
Humanitaarinen apu 
72 500 000 
6. 
Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 
4 480 000 
7. 
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 
1 450 000 
8. 
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 
76 000 000 
9. 
Korkotuki-instrumentti 
25 700 000 
Yhteensä 
 
685 536 000 
Valtuus 
1) Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 430 395 000 euroa. 
2) Vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2021—2028 yhteensä 30 400 000 euroa.  
3) Vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääomakorotukseen yhteensä 470 413 000 euroa. 
67.
Demokratia- ja oikeusvaltiotuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille. 
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä 
2) Afrikan kehitysrahastolle tai Maailmanpankin köyhien maiden rahastolle myönnettäviin lainoihin. Tällainen laina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.  
Valtuus 
Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa. 
90.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
50.
Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 741 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville järjestöille.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 45 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) konsulipalvelulain (498/1999) mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) edellisistä aiheutuviin tileistä poistoihin  
3) avustuksien maksamiseen ulkomailla. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 87 632 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. 
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen monenvälisten hankkeiden menojen maksamiseen 
2) pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tukevien hankkeiden menojen maksamiseen 
3) hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen maksamiseen 
4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä Venäjä-politiikan toimeenpanon tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen 
7) enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkausmenojen rahoittamiseen valtion virastojen ja laitosten Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen hankkeissa. 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiolla käytössä olevien taloushallinnon tietojärjestelmien valuuttatietojen ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen 
2) muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen. 
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ministeriö ja hallinto
01.
Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 857 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten 
2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. 
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 042 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen 
2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen 
3) vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. 
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 173 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.  
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 093 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen 
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen  
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen 
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen 
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä 
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään 
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen. 
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 538 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 49 810 000 euroa. 
50.
Avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 13 005 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 
2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle  
3) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin 
4) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille  
5) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle 
6) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan 
7) valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin avustustoiminnan vaikutuksen arvioinnin edistämiseksi.  
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) 
 
 
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 
4 855 
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 
3 955 
Muut avustukset ja avustushankkeiden vaikutuksen arviointi (enintään) 
4 195 
Yhteensä 
13 005 
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin  
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. 
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 793 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 817 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen perustetaan kaksi oikeusneuvoksen virkaa 1.3.2020 lukien.  
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 255 060 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 135 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.  
Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 75 805 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) oikeusapulaissa (257/2002) 
2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)  
3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen  
4) enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen. 
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 247 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia. 
30.
Syyttäjät
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 146 000 euroa. 
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 218 912 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa. 
74.
Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin, valtion ja kuntien omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteisiin voidaan liittää myös opinnollistamista. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.  
50.
Vaalimenot
20.
Vaalimenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 522 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vaalilain (714/1998) mukaisten yleisten vaalien ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetussa laissa (571/1987) tarkoitettujen valtiollisten kansanäänestysten toimittamisesta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ja tietopalvelusta, vaalitietojärjestelmän ja vaalivalmiuden ylläpidosta, vaalijärjestelmän ja vaalitietojärjestelmän kehittämisestä sekä äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) siirtomenojen maksamiseen kunnille vaalilain 188 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kertakorvauksena ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetuista saamelaiskäräjävaaleista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 079 000 euroa. 
04.
Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 358 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen. 
20.
Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 594 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sisäasiainhallinnon turvallisuusarkkitehtuurin mukaisiin turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin 
2) digitalisaation kehittämiseen 
3) kokonaisarkkitehtuurityöhön 
4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. 
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 21 040 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen 
2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa 
4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille 
5) Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 575/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 573/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 574/2007/EY artiklojen 47—48 (rahoitusoikaisut) sekä neuvoston päätöksen 435/2007/EY artiklojen 43—44 (rahoitusoikaisut) mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansalliseen rahoituksen osuuteen  
6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 artiklojen 21 h, 47—49 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen 
7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin. 
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. 
25.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 
2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin. 
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena. 
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta. 
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 110 000 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 260 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen. 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 960 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGCIGC = Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IOM, ICMPDICMPD = International Centre for Migration Policy Development, COSPAS-SARSATCOSPAS-SARSAT = satelliittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä ja ICAO PKDICAO PKD = kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen. 
10.
Poliisitoimi
01.
Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 763 152 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle 
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille. 
02.
Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.  
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 7 608 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin 
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 
20.
Rajavartiolaitos
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 244 599 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon 
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille 
3) merivartiomuseon toiminnan tukemiseen 
4) sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin 
5) Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvien joukkojen menoihin. 
Perustetaan yksi amiraalin/kenraalin virka 1.1.2020 lukien. 
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 23 510 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon 
2) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen 
3) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin 
4) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan 
5) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin 
6) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin 
7) meriveneiden hankintaan ja veneiden varustamiseen siltä osin kuin niitä ei makseta EU:lta saatavalla rahoituksella momentilta 26.01.24 
8) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin.  
Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. 
Valtuus 
Mikäli vuoden 2019 talousarviossa uudistettua meriveneiden hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2020. 
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
01.
Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 907 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin 
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle 
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen. 
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. 
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 834 000 euroa.  
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 966 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen 
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin 
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 
40.
Maahanmuutto
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 55 213 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 117 433 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin 
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta 
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 
5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin 
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin 
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Vuoden 2020 pakolaiskiintiö on 850 henkilöä. 
22.
Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 030 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin 
2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen 
3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 715 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen. 
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
01.
Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 796 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 
2) Turvallisuuskomitean sihteeristön menojen maksamiseen. 
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 875 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon. 
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 366 827 000 euroa. 
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
01.
Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 932 248 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin  
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen  
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen 
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin. 
Valtuus 
1) Vuonna 2020 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 131 704 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus). 
2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
18.
Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 779 440 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan  
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää määrärahaa enintään 240 459 000 euroa. 
Valtuus 
1) Vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 58 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020). 
PVKEH 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.  
2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena. 
19.
Monitoimihävittäjien hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta aiheutuviin palvelujen ostoihin ja muihin hallintomenoihin 
2) enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen 
3) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin.  
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin  
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. 
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 59 659 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen  
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin 
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin  
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu, materiaalisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
10) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin 
11) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
1 164 000 
03. 
Sotilastarkkailijatoiminnan menot 
2 235 000 
04. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
7 710 000 
05. 
Irakin koulutusoperaation menot 
9 355 000 
07. 
Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 
5 854 000 
08. 
Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 
12 380 000 
09. 
EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenot sekä siirtokorvaukset 
410 000 
10. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
230 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
656 000 
15. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
12 805 000 
16. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
404 000 
17. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
515 000 
19. 
Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) 
475 000 
20. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
5 466 000 
Yhteensä 
 
