Eduskunnan kirjelmä
EK
28
2016 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä
HE 134/2016 vp
HE 249/2016 vp
VaVM 35/2016 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp). 
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä (HE 249/2016 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä yhteisen mietinnön (VaVM 35/2016 vp). 
Päätös
Hyväksyessään hallituksen esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lausumat: 
Lausuma
1
Luku 29.20
Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemisestä aiheutuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia alueellisesti, toimialoittain ja oppilaitoksittain ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin koulutuspaikkojen riittävyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi.  
Lausuma
2
Momentti 30.40.44
Eduskunta edellyttää, että vuoden 2017 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava määräraha kuin mitä vuodelle 2016 osoitetusta tuesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen jää käyttämättä. 
Lausuma
3
Momentti 33.50.56
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin osoitettujen määrärahojen riittävyyttä sekä palvelujen toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin. 
Lausuma
4
Momentti 33.60.32
Eduskunta edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan. 
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 2017: 
Valtion talousarvio vuodelle 2017
TULOARVIOT
Osasto 11
euroa
11.
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
41 663 184 000
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
13 149 000 000
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
9 029 000 000
02.
Yhteisövero
3 567 000 000
03.
Korkotulojen lähdevero
43 000 000
04.
Perintö- ja lahjavero
510 000 000
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
18 111 200 000
01.
Arvonlisävero
17 131 000 000
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
812 000 000
03.
Apteekkimaksut
168 200 000
08.
Valmisteverot
7 190 000 000
01.
Tupakkavero
998 000 000
04.
Alkoholijuomavero
1 373 000 000
05.
Virvoitusjuomavero
158 000 000
07.
Energiaverot
4 647 000 000
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
14 000 000
10.
Muut verot
3 077 000 000
03.
Autovero
853 000 000
05.
Varainsiirtovero
817 000 000
06.
Arpajaisvero
230 000 000
07.
Ajoneuvovero
1 155 000 000
08.
Jätevero
22 000 000
19.
Muut veronluonteiset tulot
135 984 000
03.
Ratavero
5 184 000
04.
Eräät viestinnän maksut
40 704 000
05.
Eräät liikenteen maksut
27 851 000
06.
Väylämaksut
46 200 000
08.
Öljyjätemaksu
4 000 000
09.
Muut verotulot
6 000 000
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
3 595 000
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
2 450 000
Osasto 12
12.
SEKALAISET TULOT
5 298 368 000
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
32 085 000
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
982 000
99.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
31 103 000
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
145 160 000
10.
Tuomioistuintulot
46 110 000
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
23 300 000
20.
Ulosottomaksut
73 000 000
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
2 750 000
26.
Sisäministeriön hallinnonala
8 846 000
98.
EU:lta saatavat tulot
8 396 000
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
450 000
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
4 894 000
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
8 000
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
18 000
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
4 868 000
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
2 288 528 000
10.
Tullin tulot
2 320 000
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
135 473 000
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
25 951 000
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
14 854 000
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
4 500 000
25.
Metallirahatulot
15 000 000
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
1 827 079 000
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
198 471 000
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
18 230 000
60.
Työturvallisuusmaksu
850 000
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
31 300 000
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
1 500 000
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
13 000 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
573 686 000
70.
Opintotukitoiminnan tulot
24 000 000
88.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan voittovaroista
545 686 000
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
4 000 000
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
935 051 000
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
544 503 000
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
310 000 000
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
8 000 000
04.
EU:lta saatavat muut tulot
718 000
20.
Hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävä osuus rahapelitoiminnan tuotosta
40 100 000
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
3 000 000
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
500 000
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
3 400 000
44.
Kalastonhoitomaksut
8 700 000
45.
Riistanhoitomaksut
10 130 000
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
6 000 000
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
4 995 000
10.
Liikenneviraston tulot
4 145 000
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
850 000
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
357 205 000
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
2 840 000
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
31 865 000
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
170 000 000
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
152 500 000
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
545 768 000
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
1 600 000
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
500 000
90.
Rahapelitoiminnan tuotto
449 163 000
98.
Valtionapujen palautukset
93 200 000
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
1 305 000
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
31 650 000
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
1 650 000
20.
Siirto valtion asuntorahastosta
26 500 000
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
3 500 000
39.
Muut sekalaiset tulot
370 500 000
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
193 000 000
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
75 000 000
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
100 000 000
10.
Muut sekalaiset tulot
2 500 000
Osasto 13
13.
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
2 484 964 000
01.
Korkotulot
95 964 000
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
9 100 000
05.
Korot muista lainoista
71 131 000
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
15 733 000
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
2 110 000 000
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
2 110 000 000
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
98 000 000
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
98 000 000
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
181 000 000
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
181 000 000
Osasto 15
15.
LAINAT
6 045 388 000
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
459 241 000
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
68 300 000
04.
Muiden lainojen lyhennykset
390 941 000
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
5 586 147 000
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
5 586 147 000
Tuloarvioiden kokonaismäärä:
55 491 904 000
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
euroa
21.
EDUSKUNTA
179 988 000
01.
Kansanedustajat
21 639 000
01.
Kansanedustajien toimintamenot (arviomääräraha)
21 639 000
10.
Eduskunnan kanslia
128 542 000
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
54 034 000
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot (arviomääräraha)
6 893 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
15 500 000
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha)
2 790 000
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
5 325 000
74.
Eduskunnan rakennusten peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v)
44 000 000
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
6 201 000
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
6 201 000
30.
Ulkopoliittinen instituutti
3 608 000
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 398 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
210 000
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
15 915 000
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 325 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
590 000
90.
Eduskunnan muut menot
4 083 000
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen (kiinteä määräraha)
4 083 000
Pääluokka 22
22.
TASAVALLAN PRESIDENTTI
13 729 000
01.
Tasavallan presidentti
2 875 000
01.
Tasavallan presidentin palkkio (kiinteä määräraha)
126 000
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
199 000
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot (arviomääräraha)
2 550 000
02.
Tasavallan presidentin kanslia
10 854 000
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7 754 000
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot (siirtomääräraha 2 v)
600 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
2 500 000
Pääluokka 23
23.
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
211 130 000
01.
Hallinto
161 528 000
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
123 240 000
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)
5 575 000
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
04.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v)
867 000
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)
11 400 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
19 446 000
10.
Omistajaohjaus
5 700 000
88.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
5 700 000
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
29 635 000
50.
Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
29 635 000
30.
Oikeuskanslerinvirasto
3 467 000
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 467 000
90.
Muut menot
10 800 000
21.
Kunniamerkit (arviomääräraha)
700 000
26.
Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v)
10 100 000
Pääluokka 24
24.
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 079 337 000
01.
Ulkoasiainhallinto
247 730 000
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
220 484 000
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
2 282 000
21.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
1 155 000
29.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
16 059 000
74.
Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
7 750 000
10.
Kriisinhallinta
65 134 000
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)
49 774 000
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
15 360 000
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
675 195 000
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
535 195 000
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
10 000 000
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
130 000 000
90.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
91 278 000
50.
Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
1 341 000
51.
Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)
45 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
86 992 000
67.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)
100 000
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
1 800 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
1 000 000
Pääluokka 25
25.
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
916 747 000
01.
Ministeriö ja hallinto
128 406 000
01.
Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20 446 000
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7 188 000
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 301 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
19 032 000
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
245 000
22.
Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)
2 184 000
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
43 705 000
50.
Avustukset (kiinteä määräraha)
8 305 000
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
19 000 000
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
416 185 000
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 627 000
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 709 000
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
256 497 000
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
61 152 000
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
77 200 000
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
103 271 000
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
103 271 000
30.
Syyttäjät
44 748 000
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
44 748 000
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
215 684 000
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
210 984 000
74.
Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
4 700 000
50.
Vaalimenot
8 453 000
20.
Vaalimenot (arviomääräraha)
8 453 000
Pääluokka 26
26.
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 520 235 000
01.
Hallinto
132 054 000
01.
Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
13 632 000
04.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)
1 439 000
20.
Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
8 517 000
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
32 224 000
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
75 000 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
225 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
1 017 000
10.
Poliisitoimi
745 735 000
01.
Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
696 678 000
02.
Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
27 391 000
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)
17 666 000
21.
KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
4 000 000
20.
Rajavartiolaitos
240 429 000
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
231 029 000
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)
9 400 000
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
73 215 000
01.
Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 914 000
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
49 795 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
2 406 000
43.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)
8 100 000
40.
Maahanmuutto
328 802 000
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
60 658 000
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)
225 344 000
22.
Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
5 800 000
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
37 000 000
Pääluokka 27
27.
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 829 719 000
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
381 683 000
01.
Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14 710 000
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
2 875 000
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
364 098 000
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
2 396 133 000
01.
Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 914 331 000
18.
Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
475 173 000
19.
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)
4 600 000
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
2 029 000
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
51 903 000
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
51 893 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
10 000
Pääluokka 28
28.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
17 025 673 000
01.
Hallinto
136 165 000
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
29 920 000
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)
245 000
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
106 000 000
10.
Verotus ja tulli
609 257 000
01.
Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
405 820 000
02.
Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
159 837 000
63.
Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)
15 900 000
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)
22 700 000
97.
Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)
5 000 000
20.
Palvelut valtioyhteisölle
38 838 000
01.
Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22 837 000
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
1 000
06.
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 000 000
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
10 000 000
88.
Senaatti-kiinteistöt
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
60 140 000
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
47 138 000
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 382 000
03.
Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9 620 000
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
82 081 000
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
53 300 000
02.
Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
28 429 000
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)
352 000
50.
Eläkkeet ja korvaukset
4 836 802 000
15.
Eläkkeet (arviomääräraha)
4 577 377 000
16.
Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)
2 096 000
17.
Muut eläkemenot (arviomääräraha)
2 625 000
50.
Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
40 500 000
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)
198 471 000
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)
15 733 000
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
16 105 000
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)
25 000
10.
Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
850 000
12.
Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
15 000 000
60.
Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)
230 000
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
150 730 000
01.
Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
6 000 000
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
5 300 000
03.
Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
27 500 000
05.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)
31 300 000
20.
Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
49 730 000
21.
Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)
15 828 000
22.
Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v)
15 072 000
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
252 576 000
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)
224 576 000
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
15 000 000
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
13 000 000
90.
Kuntien tukeminen
8 626 479 000
20.
Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 400 000
22.
Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
200 000
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
8 597 754 000
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
27 125 000
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
251 000 000
41.
Energiaverotuki (arviomääräraha)
251 000 000
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
1 930 050 000
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 450 000
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
1 500 000
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
11 100 000
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
170 000
69.
Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
1 903 000 000
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)
11 030 000
95.
Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)
800 000
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
35 450 000
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)
300 000
96.
Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
97.
Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)
150 000
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)
30 000 000
Pääluokka 29
29.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
6 759 425 000
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
242 752 000
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18 021 000
02.
Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
46 077 000
04.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 687 000
21.
Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)
3 058 000
22.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
14 203 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
28 540 000
50.
Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
1 537 000
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)
3 313 000
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)
114 000 000
53.
Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v)
8 090 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
2 226 000
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
944 889 000
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
42 183 000
02.
Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 285 000
20.
Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
34 016 000
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
711 542 000
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
146 270 000
51.
Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille (kiinteä määräraha)
1 206 000
52.
Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)
6 387 000
20.
Ammatillinen koulutus
763 042 000
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7 975 000
21.
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
8 511 000
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
721 415 000
33.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)
25 141 000
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
3 323 287 000
01.
Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 081 000
02.
Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17 850 000
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 145 000
04.
Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 681 000
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
91 981 000
22.
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
8 500 000
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
1 795 674 000
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
238 331 000
53.
Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
104 383 000
54.
Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
47 000 000
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
834 915 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
19 746 000
89.
Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)
150 000 000
70.
Opintotuki
781 458 000
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
621 000
52.
Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)
40 200 000
55.
Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
655 881 000
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)
31 456 000
59.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)
53 300 000
80.
Taide ja kulttuuri
463 304 000
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 052 000
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 121 000
04.
Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 093 000
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 937 000
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 080 000
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
18 848 000
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
15 400 000
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
3 700 000
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
48 781 000
35.
Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
8 000 000
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
252 000
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
26 648 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
8 293 000
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
14 615 000
52.
Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
233 589 000
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
27 257 000
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 950 000
59.
Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)
10 000 000
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
739 000
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
4 899 000
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
50 000
90.
Liikuntatoimi
162 923 000
30.
Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)
7 000 000
50.
Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
154 097 000
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
1 826 000
91.
Nuorisotyö
77 770 000
50.
Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
53 617 000
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
20 003 000
52.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
4 150 000
Pääluokka 30
30.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 584 043 000
01.
Hallinto ja tutkimus
127 431 000
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 124 000
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
70 801 000
22.
Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 343 000
23.
Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)
420 000
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
27 390 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)
4 353 000
10.
Maaseudun kehittäminen
372 572 000
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
71 976 000
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
14 000 000
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
57 230 000
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
67 767 000
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 366 000
51.
Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
1 843 000
54.
Hevostalouden edistäminen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetulla rahapelitoiminnan tuotolla (siirtomääräraha 2 v)
39 772 000
55.
Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 905 000
63.
Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 273 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
109 440 000
20.
Maa- ja elintarviketalous
1 834 993 000
02.
Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
39 941 000
03.
Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24 202 000
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
6 028 000
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
327 900 000
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
540 000 000
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
300 043 000
44.
Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
551 888 000
46.
EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
4 605 000
47.
Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
4 419 000
60.
Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
200 000
61.
Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
30 000 000
62.
Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
5 767 000
40.
Luonnonvaratalous
194 781 000
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
13 520 000
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
16 880 000
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
7 136 000
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
1 245 000
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
3 400 000
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
7 900 000
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
56 230 000
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 027 000
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
41 200 000
50.
Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
10 130 000
51.
Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
8 850 000
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
1 332 000
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
20 881 000
83.
Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)
50 000
64.
Metsähallitus
5 514 000
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
5 514 000
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
48 752 000
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
45 352 000
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
3 400 000
Pääluokka 31
31.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
3 227 864 000
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
485 236 000
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 182 000
21.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
1 660 000
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
468 394 000
10.
Liikenneverkko
1 912 460 000
01.
Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
74 313 000
20.
Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
1 271 950 000
35.
Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
83 000 000
36.
Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
41.
Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
13 000 000
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
34 997 000
77.
Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
272 800 000
78.
Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
54 400 000
79.
Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
107 000 000
20.
Liikenteen viranomaispalvelut
56 709 000
01.
Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
47 609 000
41.
Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
9 100 000
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
209 278 000
42.
Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v)
841 000
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
101 420 000
51.
Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)
4 200 000
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
84 524 000
64.
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
12 990 000
66.
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)
5 303 000
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
518 997 000
01.
Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 049 000
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
507 948 000
50.
Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
45 184 000
01.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
45 184 000
Pääluokka 32
32.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
3 050 448 000
01.
Hallinto
372 007 000
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
33 558 000
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
172 660 000
20.
Siviilipalvelus (arviomääräraha)
4 939 000
21.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)
2 326 000
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
35 854 000
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
14 143 000
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
20 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
8 507 000
89.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
100 000 000
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
868 816 000
01.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
31 557 000
06.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
43 523 000
28.
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
400 000
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
274 500 000
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
2 500 000
42.
Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
4 100 000
43.
Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
43 000 000
47.
Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)
64 643 000
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
40 300 000
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
87 303 000
51.
Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)
118 000
80.
Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
82 462 000
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
10 000
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
139 900 000
87.
Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
88.
Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
29 500 000
89.
Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
20 000 000
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
596 884 000
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
173 131 000
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
423 753 000
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
76 401 000
01.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10 619 000
03.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
6 055 000
05.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 482 000
31.
Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)
4 731 000
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
892 000
51.
Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
2 572 000
52.
Palkkaturva (arviomääräraha)
32 000 000
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
50 000
50.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
437 981 000
40.
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)
11 000 000
41.
Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
34 130 000
42.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
20 078 000
43.
Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
5 315 000
44.
Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
357 458 000
65.
Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
5 000 000
60.
Energiapolitiikka
464 483 000
01.
Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 407 000
20.
Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 500 000
40.
Energiatuki (arviomääräraha)
70 076 000
41.
LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
28 465 000
42.
Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
385 000
43.
Kioton mekanismit (arviomääräraha)
250 000
44.
Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
273 400 000
45.
Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)
40 000 000
46.
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
43 000 000
70.
Kotouttaminen
233 876 000
03.
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
1 631 000
30.
Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)
232 245 000
Pääluokka 33
33.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14 599 352 000
01.
Hallinto
91 975 000
01.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
30 970 000
02.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 536 000
03.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 102 000
04.
Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
563 000
05.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 011 000
06.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16 085 000
25.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
13 330 000
29.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
18 671 000
66.
Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)
3 707 000
02.
Valvonta
59 602 000
03.
Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 438 000
05.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10 762 000
06.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 879 000
07.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24 308 000
20.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)
8 215 000
03.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
135 786 000
04.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
49 502 000
25.
Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus (siirtomääräraha 2 v)
5 800 000
31.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
49 690 000
50.
Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
23 222 000
63.
Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
7 572 000
10.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
4 089 285 000
50.
Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)
10 500 000
51.
Lapsilisät (arviomääräraha)
1 360 500 000
52.
Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
4 600 000
53.
Sotilasavustus (arviomääräraha)
16 500 000
54.
Asumistuki (arviomääräraha)
1 256 400 000
55.
Elatustuki (arviomääräraha)
213 500 000
56.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
46 900 000
57.
Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
831 638 000
60.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
348 747 000
20.
Työttömyysturva
2 820 200 000
31.
Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
26 840 000
50.
Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)
1 086 000 000
51.
Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)
121 000 000
52.
Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)
1 507 360 000
55.
Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)
53 000 000
56.
Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
26 000 000
30.
Sairausvakuutus
1 951 000 000
60.
Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
1 951 000 000
40.
Eläkkeet
4 511 540 000
50.
Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)
60 100 000
51.
Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
663 100 000
52.
Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
149 000 000
53.
Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)
12 200 000
54.
Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)
15 000 000
60.
Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)
3 612 140 000
50.
Veteraanien tukeminen
227 036 000
30.
Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)
1 450 000
50.
Rintamalisät (arviomääräraha)
16 140 000
51.
Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)
104 500 000
52.
Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
57 000 000
53.
Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 100 000
54.
Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)
50 000
55.
Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
3 500 000
56.
Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
37 688 000
57.
Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 608 000
60.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
182 560 000
30.
Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
500 000
31.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)
400 000
32.
Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
20 000 000
33.
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
94 140 000
34.
Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
15 200 000
36.
Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
480 000
40.
Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
28 990 000
52.
Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
13 550 000
63.
Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
3 000 000
64.
Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
6 300 000
70.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
34 478 000
20.
Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
27 990 000
21.
Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
750 000
22.
Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
580 000
50.
Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 330 000
51.
Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
1 900 000
52.
Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
928 000
80.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
178 290 000
40.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
159 300 000
41.
Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
2 550 000
42.
Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
300 000
50.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha)
16 140 000
90.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
317 600 000
50.
Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
317 600 000
Pääluokka 35
35.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
186 704 000
01.
Ympäristöhallinnon toimintamenot
62 048 000
01.
Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
27 485 000
04.
Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
25 878 000
29.
Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
6 405 000
65.
Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
2 280 000
10.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
94 625 000
20.
Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 2 v)
5 900 000
21.
Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
2 440 000
22.
Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
14 725 000
52.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
29 656 000
60.
Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
61.
Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
6 042 000
63.
Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
20 630 000
64.
EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)
4 500 000
65.
Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
66.
Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
1 732 000
70.
Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
20.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
30 031 000
01.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 181 000
02.
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v)
4 000 000
55.
Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
20 000 000
60.
Siirto valtion asuntorahastoon
64.
Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
850 000
Pääluokka 36
36.
VALTIONVELAN KOROT
1 307 510 000
01.
Valtionvelan korko
1 296 000 000
90.
Valtionvelan korko (arviomääräraha)
1 296 000 000
09.
Muut menot valtionvelasta
11 510 000
20.
Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)
11 510 000
Määrärahojen kokonaismäärä:
55 491 904 000
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Brutto- ja nettobudjetointi
Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä. 
Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 
1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet; 
5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle; 
6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. 
Viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina voidaan nettobudjetoida seuraavat tulot vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa:  
1) toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksessa mainitut virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin;  
2) viraston tai laitoksen saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset;  
3) viraston tai laitoksen saamat korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä;  
4) viraston tai laitoksen saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten;  
5) virastolle tai laitokselle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista;  
6) myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa kuitenkaan nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa. 
Jos viraston tai laitoksen toimintamenomomentille on momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, tai jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen erotus on otettu nettomääräisenä tuloarviona tulomomentille, kuuluvat nettobudjetoinnin piiriin kaikki viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat, toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksen ja momentin perusteluiden päätösosan mukaiset menot. Nettobudjetoitavia tuloja ja menoja ovat tällöin muun muassa: 
1) valtion maksuperustelain (150/1992) tai vastaavien erityislakien mukaista maksullista toimintaa harjoittavan viraston toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yhteisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot; 
4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja testamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saatavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole viraston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista määristä; ja 
5) valtion sisäiset palvelumaksut (esimerkiksi maksut palvelukeskuksille). 
Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvistä tuloista vain osa on budjetoitu toimintamenomomentille, jolle on momentin perusteluiden päätösosassa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot momentille on nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaavasti, jos nettobudjetoitu tulomomentti sisältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asianomaisen tulomomentin perusteluiden päätösosassa yksilöity, mitkä menot momentille on nettoutettu taikka mitä menoja ei sille ole nettoutettu. 
Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, veronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettobudjetoinnin kohteena eivät voi olla siirtomenot tai niiden palautukset lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. 
Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosisällön mukaiset menot. 
Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai momenttiperusteluissa. 
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. 
Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimintamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtävän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyttää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarviosta muuta johdu. 
Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien numerotunnukset): 
1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia, 
2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta, 
3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja 
4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten valtionvelan hoitomenot. 
Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin. 
Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. 
Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti toimintamenomomenteille (01—14). Muun momentin määrärahaa saadaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen virastoihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärästä ilmaistuna henkilötyövuosina on maininta momentin perustelujen päätösosassa. Milloin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liittyviin sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin ja muihin henkilösivumenoihin. Määrärahaan, jota käytetään palkkoihin, voidaan nettobudjetoida palkkoihin liittyvät virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta. 
Momentin määrärahaa saa käyttää myös kyseiseen toimintaan liittyvien tavanomaisten ennakkomaksujen maksamiseen. 
Menojen ja tulojen kohdentaminen varainhoitovuoteen kuuluviksi
Määrärahaa saa käyttää vain momentille sovellettavan kohdentamisperusteen mukaan varainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin. 
Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrärahat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä säädetyillä perusteilla. 
Vakiosisältöiset menomomentit
Toimintamenomomenteille ja momenteille 29, 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. momentin perusteluissa. Toimintamenomomentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toimintamenot on nettobudjetoinnin johdosta budjetoitu osittain tai kokonaan tulopuolelle osaksi nettotuloarviota. 
Määrärahoja käytettäessä momenttien perustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensisijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Vakiosisältöisten käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan ”myös”-sanalla. 
Toimintamenomäärärahat
Viraston toiminnasta aiheutuvat menot budjetoidaan yhtenä määrärahana menomomenteille 01—14. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuviin palkkausmenoihin ja muihin kulutusmenoihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin. 
Virastot ja laitokset voivat ilman niille talousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoiltaan ja laajuudeltaan viraston tai laitoksen talouteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopimuksia ja sitoumuksia, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina. Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimerkiksi vuokria ja tarvehankintoja. 
Erillisinä menojen laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit. Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toisin määrätty. 
Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta määrärahaa, kuten rakennerahasto-ohjelmien määrärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksymien ja osarahoittamien hankkeiden rahoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. 
Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille nettobudjetoidaan viraston saamat kohdassa ”Brutto- ja nettobudjetointi” tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset, viraston saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten sekä virastolle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista. 
Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. 
Menojen laadun mukaiset momentit
Kulutusmenot (01—29)
Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. 
Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmien vaatima tekninen apu. 
Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti: 
a) toimintamenomomentteja (numerotunnus 01—14) ja 
b) muita kulutusmenomomentteja työsopimussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin määrätty sekä 
c) valtion virkamieslain mukaan valtioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia. 
Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksia ei saa maksaa muilta kuin toimintamenomomenteilta.  
15—17. Eläkkeet
Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset. 
18—19. Puolustusmateriaalin hankkiminen
Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä viraston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa. 
29. Arvonlisäveromenot
Määrärahaa saa käyttää pääluokassa 21 eduskunta ja pääluokassa 22 tasavallan presidentti tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä muissa pääluokissa valtioneuvoston ja ministeriöiden hallinnonalojen muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten virastojen ja laitosten tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. 
Jos menoa, johon liittyvä arvonlisävero maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromenomäärärahasta, vastaan saadaan tuloa (kuten maksullinen toiminta, EU- ja muu yhteisrahoitus), tulon arvonlisäveromenoa vastaava osuus tuloutetaan momentille 12.39.10 Muut sekalaiset tulot. Valtion viraston tai laitoksen arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä arvonlisäverolain mukaan suoritettava vero tuloutetaan kuitenkin momentille 11.04.01 Arvonlisävero. 
Valtion kulutus- ja investointimenot (momentit 01—28 ja 70—79) on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 
Siirtomenot (30—69)
Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteuttamista. Siirtomenomomenteilta maksettavat kulutus- ja investointimenot budjetoidaan arvonlisäverollisina. 
Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mukaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihin siirtoihin. 
Momenteille 30—69 on budjetoitu korvaukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. 
Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanvaraiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille. 
30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.
Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavat valtionavut. 
40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle
Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. 
50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille
Momenteille on merkitty siirrot kotitalouksille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. 
60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle. 
61—65. EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan
Momenteille on merkitty sellaiset erittelemättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. EU:n osallistuminen rakennerahasto-ohjelmiin sekä vastaava valtion rahoitus on merkitty momentille 32.50.64. 
66—69. Siirrot EU:lle ja ulkomaille
Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksut ja muut sellaiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avustuksina kolmansille tahoille. 
Sijoitusmenot (70—89)
Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto. 
Reaalisijoitukset (70—79)
Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty momenteille 70—73. Talonrakennukset on merkitty momenteille 74—75 ja muut rakennustyöt momenteille 77—79. Maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76. 
70—73. Kaluston hankinta
Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (01—14), on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. 
Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuksellinen hankintamenettely) voidaan momentilla erikseen määriteltävän kaluston hankintamenot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin. 
74—75. Talonrakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeellisiin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin rakentamismenoihin. Perusparannuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustannusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspäätöksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. 
76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
Momentille on merkitty maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot. 
77—79. Maa- ja vesirakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten muista valtion rakennustöistä kuin talonrakennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällaisia töitä voivat olla esim. maanteiden, rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89)
80—86. Valtion varoista myönnettävät lainat
Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat. 
87—89. Muut finanssisijoitukset
Momenteille on merkitty osakkeiden ja muiden arvopapereiden ostomenot sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset. 
Muut menot (90—99)
Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot. 
90—92. Valtionvelan korot
Momenteille on merkitty valtionvelan korot. 
