MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Aikuiskoulutus
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomäärärahat 2 v)
Nokian huippuvuosien jälkeen suomalainen ict-ala on alkanut näivettyä. Voidaan puhua yhtä teollisuuden alaa painavasta rakennemuutoksesta, joka ei oikene ilman järeitä toimia. Pitää muistaa, että Suomi on edelleen mobiilin radiotekniikan osaajana maailman huippumaa. Rakennemuutoksen keskellä on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta töitä vaille jääneiden osaajien joukosta ja luoda heille nopeasti uutta työtä.
Valtiovetoisesta teollistamispolitiikasta on tullut vuosikymmenten aikana melkeinpä kirosana. Tilanne on kuitenkin niin poikkeuksellinen ja työpaikkojen hävikki suurta, että sellaiselle on kysyntää. Turun telakan kohdalla tämä toimi erinomaisesti. Suomella ei missään tapauksessa ole varaa päästää ict-alan osaamista käsistämme.
On nähtävissä, että ict-alan työpaikkoja syntyy digitalisaation myötä. Teollisuuden digitalisaatioon tarvitaan uudenlaista osaamista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi suunnitella tarvittavia opintokokonaisuuksia. Oppilaitosten pitäisi muutoinkin tehdä vielä nykyistä enemmän yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. On varmistettava riittävä taloudellinen pohja aikuiskoulutukseen, jotta tuhansilla rakennemuutoksesta kärsivillä ict-alan ammattilaisilla on mahdollisuus uudelleen kouluttautua.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 1 000 000 euroa momentille 29.30.21 aikuiskoulutuksen kehittämiseen.
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)
Aikuiskoulutuksen leikkaukset ja työikäisten koulutusmahdollisuuksien kaventaminen heikentävät kouluttautumista uuteen ammattiin ja vaikeuttavat uuden työn löytymistä. Suomessa ilman ammatillista tutkintoa on 300 000 aikuista, joilla on tarve saada koulutusta. Lisäksi 400 000 työtöntä kaipaa kipeästi lisäkoulutusta parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan.
Luovan tuhon maailmassa työntekijöiden tarve uuden oppimiseen on jatkuvaa. Osaamisen ylläpitäminen suojaa irtisanomistilanteessa parhaiten pitkältä työttömyydeltä. Lisäksi investoijat yleensä hakeutuvat maihin, joissa on tarjolla hyvin koulutettua työvoimaa, joiden taitoja on helppo päivittää.
Kasvun aikaansaaminen, yritysten ja julkisen sektorin tuottavuushypyt ja uutta kilpailukykyä luovat tuote- ja palveluratkaisut riippuvat niistä työntekijöistä, jotka ovat työelämässä nyt ja joiden odotetaan antavan työssään panoksensa vielä seuraavat 10—30 vuotta.
Aikuiskoulutuksen määrä on selvässä laskussa. Ammatilliseen tai muuhun koulutukseen osallistuu noin puolet työikäisistä aikuisista, mutta koulutuspäivien määrä on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan. Koulutus kasaantuu jo ennestään hyvin koulutetuille. Samaan aikaan työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.
Työikäisen aikuisväestön perusosaamisessa (luku- ja laskutaito sekä tietotekniset taidot) on kan-sainvälisten tutkimusten mukaan selviä puutteita. Erityisesti huolestuttavaa on se, että yli miljoonalla työikäisellä on heikot tai puutteelliset tietotekniset taidot. Samaan aikaan työn tekemisen tavat ja työnhaku muuttuvat ja kehittyvät ja edellyttävät toimialasta riippumatta tietoteknistä osaamista.
Aikuiskoulutuksen ongelmat eivät ratkea yksin väestön vanhenemisella eli sillä, että työelämään tulee koulutetumpia ja osaavampia nuoria. Myös työuransa aloittavat joutuvat ylläpitämään ja kehittämään taitojaan ja osaamistaan työelämän vaatimusten muuttuessa. Koulutuksen keinoin tulisi pyrkiä ennalta ehkäisemään osaamisvajeita sen sijaan, että niihin reagoidaan vasta sitten kun, on jo liian myöhäistä.