59 659 000 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin. 
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 197 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot.  
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 545 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin  
2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 
3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen 
4) valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain (469/2019) mukaisen valtion etuosto-oikeuden käyttämisestä aiheutuviin menoihin. 
21.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 306 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
25.
Metallirahamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 350 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) metallirahojen suunnittelusta, valmistuksesta, jakelusta, myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista, ostamisesta, takaisinlunastuksesta ja hävityksestä sekä edellä mainittuihin liittyvistä tarkastuksista ja laadunvarmistustoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 150 000 euroa juhla- ja erikoisrahojen suunnitteluun liittyvien menojen maksamiseen. 
Momentille tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja myynnistä sekä palautuneiden metallirahojen metalliseosten myynnistä kertyvät tulot. 
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 133 320 000 euroa. 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää Suomen valtion jäsenmaksuun Nordic Institute for Interoperability Solutions -yhdistyksessä (NIIS). 
69.
Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 23 370 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. 
10.
Verotus ja tulli
01.
Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 425 448 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin  
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 
3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. 
Valtuus 
Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2019, saa vuonna 2020 tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Valtuudesta aiheutuu valtiolle menoja vuoteen 2020 saakka. 
02.
Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 166 099 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
2) vahinkoa vastaavan korvauksen maksamiseen niille, joilta 1.5.2016 lukien on peritty virheellisen valuuttakurssimuunnon vuoksi liikaa tullimaksuja ja jotka EU:n tullikoodeksin määräaikojen soveltamisen johdosta eivät muutoin saa liikaa perittyä määrää palautuksina. 
Valtuus 
Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
03.
Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 980 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
63.
Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 
2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 
3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen 
4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. 
97.
Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
20.
Palvelut valtioyhteisölle
01.
Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 314 000 euroa.  
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. 
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa. 
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. 
11.
Verkkomaksaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hallinnon verkkomaksamispalvelusta perittävien tulojen ja aiheutuvien menojen erotuksen kattamiseen. 
88.
Senaatti-kiinteistöt
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 
2. Investoinnit 
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 385 milj. euroa, josta 60 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöiden purkamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 280 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. 
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 
3. Lainanotto 
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2020 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 120 milj. euroa. 
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 577 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) jäsenmaksujen maksamiseen  
2) EU-jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 
1) maksullisen toiminnan tulot  
2) EU:lta ja yhteishankkeista talousarvion ulkopuolisilta tahoilta saatavat tulot.  
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 773 000 euroa.  
Määrärahasta saa käyttää myös enintään 310 000 euroa talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
03.
Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 940 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2020 Digi- ja väestötietovirasto saa tehdä tunnistautumismaksuihin liittyviä sopimuksia ja muita sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2024 enintään 20 000 000 euroa. 
04.
Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon palveluiden edellyttämän vahvan tunnistautumisen kustannuksiin. 
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 505 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta 
2) eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa asetuksessa (1179/2009) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kustannustan korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle 
3) negatiivisten talletuskorkojen kompensoimiseen silloin, kun ne aihetuvat rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (281/1931, 1389/2009) mukaisten tehtävien hoitamisesta. 
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 222 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisen hallinnointiin 
2) valtion alueellisten ja paikallisten hallintorakenteiden kehittämiseen 
3) viranomaisten yhteisten asiakaspalvelumuotojen kehittämiseen ja yhteispalvelun hallinnointiin 
4) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä kunnille aiheutuvien kulujen korvaamiseen 
5) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun käyttöön tarkoitettujen ICT-järjestelmien hankintaan ja ylläpitoon. 
50.
Eläkkeet ja korvaukset
15.
Eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 857 179 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisten alojen eläkelain (81/2016) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten 
1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot) ja niiden lisien 
2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen eläkejärjestelyjen korvausten  
3) viivästyskorotusten 
4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen 
5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen  
6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien selvittelyerien 
maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta aikaisempaan valtion palvelukseen perustuvien eläkkeen osien korvaamiseen kunnalliselle eläkelaitokselle. Korvaus suoritetaan VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
16.
Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 008 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää 
1) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta yhtiöiden palvelukseen 
2) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä 
3) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain (165/1999) mukaisesti 
4) ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen 
5) enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 37 640 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tapaturmakorvauksiin 
2) liikennevahinkokorvauksiin 
3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun 
4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin 
5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvauksiin 
6) raideliikennevastuulain mukaisiin korvauksiin  
7) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
8) vahingonkorvauksen maksamiseen sovellettaessa valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia 
9) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijapalkkioihin 
10) oikeudenkäyntikuluihin, jotka johtuvat valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin tai liikennevakuutuslakiin perustuvan korvausasian hoitamisesta 
11) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista, evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen 
12) matkavahinkojen korvaamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 256 728 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisten alojen eläkelain (81/2016) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien, valtion toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen 
2) niiden valtion eläkkeisiin sisältyvien määrien maksamiseen, joista Keva eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta suorittaa korvauksen VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 812 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen korkoihin sekä muiden eläkelaitosten valtiolle maksamien ennakoiden korkoihin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) välttämättömän lisähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei ole ollut tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa  