93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
Momenteille on merkitty valtionvelan nettokuoletukset, pääomatappiot ja emissiotappiot nettoutettuina. 
95—99. Muut ja erittelemättömät menot
Momenteille on merkitty edellä luokittelemattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot. 
TULOARVIOT
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 9 029 000 000 euroa. 
02.
Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 3 567 000 000 euroa. 
03.
Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 43 000 000 euroa. 
04.
Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 510 000 000 euroa. 
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
01.
Arvonlisävero
Momentille arvioidaan kertyvän 17 131 000 000 euroa. 
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
Momentille arvioidaan kertyvän 812 000 000 euroa. 
03.
Apteekkimaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 168 200 000 euroa. 
08.
Valmisteverot
01.
Tupakkavero
Momentille arvioidaan kertyvän 998 000 000 euroa. 
04.
Alkoholijuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 373 000 000 euroa. 
05.
Virvoitusjuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 158 000 000 euroa. 
07.
Energiaverot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 647 000 000 euroa. 
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 euroa. 
10.
Muut verot
03.
Autovero
Momentille arvioidaan kertyvän 853 000 000 euroa. 
05.
Varainsiirtovero
Momentille arvioidaan kertyvän 817 000 000 euroa. 
06.
Arpajaisvero
Momentille arvioidaan kertyvän 230 000 000 euroa. 
07.
Ajoneuvovero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 155 000 000 euroa. 
08.
Jätevero
Momentille arvioidaan kertyvän 22 000 000 euroa. 
19.
Muut veronluonteiset tulot
03.
Ratavero
Momentille arvioidaan kertyvän 5 184 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
04.
Eräät viestinnän maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 40 704 000 euroa. 
05.
Eräät liikenteen maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 27 851 000 euroa. 
06.
Väylämaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 46 200 000 euroa. 
08.
Öljyjätemaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
09.
Muut verotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 euroa. 
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 3 595 000 euroa. 
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 2 450 000 euroa. 
Osasto 12
SEKALAISET TULOT
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
Momentille arvioidaan kertyvän 982 000 euroa. 
99.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 31 103 000 euroa. 
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
10.
Tuomioistuintulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 46 110 000 euroa.  
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myyntisaamisten poistot. 
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 23 300 000 euroa. 
20.
Ulosottomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 73 000 000 euroa. 
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 750 000 euroa. 
26.
Sisäministeriön hallinnonala
98.
EU:lta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 8 396 000 euroa. 
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 450 000 euroa. 
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös peruskorjaus- tai perusparannusmenojen väliaikaiseen rahoittamiseen. 
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 18 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin. 
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 868 000 euroa. 
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
10.
Tullin tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 320 000 euroa.  
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 135 473 000 euroa. 
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 25 951 000 euroa. 
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 14 854 000 euroa. 
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 500 000 euroa. 
25.
Metallirahatulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 15 000 000 euroa. 
Momentille tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja niiden lyöntioikeuksien luovutuksesta syntyvät tulot ja palautuneiden rahojen metalliseosten myynnistä syntyvät tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää metallirahojen valmistuksesta tehtyjen sopimusten mukaisten valmistus-, rahoitus- ja varastointikustannusten maksamiseen sekä metallirahojen takaisinlunastukseen sekä rahojen varastoinnista ja hävityksestä aiheutuviin menoihin. 
Momentille merkitään myös juhla- sekä keräilyrahoista saatavien tulojen ja niistä aiheutuvien menojen erotus.  
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
Momentille arvioidaan kertyvän 1 827 079 000 euroa. 
Siirron kuukausittaisen määrän päättää Valtion Eläkerahasto. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
Momentille arvioidaan kertyvän 198 471 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 18 230 000 euroa. 
60.
Työturvallisuusmaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 850 000 euroa. 
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
Momentille arvioidaan kertyvän 31 300 000 euroa. 
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000 euroa. 
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 13 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
70.
Opintotukitoiminnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 24 000 000 euroa. 
88.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan voittovaroista
Momentille arvioidaan kertyvän 545 686 000 euroa. 
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 544 503 000 euroa. 
Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna tekemät maksupäätökset. 
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 310 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 8 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
04.
EU:lta saatavat muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 718 000 euroa. 
20.
Hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävä osuus rahapelitoiminnan tuotosta
Momentille arvioidaan kertyvän 40 100 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 euroa. 
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 euroa. 
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 400 000 euroa. 
44.
Kalastonhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 8 700 000 euroa. 
45.
Riistanhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 10 130 000 euroa. 
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 euroa. 
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
10.
Liikenneviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 145 000 euroa.  
EU:n suoran tuen tuloutukset budjetoidaan maksuperusteisena. Momentille budjetoidaan myös tulot, joita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat liikenteen harjoittajilta käyttöoikeussopimuksella järjestämästään linja-autoliikenteestä. 
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 850 000 euroa. 
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 840 000 euroa. 
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 31 865 000 euroa. 
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 170 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 152 500 000 euroa. 
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 600 000 euroa. 
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 euroa. 
90.
Rahapelitoiminnan tuotto
Momentille arvioidaan kertyvän 449 163 000 euroa. 
98.
Valtionapujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 93 200 000 euroa. 
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 305 000 euroa. 
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
Momentille arvioidaan kertyvän 1 650 000 euroa. 
20.
Siirto valtion asuntorahastosta
Momentille siirretään 26 500 000 euroa. 
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000 euroa. 
39.
Muut sekalaiset tulot
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 193 000 000 euroa. 
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 euroa. 
10.
Muut sekalaiset tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 euroa. 
Osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
01.
Korkotulot
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 9 100 000 euroa. 
05.
Korot muista lainoista
Momentille arvioidaan kertyvän 71 131 000 euroa. 
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 15 733 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 110 000 000 euroa. 
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
Momentille arvioidaan kertyvän 98 000 000 euroa. 
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 181 000 000 euroa. 
Osasto 15
LAINAT
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 68 300 000 euroa. 
04.
Muiden lainojen lyhennykset
Momentille arvioidaan kertyvän 390 941 000 euroa. 
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
Momentille merkitään nettotuloa 5 586 147 000 euroa. 
Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot, pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää: 
1) valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen maksamiseen 
2) valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
EDUSKUNTA
01.
Kansanedustajat
01.
Kansanedustajien toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 639 000 euroa. 
10.
Eduskunnan kanslia
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 54 034 000 euroa. 
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 893 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää peruskorjauksesta johtuviin tila- ja aluevuokriin, kalusteiden korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, väistötilojen muutos-, tietojärjestelmä- ja laitekustannuksiin, urakoiden vähäisiin jälkitöihin, kalusteiden täydennyshankintoihin, rakennusaikaisiin vakuutuksiin, peruskorjauksesta johtuvan määräaikaisen henkilökunnan palkkaukseen, asiantuntija- ja suunnittelukustannuksiin sekä muutto- ja kuljetuskustannuksiin. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 500 000 euroa. 
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 790 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansliatoimikunnan ns. ryhmäkansliamallia koskevan päätöksen (4.3.2015 § 3) mukaisen tuen maksamiseen niille eduskuntaryhmille, joiden kansanedustajien avustajat ovat siirtyneet ryhmäkanslioiden palvelukseen. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkentavia ohjeita ryhmäkansliamalliin liittyvän tuen suuruudesta, siirtymisen ehdoista ja ajankohdista sekä muista malliin liittyvistä periaatteista. 
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 325 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tietohallinnon kone- ja laitehankintoihin sekä niiden käyttöön liittyvien uusien tai nykyisiä sovellutuksia korvaavien kehittämishankkeiden maksamiseen. 
74.
Eduskunnan rakennusten peruskorjaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 44 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eduskunnan rakennusten peruskorjausten ja muutostöiden suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. 
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 201 000 euroa. 
30.
Ulkopoliittinen instituutti
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 398 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 210 000 euroa. 
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 325 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 590 000 euroa. 
90.
Eduskunnan muut menot
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 083 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eduskuntaryhmistä annetun lain (979/2012) mukaisen tuen maksamiseen ryhmien toiminnalle välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmien toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa määrärahan käyttöperiaatteita koskevia tarkentavia ohjeita. 
Pääluokka 22
TASAVALLAN PRESIDENTTI
01.
Tasavallan presidentti
01.
Tasavallan presidentin palkkio
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 126 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (1152/2011) 1 §:n mukaisen tasavallan presidentin palkkion maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 199 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muista kuin tasavallan presidentin kanslian toimintamenomomentille tai momentille 22.01.20 budjetoiduista tasavallan presidentin järjestämistä tilaisuuksista tai tasavallan presidentin toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tasavallan presidentin ulkomaille suuntautuvista vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) Suomeen suuntautuvista vierailuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) näihin vierailuihin ja matkoihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin kanslia
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 754 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) tasavallan presidentin kanslian hallussa olevien valtion antiikki- ja taide-esineiden kunnossapidosta ja Kultarannan huvilatilan puutarha- ja viljelytoiminnasta aiheutuvien tarpeellisten ja välttämättömien menojen maksamiseen 
2) vuosittain järjestettävistä valtiollisista edustustilaisuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Kultarannan yhteisen vesialueen osakaskunnan toiminnasta kanslialle aiheutuviin menoihin. 