Aikuiskoulutuksen merkitystä ei voi/saa aliarvioida kilpailukyky- ja tuottavuusstrategioissa. Ai-kuiskoulutusta tulisi profiloida nykyistä voimakkaammin yleisessä koulutuspolitiikassa, eri koulutusasteilla tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja lisä- ja täydennyskoulutuksessa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 1 000 000 euroa momentille 29.30.31 ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuteen ja -avustukseen.
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomäärärahat 2 v)
Valtiovarainministeriö on nostanut kuluvan vuoden työttömyysarvionsa 9,6 prosenttiin. Työttömyyden kasvu on ollut jopa ennakoitua nopeampaa, ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut tämän vuoden elokuussa lähes 23 prosentilla viime vuoden elokuusta. Hallitus on ensi vuoden budjetissa tekemässä suuria leikkauksia ja uudistuksia, selvittämättä etukäteen niiden vaikutuksia.
Hallitus suunnittelee ensi vuonna työllisyysmäärärahoihin 50 miljoonan euron leikkauksia. Koko vaalikaudella leikkauksia tehdään 110 miljoonaa euroa. Olosuhteisiin nähden näin suuret leikkaukset jättävät työttömät ilman palvelua ja tukitoimia ja asettavat yhteiskunnan aktiivisen työllisyyspolitiikan hoidon kestämättömään tilanteeseen, selvittämättä etukäteen niiden vaikutuksia.
Työllisyystilanne on yhä useammalla paikkakunnalla vaikea, ja sitomattomat työllisyysmäärärahat ovat loppumassa monessa maakunnassa akuutisti kesken. Yksin Uudellemaalle tarve on 20 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta starttirahan saaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa. Ne ovat jo nyt loppuneet joillakin alueilla. Aktivointiaste on laskemassa 27 prosentista 24 prosenttiin. Tuoreen arvion mukaan lisämäärärahaa tarvitaan loppuvuodesta 90 miljoonaa euroa. Tähän tarpeeseen olisi ehdottomasti pitänyt vastata lisätalousarviossa jo aiemmin.
Hallituspuolueet olivat vielä ennen vaaleja huolissaan työllisyydestä. Nyt hallitus ei aio panostaa riittävästi työllisyyden parantamiseen lisätalousarviossa. Hallituksen lisäysesitys 21 600 000 euroa on alimitoitettu ja kohdennettu yrityksille suunnattuun palkkatukeen ja starttirahaan. Hallituksen esittämä summa tarvitaan yksin Uudenmaan tilannetta helpottamaan.
Lisämääräraha tulee kohdentaa siten, että rahaa saa käyttää alueen tarpeiden mukaan myös nuorten sanssikortteihin ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Pitkäaikaistyöttömien aktiivirahan puute johtaa kuntien työmarkkinatuen maksuosuuden kasvuun, ilman että kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan muutoin kuin kuntouttavan työtoiminnan avulla. Kuntouttava työtoiminta taas ei ole oikea toimenpide läheskään kaikille pitkäaikaistyöttömille.
Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on noussut vuoden takaisesta 20 prosentilla, hallitus ei aio ryhtyä työttömyyttä parantaviin toimiin. Sen sijaan hallitus on pahentamassa työttömyyttä leikkauspolitiikallaan. Hallitusohjelmassa esitellyt leikkaukset ja kurjistaminen eivät luo työtä, vaan pahentavat työttömyyttä ja talouskasvun puutetta entisestään. Hallituksen sanat ja teot ovat eri paria.
Kestävä työllisyyspolitiikka muodostuu kahdesta osasta. Työpaikkojen synnyn tukemisesta ja työttömien palveluista ja tuesta. Molemmista!
Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluu kyllä vastuu budjetin tasapainosta, mutta myös vastuu työttömien tukitoimista. Hallituksen ei pidä laiminlyödä työllisyydestä huolehtimista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 68 400 000 milj. euroa momentille 32.30.51 julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo välittömästi syysistuntokauden aikana eduskuntaan työllisyyttä tukevan lisätalousarvion. Eduskunta edellyttää, että työhallinto turvaa riittävät resurssit vaikeastityöllistyvien monipalvelupisteille. Rakennetyöttömyys ei hoidu yksin työhallinnon välinein, vaan tarvitaan kumppanuutta kuntien ja KELA:n välillä. Työhallinto ei saa vetäytyä näistä palveluista.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi talouspoliittisia linjauksiaan työllisyys-, tasa-arvo-, tulonjako- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.