2) valtiovarainministeriön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista päätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lakkautuspalkkalain (182/1931) mukaisten lakkautuspalkkojen maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2020 Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin, Opetushallituksen sekä Ruokaviraston uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottamisesta tehtävissä virka- ja työehtosopimuksissa saadaan sitoutua:  
maksamaan työnantajarahoituksena enintään yhden kolmasosan kunkin palkkausjärjestelmän kokonaiskustannuksista, kuitenkin yhteensä enintään 1 600 000 euroa vuodessa sekä  
lisäksi maksamaan vuodesta 2025 alkaen palkkausten täysimääräiseen maksamiseen tarvittavan, virka- ja työehtosopimuksen kustannuksista kunakin vuonna vielä mahdollisesti virka- ja työehtosopimusrahoituksella kattamatta olevan määrän, kuitenkin yhteensä enintään 1 400 000 euroa vuodessa.  
Valtuuden perusteella tehdyistä sopimuksista aiheutuvat edellä sanotut menot maksetaan kunkin viraston kulloinkin käytettävissä olevasta toimintamenomäärärahasta. 
10.
Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) valtion organisaatioiden uudistumiskykyä, työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa edistävään tietojen keräämiseen ja tutkimukseen valtionhallinnossa 
2) valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välisiä työelämäsuhteita ja valtion organisaatioiden uudistumiskykyä edistävään tutkimukseen ja kehittämiseen  
3) edellä mainittuja koskevaan koulutukseen, valmentamiseen, viestintään ja verkostotyöhön. 
12.
Osaamisen kehittäminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastoille ja laitoksille sekä Työllisyysrahastolle. 
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
01.
Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 42 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmäuudistusten sekä yhteisten ICT-palvelujen kehittämiseen, käyttöönottoihin ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon 
2) julkisen hallinnon digitalisoinnin toteutuksen ohjaukseen ja kehittämiseen 
3) julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019), valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013), julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen 
4) julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalvelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen 
5) ICT:n sekä tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaukseen liittyvään kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin 
6) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös henkilöstön palkkaamiseen. 
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon. 
20.
Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 872 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen  
2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen 
3) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
21.
Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansallisen tulorekisterin kehittämiseen. 
23.
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) hankkeen toteutuskustannuksiin  
2) hankeaikaisiin jatkuviin ohjelmisto- ja infrastruktuurikustannuksiin 
3) määräaikaisen henkilöstön palkkausmenoihin. 
40.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon sekä laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun ylläpidon ja kehittämisen edellyttämän hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle tai sen tytäryhtiölle. 
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 249 719 000 euroa. 
Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 45 §:n mukaista tasoitusmäärää ja sitä koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
90.
Kuntien tukeminen
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen 
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen  
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin 
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen 
6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin. 
32.
Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. 
35.
Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 269 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen. 
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
41.
Energiaverotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 270 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hakemuksesta maksettavaan 
1) maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006) tarkoitettuun palautukseen  
2) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1168/2002) 8 a §:ssä tarkoitettuun energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. 
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
Valtuus 
Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. 
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka. 
Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 084 998 eurolla nykyisestä 3 098  617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon. 
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 633 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. 
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 12 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan. 
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen  
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
68.
Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2020 Suomen ensimmäisten maksuosuuksien maksamiseen. Suomen ensimmäinen maksuerä IBRD:n osalta on noin 8 075 000 euroa ja IFC:n osalta noin 6 092 000 euroa. 
Valtuus 
1) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2023 yhteensä 31 900 000 euroa. 
2) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2024 yhteensä 30 200 000 euroa. 
3) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleen rakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2020—2023 yhteensä 213 500 000 euroa. 
69.
Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 087 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen  
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen. 
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 050 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2020 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 11 050 000 euroa, maksamiseen. 
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen myönnetty määrärahaa.  
96.
Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamattomien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa. 
97.
Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion laina- ja takaussaatavien sekä muiden saatavien perintään 
2) valtion laina-, takaus- ja muiden saatavien sekä perintöomaisuuden turvaamiseen ja hoitoon 
3) aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen  
5) kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on valtion laina-, takaus- tms. saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 12 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen. 
Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien negatiivisten korkotuottojen maksamiseen. 
Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa. 
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. 
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 847 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin. 
02.
Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 744 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen  
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) 15 506 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin 
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin 
10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen 
11) enintään 1 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen 
12) enintään 500 000 euroa Education Finland -ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
13) enintään 975 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.  
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. 
03.
Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 434 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 3 494 000 euroa kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenojen maksamiseen 
2) enintään 1 940 000 euroa ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toimintamenojen maksamiseen. 
21.
Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 661 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistumisesta sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 
2) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen 
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 737 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 
773 000 
2. 
Paasikivi-Seura 
10 000 
3. 
Tammenlehvän perinneliitto 
63 000 
4. 
Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 
131 000 
5. 
Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 
500 000 
6. 
OKKA-säätiö 
60 000 
7. 
Karjalan kielen elvytysohjelma 
200 000 
Yhteensä 
 