Momentille nettobudjetoidaan osakaskunnan osakkailleen jakamat tuotot. 
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (40/1994) 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
01.
Hallinto
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 123 240 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös talousneuvostosta, ruotsinkielenlautakunnasta, arvonimilautakunnasta, lainsäädännön arviointineuvostosta tai muista vastaavista lautakunnista aiheutuviin menoihin. 
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 575 000 euroa.  
Henkilöstön määrä on enintään 52, josta 14 valtioneuvoston jäsentä, 4 valtiosihteeriä ja 34 erityisavustajaa. 
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen 
2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni ei maksa korvauksia.  
04.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 867 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pääministerin ja muiden kansliassa toimivien ministereiden sekä heitä välittömästi avustavien henkilöiden ja turvamiesten matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen  
2) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministereiden valtiosihteerien ja erityisavustajien valtioneuvoston kanslian toimialaan kohdistuvista matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen  
3) Eurooppa-neuvoston kokouksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministereiden valtioneuvoston kanslian toimialasta johtuvaan vieraanvaraisuuteen. 
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaan  
2) selvitys- ja tutkimustoiminnasta sekä kokeilutoiminnan koordinaatiosta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
3) valtionavustusten maksamiseen tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille. 
Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan valtioneuvoston kanslian henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen, josta enintään kolme henkilötyövuotta hallituksen strategisia tavoitteita edistävän kokeilutoiminnan koordinointiin. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Momentille saa nettobudjetoida virastolle työnantajana maksetut tulot. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 446 000 euroa. 
10.
Omistajaohjaus
88.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa 
2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 
3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton. 
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
50.
Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 29 635 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta 29 486 825 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tästä 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Määrärahasta saa käyttää 148 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 
30.
Oikeuskanslerinvirasto
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 467 000 euroa. 
90.
Muut menot
21.
Kunniamerkit
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. 
26.
Suomi 100
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmistelun edellyttämän enintään yhdentoista henkilötyövuoden palkkaus- ja muihin kuluihin 
2) hankintoihin tai harkinnanvaraisten valtionavustuksien maksamiseen kuluista, jotka aiheutuvat juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta. 
Momentin määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Pääluokka 24
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ulkoasiainhallinto
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 220 484 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen  
4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen 
5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen. 
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 282 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin 
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
21.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 
29.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 059 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
74.
Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 750 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
10.
Kriisinhallinta
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 49 774 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen  
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu 
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot 
300 000 
04. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
2 012 000 
05. 
Yhteiset menot 
7 480 000 
06. 
Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 
990 000 
08. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
4 550 000 
09. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
417 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
1 166 000 
14. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
21 491 000 
15. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
300 000 
16. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
1 830 000 
18. 
Irakin koulutusoperaation menot 
7 650 000 
19. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
1 422 000 
20. 
Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) 
166 000 
Yhteensä 
49 774 000 
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 360 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen  
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen  
5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu 
6) siviilikriisinhallintaa ja rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01.  
Siviilikriisinhallinta 
14 610 000 
02. 
Vaalitarkkailijat 
250 000 
03. 
Rauhanvälittäminen 
500 000 
Yhteensä 
15 360 000 
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Valtuus 
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen 
3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää 
4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 
5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen 
6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta 
7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen. 
Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. 
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. 
Momentilta voidaan myöntaa valtionavustusta. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Monenkeskinen kehitysyhteistyö 
145 410 000 
2. 
Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyöSisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 7 000 000 euroa. 
154 039 000 
3. 
Euroopan kehitysrahasto 
53 655 000 
4. 
Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 
33 460 000 
5. 
Humanitaarinen apu 
70 500 000 
6. 
Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 
4 800 000 
7. 
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 
2 100 000 
8. 
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 
65 000 000 
9. 
Korkotuki-instrumentti 
6 231 000 
Yhteensä 
535 195 000 
Valtuus 
Vuoden 2017 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 365 756 000 euroa. 
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa) 
 
 
 
1. 
Monenkeskinen kehitysyhteistyö 
115 000 000 
2. 
Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 
186 203 000 
3. 
Euroopan kehitysrahasto 
4. 
Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 
39 840 000 
5. 
Humanitaarinen apu 
6 000 000 
6. 
Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 
7. 
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 
8. 
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 
3 713 000 
9. 
Korkotuki-instrumentti 
15 000 000 
Yhteensä 
365 756 000 
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 130 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainainstrumentteihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.  
90.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
50.
Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 341 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoasiainministeriön toimialaan liittyville järjestöille.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 45 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) konsulipalvelulain mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) edellisistä aiheutuviin tileistä poistoihin  
3) avustuksien maksamiseen ulkomailla. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 86 992 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. 
67.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen kahdenvälisiin puhtaan kehityksen mekanismin hankkeisiin liittyviin kustannuksiin  
2) muihin hiilimarkkinainstrumentteihin liittyvien toimien tukemiseen. 
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen monenvälisiin hankkeisiin 
2) pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tukeviin hankkeisiin 
3) hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa tukeviin hankkeisiin 
4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen 
6) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä Venäjä-politiikan toimeenpanon tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen 
7) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevien valtion virastojen ja laitosten hankkeita varten. 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiolla käytössä olevien taloushallinnon tietojärjestelmien valuuttatietojen ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen 
2) muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen. 
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ministeriö ja hallinto
01.
Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 446 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen sekä oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. 
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 188 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen 
2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. 
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 301 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.  
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 032 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen 
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen  
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen 
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen 
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä 
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään 
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen. 
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 245 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 
22.
Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 184 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 43 705 000 euroa. 
50.
Avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 305 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 
2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin 
3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille  
4) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle 
5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan 
6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) 
 
 
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 
4 933 
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 
3 182 
Muut avustukset (enintään) 
190 
Yhteensä 
8 305 
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin  
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. 
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 627 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 709 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 256 497 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 61 152 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.  
Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 77 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) oikeusapulaissa (257/2002) 
2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)  
3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen  
4) enintään 1 400 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen. 
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 271 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia. 
30.
Syyttäjät
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 748 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttäjänviraston, syyttäjänvirastojen ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimintamenojen maksamiseen. 
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 210 984 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintamenojen maksamiseen. 
Määrärahasta saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa. 
74.
Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.  
50.
Vaalimenot
20.
Vaalimenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 453 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vaalilain (714/1998) mukaisten yleisten vaalien ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetussa laissa (571/1987) tarkoitettujen valtiollisten kansanäänestysten toimittamisesta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ja tietopalvelusta, vaalitietojärjestelmän ja vaalivalmiuden ylläpidosta, vaalijärjestelmän ja vaalitietojärjestelmän kehittämisestä sekä äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) siirtomenojen maksamiseen kunnille vaalilain 188 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kertakorvauksena ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetuista saamelaiskäräjävaaleista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 632 000 euroa. 
04.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan. 
20.
Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 517 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sisäasiainhallinnon turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin 
2) digitalisaation kehittämiseen 
3) kokonaisarkkitehtuurityöhön 
4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin 
5) S-TUVE -verkon ylläpitomenoihin. 
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 32 224 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen 
2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa 
4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille. 
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. 
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 75 000 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 225 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
Suomen meripelastusseura 
204 000 
Ålands Sjoräddningssällskap 
11 000 
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus 
10 000 
Yhteensä 
225 000 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 017 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATFFATF = Financial Action Task Force, Policy Planners Network, IGCIGC = Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IOM, ICMPDICMPD = International Centre for Migration Policy Development, COSPAS-SARSATCOSPAS-SARSAT = satelliittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä ja ICAO PKDICAO PKD = kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
10.
Poliisitoimi
01.
Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 696 678 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
02.
Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 391 000 euroa. 
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 666 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 
2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin 
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 
21.
KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.  
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.  
Valtuus 
Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2016, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2017. 
20.
Rajavartiolaitos
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 231 029 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon 
2) Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen 
3) viranomaisveneen konseptiveneen hankintamenoihin. 
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 9 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon 
2) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen 
3) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin 
4) Dornier-valvontalentokoneiden valvonta- ja navigointijärjestelmän uusimiseen 
5) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan 
6) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin 
7) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin. 
Tilausvaltuuksista aiheutuvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. 
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
01.
Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin. 
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. 
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 795 000 euroa. 
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 406 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle 
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin 
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 
43.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle. 
40.
Maahanmuutto
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 658 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 225 344 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin 
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta 
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 
5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin 
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin 
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. 
22.
Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin 
2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 37 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen. 
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
01.
Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 710 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 
2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Turvallisuuskomitean sihteeristön menojen maksamiseen. 
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 875 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon. 
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 364 098 000 euroa. 
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
01.
Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 914 331 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 3 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 
4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin  
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen  
7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen 
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin. 
Valtuudet 
1) Vuonna 2017 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 191 851 000 euroa (Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus). 
2) Vuonna 2017 saa tehdä ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmään liittyvien ylläpitopalvelujen ja lentokoulutuksen hankkimiseksi pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2019 enintään 7 818 000 euroa (Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus). 
3) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
18.
Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 475 173 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan  
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 94 309 000 euroa. 
Valtuus 
1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 501 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus). 
PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. 
2) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena. 
19.
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 600 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena. 
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 029 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin  
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. 
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 51 893 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen  
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin 
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin  
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden materiaaliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu 
10) SALIS-sopimuksen mukaisen ilmakuljetusjärjestelyn Suomen maksuosuuden hallinnollisten kulujen maksamiseen  
11) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin 
12) Suomen osallistumisesta kansainväliseen helikopterirahastoon aiheutuviin menoihin 
13) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
993 000 
02. 
Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 
275 000 
03. 
Sotilastarkkailijatoiminnan menot 
2 450 000 
04. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
4 000 000 
05. 
Irakin koulutusoperaation menot 
10 000 000 
07. 
Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 
5 182 000 
08. 
Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 
10 000 000 
10. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
480 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
320 000 
13. 
Atalanta-operaation menot 
250 000 
15. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
16 140 000 
16. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
220 000 
17. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
845 000 
18. 
Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) 
52 000 
20. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
686 000 
Yhteensä 
51 893 000 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin. 
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
Valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin Terrafame Oy:lle enintään 107 000 000 euron suuruisen omavelkaisen valtiontakauksen jätteen käsittelytoiminnan osalta asetettavien ympäristövakuuksien vastavakuudeksi, jotka 
1. kohdistuvat nimenomaisesti Terrafame Oy:öön 
2. perustuvat Terrafame Oy:n Sotkamon harjoitettavaan kaivos- ja metallinjalostustoimintaan 
3. perustuvat lainvoimaiseen ympäristölupaan tai lainvoimaisessa ympäristöluvassa jätteen käsittelytoiminnan johdosta määrättyihin vakuuksiin. 
Valtiontakaus on voimassa enintään 5 vuotta valtioneuvoston takauspäätöksestä.  
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 920 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot.  
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 245 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin  
2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 
3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. 
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 106 000 000 euroa. 
10.
Verotus ja tulli
01.
Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 405 820 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin  
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 
3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. 
Valtuus 
Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2016, saa vuonna 2017 tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
02.
Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 159 837 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 
1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 
2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 
3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä  
4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 
5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
63.
Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 900 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 
2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 
3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 22 700 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
97.
Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
20.
Palvelut valtioyhteisölle
01.
Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 837 000 euroa.  
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 
06.
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. 
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. 
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. 
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. 
88.
Senaatti-kiinteistöt
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 
2. Investoinnit 
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2017 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. 
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 
3. Lainanotto 
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2017 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. 
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 138 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) jäsenmaksujen maksamiseen  
2) EU-jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 
1) maksullisen toiminnan tulot  
2) EU:lta ja yhteishankkeista talousarvion ulkopuolisilta tahoilta saatavat tulot.  
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 382 000 euroa.  
Määrärahasta saa käyttää enintään 310 000 euroa talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
03.
Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 620 000 euroa. 
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta 
2) eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa asetuksessa (1179/2009) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kustannustan korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
02.
Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 429 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 352 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisen hallinnointiin 
2) valtion alueellisten ja paikallisten hallintorakenteiden kehittämiseen 
3) viranomaisten yhteisten asiakaspalvelumuotojen kehittämiseen ja yhteispalvelun hallinnointiin 
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
5) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä kunnille koituvien kulujen korvaamiseen 
6) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun käyttöön tarkoitettujen ICT-järjestelmien hankintaan ja ylläpitoon. 
50.
Eläkkeet ja korvaukset
15.
Eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 577 377 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisten alojen eläkelain (81/2016) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten 
1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot) ja niiden lisien 
2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen eläkejärjestelyjen korvausten  
3) viivästyskorotusten 
4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen 
5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen  
6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien selvittelyerien  
maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta aikaisempaan valtion palvelukseen perustuvien eläkkeen osien korvaamiseen kunnalliselle eläkelaitokselle. Korvaus suoritetaan VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
16.
Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 096 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
17.
Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 625 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta yhtiöiden palvelukseen 
2) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä 
3) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain (165/1999) mukaisesti.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 40 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tapaturmakorvauksiin 
2) liikennevahinkokorvauksiin 
3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun 
4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin 
5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvauksiin 
6) rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisiin korvauksiin  
7) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
8) vahingonkorvauksen maksamiseen sovellettaessa valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia 
9) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijapalkkioihin 
10) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista, evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 198 471 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisten alojen eläkelain (81/2016) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien, valtion toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen 
2) niiden valtion eläkkeisiin sisältyvien määrien maksamiseen, joista Keva eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta suorittaa korvauksen VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 733 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen korkoihin sekä muiden eläkelaitosten valtiolle maksamien ennakoiden korkoihin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) välttämättömän lisähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei ole ollut tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa  
2) valtiovarainministeriön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista päätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lakkautuspalkkalain (182/1931) mukaisten lakkautuspalkkojen maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2017 voidaan rakennemuutoksissa perustettujen valtion virastojen uusia palkkausjärjestelmiä käyttöön otettaessa sitoutua enintään 4 600 000 euron määräisiin vuotuisiin menoihin, jotka aikaisintaan vuonna 2022 aiheutuvat palkkausten harmonisoinnin erityisistä kustannuksista. Sitoutuminen on tehtävä ehdolla, että näitä kustannuksia vähentävät siihen käytettävät virastoerät ja muu virka- ja työehtosopimusrahoitus, kunnes kustannukset on niillä kokonaan katettu. 
10.
Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa edistävään tietojen keräämiseen ja tutkimukseen valtionhallinnossa 
2) valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välisiä työelämäsuhteita edistävään tutkimukseen ja kehittämiseen  
3) edellä mainittuja koskevaan koulutukseen ja tiedottamiseen. 
12.
Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastoille ja laitoksille sekä työttömyysvakuutusrahastolle. 
60.
Siirto Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n mukaisen valtion maksun maksamiseen Koulutusrahastolle. 
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
01.
Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) valtion yhteisten tietojärjestelmäuudistusten sekä yhteisten ICT-palvelujen ja -ratkaisujen toteuttamiseen 
2) julkisen hallinnon digitalisoinnin toteutuksen ohjaukseen ja kehittämiseen 
3) julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011), valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013), julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen 
4) julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalvelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen 
5) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen (2 vuotta) lisähenkilöstön palkkaamiseen 
6) ICT:n sekä tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaukseen liittyvään kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin. 
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon. 
03.
Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 27 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat: 
1) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen, kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin sisältäen palveluväylän, sähköisen identiteetin, tietoturvan ja palvelunäkymien kehittämisestä ja ohjauksesta 
2) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen edellyttämän enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta 
3) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen käyttöönottoa eri hallinnonaloilla tukevista toimenpiteistä 
4) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä 
5) harkinnanvaraisista valtionavustuksista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisestä ja käyttöönottoa tukevista toimenpiteistä 
6) palkinnoista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisessä. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 euroa edellä kohdassa 6) mainittujen palkintojen maksamiseen. 
05.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 31 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelusta, valmistelun ohjauksesta ja koulutuksesta sekä valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvistä kehittämis- ja kokeiluhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) valtionavustusten maksamiseen maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten perustamiseen ja toimintaan 
3) maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten sekä julkisoikeudellisen palvelulaitoksen perustamisen valmisteluun 
4) enintään 5 000 000 euroa avustusten maksamiseen uudistuksen valmistelukustannuksiin kunnille ja kuntayhtymille. 
20.
Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 49 730 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen  
2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen 
3) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
21.
Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 828 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansallisen tulorekisterin hankintaan ja kehittämiseen sekä kansallisen tulorekisterin hankinnan ja kehittämisen aiheuttamiin muihin lisämenoihin 
2) tulorekisterihankkeen hankehallintaan, rekisterin ja sen hallinnoinnin vaatimusmäärittelyyn, hankintaprosessiin sekä rekisterin määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja käyttöönoton vaatimaan valmisteluun 
3) enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tulorekisterin hankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
22.
Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 072 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) digitalisaation edellytysten ja digitalisaation edistämistä tukevien hankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen 
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin digitalisaatiota tukevien hankkeiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa 
3) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 224 576 000 euroa. 
Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaista tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
90.
Kuntien tukeminen
20.
Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 400 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen 
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen 
3) muuhun yhteiseen julkiseen tietohallinnon kehittämiseen 
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin 
5) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. 
22.
Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin 
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.  
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 597 754 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen  
3) enintään 25 300 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 125 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin 
2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen 
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin. 
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
41.
Energiaverotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 251 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valmisteverojärjestelmän kautta maksettavaan  
1) maatalouden tukeen 
2) energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. 
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
Valtuus 
Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. 
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka. 
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 450 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. 
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 11 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan. 
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen  
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
69.
Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 903 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen  
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen. 
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 030 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2017 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 11 030 000 euroa, maksamiseen. 
95.
Valtion takaussuoritukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Pietari-säätiölle annetusta takauksesta aiheutuvien takaussuoritusten maksamiseen. 
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen myönnetty määrärahaa.  
96.
Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamattomien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa. 
97.
Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 150 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion laina- ja takaussaatavien sekä muiden saatavien perintään 
2) valtion laina-, takaus- ja muiden saatavien sekä perintöomaisuuden turvaamiseen ja hoitoon 
3) aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen  
5) kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on valtion laina-, takaus- tms. saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen. 
Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien menojen kattamiseen. 
Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa. 
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. 
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 021 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin. 
02.
Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 077 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen  
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) 15 006 000 euroa opetustoimen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin 
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. 
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. 
04.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 687 000 euroa. 
21.
Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 058 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön 
2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 
3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. 
22.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 203 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen  
2) enintään 75 000 euroa yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaiseen tehtävään. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 540 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 537 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 
573 000 
2. 
Paasikivi-Seura 
10 000 
3. 
Tammenlehvän perinneliitto 
63 000 
4. 
Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 
131 000 
5. 
Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 
500 000 
6. 
OKKA-säätiö 
60 000 
7. 
Karjalan kielen elvytysohjelma 
100 000 
8. 
Suomalais-virolainen kulttuuriyhteistyö 
100 000 
Yhteensä 
 
1 537 000 
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 313 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 
2 543 000 
2. 
Avustukset Suomen Merimieskirkolle 
134 000 
 
— mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)  
52 000 
3. 
Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 
32 000 
4. 
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 
524 000 
5. 
Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 
80 000 
Yhteensä 
3 313 000 
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 114 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) mukaiseen rahoitukseen. 
53.
Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 090 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä siihen liittyvien menettelyiden kehittämisestä aiheutuvien avustusten ja menojen maksamiseen. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 226 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 183 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen 
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Valtuus 
Opetushallitus saa tehdä suomalais-venäläisen koulun väliaikaisista tilajärjestelyistä aiheutuvan vuokrasopimuksen vuodesta 2017 alkaen siten, että koulun vuokramenot vuosina 2017—2022 ovat vuositasolla yhteensä enintään 1 135 000 euroa. 
02.
Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 285 000 euroa. 
20.
Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 34 016 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutukseen 
2) vapaan sivistystyön kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 
3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen 
5) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
6) enintään 22 000 000 euroa digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamisesta, digioppimisen kokeiluista ja kehittämisestä, kielikokeiluista sekä taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 711 542 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 
3) enintään 1 792 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin 
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 
7) enintään 4 875 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin 
8) enintään 17 028 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen  
9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina kielikylpytoimintaan 
10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
11) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 
12) enintään 14 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 
13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen  
14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 
15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen 
16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla  
17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen 
18) enintään 8 800 000 euroa avustuksina opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 §:n 2 momentin mukaisesti opetuksen järjestäjille maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoimiseen. 
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia. 
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 146 270 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle  
2) enintään 6 034 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin. 
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt  
 
enimmäismäärä 
yksikkö 
 
 
 
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 
1 698 839 
opetustunti 
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 
241 834 
opiskelijaviikko 
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 
158 984 
opetustunti 
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 
52 711 
opetustunti 
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
51.
Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 206 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
52.
Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 6 387 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle. 
20.
Ammatillinen koulutus
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 975 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen  
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. 
21.
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 511 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ammatillisen koulutuksen (ml. ammatillinen aikuiskoulutus) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 
2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen 
3) elinikäistä oppimista ja aikuisopiskelua, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää koskevien hankkeiden sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
4) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen 
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen  
6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 721 415 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 
2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 
3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen 
4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla 
5) enintään 13 350 000 euroa avustuksina nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen ja muuhun kehittämiseen, korotettuun koulutuskorvaukseen sekä työpaikkaohjaajien koulutukseen 
6) enintään 1 550 000 euroa avustuksina ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin  
7) enintään 21 000 000 euroa avustuksina ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen, erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen maahanmuuttajille. 
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden. 
Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa, pois lukien ammatillisten erikoisoppilaitosten lisäkoulutus, valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
Ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää. 
33.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 141 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen 
2) enintään 24 228 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen. 
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 300. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa. 
Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen. 
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Valtuus 
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2017 hyväksyä sitoumuksia 348 338 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2017. 
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 
01.
Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 081 000 euroa. 
02.
Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen 
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen. 
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 145 000 euroa. 
04.
Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 681 000 euroa. 
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 91 981 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen 
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen  
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen 
6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen kehittämisestä, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
7) enintään 21 600 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
22.
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.  
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 795 674 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena: 
1) 1 575 299 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen  
2) 158 385 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin  
3) 34 990 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen 
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.  
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 238 331 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
53.
Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 104 383 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin 
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin 
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin 
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
54.
Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 47 000 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2017 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta. 
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia. 
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.  
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 834 915 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena: 
1) 779 917 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 
2) 54 998 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 746 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. 
89.
Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Määrärahan täysimääräisen käytön edellytyksenä on, että yliopistoihin tehtyjen yksityisten rahoittajatahojen pääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään 50 000 000 euroa ja valtioneuvosto on hyväksynyt yksityiset pääomasijoitukset valtion vastinrahoitukseen oikeuttaviksi.  
70.
Opintotuki
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 621 000 euroa. 
52.
Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 40 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin. 
55.
Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 655 881 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen asumislisän maksamiseen. 
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 456 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille Suomessa suomalaisessa korkeakoulussa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin korkeakoulujen ammatillisiin täydennyskoulutusohjelmiin, erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka ammatilliseen kelpoisuuteen tai virkakelpoisuuteen tähtääviin lisäopintoihin osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi1,94 eurolla ateriaa kohti 
2) ylimääräisen avustuksen maksamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle enintään 1 euroa, kuitenkin enintään opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä, sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea. 
59.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen maksamiseen. 
80.
Taide ja kulttuuri
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 052 000 euroa. 
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 121 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen 
2) kalusto- ja laitehankintoihin. 
04.
Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 093 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. 
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 937 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. 
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 080 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kaluste- ja laitehankintoihin 
2) avustusten maksamiseen 
3) enintään 170 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. 
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 848 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen 
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen 
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.  
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. 
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen  
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen 
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen. 
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 48 781 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183. 
35.
Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille. 
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon. 
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.  
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 293 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen: 
1) Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun 
2) kansalaisjärjestöjen toimintaan 
3) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 615 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen 
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. 
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 233 589 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti  
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin 
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti 
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin  
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille  
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja kirjastolain (904/1998) 9 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen  
7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen 
8) ) Suomen elokuvasäätiölle elokuvan ja muun kuvaohjelman valmistamiseen, jakeluun ja muuhun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä Taiteen edistämiskeskukselle laatutuen myöntämiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun asetuksen (843/2007) mukaisesti 
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen 
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta syntyviin kustannuksiin  
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 877 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 12 573 000 euroa 
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen. 
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 27 257 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.  
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin 
2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin 
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen 
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa 
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin 
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
59.
Eräät avustukset Kansallisgallerialle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa budjetoitu 10 000 000 euron kaksivuotinen siirtomääräraha budjetoidaan uudelleen muuttumattomin ehdoin vuodelle 2017. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan. 
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 739 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 899 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Museovirasto 
799 000 
2. 
Suomenlinnan hoitokunta 
4 100 000 
Yhteensä 
4 899 000 
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Valtuus 
1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2017 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa. 
2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2017 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 2 000 000 euroa. 
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen. 
90.
Liikuntatoimi
30.
Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
50.
Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 154 097 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 
3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 
7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin 
8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen 
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen  
11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. 
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. 
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. 
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. 
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisen eläkkeen suuruus on 1 332,20 euroa kuukaudessa. 
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 826 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
91.
Nuorisotyö
50.
Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 617 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin 
2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille 
3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin 
4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden ja niiden kehittämistoiminnan menoihin 
5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja EU:n sekä kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen 
6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen, kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen 
7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen 
8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen 
9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelu- ja kehittämiskeskusten tukemiseen 
10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen 
11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen 
12) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin informaatio-ohjauksen tehtäviin sekä enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tietovarantojen keräämiseen, kokoamiseen, visualisointiin ja julkaisemaan avoimesti käytettäväksi. 
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden. 
Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 20 003 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen 
2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
52.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 150 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen  
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen 
3) järjestöjen yhteistyöpohjaisen tukitoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi. 
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja tutkimus
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 124 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 801 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa 
2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin 
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) Luomuinstituutin toiminnan rahoittamiseen 
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta. 
22.
Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 343 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin palkkioihin ja muihin kulutusmenoihin sekä niihin liittyvien valtionapujen myöntämiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
23.
Hallinnolliset järjestelyt
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 420 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalalla tuottavuuden edistämistä toteuttavien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 390 000 euroa. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 353 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen. 
10.
Maaseudun kehittäminen
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 71 976 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 67 500 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017.  
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2017 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017.  
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 57 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen 
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen 
3) vuosien 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 67 767 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 366 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin: 
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen 
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
54.
Hevostalouden edistäminen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetulla rahapelitoiminnan tuotolla
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 39 772 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettujen avustusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
55.
Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 905 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen. 
63.
Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 273 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan 
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 
5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 109 440 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 154 300 000 eurolla, josta osoitetaan 32 600 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten, 101 700 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten sekä 20 000 000 euroa teknistä apua varten.  
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2016 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017. 
20.
Maa- ja elintarviketalous
02.
Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 941 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla 
3) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen 
4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin 
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
03.
Maaseutuviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 202 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille 
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen. 