1 737 000 
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 679 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 
2 579 000 
2. 
Avustukset Suomen Merimieskirkolle 
134 000 
 
— mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)  
52 000 
3. 
Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 
32 000 
4. 
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 
824 000 
5. 
Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 
110 000 
Yhteensä 
3 679 000 
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 115 596 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) mukaiseen rahoitukseen. 
53.
Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 26 010 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) täydentävästä koulutuksesta, muunto- ja lisäkoulutuksesta, erikoistumiskoulutuksesta, osaamiskartoituksista, ohjauksesta, tukitoimista, kokeiluista sekä niiden kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
2) maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutuspolkujen nopeuttamisesta ja tukemisesta sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 246 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 933 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen 
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
20.
Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 118 415 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen  
2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
3) enintään 850 000 euroa lukiokoulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
4) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
5) perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) 75 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
7) 32 500 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
8) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 705 285 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 
3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin 
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 
7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin  
8) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan 
9) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
10) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 
11) enintään 19 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 
12) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen  
13) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 
14) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen 
15) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla. 
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 720 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia. 
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 165 216 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle  
2) enintään 12 918 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin. 
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 
 
enimmäismäärä 
yksikkö 
 
 
 
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 
1 698 839 
opetustunti 
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 
241 834 
opiskelijaviikko 
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 
158 984 
opetustunti 
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 
52 711 
opetustunti 
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
51.
Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 743 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 
2) 6 299 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle 
3) 1 526 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
20.
Ammatillinen koulutus
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 087 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen  
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. 
21.
Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 706 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen 
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin  
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen  
6) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 917 598 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 886 004 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille 
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin 
3) 824 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti. 
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta. 
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 179 500 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 350 opiskelijavuotta. 
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Valtuus 
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 347 084 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2020. 
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 
01.
Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 802 000 euroa. 
02.
Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 566 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen 
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen. 
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 082 000 euroa. 
04.
Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 629 000 euroa. 
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 31 119 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen 
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen  
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin. 
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 874 209 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena: 
1) 1 680 148 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen  
2) 178 461 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin  
3) enintään 15 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen. 
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 280 104 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
53.
Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 105 486 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä pois lukien tutkimusinfrastruktuurihankkeet, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin 
4) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin 
5) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin 
6) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
7) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
8) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
9) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
10) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
Kohdassa 5 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
54.
Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 54 631 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2020 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta. 
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: 
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti  
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle 
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.  
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 882 472 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 815 182 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena 
2) 57 214 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin 
3) enintään 9 770 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen 
4) 306 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 079 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. 
70.
Opintotuki
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 639 000 euroa. 
52.
Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 84 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin. 
55.
Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 447 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisten opintorahan ja asumislisän maksamiseen. 
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 626 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille Suomessa suomalaisessa korkeakoulussa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin korkeakoulujen ammatillisiin täydennyskoulutusohjelmiin, erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka ammatilliseen kelpoisuuteen tai virkakelpoisuuteen tähtääviin lisäopintoihin osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi 1,94 eurolla ateriaa kohti 
2) ylimääräisen avustuksen maksamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle enintään 1 euro, kuitenkin enintään opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä, sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea. 
59.
Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen maksamiseen. 
80.
Taide ja kulttuuri
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 106 000 euroa. 
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 095 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen 
2) kalusto- ja laitehankintoihin. 
04.
Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 754 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.  
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 211 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. 
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 885 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kaluste- ja laitehankintoihin 
2) avustusten maksamiseen 
3) enintään 240 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. 
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 485 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen 
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen 
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.  
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 14 924 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. 
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 5 012 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen  
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen  
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen. 
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 67 840 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 295. 
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon. 
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.  
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 890 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan 
2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen 
3) kulttuurimatkailun vahvistamiseen 
4) lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen 
5) lastenkulttuurin avustamiseen 
6) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen 
7) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen avustamiseen. 
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 294 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen 
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. 
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 257 570 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti  
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin 
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti 
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin  
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille  
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin 
7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen 
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 745 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen 
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen 
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin  
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa 
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen 
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin. 
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 25 442 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin. 
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin 
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin 
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen 
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa 
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin 
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 729 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Museovirasto 
799 000 
2. 
Suomenlinnan hoitokunta 
3 100 000 
Yhteensä 
3 899 000 
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Valtuus 
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2020 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa. 
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen. 
90.
Liikuntatoimi
30.
Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmista sekä virkistyskäyttöön tarkoitetusta liikuntapaikkarakentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
50.
Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 150 694 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin 
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin 
8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen 
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 
10) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen  
11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. 
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. 
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. 
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. 
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 375,84 euroa kuukaudessa.  
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 997 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Momentille myönnetään 1 997 000 euroa. 
56.
Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
2) enintään 500 000 euroa kertaluonteisesti antidopinglaboratoriotoiminnasta aiheutuvien menojen ja korvausten sekä enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
91.
Nuorisotyö
50.
Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 54 250 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin 
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen  
3) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin 
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen 
5) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen 
6) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen 
7) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen 
8) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen 
9) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen 
10) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden. 
Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 23 513 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen 
2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
3) etsivän nuorisotyön yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä helpottavan valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen. 
52.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen  
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen. 
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja tutkimus
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 376 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 76 519 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) yhteisrahoitteisessa toiminnassa ja yhteistoiminnassa hankkeiden rahoittajien rahoitusosuuksiin sisätyvien siirtomenojen maksamiseen 
2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin 
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) Luomuinstituutin toiminnan rahoittamiseen 
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
22.
Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 343 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin kuluihin ja muihin kulutusmenoihin sekä tutkimuksiin ja selvityksiin liittyvien valtionapujen myöntämiseen. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen.  
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin sekä EU:lta saatava tutkimusrahoitus. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 652 000 euroa. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 539 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen ja enintään 250 000 euroa muihin harkinnanvaraisiin maksuihin. 
10.
Maaseudun kehittäminen
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 88 326 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 
3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2020 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 30 000 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020. 
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2020 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.  
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 45 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen 
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen 
3) EU:n ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman sitoumuksista aiheutuneiden Suomen velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 62 767 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 326 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin: 
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen 
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
54.
Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 40 092 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
55.
Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 055 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen. 
63.
Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan 
3) harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi toteutettavan vaikuttavuusarvioinnin, toimintaohjelman ja kokeiluhankkeiden rahoitukseen 
4) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
5) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 
6) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 189 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2020 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 106 900 000 eurolla, josta osoitetaan 21 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 65 900 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten sekä 20 000 000 euroa teknistä apua varten. 
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2019 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020. 
20.
Maa- ja elintarviketalous
01.
Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 76 440 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin  
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen  
4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin 
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen 
8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.  
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvintuhoojakorvauksiin ja kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteisiin liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 948 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin  
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen 
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen 
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 323 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki) 
2) vuonna 2019 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen 
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä. 
Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 526 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen  
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen 
4) vuonna 2019 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen 
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.  
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 153 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen  
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus 
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2018 tai 2019 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2020. 
44.
Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 624 788 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen 
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
46.
EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 910 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen 
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin 
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen 
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29. 
47.
Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 045 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin 
2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista 
3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi 
4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
48.
Peltorakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) peltorakenteen kehittämisohjelman laatimiseen sekä ohjelman perusteella määriteltyjen toimenpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen 
2) enintään 3 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. 
61.
Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 90 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen. 
62.
Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 767 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017) 
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005) 
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun  
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen 
5) valtionapujen myöntämiseen maatilojen bioturvallisuutta ja eläinten terveyden seurantaa parantaviin kehittämishankkeisiin. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Luonnonvaratalous
Valtuus 
Suomeen tulleiden pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen. 
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 608 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla. Määrärahaa saa käyttää myös vesiensuojelun tehostamisohjelmaan liittyvien avustusten maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 166 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. 
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. 
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 29 045 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen 
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 68 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 766 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 745 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 
2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen 
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista 
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen 
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen 
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen 
2) metsätalouden kannattavuutta edistävien pilottiluonteisten tilusjärjestelyhankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2020 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 44 000 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2020. 
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 027 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 39 160 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa 
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
50.
Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 14 810 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 311 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin. 
Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen 
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 21 488 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä kaupallisille kalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta on varattu 9 205 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
64.
Metsähallitus
Metsähallituksen liiketoiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään muita metsähallituslain (234/2016) edellyttämiä päätöksiä seuraavasti: 
1. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet  
Metsähallitus ottaa huomioon liiketoimintaa harjoittaessaan ja ohjatessaan tytäryhtiöitä metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisella aikaansaadut hyödyt eivät vähene. Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuus säilyy edelleen hyvällä tasolla. 
2. Peruspääoman muutokset 
Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 0,101 milj. eurolla.  
3. Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä 
Metsähallitus oikeutetaan ottamaan liiketoimintaansa varten konsernin ulkopuolista lainaa enintään 50 milj. euroa. 
4. Liiketoiminnan investointien ja investointisitoumusten enimmäismäärä 
Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 2020 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja myöhempinä tilikausina enintään 20 milj. euroa. 
5. Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä 
Metsähallitus saa antaa liiketoimintaansa varten tarvittavia vakuuksia konsernin ulkopuolisille toimijoille enintään 2,0 milj. euron arvosta.  
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 692 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Metsähallitusta koskevan lain (234/2016) 5 §:n mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) Luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluita palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluja palvelevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen 
4) Sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta. 
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää edellä mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin ne Metsähallitukselle kertyvät julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.  
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön toimialan osalta ovat: 
metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista 
monipuoliset ja asiakaslähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle 
luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä. 
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 169 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen. 
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen  
3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta. 
Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 487 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen  
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
5) valtioneuvoston ja ministeriön vastuulla olevan kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen enintään 2 000 000 euroa.  
02.
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 569 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen 
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen 
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
03.
Väyläviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 534 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
04.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 384 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin  
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. 
Valtuus 
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa. 
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 432 087 000 euroa. 
88.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin Pohjolan Rautatiet Oy:n tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Pohjolan Rautatiet Oy:ssä, sen tytäryhtiöissä tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa. 
10.
Liikenne- ja viestintäverkot
20.
Perusväylänpito
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 422 470 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 139 600 000 euroa 
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja. 
Valtuus 
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
30.
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 138 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen hankkeille länsimetron rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentaminen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen 
90 000 000 
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen 
30 000 000 
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe 
18 700 000 
Yhteensä 
138 700 000 
Valtuus 
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
31.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 37 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin 
2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin 
3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 
4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet  
14 900 000 
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 
2 900 000 
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 
20 000 000 
Yhteensä 
37 800 000 
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen 
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä 
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen 
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen 
7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen. 
Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta. 
77.
Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 351 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. 
Valtuus 
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin. 
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä: 
Uudet väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) 
 
 
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys 
62 000 000 
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu 
18 000 000 
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu 
3 000 000 
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin. 
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä: 
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) 
 
 
Tiehankkeet 
 
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 
64 000 000 
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 
30 000 000 
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 
80 000 000 
E18 Haminan ohikulkutie 
180 000 000 
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 
77 900 000 
Vt 8 Turku—Pori 
92 500 000 
Vt 5 Mikkelin kohta 
27 000 000 
Mt 101 Kehä I parantaminen 
32 000 000 
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 
76 000 000 
Kt 77 Viitasaari—Keitele 
13 000 000 
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 
27 000 000 
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 
15 000 000 
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 
22 500 000 
Vt 4 Oulu—Kemi 
143 000 000 
Vt 5 Mikkeli—Juva 
121 000 000 
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 
198 000 000 
Vt 12 Tillola—Keltti 
14 000 000 
Kehä I Laajalahden kohta 
20 000 000 
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 
7 000 000 
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 
139 000 000 
 
 
Ratahankkeet 
 
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 
98 000 000 
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 
55 000 000 
Joensuun ratapihan parantaminen 
74 000 000 
Pohjanmaan rata 
674 000 000 
Keski-Pasila, länsiraide 
48 800 000 
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 
150 000 000 
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 
60 000 000 
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 
165 000 000 
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 
5 700 000 
Uudenkaupungin radan sähköistys 
21 000 000 
 
 
Vesiväylähankkeet 
 
Oulun meriväylän rakentaminen 
27 500 000 
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 
40 000 000 
Kokkolan meriväylä 
45 000 000 
Vuosaaren meriväylä 
12 500 000 
 
 
Yhteiset väylähankkeet 
 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 
173 000 000 
79.
Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 112 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin. 
Valtuus 
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
20.
Liikenteen ja viestinnän palvelut
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 92 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. 
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
Valtuus 
Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty. 
51.
Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 19 741 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti 
2) henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen 
3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 4) osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 
9 100 000 
Henkilöautojen konversiotuki 
6 000 000 
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 
841 000 
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 
3 800 000 
Yhteensä 
19 741 000 
54.
Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 19 136 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen 
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen 
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen 
4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. 
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2020 viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 17 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä. 
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
55.
Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 108 474 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään 
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille 
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin 
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin 
5) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin 
6) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin 
7) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen 
8) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen 
9) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen. 
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 532 112 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon. 
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
Valtuus 
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2020 enintään 8 400 000 euroa. 
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2020 enintään 34 000 euroa. 
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 421 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 174 918 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen  
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. 
03.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 196 621 000 euroa. 
04.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 302 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
05.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 99 471 000 euroa. 
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta. 
06.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 589 000 euroa. 
07.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 722 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. 
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. 
08.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 923 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. 
09.
Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 771 000 euroa. 
20.
Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti: 
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 072 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.  
40.
Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 051 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:  
1) kestävää kasvupolitiikkaa edistävien toimijoiden valtionavustuksiin 
2) avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1530/2015) mukaisiin yleisavustuksiin 
3) kansainväliseen teknologiapalkintoon (Millennium-teknologiapalkinto). 
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Otaniemessä sijaitsevan FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 97 403 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona. 
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 122 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen 
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
53.
Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 16 236 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen 
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen  
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. 
20.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
20.
Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 420 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan  
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. 
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 298 301 000 euroa. 
Valtuus  
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 327 516 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 20 000 000 eurolla. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin 
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin 
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin 
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen  
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin 
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen 
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin 
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. 
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Energiatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 60 750 000 euroa. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti: 
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa 
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin. 
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.  
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
Valtuus 
Vuonna 2020 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 110 000 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 40 000 000 eurolla.  
42.
Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:  
1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon 
2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.  
Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin. 
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 87 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen 
5) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille 
6) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. 
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua 
8) Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
44.
Kiertotalouden investointituki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointihankkeisiin myönnettävästä avustuksesta mukaisesti: 
1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja 
2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen 
3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
45.
LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 532 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
46.
Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 488 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 33 915 000 eurolla. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin. 
Momentilta saa lisäksi maksaa ennen vuotta 2020 tehdyistä päätöksistä aiheutuvia menoja. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
47.
Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti: 
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät 
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin 
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
48.
Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 232 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti: 
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen 
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen 
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
66.
Siirrot EU:n innovaatiorahastoon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 60 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin innovaatiorahastoa varten suoritettaviin maksuihin 
2) maksuja varten myytävistä päästöoikeuksista saatujen tuottojen säilyttämisestä ja maksujen suorittamisesta aiheutuviin kuluihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 137 200 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille: 
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen. 
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.  
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.  
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus  
Vuonna 2020 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 50 000 000 eurolla. 
87.
Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.  
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla. 
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 10 000 000 eurolla. 
30.
Työllisyys ja yrittäjyys
40.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 21 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti: 
1) kaupunkien ja alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön 
2) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 
3) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen sekä valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 378 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus  
Vuonna 2020 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta sitoumuksia. 
44.
Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi. 
46.
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 78 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 273 014 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti: 
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen  
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta 
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille 
6) vakuutusturvan kustannuksiin. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää: 
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 
8) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen. 
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2020 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2020 jälkeen enintään 65 000 000 euroa. 
52.
Palkkaturva
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen  
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 410 166 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
4) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen  
5) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus  
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020. 
95.
Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.  
40.
Yritysten erityisrahoitus
42.
Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
47.
Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 691 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti: 
1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen 
2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 67 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen 
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen 
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen lainojen maksamiseen.  
Valtuus  
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. 
89.
Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.  
95.
Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 102 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin. 
50.
Kotouttaminen
03.
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 12 531 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kotoutumisen, työllistymisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen 
2) Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotouttamista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin 
3) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön 
4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 
5) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.  
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
30.
Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 185 318 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti: 
1) kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä 
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen 
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen 
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua 
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin 
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin 
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle. 
Määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin. Kustannus on arviolta 130 000 euroa/vuosi vuoteen 2022 saakka. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52. 
01.
Hallinto
01.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 794 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 
2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 
4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin. 
04.
Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 983 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 
2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen 
4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin 
5) mielenterveyslain 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla. 
05.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 531 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen  
2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen  
3) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen 
4) koulukotien ja vankilan perheosaston yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen 
5) koulukotioppilaille tarkoitetun kuukausirahan ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun ateriakorvauksen maksamiseen 
6) koulukotien toimitilojen kehittämiseen. 
06.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 272 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) vankiterveydenhuollon palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) ostopalveluna hankittavien vankien terveydenhoidon palvelujen maksamiseen 
3) vankiterveydenhuollon yleishallinnosta (sisältäen talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä tukipalvelut) ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen 
4) vankiterveydenhuollon ja sen toimintaympäristön kehittämiseen 
5) tieteellisestä tutkimustyöstä aiheutuneiden menojen maksamiseen 
6) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen. 
07.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 507 000 euroa. 
25.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 900 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-palvelujen (kansallinen potilastietojen sähköinen arkistointipalvelu, reseptikeskus, kansallinen sosiaalihuollon arkistointipalvelu sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakastietojen katselu- ja asiointipalvelu, potilaan tiedonhallintapalvelu, lääkemääräysten kirjoituspalvelu ja kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen ja tietovarannon) kehittämiseen, sellaisten jatkuvien tehtävien ja ylläpidon kustannusten kattamiseen, joita ei voida periä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta tai apteekeilta käyttömaksuina sekä Kanta-palveluihin liittyvien kansallisen määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (Kela) 
2) muiden viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen  
3) valtionavustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja alueellisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi (STM, THL) 
4) Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen sekä digitalisaation toteutumisen arviointiin ja seurantaan (STM). 
29.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 229 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
66.
Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 045 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
02.
Valvonta
03.
Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 235 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteuttavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahasta saa käyttää myös enintään 1 500 000 euroa Suomen ja Venäjän tai muiden Suomen lähialueeksi luettavien maiden kanssa tehtävään säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyöhön: 
1) ensisijaisesti Venäjän Federaation ydinturvallisuusviranomaisen ja toiminnanharjoittajien kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta edistäviin hankkeisiin 
2) muiden Suomen lähialueeksi luettavien valtioiden viranomaisten kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta edistäviin hankkeisiin 
3) ydin- ja säteilyturvallisuusyhteistyöhön liittyvien valtion siirtomenojen maksamiseen. 
05.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 028 000 euroa. 
06.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 104 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymien, viraston ulkopuolella toteutettavien tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 
2) viraston monitoimipaikkaisen toimintamallin vahvistamisesta aiheutuvien lisämenojen maksamiseen. 
07.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 167 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 §:n ja 20 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
08.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen  
2) lupaviranomaisen yleishallinnosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen. 
20.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 941 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 12 §:n mukaisen oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menojen maksamiseen 
2) oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun asetuksen (862/2004) mukaisten palkkioiden ja korvausten maksamiseen 
3) yliopistoilta ostopalveluna tehtävän oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutuksen menojen maksamiseen 
4) oikeuslääketieteellisen ruumiin avaukseen määrättyjen ruumiiden kuljetuksista tai poliisin tilaamista ruumiiden kuljetuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
5) oikeuslääkäreille virka-ajan ulkopuolella tehtävästä päivystyksestä aiheutuvien päivystyspalkkioiden tai -palkkojen maksamiseen enintään kahta henkilötyövuotta vastaavasti sekä muiden päivystystoiminnan menojen maksamiseen. 
03.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
04.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 787 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen 
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen 
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen 
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin 
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin 
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin 
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin. 
25.
Kansalliset osaamiskeskittymät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin 
4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
5) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle 
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. 
31.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti 
2) lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen mm. tukemalla perhekeskuksien kehittämisen jatkotyötä, vahvistamalla varhaista tukea kuten esim. vanhemmuuden ja parisuhteen palveluita sek