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 028 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin  
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen 
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen 
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 327 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki) 
2) vuonna 2016 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2017 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2018 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa. 
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 540 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten tukien maksamiseen  
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena kohdan 1) mukaisten EU-tulotukien ja kohtaan 2) sisältyvien suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen osalta sekä maksatuspäätösperusteisena muiden kohdan 2) mukaisten tukien osalta. 
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 300 043 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen  
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.  
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2015 tai 2016 kohdan 1 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2017. 
44.
Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 551 888 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen 
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
46.
EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 605 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen 
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin 
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
47.
Kansallinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 419 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin 
2) muihin erityisavustuksiin, jotka edistävät kotimaisen ruuan osuuden kasvattamista, sekä toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita 
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. 
61.
Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen. 
62.
Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 767 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010) 
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005) 
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun  
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Luonnonvaratalous
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 520 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. 
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. 
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 16 880 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen 
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 136 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 245 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 
2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen 
4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista 
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 7 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 59 000 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2017. 
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 027 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 41 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa 
3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
50.
Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 130 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin.  
Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.  
Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 332 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.  
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 881 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta on varattu 9 015 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
83.
Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen. 
64.
Metsähallitus
Metsähallituksen liiketoiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään muita metsähallituslain (234/2016) edellyttämiä päätöksiä seuraavasti: 
1. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet  
Metsähallitus ottaa huomioon liiketoimintaa harjoittaessaan ja ohjatessaan tytäryhtiöitä metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisella aikaansaadut hyödyt eivät vähene. Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuus paranee edelleen. 
2. Peruspääoman muutokset 
Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 4,963 milj. eurolla.  
3. Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä 
Metsähallitus oikeutetaan ottamaan liiketoimintaansa varten konsernin ulkopuolista lainaa enintään 60 milj. euroa. 
4. Liiketoiminnan investointien ja investointisitoumusten enimmäismäärä 
Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2017 enintään 15 milj. euroa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 2017 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja myöhempinä tilikausina enintään 15 milj. euroa. 
5. Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä 
Metsähallitus saa antaa liiketoimintaansa varten tarvittavia vakuuksia konsernin ulkopuolisille toimijoille enintään 5 milj. euron arvosta.  
Lisäksi valtion edustajana Metsähallitus oikeutetaan tekemään vastikkeettomat käyttöoikeussopimukset Etelä-Savon Koulutus Oy:n kanssa 2 600 hehtaarin suuruisen opetusmetsän käytöstä ja Länsirannikon Koulutus Oy:n kanssa 700 hehtaarin suuruisen opetusmetsän käytöstä. Käyttöoikeussopimukset ovat voimassa kunnes uusi vastikkeellinen opetusmetsäjärjestelmä otetaan käyttöön kaikkien metsäalan koulutuksen järjestäjien osalta tai enintään 31.12.2018 asti. 
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 514 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Metsähallitusta koskevan lain (234/2016) 5 §:n mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää edellä 1) kohdassa mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät ne julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.  
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön toimialan osalta ovat: 
riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista 
eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia 
luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä. 
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 352 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen. 
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen  
3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 182 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen  
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
21.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 660 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 468 394 000 euroa. 
10.
Liikenneverkko
01.
Liikenneviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 313 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
20.
Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 271 950 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen 
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja. 
Valtuus 
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
35.
Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 83 000 000 euroa. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
36.
Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Valtuus 
Valtuus tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti: 
1) Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentamisen avustamiseen Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia pikaraitiotien rakentamisen kustannuksista. 
2) Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) rakentamisen avustamiseen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 71 000 000 euroa. Valtuuden määrä lisättynä suunnitteluun myönnetyllä määrällä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien rakentamisen kustannuksista. 
41.
Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.  
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen 
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä 
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen 
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen 
7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen. 
77.
Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. 
Valtuus 
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin. 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä: 
Uudet väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) 
 
 
Vt 4 Oulu—Kemi 
125 000 000 
Vt 5 Mikkeli—Juva 
121 000 000 
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 
198 000 000 
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 
165 000 000 
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 
5 700 000 
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin. 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:  
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) 
 
 
Tiehankkeet 
 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 
177 000 000 
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 
80 000 000 
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 
90 000 000 
Vt 6 Joensuun kohta 
47 100 000 
E18 Haminan ohikulkutie 
180 000 000 
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 
57 500 000 
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 
77 900 000 
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 
37 000 000 
Vt 8 Turku—Pori 
92 500 000 
Länsimetron liityntäyhteydet 
19 900 000 
Vt 4 Rovaniemen kohta 
25 000 000 
Vt 5 Mikkelin kohta 
27 000 000 
Mt 101 Kehä I parantaminen 
32 000 000 
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 
76 000 000 
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 
13 000 000 
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 
6 000 000 
Kt 77 Viitasaari—Keitele 
13 000 000 
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 
27 000 000 
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 
15 000 000 
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 
22 500 000 
 
 
Ratahankkeet 
 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 
24 000 000 
Kehärata 
517 000 000 
Pohjanmaan rata 
674 000 000 
Keski-Pasila, länsiraide 
40 000 000 
Riihimäen kolmioraide 
12 500 000 
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 
150 000 000 
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 
4 450 000 
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 
60 000 000 
 
 
Vesiväylähankkeet 
 
Pietarsaaren meriväylä 
11 400 000 
Rauman meriväylä 
28 000 000 
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 
40 000 000 
 
 
Yhteiset väylähankkeet 
 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 
168 000 000 
78.
Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 54 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina. 
Valtuus 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
79.
Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 107 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin. 
Valtuus 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
20.
Liikenteen viranomaispalvelut
01.
Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 609 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
41.
Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 9 100 000 euroa. 
Määrärahasta saa myöntää avustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämisen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti: 
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan  
2) kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
42.
Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 841 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 101 420 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. 
51.
Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 84 524 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään 
2) junaliikenteen palvelujen ostoihin 
3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin 
4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin 
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin 
6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 
7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 
8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen. 
Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
64.
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 990 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen 
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen 
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen 
4) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. 
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 10 700 000 euron kokonaiskustannusten määrästä. 
66.
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 303 000 euroa.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
01.
Viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 049 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena 
2) EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Vuosina 2015 ja 2016 budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
Valtuus 
Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty. 
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 507 948 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon. 
50.
Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
01.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 184 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin  
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin METNET/MOI-hankkeeseen liittyen. 
Valtuus 
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa. 
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 558 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 
3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 172 660 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen  
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 
5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin 
6) kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.  
20.
Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti: 
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 
2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
21.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 326 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräraikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.  
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 35 854 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.  
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 143 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena: 
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: 
1) standardointitoimintaan 
2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 
1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 
2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen 
3) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen. 
Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. 
Määrärahaa saa käyttää myös kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 507 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
89.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen. 
Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.  
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
01.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 557 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
06.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 523 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.  
28.
Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 
2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 274 500 000 euroa. 
Valtuus  
Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta. 
Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 
1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 
3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin  
4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin 
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 
6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 
7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 
8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen  
9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin 
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille 
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. 
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. 
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. 
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Innovaatiokeskittymien kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet 
2) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin 
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.  
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 43 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan: 
1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi 
2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen 
3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen 
4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.  
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.  
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
47.
Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 64 643 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 40 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen 
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen  
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen 
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 87 303 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena: 
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan käsittäen muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen 
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta 
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona. 
51.
Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 118 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
80.
Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 82 462 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää vuosina 2009—2015 myönnettyjen jälleenrahoituslainojen korko- ja valuuttariskien suojauksesta Valtiokonttorille aiheutuvien kustannusten maksamiseen. 
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.  
Valtuus  
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa. 
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 139 900 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen. 
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.  
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.  
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus  
Vuonna 2017 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 50 000 000 eurolla. 
87.
Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä. 
88.
Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 29 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen. 
89.
Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.  
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 173 131 000 euroa. 
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.  
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 423 753 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti: 
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen  
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen enintään 3 000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta 
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille 
6) vakuutusturvan kustannuksiin. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää: 
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen  
4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin 
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen  
6) työnvälityksen ja yrityspalveluiden hankintaan yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta, julkisen ja yksityisen työnvälityksen kumppanuusverkoston uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamisesta aiheutuviin ostopalvelumenoihin sekä ostopalveluihin liittyviin markkinoinnista ja selvityksistä aiheutuviin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2017 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2017 jälkeen enintään 127 800 000 euroa. 
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
Valtuus 
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2017 enintään 8 400 000 euroa. 
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2017 enintään 34 000 euroa. 
01.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 619 000 euroa. 
03.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 055 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. 
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. 
05.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 482 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. 
31.
Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 731 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille  
2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon  
3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 892 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen 
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
52.
Palkkaturva
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen  
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen  
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. 
50.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
40.
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen: 
1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin 
2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen 
3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 
4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen 
5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Valtionavustus Finpron toimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 34 130 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja avustuksesta Finpro Oy:n ja Finpro ry:n toimintaan vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1531/2015) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään: 
1) yritysten kansainvälistymistä 
2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua  
3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia. 
Osa avustuksista voidaan maksaa ennakkona. 
Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 078 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään