Valiokunnan mietintö
VaVM
28
2018 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 talousarvioesityksen (HE 123/2018 vp) täydentämisestä
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 (HE 123/2018 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten.  
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 talousarvioesityksen (HE 123/2018 vp) täydentämisestä (HE 232/2018 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa niistä yhteisen mietinnön. 
Talousarvioaloitteet
Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä talousarvioaloitteet TAA 1—309, 311—617/2018 vp. Aloiteluettelo on tämän asiakirjan liitteenä. 
Lausunnot
Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. 
Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 
ulkoasiainvaliokunta
UaVL 12/2018 vp
tarkastusvaliokunta
TrVL 10/2018 vp
hallintovaliokunta
HaVL 29/2018 vp
lakivaliokunta
LaVL 22/2018 vp
liikenne- ja viestintävaliokunta
LiVL 24/2018 vp
maa- ja metsätalousvaliokunta
MmVL 17/2018 vp
puolustusvaliokunta
PuVL 14/2018 vp
sivistysvaliokunta
SiVL 10/2018 vp
sosiaali- ja terveysvaliokunta
StVL 3/2018 vp
talousvaliokunta
TaVL 56/2018 vp
tulevaisuusvaliokunta
TuVL 4/2018 vp
työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
TyVL 7/2018 vp
ympäristövaliokunta
YmVL 31/2018 vp
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Talouden näkymät  
Talousarviosityksen mukaan talouden ennustetaan kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2018. Talousnäkymät ovat edelleen suotuisat, mutta nopeimman kasvun arvioidaan olevan jo takanapäin, sillä valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kasvu hidastuu 1,7 prosenttiin vuonna 2019 ja noin 1,5 prosenttiin tulevina vuosina. Myös muut talousennusteita laativat tahot (mm. Suomen Pankki, Etla, PTT) arvioivat kasvun vähenevän, joskin hieman VM:n ennustetta loivemmin eli runsaan 2 prosentin tuntumaan. Talouden kasvua hidastaa mm. rakennusinvestointien supistuminen, kun poikkeuksellisen korkealle tasolle noussut asuntotuotanto supistuu.  
Työllisyys on kehittynyt viime vuosina hyvin; vuosina 2016—2017 tosin vielä suhteellisen vaimeasti, mutta kuluvana vuonna työllisyyden kasvu on ollut erittäin nopeaa ja työllisiä arvioidaan olevan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan vuonna 2019 yli 72 prosenttiin ja työttömyysasteen alenevan 6,9 prosenttiin.  
Talouden hyvä suhdannetilanne on kohentanut myös julkista taloutta, jonka alijäämä pienenee edelleen ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuloon alenee alle 60 prosentin vuonna 2018. Valtiovarainministeriö arvioi, että alijäämä on 0,1 prosenttia vuonna 2019 ja että julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu vuonna 2020. Suomen katsotaan noudattavan EU:n perussopimuksessa määriteltyä alijäämän ja julkisen velan kriteeriä sekä täyttävän vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimukset.  
Talouden suotuisa suhdannevaihe peittää kuitenkin alleen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat. Hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous velkaantuu edelleen ja sen ennustetaan pysyvän rakenteellisesti alijäämäisenä yli noususuhdanteen. Julkiseen talouteen ei näin synny sellaista liikkumavaraa, jolla voidaan varautua tuleviin taantumiin ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin mittaviin menopaineisiin. Myös EU:n finanssipoliittisessa sopimuksessa rakenteelliselle jäämälle asetettu tavoite jää täyttymättä, mikä johtuu keskeisesti veroasteen madaltumisesta ja veroluonteisten maksujen pienentymisestä.  
Ennusteiden mukaan kansainvälisen talouden kasvu hidastuu vuodesta 2019 lähtien, minkä lisäksi on olemassa riskitekijöitä, jotka voivat johtaa selvästi huonompaan kehityskuvaan. Näitä ovat mm. julkisen ja yksityisen sektorin suuri velkaantuneisuus, rahoitussektorin hauraus monessa maassa, Italian tilanne ja protektionismin leviäminen. Toisaalta kokonaistuotanto ja työllisyysaste ovat Suomessa edelleen monia verrokkimaita alhaisemmalla tasolla, mikä ennakoi Suomen talouskasvun jatkumista. 
Finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttaminen  
Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Tämän tavoitteen tueksi hallitus asetti ohjelmassaan useita työllisyyskehitystä ja julkista taloutta koskevia tavoitteita.  
Jo kolmatta vuotta jatkunut hyvä suhdannetilanne on helpottanut tavoitteiden saavuttamista, ja näyttää siltä, että lähes kaikki hallituksen asettamat finanssipoliittiset tavoitteet ovat täyttymässä. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin (arvio 72,4 prosenttia vuonna 2019) ja työllisten määrä kasvaa hallituskauden aikana yli 110 000 henkilöllä. Hallitus on pitänyt kiinni myös hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan palkansaajien verotus ei kiristy. 
Myös hallituksen asettamat julkisen talouden velkaa ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet ovat pitkälti toteutumassa. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon laskee alle 60 prosentin kuluvana vuonna ja jatkaa laskuaan 2020-luvun alkuvuosiin saakka. Samoin julkisen talouden sektoreille eli valtionhallinnolle, paikallishallinnolle ja sosiaaliturvarahastoille asetetut rahoitusasematavoitteet ovat käytännössä toteutumassa. Valtionhallinto ja paikallishallinto pysyvät kuitenkin hieman alijäämäisinä, ja siksi euromääräinen julkinen velka kasvaa edelleen 2020-luvun alkuvuosina.  
Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena oli kestävyysvajeen umpeen kurominen. Kestävyysvajeen arvioitiin olevan hallituskauden alussa noin 10 mrd. euroa, ja sitä on kurottu umpeen noin 4 mrd. euroa, tosin mm. kuntien päätöksistä riippuvaisten toimenpiteiden vaikutukseen liittyy epävarmuutta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on nyt noin 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Maakunta- ja sote-uudistus sekä muut toimet julkisen hallinnon uudistamiseksi ovat edelleen kesken, mutta onnistuessaan hallitus arvioi niiden vahvistavan julkista taloutta 4 mrd. eurolla pitkällä aikavälillä. 
Kestävyysvajearvioon liittyy kuitenkin epävarmuutta, esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että menetelmäkuvausta tarkkaan noudattaen vaje olisi noin 0,5 prosenttia suurempi. Lisäksi on huomioitava, että Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema uusi väestöennuste voi vaikuttaa merkittävästi seuraavaan kestävyysvajearvioon. 
Valiokunta korostaa, että julkisen talouden rahoitus ei ole vielä kestävällä pohjalla, sillä valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden rakenteellisen ylijäämän tulisi olla noin kaksi ja puoli prosenttia suhteessa BKT:hen ensi vuosikymmenen alussa, jotta julkinen talous selviäisi ikääntymisen aiheuttamista menopaineista tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoimia. Kahden ja puolen prosentin ylijäämän sijaan julkisen talouden ennakoidaan olevan rakenteellisesti noin puoli prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen v. 2022Taloudellinen katsaus syksy 2018. Valtiovarainministeriön julkaisu 24A/2018. Hallituskaudelle asetetut tavoitteet ovat siten vasta välietappeja kohti kestävää talouskasvua ja julkisen talouden rahoitusta. 
Valiokunta pitää välttämättömänä, että rakenteellisia uudistuksia jatketaan ja vahvistetaan näin julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Vallitseva noususuhdanne on myös otollinen ajankohta sellaisten uudistusten eteenpäin viemiselle, jotka vahvistavat julkista taloutta pysyvästi. Valiokunta painottaa myös työn tuottavuuden parantamista ja panostuksia mm. osaamisen laadun ja teknologian kehittämiseen.  
Määrärahat ja painopisteet 
Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on noudattanut talouden säästöohjelmaa ja menokuria myös viimeisessä talousarvioesityksessään. Talousarvioesityksen määrärahataso on noin 750 milj. euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2018, mikä johtuu pääosin kärkihankerahoituksen päättymisestä ja aiemmin tehdyistä menoleikkauksista. Määrärahatasoa alentaa osaltaan myös työllisyystilanteen paraneminen. Säästöistä huolimatta hallitus on pystynyt tekemään tarpeellisia panostuksia mm. osaamiseen, työllisyyteen, kasvuun, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseen, turvallisuuteen sekä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.  
Valiokunta pitää erityisen hyvinä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) tehtyjä lisäyksiä ja korostaa niiden keskeistä merkitystä talouden kestävän kasvun sekä Suomen menestymisen vahvistamisessa. TKI-menot ovat vähentyneet lähes koko 2010-luvun, mutta kääntyneet nyt loivaan nousuun. Menojen bkt-osuuden arvioidaan olevan 2,69 prosenttia vuonna 2018, ja vuonna 2019 se pysyy (menojen nykyisellä kasvuvauhdilla) 2,7 prosentin tasolla. Lisäpanostuksia tarvitaan edelleen, jotta TKI-menot nousevat tutkimus- ja innovaationeuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti 4 prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä.  
Jatkossa tarvitaan toimenpiteitä myös työllisyyden ja työllisyysasteen parantamiseen. Työmarkkinoilla on selkeitä kohtaanto-ongelmia, minkä lisäksi rakenteellinen työttömyys on edelleen korkealla tasolla. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että parhaassa työiässä olevien miesten työvoimaosuus alenee. Työllisyyden lisääminen edellyttää siten monipuolisia toimia ja työvoimapoliittisten resurssien lisäämistä, jotta työllisyysaste nousee ja työmarkkinoiden toimivuus paranee edelleen. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on myös aivan keskeistä, että maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan niin, että se vähentää julkisten menojen kasvua pitkällä aikavälillä ja vähentää näin kestävyysvajeeseen liittyvää painetta.  
Olennaista on niin ikään yritystukijärjestelmän kehittäminen valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi. Talousarvioesityksen mukaan ympäristölle haitallisia tukia sisältyy etenkin verojärjestelmään, mutta niitä on myös määrärahojen joukossa. Tehtyjen selvitysten pohjalta ympäristölle haitallisten tukien määräksi arvioidaan 3,5 mrd. euroa ja ne kohdistuvat pääasiassa energia-, liikenne- ja maataloussektoriin.  
Valiokunta pitää tärkeänä liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen uudistamista siten, että suunnittelu ja rahoitus pohjautuvat nykyistä pitkäjänteisempään päätöksentekoon. Liikenneväylät ovat keskeinen kasvun osatekijä, ja niiden tulee vastata elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Jatkotyölle antaa hyvän pohjan parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän esitys, jonka mukaan perusväylänpidon vuosittaista rahoitusta tulee nostaa vähintään 300 milj. eurolla ja liikenneverkkoa kunnossapidetään ja kehitetään parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.  
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota niihin haasteisiin ja muutoksiin, joita hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (ICPP, Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisema raportti edellyttää. Raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta, ja mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään jo vuosisadan puoliväliin mennessä. Yli 1,5 asteen lämpenemisestä aiheutuu merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle, sillä elämisen mahdollisuudet häviäisivät tai ainakin heikkenisivät laajoilla alueilla merkittävästi esim. merenpinnan nousun tai kuivuuden vuoksi.  
On välttämätöntä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa nostetaan. Tarvitaan aiempaa tehokkaampia, laaja-alaisempia ja radikaalimpia muutoksia ja suurempia päästövähennyksiä lähes kaikilla elämänalueilla. Päästövähennysten lisäksi hiilidioksidia on myös pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan mm. talouden rakenteisiin, yhteiskunnan toimintojen suunnitteluun sekä julkiseen talouteen. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä tutkimusinvestointien merkitystä ilmastonmuutosta hillitsevien uusien innovaatioiden edistämiseksi.  
Valiokunta pitää hyvänä, että ilmiölähtöisen budjetoinnin mahdollisuuksia arvioidaan valtioneuvoston kanslian käynnistämässä hankkeessa, jossa kehitetään mm. hallituspolitiikan johtamisen ja strategisen päätöksenteon työvälineitä ja tukea. Myös valtiovarainministeriössä on käynnistetty selvitystyö, jossa arvioidaan ilmiöpohjaisen budjetoinnin toteuttamistapoja ja vaikutuksia sekä huomioon otettavien ilmiöiden joukkoa. Selvitystyö on tarpeen, sillä ilmiöpohjaisesta budjetoinnista keskustellaan paljon, mutta se voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin. Sillä voidaan tarkoittaa esim. talousarvioon sisältyvää yhteenvetoa, jossa käsitellään valittujen ilmiöiden vaikutuksia tai jopa koko talousarvion rakenteen muuttamista siten, että valitut ilmiöt muodostavat lähtökohdan talousarvion ryhmittelyille. Ilmiöpohjaisen budjetoinnin arvioidaan parantavan poikkihallinnollisten ja budjetin pääluokat ylittävien toimenpidekokonaisuuksien hahmottamista, mutta se edellyttää myös erittäin hyvää analyysiä mm. siitä, mitä ilmiöitä seurataan ja mihin rakenteisiin ja prosesseihin ilmiöpohjaisen budjetoinnin toteuttaminen vaikuttaa.  
Kestävän kehityksen tarkastelussa on päästy hyvin eteenpäin. Kestävä kehitys otettiin huomioon jo vuoden 2018 talousarviossa, mutta nyt talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisältyy erillinen kestävän kehityksen analyysi, jossa tarkastellaan Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopisteen edistämistä sekä siihen liittyviä määrärahakytköksiä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että talousarvioesitykseen sisältyvä kestävän kehityksen kokonaisuus on parantanut merkittävästi kestävän kehityksen johdonmukaista toteuttamista valtionhallinnossa.  
Talousarvioesityksissä on jo useana vuonna tarkasteltu lyhyesti myös sukupuolivaikutuksia. Vastikään valmistuneen selvityksen mukaan (Tasa-arvoa talousarvioon — talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi)Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 52/2018 nykykäytännöt ovat kuitenkin vielä riittämättömiä ja niihin liittyy merkittäviä kehittämistarpeita. Em. selvityksen mukaan sukupuolivaikutusten tarkastelu tulisi mm. laajentaa koko talousarvioprosessiin ja sitä koskevaa raportointia tulisi parantaa.  
Keskustelussa on ollut esillä myös lapsibudjetointi, jota valtiovarainvaliokunta käsitteli lapsi- asiavaltuutetun kertomuksesta antamassaan lausunnossa (VaVL 6/2018 vpK 5/2018 vp). Valiokunta piti lapsibudjetoinnin kehittämistä perusteltuna, sillä YK:n lapsen oikeuksien komitea on jo vuonna 2011 suositellut Suomelle lapsibudjetoinnin käyttöönottamista. Lapsiin kohdistuvien määrärahojen seuraaminen ja niiden vaikutusten arviointi on muutoinkin tärkeää, sillä lapset edustavat tulevaisuutta, johon kohdistuvat investoinnit ovat koko yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä. Myös hallitusohjelman mukaan tavoitteena on ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi ja jatkaa väestölähtöisen budjetoinnin kehitystyötä. 
Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutokset 
Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion kertaluonteisia menoja noin 60 milj. eurolla, joka kohdistetaan erityisesti liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen. Korjausvelkaohjelman päättyessä perusväylänpidon rahoitustaso alenee, jolloin väylien kunnostus vähenee ja etenkin alemmanasteisen tieverkon kunnon arvioidaan heikkenevän. Muut lisäpanostukset kohdistetaan mm. tutkimuksen ja osaamisen, perusopetuksen, lasten liikkumisen, ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämiseen.  
Valtiontalouden tasapaino, velka ja vastuut  
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 on noin 55,5 mrd. euroa. Esitys on 1,6 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2019 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan 109 mrd. euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 
Valiokunta kiinnittää vielä huomiota julkisen talouden vastuisiin, jotka ovat kasvaneet merkittävästi etenkin viennin rahoitukseen liittyvien takausten kasvun vuoksi. Julkisyhteisöjen takauksia oli vuoden 2017 lopulla 71 mrd. euroa ja valtiontakauksia yli 50 mrd. euroa. Valtiovarainministeriön selvityksenTaloudellinen katsaus syksy 2018. Valtiovarainministeriön julkaisu 24A/2018 mukaan Suomen julkisen talouden vastuut ovat kansainvälisesti tarkastellen mittavat ja Eurostatin tilastojen mukaan selvästi EU-maiden suurimmat. Vaikka takauksista ei ole koitunut viime vuosina merkittäviä tappioita, niiden kasvu aiheuttaa silti kasvavan riskin julkiselle taloudelle. Toisaalta mm. takausten ansioista etenkin laivanrakennusteollisuus on pystynyt nousemaan alan kansainväliselle huipulle, mikä on lisännyt työllisyyttä, osaamista, yritystoimintaa ja näin vahvistanut osaltaan julkista taloutta.  
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
EDUSKUNTA
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä on tehostettava, jotta jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. 
Oikeusasiamiehen toiminnassa on jo nyt pyritty painottamaan vanhusten oikeuksien ja kohtelun valvontaa. Vanhusten oikeuksien toteutumista seurataan kaikessa toiminnassa, kuten poliisi, ulosotto, vankilat, verotus ja edunvalvonta. Esimerkiksi vuonna 2017 ratkaistiin 30 kantelua, jotka koskivat omaishoitoa, kotihoitoa, palveluasumista ja asiakasmaksuja, sekä tehtiin yhdeksän ennalta ilmoittamatonta tarkastusta ympärivuorokautista hoivaa tarjoaviin asumispalveluyksiköihin ja laitoksiin. Painopiste oli kohteissa, joissa asui muistisairaita vanhuksia. Tarkastuksilla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organisoituja palveluja. Vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat kuitenkin vähän, minkä vuoksi valvonnan on oltava oma-aloitteista ja ennakoivaa. Laillisuusvalvonnan tehostamiseksi oikeusasiamiehen omien aloitteiden ja tarkastusten määrää tulee näin ollen lisätä.  
Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa käytettäväksi ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 6 455 000 euroa. 
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
01.
Hallinto
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta poistaa momentin päätösosan kolmannen kappaleen tarpeettomana, koska kyseiseen tarkoitukseen tehtiin täydentävässä esityksessä oma momentti 23.01.26. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(1. kappale kuten HE 232/2018 vp) 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
(Poist.) 
25.
Terveet tilat 2028
(siirtomääräraha 3 v)
Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Sen puitteissa on käynnistetty myös Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, jonka päätavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja.  
Valiokunta lisää Terveet tilat -hankkeen toimeenpanoon 160 000 euroa, joka osoitetaan THL:lle erityisesti sisäilmasairauksien tutkimukseen, haittojen ennaltaehkäisyyn sekä sisäilmasta oireilevien tai sisäilmaongelmia epäilevien neuvonnan, hoidon sekä hoitopolkujen kehittämiseen. Esim. kouluissa on paljon sisäilmaongelmia, jolloin tarvitaan mm. tehokkaita ensi vaiheen neuvoja ja ohjeita, jotta oireet eivät pääse kehittymään sairaudeksi. Tämä edellyttää lisäpanostuksia mm. perusterveydenhuollon henkilöstön koulutukseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 860 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Pääluokka 24
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ulkoasiainhallinto
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 225,126 milj. euroa, joka on 5,638 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Tästä noin 136 milj. euroa kohdistetaan 90 edustustoa kattavan edustustoverkon kustannuksiin.  
Valiokunta pitää myönteisenä, että vuonna 2019 on tarkoitus avata uudelleen Bagdadin suurlähetystö. Paikan päällä toimimalla voidaan tehokkaammin edistää kahdenvälisten suhteiden kehittämistä Irakin kanssa, kuten myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluukysymyksiä.  
Suomelle on tärkeää, että kaikki laittomasti maassa oleskelevat henkilöt palaavat tai palautetaan mahdollisimman nopeasti kotimaahansa (aihetta on käsitelty myöhemmin luvun 26.40 yhteydessä). Suomessa on useita tuhansia paperittomia henkilöitä, jotka ovat vaarassa joutua mm. kansainvälisen rikollisuuden uhreiksi tai osaksi terrorismijärjestöjen toimintaa. Myös järjestelmän uskottavuuden kannalta henkilöiden palauttaminen lähtömaahan tulee saada toimimaan. Niiden maiden kanssa, joista Suomessa on tällä hetkellä runsaasti turvapaikanhakijoita, on palautuksiin liittyviä kirjauksia sisältävä yhteisymmärryspöytäkirja ainoastaan Afganistanin kanssa.  
Valiokunta pitää myönteisenä, että EU ja Irak ovat solmineet elokuussa 2018 voimaantulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Sopimus velvoittaa ottamaan takaisin kansalaiset, jotka eivät täytä voimassa olevia edellytyksiä päästä toisen osapuolen alueelle tai oleskella siellä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sopimus saadaan toimimaan myös käytännössä. Tilanteen hankaluutta kuvaa se, että palautukset Irakiin eivät ole tähän asti toimineet myöskään esimerkiksi Ruotsista, jolla on kahdenvälinen palautussopimus.  
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälinen turvallisuustilanne on viime vuosina selvästi heikentynyt eurooppalaisesta näkökulmasta. Turvallisuusuhkia kasvattavat osaltaan myös digitaalisuuden myötä lisääntyneet vakoilu- ja häirintämahdollisuudet. Havaittuja puutteita korjataan vuonna 2019 erityisesti Moskovan ja Pekingin suurlähetystöissä. Turvallisuusuhat ovat kuitenkin kasvaneet kaikkialla, ja valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa varataan riittävät resurssit kaikkien edustustojen turvallisuuden varmistamiseen. 
Suomen kallein edustusto kokoonsa nähden on Kabulissa Afganistanissa. Sinänsä sen kustannuksia ei voida suoraan verrata muuhun edustustoverkkoon, koska Suomella ei ole toista samanlaisissa olosuhteissa toimivaa lähetystöä. Suomen turvallisuuspolitiikan intressinä on vakaa ja vauraampi Afganistan. Mikäli maan hauras kehitys heikkenisi, sillä olisi muuttoliikkeen ja kansainvälisen terrorismin lisääntymisen myötä suoria vaikutuksia myös Suomelle. Vallitsevassa tilanteessa valiokunta pitää läsnäoloa Kabulissa tärkeänä. Vaikuttamistyötä ja seurantaa on syytä tehdä paikan päällä osana muuta kansainvälistä diplomaattikuntaa. Tilanteen kehitystä tulee kuitenkin seurata tarkasti, ja ensiarvoisen tärkeää on huolehtia henkilökunnan turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.  
Ulkoministeriö on eduskunnan lisärahoituksella toteuttanut viime vuosina muuttoliikkeen lähtöalueille kohdistettua kansainvälistä viestintää, jossa on käsitelty mm. paluumuuttoa sekä ihmissalakuljetusta ja siihen liittyviä humanitäärisiä riskejä. Viestinnän jatkaminen on valiokunnan mielestä edelleen tarpeellista ja syytä on myös harkita sen jatkamista osana ministeriön vakinaista toimintaa.  
Valiokunta nostaa esiin myös ulkoasiainhallinnon tärkeän tehtävän edistää Suomen kasvua tukevia taloussuhteita ja suomalaisyritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin. Myönteistä on, että lähetystöjen ja muiden Team Finland -toimijoiden yhteistä viestintää sekä käytännön viennin edistämisen osaamista kehitetään edelleen vuonna 2019. Samoin tarpeen on vahvistaa edustustojen roolia elintarvikkeiden viennin edistämisessä talousarvioesityksen mukaisesti 1 milj. euron määrärahalla.  
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota valtionhallintoon suunnitteilla oleviin digisäästöihin vuodesta 2020 alkaen ja siihen, että ulkoasiainhallinnon osalta suurimmat digitalisoinnit, kuten viisumijärjestelmä, on jo toteutettu. Näin ollen tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon, että säästöt kohdistetaan siten, että ne on mahdollista toteuttaa supistamatta nykyistä edustustoverkkoa. 
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa laitonta maahantuloa koskevaan viestintään, jonka tarkoituksena on tarjota erityisesti nuorille tietoa terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä ja herättää esimerkiksi syrjäytymiseen liittyvää keskustelua. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 225 276 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
74.
Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 17,570 milj. euroa, joka on 10,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen ulkomailla omistamat kiinteistöt vaativat merkittäviä peruskorjauksia ja esitetty investointirahoitus on riittämätön yli 200 milj. euron kirjanpitoarvoisen rakennuskannan ylläpitämiseen. Valiokunta pitää siten oikeansuuntaisena, että talousarvioesitystä täydennettiin lisäämällä momentille 11,3 milj. euroa. 
Valiokunta korostaa, että ulkomaan rakennuskannasta tulee huolehtia oikea-aikaisesti. Kiinteistöjen perusparannukset ovat sitä kalliimpia, mitä pidemmälle niiden toteutusta siirretään. Lisäksi on huomioitava, että rakennusten omistaminen ja siihen liittyvä kunnossapito on kuitenkin yleensä kokonaisuuden kannalta edullisempaa kuin vuokraaminen, jos läsnäolo kohteessa on pitkäaikaista. 
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2019 yhteensä 988,67 milj. euroa, joka vastaa ennusteiden mukaan noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Valiokunta pitää hyvänä, että kehitysyhteistyömenojen osuus bruttokansantulosta kasvaa, mutta toteaa, että se on edelleen kaukana hallituksen pitkän aikavälin tavoitteesta nostaa kehitysrahoituksen taso YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Lisäksi on huomioitava, että osa kasvusta johtuu pakolaisten vastaanoton kulujen uudesta laskentatavasta. 
Valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimista johtuen myös kehitysyhteistyömenoja on jouduttu viime vuosina leikkaamaan. Korkeimmillaan Suomen kehitysyhteistyömenot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana olleet 0,58 % bruttokansantulosta vuonna 2011 ja 0,56 % vuonna 2012. Valtiontalous on edelleen alijäämäinen, mutta valiokunta pitää tarpeellisena, että tilanteen kohentuessa kehitysyhteistyömenoja lisätään suunnitelmallisesti kohti asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. 
Käsiteltävälle momentille eli varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 583,76 milj. euroa, joka on 33,51 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Käyttösuunnitelman mukaan rahoitusta kohdistetaan kasvavassa määrin monenkeskiseen kehitysyhteistyön (yhteensä 172 milj. euroa), maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyön (149 milj. euroa) ja Euroopan kehitysrahastoon (74 milj. euroa). Humanitaarinen apu (72,5 milj. euroa) ja kansalaisjärjestöille osoitettava tuki (65 milj. euroa) pysyvät vuoden 2018 tasolla. 
Valiokunta korostaa kansalaisjärjestöjen osaamista kehitysyhteistyön toimeenpanossa, jota osoittavat mm. vuosina 2016 ja 2017 tehdyt evaluointihankkeet, ja pitää tarpeellisena, että vuonna 2016 leikattua rahoitusta voidaan palauttaa järjestöjen rahoitukseen. Keskeistä on myös kehittää yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä siten, että järjestöjen kehitysyhteistyökokemus, -osaaminen ja kontaktit saadaan mahdollisimman laajaan käyttöön. 
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö pohjautuvat Agenda 2030:n toimeenpanoon, ja alueellisesti painotetaan Afrikkaa. Valiokunta katsoo naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamisen olevan yksi avainhaaste kestävän kehityksen näkökulmasta. Näin ollen on erittäin tärkeää, että Suomi tukee jatkossakin vahvasti naisten ja tyttöjen koulutusta, laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia ja -palveluita (valistuksen tulee koskea myös miehiä) sekä naisten poliittista ja taloudellista päätöksentekoa. Samalla vahvistetaan suoraan muiden kehitystavoitteiden saavuttamista ja voidaan hillitä väestön kasvua. Maailman väestön kasvun valiokunta näkee ongelmien taustalla olevana keskeisenä uhkana, joka kiihdyttää mm. ilmastonmuutosta ja lisää eri syistä johtuvia muuttoliikkeitä. 
Ilmastonmuutoksen seurauksena jopa 100 miljoonaa ihmistä voi pudota köyhyysrajan alapuolelle, mikä kääntää viime vuosien myönteisen kehityksen suunnan. Köyhät ihmiset ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Väestön kasvun hillitsemisen ohella on tärkeää tukea mm. ilmastorahoituksella yhteisöjen selviytymistä muuttuvissa olosuhteissa sekä kehittää kehitysmaiden infrastruktuuria ja talouden hiilineutraaleja ja resurssiviisaita ratkaisuja.  
Valiokunta korostaa myös ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden parantamista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja painottaa erityisesti tutkimuksen merkitystä, jotta ruoantuotantoa pystytään kehittämään kohdemaiden olosuhteissa. Suomen on myös tarpeellista jatkaa kehitysmaiden työpaikkojen, elinkeinojen ja investointien tukemista sekä yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistamista, mukaan lukien verotuskyvyn vahvistaminen. 
Valiokunta nostaa lisäksi esiin kehitysyhteistyövarojen sitomisen entistä voimakkaammin kehitysyhteistyön tavoitteisiin ja painottaa, että kohdemaiden tulee tunnistaa kehityshaasteensa, kuten väestön kasvun hillitseminen ja naisten aseman parantaminen, ja sitoutua niiden ratkaisemiseen. Suomen pitää pystyä selkeästi ilmaisemaan oma tahtonsa ja tarvittaessa myös keskeyttämään tuki, jos kohdemaan toiminta ei vastaa yhteisesti sovittuja tavoitteita. Tärkeää on esimerkiksi selvittää puolueettomasti Palestiinassa tuotetun opetusmateriaalin sisältö ja arvioida sen perusteella edellytykset tuen jatkamiselle. Valiokunta pitää tarpeellisena arvioida myös kehitysyhteistyövarojen sitomista palautussopimusten solmimiseen ja toteuttamiseen. 
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 10 milj. euron määrärahaa käyttäväksi Finnfundin uusien osakkeiden merkitsemiseen. Valtio on pääomittanut Finnfundia sen perustamisen (1980) jälkeen yhteensä 187 milj. eurolla. Yksityistä rahaa hyödyntämällä ja investointeihin uudelleen sijoitettavien tuottojen avulla Finnfund on tehnyt rahoituspäätöksiä yhteensä yli 2 mrd. eurolla. Samalla yhtiön oma pääoma on kasvanut noin 256 milj. euroon. Valtion sijoittama pääoma ei ole kulunut, vaan se on kiertänyt ja kasvanut. 
Valiokunta pitää Finnfundin toimintaa tarpeellisena ja perusteltuna. Yksityissektorin rooli Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut Finnfundin pääomittamisen ja kehitysyhteistyön finanssisijoitusten (mom. 24.30.89) myötä kehityspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Kehitysyhteistyö tarvitsee valiokunnan mielestä monenlaisia toimijoita, joita ulkoministeriö ohjaa ja valvoo kehityspolitiikan linjausten mukaisesti.  
Finnfundin uusista investoinneista 87 prosenttia tehtiin kolmeen köyhimpään OECD DACin maaluokkaan sekä hauraisiin valtioihin vuonna 2017. Noin puolet sijoituksista ja rahoitussitoumuksista kohdistuu Suomen alueellisesti kehitysyhteistyössä painottamaan Afrikkaan. Vuonna 2016 Finnfundin rahoittamat yritykset loivat suoraan työpaikkoja noin 30 000 ihmiselle, joista noin kolmannes (32 prosenttia) oli naisia, ja nämä yritykset maksoivat kehitysmaiden hallituksille veroja ja muita maksuja 334 milj. euroa. 
Valiokunta pitää hyvänä, että naisten aseman vahvistaminen on myös yksi tärkeimmistä Finnfundin kehityspoliittisista tavoitteista. Kunnollinen palkkatyö on keskeinen keino vahvistaa naisten asemaa kehitysmaissa. Myönteistä on myös, että Finnfund rahoittaa usein sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat pk-yritysten kannalta tärkeitä perusrakenteita tai palveluja, kuten sähköä tai rahoituspalveluja. Lisäksi käytössä oleva yritysten hyvän hallinnon ja verovastuullisuuden arviointi vähentää korruption riskiä. 
90.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 3,4 milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018.  
Valiokunta pitää momentin määrärahaa tarpeellisena. Sen avulla pystytään edistämään Suomen kansallisia tavoitteita Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyössä. Kansallisella instrumentilla voimme tehdä omia hankealoitteita ja osallistua alueellisiin kehittämishankkeisiin sekä edesauttaa EU-rahoituksen saamista Suomelle tärkeisiin kohteisiin. Määräraha tarjoaa myös mahdollisuuden jatkaa alueellista yhteistyötä Venäjän kanssa. 
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahataso on ensi vuonna 39 milj. euroa kuluvaa vuotta suurempi, mikäli vuosittain vaihtuvia vaalimenoja ei oteta huomioon. Määrärahojen kasvu aiheutuu mm. palkkojen tarkistuksista, mutta esitykseen sisältyy myös eräitä uusia, mm. talous- ja velkaneuvontaan liittyviä lisäpanostuksia. Hallinnonalan taloudellinen tilanne on vielä ensi vuonna tyydyttävä, mutta vuodesta 2020 eteenpäin toimeenpantavat uudet säästövelvoitteet herättävät perusrahoituksen osalta huolta siitä, miten laadukas ja riittävä oikeusturva pystytään jatkossa varmistamaan.  
Valiokunta pitää välttämättömänä, että käynnissä olevat uudistukset etenevät ja että niillä saavutetaan asetetut säästötavoitteet oikeudenhoidon laatua kuitenkaan vaarantamatta. Toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi on aivan keskeistä, että vireillä olevat tietojärjestelmähankkeet valmistuvat ja että järjestelmien toimivuus ja käytettävyys varmistetaan. Saadun selvityksen mukaan käynnissä olevasta kuudesta laajasta tietojärjestelmähankkeesta neljä etenee pääosin suunnitelmien mukaisesti, mutta ns. AIPA- ja ROTI-hankkeet ovat viivästyneet ja niiden kustannusarviot ovat ylittyneet. Onkin tärkeää seurata hankkeiden riskejä ja käynnistää korjaavia toimenpiteitä mahdollisimman ennakoivasti. 
Vaikka rakenneuudistukset ja uudet tietojärjestelmät lisäävät työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta, on kuitenkin vaarana, että määrärahojen edelleen vähentyessä jo päätetyt uudistuksetkaan eivät tasapainota hallinnonalan rahoitustilannetta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että hallinnonalan tehostamiskeinot eivät riitä oikeusvaltion ydintehtävien turvaamiseksi, mikäli valtionhallinnon säästöjä edelleen kohdennetaan kaikille hallinnonaloille niiden rakenteita ja henkilöstökustannuksia huomioon ottamatta. 
Valiokunta pitää oikeushallinnon määrärahakehitystä huolestuttavana ja pitää siksi välttämättömänä, että seuraavaa hallitusohjelmaa ja julkisen talouden suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan huolellisesti se määrärahataso, jolla varmistetaan pitkäjänteisellä tavalla oikeudenhoidon perusrahoituksen riittävyys. Valiokunta korostaa, että oikeusvaltion on huolehdittava kaikissa tilanteissa kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta ja varmistettava, että oikeusturva toteutuu myös niiden kansalaisten kohdalla, jotka eivät itse pysty huolehtimaan oikeuksiensa toteutumisesta. Kuten talousarvioesityksessä todetaan, oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.  
01.
Ministeriö ja hallinto
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä osoitetaan yhteensä 400 000 euron lisäys oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toiminnan turvaamiseen. Jatkossa on vielä syytä arvioida, voidaanko eri valtuutettujen toimistojen hallinnollisia tehtäviä yhdistämällä saavuttaa synergiaetuja ja vähentää näin hallinnollisen työn päällekkäisyyksiä.  
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusrekisterikeskuksen taloustilanne on vakautunut, kun viraston rahoitusta on vahvistettu kertaluonteisella määrärahalisäyksellä ja myös vuotuisella tasokorotuksella. Tämä antaa mahdollisuuden kansalais- ja viranomaispalveluiden tietojärjestelmien ylläpitoon.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että oikeusrekisterikeskuksen rahoitus on jatkossa sellaisella tasolla, että se pystyy huolehtimaan sen vastuulle tulevista uusista tehtävistä sekä tietojärjestelmien toimivuudesta ja luotettavuudesta.  
50.
Avustukset
(kiinteä määräraha)
Saamen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) on yhteispohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, joka on perustettu Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien toimesta yhdessä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa. Kielikaltion toiminta vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarjoamia kielipalveluita, joita vastaavia palveluita ei ole saamen kielellä muutoin saatavina. Kielikaltion tehtäviin kuuluvat mm. kielenhuolto, sanastotyö, kielen normitus sekä saamen kieliä koskeva neuvonta. Se pyrkii myös vähentämään eri maiden enemmistökielten vaikutusta saamen kieliin, jotta eri maissa puhuttavan saman saamen kielen välinen ymmärrettävyys säilyy.  
Kielikaltio on toiminut hankerahoituksella 1.8.2015—31.5.2018, jolloin Kielikaltio hyväksyi 4 131 uutta sanaa ja antoi 365 uutta saamen kieleen liittyvää normitusta. Suomen rahoitusosuus on vuosittain 370 000 euroa, josta puuttuu päättyneen hankerahoituksen vuoksi noin 190 000 euroa.  
Valiokunta lisää momentille 190 000 euroa Saamen Kielikaltion toiminnan turvaamiseen ja saamen kielen kehittämiseen.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 9 052 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) 
 
 
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 
4 855 
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 
3 977 
Muut avustukset (enintään) 
220 
Yhteensä 
9 052 
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
Tuomioistuinten perusrahoitus jatkuu niukkana, ja määrärahoihin tehdään edelleen mm. hallitusohjelmaan perustuvia säästöjä, jotka edellyttävät toiminnan tehostamista. Varsinaisina uusina määrärahoina on 2 milj. euron lisäys velkomusasioiden joutuisaan käsittelyyn sekä vajaan 0,5 milj. euron lisäys uuden tiedustelulainsäädännön toimeenpanoon (25.10.03).  
Hallinnonalan rahoitus on saadun selvityksen mukaan ensi vuoden osalta vielä turvattu, mutta kehyskauden myöhempinä vuosina rahoitus vähenee edelleen, mikä kiristää myös tuomioistuinten jo entuudestaan niukkoja määrärahoja. Kun menot koostuvat suurelta osin henkilöstömenoista, rahoituksen niukkuus on aiheuttanut henkilöstön vähentämistarvetta, mikä on lisännyt henkilöstön kuormitusta ja pidentänyt käsittelyaikoja. Menossa olevilla rakenneuudistuksilla ja tietojärjestelmähankkeilla pyritään saavuttamaan säästöjä, mutta niiden konkreettiset vaikutukset eivät ole vielä kaikin osin nähtävissä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu, että kaikki uudistukset eivät ole tuoneet niin merkittäviä asiamäärien vähenemisiä kuin asiaa valmisteltaessa on arvioitu, eivätkä myöskään käsittelyajat ole toivotulla tavalla lyhentyneet.  
Valiokunta pitää tärkeänä tuomioistuinten perusrahoituksen turvaamista pitkäjänteisesti siten, että tuomioistuimet voivat huolehtia asianmukaisesti perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden asettamista tehtävistä. Vaikka erilaisilla rakenne-, menettely- ja toimintatapauudistuksilla voidaan vähentää tehtävän työn määrää, yhä suurempaa osaamista vaativa oikeudellinen harkinta vaatii aina riittäviä henkilöstövoimavaroja. On myös välttämätöntä, että erilaisten lainsäädäntömuutosten vaikutukset tuomioistuinten työ- ja asiamääriin otetaan talousarviossa huomioon. 
Valiokunta pitää tärkeänä myös tuomarikoulutuksen riittävää resursointia, jotta se vastaa käytännön osaamistarpeisiin. Tuomareiden ammattitaitovaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet jatkuvasti toimintaympäristön monimutkaistumisen ja kansainvälistymisen seurauksena, minkä lisäksi henkilöstövähennykset, tuomarikunnan eläköityminen ja jutturuuhkat asettavat osaamiselle suuret vaatimukset.  
Valiokunta pitää hyvänä uutta, ns. mediatuomari-toimintamallia, jossa tuomioistuin nimeää yhden tai useampia tuomareita hoitamaan yhteyksiä tiedotusvälineisiin ja vastaamaan näiden kysymyksiin. Tiedotusvälineet saavat näin oikeaa taustatietoa juridisista seikoista ja oikeusjärjestelmästä. Mediatuomarit eivät ole osallistuneet ao. juttujen ratkaisemiseen, joten he voivat tehdä tuomioistuimen toimintaa ymmärrettäväksi ilman, että selostaisivat tai kommentoisivat omia ratkaisujaan.  
Valiokunta lisää 100 000 euroa momentille 25.10.03 mediatuomarijärjestelmän kehittämiseen ja laajentamiseen sekä tuomarikoulutuksen järjestämiseen.  
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Edellä olevaan viitaten momentille lisätään 100 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 108 000 euroa.  
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
(4. kappale kuten HE 232/2018 vp) 
(5. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät 1.1.2019 lukien aluehallintoviranomaisilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoille, jolloin myös neuvontapalveluiden ohjaus ja valvonta siirtyvät oikeusministeriölle. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan talous- ja velkaneuvonnan vaihtelevia käytäntöjä ja saamaan velkaantuneet nopeammin avun piiriin, kun nykyiset kunnalliset rajat poistuvat ja asiakkaat voivat itse valita, missä oikeusaputoimistossa he asioivat. Myös toiminnan resursseja lisätään 3 milj. eurolla, jolloin talous- ja velkaneuvonnan toimintamenoihin on käytettävissä 12,7 milj. euroa. Velkaantuneiden asemaa parannetaan myös osoittamalla tuomioistuimille 2 milj. euron lisämääräraha velkomusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen (25.10.03) ja ulosottolaitokselle (25.20.01) 1 milj. euron lisämääräraha velallisten neuvonnan tehostamiseen.  
Valiokunta pitää uudistusta hyvänä ja katsoo, että se antaa hyvät mahdollisuudet parantaa palvelujen laatua ja tasapuolisuutta. Uudistuksesta ja palvelujen saatavuudesta on tärkeää tiedottaa kattavasti ja huolehtia siitä, että palvelut vastaavat mahdollisimman monipuolisesti velkaneuvontaa tarvitsevien tarpeisiin. Samalla kun tarve sähköisten palvelukanavien kehittämiseen kasvaa, on myös varmistettava henkilökohtaisen neuvonnan riittävyys.  
Valiokunta painottaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä, jotta ylivelkaantumista voitaisiin vähentää ja työn painopistettä siirtää vähitellen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä mm. sosiaalitoimen, koulujen ja ulosoton kanssa. Ennen kaikkea on pyrittävä vähentämään pikavippeihin ja kuluttajaluottoihin liittyvää velkaantumiskierrettä, jonka taustalla on usein korkea korkotaso ja muut luotoista aiheutuvat kustannukset. Valiokunta onkin tyytyväinen, että hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 230/2018 vp), jonka tavoitteena on vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia. 
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Ulosottolaitokselle osoitetaan yhden miljoonan euron lisämääräraha velallisten neuvonnan tehostamiseen, millä pyritään osaltaan parantamaan velkaantuneiden asemaa. Muutoin ulosottolaitoksen toimintaan liittyvät menot alenevat jonkin verran, sillä määrärahojen kasvu aiheutuu lähinnä palkkausmenojen noususta.  
Myös ulosottolaitoksen perusrahoitus alkaa vähentyä vuodesta 2020 voimaan tulevien uusien säästövelvoitteiden myötä, ja se on kehyskauden lopussa vuosina 2022—2023 useita miljoonia euroja pienempi kuin tällä hetkellä. Jotta ulosottolaitos selviytyy tehtävistään, on tärkeää, että vuonna 2020 voimaantuleva rakenneuudistus etenee suunnitelmien mukaisesti ja että uudistukseen liittyvät taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat tavoitteet saavutetaan. On myös tärkeää huolehtia siitä, että siirtymävaiheen rahoitus tukee osaltaan uudistuksen toimeenpanoa ja että ulosoton fiskaalisen merkityksen vuoksi varmistetaan myös toiminnan tuloksellisuus. 
30.
Syyttäjät
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Syyttäjälaitoksen resurssit kasvavat hieman, mutta korotus aiheutuu pääosin uusista tehtävistä ja palkkausten tarkistuksista. Käytännössä määrärahojen sallima toiminnallinen liikkumavara kaventuu, mikä pyritään paikkaamaan pääosin henkilöstövoimavaroista säästämällä.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asiamäärät ovat kasvaneet, ja alkuvuonna 2018 saapuneiden asioiden kasvu oli jopa 10 prosenttia suurempi kuin alkuvuonna 2017. Syyttäjälaitoksen asiamäärän arvioidaan kasvavan myös vuonna 2019. Samalla asioiden laajuus ja oikeudellinen vaativuus ovat kasvaneet ja yhä suurempi osa syyttäjän voimavaroista suunnataan vaativien asioiden hoitamiseen. Nostettujen syytteiden määrä on sen sijaan vähentynyt. Kun vuonna 2006 syyte nostettiin noin 79 prosentissa saapuneista asioista, vuonna 2017 vastaava luku oli 66 prosenttia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että voimavarojen keskittämisellä vaativien juttujen hoitamiseen ja toimenpiteistä luopumisella on todennäköisesti syy-yhteys.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että syyttäjälaitoksen resurssien riittävyyttä seurataan ja varaudutaan myös siihen työmäärän kasvuun, joka saattaa heijastua poliisin toimintamenojen lisäämisestä. On niin ikään tärkeää, että syyttäjälaitoksen uudistus tuottaa sille asetetut tavoitteet ja että tietojärjestelmät ja menettelytavat tukevat myös poliisin ja tuomioistuinlaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä. 
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Rikosseuraamuslaitokselle esitetään noin 1,8 milj. euron lisärahoitusta uusien tehtävien vuoksi, kun mm. ehdollista vankeutta sekä ehdonalaisen vapauden valvontaa on tehostettu ja maahantulokiellon rikkomista koskevia rangaistussäännöksiä kiristetty niin, että seuraamuksena voi olla sakkorangaistuksen sijasta myös vankeusrangaistus. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä arvioidaan, sillä ehdollisen vankeuden tehostamista koskevan esityksen sisältöä muutettiin vielä työryhmätyöskentelyn päätyttyä, jolloin kaikkia talousvaikutuksia ei ole voitu ottaa huomioon määrärahakehyksessä.  
Valiokunta on tyytyväinen, että Oulun ja Pelson vankiloiden uudisrakentamiseen liittyvä suunnittelutyö on käynnistynyt ja hankesuunnitelmien odotetaan valmistuvan keväällä 2019. Rakentamiseen liittyviin resurssitarpeisiin on varauduttu määrärahakehyksessä vuodesta 2022 alkaen.  
Valiokunta pitää myös myönteisenä, että Keravalle rakennettavan uuden avovankilan paikkalukua on korotettu 90:stä 136:een, mikä vastaa avolaitospaikkojen ja kuntouttavan avolaitostoiminnan kasvavaan tarpeeseen. Parhaillaan laadittavassa toimitilasuunnitelmassa on tärkeä ottaa muutoinkin huomioon vankipaikkojen alueellinen riittävyys sekä etenkin Etelä-Suomeen keskittyvä vankimäärän nousu ja laitoksiin kohdistuva kuormitus. 
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
10.
Poliisitoimi
01.
Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 752,325 milj. euroa, joka on 26,173 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.  
Valiokunta pitää hyvänä, että poliisin rahoitusta on pystytty viime vuosina lisäämään. Esityksellä turvataan sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 5/2016 vp) linjattu 7 200 poliisin taso, ja poliisien määrän väheneminen on siten saatu pysähtymään. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti poliisin ydintoimintoihin kohdistetaan 18,044 milj. euron tasokorotus ja lisäksi osoitetaan 5,8 milj. euroa lähipoliisitoimintaan ja poliisin toiminnan kannalta haasteellisille ja harvaanasutuille alueille.  
Valiokunta painottaa, että toiminnan kestävyyden kannalta on myös välttämätöntä osoittaa riittävät resurssit merkittävien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon, ja pitää siten myönteisenä, että talousarvioesitystä täydennettiin osoittamalla lisäykset reservipoliisijärjestelmän perustamiseen (2,174 milj. euroa), pankki- ja maksutilien valvontaan (0,80 milj. euroa) ja Keskusrikospoliisin rahanpesun selvityskeskuksen toiminnan aloittamiseen (0,833 milj. euroa). Lisäksi lisämäärärahaa esitettiin julkisen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden turvaamiseen (2,0 milj. euroa). 
Valiokunta toteaa, että tehdyistä lisäyksistä huolimatta poliisin mahdollisuus varautua ennakoimattomiin muutoksiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on heikentynyt. Toiminnan ja talouden suunnittelua tulisi voida toteuttaa nykyistä pidemmällä aikajänteellä kaikkien sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta. Yhden vuoden kohdennetuin lisäyksin toteutettu rahoitus vaikeuttaa toiminnan pitkäkestoista suunnittelua.  
Poliisin toimintavaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen poliisien määrään, eikä operatiivisella toiminnalla kyetä vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin koko maassa. Esimerkiksi tammi—elokuussa 2018 poliisin tulo on kestänyt hälytyksen teon jälkeen puoli tuntia tai enemmän 136 kunnassa.  
Poliisihallitus katsoo, että hallintovaliokunnan (VNS 5/2016 vpHaVM 5/2017 vp) edellyttämä 7 850 henkilötyövuoden taso on nykyisessä turvallisuustilanteessa kestävä minimivaatimus, johon tulevina vuosina olisi kansallisen turvallisuuden ja poliisin tehtävistä selviytymisen vuoksi palattava. Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty lisäys maksaa 32,9 milj. euroa vuonna 2020 ja nousee 80,2 milj. euroon vuoteen 2023 mennessä verrattuna voimassa olevaan kehystasoon. Nykyisellä kehystasolla poliisien määrä vähenee 6 650 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.  
Käytännössä kaikki poliisit ovat nykytilanteessa työllistettyjä, joten valiokunnan mielestä on edelleen tarpeellista harkita joidenkin tehtävien, kuten vartiointi- ja kuljetustehtävät, siirtämistä pois poliisilta työajan vapauttamiseksi varsinaisiin poliisitehtäviin.  
Poliisikoulutuksen voi aloittaa vuosittain 400 uutta opiskelijaa, joka on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta enimmäismäärä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kaikki paikat saadaan täytettyä opiskelijoiden laadusta tinkimättä. Hakutilanteessa tulee kuitenkin harkita joustoa joidenkin kriteerien, kuten kielitaidon, osalta ja tukea sen kehittymistä opiskelun aikana. Myös koulutuksen houkuttelevuutta tulee harkita lisättäväksi palauttamalla opintososiaalisia etuuksia.  
Valiokunta on huolestunut siitä, että poliisin toimintaa joudutaan priorisoimaan taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa. Rikoslakirikosten selvitystason arvioidaan pysyvän vuonna 2019 nykytasolla, mutta jo vuosia kestänyt tutkinta-aikojen pidentyminen tulee todennäköisesti jatkumaan. Poliisin mahdollisuudet panostaa esimerkiksi ns. pimeänä tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat, ja piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän. Rikostorjunta painottuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan varmistamiseen.  
Valiokunta nostaa esiin myös ennalta estävän toiminnan ja pitää erityisen tärkeänä lapsiin ja nuoriin kohdistettuja toimia. Myönteistä on, että ns. Ankkuri-toimintaan kohdistetaan 2,5 milj. euroa, jonka avulla voidaan puuttua lasten syrjäytymiseen suurten asutuskeskusten alueilla yhdessä koulujen kanssa tehtävällä ennalta ehkäisevällä työllä. Tarpeen on muutoinkin panostaa edelleen poliisin ja koulujen yhteistyöhön kattavasti koko maassa. Koulupoliisitoimintaa tulee jatkaa ja kehittää mm. väkivaltaisen radikalisoitumisen, ekstremismin ja viharikosten torjumiseksi paikalliset ongelmat huomioiden. Myös poliisin aktiivinen puuttuminen lasten nettihyväksikäyttöön on edelleen ajankohtaista. 
Kansainvälistymisen, digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä turvallisuusympäristö on vakiintumassa moniulotteiseksi ja hajanaiseksi ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti rajattomaksi. Teknologinen kehitys voi muodostaa uhkia, joihin on varauduttava. Samalla se tarjoaa kuitenkin myös poliisille uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää. Keskeistä on panostaa kyberrikollisuuden torjuntaan ja riittävään suorituskykyyn. ICT-teknologiaan edelleen investoimalla mahdollistetaan myös ajasta ja paikasta riippumattomia sähköisiä poliisin palveluja kansalaisille ja yrityksille. 
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vastaanottojärjestelmästä on kolmen vuoden aikana kadonnut yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Eduskunta myönsi poliisille kuluvalle vuodelle lisämäärärahan tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tavoittamiseksi. He ovat usein haavoittuvassa asemassa ja joutuvat rikollisten hyväksikäyttämiksi. Rikolliseen toimintaan liittyy monessa tapauksessa myös huumausaineiden katukauppaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpiteitä laittoman maassa olon ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi jatketaan määrätietoisesti. 
Valiokunta on lisäksi huolestunut poliisin tilakustannusten nopeasta kasvusta ja pitää tarpeellisena, että Senaatti-kiinteistöjen vuokramallia ja rakennusten elinkaarikustannusten laskentatapaa arvioidaan kriittisesti. Tarpeellista on myös, että Poliisihallitus tuottaa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa pitkän aikavälin toimitilasuunnitelman, joka toimii pohjana poliisin kehysrahoitusta koskeville esityksille. Toimitilakustannusten arvioidaan olevan noin 76 milj. euroa vuonna 2019, joka on 2,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Syitä toimitilakustannusten nousuun on useita, joista merkittävimpiä ovat taloteknisesti vanhentuvat toimitilat ja muut peruskorjaustarpeet.  
Valiokunta lisää momentille 770 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi, 250 000 euroa lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 220 000 euroa poliisilaitosten koulupoliisitoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 753 095 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
02.
Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 43,898 milj. euroa, joka on 10,557 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suojelupoliisin ydintoiminnan turvaamiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi nykytasolla viraston rahoitusta vahvistetaan pysyvästi 2,5 milj. eurolla kehyspäätöksen mukaisesti. Talousarvioesityksessä varaudutaan myös osoittamaan 10 milj. euroa siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon.  
Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä tarpeellisina. Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä pitkäjänteisesti lisäämällä henkilöstövoimavaroja ja teknisiä valmiuksia. 
20.
Rajavartiolaitos
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä. Tilanteeseen vastaamiseksi hallitus on osoittanut perustellusti vuosien 2017 ja 2018 kehyspäätöksissä lisämäärärahat yli 200 rajavartijan palkkaamiseen. Näin on vahvistettu mm. itärajan valvontaa.  
Momentille esitetään 234,21 milj. euroa. Aiemmin tehdyistä lisäyksistä huolimatta valiokunta on huolissaan Rajavartiolaitoksen rahoituksen riittävyydestä. Rajavartiolaitos esitti 8,6 milj. euron määrärahalisäystä vuodelle 2019 tehtäviensä hoitamiseen, mutta talousarvioesitys toimintamenoiksi on 1,082 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi tarpeita on pidemmällä aikavälillä myös teknisten valvontajärjestelmien rakentamisessa ja ilma- ja vartioalusten suorituskykyjen turvaamisessa. 
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että talousarvioesityksessä esitetään 1,85 milj. euroa lisärahoitusta Helsinki-Vantaan lentoaseman ennakoitua nopeamman liikenteen kasvun hallitsemiseen. Lisäyksellä rahoitetaan 20 rajavartijan palkkaus ja 50 uuden rajavartijan koulutus. Sujuvan rajanylitysliikenteen varmistaminen edellyttää kuitenkin lisärahoitusta myös jatkossa, koska matkustajien määrä jatkaa kasvuaan ja sen arvioidaan nousevan jo yli 20 miljoonaan henkilöön vuonna 2020. 
Esitys ei sen sijaan sisällä kehyspäätöksen mukaista 2,1 milj. euron määrärahaa EU:n rajaturvallisuudelle asettamien lisävaatimusten toteuttamiseen (vuosina 2019—2020 toteutettava ns. Älykkäät rajat -hankekokonaisuus). Toimintaan tarvittavien rajavartijoiden koulutus on jo aloitettu ja hankinnat käynnistetty. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tarve otetaan huomioon vuoden 2019 lisätalousarviossa kehyspäätöksen mukaisesti.  
Valiokunta nostaa lisäksi tässäkin yhteydessä esiin Senaatti-kiinteistöjen vuokramallin ja pitää tarpeellisena, että sitä arvioidaan kriittisesti uudelleen. Rajavartiolaitoksen vuokrakustannukset ovat nousseet yhteensä 0,9 milj. euroa kuluvana vuonna. Lisäksi pidemmällä aikavälillä korjausvelasta aiheutuvien vuokrankorotusten arvioidaan olevan 10 milj. euroa. Näitä vuokriin kohdistuvia paineita ei voida vähentää laitoksen muun toiminnan menoista. Rajavartiolaitoksen, kuten poliisinkin osalta tulee laatia toimitilasuunnitelma, joka toimii pohjana Rajavartiolaitoksen kehysrahoitusta koskeville esityksille. 
Valiokunta lisää momentille 480 000 euroa.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 234 690 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
01.
Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 15,421 milj. euroa, joka on 521 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta ja pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. 
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että Pelastusopistolle esitetty määräraha pitää sisällään kuluvalle vuodelle tehdyn 265 000 euron lisäyksen, jolla hätäkeskuspäivystäjiksi koulutettavien opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä voidaan pitää korotetulla 32 henkilön tasolla vuoden 2018 tapaan. Hätäkeskuslaitoksen mukaan koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan lisäyksestä huolimatta tuota riittävästi koulutettua henkilöstöä viraston tarpeisiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että koulutusmäärä nostetaan vastaamaan tarvetta, ja korostaa samalla, että koulutuksen houkuttelevuutta tulee lisätä. 
Valiokunta kiinnittää huomiota myös palomiesten työturvallisuuden ja työterveyden huomioimiseen nykyistä paremmin metsäpalojen sammutuksessa. Tarve käytettävien menetelmien ja suojauksen parantamiseen nousi esiin Ruotsin metsäpalojen yhteydessä. Valiokunta pitää tarpeellisena tutkia nykyistä toimivampien ratkaisujen käyttöönottoa.  
Valiokunta nostaa lisäksi esiin pelastustoimen toteuttaman Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön ja pitää tärkeänä sen jatkamista ja kehittämistä.  
Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärän lisäämiseksi, 300 000 euroa tutkimushankkeeseen palomiesten työturvallisuuden, toiminnan ja terveyden edistämiseksi metsäpaloissa sekä 100 000 euroa pelastustoimen toteuttaman Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön jatkamiseen ja kehittämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 321 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 51,876 milj. euroa, joka on 2,688 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 694 000 euroa johtuu konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien siirrosta ulkoministeriön hallinnonalalta Hätäkeskuslaitokselle.  
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot ovat kasvussa uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn käyttöönoton myötä. Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesitystä täydennettiin esittämällä tarkoitukseen 786 000 euroa. Uuden tietojärjestelmän vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan kuitenkin jatkossa olevan noin 3,2—3,6 milj. euroa nykyistä korkeammat.  
Valiokunta on huolissaan viraston kyvystä tuottaa kansalaisille laadukkaita hätäkeskuspalveluja. Hätäkeskuslaitoksen mukaan esitetty määräraha ei mahdollista nykyisen henkilöstömäärän ja palvelutason ylläpitämistä. Virasto ei ole myöskään pystynyt rekrytoimaan riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä koulutusmäärien vähäisyydestä johtuen. Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös osaltaan henkilökunnan työhyvinvointiin ja lisää sairauspoissaoloja.  
Viraston henkilöstön vähimmäismääräksi on useissa yhteyksissä määritelty 600 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 toteuma on arviolta 585 henkilötyövuotta, ja sen arvioidaan laskevan noin 10 henkilöllä vuosittain. Henkilöstömäärän väheneminen näkyy jo nyt toimintavalmiuden ja palvelutason alenemana. Varautumisen vaatimia resursseja äkillisiin ruuhkatilanteisiin reagoimiseksi ei ole. Hätäkeskuslaitos voisi palkata välittömästi töihin 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää.  
Valiokunta pitää Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön lisäämistä välttämättömänä ja painottaa, että Pelastusopistossa annettavan hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä tarvetta vastaavasti. Valiokunta lisää siten 500 000 euron määrärahan momentille 26.30.01 koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Lisäksi valiokunta painottaa, että vuoden 2019 lisätalousarviossa on huolehdittava Hätäkeskuslaitoksen toimintamäärärahojen riittävyydestä henkilöstön palkkaamiseen.  
40.
Maahanmuutto
Maahanmuuttoon esitetään sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 193,162 milj. euroa, joka on 47,211 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Määräraha jakaantuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton menoihin (66 prosenttia), vastaanottotoiminnan asiakkaille maksamiin tukiin (17 prosenttia), Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten toimintamenoihin (15 prosenttia) ja vapaaehtoisen paluun tukeen (2 prosenttia). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin on tehty kertaluonteinen leikkaus, koska vuodelta 2018 siirtyvä erä on poikkeuksellisen suuri. Kaikilta osin ei siis ole kyse kustannustason laskusta, ja tämä on tunnistettava tulevassa kehyspäätöksessä. 
Talousarvioesityksen laadinnassa on käytetty olettamuksena, että uusien hakijoiden määrä pysyy maltillisena ja vireille tulee noin 4 000 uutta turvapaikkahakemusta. Tämän lisäksi uusintahakemuksia arvioidaan jätettävän noin 1 800 kappaletta. Tilanteen ennakoimattomat muutokset ovat kuitenkin edelleen mahdollisia, ja niihin pitää varautua. Vastaanottotoiminnan kapasiteettia ja kustannustasoa tulee siten seurata aktiivisesti myös jatkossa. 
Valiokunta pitää myönteisenä, että sisäministeriö valmistelee muutoksia uudelleen jätettävien turvapaikkahakemusten rajoittamiseen ja rajamenettelyiden nopeuttamiseen EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin (2013/32/EU) sallimalla tavalla. Muutokset pyritään saamaan voimaan tämän vaalikauden aikana. Valiokunta korostaa myös Dublin-sopimuksen merkitystä aina, kun hakija on pyrkimässä Suomeen toisen EU-maan kautta. 
Turvapaikanhakijoita oli vastaanoton piirissä noin 11 000 syyskuussa 2018. Määrän arvioidaan laskevan 6 300 henkilöön vuonna 2019, jos hakijamäärät kehittyvät ennakoidusti. Kehitykseen vaikuttavat kuitenkin myös hallintotuomioistuinten kyky ratkaista vireillä olevat valitusasiat, kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen tehokkuus, vapaaehtoinen paluu sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus. Valiokunta korostaa lisäksi tässä yhteydessä, että vastaanoton piirissä on noin 3 900 henkilöä, jotka asuvat yksityismajoituksessa, ja pitää tärkeänä huolehtia siitä, että myös he ovat vastaanottopalveluiden, kuten kielikoulutuksen, piirissä.  
Vapaaehtoiseen paluuseen esitetään myönnettäväksi 4,83 milj. euroa (mom. 26.40.22). Syyskuun 2018 loppuun mennessä vapaaehtoisesti kotimaahansa on palannut 555 henkilöä, joista 80 prosenttia palasi Irakiin. Vapaaehtoisesti palanneiden määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2017, jolloin se oli 1 422 henkilöä. Valiokunta pitää paluutukea perusteltuna ja painottaa edelleen sen käytön tehostamista ja kehittämistä.  
Valiokunta katsoo, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluuta on edistettävä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Vastaanottojärjestelmästä katoaa kuukausittain 1,1 prosenttia kirjoilla olevista henkilöistä. Vuonna 2019 määrän arvioidaan olevan noin 1 100 henkilöä. Osa heistä jää Suomeen ja muodostaa rikollisuudelle alttiin paperittomien varjoyhteiskunnan. Sekä järjestelmän uskottavuuden että ihmisten itsensä vuoksi ilmiöön tulee pystyä puuttumaan pikaisesti.  
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 3,138 mrd. euroa, joka on noin 266 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Pääluokan menojen osuus on 1,29 prosenttia ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä (1,23 prosenttia vuonna 2018), ja sen osuus valtion budjettitalouden menoista nousee 5,7 prosenttiin (5,1 prosenttia vuonna 2018).  
Menojen kasvu aiheutuu lähinnä Laivue 2020 -hankkeen rahoitusosuudesta ja hallitusohjelmaan perustuvasta materiaalihankintojen lisäämisestä 110 milj. eurosta 130 milj. euroon. 
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioesitys noudattaa valtioneuvoston puolustusselonteon linjauksia (VNS 5/2017 vp), ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyillä määrärahoilla kyetään suoriutumaan annetuista tehtävistä, vaikka voimavaroja joudutaan edelleen kohdentamaan ja priorisoimaan. Puolustuskyvyn ylläpidossa korostuu toimintaympäristön muutokseen ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen. Keskeisimmät painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelun, kyberpuolustuksen ja kaukovaikuttamisen kehittäminen. 
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
01.
Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään noin 1,940 mrd. euroa, joka on 1,365 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.  
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että toimintamenoesitykseen sisältyy 50 milj. euron lisärahoitus turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen ja suorituskyvyn ylläpitämiseen. Korotus on lähes aiemmin hyväksytyn linjauksen mukainen (55 milj. euroa, VNS 5/2017 vp), ja se on keskeinen erityisesti maavoimien taktiselle kehittämiselle.  
Momentille esitetään lisäksi lisämäärärahaa puolustusvoimien henkilöstömenoihin yhteensä 5,8 milj. euroa. Tämä mahdollistaa sadan uuden tehtävän perustamisen mm. toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen sekä uusien suorituskykyjen (kuten kyberpuolustuksen) ylläpitoon ja kehittämiseen.  
Myönteistä on myös, että vuodelle 2019 esitetään 2 milj. euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen samaan tapaan kuin vuonna 2018. Sopimussotilasjärjestelmän vahvistaminen vähentää olemassa olevaa kouluttajavajetta, vaikka valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahasta huolimatta kouluttajien määrä jää kuitenkin edelleen joissakin joukko-osastoissa alle asetetun tavoitteen (2,5 kouluttajaa/joukkue). 
Esitetyillä lisäyksillä pystytään helpottamaan henkilökunnan jaksamista, mikä on jo pitkään vaikuttanut puolustusvoimien henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöresurssien riittävyys suhteessa tehtäviin on kuitenkin edelleen haasteellinen.  
Vuosina 2012—2015 toteutetulla puolustusvoimauudistuksella tavoiteltiin kokonaisuutta, jossa puolustusvoimien rahoitus, tehtävät ja toiminnan kustannusrakenne ovat tasapainossa. Uudistuksessa puolustusvoimien tehtävien toteuttamiseksi henkilöstön vähimmäismääräksi määriteltiin 12 000 henkilöä. Vuonna 2019 vähimmäismäärän arvioidaan suurin piirein täyttyvän. Huomioon on kuitenkin otettava, että henkilöstötarve on tosiasiallisesti lisääntynyt viime vuosina turvallisuusympäristön muutoksen sekä kansainvälisen toiminnan ja uusien syntyvien suorituskykytarpeiden ja -vaatimusten myötä. 
Uskottavan puolustuksen ylläpitämisen kannalta on suuri merkitys myös sillä, että esitetyillä määrärahoilla pystytään toteuttamaan suunniteltu toiminnan taso varusmieskoulutuksessa (35 maastovuorokautta) ja reservin kertausharjoitusmäärissä (18 000 koulutettavaa reserviläistä). Samoin oleellista on, että lentotuntien (8 800 Hornet- ja 1 650 NH90-lentotuntia) ja alusvuorokausien (1 300 vrk) määrät säilyvät pääosin kuluvan vuoden tasolla.  
Valiokunta on kuitenkin huolissaan tiedossa olevasta lentopolttoaineiden hinnan noususta, joka todennäköisesti aiheuttaa toimintamenopaineita vuonna 2019. Hallituksen tulee tarvittaessa ottaa tarve huomioon lisätalousarvioesityksessä, jotta asetetut lentotuntitavoitteet toteutuvat. Lisäksi valiokunta toteaa, että tarvetta on myös kertausharjoitusten lisäämiseen, mutta nykyinen henkilökunnan määrä ei sitä mahdollista. 
Valiokunta on myös huolissaan puolustusvoimien tilakustannusten voimakkaasta noususta ja pitää tärkeänä, että erilaisia vaihtoehtoja kustannusten pitkän aikavälin hillitsemiseksi edelleen etsitään. Jatkotoimenpiteille antaa pohjaa helmikuussa 2019 valmistuva puolustushallinnon kiinteistöjen omistajuuden selvitys sekä valtiovarainministeriön ehdotukset mm. tyhjien tilojen irtisanomisten helpottamisesta ja asiakasnäkökulman vahvistamisesta.  
Tilakustannusten nousua ei voida kompensoida vähentämällä muiden toimintojen menoja. Kokonaiskustannusten kannalta on lisäksi oleellista, että laajoja peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan aina korjauskustannuksia suhteessa uuden tilan rakentamiseen, joka vastaa nykyisiin toimintavaatimuksiin. Tärkeää on myös jatkaa havaittuihin sisäilmaongelmiin puuttumista ripeästi varusmiesten ja henkilöstön terveyden turvaamiseksi. 
Valiokunta korostaa lisäksi edelleen pohjoismaisten yhteishankintojen merkitystä kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Vaikka yhteishankinnat ovat osoittautuneet melko hankaliksi, aloitteita niiden toteutumiseksi tulee silti jatkossakin esittää.  
Valiokunta nostaa esiin myös Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen riittävyyden ja kiirehtii rahoituksen lisäämistä asetettuun 2 prosentin osuuteen sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voidaan varmistaa mm. suorituskykyjen kehittämisen tuki sekä puolustukselle tärkeän kriittisen kotimaisen osaamisen volyymi.  
Keskeistä on myös turvata kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytykset. Tämä korostuu erityisesti suunnitteilla olevan Euroopan Puolustusrahaston myötä, jotta mahdollistetaan suomalaisten puolustusteollisuusyritysten osallistuminen hankkeisiin ja rahaston täysimääräinen hyödyntäminen Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisessä. Parhaan mahdollisen saannon varmistamiseksi on lisäksi tarpeen tiivistää puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden yhteistyötä.  
Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksessä puolustusministeriön tulostavoitteeksi on asetettu materiaalipoliittisten linjausten toteuttaminen keskeisten hankkeiden ja kehittämisohjelman toimeenpanossa, mikä sisältää myös huoltovarmuudesta huolehtimisen (Valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta, huhtikuu 2016). Linjausten tulee näkyä puolustusvoimien hankintatoimessa siten, että hankinnat tehdään aina kotimaasta, kun se on huoltovarmuus- ja suorituskykysyistä perusteltua. Valiokunta korostaa myös mm. ampumatarvikehankintojen riittävyyttä suhteessa tarvikkeiden käyttöön ja tasaista jakautumista kotimaisen tuotannon turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. 
Momentin päätösosassa on edelleen tarpeen mainita myös teollisuuden viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. Nämä toimenpiteet ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan elintärkeitä suomalaiselle alan teollisuudelle, ja ne tukevat siten vahvasti sotilaallista huoltovarmuutta. Suomessa toimivalla puolustusteollisuudella tulee olla riittävän volyymin ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi asiakkaita myös ulkomailla. Samalla on syytä korostaa, että Suomen vientilupapolitiikan on oltava yhdenmukaista kilpailijamaiden kanssa, ja sen on tuettava luottamuksen säilymistä suomalaisiin toimijoihin. 
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 940 066 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
(1. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
(2. kohta kuten HE 232/2018 vp) 
(3. —8. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
Valtuus 
(1. ja 2. kohta kuten HE 232/2018 vp) 
(3. ja 4. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
18.
Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista on suunniteltu käytettävän noin 1,2 mrd. euroa (44 prosenttia) materiaaliseen valmiuteen vuonna 2019. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä, Laivue 2020 -hanke mukaan lukien, 774 milj. euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 427 milj. euroa.  
Uusista ja aiemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä noin 852 milj. euroa vuonna 2019 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1,949 mrd. euroa. Esitykseen sisältyy kaksi uutta tilausvaltuutta vuosille 2019—2022: materiaalihankintoihin esitetään enintään 72 milj. euron valtuutta materiaalin kehittämiseen ja toimintamenoihin enintään 160 milj. euron tilausvaltuutta, jolla on tarkoitus turvata käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut.  
Mittavasta kunnossapitobudjetista huolimatta kaikilla puolustushaaroilla on haasteita erityisesti varaosien osalta. Valiokunta huomauttaa puolustusvaliokunnan tavoin, että materiaalia hankittaessa tulee aina huomioida elinkaari- ja varaosakustannukset. Etenkin tulevassa HX-hankinnassa elinkaarikustannukset on pystyttävä hallitsemaan ja toteuttamaan hävittäjäkaluston käyttö ilmavoimille osoitetun budjetin puitteissa. 
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille esitetään 2,052 milj. euroa. Esitykseen sisältyvä korotus (23 000 euroa) käytetään kaatuneiden muiston vaalimistyöhön.  
Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on suuri merkitys suomalaisen puolustusjärjestelmän uskottavuuden ja korkean maanpuolustustahdon kannalta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja sen jäsenjärjestöjen organisoima koulutustoiminta täydentää merkittävällä tavalla reserviläisten osaamispohjaa. MPK koulutti vuonna 2017 yli 34 000 reserviläistä, joista puolustusvoimien tilaamaan sotilaalliseen koulutukseen osallistui yli 8 000 reserviläistä ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen noin 26 000 reserviläistä. Yhä tärkeämpää on myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen ja kansalaisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävä koulutus, johon osallistui noin 18 000 kansalaista.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että suunnitteilla olevat muutokset vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudelleen järjestelyistä eivät vaikuta kielteisellä tavalla MPK:n ja sen jäsenjärjestöjen toimintaedellytyksiin. 
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 2 152 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Sotilaalliseen kriisinhallintaan esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle noin 58,5 milj. euroa, joka on 157 000 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot maksetaan ulkoministeriön hallinnonalalta (mom. 24.10.20), ja niihin esitetään noin 51,2 milj. euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu yhteisvahvuus operaatioissa, pääosin Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, tulee olemaan tämän hetken arvion mukaan noin 500 henkilötyövuotta. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimien henkilöstöresurssien niukkuus vaikuttaa myös osallistumiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Valiokunta painottaa, että Suomella tulee tarvittaessa olla valmius lähettää joukkokokoonpanoja uusiin operaatioihin. Samalla on kuitenkin myös tärkeää arvioida kriittisesti käynnissä olevien operaatioiden kustannuksia suhteessa niillä saavutettuihin hyötyihin, kuten Suomen oman puolustuskyvyn kehittämiseen, ja asetettujen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten toteutumista. 
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
10.
Verotus ja tulli
02.
Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 168,168 milj. euroa, joka on 2,562 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Suhteessa kehyspäätökseen lisäystä on 5,693 milj. euroa, josta suurin osa osoitetaan viidennen rahanpesudirektiivin mukaisen pankki- ja maksutilirekisterin perustamiseen (HE 167/2018 vp). Esitykseen sisältyvät myös lisäykset Rajajoosepin rajanylityspaikan perusparantamiseen ja tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen.  
Toisaalta Tullin määrärahatasoa kuitenkin alentavat edelleen yleiset virastojen toimintamenosäästöt, joiden suuruus on 1,8 milj. euroa. Lisäksi perustoimintaan käytettävissä olevia toimintamenoja pienentävät tulliselvitys- ja yhteiskunnan suojaamistehtävien turvaamiseen vuodelle 2018 myönnetyn 1 milj. euron lisäyksen poistaminen ja palautettavaksi esitetty 2 milj. euroa, joka vähennettiin Verohallinnolta vuonna 2018 Tullin toiminnan turvaamiseen. 
Valiokunta pitää myönteisenä, että Tullille myönnettiin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä rahoitusta afrikkalaisen sikaruton torjuntaa edistäviin toimiin 1,11 milj. euroa, joka kattaa välinehankinnat ja juoksevan toiminnan. Myönteistä on myös, että Tulli on saanut Euroopan naapuruusvälineen (ENI) kautta itärajan rajanylityspaikkojen kehittämishankkeisiin lähes 9,7 milj. euroa vuosille 2019—2021. Tämä edellyttää kuitenkin noin 600 000 euron kansallista maksuosuutta vuonna 2019, joka puuttuu talousarvioesityksestä. Lisäksi rahoitusvajausta syntyy Tullin mukaan arviolta 1,44 milj. euroa, jos Tullin TUVE-järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2019. Tullin toimintakyky tulee turvata pitkäjänteisesti sekä nykyisten että uusien tehtävien osalta. Tarvittaessa toimintamenojen tarkistukseen on palattava vuoden 2019 lisätalousarvioesityksissä. 
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää koskevaa hallituksen esitystä (HE 167/2018 vp) ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa. Valiokunta poistaa siten momentilta rekisterin perustamiseen varatun määrärahan 3,94 milj. euroa.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 164 228 000 euroa.  
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Valtuus 
(Kuten HE 123/2018 vp) 
90.
Kuntien tukeminen
Kuntatalouden tila.
Hyvä suhdannetilanne on vaikuttanut myös kuntatalouteen, joka vahvistui edelleen vuonna 2017. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se kasvoi edellisvuodesta noin 540 milj. euroa. Vuosikatteen paraneminen johtuu verotulojen kasvun lisäksi myös toimintamenojen maltillisesta kasvusta ja kuntien omista tehostamistoimista. Ennusteen mukaan myös hallituksen asettama paikallishallinnon nettoluotonantoa koskeva tavoite saavutetaan, sillä sen arvioidaan olevan -0,3 prosenttia suhteessa bruttokansatuotteeseen vuonna 2019, kun alijäämää koskeva tavoite on asetettu -0,5 prosenttiin. 
Vaikka kuntatalous on kokonaisuutena tarkastellen vahvistunut, kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu. Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2017 tilikauden tulos oli negatiivinen 51 kunnalla ja vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa. Vuonna 2019 veroprosenttiaan on ilmoittanut korottavansa 46 kuntaa.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntatalouden kehitysarvio on kuitenkin muotoutumassa odotettua heikommaksi, sillä elokuun ennustepäivityksen jälkeen kunnallisveron tuottoarviota on alennettu 413 milj. eurolla. Ennusteen muutoksesta -312 milj. euroa aiheutui vuoden 2017 verotuksen valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista, -107 milj. euroa vuoden 2018 arvioidusta jako-osuusoikaisusta ja -6 milj. euroa muista tekijöistä. Kevään kuntatalousohjelmaan verrattuna verotulojen alenema on vielä suurempi, sillä kunnallisverotilitykset ovat noin 600 milj. euroa keväällä arvioitua pienemmät.  
Arviot ja ennusteet kunnallisverotilitysten suuruudesta ovat aina osittain epävarmoja, mutta tänä vuonna ennusteissa tapahtunut muutos on poikkeuksellisen suuri. Merkittävä tekijä on suuri veronpalautusten määrä, sillä verovuodelta 2017 maksettavat luonnollisten henkilöiden veronpalautukset kasvoivat edellisvuodesta yhteensä noin 325 milj. eurolla, josta kuntien osuus on noin 200 milj. euroa. Ennakonpalautusten kasvuun ovat vaikuttaneet mm. muutosverokorttien määrän kasvu ja vuositulojen arviointi siinä yhteydessä todellisuutta suuremmiksi sekä kilpailukykysopimus, joka on hidastanut palkkatulojen ja vuosiansioiden kasvua. Myös kotitalousvähennyksen määrä on kasvanut.  
Valiokunta painottaa verotuottoarvioiden hyvää ennustettavuutta ja sen merkitystä kuntatalouden pitkäjänteisessä suunnittelussa. Valiokunta katsoo, että heikentyneestä ennusteesta huolimatta kuntatalouden tilanne ja lähtökohtatilanne on kuitenkin kokonaisuutena hyvä vielä vuosille 2018 ja 2019, sillä kuntatalous saavutti vuonna 2017 historiansa parhaan tuloksen. Tilanne voi kuitenkin olla vaikea etenkin niissä kunnissa, joissa taloudellinen tilanne oli heikko vuonna 2017.  
Vuoden 2019 talousarvio.
Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,5 mrd. euroa, josta kuntien peruspalveluihin osoitetaan noin 8,5 mrd. euroa; tämä on noin 86 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta alentavat mm. kilpailukykysopimukseen liittyvä 29 milj. euron lisävähennys, kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus 213 milj. eurolla, kuntien tehtävien vähentäminen 33 milj. eurolla hallitusohjelman liitteen 6 mukaisesti sekä 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Lisäystä osoitetaan puolestaan lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Veroperustemuutosten seurauksena kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän ensi vuonna 224 milj. euroa, mutta tämä kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavasti peruspalvelujen valtionosuuksia.  
Vuoden 2019 talousarvioon liittyvien valtion toimenpiteiden vaikutusten arvioidaan olevan noin 254 milj. euroa kuntataloutta heikentävä. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä valtionosuusindeksin jäädytys. Kuntien valtionosuusprosentti nousee 25,37 prosenttiin, mikä on 0,03 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. Muutos liittyy uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen, mihin osoitetaan 100 prosentin valtionosuus.  
Valiokunta toteaa, että hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta. Näistä merkittävimpiä ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen sekä vanhuspalvelulain laatusuositus, joihin liittyvä valtionosuuden vähennys on ensi vuonna runsaat 30 milj. euroa. Saadun selvityksen mukaan Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön tekemän kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei esim. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ole toistaiseksi tuonut toivottuja säästöjä. Uudistus on sinänsä tuonut merkittäviä toiminnallisia muutoksia ja mahdollisuuksia mm. toiminnan laajentamiseen sekä laadun parantamiseen, mutta muutokset eivät ole välttämättä vähentäneet kustannuksia. Uudistuksen toimeenpano jatkuu vuonna 2019, jolloin myös kustannusvaikutuksia koskevat arviot tarkentuvat.  
Hallitusohjelmassa asetettiin myös tavoitteeksi karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, mutta sittemmin hallitus laajensi reformin koskemaan koko julkisen talouden toimintaa. Tavoitteen toteutumiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jonka säästöpotentiaalin on arvioitu olevan pitkällä aikavälillä kuntien ja maakuntien nettokustannuksiin noin 230 milj. euroa ja koko julkiseen talouteen noin 330 milj. euroa.  
Valiokunta toteaa, että hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien vaikutus riippuu suurelta osin myös siitä, millaisia päätöksiä kunnat ja kuntayhtymät ja jatkossa maakunnat tekevät ja millä aikataululla toimien taloudelliset vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kunnat jatkavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuuttaan ja elinvoimaisuuttaan ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat valmistautuvat hyvin sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin, jotka liittyvät mm. kunnan rooliin, tehtäviin sekä johtamiseen ja henkilöstöön. Myös kuntien rahoituspohja muuttuu olennaisesti, kun suuri osa kuntien peruspalvelujen laskennallisesta valtionosuudesta siirtyy maakuntien rahoitukseen. Uudistukseen sisältyy toisaalta useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, mutta samaan aikaan kuntien demografinen ja taloudellinen eriytymiskehitys asettavat haasteita kuntien rahoitukselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa turvataan kuntien vastuulle jäävien tehtävien rahoitus ja huolehditaan siitä, että järjestelmä reagoi kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin.  
32.
Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentin määrärahaksi esitetään 30 milj. euroa, jolla on tarkoitus tukea kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistäviä hankkeita. Momentin selvitysosan mukaan kannustintukea kohdistetaan etenkin kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kyseessä on uusi kannustinjärjestelmä, joka rahoitetaan vähentämällä kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että tuettavien hankkeiden kriteerit valmistellaan huolella ja että tuki osoitetaan hankkeisiin, joilla edistetään koko kuntakenttää tukevia uudistuksia sekä kuntien yhteistyönä toteutettavia hankkeita. Valiokunta painottaa, että tuen käyttö ei saa aiheuttaa toimintojen pirstaloitumista, vaan rahoitettavien hankkeiden tulee edistää järjestelmien yhteentoimivuutta sekä kansallisesti tärkeitä digitalisaatioon liittyviä strategisia tavoitteita. 
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
50.
Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Karjalan kielen elvytysohjelma käynnistyi vuoden 2017 talousarvioon sisältyneen määrärahan turvin. Hanke on saatu alkuun, ja toimintaa ollaan nyt siirtämässä enenevässä määrin käytäntöön. Ensi vuoden aikana on tarkoitus kehittää mm. karjalan kielen koulutusta ja julkaisutoimintaa, edistää kulttuuria ja opistojen piiri- ja kerhotoimintaa sekä parantaa tiedotusta ja verkkoaineistoa. Toiminnan tavoitteena on myös matkailun lisääminen.  
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa karjalan kielen elvytysohjelman jatkamiseen.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 537 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 
573 000 
2. 
Paasikivi-Seura 
10 000 
3. 
Tammenlehvän perinneliitto 
63 000 
4. 
Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 
131 000 
5. 
Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 
500 000 
6. 
OKKA-säätiö 
60 000 
7. 
Karjalan kielen elvytysohjelma 
200 000 
Yhteensä 
 
1 537 000 
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Helsingin juutalainen seurakunta on joutunut viime vuosina panostamaan merkittävässä määrin turvallisuuteen, mikä on ollut tarpeellista mm. koulun, päiväkodin ja seurakunnan muun toiminnan ylläpitämiseksi. Tästä on aiheutunut seurakunnalle merkittäviä kustannuksia.  
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 3 613 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 
2 543 000 
2. 
Avustukset Suomen Merimieskirkolle 
134 000 
 
— mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)  
52 000 
3. 
Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 
32 000 
4. 
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 
824 000 
5. 
Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 
80 000 
Yhteensä 
3 613 000 
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentin määräraha on noin 703,7 milj. euroa, mutta yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus rahoitetaan suurelta osin valtiovarainministeriön pääluokasta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Valtionosuuksien vähennykset sekä indeksikorotuksen jäädyttäminen ovat vähentäneet koulutusresursseja, mutta siitä huolimatta koulutusta on kuitenkin uudistettu monella tavalla ja uuden lainsäädännön toimeenpanoon on myös voitu osoittaa lisäresursseja.  
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että nimenomaan varhaiskasvatusta on kehitetty ja sen laatua parannettu. Keskeinen uudistus on 1.9.2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) joka vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua mm. nostamalla päiväkotien henkilöstön koulutustasoa. On siksi tärkeää, että yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusta lisätään 1 000 uudella aloituspaikalla vuosina 2018—2021. Tämän lisäksi on vielä tarpeen arvioida koulutusmäärien riittävyyttä, jotta päiväkotien henkilöstörakenne vastaa vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuslain 37 §:n vaatimuksia. Saadun selvityksen mukaan yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa monilla paikkakunnilla, mutta tilanteen arvioidaan vielä pahenevan eläköitymisen lisääntyessä.  
Valiokunta pitää hyvänä, että 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta koskevaa kokeilua laajennetaan. Näin yhä useammat lapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin, mikä on tärkeää mm. lasten perhetaustoista johtuvien erojen ja syrjäytymisriskin vähentämiseksi. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kokeilu lisää osallistumista varhaiskasvatukseen, sillä 5-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on Suomessa vähäisempää kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa ja osallistumisaste jää myös alle euroalueen ja 34 OECD-maan keskiarvon.  
Valiokunta pitää niin ikään myönteisenä, että positiivisen diskriminaation avustusta (10 milj. euroa) osoitetaan ensi vuonna myös varhaiskasvatukseen. Valiokunta painottaa samalla kodin ja päiväkodin vahvan yhteistyön merkitystä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on jo varhaisessa vaiheessa panostettava vielä nykyistä vahvemmin perheiden ja vanhemmuuden tukeen ja torjuttava näin vakavien ongelmien ilmaantumista.  
Valiokunta pitää tärkeinä perusopetuksen tasa-arvon vahvistamiseen ja laadun kehittämiseen osoitettuja avustuksia, sillä koulujen välillä on selviä alueellisia eroja ja kunnilla erilaiset mahdollisuudet kompensoida valtion rahoitukseen tehtyjä vähennyksiä. Avustuksilla voidaan mm. tukea muita haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimivien koulujen toimintaa. Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa koulutuksellisen tasa-arvon ja laadun edistämiseen esi- ja perusopetuksessa.  
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa vuodesta 2020 lähtien jo perusopetuksen ensimmäisen vuoden keväällä. Lasten ja nuorten hyvän kielitaidon edistämiseksi on tärkeää, että kunnat panostavat monipuoliseen kielitarjontaan ja että jatkossa valmistaudutaan aikaistamaan myös toisen vieraan kielen aloitusajankohtaa.  
Elokuun alussa 2019 voimaan tulevan lukiokoulutuksen uudistuksen tavoitteena on lisätä lukion vetovoimaa ja sujuvoittaa siirtymistä lukio-opinnoista korkeakoulutukseen. Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen kohdennetaan avustuksina 10 milj. euroa, minkä lisäksi osoitetaan 0,38 milj. euroa ylioppilaskokeiden uusimista koskevien rajoitusten poistamiseen. Jatkossa on arvioitava myös lukiokoulutuksen perusrahoituksen riittävyyttä, sillä rahoitus on viime vuosina supistunut tuntuvasti, jolloin kuntien vastuu koulutuksen kustannuksista on vastaavasti kasvanut. Onkin tärkeää, että vastikään (14.11.2018) asetettu lukiokoulutuksen erilaisia rahoitusmallivaihtoehtoja pohtiva työryhmä löytää rahoituspohjaa vahvistavia keinoja.  
Kerhotoiminta.
Hallituksen esityksen mukaan kerhotoiminnan avustus vähenee vajaaseen 3 milj. euroon, koska momentin määrärahaan ei sisälly eduskunnan viime vuonna tekemää 3 milj. euron lisäystä.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kerhoja toimii noin 15 000 kappaletta ja niihin arvioidaan osallistuvan lähes 250 000 oppilasta eli noin 44 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Kerhotoiminnalla on todettu olevan monia suotuisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Toiminta on myös alueellisesti kattavaa ja osallistujille maksutonta matalan kynnyksen toimintaa, jonka puitteissa on helppo harrastaa ja tutustua uusiin harrastuksiin.  
Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa koulujen perinteisen kerhotoiminnan tukemiseen.  
Luku- ja kirjoitustaidon parantaminen.
Suomalaisnuoret ovat lukutaidossa kansainvälistä parhaimmistoa, mutta lukutaitoon liittyy myös huolenaiheita, sillä lukutaidon taso on viime vuosina heikentynyt ja taustatekijät ja asenteet määrittävät aiempaa enemmän oppilaiden lukutaidon tasoa. Suomessa tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin tyttöjen hyväksi. Myös ns. monilukutaito eli ymmärrys eri tyyppisten tekstien, kuvien ja graafisten esitysten viesteistä on heikentynyt. Nuorten lisäksi myös osalla aikuisista on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia jatketaan ja että lukemiseen ja lukutaitoon kiinnitetään huomiota niin neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja edellytys koulussa ja työelämässä pärjäämiselle.  
Valiokunta lisää Lukukeskukselle 150 000 euroa lukutaidon edistämiseen; määräraha osoitetaan momentille 29.80.52. 
Suomalainen peruskoulu ulkomailla.
Valtiovarainvaliokunta katsoi kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 22/2017 vp), että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus on arvioitava. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa selvittävä työryhmä ottaa kantaa mm. oppilaaksi ottamisen kriteereitä ja rahoitusperusteita koskeviin tulkintaepäselvyyksiin.  
Kotikuntakorvaus yksityisille opetuksen järjestäjille.
Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan budjettilausuntoon (SiVL 10/2018 vp) ja pitää tärkeänä, että yksityisten koulujen kotikuntakorvauksista tehdään sivistysvaliokunnan edellyttämä selvitys. Valtion rahoitus määräytyy tällä hetkellä eri tavoin kunnan ja yksityisen järjestäjän välillä. Kuten sivistysvaliokunta korostaa, järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen ja siitä riippumaton, onko ylläpitäjänä kunta vai yksityinen taho tai julkinen laitos. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 708 705 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1.—7. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
8) enintään 32 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtion-avustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan 
(9. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
(11. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
(12. kohta kuten HE 232/2018 vp) 
(13.—18. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
(3. ja 4. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Valiokunta pitää hyvänä uutta koulutusmallia, jossa vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät maahanmuuttajille luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen/ruotsin kielen opetusta. Kotoutumissuunnitelman mukaisesta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ja oppilaitos saa siihen 100 prosentin valtionrahoituksen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että momentin määrärahaa on vuoden 2018 lisätalousarvioissa korotettu, jolloin rahoitusta on osoitettu mm. työvoiman ulkopuolella olevien pakolaistaustaisten naisten kielikoulutukseen.  
Valiokunta painottaa matalan kynnyksen koulutusta, johon mm. kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajaäidit voivat osallistua. Integroitumisen ja työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi on myös tärkeää, että koulutusmahdollisuuksia tarjotaan riittävästi myös silloin, kun kotoutumisaika on jo päättynyt. Maahanmuuttajien kotoutumisen sekä kieli- ja kulttuurikoulutuksen edistämiseksi on myös tärkeää vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten, TE-toimistojen sekä kuntien välistä yhteistyötä.  
Valiokunta pitää myönteisenä, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille on myönnetty erillisrahoitusta myös heikot digitaidot omaavien henkilöiden kouluttamiseen. Digitaalisia taitoja koskevien vaatimusten kasvaessa ja väestön ikääntyessä on jatkossa selvitettävä, miten toiminnan rahoitus saadaan kestävälle pohjalle, jotta koulutusta voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia voitaisiin hyödyntää muutoinkin aiempaa enemmän mm. heikon pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden tietotaidon parantamisessa, sillä oppilaitoksilla on koko maan kattava verkosto ja mahdollisuudet reagoida nopeasti ja joustavasti esille nousseisiin koulutustarpeisiin. Jatkossa on myös syytä arvioida uuden lainsäädännön toimivuutta ja rahoituksen riittävyyttä.  
51.
Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Valiokunta lisää momentille 1 090 000 euroa, josta osoitetaan 
300 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin toimintaan ja vastaavan ruotsinkielisen etäkoulun Nomadskolanin kehittämiseen  
250 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan  
450 000 euroa naisjärjestöjen toimintaan  
50 000 euroa Karjalan Liitto ry:n toimintaan ja 
40 000 euroa Sofian kannatusyhdistys ry:n toimintaan. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 8 403 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 768 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtion-avustuksiin 
2) 6 109 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle 
3) 1 526 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola-toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
20.
Ammatillinen koulutus
Valiokunta pitää ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita hyvinä ja uudistusta tarpeellisena, mutta toteaa, että muutoksen toimeenpano vie käytännössä runsaasti aikaa. Toimintoja on suunniteltava ja organisoitava uudella tavalla ja myös tietojärjestelmiä kehitettävä niin, että ne vastaavat uudistuksen tarpeisiin. Reformin vaikutusten kokonaisvaltaisempi arviointi onkin vielä tässä vaiheessa liian aikaista.  
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että uudistuksen toimeenpano vaatii eräiltä osin vahvempaa tukea. Etenkin lähiopetukselle ja opinto-ohjaukselle on selvästi suurempaa tarvetta, minkä lisäksi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmien (HOKS) laatiminen on osoittautunut aikaa vieväksi ja vaativaksi tehtäväksi. Opetustyön haasteita lisää myös se, että erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut, jolloin lähiopetuksen vähäisyys voi osaltaan heikentää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren mahdollisuuksia menestyä opinnoissaan.  
Valiokunta pitää hyvänä, että uudistuksen toimeenpanoa tuetaan myös ensi vuonna 15 milj. euron lisärahoituksella. Aiempiin säästöpäätöksiin sekä reformin laajuuteen nähden uudistuksen onnistunut läpivienti on kuitenkin erittäin suuri ponnistus koulutuksen järjestäjille. Se edellyttää mm. hyvää johtamista, siihen liittyvää tukea ja koulutusta. Valiokunta painottaa erityisesti tuen ja lähiopetuksen riittävyyttä, jotta myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat tutkintonsa suoritettua, sekä kattavaa tiedotusta uusista toimintatavoista ja mahdollisuuksista. On niin ikään tärkeää panostaa hyvään yhteistyöhön työelämän toimijoiden kanssa ja varmistaa, että työpaikoilla tapahtuva oppiminen edistää ja syventää oppimista.  
Hallitus esittää talousarviota täydentävässä esityksessä uuden osakeyhtiön perustamista, millä vauhditetaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä. Tarkoituksena on, että valtio luovuttaa vastikkeetta 80 milj. euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan osakeyhtiön omaan pääomaan. Perustettava yhtiö tekee hankintoja kilpailuttamalla yritysten ehdotuksia ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä kehittävästä ja koulutusvientiä edistävästä yritystoiminnasta. Rahoitusta myönnetään useammassa erässä vuosien 2019—2021 aikana, jotta ammatillista koulutusta laaja-alaisesti tukeva yritystoiminta kehittyisi tasapainoisesti. 
Valiokunta pitää uusien rahoitusmuotojen kehittämistä kannatettavana. On tärkeää, että uudella rahoitusinstrumentilla saavutetaan vaikuttavuutta, lisätään ajanmukaisten ja monipuolisten oppimisympäristöjen saatavuutta ja edistetään näin reformin toimeenpanoa.  
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on parantanut osaavan työvoiman saatavuutta monin eri tavoin mm. lisäämällä lyhytkestoista ammatillista koulutusta ja jatkamalla ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisäystä 1 000 opiskelijavuodella. Jotta työvoimapula ei olisi yritysten kasvun esteenä, hallituksella on oltava jatkossakin valmiutta osaavan työvoiman saatavuutta parantaviin toimenpiteisiin ja myös pelkän perusasteen varassa olevien osaamistason nostamiseen. 
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan noin 3,1 mrd. euroa, joka on noin 168 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksistä valtaosa aiheutuu määräaikaisten lisäysten ja kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten poistumisesta.  
Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin merkittäviä lisäpanostuksia, kuten nuorille tutkijoille tarkoitettu Suomen Akatemian myöntövaltuuden lisäys (25 milj. euroa). Kuluvan vuoden tapaan myös vuonna 2019 on käytettävissä 25 milj. euron lisärahoitus ns. Lippulaivahankkeeseen, minkä lisäksi Business Finlandin avustusvaltuutta korotetaan 74 milj. eurolla. Tämä vahvistaa Business Finlandin mahdollisuuksia tukea erityisesti yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä tehtävää soveltavaa tutkimusta.  
Talousarviota täydentävässä esityksessä huippututkimukseen suunnataan vielä lisäpanostuksia perustamalla lippulaivatoimintaa tukeva säätiö, johon on tarkoitus siirtää 60 milj. euron edestä valtion omistamia osinkoa tuottavia osakkeita. Säätiön myöntämällä rahoituksella pyritään vahvistamaan tutkimusrahoitusta ja tukemaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä.  
Valiokunta pitää em. määrärahalisäyksiä merkittävinä, sillä Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset (TKI) ovat viime vuosina laskeneet. Kun TKI-menojen osuus bkt:sta oli Tilastokeskuksen mukaan 3,75 prosenttia vuonna 2009, vastaava luku oli vuonna 2017 enää 2,76 prosenttia. Nyt TKI-osuus on kääntynyt kasvuun, ja sen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,80 prosenttia. Jatkossa sekä julkista että yksityistä TKI-rahoitusta on edelleen lisättävä, jotta TKI-rahoitus nousee mm. tutkimus- ja innovaationeuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti 4 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta korostaa, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä osaavan työvoiman riittävyys ovat keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä ja niillä on merkittävä rooli kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittymisessä. On myös ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, että suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat houkuttelevia sekä Suomesta että muualta tulevien näkökulmasta. 
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 milj. eurolla myös vuonna 2019. Rahoituksen reaaliarvo on muutoin vähentynyt tuntuvasti, sillä esim. vuoteen 2015 verrattuna vuoden 2019 rahoitus on 41 milj. euroa pienempi. Ammattikorkeakoulujen toiminta on kuitenkin tehostunut, sillä suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut opiskelijoiden määrän pysyessä ennallaan.  
Valiokunta korostaa rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä jatkuva hankerahoituksen hakeminen kuluttaa voimavaroja ja lisää koulujen hallinnollista työtä. Valiokunta pitää myös tärkeinä toimia, joilla edistetään ammattikorkeakoulujen, yritysten ja työelämän yhteistyötä TKI-toiminnassa.  
80.
Taide ja kulttuuri
Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen esitetään noin 444 milj. euroa, joka on noin 15 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahojen vähennys aiheutuu pääosin kertaluonteisten määrärahojen päättymisestä, mutta myös mm. valtionosuusteattereiden ja -orkestereiden rahoitus pienenee, kun henkilötyövuoden hinta alenee. Rahapelitoiminnan voittovarojen osuus kulttuurin ja taiteen rahoituksesta on noin 246 milj. euroa, jossa on 8 milj. euroa kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna.  
Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus etenee siten, että julkisen talouden suunnitelmassa on varattu yhteensä 7 milj. euroa museoiden ja esittävän taiteen vapaiden ryhmien toimintaedellytyksien parantamiseen vuodesta 2020 lukien. Jo ensi vuoden talousarvioon sisältyy 1 milj. euron määräraha, joka kohdennetaan rahoituslain ulkopuolisen esittävän taiteen kentän avustuksiin. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän osalta työryhmän ehdotukset ovat sen sijaan siirtyneet jatkovalmisteluun.  
On myönteistä, että uudistuksen toimeenpanoon osoitetaan lisäresursseja, vaikka asiaa valmistelleen työryhmän toimeksiannon lähtökohtana oli, että uudistus toteutettaisiin valtiontaloudellisten vaikutusten kannalta kustannusneutraalisti. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin katsottu, että lisärahoitus ei vielä paranna toimintaedellytyksiä, koska toimijoita on paljon ja alan nykyisetkin resurssit ovat riittämättömät.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistustyö jatkuu ja että sen puitteissa löydetään ratkaisut, jotka parantavat toimijoiden toimintaedellytyksiä ja toiminnan monimuotoisuutta. Valiokunnan arvion mukaan uudistuksen toteuttaminen edellyttää lisäresursseja, minkä ohella on tärkeää, että uudistuksen kustannuksia ei kateta esim. vähentämällä Tampereen Työväen Teatterin rahoitusta. Ratkaisujen tulee tukea kulttuurilaitosten toimintaa, kulttuurin elinvoimaisuutta sekä esittävän taiteen eri alojen toimintamahdollisuuksia. Valiokunta katsoo, että ennen lopullisia päätöksiä on syytä laatia perusteelliset vaikutusarviot, jotta nähdään, miten ehdotetut muutokset vaikuttaisivat rahoitukseen.  
Valiokunnan lausumaehdotus
1
Eduskunta edellyttää, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen valmistelu etenee laaja-alaisesti ja että valmistelun yhteydessä arvioidaan huolellisesti eri mallien vaikutukset esittävän taiteen rahoitukseen ja toiminnan kehitykseen ja turvataan uudistukselle riittävät resurssit.  
Kulttuurin kärkihankkeet.
Kulttuurin kärkihankkeet päättyvät vuoden 2018 lopussa, mutta on myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha kärkihankkeissa tehtyjen toimien vakiinnuttamiseksi. Saavutettujen tulosten juurruttaminen on tärkeää, sillä esim. kouluissa käynnistetyn harrastustunti-mallin tulokset ovat olleet erinomaisia. Myös prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kärkihankkeen myötä edennyt, mutta toiminnan vakiinnuttaminen vaatii vielä jatkotyötä. Valiokunta korostaa kulttuurin merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä myös alueellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden vahvistajana. 
Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä.
Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä käynnistettiin vuoden 2017 talousarviossa, ja sen vuosibudjetti on 10 milj. euroa vuosina 2017—2019. Saadun selvityksen mukaan järjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Sillä on ollut selkeä työllistävä vaikutus, ja se on parantanut osaamista, verkostoitumista sekä suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Tuotantokannustimen avulla tehtyjä tuotantoja on tehty eri puolilla maata ja ne ovat olleet siten myös alueellisesti tärkeitä. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että kannustinjärjestelmän jatkuvuus varmistetaan ja huolehditaan siitä, että kannustin on kilpailukykyinen muiden maiden vastaaviin kannustimiin nähden. 
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) määrärahat ovat vähentyneet viime vuosina tuntuvasti ja sen toimintaa on sopeutettu monin eri tavoin. KAVIn resursseja on lisätty hieman vuosien 2019—2022 kehyspäätöksessä, mutta tämä ei riitä kattamaan kaikkia välttämättömiä uudistustarpeita. Valiokunta lisää momentille 80 000 euroa KAVIn palvelutoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 750 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Kirjastot ovat saaneet uuden kirjastolain myötä merkittävän yhteiskunnallisen roolin, johon sisältyy lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kirjaston tulee lain mukaan tarjota myös opastusta digitaalisten palvelujen käyttöön. Kirjastot palvelevat henkilöasiakkaiden lisäksi myös yhteisöjä, ja ne ovat merkittävin järjestöjen vapaaehtoistyön tila. 
Kirjastoilla on tärkeä rooli digituen tarjoajana paikallistasolla, mutta kirjastoilla on suuria haasteita tuen tuottamisessa, sillä laitekanta, henkilöstön osaaminen ja henkilöresurssit eivät useinkaan vastaa tuen ja opastuksen suureen tarpeeseen. Myös kuntakohtaiset resurssit ovat erilaisia.  
Valiokunta lisää momentille 860 000 euroa kirjastojen digihankkeesen, jolla kehitetään kirjastojen henkilöstön osaamista ja vahvistetaan valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen yhteydessä luotua toimintamallia, jossa korostuu mm. laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 4 560 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(ar-viomääräraha)
Valiokunta viittaa momentin 29.80.52 kohdalla todettuun ja lisää momentille 595 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 47 077 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesityksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitettu määräraha alenee kopioinnin vähenemisen vuoksi nykyisestä 11 milj. eurosta 9 milj. euroon. Tämän lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu, että hyvitys alenee 4 milj. eurolla vuodesta 2020 lähtien.  
Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sitä, että teoksia ja lähioikeuksien suojan kohteita kopioidaan yksityiseen käyttöön. Aiemman laitemaksujärjestelmän jälkeen Suomessa siirryttiin budjettipohjaiseen hyvitykseen vuoden 2015 alussa, jolloin hyvityksen taso asetettiin 11 milj. euroon. Päätös ei perustunut tutkittuun tietoon, vaan kyse oli lähinnä poliittisesta kompromissista. Hyvityksen edunsaajat katsovat, että hyvityksen taso oli jo alusta lähtien liian matala ja että nyt tehty ratkaisu ei ota huomioon oikeudenhaltijoiden lakiin ja direktiiviin perustuvaa etua eikä päätöksestä aiheutuvaa haittaa.  
Tekijänoikeuslain 26 a §:n mukaan valtion talousarvioon sisältyvän määrärahan tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Myös EU:n tekijänoikeutta koskeva tietoyhteiskuntadirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita sopivaan hyvitykseen.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksityisen kopioinnin määrää tutkitaan vuosittain ja tutkimustulosten pohjalta arvioidaan vuosittaista määrärahatarvetta. Kopioinnin määrä on tutkimuksen mukaan vähentynyt, mutta toisaalta kopiointi on muuttunut, kun teknologiakehityksen myötä oikeudenhaltijoiden materiaalia käytetään yhä kasvavassa määrin internetin kautta. Ta- loustutkimuksen arvion mukaan musiikin ja av-tuotteiden yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta myynnin menetyksinä on noin 32—44 milj. euroa vuodessa. Arvio on suuntaa antava, mutta se osoittaa selkeästi, että yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta oikeudenhaltijoille on merkittävä. 
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan mahdollisimman pikaisesti ja että se saatetaan kestävälle pohjalle. Määrärahan mitoituksessa tulee pyrkiä arvioimaan myös sitä, mikä on kokonaisuutena katsoen kohtuullinen hyvitys oikeudenhaltijoille, kun otetaan huomioon yksityisen kopioinnin määrä ja kopioinnista ja siihen verrattavasta muusta yksityisestä käytöstä oikeudenhaltijoille aiheutuva todellinen haitta.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuosia 2020—2023 koskevan kehyspäätöksen valmistelussa, että määräraha säilyy 11 milj. eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä.  
Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 
Valiokunnan lausumaehdotus
2
Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot siten, että asia voidaan ottaa huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa ja järjestelmän vaatima rahoitus vuosia 2020—2023 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
(2. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta lisää momentille 455 000 euroa, josta osoitetaan  
55 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan 
100 000 euroa rauhantyön järjestöjen avustuksiin  
100 000 euroa Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan ja 
200 000 euroa Suomi-Venäjä-seuran toimintaan. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 370 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1.—3. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
4) Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan (Uusi) 
5) Suomi-Venäjä-seuran toimintaan. (Uusi) 
52.
Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Lukutaidon parantaminen.
Valiokunta viittaa edellä momentin 29.10.30 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 150 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon parantamista edistäviin hankkeisiin. 
Kuhmon Kamarimusiikki.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuhmon Kamarimusiikin 50-vuotisjuhlavuoden erikoisjärjestelyihin, joita ovat mm. festivaalin historiikki, valokuvanäyttely ja tilataideteos.  
Sorin Sirkus.
Saadun selvityksen mukaan Sorin Sirkukselle ei myönnetty nuorisolain mukaisen osaamiskeskuksen valtioapukelpoisuutta ohjelmakaudelle 2017—2019 mm. sen vuoksi, ettei sen hakemuksesta käynyt riittävällä tavalla ilmi toiminnan valtakunnallinen laajuus. Sirkuksen valtionavustus on siksi vähentynyt ensin 48 prosentilla ja edelleen 100 prosentilla vuodesta 2019 alkaen, mikä asettaa merkittäviä sopeutustarpeita sirkuksen toiminnalle.  
Saadun selvityksen mukaan Sorin Sirkus toimii mm. sosiaalisen sirkuksen keinoin syrjäytymisen ehkäisyssä ja se on ainoa toimija Suomessa, joka tällä hetkellä kouluttaa sosiaalisen sirkuksen ohjaajia. Sirkus on myös aktiivinen nuorisosirkus ja keskeinen toimija alan kansainvälisessä kehityksessä. Valiokunta pitää toiminnan turvaamista tärkeänä ja lisää momentille 155 000 euroa. 
Taide Boxissa.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Taide Boxissa -hankkeen toteuttamiseen. Kyseessä on Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon ideoima hanke, jolla pyritään parantamaan taiteen saavutettavuutta viemällä taidetta museoiden ja näyttelytilojen ulkopuolelle, kuten kouluihin, hoitolaitoksiin, virastoihin ja vankiloihin. Näin pyritään tavoittamaan niitä henkilöitä, jotka eivät esim. elämäntilanteensa vuoksi pääse käyttämään museo- ym. taidepalveluita.  
Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön kulttuurivaihtoon, kuten taidekokoelman näytteille asettamisen valmisteluun ja toteutukseen muissa Pohjoismaissa, kansainväliseen taiteilijavaihtoon sekä Kemijärven kuvanveistoviikkojen kansainvälistymisen edistämiseen. 
Ruokatietonäyttely. Suomen maatalousmuseo Sarkaan on vuonna 2016 valmistunut uusi perusnäyttely ja kuluvana vuonna valmistuu uusi Viikki-halli, johon sijoitetaan Helsingin Viikistä saatava Helsingin yliopistomuseon aikaisemmin hallinnoima vanhan Viikin maatalousmuseon kokoelma. Näiden lisäksi museolla on näyttelyhalli, jossa on esillä Suomen maatalouden koneistumista kuvaava näyttely. Näiden näyttelyiden sisälle on tarkoitus rakentaa ruokamuseo, joka keskittyisi ruokaan ja ruoan tuotantoon. Sen rinnalle on tarkoitus tehdä myös digitaalinen virtuaalinäyttely, joka sisältäisi kattavat ja perusteelliset tiedot näyttelystä ja joka palvelisi erityisesti lapsia ja nuoria.  
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Suomen maatalousmuseo Sarkaan pystytettävän ruokatietonäyttelyn kustannuksiin.  
Lisäksi valiokunta lisää momentille 20 000 euroa Hetan Musiikkipäivien 50-vuotisjuhlajärjestelyihin ja 20 000 euroa Sata Häme soi -festivaalin kehittämiseen.  
Yhteenveto 
Momentille lisätään yhteensä 595 000 euroa, josta osoitetaan 
150 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon edistämiseen 
50 000 euroa Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtuman 50-vuotisjuhlan erikoisjärjestelyihin 
155 000 euroa Sorin Sirkuksen toiminnan turvaamiseen 
50 000 euroa Taide Boksissa -hankkeen toteuttamiseen 
50 000 euroa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön kulttuurivaihtoon ja -vientiin 
20 000 euroa Sata Häme soi -festivaalin kehittämiseen 
20 000 euroa Hetan Musiikkipäivien 50-vuotisjuhlan erikoisjärjestelyihin ja 
100 000 euroa ruokatietoa ja historiallista ruokataloutta koskevan näyttelyn toteuttamiseen Suomen maatalousmuseo Sarkaan. 
Momentilta vähennetään 595 000 euroa, joka lisätään momentille 29.80.31. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu. 
90.
Liikuntatoimi
30.
Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta pitää hyvänä, että Liikkuva koulu -hankkeen jatkona käynnistetään Liikkuva opiskelu -ohjelma, joka on tarkoitettu toisen asteen koulutukseen. Kohderyhmä on hyvä, sillä erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten tiedetään liikkuvan varsin vähän. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on jo ollut suurta, sillä Liikkuva opiskelu -ohjelmaa on pilotoitu vuodesta 2017 lähtien, ja siihen on saatu mukaan jo 150 000 oppilasta. Liikunnan lisääminen edistää myös oppimista, kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa ja tukee siten koulujen ja oppilaitosten perustehtävää. Liikkuva opiskelu -ohjelman puitteissa on tarkoitus käynnistää pilotteja myös korkea-asteella.  
Liikkuva koulu -ohjelma onnistui alustavien arvioiden mukaan erittäin hyvin; se saavutti noin 90 prosentin kattavuuden kunnista, peruskouluista ja peruskoululaisista. On erittäin tärkeää, että ohjelman puitteissa luodut käytännöt ja toimintatavat jatkuvat ja että kunnat ottavat vastuun toiminnan järjestämisestä ja rahoituksesta. On niin ikään tärkeää, että kärkihankerahoituksen päättyessä kunnille tarjotaan riittävää tukitoimintaa toiminnan jatkamiseen.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan roolia lisätään myös varhaiskasvatuksessa, sillä liikuntatottumukset alkavat vakiintua jo kolmen ikävuoden jälkeen. Valtion liikuntaneuvoston mukaan (VLN:n julkaisuja 2018:6) jo alle kouluikäisistä lapsista moni liikkuu liikuntasuosituksiin nähden liian vähän, eikä myöskään perheiden elämäntapa tue riittävästi alle kouluikäisten lasten liikkumista ja liikuntaa. Kun suurin osa 2—6-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, on päiväkoti oivallinen paikka kehittää lasten liikkumista.  
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lasten liikuntaa edistävien pilottien käynnistämiseen varhaiskasvatuksessa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 3 800 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
50.
Rahapelitoiminnan tuototurheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
Liikunnalle esitetään noin 158 milj. euroa, josta noin 155 milj. euroa koostuu rahapelitoiminnan tuotoista.  
Valiokunta korostaa, että valtion liikuntapolitiikan keskeinen päämäärä on edistää koko väestön liikunnallista elämäntapaa. Saadun selvityksen mukaan lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.  
Liikunnan puute ja siitä aiheutuvat väestön terveyshaitat ovat kansantalouden näkökulmasta tulevaisuuden suuria uhkakuvia. Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja, ja kustannukset kasvavat vuosittain väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun vuoksi. Kustannuksista on erilaisia arvioita, mutta esim. huhtikuussa 2018 julkaistun valtioneuvoston raportin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018) mukaan liian vähäisen liikkumisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla laskentamallista riippuen 3,2—7,5 mrd. euroa.  
Liikunnan edistäminen edellyttää kaikkien hallinnonalojen johdonmukaisia toimia ja liikunnan sekä liikuntaneuvonnan lisäämistä mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa, päiväkodeissa ja ikääntyneen väestön palveluissa. Myös kävelyn ja pyöräilyn sekä ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön edistäminen sekä monet muut matalan kynnyksen toiminnot tukevat liikunnallista elämäntapaa.  
Valiokunta painottaa samalla liikuntapaikkarakentamisen merkitystä ja toteaa, että sille olisi selvästi suurempi tukitarve kuin mihin talousarvio antaa mahdollisuuden. Liikuntapaikkarakentamisen lisäämiseksi ja vauhdittamiseksi on tärkeä löytää myös vaihtoehtoisia rahoitus- ja yhteistyömalleja yksityisten toimijoiden kanssa. On kuitenkin samalla huolehdittava siitä, että harrastamisen hinta pysyy kohtuullisena.  
Valiokunta viittaa liikuntapoliittiseen selontekoon (VNS 6/2018 vp), jonka mukaan lapsista ja nuorista jopa kaksi kolmasosaa liikkuu seuratoiminnassa. Seuratoiminta on siten merkittävä liikuttaja Suomessa, mutta liikunnan kustannukset ovat nousseet, ja osa lapsista jää toiminnan ulkopuolelle perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Selonteon mukaan tutkimustulokset osoittavat, että urheiluseuraharrastuksella on keskeinen vaikutus siihen, onko lapsella myös aikuisena liikunnallinen elämäntapa.  
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa seuratukeen, joka kohdennetaan vähävaraisten lasten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen.  
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa, joka lisätään momentille 29.90.52. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu. 
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden ar-viointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Edellä momentin 29.90.50 kohdalla esitettyyn viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 474 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
91.
Nuorisotyö
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentin määrärahasta osoitetaan työpajatoimintaan 13,5 milj. euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että avustus ei kuitenkaan riitä kaikille sitä hakeville, sillä valtionavustusten hakijoita on nyt aiempia vuosia enemmän. Kun vuonna 2013 valtionavustuskelpoisia työpajaorganisaatioita oli 204, vuonna 2018 niitä oli 239. Tämän lisäksi vireillä on vielä seitsemää uutta toimijatahoa koskeva hakemus päästä valtionavustuksen piiriin.  
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu myös esille huoli siitä, miten maakunta- ja sote-uudistus ja kasvupalveluja koskeva uudistus heijastuvat työpajatoiminnan jatkuvuuteen ja työpajojen mahdollisuuteen tuottaa palveluja. Kriittiset vaikutukset liittyvät mm. kuntouttavan työtoiminnan asemaan ja kuntien mahdollisuuksiin tuottaa kasvupalveluita.  
Työpajatoiminnalla on saatu hyviä tuloksia, sillä noin 80 prosenttia nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tms. aktiivitoimintaan. Työpajoilla on siten tärkeä rooli mm. syrjäytymisvaarassa oleville tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja myös työllistymiseensä tukea tarvitseville aikuisille. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että työpajatoiminnan rahoituspohja turvataan ja että työpajojen toiminta organisoidaan uudistusten yhteydessä niin, että ne pystyvät jatkossakin tarjoamaan monipuolisia palveluja. On myös tärkeää, että työpajoja hyödynnetään osaamisen hankkimista tukevina oppimisympäristöinä ja että työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä kehitetään.  
Etsivän nuorisotyön ja nuorten sosiaalisen vahvistamisen edellytyksiä parannetaan nostamalla tätä määrärahakokonaisuutta 0,5 milj. eurolla. Kun etsivään nuorisotyöhön käytetään budjettivarojen lisäksi myös rahapelitoiminnan tuottoja, on siihen kaiken kaikkiaan käytettävissä 12,65 milj. euroa.  
Etsivää nuorisotyötä tehdään lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja se tarjoaa nuorille varhaista tukea ja vahvistaa nuoren valmiuksia päästä eteenpäin. Etsivän nuorisotyön tulokset ovat hyviä, mutta syrjäytymisen ja siitä aiheutuvien inhimillisten ja taloudellisten menetysten vähentämiseksi tarvitaan edelleen yhä vaikuttavampia toimia, kuten laadukkaita peruspalveluja, matalan kynnyksen palveluja sekä oikea-aikaisia ehkäiseviä toimia. Etsivän nuorisotyön tuloksellisuuden parantamiseksi on myös tärkeää kehittää tiedontuotantoa, vaikuttavuusmittareita ja rahoituksen läpinäkyvyyttä.  
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeeseen liittyvät uudet vaikuttavat toimintamuodot vakiintuvat ja vähentävät osaltaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Esimerkiksi alle 30-vuotiaille tarkoitetut Ohjaamot ovat osoittautuneet toimiviksi matalan kynnyksen palvelupisteiksi.  
Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa, josta osoitetaan 800 000 euroa työpajatoimintaan, 500 000 euroa Nuotta-valmennukseen ja 200 000 euroa etsivään nuorisotyöhön haja-asutusalueilla. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 21 023 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
52.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Kielipesätoimintaan esitetään yhteensä 1,1 milj. euroa, josta 250 000 euroa rahoitetaan momentilta 29.91.50. Kielipesä on uhanalaisen vähemmistökielen ja kulttuurin elvytykseen tarkoitettu toimintamuoto, jolla on keskeinen merkitys inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielten säilymisen kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kulttuuri- ja kielipesien rahoitustarve vuodelle 2019 on noin 1,2 milj. euroa, mikä turvaisi olemassa olevien kielipesien toiminnan ja antaisi mahdollisuuden kielipesätoiminnan kehittämiseen.  
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kielipesien toimintaan.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 750 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja tutkimus
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 72,655 milj. euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahaa esitetään nostettavaksi 2,085 milj. eurolla vuoteen 2018 verrattuna. Luonnonvarakeskus on joutunut supistamaan toimintaansa nopeassa tahdissa vuodesta 2015 alkaen. Ennen Luonnonvarakeskusta toimineiden, fuusiossa yhdistyneiden laitosten määrärahat olivat yhteensä 94,9 milj. euroa, joten määrärahoja on vähennetty yli 22 milj. euroa (23 prosenttia) talousarvioesitykseen verrattuna. 
Valtioneuvoston periaatepäätös (5.9.2013) valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta on alentanut Luonnonvarakeskuksen perusrahoitusta 19 milj. eurolla. Vastaava lisäys tehtiin tutkimuksen uusiin rahoitusinstrumentteihin: Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitukseen sekä valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan selvitys- ja tutkimusrahoitukseen. Uusien instrumenttien rahoitus koottiin lähes yksinomaan tutkimuslaitoksilta (osuus 1/3 julkisesta tutkimuksesta), mutta sitä ovat jakamassa kaikki, ml. yliopistot (osuus 2/3 julkisesta tutkimuksesta). Aktiivisuudesta huolimatta Luonnonvarakeskus on saanut uusista instrumenteista vuositasolle kohdistettuna keskimäärin vain noin 2 milj. euroa.  
Rakenteellisten uudistusten ansiosta Luonnonvarakeskus on onnistunut uudistumaan siten, että se on edelleen biotalouden johtava, kansainvälisesti tunnustettu ja kansallisesti hyvin palveleva tutkimusorganisaatio. Tämä on edellyttänyt tulorahoituksen kasvattamista 31 prosentista 39 prosenttiin kokonaismenoista vuosina 2015—2018. 
Valiokunta on kuitenkin huolissaan Luonnonvarakeskuksen rahoituksen riittävyydestä. Mikäli ulkopuolisen rahoituksen kasvu ei toteudu tavoitteen mukaisesti ja tulevien vuosien talousarviorahoitukseen kohdistuvat leikkaukset toteutuvat, niin nykyistä toimintakykyä ei pystytä turvaamaan. Lisäksi on huolehdittava uusien tehtävien, kuten ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusarviointien edellyttämästä rahoituksesta.  
Valiokunta korostaa, että bio- ja kiertotalouden kasvu tarvitsee yhä vahvempaa tutkimuspohjaista tietoa tukemaan esimerkiksi biotalousinvestointeja koskevaa päätöksentekoa. 
Turvemaan käyttö. Turvemaan peltojen osuus on suurin Pohjois-Pohjanmaalla (28 prosenttia viljelyalasta). Turvemaiden viljelyn katsotaan kiihdyttävän ilmaston lämpenemistä, ja esillä on ollut niiden viljelykäyttöä rajoittavat toimet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätöksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa erityisesti peltojen turvekerroksen paksuuden vaikutuksesta ravinteiden kulkeutumiseen ja hiilen sitoutumiseen. Luonnonvarakeskus on tehnyt tutkimuksesta hankesuunnitelman, mutta budjettirahoitus ei riitä sen toteuttamiseen. Myöskään yksittäiset yritykset eivät ole halukkaita rahoittamaan vahvasti yleishyödyllistä hanketta. 
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa luomututkimukseen ja 200 000 euroa turvemaan hiilidioksidipäästöjen tutkimiseen ja ehdottaa lisäksi seuraavan lausuman hyväksymistä: 
Valiokunnan lausumaehdotus
3
Eduskunta edellyttää, että Luonnonvarakeskuksen perusrahoitusta vahvistetaan, jotta turvataan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien vaikuttavuusarviointien laatiminen sekä maatalouden tutkimus- ja jalostustoiminta, jolla vastataan ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin viljelyolosuhteisiin, sekä virastolle osoitettujen muiden tehtävien suorittaminen. 
Susitutkimus ja -seuranta.
Momentille esitetään 300 000 euron lisäystä susitutkimukseen ja -seurantaan. Susien määrä on viime aikoina lisääntynyt erityisesti Länsi-Suomessa, ja esimerkiksi Pohjanmaalla yhteydenotot poliisiin ovat kasvaneet nopeasti. Poliisi on myös ilmoittanut tarvitsevansa tukea muilta viranomaisilta aiheen käsittelyyn kansalaisten kanssa.  
Valiokunta pitää välttämättömänä, että susien aiheuttamat vahingot ja kansalaisten susia koskeva huoli otetaan vakavasti. Näin ollen on tarpeellista, että määräraha mahdollistaa kenttähenkilön palkkaamisen alueen susikannan seurantaan sekä osallistumiseen paikalliseen keskusteluun ja tilaisuuksiin asukkaiden huolten vähentämiseksi. Vastaavasta susiyhdyshenkilöstä on ollut hyötyä mm. Lounais-Suomessa. Samoin myönteistä on, että vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle ei enää tänä vuonna aseteta ylärajaa ja lisäksi uuden sudenhoitosuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2019.  
Määräraha mahdollistaa myös susien pannoituksen, jolla pyritään saamaan tietoa laumojen liikkeistä ja siten ehkäistä mm. metsästyskoiravahinkoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pannoitus ei ole saanut varsinkaan Pohjanmaalla tukea ja se ei toteudu suunnitellussa mittakaavassa.  
Valiokunta katsoo, että esitetyn määrärahan käytön tulee edellä olevan perusteella painottua Luonnonvarakeskuksen tekemään kenttätyöhön, kuten havaintojen vahvistamiseen ja DNA-näytteiden keräämiseen sekä poliisin työn tukemiseen susivahinkojen vähentämiseksi ja kansalaisten kokeman turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Tämän suuntaisen työn tarve on suuri. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 155 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
10.
Maaseudun kehittäminen
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 3,466 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa (34 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Vielä vuonna 2011 valtionapu oli yli 10 milj. euroa, johon verrattuna vähennystä olisi lähes 70 prosenttia. Neuvonnan valtionapu kohdennetaan kattavan valtakunnallisen neuvonnan saatavuuteen ja neuvontapalveluiden hintojen alentamiseen.  
Määrärahan leikkaus ei ole valiokunnan mielestä perusteltua, koska neuvontaan käytetyllä rahalla saavutetaan moninkertainen vipuvaikutus maatilojen ja maaseutuyritysten kannattavuuteen. Toimintaympäristön haasteista huolimatta tilan kannattavuuteen vaikuttavat eniten maatilan omat päätökset ja toimenpiteet. Tuotanto-, talous- ja johtamisasiantuntijapalveluilla voidaan tukea näitä toimenpiteitä ja parantaa maatilojen tuottavuutta ja kannattavuutta sekä pelastaa tiloja konkursseilta. Määrärahan avulla autetaan maatilayrityksiä myös jaksamaan henkisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Valiokunnan saamien selvitysten perusteella markkinahintojen alentumisesta ja sääoloista johtuva maatilatalouden kannattavuuskriisi olisi nykyistä suurempi ilman neuvonnan työtä. 
Valiokunta korostaa neuvontajärjestöjen kiinteää ja saumatonta yhteistyötä sekä maa- ja metsätalousministeriön vastuuta määrärahan jaossa. Suomen kokoisella pienellä toimijalla ei ole varaa kehittää päällekkäisiä järjestelmiä tai tukea useiden eri tahojen organisoimaa samankaltaista toimintaa. 
Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa, josta 50 000 euroa osoitetaan Suomen Hevostietokeskus ry:lle. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 5 266 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
55.
Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 3,305 milj. euroa, joka on 600 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. 4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvua sekä kykyä ja halua ansaita toimeentulonsa omalla työllään. Samalla ennaltaehkäistään syrjäytymistä koko Suomessa. 
Toiminta luo tulevaisuuden uskoa erityisesti maaseudun lapsille ja nuorille, vaikka enenevässä määrin toimintaa on myös kaupungeissa. Harvaan asutuilla seuduilla 4H-toiminta on yhä useammin ainoa harrastus lähellä kotia. Yhdistyksissä on yhteensä noin 50 000 nuorisojäsentä. Järjestö työllistää vuosittain 7 000 nuorta,joten se on merkittävä nuorten kesätyöpaikkojen järjestäjä, ja lisäksi mukana on lähes 1 500 nuorta 4H-yrittäjää. Nuorille maksettiin palkkoja 4,1 milj. euroa ja 4H-yrittäjien liikevaihto oli 1 milj. euroa vuonna 2017. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Suomen Metsäsäätiön kanssa ja siten on mahdollistettu vuosittain yli 30 000 koululaisen tutustuminen metsäluontoon ja metsäalan ammatteihin. 
Valiokunta pitää 4H-järjestön toimintaa vaikuttavana ja tarpeellisena. Valtionavulla on ratkaiseva vaikutus toiminnan organisointiin eri puolilla Suomea, ja sillä voidaan myös edesauttaa nuorten työllistymistä ja yritystoimintaa.  
Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 3 905 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
63.
Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentilta esitetään myönnettäväksi kylätoiminnan valtionapuun 1,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2018 tasoa.  
Kylätoiminnan valtionavulla on keskeinen vipuvaikutus kyläyhdistysten tekemään vapaaehtoistyöhön, johon osallistuu jopa 600 000 maaseudun vakinaista ja vapaa-ajan asukasta laaja-alaisesti ammateista, elinkeinoista, sukupuolesta ja iästä riippumatta. Kylätoiminnan tavoitteena on mm. kehittää uusia palveluratkaisuja, edistää pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja maahanmuutta-jien kotouttamista sekä aktivoida asukkaita elinympäristönsä parantamiseen. Myös kyläyhdistysten ylläpitämät lukuisat kylätalot muodostavat erittäin merkittävän yhteisöllisen kohtaamispaikan ja palvelualustan paikallistoiminnalle.  
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 3 100 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
20.
Maa- ja elintarviketalous
Maatalouden kannattavuus 
Maatalouden suurin yksittäinen ongelma on edelleen tuotannon heikko kannattavuus, jonka taustalla on tuottajahintojen jyrkkä aleneminen vuosina 2013—2014 ja säilyminen sen jälkeen matalalla tasolla. Samanaikaisesti tuotantokustannukset ovat pysyneet korkeina, ja viime kuukausina erityisesti lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. Kannattavuutta ja maksuvalmiutta heikensivät lisäksi kasvukausien 2017—2018 heikot sääolosuhteet. 
Vuonna 2018 maatalouden kannattavuus alenee 2000-luvun heikoimmaksi. Luonnonvarakeskus arvioi päätoimisten ja suurempien tilojen vuosittaisen yrittäjätulon laskevan 7 200 euroon (11 200 euroa vuonna 2017). Kokonaislaskennan perusteella, jossa otetaan huomioon myös pienimmät tilat, yrittäjätulon arvioidaan olevan yhteensä 162 milj. euroa. Tämä on noin 50 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017, ja 15 vuoden aikana yrittäjätulo on supistunut yhteensä yli 1 mrd. eurolla. Oman pääoman tuottoprosentti on ollut viime vuosina negatiivinen, eli pelkästään tuotannon pitäminen ennallaan vaatii jatkuvasti ulkopuolista rahoitusta. Myös tilojen velkaantuneisuus on kasvanut 94 prosenttiin (78 prosenttia vuonna 2012) ja velat ovat kasaantuneet erityisesti investointeja tehneille tiloille. Suuri velkamäärä lisää rahoitusriskiä, jota matalat lainakorot ovat toistaiseksi helpottaneet. 
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on syyskuussa 2018 päättänyt kansallisista toimista, joilla pyritään helpottamaan vaikeaa kannattavuus- ja maksuvalmiustilannetta. Kansallisiin tulotukityyppisiin toimenpiteisiin (mom. 30.10.41) lisätään yhteensä 30 milj. euroa käytettäväksi vuosina 2018—2019 ja luonnonhaittakorvauksiin 37,5 milj. euroa, joka mahdollistaa hieman vuotta 2018 korkeamman tuen maksamisen. Lisäksi maatilojen pankkilainojen saamista on tarkoitus helpottaa Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettävillä valtiontakauksilla.  
Myönteistä on, että viljelijöiden tilannetta helpotetaan myös muiden hallinnonalojen (STM ja VM) toimenpitein. Välitä viljelijästä -projektille esitetään 3 milj. euron jatkorahoitusta (mom. 33.80.50) ja maatalousyrittäjän eläkelain maksujen viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan vuosina 2019—2020 (mom. 33.40.51). Lisäksi maataloudessa käytetyn kevyen polttoöljyn energiaverosta vuodelta 2018 maksettavaa palautusta korotetaan 20 milj. eurolla ja satovahinko- ja kasvintuhoojavahinkovakuutusten verosta luovutaan.  
Tarpeellisia ovat myös talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet, joiden tavoitteena on maatalouden kannattavuuden kohentaminen pitkällä aikavälillä. Alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa pyritään parantamaan mm. perustettavan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston avulla (HE 121/2018 vp) sekä vahvistamaan elintarvikeviennin osaamista (mom. 30.20.47) ja asiantuntijaverkostoa (mom. 24.01.01). Valiokunta odottaa lisäksi konkreettisia toimenpiteitä maatalouden kannattavuutta selvittävältä työryhmältä, jonka tavoitteena on lisätä vuosittaista yrittäjätuloa 500 milj. eurolla. 
Valiokunta katsoo, että maatilojen akuutti kannattavuus- ja maksuvalmiusongelma on vakava ja sitä voidaan jonkin verran helpottaa hallituksen esittämin tukitoimin. Pysyvä ratkaisu kannattavuuden parantamiseen voidaan kuitenkin löytää vain maatalouden tuottavuuden kehittämisen, markkinahintojen nousun ja kustannuskehityksen kautta. Maatalouden kustannustasoa tulee pystyä alentamaan mm. maatilojen välisen yhteistyön ja parhaiden käytänteiden laajalla käyttöönotolla. 
Valiokunta katsoo, että vain taloudellisesti kestävällä pohjalla toimiva maatalous turvaa maamme huoltovarmuuden ja kykenee tuottamaan kuluttajille lähi- ja luomuruokaa. Tuotannon kannattavuus, reiluus ja kriisiaikoina riittävä valtion tuki turvaavat parhaiten kotimaisen ruoantuotannon. 
Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)  
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallitus esittää momentin 30.20.61 (Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon) poistamista talousarviosta, koska talousarvioesitykseen ei sisälly siirtoa Makeraan. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi rahaston varojen riittävän vuoden 2019 tarpeisiin, mutta sen jälkeen rahaston taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Makeran pääomaa lisätään viimeistään vuonna 2021. 
47.
Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 2,495 milj. euroa, joka on 624 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimien rahoittamiseen, luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen sekä luomu- ja lähiruokasektoreille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseenValtioneuvoston periaatepäätös 29.6.2016 julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympäristömyönteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät tuotanto-olosuhteet). Valtioneuvoston periaatepäätös 16.5.2013 lähiruokaohjelmaksi ja luomualan kehittämisohjelmaksi.. Tarpeellista on rahoittaa edelleen myös luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia ja vahvistaa viennin edellytyksiä.  
Valiokunta korostaa, että lähi-, luomu- ja luonnontuotealoja tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti sekä lisätä aktiivisesti kuluttajien ja päättäjien tietoisuutta kestävästä suomalaisesta ruoantuotannosta ja Suomen elintarvikeketjun vahvuuksista. Ruoan arvostusta tulee edelleen lisätä siten, että ostopäätösten perusteena on hinnan ja tuoreuden lisäksi kasvavassa määrin kotimaisuus, ekologisuus sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Erityisen tärkeää on rahoittaa edelleen myös lapsille ja nuorille suunnattua ruokakasvatusta. 
Valiokunta nostaa esiin Työtehoseura ry:n valmisteleman ja koordinoiman Päättäjien Ruoka-akatemia -hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisten päättäjien ja avainsidosryhmien kiinnostusta ja tietämystä suomalaisen ruokaketjun toiminnasta ja parantaa kotimaisen maa- ja elintarviketalouden hyväksyttävyyttä. Valiokunta pitää hankkeen käynnistämistä tarpeellisena ja korostaa erityisesti uudenlaista vuorovaikutusta ruokaketjun ja yhteiskunnan toimijoiden, myös median, välillä. 
Valiokunta lisää momentille 450 000 euroa, josta osoitetaan 
200 000 euroa Työtehoseura ry:lle Ruoka-akatemian käynnistämiseen  
200 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotealan kehittämiseen  
50 000 euroa ProPakuri ry:lle erikoissienten tuotannon ja arvoketjun kehittämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 2 945 000 euroa. 
(2.—4. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
40.
Luonnonvaratalous
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 6,45 milj. euroa, joka on 8,43 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Vähennys aiheutuu pääasiassa kärkihankkeiden rahoituksen päättymisestä (-10 milj. euroa).  
Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus esittää momentille 1,1 milj. euron erillismäärärahaa biotalouteen liittyvien innovaatioiden edistämiseen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on tukea resurssiviisaan ruokatalouden kehitystä ja maatalouden uudistumista. Varoja käytetään hankkeisiin, jotka kohottavat alan kestävää arvontuotantoa ja auttavat viljelijöitä tehokkaammin hyödyntämään tutkimuksen tuloksia sekä hallitsemaan paremmin ilmastonmuutoksen riskejä.  
Momentin määrärahalla toteutetaan lisäksi kansallista biotalousstrategiaa avustamalla mm. luonnonvara- ja biotalouden kokeilu- ja kehittämishankkeita (2,49 milj. euroa). Luonnonvaratalouden kasvu edellyttää vahvaa panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja toteutettu hanketoiminta on osoittautunut vaikutuksiltaan myönteiseksi. Valiokunta nostaa esiin erityisesti hajautettuun energiatuotantoon liittyvät hankkeet ja pitää tärkeänä niiden rahoittamista myös jatkossa. Hankkeiden yhteydessä havaitut mahdolliset lainsäädännölliset ja hallinnolliset esteet tulee poistaa pikaisesti. Tarpeellista on jatkaa myös veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittämistä sekä veden ja vesiosaamisen viennin edistämistä. 
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 4,636 milj. euroa. Määrärahan väheneminen 3,85 milj. eurolla vuoteen 2018 verrattuna johtuu lähinnä kärkihankerahoituksen päättymisestä.  
Momentilta tuettavia vesitaloushankkeita arvioitaessa painotetaan perustellusti mm. tulvariskien hallintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittava valtion tuki on nykyisellä tukitasolla noin 50 milj. euroa vuosina 2019—2021. Tarpeellista on myös jatkaa kalakantojen elinvoimaisuutta parantavien kalan kulkua ja kalakantojen luontaista lisääntymistä edistävien hankkeiden rahoitusta.  
Valiokunta kiinnittää huomiota kuntien vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin, joihin ei ole enää viime vuosina varattu valtion avustusta kevään 2014 kehyspäätöksenJulkisen talouden suunnitelma vuosille 2015—2018. VNS 4/2014 vp. mukaisesti. Valtion tuella voitiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien hankkeiden käynnistymiseen, ja tuen poistuminen voi vaikuttaa siten epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. Valiokunta katsoo, että valtion osittainen tukirahoitus alueellisille vesihuoltohankkeille olisi edelleen tarpeellista erityisesti alueilla, joissa väestö kasvaa tai teollisuuden tarpeet lisääntyvät.  
Valiokunta nostaa lisäksi esiin vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja puhtaan veden saannin varmistamisen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vesihuoltolaitosten on tärkeää panostaa nykyistä enemmän omaisuuden hallintaan, uuden teknologian käyttöönottoon, osaamiseen, hyvään taloudenpitoon ja johtamiseen. Myös maa- ja metsätalousministeriön on tarkoituksenmukaista edesauttaa laitosten yhteistyökehitystä ja mahdollisuuksien mukaan niiden kokoamista nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään. 
Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa, josta osoitetaan 
600 000 euroa talousarvioaloitteen TAA 470/2018 vp perusteella runkovesijohdon rakentamiseen Haapavedellä välillä Karhunkangas—Haapaveden taajama 
200 000 euroa Kauhajoella sijaitsevan Kainastonjoen perkuuseen ja kunnostukseen 
100 000 euroa Pohjois-Karjalassa sijaitsevien Onkamojärvien valuma-alueiden ja kalastorakenteen kunnostukseen ja 
50 000 euroa Haapavedellä sijaitsevan Myllyojan kunnostukseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 5 586 000 euroa. 
(2.—4. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 8,85 milj. euroa, joka käytetään vuonna 2018 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisemiseen (0,5 milj. euroa). Vuoden 2018 vahinkojen arvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla, jolloin vahinkojen määrä oli 11,9 milj. euroa. Tästä porovahinkoja oli 11,3 milj. euroa ja kotieläinvahinkoja 0,6 milj. euroa. Nykyisen lain mukaan kuluvan vuoden porovahinkojen korvauksia jouduttaisiin leikkaamaan noin 3,6 milj. euroa. 
Valiokunta pitää korvausten maksamista tasapuolisesti ja täysimääräisesti välttämättömänä. Näin ollen on hyvä, että hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys riistavahinkolain muutokseksi, jolla porovahinkojen korvauselementti ”poikkeuksellisen suuret porovahingot” poistettaisiin jo vuoden 2018 vahingoista. Korvaukset voitaisiin siten maksaa ilman leikkausta poronomistajille löydetyistä poroista 1,5-kertaisena ja kotieläinvahingoissa aina täysimääräisenä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ministeriö yhdessä EU-tason toimijoiden kanssa etsii edelleen mahdollisuuksia korvausten nykyistä nopeampaan maksamiseen. 
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
Momentille esitetään 56,23 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Myöntämisvaltuutta esitetään 44 milj. euroa, joka on 15 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Maa- ja metsäta-lousministeriö arvioi, että Kemera-tukea jää käyttämättä noin 8—10 milj. euroa kuluvana vuonna ja myöntämisvaltuutta 30 milj. euroa.  
Valiokunta pitää huolestuttavana, että tilojen yhteisinä toteutettavien suometsänhoidon ja metsätien perusparannushankkeiden kysyntä ei vastaa näiden toimenpiteiden alueellisissa metsäohjelmissa arvioitua tarvetta. Metsätieverkoston kunnon heikentyminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä korjuukustannuksiin ja kantohintoihin sekä lopulta puun saatavuuteen. Sillä on tärkeä merkitys myös metsäpalojen torjunnassa ja virkistyskäytössä. Yhteishankkeisiin liittyviä pullonkauloja on vähennettävä seuraavan rahoituskauden kannustejärjestelmää suunniteltaessa. Järjestelmän on oltava riittävän yksinkertainen ja kannustava ja sen on hyödynnettävä digitalisoinnin tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti.  
Myös taimikon varhaishoidon määrä on pudonnut lähes puoleen vuodesta 2017, mikä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä metsien kasvukuntoon ja hakkuumahdollisuuksiin. Metsänomistaja-asiakkaille ei ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarjolla riittäviä ja monipuolisia metsänhoitopalveluita hakkuupinta-alojen kasvaessa. Tilanne edellyttää toimijoilta käytettävissä olevien varojen markkinointia ja työvoiman pitkäjänteisestä rekrytoinnista huolehtimista.  
Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta käyttämättä jääneet varat ovat käytössä myös vuonna 2019, joten valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 
Valiokunnan lausumaehdotus
4
Eduskunta edellyttää, että vuoden 2019 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava summa kuin puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitetusta tuesta jää käyttämättä vuonna 2018. 
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 5,027 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2018 tasoa. Määräraha mahdollistaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO-ohjelma) mukaiset talousmetsiin kohdistuvat toimenpiteet noin 2 800 hehtaarilla. Lisäksi määrärahaa käytetään vajaat 500 000 euroa METSOn valtakunnallisten kehittämishankkeiden sekä verkostohankkeiden rahoittamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tavoitteena suojella vuoteen 2025 mennessä yhteensä 82 000 hehtaaria, josta vuoden 2017 loppuun mennessä on toteutettu noin 42 700 hehtaaria.  
Valiokunta toteaa, että puunkäytön lisääntyessä myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on entistä tärkeämpää. Rahoitusta luonnonhoidon edistämiseen on siten edelleen lisättävä. METSO-ohjelmalle maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää momentin vuosittaista 9 milj. euron tasoa vuodesta 2020 alkaen, ja samalla on lisättävä myös toiminnan edellyttämät henkilöresurssit Suomen metsäkeskukseen.  
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 39,16 milj. euroa, joka on 0,74 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksenä on huomioitu hallitusohjelman mukainen 1 milj. euron vähennys ja Kemera-ruuhkan purkamiseen vuonna 2018 osoitettu 0,5 milj. euron lisäys.  
Valiokunta korostaa, että Suomen metsäkeskuksella on keskeinen rooli metsävaratiedon tuottamisessa ja sen hyödyntämisen tehostamisessa. Ajantasainen ja laadukas metsävaratieto on metsätalouden digitalisoinnin ja uusien palvelujen ja toimintamallien perusedellytys. Suomen metsäkeskuksella on myös merkittävä asema metsänomistajien aktivoinnissa hyvään metsänhoitoon, metsien taloudelliseen hyödyntämiseen ja monimuotoisuuden säilyttämiseen.  
Suomen metsäkeskuksen resurssit tulee turvata ja huolehtia sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien määrätietoisesta kehittämisestä Kansallisen metsästrategian 2025 mukaisesti. Huomioitava on myös, että digitalisointi ei lyhyellä tähtäimellä välttämättä vähennä henkilötyövuosia, esimerkiksi metsälain valvonnan kehittäminen voi alkuvaiheessa lisätä maastokäyntien tarvetta. 
51.
Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Kaupallisesti pyydetyn kotimaisen kalan osuus kokonaiskulutuksesta on noin 6 prosenttia, ja vähittäiskaupassa oleva kala on pääosin tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen on mahdollista, ja siihen tulee panostaa entistä enemmän. 
Esimerkiksi vesiviljely tarjoaa merkittävän mahdollisuuden lisätä kotimaisen kalan tarjontaa. Valiokunta painottaa, että toimintaa tulee edistää ja sujuvoittaa erityisesti siihen liittyvää lupamenettelyä.Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaohjelman rahoittamilla (mom. 30.40.62) toimenpiteillä on rakennettu mm. Varkaudessa suuri kiertovesilaitos kirjolohen tuotantoon ja Perämerelle avomerilaitos. Myös Selkämerellä ja Merenkurkussa on vireillä avomerilaitoshankkeita. Yhdessä nämä laitokset lisäisivät kalan tuotantoa noin 5 miljoonaa kg vuodessa.  
Keskeistä on myös huolehtia kalastuselinkeinon kannattavuudesta, jotta elinkeino olisi houkutteleva myös nuorille. Kannattavuuteen voidaan vaikuttaa mm. parantamalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja vähentämällä hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja. Valiokunta pitää tärkeänä myös kalastuselinkeinon itsensä harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämistoimintaa.  
Eduskunnan lisärahoitusta on useana vuonna osoitettu Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen veden laadun parantamiseksi, ja pitkällisen kehitystyön tuloksena toiminta on saatu taloudellisesti kannattavaksi. Kohde toimii valtakunnallisena esimerkkinä. Tarpeen on kuitenkin vielä tarkentaa arviot kalakannoista ja jatkaa vedenlaadun seurantaa, jotta kalastus on jatkossakin kestävällä pohjalla. Merialueen ja tiettyjen rehevöityneiden sisävesialueiden kestävää hoitokalastusta fosforin vähentämiseksi ja särkikalojen jalostusta kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi tulee siten pyrkiä edelleen laajentamaan. 
Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen, 100 000 euroa Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:lle kalastuksen valvontatoimenpiteisiin ja 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto ry:n avustukseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 10 536 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi) 
(4. kappale kuten 3. kappale HE 123/2018 vp) 
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta pitää tärkeänä Työtehoseura ry:n tekemää metsätalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävää koulutus- ja kehittämistoimintaa. Työtehoseura ry on toteuttanut lukuisia metsäalan kehittämishankkeita liittyen mm. yrittäjien ja metsänomistajien liiketoimintavalmiuksien parantamiseen. Esimerkiksi noin 200 kasvuyrittäjää on jo osallistunut metsäalan korjuu- ja kuljetusyrittäjien liiketoiminta- ja yrittäjäkoulutukseen, joka järjestetään yhteistyössä alan yritysten kanssa.  
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Työtehoseura ry:lle metsätalouden kehittämishankkeisiin. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 332 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
64.
Metsähallitus
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 7,341 milj. euroa, joka on 213 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahalla rahoitetaan retkeilypalveluja valtion retkeilyalueilla ja muilla virkistyskäyttökohteilla luonnonsuojelualueiden ulkopuolella sekä metsäpuiden siementen hankintaa ja varmuusvarastointia. Budjettirahoituksen ohella toiminnassa käytetään runsaasti hankerahoitusta, ja lisäksi eräpalveluissa metsästys- ja kalastuslupatulot muodostavat merkittävän osan rahoituksesta. 
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena momentille esitettävää 0,4 milj. euron lisämäärärahaa retkeily- ja virkistysalueiden reittien korjaukseen ja kunnossapitoon. Metsähallitus arvioi kuitenkin korjausvelan olevan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla yhteensä 6,7 milj. euroa, jonka purkamiseen tarvitaan lisärahoitusta ensimmäiselle 5-vuotiskaudelle vuosittain 0,9 milj. euroa. Ilman lisäpanostuksia korjausvelan arvioidaan kasvavan vuosittain noin 4 prosenttia, koska korjaaminen on sitä kalliimpaa, mitä huonokuntoisempia rakenteet ovat.  
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Metsähallituksen erävalvonnan kehittäminen, koordinointi ja yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa on ollut suunnitelmallisen kehitystyön alla vuosina 2017—2018. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen budjettikehys ei ole kuitenkaan riittävä kehitystyön jatkamiseen eikä ylläpitoon. Metsähallitus katsoo, että sen lakisääteinen erävalvonta vaatii toimintaympäristön muutoksen myötä kehittämistä ja modernisointia, joka edellyttää noin 10 prosentin tasokorotusta budjettirahoitukseen.  
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa erävalvontaan. 
Momentti muuttuu seuraavaksi 
Momentille myönnetään 7 491 000 euroa. 
(2.—4. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Valtuus 
(Kuten HE 123/2018 vp) 
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille esitetään 3,5 milj. euroa, joka on 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Määrärahaan sisältyy sen vähenemisestä huolimatta budjettineuvotteluissa lisätty 1 milj. euroa ja tilapäinen 0,5 milj. euron lisäys, joka käytetään peltotilusjärjestelyissä uuden tilussijoituksen kannalta välttämättömiin mukautustoimenpiteisiin, kuten ojituksiin ja tieverkostoon. Määrärahasta palautuu valtiolle noin puolet maanomistajien maksuosuuden myötä tilusjärjestelyiden valmistumisen jälkeen. 
Valiokunta pitää tarpeellisena tilusjärjestelytoiminnan pitkäjänteistä vahvistamista ja nopeuttamista maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuuden parantamiseksi. Muilla keinoin pirstoutuneen kiinteistörakenteen parantamiseen voi kulua useita sukupolvia. Jatkossa on tärkeää selvittää myös mahdollisten uusien rahoituslähteiden toimivuus maa- ja metsätalousministeriölle luovutetun selvitysraportin mukaisesti.  
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokan määrärahat ovat noin 2,9 mrd. euroa, josta noin puolet käytetään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen ja vajaa viidennes viestintäpalveluihin ja -verkkoihin. Määrärahataso alenee kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 540 milj. eurolla, mikä aiheutuu suurelta osin perusväylänpitoon liittyneen korjausvelkarahoituksen päättymisestä.  
Talousarvioesitykseen sisältyy myös toimenpiteitä kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseksi. Näitä ovat mm. sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatukeen ja konversioihin kaasu- ja etanolikäyttöiseksi tarkoitettu 6 milj. euron tuki sekä junaliikenteen ostoihin esitetty 2 milj. euron lisäys, joka on tarkoitettu liikkumistottumusten muutokseen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan yhteensä 7 milj. euroa, josta puolet sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon ja puolet vuoden 2019 talousarvioesitykseen.  
Valiokunta toteaa, että liikenteelle asetettu päästövähennystavoite on erittäin kunnianhimoinen, sillä EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilivapaa liikenne vuoteen 2045. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeitä lisätoimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi jo lähivuosina. Tällöin rahoitusta tulee ohjata paitsi vähäpäästöisten liikennevälineiden hankintojen tukemiseen myös kestävien liikennemuotojen investointihankkeisiin.  
Hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaan tarkoituksena on ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksu (Vinjetti), jonka kustannus kompensoidaan ammattiliikenteelle EU-maksimin mukaisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asia etenee, mutta korostaa samalla, että muutokset eivät saa lisätä kotimaisen raskaan liikenteen verotusta. 
10.
Liikenneverkko
20.
Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
Perusväylänpitoon esitetään noin 1,04 mrd. euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 569 milj. euroa, radanpitoon 364 milj. euroa ja vesiväyliin 104 milj. euroa. Momentin määrärahaan sisältyy myös osa (19 milj. euroa) budjettiriihessä sovitusta 49 milj. euron liikennepaketista, joka on tarkoitettu liikenneturvallisuuden ja maanteiden talvikunnossapidon parantamiseen. Loppuosa (30 milj. euroa) sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon, ja se osoitettiin pääosin talvikunnossapitoon ja tasoristeysten poistamiseen. Lisäbudjettiin sisältyi myös 16,15 milj. euron lisäys korjausvelan vähentämiseen, joka kohdennetaan mm. siltojen kunnostamiseen.  
Kun 1.12.2018 voimaan tulleen lisäbudjettirahoituksen käyttö jää suurelta osin ensi vuoden puolelle, nousee perusväylänpidon rahoitus käytännössä noin 1,09 mrd. euroon. Rahoitustaso jää kuitenkin noin 300 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi, koska kolmivuotinen korjausvelkaohjelma ja siihen liittynyt lisärahoitus päättyvät. Korjausvelkaohjelmaan sisältynyttä rahoitusta on tosin vielä käyttämättä noin 100 milj. euroa, mutta se on sidottu jo aiemmin päätettyihin hankkeisiin.  
Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä ehdotti 28.2.2018 jättämässään loppuraportissa vähintään 300 milj. euron tasokorotusta perusväylänpitoon, mutta määrärahakehyksessä ei ollut tällaista varausta eikä ehdotusta otettu tässä vaiheessa huomioon. Rahoituksen supistuessa resurssit joudutaan kohdentamaan selkeämmin vilkasliikenteisille ja elinkeinoelämän kannalta tärkeimmille väylille, jolloin erityisesti vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnon ennustetaan heikkenevän. Päällysteiden korjausmäärien arvioidaan vähenevän noin puoleen vuoden 2018 tasosta.  
Suomen liikenneverkossa on arvioitu olevan 2,5 mrd. euron korjausvelka. Noin 100 milj. euron vuosivauhdilla edennyt korjausvelan kasvu saatiin lisärahoituksella pysähtymään, mutta jos rahoitustaso jää jatkossakin vuoden 2019 tasolle, korjausvelan määrän arvioidaan kasvavan nopeasti. 
Valiokunta katsoo, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida perusväylänpidon rahoitustarpeita jo vuoden 2019 lisätalousarviossa, minkä lisäksi on välttämätöntä, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan perusväylänpidon riittävä rahoitus liikenneverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällöin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso olisi noin 1,3 mrd. euroa, mikä edistäisi väyläverkon pitkäjänteistä ja kestävää kunnossapitoa. Näin parannettaisiin mm. liikenteen sujuvuutta ja kuljetusketjujen toimivuutta ja niiden myötä myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.  
Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Kun rahoitus ensi vuonna alenee, mahdollisuudet korjausvelan vähentämiseen heikkenevät ja etenkin alemman asteisen tieverkon kunnon arvioidaan huononevan.  
Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 25 300 000 euroa, jolloin perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä (vuoden 2018 toinen lisätalousarvio huomioon ottaen) yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Määräraha osoitetaan eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin, liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 50 000 eurosta eurosta 5,75 milj. euroon.  
Kunnostettavat kohteet ovat:  
Vt 5 Siilinjärvi—Lapinlahti, ohituskaistaparin rakentaminen, 5 750 000 euroa  
Vt 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa, 1 300 000 euroa  
Tien 3192 Liesontie—Porraskoskentie parannus ja asfaltointi Hämeenlinnassa, 900 000 euroa  
Terrafamen alueelle vievän tien 870 liikenneturvallisuuden parantaminen Kainuussa, 400 000 euroa 
Tien 870 parantaminen Rautavaaralla, 850 000euroa  
Tien 3864 Sipari—Pulsa perusparannuksen jatko Kaakkois-Suomessa, 800 000 euroa 
Järventaustantie 13611, soratien parantaminen Hämeessä, 60 000 euroa 
Hirvijärventie 13619, soratieosuuden parantaminen ja päällysteen korjauksia Hämeessä, 70 000 euroa 
Tanttalantien 13851 parantaminen Hämeessä, 210 000 euroa 
Selänojantie 13822 parantaminen Riihimäellä, 400 000 euroa 
Auttoinen—Porasa välisen tien 3200 parantaminen Hämeessä, 100 000 euroa 
Ojajärventie 13659, soratien parantaminen Tammelassa, 50 000 euroa 
Riista-aidan uudistaminen ja laajentaminen vt 9:llä välillä Nuutajärvi—Urjala—Kylmäkoski, 220 000 euroa 
Riista-aidan rakentaminen kt 54:llä välillä Riihimäki—Vojakkala, 370 000 euroa 
Vt 3, liityntäpysäköinnin parantaminen Riihimäellä, 200 000 euroa 
Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantaminen kantatiellä 75 Nurmeksessa, 350 000 euroa 
Tien 5910 parantaminen Vieremällä välillä tie 88 — tehdasalue, 100 000 euroa 
Kaartusentien parantaminen Alajärvellä, 50 000 euroa  
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tieosuudelle Lintukangas—Rannilantien liittymä Keski-Suomessa, 620 000 euroa 
Tieyhteyden rakentaminen välille Yrityslaakso—Karstulantie Soinissa, 400 000 euroa  
Maantien 17109 päällystäminen Jalasjärvellä, 400 000 euroa  
Alikulkutunnelin rakentaminen Repolantielle Nousiaisissa, 150 000 euroa 
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vt 23:n viereen välillä Söörmarkku—Noormarkku Satakunnassa, 400 000 euroa 
Kevyen liikenteen väylän parantaminen Kontiolahdella välillä Tuppihaantie—Urheilukentäntie, 500 000 euroa 
Maantien 13343 (Koskenkyläntie) parantaminen Pirkanmaalla, 450 000 euroa  
Asikkalan Rutalahdentien parantaminen Hämeessä, 300 000 euroa 
Maantien 13353 (Korhusvalli—Ylivalli) kantavuuden lisääminen Pirkanmaalla, 300 000 euroa  
Harjumaan—Luusniementien 15254 parantaminen Etelä-Savossa, 500 000 euroa  
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 933 välille Häkinvaara—Valajaskoski Rovaniemellä, 500 000 euroa  
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 934 välille Vitikanpää—Ketavaara Rovaniemellä, 1 600 000 euroa 
Oripää—Hirvikoski-välisen tieosuuden parantaminen maantiellä 210 Loimaalla, 800 000 euroa 
Oulaisten alueen liikenneturvallisuuden parantaminen, 600 000 euroa 
Saikarintien 5460 peruskorjaus Sisä-Savossa välillä Vaajasalmi—Tervamäki, 800 000 euroa 
Valtimontien 5284 parantaminen Pohjois-Karjalassa, 550 000 euroa 
Vt 18 liittymäjärjestelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen Niemisvedentien ja Karhunkierroksen risteysalueilla Ähtärissä, 300 000 euroa  
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Inkeroistentielle (354) osuudelle Päätie—Valtatie 15 Kouvolassa, 300 000 euroa 
Riista-aidan rakentaminen Helsinki—Turku-moottoritielle välille Vihti—Kirkkonummi, 350 000 euroa 
Laihian Länsitien 6871 parantaminen ja päällystäminen välillä Isokylä—Kylänpää, 200 000 euroa  
Mustavirrantien 5571, Haatalantien 16205 ja Tuovilanlahdentien 16172 peruskunnostus Maaningalla, 500 000 euroa  
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mt 17517 välille Tepontie—Latikan asemakaava-alue Seinäjoella, 250 000 euroa 
Vt 13 parantaminen Saarijärven Asemankannaksella, 200 000 euroa 
Liikenneturvallisuuden parantaminen tieosuudella Kurhila—Hillilä—Asikkalan kirkonkylä, 650 000 euroa 
Yhdystien 9005 parantaminen välillä kt 76—Sotkamo Silver Oy:n kaivos, Sotkamo, 500 000 euroa 
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen seututielle 672 (Tokerotie) välille kt 67—Vennanmäentie Kauhajoella, 400 000 euroa ja 
Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa, 600 000 euroa. 
Rautatiet.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös rataverkon kuntoon, johon kohdistuu noin 1 mrd. euron korjausvelka. Mm. turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Valiokunta korostaa, että liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin. 
Valiokunta kiirehtii myös tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sillä valtion rataverkolla on edelleen lähes 2 000 vartioimatonta tasoristeystä. On myönteistä, että liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt vuosille 2018—2021 ajoittuvan tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman, johon sisältyy 65 kohdetta ja jonka toimeenpanoon on varattu 28 milj. euroa. Resursseja tulee kuitenkin kasvattaa selvästi enemmän, jotta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen etenee nykyistä nopeammin. Matka-aikojen lyhentämiseksi olisi tärkeää, että vartioimattomat tasoristeykset poistettaisiin esim. rataosa kerrallaan, jolloin junien nopeutta voitaisiin nostaa.  
Asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta.
Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö on antanut 21.11.2018 asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta (933/2018). Näin yli 10 vuotta vireillä ollut runkoverkon valmistelutyö on saatu päätökseen. Asetuksen mukaisesti kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään hyvässä kunnossa läpi vuoden. Pääväylät yhdistävät myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 361 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1. kohta kuten HE 232/2018 vp) 
(2.—5. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
(3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Valtuus 
(Kuten HE 123/2018 vp) 
37.
Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta on tyytyväinen, että parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän ehdotuksen mukaisesti talousarvioesitykseen sisältyy määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon sisältyi 3,5 milj. euron määräraha, ja talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy niin ikään 3,5 milj. euron määräraha. Kyse on vuoteen 2023 ulottuvasta ohjelmasta, jonka tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa voi käyttää myös hankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kuten esim. liityntäpysäköintialueen rakentamiseen.  
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahaan esitetään 4 milj. euron tasokorotusta, jolloin määräraha nousee 17 milj. euroon. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeinoelämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina.  
77.
Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia kehittämishankkeita, vaan momentin määräraha (noin 298 milj. euroa) käytetään käynnissä oleviin tie-, rautatie- ja vesiväylähankkeisiin, joita on käynnissä yhteensä 13 kpl. Liikenneinvestoinnit (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79) ovat yhteensä 446 milj. euroa, minkä lisäksi talousarviosta rahoitetaan eräitä joukkoliikennehankkeita (Länsimetron jatko, Raide-Jokeri-pikaraitiotie ja Tampereen raitiotiehanke) yhteensä noin 37 milj. eurolla. Myös nopeiden junayhteyksien suunnittelua jatketaan Helsingistä Turkuun, minkä lisäksi pääradan suunnittelun valmisteluun osoitetaan 1 milj. euron aloitusraha momentilla 31.10.20. 
Valiokunta pitää raideyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä mm. liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja korostaa Turun ja pääradan (Helsinki—Tampere—Oulu—Tornio) kehittämistarpeiden rinnalla myös Itäradan eli Itä-Suomeen suuntautuvien nopeiden ratojen merkitystä sekä alueellisen kehityksen että Venäjälle suuntautuvien raideyhteyksien parantamiseksi. Nopeita junayhteyksiä suunniteltaessa on samalla panostettava myös seudullisen liikenteen kehittämiseen, jotta mm. työmatkaliikenne ja työvoiman liikkuvuus ja saatavuus paranevat ja ns. tunnin työssäkäyntialue laajenee.  
Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa liikennehankkeiden suunnittelu ja rahoitus pohjautuvat nykyistä pitkäjänteisempiin suunnitelmiin. Hyvänä pohjana tuleville ratkaisuille on parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän loppuraportti, jossa ehdotettiin 12-vuotisen, parlamentaariseen valmisteluun pohjautuvan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäisi mm. kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.  
Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että infrahankkeiden rahoitusta kehitetään ja löydetään myös uusia malleja, sillä valtion budjettirahoitus ei riitä kaikkiin niihin kehittämishankkeisiin, jotka ovat mm. liikenteen sujuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja työllisyyden kannalta perusteltuja. Esim. nopeat junayhteydet Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen vaativat erittäin suuria panostuksia, joiden rahoitus on vaikea sovittaa valtiontalouden kehyksiin. Siksi on löydettävä uusia rahoitusmalleja ja selvitettävä mahdollisuudet mm. liikenneverkkotyöryhmän ehdottamaan hankeyhtiömalliin, jossa omistajina voisivat olla valtion lisäksi esim. eläkeyhtiöt, yritykset sekä yhteyksistä hyötyvät kunnat ja muut tahot. 
Valiokunta painottaa myös EU-rahoituksen hyödyntämistä ja korostaa hyvän suunnittelun ja kansallisen tason sitovien päätösten merkitystä. Tämä on lähivuosina erityisen tärkeää, sillä komissio on ehdottanut ydinverkkokäytävien laajentamista siten, että yhteys Helsingistä Tornioon tulisi tukikelpoiseksi. Ilman kansallisia investointipäätöksiä EU-rahoitusta ei kuitenkaan voida hyödyntää.  
Uusien kehittämishankkeiden osalta valiokunta korostaa liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistämistä sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttämien kuljetusketjujen toimivuutta. Valiokunta nostaa esille erityisesti Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistyksen, jonka sähköistyksestä päätettiin jo keväällä 2012, mutta joka on edelleen toteuttamatta. Rata palvelee erityisesti raskasta liikennettä, ja sen käytön arvioidaan edelleen kasvavan mm. metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten sekä Vartiuksen ja Kokkolan välisen transitoliikenteen lisääntyessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että väyläverkko toimii luotettavasti myös niillä tie- ja rataosuuksilla, jotka palvelevat tehtaiden ja teollisuuden päivittäistä raaka-ainehuoltoa ja tavarakuljetuksia. 
20.
Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
01.
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Liikenteen viranomaispalveluissa tapahtuu merkittävä virastouudistus, kun uusi liikenne- ja viestintävirasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uusi virasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluiden määrärahataso säilyy vuonna 2019 edellisen vuoden tasolla, kun virastouudistuksesta johtuvia määrärahasiirtoja virastojen toimintamenomomenttien välillä ei oteta huomioon.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että virastouudistus luo uusia toimintamalleja, joilla voidaan saavuttaa synergiaetuja ja tehostaa resurssien käyttöä. 
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen. Toistaiseksi resurssit eivät ole olleet riittävällä tasolla, mutta talousarvioesitykseen sisältyy nyt kehyspäätöksen mukainen 2 milj. euron määrärahakorotus. Kehyskauden muina vuosina (2020—2022) mainittu lisäys nousee 3 milj. euroon. Valiokunta pitää tätä hyvänä, mutta kiinnittää samalla huomiota niihin merkittäviin haasteisiin, joita nopeasti etenevä teknologiakehitys tuo mm. tietoturvallisuudelle, järjestelmien toimintavarmuudelle ja yksityisyydensuojan varmistamiselle. Kyberturvallisuuskeskuksen merkitys ja toimintavarmuus ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan kriittisten ja elintärkeiden toimintojen sekä turvallisuuden kannalta. Rahoituksen riittävyyttä on siksi seurattava ja sen tasoa tarvittaessa arvioitava uudelleen.  
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen esitetään noin 89 milj. euroa, mikä vastaa edellisvuosien tasoa. Määräraha käytetään pääosin junaliikenteen ostoihin, alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta edelleen edistetään, sillä joukkoliikenne on eräs keskeinen keino vähentää liikenteen päästöjä. Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen suosio onkin kasvanut merkittävästi, mikä on edellyttänyt palvelutarjonnan lisäämistä. Valiokunta pitää myös hyvänä, että suurille kaupungeille osoitetaan 3,5 milj. euron lisärahoitus vuosina 2018—2021 joukkoliikenteen kehittämiseen ja että rahoitusta (0,9 milj. euroa) osoitetaan myös liikkumisen ohjaukseen, jolla myötävaikutetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen.  
Joukkoliikenteen toimivuuden parantamiseksi olisi myös syytä selvittää, missä määrin digitaalisten liikkumispalveluiden ja yhteen toimivien lipputuotteiden vauhdittaminen tarvitsevat vahvempaa koordinaatiota valtakunnan tasolla ja eri toimijoiden yhteistyötä. Tärkeää olisi myös ratkaista, minkälaisella toteutusmallilla laaditaan valtakunnallinen reittiopas, sillä ajantasaiset ja helposti löydettävät tiedot reiteistä ja aikatauluista lisäävät osaltaan joukkoliikenteen käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Myös maaseudun joukkoliikenteen kutsupalveluja tulee kehittää ja löytää ratkaisuja, jotka luovat yksityisautoilulle vaihtoehtoisia kulkumuotoja.  
Valiokunta on tyytyväinen, että vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin 10 milj. euroa Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin sekä laivaliikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon. Kyseessä on Vaasan ja Uumajan kaupunkien sekä Länsipohjan alueen toteuttama investointiohjelma, jolla kehitetään kaupunkien välistä liikenneyhteyttä ja pyritään varmistamaan sen jatkuvuus.  
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa, vaan laajakaistahanke jatkuu vielä käyttämättä olevan valtuuden ja määrärahojen turvin. Saadun selvityksen mukaan laajakaistan saatavuus ulottuu noin 83 000 kotitalouteen, kun hankkeen tavoitteena oli laajakaistan ulottaminen 130 000 kotitalouteen. Hankkeet ovat edenneet ennakoitua hitaammin, ja osa toimijoista on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, minkä vuoksi tuen ehtoja on osin helpotettu ja tukihakemusten jättöaikaa ja hankkeiden rakentamisaikaa on pidennetty.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa selvitetään vielä mahdollisuudet tukea niitä laajakaistahankkeita, jotka ovat joutuneet kohtuuttoman suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. 
Valiokunta pitää haja-asutusalueiden verkkoyhteyksien toimivuutta tärkeänä mm. kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palvelutason alueellisen tasapuolisuuden turvaamiseksi. On myös tärkeää, että eri teknologioita hyödynnetään tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.  
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta lisää momentille 920 000 euroa, josta osoitetaan 
Kainuun Etu Oy:n kautta toteutettaviin Kainuun yritysten kansainvälistymistä tukeviin hankkeisiin 200 000 euroa 
Viexpon Eurooppaan suuntautuvien vientihankkeiden edistämiseen 170 000 euroa 
vaikeuksiin joutuneille yrittäjille tarjottavien tukipalveluiden laajentamiseen ja kehittämiseen 100 000 euroa  
Jämin alueen matkailua edistäviin ja tukeviin hankkeisiin 150 000 euroa 
Kivijärven matkailualueen kehittämiseen 200 000 euroa ja 
Räyskälän alueen matkailun kehittämiseen Lopella 100 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi:  
Momentille myönnetään 5 171 000 euroa. 
(2.—6. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi suomalaisille yrityksille kilpailijamaiden kanssa. Valtiovarainministeriön syksyllä 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan viennin odotetaan vuonna 2018 kasvavan vajaan viiden prosentin vauhdilla. Suomen ulkomaankaupan kasvu jatkui alkuvuonna 2018, mutta vuosina 2019 ja 2020 maailmankauppa kasvaa hitaammin kuin tänä vuonna. Riskin maailmankaupan ennustettua hitaammalle kasvulle luo kauppasodan uhka. Valiokunta katsoo, että Suomen viennin kehitystä varjostavat myös näkymät maltillisemmasta euroalueen talouskehityksestä, kotimaiset resurssikapeikot, osaavan työvoiman saatavuusongelmat ja ammatillisen koulutuksen ongelmat.  
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä erityisesti meneillään olevassa elinkeinorakenteen murroksessa. Valiokunta esittää huolensa siitä, että Suomen asema tki-intensiivisenä maana on tilastojen valossa merkittävästi heikentynyt. Suomi on jäänyt jälkeen aikaisemmista kärkisijoistaan tutkimus- ja innovaatiopanostuksissa. Suomen kestävä kasvu perustuu uudistumiseen ja jalostusarvon lisäämiseen, jossa tutkimuksella, osaamisen kehittämisellä ja innovaatioilla on keskeinen rooli. Valiokunta katsoo, että hallituksen esittämät lisäykset määrärahoihin kääntävät kehityksen oikeaan suuntaan, mutta toimenpiteiden tulisi entistä selkeämmin tähdätä tuottavuuden ja innovaatioiden kasvuun. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tukee yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Venäjän kaupassa. Vienti Venäjälle on lähes puolittunut huippuvuodesta 2008 nykyiseen 3,4 mrd. euroon. Merkittävimpinä kaupanhaasteina suomalaisviejät ovat kyselyssä tuoneet esiin poliittiset riskit ja tullaukseen liittyvät ongelmat. Vientiä hidastavat myös venäläisten heikentynyt ostovoima, protektionismi ja pakotteiden aiheuttama epävarmuus.  
06.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentin määrärahaksi esitetään 97,5 milj. euroa, joka on 13,5 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.  
Tekesin ja Finpron yhdistämisen seurauksena muodostettu Business Finland aloitti toimintansa 1.1.2018. Business Finlandin toimintamenoihin on yhdistetty Tekesin toimintamenot ja Finpron valtionavustus. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä toimintamenoihin on sisällytetty myös ns. Team Finland -kasvuohjelmarahoitus.  
Kansainvälistyminen on yrityksille keskeinen kasvuväylä. Haasteena on ollut, että yritysten kansainvälistymispalveluita ja -rahoitusta on tarjolla useasta lähteestä. Valiokunta pitää hyvänä uuden Business Finlandin perustamista vuoden 2018 alusta, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja. Business Finland -kokonaisuuteen on koottu innovaatiorahoituksen, kansainvälistymisen ja viennin edistämisen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien sekä matkailun edistämisen palvelut. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että uudistuksessa onnistuttaisiin hallinnon keventämisellä ja päällekkäisyyksien poistamisella ohjaamaan resursseja asiakastyöhön. 
Valiokunta tukee kehitystä, jossa kansainvälistymispalveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälisten toimintaedellytysten kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Innovaatiorahoituksella on havaittu olevan selvä vaikutus pk-yritysten kansainväliseen menestykseen. Saadun selvityksen mukaan Business Finlandin kautta rahoitetuissa pk-yrityksissä sekä vienti että liikevaihto kasvoivat merkittävästi enemmän (35 %) vuosina 2013—2016 kuin muissa teollisuus- ja palvelualojen pk-yrityksissä (4 %). Valiokunta katsoo, että valtion tulee pitkäjänteisesti sitoutua kansainvälistymisen edistämiseen. Pk-yritysten kansainvälistymistä edistävien palvelujen rahoituksen jatkuvuus tulee turvata myös tulevalla hallituskaudella. Valiokunta tukee myös suunnitelmia digitaalisten kansainvälistymispalvelujen kehittämisestä, koska niiden avulla palveluja voidaan tarjota laajalle yritysten joukolle kustannustehokkaasti.  
Valiokunta on aikaisemmin kiinnittänyt huomiota yritysten vientiä ja kansainvälistä kasvua tukevan ulkomaanverkoston vahvistamiseen, koska Suomen panostukset ovat olleet tällä saralla useita kilpailijamaita heikompia. Valiokunta on pitänyt tärkeänä verkoston vahvistamista pk-yritysten tarvitsemilla alueilla, kuten Euroopan markkinoilla. Näin ollen on myönteistä, että ulkomaanverkoston henkilöstöä tullaan vahvistamaan jo vuoden 2019 loppuun mennessä 25 hengellä sekä vielä lisää pidemmällä aikavälillä. Lisäksi valiokunta on tyytyväinen Team Finlandia vahvistavista asiantuntijaresursseista mm. ulkoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoilla sekä yhteistyöstä ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa. 
Valiokunta toteaa, että Business Finlandin ulkomaanverkostoa voidaan hyödyntää nykyistä selvästi enemmän osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelussa Suomeen esimerkiksi henkilöstövuokrausyrityksien ponnisteluja tukemalla. Talent Boost -toimintaohjelmassa aloitettua kansainvälisten osaajien palvelun kehittämistä on myös hyvä jatkaa tulevaisuudessa. 
Valiokunta kiinnittää huomiota matkailun merkitykseen talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee siinä merkittävää kasvupotentiaalia. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja innovatiivista yhteistyötä matkailun eri toimijoiden kesken. Valiokunta nostaa esiin erityisesti digitalisaation matkailulle luomat mahdollisuudet ja tukee matkailun valtakunnallisen digitiekartan toimeenpanoa. Tällä hetkellä matkailutoiminnan haasteena on kehittää mobiilipalveluja. Esimerkiksi kiinalaiset matkailijat, joiden yöpymiset lisääntyivät viime vuonna eniten, edellyttävät mobiilipalveluja. Hyvänä osoituksena tästä on kiinalaisten matkailijoiden kulutuksen lisääntyminen heille tarjotun digitaalisen maksujärjestelmän käyttöönoton myötä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että matkailua kehitetään kestävällä tavalla ja otetaan huomioon ilmastonmuutoksen edellyttämien toimien asettamat reunaehdot.  
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
Momentin avustusvaltuudeksi esitetään 344,4 milj. euroa, joka on 74 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. 
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tk-toiminnan kokonaismenot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tutkimusmenojen viiden vuoden mittainen supistuminen päättyi, kun edellisen kerran kasvua kirjattiin vuonna 2011. Tilastokeskuksen mukaan menot olivat 6,2 mrd. euroa vuonna 2017. Kasvua oli kaikilla sektoreilla, yrityksissä kolme prosenttia, julkisella sektorilla kahdeksan ja korkeakouluissa viisi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Tk-menojen arvioidaan kasvavan myös vuonna 2018, vaikka kasvu hidastuu noin 140 milj. euron tasolle. Kasvu johtuu lähinnä yrityssektorin lisäpanostuksista. 
Positiivisesta käänteestä huolimatta valiokunta tuo esiin, että yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat jääneet jälkeen verrokkimaista. Tilastokeskuksen mukaan Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2017 oli 2,76 prosenttia, kun osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka Suomen osuus on pudonnut viime vuosina, on se edelleen OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. OECD-alueen tk-intensiivisimmät maat ovat vuoden 2016 tietojen perusteella Israel (4,3 %) ja Etelä-Korea (4,2 %). Ruotsi on 3,25 prosentin bkt-osuudellaan ohittanut Suomen. European Innovation Scoreboard 2018:n mukaan uusien innovaatioiden osuus yrityksien liikevaihdosta Suomessa on laskenut 16 prosentista (2011) 7 prosenttiin (2015). Vastaavasti yritysten tk-menot ovat vähentyneet reaalisesti 28 prosenttia viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Ylivoimainen pääsyy laskulle on ollut Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kuihtuminen.  
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa lisäämällä sen rahoitusta. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että nykyiset panostukset eivät yksin riitä turvaamaan innovaatioperusteista kasvua ja kilpailukykyä, vaan merkittäviä lisäpanostuksia tki-toimintaan tarvitaan myös tulevina vuosina. 
OECD:n kansainvälinen arviointi Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimivuudesta vuonna 2017 toi esiin merkittäviä puutteita, mutta toisaalta OECD antoi useita rakentavia toimenpidesuosituksia. Suomelle suositeltiin mm. yritysten tuottavuuden ja innovatiivisuuden edistämistä, julkisen panostuksen lisäämistä mahdollistaviin teknologioihin ja soveltavaan tutkimukseen sekä kansainvälisyyden lisäämistä tki-toiminnassa. Valiokunta pitää myönteisenä uudistustoimenpiteitä, joihin on ryhdytty. Oikeasuuntaisia ovat olleet päätökset tk-rahoituksen lisäämisestä vuosille 2018 ja 2019 sekä Finpron ja Tekesin yhdistäminen Business Finlandiksi. Kannatettavaa on myös Business Finlandin avustusrahoituksen lisäyksen suuntaaminen laajoihin verkosto- ja ekosysteemihankkeisiin, joissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä.  
Valiokunta katsoo, että tk-rahoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista, kuten tukea saaneiden yritysten viennin ja tk-panostusten kasvua, tulisi arvioida paremmin. Arviointeja voitaisiin toteuttaa yritystukiohjelmiin liitetyissä tieteellisiin koeasetelmiin perustuvissa tutkimuksissa. Tällaisista arvioinneista on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. 
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että viime aikoina on saatu merkittäviä investointiuutisia kaivosteollisuudesta. Suomessa tapahtuvaa metallien jalostusta viedään pidemmälle akkuteollisuuden käyttämien kemikaalien suuntaan, ja näin luodaan kaivannaisiin perustuvaa arvonlisää. Valiokunta katsoo, että akkutoimiala voi tuoda Suomelle tuntuvaa menestystä, koska Suomen kallioperä on otollinen akuissa käytettävien raaka-aineiden löytämiselle ja maassamme on korkealuokkaista laite- ja teknologiaosaamista esiintymien hyödyntämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että raaka-aineet myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tämä tavoite edellyttää alkutuotannon strategista kehittämistä ja tämän alan osaamisen vahvistamista tulevaisuudessa. 
44.
Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta lisää momentille 530 000 euroa, josta osoitetaan 
Kainuun metsäbiotalouden kehittämishankkeeseen, jossa edistetään uusiutuvien raaka-aineiden, sivuvirtojen ja jätteiden jalostusta, 160 000 euroa  
Paimion ja Sauvon alueella toteutettavaan, yritysten ja maatilojen hukkamateriaalia ja jätettä vähentävien prosessien selvityshankkeeseen 170 000 euroa 
Satakunnan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja selvittävään ja kehittävään hankkeeseen 100 000 euroa ja 
elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä tehostamaan tarkoitetun raaka-ainepörssin kehittämishankkeeseen 100 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavasti: 
Momentille myönnetään 2 530 000 euroa. 
(2.—5. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 7 milj. euroa lisämäärärahaa strategisen tutkimuksen vahvistamiseen. 
Valiokunta pitää hyvänä VTT:n rahoituksen lisäystä, koska se vahvistaa innovaatiotoimintaa. VTT:llä on merkittävä rooli suomalaisten pk-yritysten verkottamisella EU:n tki-ohjelmiin. VTT käyttää valtionavustusta EU-tukirahoituksen kansallisena vastinrahoituksena, joka näin vaikuttaa suoraan Suomen mahdollisuuksiin osallistua EU-rahoituksen kotiuttamiseen. 
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa hankkeeseen, jolla päivitetään digitaalinen energialaboratorio vastaamaan alan uusimpiin haasteisiin. Energialaboratorio mahdollistaa tulevaisuuden energiaratkaisujen tutkimuksen yhdessä yritysten kanssa.  
Momentti muuttuu seuraavasti: 
Momentille myönnetään 94 403 000 euroa.  
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentin määrärahaksi esitetään 171,6 milj. euroa, joka on 8,5 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.  
Aktiivimallin toimeenpanon lisäresursseiksi on esitetty 10,3 milj. euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että lisäresursseja on osoitettu TE-toimistoille sellaisten palvelujen järjestämiseksi, joihin osallistumalla työtön voi täyttää aktiivimallin aktiivisuusehdon. Kannatettavaa on myös se, että asiakasohjauksen resursointia vahvistetaan osana aktiivimallia tukevia toimia.  
Työttömien määräaikaisilla haastatteluilla pyritään nopeuttamaan työllistymistä ja ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä. Valiokunta pitää hyvänä työttömien määräaikaishaastattelujen määrän kasvattamista sekä niiden vaikutusten selvittämistä. Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista on käynnistetty laaja-alainen tutkimus, joka valmistuu vuoden 2019 alussa. 
Valiokunta esittää kuitenkin huolensa siitä, että määrärahojen määräaikaisuuteen liittyy epävarmuutta rahoituksen jatkosta, mikä johtaa TE-keskuksissa määräaikaisen henkilöstön käyttöön. Määräaikaisen henkilöstön tehtävien päättyminen merkitsee samalla osaamisen katoamista ja vähentää tehokkuutta. Valiokunta korostaa, että työllistämispalveluista tavoitellut positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun edellyttävät pitkäjänteistä panostusta resursseihin.  
Valiokunta katsoo, että Suomen olisi tärkeää saavuttaa pohjoismainen taso työllisyysasteessa. Tulevaisuudessa tulisi edelleen panostaa työmarkkinoita tukevaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Esimerkiksi palkkatukimäärärahat ovat Suomessa noin 0,12 % BKT:stä, ja esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus on 0,6 % ja Tanskassa 0,28 %.  
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentin määrärahoiksi esitetään 244,06 milj. euroa, mikä on 83 milj. euroa vähemmän vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista 20 milj. euron sopeutustoimista ja sitomattomiin eriin liittyvästä 50 milj. euron kertaluonteisesta vähennyksestä. Vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaisilla määrärahoilla arvioidaan saavutettavan noin 30,1 prosentin aktivointiaste vuonna 2019, mikäli työttömyysaste olisi 7,5 % ja muilta momenteilta rahoitettavissa palveluissa olisi keskimäärin runsaat 80 000 henkilöä. 
Talouskasvun ansiosta työllisyys on parantunut. Työllisyysaste oli 2018 lokakuussa 71,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,0 prosenttia. Työttömyysaste oli puolestaan lokakuussa 6,3 prosenttia, mikä on 1,0 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, oli lokakuussa 7,2 prosenttia. Trendin aleneminen on hidastunut. Valtiovarainministeriön syksyllä 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa katsauksen mukaan v. 2018 työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyyden kasvu jatkuu nopeana. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73 prosenttiin v. 2020. 
Talouskasvu on lisännyt työllisyyttä, mutta työttömyyden aleneminen on ollut hidasta. Nopean työllisyyden kasvun ohella on huomattava, että työttömien määrä on edelleen korkea ja yhä useammalla toimialalla on pulaa työvoimasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kestävään talouskasvuun, korkeampaan työllisyyteen ja työmarkkinoiden toiminnan kohentamiseen tähtääviä toimia jatketaan edelleen. 
Osaavan työvoiman saatavuus on muodostumassa yritysten kasvun esteeksi. Selvitysten mukaan jo yli 40 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista on kokenut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Yrityksillä on työvoiman saatavuudessa ongelmia kaikkialla Suomessa ja kaikilla ammatti- ja koulutustasoilla. Rekrytointivaikeudet ovat olleet Suomen keskimääräistä tasoa yleisempiä Kainuussa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Eniten rekrytointiongelmia on informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä rakennusalalla. Eri alojen rekrytointiongelmien esiintyminen on yhteydessä myös alan työvoiman kysynnän muutoksiin. 
Valiokunta pitää hyvänä, että yritysten työvoiman saatavuuden parantamiseksi hallitus on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin. Osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua taloudellisen kasvun esteeksi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima, mukaan lukien maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät. Työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdistäviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tai helpotetaan työvoiman liikkumista, osaamista ja työkykyä sekä työnteon taloudellisia kannusteita. 
Hallituksen esityksen mukaan palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään ja otetaan käyttöön yritykselle maksettava työllistämispalkkio palkkatuella työskentelevän henkilön pysyvästä työllistämisestä. Lisäksi yleishyödyllisille yhteisöille suunnatun sataprosenttisen palkkatuen vuosittainen enimmäismäärä nostetaan 4 000 henkilötyövuoteen. Valiokunta pitää hyvänä, että palkkatuen käyttöä suunnataan erityisesti yrityksiin, koska yrityksiin työllistyminen edistää selvitysten mukaan hyvin työllistyvyyttä. Palkkatuki madaltaa kynnystä palkata heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä ja tehostaa rakenteellisen työttömyyden purkamista. Esityksen mukaan myös palkkatuen maksatusta nopeutetaan ja prosessia yksinkertaistetaan. Valiokunta tukee sitä, että palkkatuen ruuhkautuneen maksatuksen korjaamiseksi on osoitettu resursseja. 
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että positiivisten työllisyysvaikutuksien lisäämiseksi tulee kasvattaa palkkatuen ja koulutuspalveluiden kysyntää, koska saadun selvityksen perusteella palkkatukea voitaisiin myöntää enemmän ja koulutuksissa on havaittu pulaa hakijoista. Valiokunta katsoo, että palkkatuen, koulutuksien ja muiden osaamisen kehittämispalveluiden kysyntää tulee edistää entistä tehokkaammalla markkinoinnilla ja viestinnällä työnantajille ja työnhakijoille.  
Nykyisessä tilanteessa, jossa on käytössä useita toimenpiteitä, kannustimia, kokeiluja ja pilotteja työllisyyden parantamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa työvoimapoliittisten toimien vaikutuksia sekä määrärahojen käytön tuloksellisuutta tarkasti. Ennakoidulla ja systemaattisella seurannalla saadaan myös arvokasta tietoa toimenpiteiden jatkokehitystä varten.  
Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valiokunta kiinnittää huomiota ulkomaalaisten työntekijöiden työlupa- ja oleskeluprosessien joustavuuteen ja nopeuteen. Yritysten tulisi voida tarvittaessa joustavasti ja nopeasti palkata työvoimaa ulkomailta. Valiokunta pitää hyvänä laadittua esiselvitystä työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien pullonkauloista (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 28/2018) sekä selvityksen johdosta eri ministeriöissä käynnistettyjä toimia prosessien parantamiseksi.  
Vuonna 2018 voimaan tulleen aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden ajan. Saadun selvityksen perusteella voidaan sanoa, että palveluiden kysyntä on lisääntynyt aktiivimallin myötä, mutta aktiivimallin suoraa vaikutusta kysyntään ei pystytä arvioimaan. Muista vaikutuksista voidaan todeta, että aktiivimallin mahdollinen pätkätöiden osuutta lisäävä vaikutus näyttäisi jäävän pieneksi, sillä valtaosa alkuvuoden työllisyyskasvusta on työvoimatutkimuksen mukaan tapahtunut kokoaikaisiin työsuhteisiin. 
Kelan ja Finanssivalvonnan keräämien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti—kesäkuussa 2018 noin 150 000 henkilöä. Heistä 97 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja 54 000 ansiopäivärahaa. Tilastojen mukaan aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuutta. Alennetun ansiopäivärahan saajista joka kolmas oli täyttänyt 60 vuotta. Myös Kelan etuuksien saajissa alennetun etuuden saaminen oli sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta oli kyse. 
Valiokunta tukee aktiivimallin tavoitteita ja korostaa, että työllistymistä edistävien palvelujen on oltava tarkoituksenmukaisia henkilön työllisyyden edistämiseksi eikä palvelun järjestämisen perusteena tule olla työttömyysetuuksien säilyttäminen. 
Valiokunta toteaa, että aktiivimallin myötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteet ovat nousseet päivänvaloon. Erityisiä haasteita aktiivisuusehdon täyttämisessä on havaittu henkilöillä, joilla on rajoittunut työkyky ja/tai työ- ja toimintakyvyn rajoitteita ei ole tunnistettu. Tämän vuoksi valiokunta on tyytyväinen, että hallitus selvitti osatyökykyisten ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien tilannetta kattavasti. Selvityshenkilöiden raportissa Osatyökykyisten reitit työllisyyteen — etuudet, palvelut, tukitoimet (STM:n raportteja ja muistioita 43/2018), todetaan, että työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, ellemme pysty saamaan työelämän ulkopuolella olevia työelämään sekä parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edellytyksiä. Selvityshenkilöt ehdottavat, että Suomeen perustetaan kokonaisvaltainen työkykyohjelma, jonka tarkoituksena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän palveluidensa ja etuuksiensa varmistaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksessä esille nostetut epäkohdat korjataan, koska Suomelle on ensiarvoisen tärkeää saada tulevaisuudessa käyttöön koko työvoima. 
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuluttajaliiton toiminnan tukemiseen. Valiokunta toteaa, että Kuluttajaliitto tekee arvokasta työtä kuluttajien etujen ja oikeuksien puolustamisessa. 
Momentti muuttuu seuraavasti: 
Momentille myönnetään 872 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
50.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
40.
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Pyhännän kunnassa sijaitsevan Leiviskäkankaan teollisuusalueen kehittämiseen ja 100 000 euroa Sastamalassa sijaitsevan Syke-yrityspuiston kehittämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavasti: 
Momentille myönnetään 3 300 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
70.
Kotouttaminen
03.
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen määrärahaksi esitetään 1 631 000 euroa. Määräraha on 570 000 euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu kertaluonteisten siirtojen palautuksesta.  
Valiokunta korostaa kotoutumisen tuloksellisuuden arvioinnin tärkeyttä. Kotouttamistoimenpiteiden seurantatieto ja taloudellisten vaikutusten analysointi on tarpeen toimenpiteiden kehittämisessä sekä niiden tehokkaammassa kohdistamisessa. Toistaiseksi kotouttamistoimenpiteiden kustannustehokkuudesta on vähän tutkittua tietoa. Käynnissä olevien toimenpiteiden kustannustehokkuutta on mahdollista arvioida vasta, kun mukana olevien henkilöiden työmarkkinoille kiinnittymistä kyetään analysoimaan pidemmän ajan päästä. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että kotouttamistoimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin indikaattoreita ja verrokkiryhmiä, jotka nykyisin puuttuvat. Valiokunta kehottaa hallitusta jatkossa suunnittelemaan toimenpiteitä siten, että tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi olisi mahdollista nykyistä paremmin. Valiokunta tuo myös esiin, että kotoutumisen vaikuttavuuden seurannassa tulisi olla mukana kaikki alalla toimivat tahot valtio, kunnat, yritykset ja järjestöt.  
Valiokunta pitää hyvänä, että vuoden 2019 määrärahalla vahvistetaan kotouttamisen tietopohjaa toteuttamalla kotouttamisen kokonaiskatsaus sekä erillisselvityksiä maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisestä. 
30.
Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
Valtion kotouttamiskorvausten määräksi esitetään 222 milj. euroa, jossa on 21,0 milj. euroa vähennystä vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutoksesta. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden määrä arvioidaan 4 000 henkilöksi, joista myönteisen turvapaikkapäätöksen arvioidaan saavan 41 prosenttia hakijoista. 
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että maahanmuuttajien työttömyys on laskussa. Toukokuussa 2018 ulkomaalaisten työttömyysaste oli 20,7 %, mikä tarkoittaa reilun neljän prosenttiyksikön laskua verrattuna edellisen vuoden toukokuuhun (25,1 %). Valiokunta tuo esiin, että tutkimusten mukaan Suomessa hankittu työkokemus lisää selvästi maahanmuuttajien työllistymistä. Toimenpiteistä vaikuttavimmiksi on todettu ammatillinen koulutus. Lisäksi muilla työelämää lähellä olevilla, työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä, kuten palkkatuella, on todettu selkeä positiivinen vaikutus. Valiokunta katsoo, että suositeltavaa olisi edistää vaikuttaviksi arvioitujen toimenpiteiden kuten kotoutumiskoulutuksen, työhönvalmennuksen ja palkkatuen käyttöä. 
Valiokunta pitää hyvänä, että eduskunnan tarkastusvaliokunta selvitti tutkimushankkeella monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisuja 1/2018), mitkä ovat kannattavia ja toteuttamisen arvoisia kotouttamistoimenpiteitä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Tutkimuksen mukaan olennaista olisi kehittää kotouttamispalveluista sellainen kokonaisuus, jossa yksittäiset hyvät käytännöt kotouttamisen eri vaiheissa ovat osa samaa palvelukokonaisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka ja sen toimeenpano eivät poikkea merkittävästi vertailumaista ja keskeisin kehittämiskohde liittyy niissä Suomen tavoin yhteistyön ja koordinoinnin kehittämiseen. Tutkimuksessa myös suositellaan, että valtakunnallisten maahanmuutto-ohjelmien seurantaa ja arviointia lisätään ja laaditaan seurantaa varten yhdenmukaiset indikaattorit.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että työelämälähtöisyys tuodaan mukaan kotoutumiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä alusta alkaen. Valiokunta on tyytyväinen, että kotoutumiskoulutusta on uudistettu siten, että kielitaitoa sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja opetetaan rinnakkain.  
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta, minkä myötä maahanmuuttajien kantaväestöä nuoremmalla ikärakenteella ja osaamisella on suuri merkitys työmarkkinoiden toimivuuteen, talouden ja yritysten kasvuun sekä alueiden kehitykseen. Valiokunta katsoo, että maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen nopeuttamisella on laajaa yhteiskunnallista merkitystä, sillä maahanmuuton vaikutus huoltosuhteeseen ja julkiseen talouteen on sitä myönteisempi, mitä tehokkaammin maahanmuuttajat pääsevät työmarkkinoille. Valiokunta tuo myös esiin, että kotoutumisen onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy, koska kotoutuminen ei onnistu rasistiseen tai syrjivään yhteiskuntaan.  
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Hallinnonalan määrärahat ovat 15 mrd. euroa, joka on lähes sama määrä kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat vaikutukset määrärahan suuruuteen on parantuneella työllisyystilanteella, mikä vähentää työttömyysturvan menoja lähes 300 milj. eurolla. Määrärahalisäykset aiheutuvat suurelta osin tarvearvioiden muutoksista sairausvakuutuksessa, asumistuessa ja eläkkeissä. Eriarvoisuuden vähentämiseksi vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy myös lisäyksiä, jotka parantavat mm. adoptio- ja monikkoperheiden ja rintamaveteraanien asemaa sekä yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan.  
Pääluokan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 16 prosenttia. 
Yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden avustuksiin esitetään 362 milj. euroa, joka on tarkoitettu terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Määräraha on 3,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018, mikä aiheutuu tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta. 
02.
Valvonta
08.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä ym. koskevaa hallituksen esitystä (HE 159/2017 vp) ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa, joten momentti poistetaan talousarviosta. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(Poist.) 
03.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
04.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Terveydenhuollon laaturekisteri.
Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,5 milj. euroa terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmisteluun ja käynnistämiseen. Hankkeen eteneminen on tärkeää, sillä kansalliset laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Suomi on kuitenkin selvästi jäljessä esim. muista Pohjoismaista, joissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät.  
Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämistä koskevien pilottien jatkamiseen ja laajentamiseen.  
Väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö -suosituksen laatiminen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) on etiologialtaan tuntematon oireyhtymä, johon liittyy vakava toimintakyvyn heikentyminen. Kansalliset linjaukset taudin tunnistamisessa, hoidossa ja sosiaalietuuksien myöntämisessä puuttuvat, mutta niiden tarve on ilmeinen. Hyvä käytäntö -suositus parantaisi kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden hoitoa, kuntoutusta ja yhdenvertaisuutta sosiaalietuuksien myöntämisessä.  
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, joka osoitetaan väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö -suosituksen laatimiseen ja kansallisten Käypä hoito -suositusten päivittämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 708 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
63.
Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Ruoka-apu.
Saadun selvityksen mukaan eduskunnan aiemmin myöntämillä ruoka-apuavustuksilla on saatu myönteisiä tuloksia ja mm. toiminnan laatua ja kattavuutta on pystytty parantamaan. Ruoka-apupisteitä arvellaan olevan jo noin 1 000, ja ruoka-avun tarve on edelleen suuri.  
Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen ja järjestämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville.  
Avustajakoiratoiminnan kehittäminen.
Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisia henkilöitä avustava, yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu koira, joka avustaa käyttäjäänsä erilaisissa päivittäisissä toimissa. Koira edistää ja ylläpitää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, ja se voi auttaa mm. itsenäisessä kävelyssä, noutaa avustettavan ulottuville tavaroita ja myös muistuttaa lääkkeiden otosta ja kutsua tarvittaessa apua. Koulutettu koira lisää siten vammaisen mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja liikkumiseen. Saadun selvityksen mukaan avustajakoiria on kuitenkin liian vähän ja tarve on jopa monikymmenkertainen koulutettujen koirien määrään nähden.  
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa avustajakoiratoiminnan laajentamiseen.  
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
10.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
60.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
Hallitus esittää talousarviota täydentävässä esityksessä momentin määrärahaksi 377,8 milj. euroa, mikä on 11,4 milj. euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä. 
Valiokunta on tyytyväinen, että määrärahan riittävyyttä on arvioitu uudelleen, mutta se ei vielä vastaa Kansaneläkelaitoksen (Kela) omaa arviota määrärahatarpeesta, joka on edelleen 6,6 milj. euroa esitettyä enemmän. Saadun selvityksen mukaan tilannetta pahentaa erityisesti se, että vuodelta 2018 ei arvioida jäävän ylijäämää, koska toimintamenot ovat nousseet nopeasti mm. perustoimeentulotukeen ja työttömyysturvan aktiivimalliin liittyvän työmäärän kasvun vuoksi. Samalla Kelalle on tulossa uusia tehtäviä, minkä lisäksi Kelan on jo ensi vuonna tehtävä järjestelmämuutoksia ja muita valmistavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vuoden 2020 jälkeen alkaviin uusiin tehtäviin.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan ja huolehditaan siitä, että Kelan resurssit ovat sellaisella tasolla, että se pystyy suoriutumaan asianmukaisesti lakisääteisistä tehtävistään säädettyjen määräaikojen puitteissa.  
50.
Veteraanien tukeminen
56.
Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta on tyytyväinen, että veteraanien kuntoutustoiminnan määrärahoja lisätään ja momentin määräraha nousee 58,4 milj. euroon, mikä on noin 16,7 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäksi vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa momentille lisättiin 19,3 milj. euroa pääosin kotona asumista tukeviin palveluihin.  
Veteraanipalveluita vahvistetaan edelleen 1.11.2019 lukien, josta lähtien veteraanit saavat samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalidit. (StVM 21/2018 vpHE 207/2018 vp). Ensi vuoden määräraha on tältä osin 19,5 milj. euroa, ja se osoitetaan talousarvion uudelle momentille 33.50.58. Kaiken kaikkiaan veteraanien ja sotainvalidien tukemiseen ehdotetaan ensi vuodelle 218,7 milj. euroa, mikä on 28 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.  
On tärkeää, että veteraanien palvelut ovat parantuneet ja että nimenomaan kotiin vietäviin palveluihin on osoitettu selkeitä lisäpanostuksia, millä edistetään veteraanien kotona asumista. Myös kunnat ovat aiempaa aktiivisemmin järjestäneet veteraanipalveluja. Jotta veteraaneilla on mahdollisuus samankaltaisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta, on edelleen pyrittävä ohjaamaan kuntien toimintaa niin, että kaikilla veteraaneilla on yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin palveluihin. Myös tietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että kunnilla on mahdollisuus saada alueellaan asuvien veteraanien yhteystiedot palvelujen järjestämiseksi. 
60.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Päihdeäitien hoito.
Eduskunta on useina vuosina lisännyt talousarvioon vuotuisen määrärahan päihdeäitien hoitoon, mutta nyt rahoitus on saatu pysyvämmälle pohjalle, kun vuosien 2018 ja 2019 talousarvioesityksiin on sisältynyt tähän tarkoitukseen tarkoitettu 3 milj. euron määräraha. Tarkoituksena on turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden aikana, kunnes sote-uudistus astuu voimaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hoitanut valtionavustuksen käytäntöjä, ja toiminta on nyt laajentunut 12 maakunnan alueelle, minkä arvioidaan helpottavan toiminnan siirtymistä perustettavien maakuntien vastuulle. 
Valiokunta pitää järjestelyä hyvänä ja korostaa, että toiminnan ja sen rahoituksen jatkuvuus on turvattava aina maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantuloon saakka.  
Lastensuojelu.
Valiokunta on tyytyväinen, että lastensuojelua on viime vuosina kehitetty monin eri tavoin ja että vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy 15 milj. euron lisäys lastensuojeluun sekä perheille annettavaan kotipalveluun. Myös lastensuojelun valvontaa tehostetaan osoittamalla aluehallintovirastoille lisärahoitusta uusien valvojien palkkaamiseen. Valiokunnan mielestä lastensuojelun resursseja on kuitenkin edelleen vahvistettava, sillä saadun selvityksen mukaan mm. lastensuojeluilmoitukset, yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi sekä ennakolliset lastensuojeluilmoitukset ovat kaikki lisääntyneet vuosina 2015—2017. Myös kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet. Tästä huolimatta lastensuojelun asiakasmäärät työntekijää kohden ovat kohtuuttoman suuret ja työ kuormittavaa, mikä ei voi olla heijastumatta työn laatuun ja henkilöstön jaksamiseen.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintakulttuuria uudistetaan ja ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen työtä vahvistetaan. On niin ikään lisättävä vanhemmuuden tukea ja huolehdittava siitä, että palvelujärjestelmä tavoittaa tukea tarvitsevan lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että lasten ja perheiden palvelujen kehittämisohjelmaan (LAPE) sisältyvä kehitystyö jatkuu ja että sen puitteissa syntyneet toimintamallit vakiintuvat käytännön toiminnaksi ja siirtyvät jatkossa uuteen sote-rakenteeseen. On myös tärkeää löytää ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämiseen. 
32.
Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määräraha on kuluvan vuoden talousarviota vastaavalla tasolla (21 milj. euroa) ja että eduskunnan viime vuonna tekemää määrärahalisäystä ei ole poistettu. Määräraha on erittäin tarpeellinen, sillä tutkitun tiedon avulla voidaan hillitä kustannuksia, tehostaa hoitoa ja parantaa sen vaikuttavuutta. Valtion tutkimusrahoituksella (VTR) edistetään erityisesti näyttöön perustuvan hoidon ja palvelujärjestelmän kehittämistä, jota mikään muu taho ei Suomessa rahoita. VTR-rahoituksella on tuettu myös kliinistä lääketieteellistä tutkimusta, joka on yksi suomalaisen lääketieteen vahvuusalueista, sekä terveys- ja hoitotieteellistä tutkimusta. Nämä edistävät palvelujärjestelmän näyttöön perustuvaa kehittämistä sekä tutkimustulosten hyödyntämistä käytännössä. 
Tutkimusrahoituksen taso on kuitenkin laskenut viime vuosina tuntuvasti, sillä vuonna 1997 se oli 91 milj. euroa, toisin sanoen 70 milj. euroa nykytasoa enemmän.  
Valiokunta painottaa tutkimuksen merkitystä ja siihen tarvittavan rahoituksen riittävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Erityisesti palvelujärjestelmän muuttuessa on tärkeää, että muutoksen vaikutuksia ja sen tavoitteiden saavuttamista, kuten väestön palvelutarpeeseen vastaamista ja palvelujen integraatiota, arvioidaan ja seurataan.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että myös sosiaalityön tutkimusta vahvistetaan ja että maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä korvaus laajenee kattamaan myös sosiaalitieteellistä yliopistotasoista tutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksessa ei ole vastaavaa VTR-rahoitusta, mistä johtuen sosiaalityön käytäntöjä kehittävä tutkimus on toteutunut heikosti ja hajanaisesti. Alalta puuttuvat myös systemaattiseen tutkimusnäyttöön perustuvat työmenetelmät.  
Valiokunta pitää myös tärkeänä kansallisen genomi-, syöpä- ja neurokeskuksen perustamista sekä biopankkien toiminnan vakiinnuttamista, millä edistetään tutkimusta ja parannetaan Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten tutkimusinvestointien kohteena. Terveydenhuollon kasvustrategian edistäminen on muutoinkin tärkeää mm. terveysalan investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi.  
Valiokunta lisää momentille 2 800 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 23 800 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
35.
Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevaa hallituksen esitystä (145/2018 vp) ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa, joten momentti poistetaan talousarviosta. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(Poist.) 
52.
Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentin määräraha on 19,6 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Määrärahaa on korotettu suunnitelmallisesti aina vuodesta 2015 lukien, jolloin turvakotitoiminnan rahoitus siirtyi valtion vastuulle. Lain voimaantulon jälkeen rahoitus on noussut lähes 70 prosenttia, minkä turvin turvakotien määrä on kasvanut 19:sta 27 turvakotiin ja perhepaikat ovat lisääntyneet 114:stä 179 perhepaikkaan. Tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti, kuten myös kymmenessä suurimmassa kaupungissa.  
Vaikka turvakotipaikkojen määrää on lisätty, Suomi on vielä kaukana Euroopan neuvoston työryhmän suosituksista, jotka edellyttäisivät asukaslukuun suhteutettuna 550 perhepaikkaa. Kyseinen suositus on kuitenkin laskennallinen, eikä siinä ole otettu huomioon kunkin maan ominaispiirteitä. Onkin mahdollista, että Suomen osalta riittävä paikkamäärä on suositusta matalampi, sillä turvakotiverkostossa on keskimäärin 50 vapaata paikkaa joka päivä. Toisaalta turvakotipaikkojen tarve on hyvin erilainen maan eri osissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa on vielä tarvetta paikkojen lisäämiseen. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotiverkoston maantieteellistä kattavuutta parannetaan edelleen ja että samalla lisätään niiden alueiden turvakotien kapasiteettia, missä paikkoja ei ole tarpeisiin nähden riittävästi.  
63.
Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentin määräraha on vajaat 3 milj. euroa (2 950 000 euroa), mikä on hieman (50 000 euroa) kuluvaa vuotta vähemmän. Valtionavustus on sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perusrahoitus, joka on ollut noin 3 milj. euroa aina vuodesta 2002 lähtien, jolloin osaamiskeskukset aloittivat toimintansa. Perusrahoituksen lisäksi osa osaamiskeskuksista saa toimintansa tueksi kuntarahoitusta ja ne ovat hankkineet erillisrahoituksia myös mm. sosiaalipalvelujen tuottamista ja kehittämistä tukevalla palvelutoiminnalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osaamiskeskusten rahoitus on tarkoitus turvata vähintään vuoden 2019 tasoisena maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteeseen siirtymiseen saakka. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista hyödynnetään maakunnallisen palvelurakenteen muutoksen läpiviemisessä ja että osaamiskeskuksiin kertynyt osaaminen siirtyy uusiin rakenteisiin. Uudistuksessa on myös varmistettava sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistyön jatkuvuus, sen alueellinen kattavuus sekä toiminnan riittävä resursointi. 
64.
Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
Rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattujen asioiden määrä on kasvanut jatkuvasti, sillä vuonna 2006 käynnistyneen toiminnan ensimmäisinä vuosina sovittelumäärä oli alle 10 000 kappaletta, mutta vuonna 2016 soviteltiin jo yli 13 000 riita- ja rikosasiaa ja vuonna 2017 yli 15 000. Soviteltavien asioiden määrän kasvusta huolimatta valtionapu on pysynyt vuoteen 2017 saakka samalla tasolla. Ensi vuodelle esitetään 7 milj. euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän.  
Valiokunta toteaa, että sovittelu on erittäin kustannustehokasta, ja pitää tärkeänä, että resurssien puute ei ole esteenä sovittelun käynnistämiselle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin arvoitu, että nykyinen valtionkorvaus ei riitä sovittelutoiminnan kasvavien kustannusten kattamiseen, sillä asiamäärien arvioidaan edelleen kasvavan, minkä lisäksi toiminnan kehittäminen edellyttää mm. sovittelijoiden perus- ja täydennyskoulutusta, sidosryhmäyhteistyötä ja tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotyötä.  
Sovittelutyö on suurelta osin vapaaehtoistoimintaa, sillä 100 ammattihenkilön rinnalla käytännön työtä hoitaa noin 1 200 vapaaehtoissovittelijaa. Heille maksettu kulukorvaus on ollut lain voimaantulosta lähtien samalla tasolla eli perusmuodossaan 25 euroa tapausta kohden. Sovittelu on muuttunut vaativammaksi, mikä edellyttää parempaa osaamista, minkä lisäksi erilaiset kulut (mm. matkakustannukset) ovat nousseet. Valiokunta pitää perusteltuna, että kulukorvaus nostetaan 30 euroon, ja lisää siksi momentille 100 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
70.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
50.
Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentin määräraha on 2,2 milj. euroa, jota on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidetty varsin vaatimattomana terveyden edistämiseen liittyviin haasteisiin nähden. Terveyden edistäminen on kustannustehokasta, sillä sen avulla voidaan mm. edistää työllisyyttä ja hyvinvointia ja vähentää sairastavuutta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Saadun selvityksen mukaan terveyden edistämisen määräraha on todettu myös tärkeäksi paikallisen ja alueellisen kehittämisen työkaluksi ja sillä rahoitetut hankkeet ovat osaltaan kaventaneet hyvinvointi- ja terveyseroja.  
Valiokunta painottaa, että terveysvaikutukset ja terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mikä velvoittaa kaikkia hallinnonaloja. Tarvitaan myös monialaisia ohjauskeinoja sekä luotettavaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön terveydestä ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. On niin ikään tärkeää hyödyntää työterveyshuollon osaamista työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.  
Maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle, mutta vastuu jakautuu myös maakunnille, joiden tehtävänä on mm. tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. On tärkeää, että kuntien, maakuntien ja järjestöjen tuottamien palveluiden yhteensovittamiseksi luodaan selkeät hallin- nonalarajat ylittävät rakenteet ja huolehditaan myös siitä, että palveluketjut ovat toimivia ja tukevat osaltaan eri sektoreiden yhteistyötä. Toiminnan kehittämiseksi onkin perusteltua, että momentin määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvointijohtamisen kehittämiseen. 
Valiokunta pitää hyvänä, että jatkossa kuntia ja maakuntia kannustetaan terveyden edistämiseen rahallisin kannustein, jotka perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimiin eli ns. HYTE-kertoimiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee kaiken kaikkiaan nousta aiempaa näkyvämpään rooliin, jotta se voi osaltaan tukea sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja hillitä kustannusten kasvua. Tässä työssä myös järjestöillä on keskeinen rooli. 
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ympäristöhallinnon toimintamenot
04.
Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 22,784 milj. euroa, joka on 447 000 euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Suomen ympäristökeskuksen rahoitus on kuitenkin edelleen melko kireä. Tilannetta helpotti osaltaan vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa myönnetty 1,26 milj. euron lisärahoitus pääkaupunkiseudun toimitilojen muutoksista aiheutuneiden kertaluonteisten kustannusten kattamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että momentille lisätään kokonaisuudessaan edellä mainittujen kustannusten kattamiseen tarvittava määräraha. 
Valiokunta kiinnittää huomiota Suomen ympäristökeskuksen hallinnoiman tutkimusalus Arandan rahoitukseen. Aluksen peruskorjaus valmistui kesällä 2018, jonka myötä sen tekninen käyttöikä piteni ja käytettävyys erilaisiin merialueella suoritettaviin tehtäviin parani. Peruskorjauksesta huolimatta lähivuosina on syytä varautua mm. huoltokorjauksiin ja aluksen käytettävyyttä edelleen parantaviin laitehankintoihin. Valiokunta toteaa lisäksi saamansa selvityksen perusteella, etteivät Arandan käyttöön liittyneet ongelmat kesällä 2018 johtuneet rahoituksen puutteesta, vaan hallinnollisista ongelmista. 
Valiokunta lisää momentille 240 000 euroa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 024 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
65.
Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 1,73 milj. euroa, joka on 105 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin 500 000 euroa Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan ja 100 000 euroa Metsästäjäliiton avustukseen. 
Valiokunta pitää määrärahaa tarpeellisena ja kustannustehokkaana tapana tukea järjestöjen ympäristöön, luonnonsuojeluun sekä asumiseen ja rakentamiseen liittyvää arvokasta työtä. Ympäristöhallinto toteuttaa myös useita laajoja lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita, joita koskevaa tiedottamista ja neuvontaa hoidetaan avustusta saavien järjestöjen kautta.  
Valiokunta pitää edelleen (kuten VaVM 35/2016 vp ja VaVM 8/2018 vp) tärkeänä, että ympäristöministeriö avustaa myös Suomen Metsästäjäliitto ry:tä, jonka piirissä tehtävä ympäristötyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan merkittävää mm. kosteikkojen rakentamisessa. Momentin harkinnanvaraista avustusta tulee jakaa kaikille valtakunnallisesti laajaa ympäristö- ja luonnonsuojelutyötä tekeville toimijoille järjestön nimestä riippumatta. Myös järjestön toimiala voi jakaantua vahvasti eri hallinnonaloille. Ympäristötyön osuutta ei tule suhteuttaa tai tarkastella järjestön koko toimintaan verraten, vaan katsoa sen laajuutta ja merkitystä omana kokonaisuutenaan.  
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle ja 100 000 euroa muiden järjestöjen avustuksiin. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 930 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
10.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
20.
Ympäristövahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota antamaansa lausumaan (VaVM 5/2017 vpHE 60/2017 vp) ja kiirehtii toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä. Kaivostoimintaan, eikä myöskään muihin ympäristövahinkoihin, liittyvät vastuut eivät saa jäädä valtion kannettaviksi.  
21.
Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta pitää tärkeänä, että vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoon voidaan ohjata valtion tukea ja lisää momentille 50 000 euroa Heinolan Lintutarhan toiminnan jatkon varmistamiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 2 690 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
22.
Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 18,025 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018.  
Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta on saatu alennettua viime vuosikymmeninä toteutetuilla vesien- ja merenhoidon toimilla. Vanha kuormitushistoria ja nykykuormitus eivät kuitenkaan mahdollista sisä- ja rannikkovesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2027 mennessä ilman lisätoimenpiteitä. Ravinnekuormitusta kasvattavat myös lisääntyneet sateet ja leudot talvet.  
Valiokunta pitää tarpeellisena, että tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus esittää vesiensuojelun tehostamisohjelman käynnistämistä 15 milj. euron lisämäärärahalla. Tarkoitus on erityisesti nopeuttaa vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista. Lisäyksestä 4,5 milj. euroa sisältyy käsiteltävälle momentille käytettäväksi mm. maatalouden ravinnekuormitusta vähentäviin toimiin, 10 milj. euroa momentille 35.10.61 (Vesien ja ympäristön hoidon edistäminen, käsitellään jäljempänä) ja 0,5 milj. euroa momentille 35.10.20 (Ympäristövahinkojen torjunta). Arvio ohjelman kokonaiskustannuksista on 45 milj. euroa vuosina 2019—2021.  
Momentilta jatketaan lisäksi ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) rahoitusta. RAKI-hankkeiden tulokset ovat olleet valiokunnan saaman selvityksen mukaan rohkaisevia. Ohjelman tavoitteet, kuten yhdyskuntajätevesien tehokas hyödyntäminen, ravinneneutraalin kunnan konseptin edistäminen, ruokahävikin vähentäminen, biojätteiden hyödyntäminen sekä yhteistyöverkostojen ja -muotojen kehittäminen, ovat valiokunnan mielestä edelleen ajankohtaisia.  
Tarpeellista on myös Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMU) inventointien jatkaminen monimuotoisuudeltaan arvokkailla alueilla. Samoin perusteltua on jatkaa vesi- ja meriseurantaa sekä sen kehittämistä ja modernisointia.  
Valiokunta nostaa lisäksi esiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin linjaaman päästövähennystavoitteiden nopean kiristämistarpeen. Tämä edellyttää monipuolisten vaikuttavuusarviointien tekemistä mahdollisista toimintapoluista päästöjen vähentämiseksi. Momentilta rahoitettaville selvityksille on siten aiempaa enemmän tarvetta, ja myös Ilmastopaneelin rahoitukseen kohdistuu paineita. 
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Ilmastopaneelin sihteeristön palkkaukseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 18 175 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1.—9. kohta kuten HE 123/2018 vp) 
10) enintään 114 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 53 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin. 
(3.—5. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
52.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 31,639 milj. euroa, joka on 167 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.  
Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitovastuulla olevien kohteiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti, kun uusia kansallispuistoja ja luontokohteita on perustettu ja sen hallintaan on siirretty mm. muilta valtion toimijoilta suuri määrä arvokasta kulttuuriperintöä, kuten linnoituksia. Myös kohteiden kävijämäärien kasvu jatkuu. Vuonna 2017 niihin tehtiin jo noin 6,7 miljoonaa käyntiä ja alueiden vaikutusten paikallistalouteen arvioidaan olleen noin 258 milj. euroa. 
Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy 1,24 milj. euron lisäys Matkailu 4.0 -kärkihankkeeseen luontomatkailua edistäviin toimenpiteisiin ja 1,5 milj. euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen. Valiokunta toteaa kuitenkin, että korjausvelka on niin mittava, että sen hoitaminen budjettirahoituksella on käytännössä hyvin haasteellista. Virkistys- ja matkailukäytössä olevien kohteiden osalta korjausvelan arvioidaan olevan noin 44 milj. euroa (josta 37,5 milj. euroa on ympäristöministeriön ja 6,7 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vastuulla) ja kulttuuriperintökohteissa noin 72 milj. euroaMetsähallituksen Luontopalvelujen korjausvelkaselvitys 2017. Metsähallitus..  
Valiokunta painottaa, että valtion talousarvion rahoituksella tulee ensisijaisesti keskittyä virkistys- ja matkailukäytössä olevien luontokohteiden perusrakenteiden, kuten opasteiden, autiotupien, pitkospuiden ja nuotiopaikkojen kunnossapitoon. Tämän lisäksi tulee aktiivisesti etsiä muita rahoitusmalleja. Esimerkiksi vuokrattavien kiinteistöjen osalta valiokunta pitää tärkeänä, että maaliskuun 2019 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet pitkiin vuokrasopimuksiin nimellisellä vuokralla ja kiinteistön korjausvelvoitteella.  
Valiokunta korostaa myös, että jatkossa uusia kohteita avattaessa tulee aina arvioida ja ottaa huomioon perustamiskustannusten lisäksi vuotuiset käyttö- ja ylläpitomenot. Kohteiden kunnosta ja samalla turvallisuudesta sekä palveluiden riittävyydestä ja korkeasta tasosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti, jotta voidaan vastata kävijämäärien kasvuun ja kansainvälistymisen haasteisiin. Vain näin voidaan saavuttaa matkailu-, työllisyys- ja paikallistaloudelle tarjolla olevat merkittävät hyödyt.  
Saimaannorpan suojelu.
Valiokunta on huolissaan saimaannorpan suojelutyön rahoituksesta vuonna 2019. Metsähallitus on saanut työhön rahoitusta viimeiset viisi vuotta EU:n LIFE-rahastosta. Mahdollisen jatkohankkeen rahoituspäätös saadaan kuitenkin vasta siten, että toiminta käynnistyisi aikaisintaan syksyllä 2019, kun suojelutoimenpiteet tulisi tehdä pääosin jo keväällä. Metsähallituksen koordinoima suojelutyö on ollut tuloksellista. Saimaannorppakanta on saatu 40 vuoden pitkäjänteisellä työllä kasvamaan lähes 400 yksilöön. Viimeisimmässä uhanalaisuusar-vioinnissa se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi, kun aiemmin luokitus oli kriittisesti uhanalainen. 
Valiokunta lisää momentille yhteensä 3 730 000 euroa, josta osoitetaan 
200 000 euroa Aulangon näkötornin peruskorjaukseen  
400 000 euroa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen  
200 000 euroa Repoveden kansallispuistoon vain pitkospuiden, nuotio- ja taukopaikkojen sekä rantautumispaikkojen peruskorjauksiin ja kehittämiseen 
300 000 euroa Urho Kekkosen kansallispuistoon Nuorttijoen riippusillan rakentamiseen 
250 000 euroa Patvinsuon kansallispuiston ja Ruunaan luonnonsuojelualueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
200 000 euroa Kurjenrahkan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
130 000 euroa Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
100 000 euroa Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen 
100 000 euroa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
100 000 euroa Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja kor-jausvelan vähentämiseen 
150 000 euroa Helvetinjärven kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
300 000 euroa Seitsemisen kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
60 000 euroa Salamajärven kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
50 000 euroa Pyhä-Häkin kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 
150 000 euroa Evon luonnonsuojelualueen kehittämiseen 
50 000 euroa Komion suojelualueen rakenteiden kehittämiseen sekä Melkuttimen ja Luutaharjun teiden perusparannukseen 
30 000 euroa Maskun Oukkulanlahden lintuvesialueen pitkospuiden ja lintutornin rakentamiseen 
360 000 euroa kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelukohteiden reitistöjen opasteisiin ja taukopaikkoihin 
300 000 euroa esteettömien luontokohteiden lisäämiseen Luontopalveluiden kohteisiin 
200 000 euroa autiotupien kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen ja 
100 000 euroa saimaannorpan suojeluun. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 35 369 000 euroa. 
(2.—6. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
61.
Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 15,542 milj. euroa, joka on 6,950 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. 
Suurin osa momentin määrärahasta muodostuu vesiensuojelun tehostamisohjelman 10 milj. euron lisämäärärahasta. Määräraha on tarkoitus myöntää avustuksina hankkeisiin, joissa otetaan käyttöön etenkin ravinteiden ja haitallisten aineiden vesistökuormitusta vähentäviä ja raaka-aineiden talteenottoa kehittäviä menetelmiä. Avustusta myönnetään myös innovatiivisten vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoon maatalouden vesiensuojelussa. Valiokunta korostaa, että määrärahan käyttöä on arvioitava ja koordinoitava tarkasti sekä valvottava, että toteutettavilla hankkeilla on todellista vaikuttavuutta. 
Momentin määrärahalla on perusteltua avustaa lisäksi käytännön toimenpiteitä, jotka sisältyvät vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmiin. Hankkeissa toteutetaan paikallisia vesiensuojelutoimenpiteitä usein kuntien, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä. Avustuksilla tuetaan myös rehevöityvien järvien ja merenlahtien tilaa ja vaelluskalojen luontaista lisääntymistä parantavia sekä lajien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden vesien kunnostushankkeita. 
Valiokunta pitää tarpeellisena edistää edelleen myös pohjavesien suojelua avustamalla kuntia laatimaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Suunnitelmien avulla pyritään suojelemaan pohjavettä rajoittamatta tarpeettomasti muuta maankäyttöä. Samoin tarpeellisia ovat edelleen pilaantuneiden alueiden kunnostustoimenpiteet ja haja-asutuksen jätevesineuvonta. 
Lisäksi momentille esitetään 2 milj. euroa puurakentamisen ohjelman jatkamiseen. Rahoituksen turvin on mahdollista toteuttaa kehitystyötä liittyen mm. puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumiseen sekä lisätä muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä. Puurakentamista tulee edistää sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Valiokunta korostaa myös saavutettavia myönteisiä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Hiilensidonnan kannalta puun käytön pitäisi kohdistua mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen. 
Valiokunta lisää momentille 480 000 euroa, josta osoitetaan 
200 000 euroa talousarvioaloitteen TAA 474/2018 vp perusteella Himanganjokisuun ruoppaukseen  
100 000 euroa Lappajärven Hietaojanlahden kunnostukseen 
100 000 euroa Evijärven kunnostukseen 
50 000 euroa Savonlinnan Mertajärven kunnostukseen ja 
30 000 euroa Perhon kunnan Jängänjärven kunnostukseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 16 022 000 euroa.  
(2.—4. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
63.
Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
Valiokunta on tyytyväinen, että maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarkoituksiin perustuva METSO-ohjelma on edennyt ympäristöministeriön hallinnonalalla aikataulussaan. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Syyskuussa 2018 tavoitteesta on toteutettu noin 70 prosenttia (66 830 hehtaaria).  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin määrärahalla saavutetaan asetetut tavoitteet vuonna 2019. Ohjelman vuosittaista rahoitusta lisättiin kevään 2018 kehyspäätöksessä 3 milj. eurolla, jonka lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy kuluvan vuoden tavoin erillinen 5 milj. euron lisärahoitus. METSO-ohjelman toteutukseen esitetään siten 16 milj. euroa. Kun huomioidaan aiempien vuosien siirtomäärärahat, vuonna 2019 ohjelmaan on käytettävissä yhteensä noin 25 milj. euroa. 
Valiokunta toteaa kuitenkin, että vuodesta 2020 alkaen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää voimassaolevan kehyspäätöksen korottamista noin 5 milj. eurolla vuosina 2020—2025. Ilman korotusta ympäristöministeriön osalta kokonaistavoitteesta toteutuu noin 95 prosenttia. 
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa suo- ja kosteikkoalueiden suojeluun. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 26 830 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
Valtuus 
(Kuten HE 123/2018 vp) 
65.
Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
(siirtomääräraha 3 v)
Ympäristöministeriön esityksestä valiokunta muuttaa momentin päätösosaa siten, että tukimäärä lasketaan arvonlisäverottomasta kokonaiskustannuksesta. Muutoksen myötä tuen saajan ei tarvitse soveltaa hankintalakia, koska tukimäärä ei ylitä 50 prosenttia hankinnan arvosta (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 5 §:n 1 momentin kohta 5). 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(1. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
(2. ja 3. kappale kuten HE 232/2018 vp) 
Avustusta myönnetään 50 % investoinnin, hankkeen tai tiedotuskampanjan toteutuneesta arvonlisäverottomasta kokonaiskustannuksesta. Yhdelle yritykselle myönnettyjen vähämerkityksisten tukien kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden aikana. Valtionavustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. 
(5. ja 6. kappale kuten HE 232/2018 vp) 
20.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
01.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta kiinnittää huomiota (kuten VaVM 22/2017 vp) siihen, ettei Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoitusta ole nostettu sille osoitettujen uusien tehtävien (esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustusten myöntäminen sekä tuetun asuntokannan riskienhallintaan liittyvät tehtävät) myötä. Valiokunta korostaa, että viraston resurssit tulee turvata ja ottaa mahdolliset tarpeet huomioon vuoden 2019 lisätalousarvioesityksissä. 
55.
Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille esitetään 15,5 milj. euroa. Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia saa myöntää yhteensä 35,5 milj. euroa, josta 20 milj. euroa voidaan maksaa valtion asuntorahastosta (mom. 35.20.60). Kuluvana vuonna korjausavustuksiin on käytettävissä yhteensä 24,17 milj. euroa. 
Pääosa korjausavustuksista myönnetään uusien hissien rakentamiseen. Vuodesta 2018 alkaen avustusta on voinut saada myös hissien korjaamiseen esteettömiksi. Valtiovarainvaliokunnan linjaama muutos on kuitenkin toteutettu liian rajoitetusti, ja valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että avustusta suunnataan toteutettua laajemmin vanhojen hissien korjaamiseen ja muuttamiseen esteettömiksi. Tämä edistää ikääntyvän ja liikuntarajoitteisen väestön kotona asumista. Olemassa olevassa rakennuskannassa on esimerkiksi paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja taloja, joiden hissikuiluihin on kohtuullisilla kuluilla mahdollista asentaa uusi entistä tilavampi hissikori.  
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että korjausavustushakemukset ovat vähentyneet vuodesta 2017 alkaen, minkä vuoksi vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa avustusten määrää vähennettiin 12,33 milj. eurolla. Tämä johtuu osittain siitä, että useat taloyhtiöt joutuivat tekemään uudet päätökset korjauksen toteuttamisesta, koska hissiavustuksen tukiprosentti alentui 50 prosentista 45 prosenttiin. Avustusprosentin alentamista ei sinänsä pidetä hallinnonalalla syynä kysynnän pienenemiseen, vaan siitä johtuvaa taloyhtiöiden päätöksentekoa. Myös ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden korjausavustusten hakeminen on vähentynyt, ja niiden käyttöä on pyritty edistämään mm. korottamalla avustusten tulorajoja ja avustusprosenttia, sekä viestinnällisillä toimenpiteillä.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve korjausavustuksille on kuitenkin hakemusten vähentymisestä huolimatta edelleen suuri. Hakemusten käsittelyprosessi tulee siten saada ARA:ssa kuntoon ja jatkaa tehostettua viestintää avustusten hakemiseen liittyen.  
Valiokunta edellyttää lisäksi, että maaliskuun 2019 loppuun mennessä selvitetään hissikorjausten avustusprosentin korottamismahdollisuus väestöltään vähenevillä alueilla. Korjausten on oltava kannattavia suhteessa asunnon arvoon, mikä hillitsee osaltaan myös alueiden välistä muuttoliikettä. 
Valiokunta korostaa myös, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi asuinrakennusten energiakorjaukset ja lämmitysjärjestelmien muuttaminen ilmastoystävälliseksi on välttämätöntä. Tätä muutosta ei voi jättää yksin asukkaiden vastuulle. Valiokunta katsoo, että jatkossa energia-avustukset tulisi palauttaa korjausavustusten piiriin. 
60.
Siirto valtion asuntorahastoon
Suhdannetilanne.
Asuntorakentaminen on edelleen suhdannehuipussaan, kun vuonna 2018 arvioidaan aloitettavan noin 43 000 asunnon rakentaminen. Tuotanto pysyy korkeana myös vuonna 2019, vaikka aloitusten arvioidaan alenevan noin 40 000 asuntoon. Asuntotuotannon korkeasta tasosta huolimatta asunnoista on edelleen alitarjontaa etenkin pääkaupunkiseudulla samaan aikaan, kun väestöltään vähenevillä alueilla ongelmana on asuntojen jääminen tyhjilleen. 
Rakennusmarkkinoiden korkeasuhdanne on nostanut urakkatarjoushintoja pääkaupunkiseudulla noin 7 prosenttia vuodesta 2017, kun rakennuskustannusindeksi on kasvanut samaan aikaan noin 2,5 prosenttia. Valtion tukemassa asuntotuotannossa rakennushankkeiden tuotantokus­tannukset olivat elokuussa 2018 pääkaupunkiseudulla 16 prosenttia korkeampia ja muualla maas­sa 6,5 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun tuotantokustannusten erittäin voimakas nousu johtuu osittain Helsingin uusien alueiden muuta pääkaupunkiseutua kalliimmista hankkeista.Valtiovarainministeriön julkaisu 31/2018. Rakentaminen 2018—2019. Rakennusalan suhdanneryhmä, syksy 2018. 
Valiokunta korostaa, että vallitsevassa suhdanteessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota valtion tukemien asuntohankkeiden kustannuskehitykseen. Sosiaalisen asuntotuotannon toteuttaminen on kustannusnäkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa voimakkaan noususuhdanteen taituttua, ja taantumassa sillä voidaan tukea myös rakennusalan työllisyyttä. Rakentamisen ajoittaminen laskusuhdanteeseen on kuitenkin haastavaa rakentamisen pitkän aikajänteen vuoksi. 
Työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän toimivuuden ja taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi on tärkeää, että tarjolla on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla myös valtion tukemaa asuntotuotantoa tulee siten lisätä pitkäjänteisesti, jotta asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa saadaan tasattua. Myönteistä on myös, että vuokrantasauksen piiriin kuuluvissa hankkeissa yksittäisen kohteen kustannukset eivät mekaanisesti estä hankkeen toteutumista korkotukikohteena. Kaupunkien kannalta jousto on tärkeää, sillä se mahdollistaa monipuolisten korttelien rakentamisen myös uusille, vetovoimaisille asuin-alueille. 
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kerrostaloasuntojen tuotanto on keskittynyt viime vuosina yksiöiden ja kaksioiden rakentamiseen. Pelkästään yksiöiden tuotanto-osuus on noussut 15 prosentista yli 40 prosenttiin vuosina 2000—2017Tilastokeskus. Kerrostalohuoneistojen keskipinta-alat huoneluvun mukaan Suomessa 2000—2017 rakennusluvista laskettuna.. Valiokunta korostaa, että asuntotuotannon tulee vastata kysyntää, mutta samalla on kuitenkin edelleen pidettävä huolta monipuolisesta ja erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekoittavasta rakentamisesta, mikä on ollut myös keskeinen keino ehkäistä asuinalueiden eriytymiskehitystä. 
Valtion asuntorahaston korkotukilainat ja valtiontakaukset.
Vuonna 2019 lainavaltuudeksi esitetään yhteensä noin 1,8 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2018 tasoa. Tästä korkotukilainavaltuuden osuus on 1,410 mrd. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakausten enimmäismäärä 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausten enimmäismäärä 100 milj. euroa. Valiokunta pitää saamiensa selvitysten perusteella valtuuksia riittävinä. Ne mahdollistavat 9 000 korkotukiasunnon (vuokra- ja asumisoikeusasunnon) ja 2 000 takauslainoitetun vuokra-asunnon rakentamisen. Perusparannuksia voidaan tehdä 4 500 vuokra- ja omistusoikeusasuntoon ja 8 000 asunto-osakeyhtiöasuntoon.  
Valtion tukemaa asuntotuotantoa rakentavat lähinnä kunnat ja valtion omistama A-Kruunu. Talousarvioesityksessä esitetään 50 milj. euron valtuutta A-Kruunun pääomasijoituksen korottamiseen, minkä myötä yhtiö voi kaksinkertaistaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon vuodessa. Samalla se pystyy lisäämään puurakentamista ja asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että A-Kruunu suuntaa asuntorakentamistaan myös ns. kasvukäytävien varsille, missä rakentamisen suhdannetilanne on kasvukeskuksia maltillisempi. 
Kysyntää vastaava asuntotuotanto.
Valtion ja suurten kaupunkiseutujen väliset maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL-sopimukset) ovat olleet hyvä väline suurten kaupunkiseutujen kehittämisessä ja parempien asuntotuotantoedellytysten luomisessa. Valiokunta korostaa (kuten TrVM 3/2018 vp), että vuoden 2019 lopussa päättyviä MAL-sopimuksia tulee jatkaa ja niiden sisältöä ja sitovuutta tulee edelleen kehittää. Myös valtion on voitava sitoutua niihin entistä pidemmällä aikavälillä. Samoin sopimusten yhteyttä valtakunnalliseen liikenneverkkosuunnitelmaan ja ns. kasvukäytäviin on edelleen tarpeellista vahvistaa, jotta asuntotuotannon määrät ja niihin liittyvät kannusteet voidaan jatkossakin sovittaa yhteen.  
Valiokunta tukee myös yli hallituskausien ulottuvan asuntopoliittisen ohjelman laatimista, joka on syytä valmistella parlamentaarisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman lievittäminen asumisen kustannusten ja alueellisen eriytymiskehityksen hillitsemiseksi sekä talouskasvun edellytysten turvaamiseksi. Tuekseen tämä vaatii tehokasta elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikkaa.  
Valiokunta pitää hyvänä, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on käynnistynyt. On tärkeää, että maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa kyetään pitkällä aikavälillä ennakoimaan toimintaympäristössä ja asuntojen kysynnässä tapahtuvat muutokset. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon ja riittävän tarjonnan pullonkauloina ovat olleet kaavoitus ja rakentamiskelpoisten tonttien saatavuus. Valtioneuvoston selvityksenValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2018. Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. mukaan tonttimaasta ei ole kuitenkaan tosiasiallista pulaa suurimpien kaupunkiseutujen sisällä ja välittömässä läheisyydessä.  
Valiokunta nostaa esiin myös akuutin tarpeen parantaa rakentamisen laatua ja kiirehtii mm. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toimeenpanoa. Erityisen tärkeää on rakentamisen osaamisen lisääminen ja ympäristöministeriön selkeät ohjeet, joilla koko rakentamisen ketju suunnittelusta ja urakoiden kilpailuttamisesta lähtien valmiin rakennuksen ylläpitoon saakka otetaan mahdollisimman nopeasti haltuun uusien kosteus- ja sisäilmaongelmien välttämiseksi.  
Asuntorahoituksen riskejä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion asuntorahoitukseen myöntämä takauskanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen erittäin nopeasti (noin 8,3 prosenttia/vuosi). Vuoden 2017 lopussa aravalainakanta oli noin 4,6 mrd. euroa ja korkotukilainakanta noin 14,2 mrd. euroa. Lainakantaan liittyvät tappiot ovat pysyneet pieninä. Aravalainoja maksetaan myös ennenaikaisesti takaisin liittyen mm. rajoituksista vapauttamiseen.  
Väestöltään vähenevien alueiden takauskanta on jonkinasteinen riski valtion asuntorahoitukselle. Tyhjilleen jäävien vuokra-asuntojen lisäksi sote-rajapintaan liittyvät valtion takaamat korkotukilainat ovat kuitenkin jo nousseet muutamissa kunnissa ongelmiksi, kun esimerkiksi kuntaliitosten kautta on luovuttu alueen palveluasuntotoiminnoista. 
Osaan lainakannasta liittyy myös korkoriski, jonka suuruutta arvioidaan valtion asuntorahaston tilinpäätöksessä. Nykyisellä korkotasolla korkotukimaksujen yhteismäärä on 30 milj. euroa vuosina 2018—2041. Korkotukimaksut kasvavat kuitenkin selvästi, kun lainojen korkotaso ylittää yleisimmän omavastuukoron rajan eli 3,4 prosenttia. Jos kaikkien nykyisten lainojen korko olisi vastaavana ajanjaksona esimerkiksi 5 prosenttia, niin korkotukimaksujen yhteismäärä kasvaisi lähes 1,9 mrd. euroon. 
Valiokunta nostaa lisäksi tässä yhteydessä esiin huolensa kotitalouksien velkaantumisen kasvusta ja sen aiheuttamasta riskistä talouskehitykselle ja valtiontaloudelle. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi vuoden 2017 lopussa 128 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Velkaantumista on osaltaan kiihdyttänyt asuntosijoitustoiminnan yleistyminen, ja vastuita lisää myös välillisesti taloyhtiölainakannan nopea kasvu. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit kasvavat erityisesti taantumassa tai korkojen kääntyessä nousuun. Lisäksi taloyhtiölainojen pitkien lyhennysvapaiden myötä myöhemmin kohoava asumiskustannus voi tulla yllätyksenä ja hämärtää yksittäisen kotitalouden vastuulla olevaa kokonaisvelkamäärää. 
Avustukset.
Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä noin 170 milj. euroa, josta suurin osa kohdistuu perustellusti erityisryhmien investointiavustukseen (110 milj. euroa, jota käsitellään seuraavan otsikon alla). Helsingin MAL-alueella myönnettäviä käynnistysavustuksia (20 milj. euroa) valiokunta pitää edelleen tarpeellisina, ja tarkoituksenmukaista on harkita niiden käytön laajentamista alennettuna myös muille MAL-alueille. Samoin toimivaksi avustusmuodoksi on todettu kaikilla MAL-alueilla myönnettävät infra-avustukset (15 milj. euroa). Tarpeellisia ovat myös asumisneuvontaan (0,9 milj. euroa) sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan (0,7 milj. euroa) esitettävät avustukset. 
Valiokunta pitää hyvänä, että purkuavustuksen määrä (3,0 milj. euroa) on vuoden 2018 toisen lisätalousarvion mukaisella korotetulla tasolla, ja korostaa samalla, että sen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa edelleen nostettava. Purkuavustusten kysyntä on kasvanut, kun tyhjien valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla väestön ja työpaikkojen vähenemisen myötä kasvukeskusten ulkopuolella. Akordit kannustavat vuokrayhtiöitä huolehtimaan kiinteistökannastaan ajoissa ennen kuin taloudelliset ongelmat kasaantuvat.  
Myönteistä on myös, että avustuksia asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (1,5 milj. euroa, mom. 35.20.52) ja vuokra-asukkaiden taloudellisten ongelmien ehkäisemiseen (1,0 milj. euroa, mom. 35.20.30) esitetään jatkettavaksi pääluokan muilta momenteilta.  
Erityisryhmien investointiavustukset 
Valiokunta pitää erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen esitettävää investointiavustuksen myöntämisvaltuutta (110 milj. euroa) riittävänä. Valtuus on saman suuruinen kuin vuonna 2018. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asunnot. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat ikääntyneet henkilöt.  
Asunnottomat.
Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus ei ole kasvanut viime vuosina. Lisääntyneestä asuntotarjonnasta johtuen asunnottomuus on pystytty pitämään suurin piirtein määrällisesti ennallaan. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 6 615 asunnotonta, joista maahanmuuttajia oli 1 742. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyä.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusia pitkäaikaisasunnottomuutta tai muiden asunnottomien asuntohankkeita koskevia avustushakemuksia ei ole enää tullut vuonna 2018. Asunnottomille tarkoitetut raskaan tuen kohteet on siten jo rakennettu, ja Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) mukaisesti painopiste on nyt hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä asunnottomien asumiseen.  
Kehitysvammaiset.
Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Vuoden 2017 lopussa laitoksissa oli kuitenkin edelleen pitkäaikaisesti noin 7 000 kehitysvammaista, joista noin 100 oli lapsia. Lisäksi noin 8 000 henkilöä asuu vielä aikuisenakin vanhempiensa tai muiden omaisten kanssa.  
Valiokunta toteaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja ja joillakin alueilla laitosasuminen on vielä yleistä. Investointiavustus on siten edelleen tarpeellinen. Jatkossa tarvitaan myös uudenlaisia asuntoryhmä- ja asuntoverkostoratkaisuja, joissa voidaan varmistaa riittävä yksilöllisen tuen ja palveluiden saanti.  
Muistisairaat ja huonokuntoiset ikääntyneet.
Ikääntyneiden palveluasumisen hankkeisiin on myönnetty yli puolet vuosien 2010—2018 investointiavustuksista. Avustus on suuntautunut erityisesti muistisairaille tarkoitettuihin tehostetun palveluasumisen asuntoihin ja painottuu uustuotantoon vähentäen siten hallitusohjelman mukaisesti laitoshoidon tarvetta. Tarpeen on avustaa myös ns. palvelukortteliratkaisuja, joissa on erilaisia asumismuotoja ikääntyneille.  
Nuoret ja opiskelijat.
Opiskelija-asuntojen kysynnässä on huomattavia alueellisia eroja. Kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kysyntä on edelleen voimakasta, mutta joillakin alueilla vajaakäyttö on selvästi kasvanut. 
Muuta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että investointiavustuksia myönnetään pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Kuntien tarpeen arvioinnissa on oleellista ottaa huomioon tavallisen asuntokannan hyödyntäminen ja mahdollisuudet rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön. 
Valiokunta esittää lisäksi huolensa erityisryhmille suunnatun vapaarahoitteisen rakentamisen lisääntymisestä. Kuntien tulisi suhtautua hankkeisiin kriittisesti huomioiden kunnan todelliset tarpeet. Jo nyt joillakin alueilla on nähtävissä turhaa rakentamista ja kohteiden tyhjäkäyntiä. 
TULOARVIOT
Osasto 15
LAINAT
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 50 140 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 1 705 024 000 euroa. 
Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille merkitään nettotuloa 1 655 024 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 123/2018 vp) 
YHTEENVETO
Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 55 495 469 000 euroon. 
Valiokunta on lisännyt määrärahoja 50 140 000 euroa. Vastaava lisäys on tehty tuloarvioihin momentille 15.03.01. 
Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: 
 
Esitys € 
Valiokunta € 
Os. 11 
45 816 025 000 
45 816 025 000 
Os. 12 
5 745 939 000 
5 745 939 000 
Os. 13 
2 213 367 000 
2 213 367 000 
Os. 15 
1 669 998 000 
1 720 138 000 
Yhteensä 
55 445 329 000 
55 495 469 000 
Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: 
 
Esitys € 
Valiokunta € 
Pl. 21 
124 339 000 
124 589 000 
Pl. 22 
20 076 000 
20 076 000 
Pl. 23 
268 183 000 
268 343 000 
Pl. 24 
1 135 445 000 
1 135 595 000 
Pl. 25 
978 203 000 
978 493 000 
Pl. 26 
1 494 695 000 
1 496 845 000 
Pl. 27 
3 137 872 000 
3 138 172 000 
Pl. 28 
17 498 307 000 
17 494 367 000 
Pl. 29 
6 408 375 000 
6 422 555 000 
Pl. 30 
2 616 316 000 
2 621 316 000 
Pl. 31 
2 848 476 000 
2 873 776 000 
Pl. 32 
2 498 699 000 
2 500 599 000 
Pl. 33 
15 036 599 000 
15 035 949 000 
Pl. 35 
199 334 000 
204 384 000 
Pl. 36 
1 180 410 000 
1 180 410 000 
Yhteensä 
55 445 329 000 
55 495 469 000 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 
Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 123/2018 vp ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 232/2018 vp sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 2019 edellä todetuin muutoksin.  
Eduskunta hyväksyy edellä ehdotetut 4 lausumaa. 
Eduskunta hyväksyy talousarvioaloitteen TAA 474/2018 vp. 
Eduskunta hylkää talousarvioaloitteet TAA 1—309, 311—473, 475—617/2018 vp. 
Eduskunta päättää, että vuoden 2019 talousarviota sovelletaan 1.1.2019 alkaen. 
Helsingissä 14.12.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Timo
Harakka
sd
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Pauli
Kiuru
kok
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Kari
Kulmala
si
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mats
Nylund
r
jäsen
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Eero
Suutari
kok
jäsen
Maria
Tolppanen
sd
jäsen
Matti
Torvinen
si
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ozan
Yanar
vihr
varajäsen
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
varajäsen
Li
Andersson
vas
varajäsen
Markku
Eestilä
kok
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
varajäsen
Reijo
Hongisto
sin
varajäsen
Ari
Jalonen
sin
varajäsen
Emma
Kari
vihr
varajäsen
Timo V.
Korhonen
kesk
varajäsen
Riitta
Myller
sd
varajäsen
Mika
Niikko
ps
varajäsen
Markku
Pakkanen
kesk
varajäsen
Sari
Raassina
kok
varajäsen
Eero
Reijonen
kesk
varajäsen
Joona
Räsänen
sd
varajäsen
Joakim
Strand
r
varajäsen
Raija
Vahasalo
kok
varajäsen
Harry
Wallin
sd
varajäsen
Peter
Östman
kd
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Hellevi
Ikävalko
valiokuntaneuvos
Mari
Nuutila
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
tutkija
Tanja
Nurmi
VASTALAUSE 1 sd
Yleisperustelut
Suomen talous on tällä hetkellä vahvassa myötätuulessa — peräti kymmenen vuotta kestäneen taantumavaiheen jälkeen. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja siitä seurannut eurokriisi koettelivat Suomen vientiä pahemmin kuin minkään muun euromaan, ja kansantuotteella mitattuna lama oli syvempi ja sitkeämpi kuin 1990-luvun alussa. 
Suomi on siis päässyt viimeisenä maailmantalouden vahvan vedon imuun. Samalla Euroopan kasvun rakenne on muuttunut Suomen vientiä tukevaksi. Sen taustalla on erityisesti Euroopan keskuspankin pitkään jatkunut keveä rahapolitiikka ja kireän finanssipolitiikan asteittainen keveneminen. Vientivetoinen kasvu on päässyt vauhtiin. 
Talouden hyvät suhdanteet eivät kuitenkaan kestä ikuisesti. Suhdanteen heikentyminen Euroopassa, kauppasodat ja rahapolitiikan asteittainen kiristyminen varjostavat myös Suomen kasvunäkymiä. Valtiovarainministeriö arvioi ensi vuonna kasvun jo lähes puolittuvan. Työllisyys ei ole noususuhdanteen huipullakaan kestävällä tasolla. Väestön ikääntymiseen liittyvät menot jatkavat kasvuaan tulevina vuosina. 
Talouspolitiikan valinnat syksyllä 2018
Suomen talous elää suhdannehuippua. Samaan aikaan useat ennustelaitokset arvioivat kuitenkin kasvun jäävän lähivuosina reilun prosentin tuntumaan. Talouspolitiikan kannalta tästä seuraa kaksi johtopäätöstä: finanssipolitiikka on mitoitettava oikealla tavalla suhdannetilanteeseen, eli kiristävämmäksi. Samalla politiikan on luotava edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle. Se tarkoittaa erityisesti tuottavuuskasvun edellytysten vahvistamista. On huolehdittava siitä, että kasvu on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla ja että julkisen talouden kestävyys on turvattu. 
Hallituksen politiikka on tätä taustaa vasten väsähtänyttä ja välinpitämätöntä. Talouspolitiikkaa ovat leimanneet leikkaukset koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja palveluista. Samalla hallitus on tehtaillut omia taustaryhmiä suosivia ideologisia veronalennuksia. Tässä mielessä hallituksen budjetti on vaalibudjetti: julkisen talouden tulopohjaa heikentävä ja vastuullisen verolinjan vastainen politiikka jatkuu. Samaan aikaan julkisen talouden rakenteellinen alijäämä pysyy. 
Seurauksena valtava joukko ihmisiä jää osattomaksi talouden kasvusta, tulevan kasvun edellytykset heikentyvät ja julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen jää puolitiehen. Vastakkainasettelut ovat kärjistyneet. Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys ei muuta tätä koko kauden kuvaa. Pieni paikkaus ei auta, kun vene vuotaa. 
Jotta pystymme turvaamaan julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa, Suomen työllisyysasteen on noustava Pohjoismaiselle tasolle. Se edellyttää investointeja ja uudistuksia. On luotava uskoa tulevaan ja vahvistettava yhteiskunnan eheyttä ja kaikkien osallisuutta. Talouslinjan on oltava ekologisesti kestävää. 
Pohjoismaiden menestys perustuu toimivaan hyvinvointivaltioon, julkisiin palveluihin, koulutukseen ja fiksun valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin (TKI). Tulevaisuusinvestoinnit vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä, kun työllisyys vahvistuu ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisen kustannukset vähenevät. On tehtävä ero kestävyysinvestointien ja käyttömenojen välillä, ja perusteltava parhaat panostukset 2020-luvulle. Yhteiskunnallisten investointien laiminlyöminen tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi. 
Osaaminen, osaaminen, osaaminen
Laadukas koulutus, korkeasti koulutettu väestö ja määrätietoiset panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat mahdollistaneet Suomen talouden menestyksen. Nyt tämä perusta on rapautumassa. 
Ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa, jossa tulevien sukupolvien koulutustaso uhkaa jäädä aiempia matalammaksi. Lähes 15 % ikäluokasta jää yhä vaille toisen asteen koulutusta. Kehitys on huolestuttava tilanteessa, jossa kansainvälinen kilpailu ja työmarkkinoiden murros edellyttävät entistä korkeampaa osaamista. 
Oppiminen on seuraavien hallitusten tärkein teema. Jotta voimme jatkossakin pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, osaamisesta ja talouden uusiutumiskyvystä on pidettävä huolta. On luotava kestävä koulutuspolku, jossa kaikille tarjottava varhaiskasvatus, laadukas peruskoulu ja aidosti maksuton toinen aste takaavat tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle sekä keräävät kaiken lahjakkuuden kansantalouden hyödyksi. Nuoren suomalaisen polku jatkuu vielä joko korkeakouluun tai työelämään, jonne hän astuu ammattitaitoisena ja koko työuransa ajan valmiina oppimaan uutta.  
Samaan aikaan tutkimus- ja tuotekehityspanoksia on lisättävä. Tarvitsemme tieteen kunnianpalautuksen. Tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tulee olla vakaata ja ennakoitavaa ja sitä on lisättävä. TKI-investointien on kasvettava selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. 
SDP:n vaihtoehto: 5 uudistusta ja 5 investointia
Suomi tarvitsee uudistuksia nyt. 2020-luvulla työllisyysastetta on nostettava kestävällä tavalla, vahvistettava yhteiskunnan eheyttä ja yhteenkuuluvuutta ja varmistettava julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. 
Pitkällä aikavälillä talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Sen ytimessä ovat korkea osaaminen ja koulutus, riittävät tutkimus- ja tuotekehityspanostukset sekä aktiivinen, uusiutumista tukeva kaupunki-, elinkeino- ja kilpailupolitiikka. Ne edellyttävät investointeja. 
Koulutus ja läpi elämän jatkuva osaamisen kehittäminen ovat paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan, ja samalla ne ovat pitkällä aikavälillä parhaita keinoja vähentää eriarvoisuutta. 
Kasvua ja työllisyyttä tukevat uudistukset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla niin, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa, vähentävät turvattomuutta ja epävarmuutta ja luovat uskoa tulevaan. Kaikki on pidettävä mukana. Jos tässä ei onnistuta, taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus poliittisiin sekä muihin yhteiskunnan instituutioihin rapautuu. Sellaisen kehityksen seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, kuten olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet. Kyse on ennen kaikkea talouspolitiikan arvovalinnoista. 
Ilmastonmuutoksen torjumisessa ei voida enää hukata aikaa. YK:n ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan ilmastonmuutoksen vakavimmat uhat voidaan vielä välttää, ja se edellyttää määrätietoista politiikkaa. Päästöjen vähentämiseen ja biodiversiteetin vähenemisen pysäyttämiseen tähtäävän politiikan kunnianhimon tasoa on nostettava. 
SDP esittää viittä suurta uudistusta ja viittä investointia, joilla vahvistetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän talouskasvun pohjaa, ihmisten osallisuutta ja yhteiskunnan eheyttä. 
Viisi uudistusta: 
Laajennetaan oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste aidosti maksuttomaksi — estetään nuorten syrjäytyminen. 
Uudistetaan varhaiskasvatus. 
Tehdään perhevapaauudistus heti. 
Uudistetaan sosiaaliturva yleisturvan pohjalta. 
Tehdään työllisyyttä ja kestävää kehitystä tukeva verouudistus. 
Viisi investointia: 
Panostetaan koulutukseen, tutkimukseen, sivistykseen ja kulttuuriin. 
Pysäytetään ilmastonmuutos, panostetaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Panostetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. 
Poistetaan köyhyyttä ja vahvistetaan osallisuutta. 
Vahvistetaan työllisyyspolitiikkaa. 
Panostetaan työssäkäynnin infraan ja tehdään liikenteestä päästötöntä. 
Suomella ei ole varaa jättää uudistuksia ja investointeja tekemättä. Investoinnit maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa. Ilman niitä Suomen talous uhkaa ajautua hitaan näivettymisen tielle. 
SDP:n esittämät uudistukset ovat hyötyihinsä nähden edullisia. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajennuksen ja toisen asteen maksuttomuuden kustannusten mittaluokka on eri arvioiden mukaan 100 miljoonan euron tuntumassa. Hyödyt ovat selvästi tätä suuremmat. 
SDP:n vaihtoehdossa uudistukset ja investoinnit rahoitetaan pääosin veropohjia tiivistämällä. Vaihtoehto nojautuu hyvän veropolitiikan tärkeimpään periaatteeseen: tiiviit veropohjat mahdollistavat alhaisemmat verokannat. Vaikka verotulot kasvavat, voimme silti keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja muita etuuksia saavien ihmisten verotusta. 
Harmaan talouden, aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron torjunta ovat keskeinen osa veropohjan tiivistämistä. Hallitus ei ole puuttunut niihin tehokkaasti, eikä se ole osallistunut aktiivisesti veronkierron torjunnan estämiseen EU-tasolla. Myös viranomaisten veronkierron valvonnan resursseja on syytä lisätä. Harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun aktiivisella torjumisella voitaisiin saada merkittäviä taloudellisia hyötyjä ja samalla edistää tervettä ja reilua kilpailua yritysten välillä. 
SDP:n vaihtoehto on vastuullinen. Se on mitoitettu oikein suhdannetilanteeseen: velkaantuminen on pienempää kuin hallituksen budjettiesityksessä. Se vahvistaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kasvun edellytyksiä. 
SDP:n vaihtoehto on oikeudenmukainen
SDP:n vaihtoehtobudjetin etuus- ja veroreformit kaventavat tuloeroja. Etuuksien indeksikorotukset, eläkepaketti ja opintorahan korotus, varhaiskasvatusmaksujen alennus ja veromuutokset suosivat pieni- ja keskituloisia. Eduskunnan tietopalvelu on laskenut laskettavissa olevien muutosten vaikutukset tuloeroihin ja niiden kohdentumisen tulokymmenyksiin. Kaikkein pienituloisimpien tulot kasvaisivat eniten. SDP:n vaihtoehdossa tuloeroja kuvaava Gini-kerroin pienenisi 0,4 prosenttiyksikköä ja pienituloisuusaste alenisi saman verran. Miesten ja naisten väliset tuloerot pienenisivät. 
Kohti ilmiöpohjaista budjetointia
Ilmiöpohjaisessa budjetoinnissa on kyse lähestymistavasta, jossa budjettia ja laajemmin harjoitettua politiikkaa tarkastellaan jonkin ilmiön tai asiakokonaisuuden näkökulmasta. Ilmiöpohjaisessa tarkastelussa kootaan yhteen samaan ilmiöön tai asiakokonaisuuteen liittyvät määrärahat ja politiikkatoimet. Se helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja arviointia. 
Tärkeä osa ilmiöpohjaista budjetointia on politiikan vaikutusten arviointi kokonaisuutena. Budjetin yhteydessä se tarkoittaa, että arvioidaan kaikkien määräraha- ja muiden relevanttien päätösten vaikutus tiettyyn ilmiöön tai asiakokonaisuuteen. Esimerkiksi päätösten vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan, lapsiperheisiin tai hyvinvointiin. 
Ilmiölähtöisessä tarkastelussa ymmärretään politiikan investointiluonne ja sen vaikutukset pitkällä aikavälillä. Investoinnit tuovat hyötyjä, jotka eivät yksittäisen vuoden budjetissa näy, mutta jotka täytyy tuoda silti näkyviksi ja huomioida päätöksenteossa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 1 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kääntää eriarvoistavan ja osattomuutta ruokkivan politiikkansa suunnan ja tunnistaa nykyisen toimintansa virheet ja sen tuloeroja kasvattavat vaikutukset. Hallituksen tulee kaikissa toimissaan huomioida työllisyyden ja kasvun edistäminen, kasvun oikeudenmukainen jakautuminen sekä tuloerojen kaventaminen. 
Vastalauseen lausumaehdotus 2 
Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa talous- ja finanssipoliittista linjaansa oikeudenmukaisuutta, työllisyyttä ja tulevaisuuden kasvun edellytyksiä vahvistavaksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 3 
Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä ja että se toteuttaa uudistukset eriarvoisuutta ja epävarmuutta vähentävällä ja osallisuutta vahvistavalla tavalla. 
Vastalauseen lausumaehdotus 4 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa tuottavuuden kasvun edellytyksiä lisäämällä investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitkäjänteisellä tavalla. 
Vastalauseen lausumaehdotus 5 
Eduskunta edellyttää, että hallitus tasapainottaa julkista taloutta oikeudenmukaisella tavalla sekä lisäämällä tuloja että vähentämällä menoja. 
Vastalauseen lausumaehdotus 6 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa epäoikeudenmukaiset ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset ja maksujen korotukset. 
Vastalauseen lausumaehdotus 7 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin julkisen sektorin työntekijöitä epäoikeudenmukaisesti kohdelleen lomarahojen leikkauksen kompensoimiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 8 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen on lisättävä perhevapaiden joustavuutta perheiden ja lasten ehdoilla, tarjottava isille paremmat mahdollisuudet lasten hoitoon ja parannettava tasa-arvoa työelämässä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 9 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa viipymättä sosiaaliturvan uudistamisen yleisturvamallin pohjalta tavoitteina sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovituksen helpottaminen, byrokratian keventäminen, etuuksien yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen, turvan toimeenpanon sujuvoittaminen ja köyhyyden vähentäminen. Uudistus rakennetaan yhdessä palveluiden ja jatkuvan oppimisen kanssa. 
Vastalauseen lausumaehdotus 10 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa viipymättä Suomen ilmastotiekartan valmistelun ja nopean toimeenpanon siitä lähtökohdasta, että päästöjen ja nielujen on oltava tasapainossa vuoteen 2035 mennessä ja yhteiskunnan hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. 
Vastalauseen lausumaehdotus 11 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa viipymättä maankäyttösektorin ilmastopolitiikan valmistelun tavoitteena maankäyttösektorin nielujen vahvistaminen hiilensidonnan tehostamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 12 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan verotuksen kokonaisuudistusta, jossa veropohjaa tiivistetään ja verotuksen painopistettä siirretään oikeudenmukaisesti työn ja ansiotulojen verotuksesta omistamisen verotukseen sekä varmistetaan, että verotus edistää kestävää kehitystä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 13  
Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun sekä verokeidasvilpin torjuntaa ja antaa niihin liittyvät esitykset sekä varmistaa viranomaisille riittävät resurssit. 
Vastalauseen lausumaehdotus 14 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi vaikuttaviin toimiin työttömyyden edelleen vähentämiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 15 
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi kolmikantaisen valmistelun passiivisen työttömyysturvan uudistamisesta aktiivisuutta ja työllisyyttä tukevaksi ns. Rinteen mallin mukaisesti. 
Vastalauseen lausumaehdotus 16 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan aktiivisen työvoimapolitiikan uudistusta, jossa kunnat saavat aikaisempaa suuremman vastuun työllisyyden hoidosta ja kunnille turvataan myös tähän tarvittavat voimavarat. 
Vastalauseen lausumaehdotus 17 
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa tehokkaan työllisyyspolitiikan ja nuorisotakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat. 
Vastalauseen lausumaehdotus 18 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa kansalaisten oikeustajua loukkaavan aktiivimallin etuusleikkurin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 19 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa Suomen tulevaisuudelle tuhoisat koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät leikkaukset. 
Vastalauseen lausumaehdotus 20 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kohtelee yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhdenmukaisella tavalla. 
Vastalauseen lausumaehdotus 21 
Eduskunta edellyttää, että hallitus pienentää lainsäädäntötoimin varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. 
Vastalauseen lausumaehdotus 22 
Eduskunta edellyttää, että kulttuurin rahoitus turvataan ja rahoituspohjaa vahvistetaan kulttuuripalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden turvaamiseksi ja että luovan talouden kasvua edistetään. 
Vastalauseen lausumaehdotus 23 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan asunto- ja infrastruktuuripolitiikan merkittävää tehostamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi, kuten tarkastusvaliokunta perusteellisessa asuntopolitiikkaa käsittelevässä mietinnössään toteaa, ja merkittävien liikennehankkeiden käynnistämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa. Politiikan tulee olla pitkäjänteistä ja yli vaalikausien ulottuvaa. 
Vastalauseen lausumaehdotus 24 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen ansiotuloverotuksen yhteydessä toteutettavasta työtulotuesta, joka kannustaisi kaikkein pienituloisimpia työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön. 
Vastalauseen lausumaehdotus 25 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa valmistelun uudistuksesta, jossa arvonlisäverosta kehitetään kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä edistävä veromuoto. 
Vastalauseen lausumaehdotus 26 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ilmiöpohjaisen budjetoinnin kehittämiseksi ja kokeilemiseksi niin, että sillä edistetään johdonmukaista ja kokonaisvaltaista talouspoliittista päätöksentekoa. 
Vastalauseen lausumaehdotus 27 
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi talouspolitiikan vaikutukset eri sukupuolten, sukupolvien, alueiden ja väestöryhmien sekä tulonjakovaikutusten kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 28 
Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa talouspoliittisia toimiansa, jotta velkaantumiskehitys voidaan taittaa kestävällä tavalla. 
Vastalauseen epäluottamusehdotus 
Eduskunta toteaa, että hallituksen talouspolitiikan arvovalintojen kohtuuttomuus korostuu hyvässä taloustilanteessa. Ne lisäävät eriarvoisuutta ja vähentävät luottamusta yhteiskunnassa. Politiikka laiminlyö tulevaisuuden talous- ja työllisyyskasvun. Tulevaisuuden työllisyyttä ja osaamista vahvistavat uudistukset jäävät tekemättä. Kasvun tulee kuulua kaikille. Näin ollen eduskunta vaatii, että hallitus tuo välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi uusia korjaavia toimia, jotka edistävät kasvun oikeudenmukaista jakautumista, vähentävät eriarvoisuutta ja vahvistavat talouskasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta. 
Yksityiskohtaiset perustelut
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 23 
VALTIONEUVOSTON KANSLIA 
01. Hallinto 
25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 
Terve sisäilma on jokaisen oikeus
Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Suomessa on kymmeniätuhansia huonosta sisäilmasta oireilevia ja sairastuneita. 
Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavia ja pitkäaikaisia. Arviot merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluontoisista korjauskustannuksista vaihtelevat 1,2 mrd. eurosta 14,5 mrd. euroon. Korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 3 050 mrd. euroa. Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 milj. euroa vuodessa. SDP ennaltaehkäisisi uudet ongelmat, korjaisi olemassa olevat ongelmat ja tukisi sairastuneita vaikeassa tilanteessa. 
Tärkeintä on ennaltaehkäistä uudet ongelmat. Valitettavasti myös uusissa rakennuksissa ilmenee jatkuvasti ongelmia. 
Velvoitetaan kuntia laatimaan kiinteistöstrategiat, joiden perusteella julkiset kiinteistöt pidetään kunnossa ja peruskorjaukset sekä muut huollot tehdään oikea-aikaisesti. 
Lisätään neuvonnan ja tiedotuksen avulla osaamista rakennusten käyttöönottoon ja huoltoon liittyen. 
Parannetaan rakentamisen laatua velvoittavan lainsäädännön avulla mm. vastuita selkeyttämällä. 
Tiukennetaan rakentamisen materiaalien turvallisuuden valvontaa. 
On tärkeää korjata ongelmat ajoissa ja kerralla kuntoon -periaatteella, ennen niiden paisumista. Valtaosa sisäilmaongelmiin liittyvistä oireista on lieviä, ja niistä voidaan päästä eroon, kun tilanteeseen puututaan nopeasti. Työtä rakennus- ja korjaustapojen kehittämiseksi on tehty paljon ja olemassa oleva tietoa tulee saattaa näkyväksi ja ottaa laajasti käyttöön ennen uusien ohjelmien perustamista.  
Velvoitetaan kuntia selvittämään julkisten rakennusten kunto, tilastoimaan ongelmien laajuus ja laatimaan korjausohjelmat ja tarvittaessa purkuohjelma.  
Uudistetaan asunto- ja kehittämisrahaston korjausavustusjärjestelmä.  
Laajennetaan työsuojeluviranomaisten ja terveystarkastajien toimivaltuuksia korjauksiin velvoittamisessa. 
Sisäilmasta sairastuneet on otettava vihdoin vakavasti. Tällä hetkellä sisäilmasta sairastuneiden kohtalona on usein vähättely Ihminen voi olla työpaikkakyvytön, muttei työkyvytön.  
Kodin sisäilmaongelman paljastuessa asukkaiden edessä voi olla muuttokierre, asunnon mittavat ja kalliit korjaukset, irtaimiston uusiminen, ja pahimmassa tapauksessa koti saattaa paljastua jopa korjauskelvottomaksi, mistä saattaa seurata jopa hometaloksi osoittautuneen kodin ja samalla koko omaisuuden menetys sekä henkilökohtaisen talouden romahdus.  
Lisätään terveydenhuollon henkilökunnan sekä terveyden ja työsuojeluviranomaisten osaamista sisäilmasairauksissa ja ajantasaistetaan suositukset diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta.  
Perusturvauudistuksen yhteydessä on tarpeen ottaa uudistamisen kohteeksi myös sisäilmasairaiden sosiaaliturvan puutteet (mm. työpaikanvaihdostuki) myös asumistuen osalta (mahdollisuus evakkoasuntoon).  
Lisätään työnantajan vastuuta taata työntekijän terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Tarkennetaan kuntotarkastustoiminnan menetelmiä ja kuntotarkastajien kelpoisuusvaatimuksia sekä puretaan asuntotarkastuksen jonot.  
Tarkennetaan myös rakennusvalvontaviranomaisten roolia ja vastuita ja palautetaan rakennusvalvontaviranomaisen opastus- ja neuvontavelvollisuus.  
Parannetaan asunnon tai talon ostajan oikeusturvaa.  
Taataan lapsen oikeus opetukseen tilanteessa, jossa lapsi on sairastunut koulun sisäilmasta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 23.01.25 lisätään 5 000 000 euroa Terveet tilat -ohjelmaan ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 29 
Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten korjaamista ilmanlaadultaan terveellisiksi tiloiksi yhteistyössä kuntien kanssa ja että hallitus valmistelee rakentajien ja rakennusten ylläpitäjien vastuuta selkeyttävää säännöstöä tarkastusvaliokunnan raportin linjaamalla tavalla. 
Vastalauseen lausumaehdotus 30 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi uusien, helpommin sovellettavien terveyshaitta- ja energia-avustusten kehittämiseen tähtäävän valmistelutyön. 
Pääluokka 24 
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA 
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 
YK:n Agenda 2030:n mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden kantavana teemana on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa haasteet edellyttävät valtioilta määrätietoista sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin. Kasvattamalla tukeaan monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisten sitoumusten toimeenpanoon sekä tukee sääntöperusteisen järjestelmän vakautta ja legitimiteettiä. Aktiivinen rooli kehitysyhteistyön toimijana on osa globaalia vastuunkantoa, jota kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset ovat horjuttaneet. 
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että Suomi ja muut maat osoittavat 0,7 prosenttia BKTL:sta kehitysyhteistyöhön. Ilman näitä satsauksia kestävän kehityksen Agenda 2030 uhkaa jäädä toteutumatta asetetussa aikataulussa. Hallituksen tuoreen esityksen mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön osuus vuonna 2019 on 583,7 miljoonaa euroa merkiten vain 0,41 %:n tasoa BKTL:sta. Suomen vähiten kehittyneille maille kohdennettu tuki tulee nostaa nykyisestä 0,13 %:n osuudesta Addis Abeban kehitysrahoituskokouksessa sovittuun 0,2 %:n tasoon kansantulosta. Yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteistä työtä on jatkettava myös rahoituksen sukupuolisensitiivisyyden lisäämiseksi siten, että EU:n tavoitteiden mukaisesti 85 % kaikista uusista ohjelmista täyttää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät tavoitteet. 
Ilmastonmuutoksen seuraukset uhkaavat voimakkaimmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja maita, kuten esimerkiksi Afrikan maita, joista monet kamppailevat voimakkaan väestönkasvun sekä kasvavan nuorisopullistuman kanssa. Tulevalla puheenjohtajuuskaudella Suomella on mahdollisuus ottaa keskeinen rooli Euroopan unionin jäsenmaiden kehitysyhteistyön koordinoijana ja nostaa Afrikka keskeiseksi kehitysyhteistyön kohdealueeksi. Huolehtimalla kehityspolitiikan sosiaalisesta ulottuvuudesta työmarkkinoita, koulututusta ja sosiaaliturvarakenteita kehittämällä valetaan yhteiskunnille kestävämpää pohjaa sekä ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kestävän kehityksen toimet ovat tekoja myös naisten tasa-arvoisemman aseman puolesta. 
Viime vuosien kehitysyhteistyörahoitukseen tehdyt leikkaukset ovat kaventaneet merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Järjestökentän kansainväliset verkostot ovat kuitenkin merkittävässä roolissa ruohonjuuritason vaikuttamistyössä, minkä vuoksi järjestöjen kehitysyhteistyötukea on nostettava 15 prosenttiin määrärahoista. Tarvitsemme myös uusia keinoja vapaaehtoisuuteen perustuvan pienimuotoisen kansalaisjärjestöyhteistyön tukemiseksi. Valtioiden rajat ylittävällä sekä yhteiskunnan eri tasoja läpäisevällä yhteistyöllä kasvatamme ymmärrystä kulttuureja kohtaan, joista on tullut osa arkeamme. Avoin dialogi purkaa ennakkoluuloja ja lisää ihmisten välistä luottamusta ehkäisten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kierrettä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 24.30.66 lisätään 130 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja että hyväksytään seuraavat lausumat:  
Vastalauseen lausumaehdotus 31 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan korottamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 32 
Eduskunta edellyttää, että kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön resursseja vahvistetaan ja että järjestöjen nykymuotoisen viestintä- ja globaalikasvatustuen jatkuvuus ja riittävät määrärahat turvataan. 
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 
Hallitus on nostanut kehitysyhteistyön finanssisijoitukset viime vuosina yhteensä yli 200 miljoonaan euroon vuodessa. Varsinainen kehitysyhteistyön finanssisijoitusmomentti on nostettu 130—140 miljoonaan euroon vuodessa, minkä lisäksi finanssisijoituksia on kanavoitu muilta momenteilta muun muassa Euroopan kehitysrahastolle, Finnfundille sekä korkotukina muiden rahoi-tusinstrumenttien kautta. 
Finanssisijoitukset eivät ole ongelmattomia. Keskeinen ongelma on, ettei niiden vaikuttavuudesta ole luotettavaa näyttöä. Ulkoasianministeriö nosti tämän esiin raportissaan vuonna 2016. Ongelma on kansainvälinen, minkä vuoksi finanssisijoituksia on arvosteltu läpinäkymättömyydestä muun muassa Euroopan parlamentin tutkimuksissa. Niissä on esitetty näyttöä, että finanssisijoitukset ovat johtaneet rahavirtoihin kehitysmaista kehittyneisiin maihin, joukossa myös veronkiertoon viittaavia rahansiirtoja. Finanssisijoitukset ovat myös tehottomia varojen ohjaamisessa kaikkein kehittymättömimpiin maihin. 
Finanssisijoitusten kasvu on kansainvälinen ilmiö. Se on johtanut rahoituksen ylitarjontaan, minkä vuoksi riskit ovat kasvaneet ja sijoitukset ovat syrjäyttäneet yksityistä rahoitusta sen sijaan, että ne olisivat luoneet uutta. Tällaisesta on näyttöä esimerkiksi Ruotsissa. 
Hallituksen linjan muutos on johtanut leikkauksiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä: monen- ja kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä sekä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä, vaikka ne on todettu tehokkaimmiksi työkaluiksi kaikkein köyhimpien maiden ja niissä asuvien ihmisten tukemiseen sekä julkisen sektorin vahvistamiseen. On jopa nähtävissä merkkejä siitä, että kehitysyhteistyörahoja on ohjattu yritysten tukemiseen, jolloin on vaarana, että kehitystavoitteet jäävät sivuosaan. Esimerkiksi viime vuonna sijoitettiin 114 miljoonaa euroa Suomi-IFC-rahastoon, jonka kautta tehtyä rahoitusta markkinoitiin erityisesti suomalaisille yrityksille. 
Finanssisijoitusmäärärahoja olisi syytä leikata, kunnes niiden vaikuttavuudesta saadaan uskottavaa näyttöä. Kansainvälisiltä kehitysrahastoilta, tukia saavilta yrityksiltä ja Finnfundilta on vaadittava läpinäkyvää raportointia, jotta Suomi voi varmistaa varojen tehokkaan käytön. Esimerkiksi Finnfundissa on parhaillaan käynnissä evaluaatio, jonka tulokset ovat tiedossa loppuvuodesta. 
Rahoitusta olisi syytä suunnata finanssisijoitusten sijaan monen- ja kahdenväliseen yhteistyöhön sekä kansalaisjärjestöille, sillä tällainen yhteistyö tukee tehokkaasti heikompia maita ja luo edellytyksiä kehitysmaiden omaehtoiselle kehitykselle. Esimerkiksi veronkantokyvyn vahvistuminen asettaa kehitysmaiden hallitukset vastuuseen kansalaisilleen varojen tehokkaasta käytöstä. Kansalaisjärjestöjen toiminta on todettu evaluaatioissa tehokkaaksi kehitysyhteistyön muodoksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentilta 24.30.89 vähennetään 30 000 000 euroa kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ehdotetusta määrärahasta ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 33 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin suunnattuja määrärahoja ja vahvistaa sen sijaan monen- ja kahdenväliseen yhteistyöhön sekä kansalaisjärjestöille osoitettua kehitysrahoitusta. 
90. Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot 
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 
Laaja-alainen yhteisymmärrys tuo Suomen ulkopoliittiseen toimintaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä, mikä lisää uskottavuutta kansainvälisillä areenoilla. Tuloksellisen kehitysyhteistyön edellytyksenä on johdonmukaisuus ja suunnitelmallisuus. Viime vuosina tehdyt arvioinnit ovat myös nostaneet ennustettavuuden ja pitkäjänteisyyden laadun ja vaikuttavuuden keskeiseksi edellytykseksi, ja sen seurauksena onkin siirrytty pidempiin, vähintään 3-vuotisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin. 
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla toimivien järjestöjen tuki-instrumentit ovat kuitenkin kehittyneet päinvastaiseen suuntaan. Tällä hallituskaudella rahoitusta on leikattu merkittävästi, ja moniin kansainvälisiin yhteistyörakenteisiin ja sitoumuksiimme liittyvää koulutusta ja viestintää tekevien järjestöjen tuki on vuosittain päätettävien tukien varassa. Toimintatapa on järjestöjen ja niiden yhteistyötahojen, esimerkiksi koulujen, yliopistojen ja yritysten kannalta epävarma ja ohjaa lyhytaikaisiin, nopeita tuotoksia tuottaviin hankkeisiin heikentäen samalla vaikuttavuutta sekä hyviksi havaittujen toimintojen skaalausmahdollisuuksia. 
Kansalaisjärjestökenttämme tekee tärkeää työtä, ja siellä on valtava määrä asiantuntemusta, jota valtionhallinnolta ei löydy. Järjestöt tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia tulla mukaan ulkopoliittiseen vaikuttamiseen ja kasvattaa siten uusia vastuullisia ja tiedostavia globaalikansalaisia. Tässä työssä laaja-alaisesti globaaliagendan kanssa työskentelevillä järjestöillä, kuten Suomen YK-liitolla ja rauhanjärjestöillä, on merkittävä rooli. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 24.90.50 lisätään 1 000 000 euroa Suomen ulkopolitiikan keskeisten teemojen parissa toimivien järjestöjen tukemiseen mm. YK:n ja kansainvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön tukemiseen. 
Pääluokka 25 
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Ulosottoon joutuneiden asemaa on parannettava
Yli puolella miljoonalla suomalaisella on tällä hetkellä velkaa ulosotossa. Ulosottoon joutuneiden asemaa on parannettava ja heille tarjottavaa neuvontaa ja palveluita on kehitettävä. Vahvistamalla ulosoton kohteena olevien asemaa voidaan myös vahvistaa heidän kannustimiaan työllistyä ja hoitaa velkaansa. 
Erityistä huomiota on kiinnitettävä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perintään ulosoton kautta. Vuosittain noin 300 000 sosiaali- ja terveydenhuollon maksua ja yli 30 000 varhaiskasvatuksen maksua päätyy ulosottoon. Tilanne on pahentunut hallituksen toteuttaman asiakasmaksujen korotuksen myötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdalla on tarkasteltava velkaan kohdistuvien perintätoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja kohtuullisuutta ja mahdollistettava nykyistä paremmin velan perimisestä luopuminen, kun sitä mainituista syistä on pidettävä perusteltuna. 
Voimassa olevan asiakasmaksulain 11 § velvoittaa luopumaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta, jos maksu johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. Jos olemassa oleva sääntely tai sen soveltaminen ei ole riitävän tehokasta, on syytä tiukentaa lakia. 
Oikeusturvan yhdenvertaisuutta on vahvistettava 
Oikeusprosessien kustannuksiin on kiinnitettävä huomiota osana oikeusturvan toteutumista ja oikeuspalveluiden saatavuutta (access to court). Oikeudenkäyntien kustannukset ja kuluriskit kasvavat helposti niin suuriksi, että kansalainen ei todellisuudessa pysty hakemaan oikeuksiaan tuomioistuimissa — varsinkin jos tulot ovat hiukan liian suuret maksuttoman oikeudenkäynnin ja oikeusavun saamiseen. 
Kohtuullisten oikeudenkäyntimaksujen lisäksi on säädettävä nykyistä tarkemmin siitä, miltä osin vastapuolen oikeudenkäyntikulut voivat tulla hävinneen osapuolen kannettaviksi. Korvattaviksi voitaisiin pääsääntöisesti määrätä vain määrältään ja hinnoittelultaan kohtuulliset ja perustellut oikeudenkäyntikulut suhteessa asian luonteeseen ja intressiin. Näin voitaisiin vaikuttaa myös yleisemmin oikeudellisten palveluiden hintakehitykseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 34 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulosottoon joutuneiden taloudellisen aseman parantamiseksi ja neuvonnan ja palvelujen kehittämiseksi. Erityinen huomio on kiinnitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perintätoimien tarkoituksenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen. Maksuista ja niistä aiheutuneen velan perinnästä on luovuttava, jos maksu johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 35 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikeusturvan yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi niin, että oikeudenkäyntien kustannukset ja kuluriskit eivät vaaranna oikeusturvan toteutumista ja oikeuspalvelujen saatavuutta kenenkään kohdalla. 
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. 
Talousrikosten käsittely vaatii resursseja myös tuomioistuimissa. Tuomioistuinten ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pidentyminen on tunnustettu ongelma, joka korostuu erityisesti suuremmissa yleisissä tuomioistuimissa. Suuri osa tuomioistuimia ruuhkauttavista hyvin pitkistä ja laajoista oikeudenkäynneistä koskee juuri laajoja talousrikoskokonaisuuksia. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 25.10.03 lisätään 3 100 000 euroa tuomioistuimille harmaan talouden torjuntaan.  
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. 
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan tehokas ja riittävästi resursoitu toiminta ennaltaehkäisee osaltaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 25.20.01 lisätään 2 000 000 euroa ulosottolaitokselle harmaan talouden torjuntaan.  
30. Syyttäjät 
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. 
Harmaan talouden torjuntatyö on syyttäjälaitoksessa ollut tuloksellista. Talousrikossyyttäjien ajamissa harmaan talouden rikosjutuissa on ollut viime vuosina kyse noin sadasta miljoonasta eurosta vuodessa, mikä tekee panos-tuotossuhteesta valtiontalouden kannalta erittäin hyvän. Käytännössä kyse on törkeistä vero-, velallisen- ja kirjanpitorikoksista, joissa talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja. Lisärahoitus syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan vahvistaisi rikosvastuun toteutumista ja toisi myös lisätuloja valtiolle konfiskoitavan rikoshyödyn muodossa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 25.30.01 lisätään 2 100 000 euroa syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan.  
Pääluokka 26 
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on yksi yhteiskunnan päätehtävistä. Tärkeintä on tunnistaa ja ennaltaehkäistä kriisitilanteita. Kansalaisten luottamusta viranomaisiin tulee ylläpitää avoimella, laadukkaalla ja kustannustehokkaalla viranomaistoiminnalla. 
Turvallisuus tarvitsee tekijänsä. Se on yhteiskunnan lohko, jota ei voi automatisoida. Viranomaisvastuuta ei voi myöskään ulkoistaa. Siksi edellytämme, että niin Poliisin, Suojelupoliisin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuksen, Pelastustoimen kuin Tullinkin riittävät henkilömäärät turvataan pitkäjänteisesti. 
Kannamme erityistä huolta piilorikollisuuden, huumerikostutkinnan, harmaan talouden torjunnan ja talousrikostutkinnan resursseista. Usein tämänkaltaiset toiminnot kärsivät, kun viranomainen pakotetaan tekemään tehtäviensä priorisointia. Mitä enemmän rikoksia jää selvittämättä, sitä enemmän niitä tehdään ja sitä enemmän kansalaisten luottamus oikeusvaltioon rapistuu. Tähän kehitykseen meillä ei ole varaa. 
Taloudellisesti ahtaiden vuosien ja leikkauspolitiikan myötä miltei kaikkien turvallisuusviranomaisten toimintaan on syntynyt krooninen resurssipula. Perustoiminnan resurssit on jatkossa määriteltävä pitkäjänteisesti tarpeen, ei taloustilanteen mukaan ja linjauksiin on kyettävä poliittisesti sitoutumaan yli vaalikausien. Turvallisuuden korjausvelka on kurottava umpeen. 
Miltei kaikilla turvallisuusaloilla on pulaa koulutetuista työntekijöistä, mikä hankaloittaa henkilöstöresurssien nostamista riittävälle tasolle. Siksi turvallisuusalan koulutuksia tulee yhtenäistää ja alan työpaikkojen houkuttelevuutta lisätä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 36 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poliisin, suojelupoliisin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, hätäkeskuksen, pelastustoimen ja tullin riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseksi ja osoittaa tarkoitukseen 20 000 000 euron määrärahan vuoden 2019 lisätalousarvioesityksessä. 
10. Poliisitoimi 
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. Harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi poliisitoimen resursseja tulee lisätä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 26.10.01 lisätään 3 000 000 euroa poliisille harmaan talouden torjuntaan.  
Pääluokka 27 
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
10. Sotilaallinen maanpuolustus  
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi ovat puolustusvoimien tehtävien hoidon kannalta kriittisiä tekijöitä. Puolustuskyvyn kannalta olennaista on paitsi varusmiesten ja reservin määrä myös heidän saamansa koulutuksen kesto ja taso. Puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä reservin kertausmäärärahoja leikattiin. Vuonna 2014 parlamentaarisen työryhmän yhteinen tahto oli, että määrärahojen tasoa nostetaan. 
Puolustusvoimien henkilöstö
Maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosina, ja nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa. Henkilöstövajeen ammottavaa railoa on tällä vaalikaudella paikattu sopimussotilaita palkkaamalla. Tämä väliaikaisratkaisu ei ole lieventänyt painetta, jonka alla Puolustusvoimien henkilöstö työtään nykyisin tekee. 
Puolustusvoimien tehtävien lisääntymiseen on useita syitä. Puolustusvoimille on muun muassa säädetty uusi lakisääteinen tehtävä eli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen, ja myös valmiusvaatimus on noussut huomattavasti. Kouluttajatavoitetta — 2,5 kouluttajaa peruskoulutuskaudella joukkuetta kohti — ei ole saavutettu, mikä vaikuttaa kiistatta henkilöstön toimintakykyyn ja jaksamiseen. 
Nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa, mistä yksi hälyttävä esimerkki on, että upseereista 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. Myös ammattisotilaat ja Puolustusvoimien siviilit voivat uupua, kun heitä jatkuvasti ajetaan työssään yhä ahtaammalle. Puolustusvoimat on tunnustanut, että sen henkilöstö uupuu työssään. 
Hyvä taloudellinen suhdanne on oikea hetki laittaa Puolustusvoimien henkilöstötilanne ja kouluttajavaje kerralla kuntoon. Korjaus on tehtävä lisäämällä Puolustusvoimiin 400 uutta vakinaista virkaa, sillä sopimussotilailla ei ole täysimittaiseen viranhoitoon vaadittavaa osaamista, toiminnan vaatimia kelpoisuuksia ja käyttöoikeuksia, eikä näitä heiltä voi edes edellyttää. 
Puolustusvoimien kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan vaikutus perustoiminnan rahoitukseen
Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan perustuu pitkäjänteiselle yhteistyön kehittämiselle. Harjoitustoiminnan päämääränä on valmiuden, suorituskyvyn, yhteistoimintakyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Tämä tukee myös Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa, joissa vuosina 2017—2019 korostuu puolustusvoimien keskeisten suorituskykyjen ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kehittäminen. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista. Painopiste vaativiin harjoituksiin osallistumisesta on oikea. Tulee kuitenkin muistaa, että mikäli samalla on tavoitteena kasvattaa harjoitusten mittakaavaa, tulee tämä todennäköisesti näkymään myös kohonneina kustannuksina. Kun vaativille isoille sotaharjoituksille ei ole varattu erillisiä määrärahoja, on huolena, että niihin käytetyt resurssit voivat olla pois puolustusvoimien perustoiminnasta. Suuret sotaharjoitukset eivät saa vaarantaa puolustusvoimien perustoimintojen rahoitusta ja toimintamenojen tasapainoa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 37 
Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa riittävät resurssit reservin kertausharjoitusten tason ja määrän pitämiseksi riittävällä tasolla. 
Vastalauseen lausumaehdotus 38 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uusien vakituisten virkojen lisäämiseksi Puolustusvoimissa, jotta henkilöstövaje ja kouluttajapula saadaan korjattua pysyvällä tavalla. 
Vastalauseen lausumaehdotus 39 
Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää huolen siitä, että puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan ei vaaranna perustoimintojen rahoittamista. 
Pääluokka 28 
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Harmaa talous, talousrikollisuus, veronkierto sekä niihin liittyvät lieveilmiöt haittaavat taloutta ja uhkaavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa monin tavoin. Ne pienentävät verotuloja, vääristävät kilpailua, heikentävät työntekijöiden asemaa ja viime kädessä uhkaavat oikeusvaltion uskottavuutta. Harmaan talouden aiheuttama verovaje on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan arviolta 4—8 miljardia euroa vuodessa. 
Harmaan talouden ohella Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron vuoksi. Myös kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä verovilppi aiheuttaa Suomelle satojen miljoonien eurojen veromenetykset. 
SDP on ollut aktiivisessa roolissa, kun harmaaseen talouteen ja kansainväliseen veronkiertoon on puututtu viime vuosina. On syntynyt myös tuloksia. Esimerkiksi Verohallinnon tutkimuksen mukaan pelkästään rakennusalalla tehdyt uudistukset ovat vähentäneet harmaata taloutta ja lisänneet verotuottoja vuositasolla 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 voimaantullut aggressiivista verosuunnittelua suitsiva korkovähennysrajoitus on lisännyt verotuloja vähintään kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. 
Aktiivisia toimia veronkierron torjumiseksi on jatkettava. SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyy syksyllä 2017 julkaistu aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin vastainen ohjelma sekä harmaan talouden vastainen 13-kohtainen toimenpideohjelma. Ohjelmat sisältävät konkreettisia esityksiä harmaaseen talouteen ja kansainväliseen veronkiertoon puuttumiseksi. Säädösmuutosten ja muiden toimenpiteiden ohella on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät resurssit harmaan talouden vastaiseen työhön. SDP esittää, että harmaan talouden torjunnan resursseja lisätään valtionhallinnon eri aloilla yhteensä 20 miljoonaa euroa. Toimilla kertyisi satojen miljoonien verotuotto. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yksin aggressiivisessa verosuunnittelussa käytettyjen korkojen vähennyskelpoisuuden rajaamisesta kertyisi 140 miljoonan euron lisäverotuotto. Verohallinnon arvion mukaan sähköiset kassajärjestelmät lisäisivät verotuloja 120—140 miljoonaa euroa vuositasolla. 
Veronkierron torjunta on kiinteässä yhteydessä viranomaistoiminnan ja hallinnon tehostamiseen sekä hallinnon digitalisaatioon. SDP varmistaisi, että verotuksen kannalta tarpeelliset tiedot saadaan alustoilta ja muilta palveluntarjoajilta automaattisesti verotuksen käyttöön. Esimerkiksi vuokratulot ja tiedot arvonlisäverollisista myynneistä voitaisiin kerätä suoraan alustoilta veroilmoituksille, jolloin niitä ei tarvitsisi ilmoittaa erikseen. Tämä paitsi varmistaa tietojen tehokkaan käytön myös vähentää harmaan talouden riskiä. Alustatalouden tietojen hyödyntäminen yhdessä sähköisten kassajärjestelmien kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että verotus on yhä laajemmin automatisoitua. SDP esittää, että hallinnon digitalisaatio varmistetaan 10 miljoonan euron lisämäärärahalla. Uudet työkalut edellyttävät myös investointeja riittäviin resursseihin sekä hallinnon koordinaatiota. Vastuu harmaan talouden torjunnan koordinaatiosta keskitettäisiin valtiovarainministeriöön. Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 40 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin digitalisaation johtamisen parantamiseksi ja digitalisaation edellyttämien investointien tekemiseksi julkisella sektorilla, hankintaosaamisen parantamiseksi ja päällekkäisen työn vähentämiseksi ja osoittaa tätä varten riittävät resurssit. 
10. Verotus ja tulli 
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Harmaan talouden torjunta on yksi verohallinnon tärkeimmistä painopistealueista. Verottaja torjuu harmaata taloutta muun muassa verotarkastuksin, erilaisin hankkein, kampanjoin sekä verotuksen yhteydessä tehtävällä ohjauksella ja valvonnalla. Toimia on tehostettu erityisesti toimialoilla, joihin on todettu liittyvän suuria veroriskejä, kuten majoitus- ja ravintola-ala, kuljetusala sekä rakennusala. Verohallinnon riittävien resurssien turvaaminen on harmaan talouden ja veronkierron torjunnan kannalta ehdottoman tarpeellista. Verohallinnon määrärahoja on lisättävä 3 700 000 eurolla. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 28.10.01 lisätään 3 700 000 euroa Verohallinnon toimintamenoihin. 
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Harmaan talouden torjunta läpäisee Tullissa koko organisaation. Tulli torjuu harmaata taloutta ennaltaehkäisevin toimin ja harjoittamalla sekä reaaliaikaista että jälkikäteistä valvontaa. Tullin harmaan talouden torjunnalle on hyvät edellytykset, ja on tärkeää, että sillä on riittävät kokonaisresurssit toteuttaa strategian mukaista toimintamallia painopisteitten mukaisesti. Tullilaitoksen määrärahojen turvaaminen on ehdotonta myös kansainvälisen rikollisuuden ja salakuljetuksen torjunnassa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 28.10.02 lisätään 2 100 000 euroa Tullin toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma:  
Vastalauseen lausumaehdotus 41 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin tullin riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseksi. 
90. Kuntien tukeminen 
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 
Vuonna 2019 valtion päätökset heikentävät kuntien tulopohjaa yli 250 miljoonaa euroa. Vuodesta 2019 on tulossa kuntataloudessa hyvin kireä. Kuntien valtionosuuksia pienentävät mm. peruspalvelujen valtionosuuden indeksijäädytys (91 milj.), lomarahaleikkausta vastaavan säästön kahdenkertainen leikkaus kustannustenjaon tarkistuksen kautta (59 milj.), uusi kiky-leikkaus 29 milj., ja lisäksi erikoissairaanhoidon keskittämisen, omais- ja perhehoidon ym. ennakolliset VOS-leikkaukset pienentävät valtionosuutta 33 miljoonaa, vaikka vastaavaa säästöä ei ole kunnissa syntynyt. Näiden ohella peruspalvelujen yleiskatteista valtionosuutta pienentävät uudelleenkohdennukset digitalisaation edistämiseen (30 milj.) ja harkinnanvaraiseen kuntien yhdistymisavustukseen (10 milj.). Lisäksi opetussektorin indeksit ovat jäädytettyinä myös vuonna 2019. 
SDP:n vaihtoehdossa kuntatalous vahvistuu vuonna 2019. Indeksikorotukset peruspalvelujen sekä koulutuksen valtionosuuksiin tehdään normaalisti, eikä ylimääräisiä leikkauksia toteutettaisi. Veromuutoksista ja varhaiskasvatuksen maksujen alennuksesta kunnille aiheutuvat menetykset kompensoidaan. Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan niin, että se mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen alentamisen. 
Erityisen haitallista ensi vuoden budjetissa on myös kuntien näkökulmasta toimiviksi osoittautuneiden työllisyyskokeilujen alasajo. Työllisyyskokeilut loppuvat, vaikka niistä on saatu kunnissa hyviä kokemuksia ja niiden puitteissa on onnistuttu vähentämään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä. Kokeilujen päättymisen myötä palvelut heikentyvät monilta ihmisiltä, joiden on vaikea löytää työpaikkaa. SDP on esittänyt kokeilujen jatkamista. 
SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan mm: 
Korotetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 250 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisesti, jätetään uudet valtionosuusleikkaukset tekemättä ja alennetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja sekä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita. 
Koulutuksen valtionosuuksien indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti. 
SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettyjen pieni- ja keskituloisten veronalennusten sekä varhaiskasvatusmaksujen alennusten tulonmenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksissa. Veromuutosten kompensaatio on 160 miljoonaa ja varhaiskasvatusmaksujen kompensaatio 82 miljoonaa euroa. 
Jatketaan toimiviksi osoittautuneita työllisyyden hoidon kuntakokeiluja. 
Tuhat lääkäri-hoitaja-tehtävää lisää
Hallituksen ajama sote-malli on osoittautumassa toteuttamiskelvottomaksi, joten viimeistään nyt on tärkeää tehdä tarvittavat kiireelliset ja välttämättömät satsaukset kuntien — ja myöhemmin itsehallinnollisten sote-alueiden — peruspalveluiden turvaamiseksi. 
Hoito- ja hoivatakuun mukaisen palveluun pääsyn on aidosti ja nykyistä tiukempien määräaikojen puitteissa toteuduttava sote-palveluissa. Perustason palveluita pitää vahvistaa niin, että esim. lääkäriin, palvelutarpeen arviointiin tai kotihoidon palveluiden piiriin päästään nykyistä nopeammin, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaisesti. 
Tasapuoliseen palveluiden parantamiseen on vaikuttavampi ja varmempi tapa kuin hallituksen kyseenalainen sote-rakennelma. Esitämme välittömästi lisättäväksi 1 000 lääkäri-hoitaja-tehtävää peruspalveluihin. 
Terveyskeskuskäynnit maksuttomiksi, asiakasmaksujen kattoa alennettava
Kotitalouksien rahoitusosuus on Suomessa erityisesti terveydenhuollossa kansainvälisesti vertaillen korkea. Korkeat asiakasmaksut toimivat esteenä palveluihin hakeutumiselle, ja monilla maksut ovat johtaneet velkaantumiseen.  
Asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää perimättä, jos periminen vaarantaisi henkilön toimeentulon edellytyksiä. Käytännössä kunnat eivät tätä mahdollisuutta juurikaan käytä, jolloin maksuja korvataan toimeentulotuesta. Vuonna 2017 toimeentulotuesta maksettiin terveydenhuollon asiakasmaksuja suoraan laskuttajalle yli 10,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Kulut voivat nousta moninkertaisiksi, jos ihmiset jättävät korkeiden maksujen vuoksi hakematta apua sosiaali- ja terveysasioissa. 
Esitämme, että asiakasmaksulakia on tiukennettava niin, että asiakasmaksuja huojennetaan automaattisesti lain edellyttämällä tavalla, jos asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii. Huojennuksen tai perimättä jättämisen kriteerien tulisi olla selkeät ja valtakunnalliset. Esitämme, että toimeentulotuen asiakkuus on aina riittävä peruste asiakasmaksujen perimättä jättämiseen. Tulevaisuudessa huojennuksen määrittelyssä voidaan hyödyntää myös kansallista tulorekisteriä. 
Muutoinkaan asiakasmaksut eivät saa olla esteenä tarvittavien sote-palveluiden saamiselle. 
Esitämme, että maksukattojen yhdistämisen valmistelu aloitetaan pikaisesti. Valmistelun tavoitteena tulee olla nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä lääke- ja matkakustannusten maksukattojen yhdistäminen ja yhdistetyn katon laskeminen kohtuulliselle tasolle. Maksujen kertymisen seurantaa on kehitettävä. 
Esitämme, että terveyskeskuslääkärin ja -hoitajan vastaanotot muutetaan maksuttomiksi. 
Lähimpiin peruspalveluihin kunnon satsaus
Hallitus on kaudellaan tehnyt useita lapsiperheiden eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä mm. etuusleikkauksin ja varhaiskasvatuspalveluiden heikennyksin. Lapsiperheet tarvitsevat monipuolista tukea. Sosiaalihuoltolain mukainen välttämätön kotipalvelu muutettiin viime hallituskaudella jokaisen lapsiperheen oikeudeksi. Oikeus on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu: palvelua ei osata hakea eikä tarjota. 
Pidämme tärkeänä, että kaikki palveluja tarvitsevat perheet myös pääsevät tuen piiriin. Jotta matalan kynnyksen palvelut ja oikea-aikainen tuki lapsiperheiden arkeen voidaan taata koko maassa, pidämme välttämättömänä hallituksen lisäsatsausta kotipalveluihin. 
Lastensuojelun tilanne on vakava. Kunnista saadaan huolestunutta viestiä siitä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa ja sosiaalityöntekijöiden määrä on riittämätön. Esitämme panostuksia lastensuojelun henkilöstöön ja kehittämiseen lastensuojelun laadun parantamiseksi. 
Eläkeläisten elämässä palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallituksen leikkaukset kuntien vanhuspalveluiden rahoituksesta ja vanhuspalvelulain heikennykset näkyvät palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä. Vanhuspalveluiden osaamisen ja asiantuntemuksen heikentäminen vaikeuttaa koko palvelun organisointia, mikä taas näkyy työn kuormittavuutena ja esim. kotihoidon kiireenä. 
Emme hyväksy hallituksen esittämiä heikennyksiä. Lisäksi haluamme satsata erityisesti vanhusten kuntouttamiseen parhaiden käytäntöjen mukaisesti. 
Omaishoitotilanne koskee tyypillisesti iäkkäiden ihmisten perheitä, ja tukea onkin kehitetty erityisesti näistä lähtökohdista. Kuitenkin osa omaishoidettavista on lapsia, yleensä kehitysvammaisia, joiden hoitajana toimii lähes aina äiti. Kyse on usein tavallisista lapsiperheistä, joissa on muitakin hoivaa tarvitsevia lapsia. Kelan kyselytutkimuksen mukaan yli 60 % hoitajista käy työssä, mutta työn ja hoidon yhdistäminen voi olla vaikeaa. Monessa kunnassa lapsiperheille sopivia tukipalveluita ei ole tarjolla tai palveluista osa on saatavilla vain työaikana. Työikäisen omaishoitajan palkkatulojen väheneminen voi vaikeuttaa perheen toimeentuloa monella tavalla, ja se näkyy myös tulevan eläkkeen määrässä. Hoito voi myös vaikeuttaa työttömyysturvan saamista. Ongelmat on tiedostettu, mutta hallitus ei ole ryhtynyt toimiin niiden ratkaisemiseksi. 
Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten asumispalveluiden kilpailuttaminen aiheuttaa suurta huolta etenkin vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa elämässä. Hankintalain uudistuksesta päätetiin eduskunnassa joulukuussa 2016. Tuolloin vaadimme, että vammaisten elinikäisten palveluiden erityisyyden vuoksi ja niiden kilpailuttamisen inhimillisesti kohtuuttomien seurausten vuoksi näitä palveluita ei tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Hallitus ei kuitenkaan yhtynyt vaatimukseemme, vaikka ongelmat tunnetaan hyvin. Eduskunnan käsittelyssä on tällä hetkellä Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jossa edellytetään, että vammaisten ihmisoikeudet taataan ja elämälle välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 42 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että kuntien peruspalvelujen järjestämiseen osoitettua valtionosuutta nostetaan indeksi-, kiky- ja muiden leikkausten perumiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseksi ja uusien hoitajien ja lääkärien palkkaamiseksi sekä verotulomenetysten ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi. Lisäksi koulutuksen valtionosuuksien indeksikorotukset on toteutettava täysimääräisesti ja työllisyyden kuntakokeiluja on jatkettava. 
Vastalauseen lausumaehdotus 43 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta hoito- ja hoivatakuun mukainen palveluun pääsy toteutuu aidosti ja nykyistä tiukempien määräaikojen puitteissa sote-palveluissa. Perustason palveluita pitää vahvistaa niin, että esimerkiksi lääkäriin, palvelutarpeen arviointiin tai kotihoidon palveluiden piiriin päästään nykyistä nopeammin, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaisesti. 
Vastalauseen lausumaehdotus 44 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta perustason terveydenhuollon vastaanottotoimintaan palkataan 1 000 uutta hoitajaa/lääkäriä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 45 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta avoterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot muutetaan maksuttomiksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 46 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin parantaakseen lapsiperheiden asemaa ja turvatakseen lasten oikeuksien toteutumisen lisäämällä rahoitusta etenkin sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun ja turvaamalla lastensuojelun resurssit. 
Vastalauseen lausumaehdotus 47 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiperheellisten omaishoitajien toimeentulon turvaamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 48 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin turvatakseen vanhuspalveluiden laadun ja alan osaamisen ja houkuttavuuden. Vanhuspalvelulakia tulee toteuttaa johdonmukaisesti eikä laskea ikäihmisten hoidon ja hoivan tasoa. Vanhusten kuntouttamiseen on erityisesti satsattava. 
Vastalauseen lausumaehdotus 49 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen siitä, että vammaisten elinikäiset palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle tai järjestetään lähtökohtaisesti muutoin kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 50 
Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti niin, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu ja palveluintegraatio turvataan niin, että kustannusten hillintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta. Selkeimmin tämä voidaan toteuttaa, kun palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu säilyy julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät, ja luovutaan hallituksen esittämästä palveluita pirstovasta monituottajamallista. 
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 
SDP esittää myös energiaveron palautukseen väliaikaista 20 miljoonan euron lisäystä EU-lainsäädännön sallimalle enimmäistasolle, millä estettäisiin suomalaisen työn siirtymistä halvemman tuotannon maihin. Energiaverotuksen osalta (teollisuuden alennettu verokanta ja nk. ener- giaveroleikkuri) tukien rakennetta tulee uudistaa niin, että osa tuista kohdistuu energiatehokkuutta, tuottavuutta ja uusia energiaa säästäviä investointeja tukemaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 51 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmän uudistuksesta, jolla vahvistetaan vientisektorin kilpailukykyä ja innovaatiokykyä. 
Pääluokka 29 
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Laadukas koulutus, korkeasti koulutettu väestö ja määrätietoiset panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat mahdollistaneet Suomen talouden menestyksen. Nyt tämä perusta on rapautumassa. 
Ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa, jossa tulevien sukupolvien koulutustaso uhkaa jäädä aiempia matalammaksi. Lähes 15 % ikäluokasta jää yhä vaille toisen asteen koulutusta. Kehitys on huolestuttava tilanteessa, jossa kansainvälinen kilpailu ja työmarkkinoiden murros edellyttävät entistä korkeampaa osaamista. 
Jotta voimme jatkossakin pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, osaamisesta ja talouden uusiutumiskyvystä on pidettävä huolta. On luotava kestävä koulutuspolku, jossa kaikille tarjottava varhaiskasvatus, laadukas peruskoulu ja aidosti maksuton toinen aste takaavat tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle sekä keräävät kaiken lahjakkuuden kansantalouden hyödyksi. Nuoren suomalaisen polku jatkuu vielä joko korkeakouluun tai työelämään, jonne hän astuu ammattitaitoisena ja koko työuransa ajan valmiina oppimaan uutta. 
Samaan aikaan tutkimus- ja tuotekehityspanoksia on lisättävä. Tarvitsemme tieteen kunnianpalautuksen. Tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tulee olla vakaata ja ennakoitavaa, ja sitä on lisättävä. TKI-investointien on kasvettava selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. 
Talouspolitiikan arviointineuvosto ja monet tutkijat ovat viime aikoina esittäneet huolensa siitä, että suomalaisten osaaminen on heikentynyt. Koulutus ja sivistys kaipaavat puolustajaa. Työn murros ja neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi luonnehdittu muutos haastavat jokaisen meistä. Yleisin johtopäätös on, että osaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. 
SDP on esittänyt Osaamispolku 2030 -vision tulevaisuuden koulutuksen ja sivistyksen kehittämiseksi. Koulutus on tehokkain tapa muuttaa maailmaa. Tarvitsemme kattavan näkemyksen siitä, miten saamme suomalaisten koulutustason jälleen kasvavalle käyrälle.Siksi tarvitaan Osaamispolku 2030. Vuonna 2030 Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, sivistyksen, tutkimuksen, osaamisen ja uusien innovaatioiden varaan. 
Jokaiselle nuorelle tulee varmistaa nyky-yhteiskunnan vaatima koulutus ja osaaminen. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työpaikat katoavat kovaa vauhtia. Tämän vuoksi tarvitaan oppivelvollisuuden laajentaminen nykyisestä yhdeksänvuotisesta peruskoulusta koskemaan koko toisen asteen tutkinto. Samalla oppimateriaaleista tulisi maksuttomia, mikä osaltaan poistaa esteitä kouluttautumisen tieltä. On myös tärkeää huolehtia siitä, että ne, joilla on erilaisia haasteita oppimisessa, saavat tarvittavan tuen. 
Pelkkä tutkinnon suorittaminenkaan ei silti riitä. Tarvitaan jatkuvan oppimisen reformi, jossa jokaiselle suomalaiselle tehdään mahdolliseksi osaaminen ja sen päivittäminen muuttuvan työelämän mukana. Suunnataan siis askeleet osaamispolulle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 52 
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa koulutusleikkausten vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. 
Oppivelvollisuutta on laajennettava ja nuorisotakuuta on vahvistettava
Pelkän peruskoulun varassa olevien ihmisten asema heikkenee jatkuvasti työmarkkinoilla. Työelämän osaamistason vaatimukset kasvavat ja työmarkkinat elävät murroksessa. Nuorten eriarvoisuus ja syrjäytyminen kasvavat ilman tehokasta koulutuspolitiikkaa. 
Viimeisten 30 vuoden aikana Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Tällä hetkellä Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta ihmistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän asemansa työmarkkinoilla on heikko, mikä johtaa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvuun. Erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen on merkittävä ongelma. 
Oppivelvollisuusikää nostamalla parannetaan nuorten tulevaisuuden työllisyys- ja tulokehitystä. Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas toisen asteen suorittaneiden on yli 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen on yli 85 prosenttia. Koulutus parantaa merkittävästi työllisyyttä, mutta myös työuran kestoa. Korkeakoulutettujen työurat kestävät jopa 15 vuotta perusasteen varassa olevia pidempään. Koulutustason nostaminen on välttämätöntä, jos haluamme nykyistä merkittävästi korkeampaa työllisyyttä. 
Tehokkain keino koulutustason nostoon on oppivelvollisuuden laajentaminen. Tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia nuorista ei jatka seuraavana syksynä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintoja jatkavista nuorista moni ei myöskään vie opintojaan loppuun. Laajentamalla oppivelvollisuutta kasvatamme merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta.  
Toisen asteen koulukseen siirtyminen on tärkeä nivelvaihe, jossa nuoret joutuvat ensimmäistä kertaa tekemään koko koulutusuraansa koskevia valintoja. 16- ja 17-vuotiaana koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa läpi elämän. Pelkkä peruskoulu ei nykyisin eikä varsinkaan tulevaisuudessa riitä pohjakoulutukseksi. Tavoitteeksi onkin asetettava, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuden laajentaminen on kuitenkin tärkeintä nuorille itselleen. 
Toisen asteen koulutus on muutettava maksuttomaksi, eivätkä opiskelusta koituvat kustannukset saa estää ketään suorittamasta tutkintoa. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja sitä seuraava toisen asteen muuttuminen maksuttomaksi on hyötyihinsä nähden kohtuullisen edullinen uudistus. VATT on arvioinut, että yksi vuosi oppivelvollisuutta lisää kustannuksia 17—27 miljoonaa euroa vuodessa. Haarukka johtuu erilaisista oletuksista oppimateriaalien kierrättämisestä. Tällainen panostus maksaa aikaa myöten itsensä moninkertaisesti takaisin paranevan työllisyyden ja vähenevän syrjäytymisen kautta. 
Oppivelvollisuuden laajentamisen ohella on edistettävä nuorten ja nuorten aikuisten kiinnittymistä työmarkkinoille myös muilla keinoilla, jotka myös estävät syrjäytymistä. 
Hallitus on ajanut nuorisotakuun alas ja korvannut sen yhteisötakuulla, joka on yksi sen kärkihankkeista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että nuorisotakuun rahoituksesta viedään jopa 96 %. Tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, hallituksen kärkihanke toimii sumuverhona, jolla yritetään kätkeä se tosiasia, että toimiva järjestelmä ajetaan pelkästään ideologisista syistä alas ja tilalle tarjotaan murusia. SDP esitti oman mallinsa nuorisotakuun kehittämiseksi talvella 2017. 
Hallitus on lopettanut kokonaan nuorten aikuisten osaamisohjelman. Ohjelman alasajon seurauksena moni vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa oleva nuori aikuinen jää tosiasiallisesti tyhjän päälle. Ohjelma on onnistunut hyvin räätälöityjen opintopolkujen toteuttamisessa, jonka takia se on käynnistettävä uudelleen ja sen resurssit tulee turvata. 
Oppivelvollisuutta laajentamalla sekä nuorisotakuuta vahvistamalla nostetaan työllisyyttä sekä vauhditetaan kasvua. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään julkisen talouden hyödyistä ja kustannuksista. Uudistukset hyödyttäisivät eniten heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Läpi elämän jatkuva koulutus antaa parhaimmat edellytykset kiinnittyä työmarkkinoille sekä tehokkaan keinon vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 53 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa laajennetaan oppivelvollisuus koskemaan toinen aste ja toisen asteen koulutus muutetaan täysin maksuttomaksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 54 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin nuorten osallistumisen vahvistamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 55 
Eduskunta edellyttää, että Suomessa on alueellisesti riittävän kattavasti toisen asteen aloituspaikkoja. 
Varhaiskasvatus on uudistettava
Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavimpia investointeja, jonka yhteiskunta voi tehdä. Taloustieteen nobelisti James Heckman on todennut, että koulutusinvestointien tuotto on suurimmillaan, kun ne tehdään elinkaaren varhaisessa vaiheessa. OECD on arvioinut, että varhaiskasvatukseen panostettu euro tuottaa itsensä vähintään seitsenkertaisesti takaisin. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. 
Suomessa lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Varsinkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heikommassa asemassa olevien lasten kehitykselle varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys kielen oppimiselle, kotoutumiselle ja myöhemmälle koulumenestykselle. 
Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lasten ja varhaiskasvatuksesta vastaavan henkilöstön välinen suhde on järkevällä tasolla. Liian isossa ryhmässä aikuisen ei ole mahdollista huomioida jokaista lasta ja vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen lapselta perheen vanhempien työ- tai perhetilanteen perusteella ei kohtele lapsia yhdenvertaisesti. 
SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus. Kohti maksutonta varhaiskasvatusta edetään vaiheittain, ja ensi vuodelle esitämme varhaiskasvatuksessa 0-maksuluokan alarajan nostoa. 
Haluamme parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisastetta. Lapsen edun lisäksi toimiva varhaiskasvatus on edellytys pienten lasten vanhemmille työn ja perhe-elämän sujuvaan yhteensovittamiseen. 
Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatus koostuu erottamattomasti leikin, hoivan, kasvatuksen ja opetuksen muodostamasta kokonaisuudesta. Lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottava varhaiskasvatus tarjoaa parhaat edellytykset tasapainoiselle kehitykselle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 56 
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa varhaiskasvatuksen ryhmäkoot entiselleen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 57 
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille. 
Vastalauseen lausumaehdotus 58 
Eduskunta edellyttää, että hallitus edelleen alentaa tuntuvasti varhaiskasvatusmaksuja ja että maksut poistetaan kokonaan asteittain tavoitteena pitkällä tähtäimellä kokonaan maksuton varhaiskasvatus. 
Vastalauseen lausumaehdotus 59 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 60 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varhaisen tuen kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. 
Osaamistasoa on nostettava, korkeakoulutusta lisättävä
Koulutustason nousu on pysähtynyt Suomessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorempien ikäluokkien koulutustaso ei enää ylitä aikaisempien ikäluokkien ja sukupolvien koulutustasoa. Samanaikaisesti monet muut Euroopan maat sekä muut korkean osaamisen yhteiskunnat ovat ohittaneet Suomen koulutustason. Suomi oli 1990-luvulla maailman kärjessä koulutustasossa, Sipilän hallituksen aikana olemme pudonneet OECD:n keskiarvon alapuolelle.  
Koulutustaso liittyy olennaisesti Suomen valitsemaan menestysstrategiaan, jossa valitsimme osaamisen ja laadun kilpailuvalteiksemme kansainvälisillä markkinoilla. Korkeasta osaamisesta hyötyy koko yhteiskunta, sillä se edesauttaa innovaatioiden kehittämistä sekä niiden käyttöönottoa. Ei ole sattumaa, että Suomi oli vielä 2000-luvun alussa digitalisaation kärkimaa maailmassa. Koulutustason nostaminen on tärkeää myös sen tähden, että työmarkkinat ovat Suomessa kulkeneet jatkuvasti suuntaan, jossa uusissa työpaikoissa vaadittava osaaminen on korkeampaa kuin katoavissa työpaikoissa. 
Korkeakoulut ovat myös alueellisen elinvoimaisuuden moottoreita sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) solmukohtia ympäri Suomen. Valituilla aloilla suomalainen TKI voi olla maailman huippua, mutta kaikkien alojen on kyettävä tekemään kansainvälistä yhteistyötä. 
SDP:n tavoite on, että nuorista ikäluokista puolet suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää sitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintopaikkoja on kyettävä jakamaan entistä useammalle opiskelijalle. 
Ikäluokkatavoitteen toteuttaminen edellyttää myös sitä, että korkeakouluun pyrkivien noin 60 000 henkilön sumaa puretaan määräaikaisesti kasvattamalla korkeakoulujen sisäänottoa. Tämä toimenpide parantaa pidemmällä aikavälillä työllisyyttä ja koko sisäänpääsyjärjestelmän toimivuutta. Korkeakoulutuspaikkojen lisääminen on tärkeää myös elinkeinoelämälle, sillä monella alalla kärsitään tällä hetkellä osaajapulasta. 
Opiskelijamäärän määräaikainen kasvattaminen edellyttää sitä, että korkeakoulujen resursseja pitää lisätä vastaavasti. Opiskelijamääriä tulee kasvattaa määräaikaisesti erityisesti niillä aloilla, joissa on työntekijäpula tai ennakointitiedon valossa tuleva tarve lisätyövoimalle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 61 
Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää korkea-asteen aloituspaikkoja hakijasuman purkamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. 
Perustutkimukseen riittävä ja ennakoitava rahoitus
Suomi on ollut tiede- ja innovaatiointensiivinen yhteiskunta, jossa tiede ja tutkimus on tukenut päätöksentekoa. Päättäjät ovat osoittaneet arvostavansa koulutusta ja tutkimusta myös käytännössä asianmukaisilla resursseilla. 
Valitettavasti 2010-luvulla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on vähennetty suorin leikkauksin sekä jäädyttämällä yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit. Yliopistojen rahoitusta käsittelevä talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti osoittaa, että yliopistojen reaalinen perusrahoitus ei tällä hetkellä ole edes vuoden 2002 tasolla. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on laskenut vuoden 2012 jälkeen kumulatiivisesti 23 prosenttia. Emme ole saavuttamassa tavoitetta, jonka mukaan Suomessa käytetään TKI-toimintaan 4 % suhteessa kansantuotteeseen. 
Korkeakoulutuksen resurssien supistaminen on kansainvälisesti harvinainen ilmiö. Muut Euroopan maat ovat taantuman yhteydessä pitäneet huolta erityisesti tutkimusrahoituksen säilymisestä, jotta tulevaisuus olisi valoisampi. Suomessa on kohdistettu kovia rahoitusleikkauksia myös tutkimuslaitoksiin. 
Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa voidaan keskittyä pääasiaan eli tutkimukseen ja uuden luomiseen. Tutkijoiden on pystyttävä keskittymään tieteen tekemiseen, mikä edellyttää riittävää perusrahoitusta, joka vapauttaa myös ajankäyttöä muuhun kuin projektirahoituksen haalimiseen. 
Suomalainen tutkimusrahoitus koostuu nykyisin hyvin monista sirpaleisista lähteistä. Viime vuosina strategisen tutkimuksen rahoituksen osuutta on lisätty. Jotta vääristävältä poliittiselta ohjaukselta vältytään, rahoituksen läpinäkyvyyttä tulee kohentaa sen kaikissa vaiheissa tutkimuskohteiden valinnasta lopputulosten raportointiin. 
Jotta korkeakoulujen tutkimusrahoituksen riittävä taso ja oikea kohdentuminen varmistetaan, kokonaisuuden arvioinnissa on huomioitava perusrahoituksen ja kilpaillun rahoituksen suhde. Arvioinnissa käydään läpi ennustettavan ja pitkäaikaisen rahoituksen osuus sekä tuodaan mukaan ns. vakauttavan rahoituksen elementti. On huomioitava myös valtion talousarvion ulkopuoliset rahoituslähteet sekä kilpaillun rahoituksen hallinnointikäytännöt, kuten työsuhteiden kestot. 
Samalla tulee valmistella rahoitusmalli jatkuvan oppimisen lisäämisen resursoinnista korkeakouluissa. 
Yliopistojen rahoituksen kehittämisen yhteydessä selvitetään myös, onko Suomen Akatemian jaettavissa oleva rahoitus (a) riittävää Akatemialle osoitettujen tiedepoliittisten tehtävien ja tavoitteiden kannalta ja (b) tarkoituksenmukaisesti ohjattua niin, että tarpeellinen tasapaino ensisijaisesti tieteen sisäiseen vaikuttavuuteen tähtäävien tutkijalähtöisten hankkeiden ja laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkivien, temaattisesti suunnattujen hankkeiden välillä säilyy. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 62 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perustutkimuksen resursseja ja turvaa rahoituksen ennakoitavuuden ja läpinäkyvyyden. 
Kulttuuri ja luova talous - sivistyksen ja osallisuuden pohja, talouskasvun lähde
Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistaminen epäonnistui Sipilän hallitukselta. Siitä toteutetaan ainoastaan museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus, lisäksi esittävän taiteen vapaan kentän harkinnanvaraisiin tukiin ehdotettuja muutoksia. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän osalta uudistus jää seuraavalle hallitukselle. SDP kannattaa kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan. 
Kulttuurilla on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia: se tukee syrjäytymisen ehkäisyä, lisää kansalaisten osallisuutta ja vahvistaa yhteisöjä. Taide ja kulttuuri ovat erittäin työintensiivisiä aloja: kohtalaisen pienillä panostuksilla voidaan saavuttaa huomattavia työllisyysvaikutuksia. Kulttuurilla on myös taloudellisia vaikutuksia sekä kulttuuriviennin että matkailijatulojen puolelta. Suomi jää kulttuuriasioissa verrokkimaista jälkeen. 
Kulttuuripalveluiden saatavuuden suurin este on rahan puute. Eurot vaikuttavat jokaisen paikkakunnan kulttuuritarjontaan, hintaan ja harrastusmahdollisuuksiin niin harrastajan kuin toteuttajan näkökulmasta. Voimavarat vaikuttavat suoraan teattereiden, orkestereiden ja museoiden tarjontaan. Taiteen ja kulttuurin arvo yhteiskunnalle, yhteenkuuluvuudelle ja hyvinvoinnille on kuitenkin kiistaton. Siksi SDP:n tavoitteena on kulttuurin riittävä rahoitus, joka painottaa saavutettavuutta ja kaikkien kulttuurillisia oikeuksia. 
Luovat alat ovat kansainvälisesti kovassa kasvussa. Luovien alojen liiketoiminta voidaan moninkertaistaa, kunhan löydetään oikeat liiketoiminta-aihiot, saatetaan yhteen tekijät ja tuotteistajat sekä opitaan luomaan arvoa tekijänoikeuksille. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 63 
Eduskunta edellyttää, että kulttuurin rahoituspohjaa vahvistetaan niin, että kulttuuripalvelujen saavutettavuus turvataan eri alueilla ja kaikille väestöryhmille. Kulttuurin valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa siten, että se ottaa huomioon taidekentän ja yhteiskunnan muutokset. 
Vastalauseen lausumaehdotus 64 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin luovien alojen kasvuohjelman perustamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 65 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin maksuttoman museokuukauden järjestämiseksi. 
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 
Joustava koulupäivä
Oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet merkittävästi. Myös lasten opiskelumotivaatiossa ja kouluviihtyvyydessä on ongelmia. Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen. Tällä olisi suuri merkitys kouluviihtyvyyden paranemiseen. Kouluviihtyvyyden kannalta on myös tärkeää, että oppimisessa otetaan huomioon oppijan yksilöllinen kehitys ja motivaatio siten, että oppiminen saa aina aikaan onnistumisen kokemuksia. 
Erot koulussa pärjäämisessä riippuvat yhä useammin lapsen vanhempien sosioekonomisesta taustasta ja koulun ulkopuolisesta ajasta. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa ja kehittää itseään vapaa-ajalla ohjatussa ympäristössä, koska harrastukset ovat kallistuneet valtavasti. Koko Suomessa on 126 000 vähävaraista lasta, enemmän kuin Lahdessa asukkaita. Liikuntaa harrastavilla perheillä oli vuonna 2014 keskimäärin 87 000 euron tulot vuodessa. Vain kolmasosa perheistä yltää tähän tulotasoon Suomessa. 
Suomessa tehdyn joustavan koulupäiväkokeilun ja ns. Islannin mallin perusteella on ilmeistä, että harrastustoiminnan tukeminen välittömästi koulupäivän yhteydessä, sitä ennen ja välittömästi sen jälkeen vaikuttaa merkittävällä tavalla sekä oppilaiden että opettajien kouluviihtyvyyteen. 
Joustavan koulupäivän kokeilussa havaittiin, että oppilaiden kouluviihtyvyys lisääntyi, koulukiusaaminen väheni ja opettajien viihtyvyys parani. Oppilaiden harrastuskerhoihin osallistuminen oli yhteydessä koulumotivaatioon, opiskelun jatkamishaluihin, vähäisempään tupakointiin, vähäisempään muiden kiusaamiseen ja vähäisempään koulupinnaukseen. 
Islannin mallissa nuoret saavat vuosittain noin 420 euron arvosetelin koulun jälkeisiin harrastuksiin, kuten urheiluun. Urheiluseurat ja muut järjestäjät ovat mukana ohjelmassa. Kunnat tarjoavat ilmaiseksi harjoitustiloja, ja koko kansa maksaa eräänlaisina veroina harrastusmaksua. 
Islantilaisista lapsista 99 prosenttia harrastaa jotakin tarjolla olevista 571 aktiviteetista. Harrastukset ovat heti koulupäivän jälkeen, ja pienimmät kuljetetaan esimerkiksi pallokentille bussilla suoraan koulusta. 
Sosialidemokraatit esittävät, että Suomessa siirrytään joustavaan koulupäivään, minkä vuoksi budjettiin varataan riittävä summa asian kokeilemiseksi. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää harrastusten järjestäjille maksettavaan tukeen osallistujien turvallisen ja tehokkaan kuljetuksen hoitamiseksi. 
Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste
Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia, ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa. Sen jälkeen menestys on hiipunut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten koulutustaso on 2000-luvulla pudonnut maailman kärjestä kehittyneiden maiden keskikastiin. Koko työikäisen väestön koulutustason osalta vertailu on synkempi. Suomalaisen työvoiman koulutustason nousu tulee pysähtymään lähivuosina, 20 vuotta ennen muita kehittyneitä maita. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutustason putoamisen lisäksi oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa 2000-luvulla. Perusopetuksessa oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut huimasti. Arviolta joka kymmenes perusasteen päättävistä ei saavuta sellaista lukutaidon tasoa, jota yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää. Myös tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat kansainvälisesti vertailtuna suuria. 
Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys on heikentynyt samanaikaisesti, kun yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttäisivät kaikilta suomalaisilta yhä enemmän ja yhä parempaa osaamista. Työelämässä tarvittavien taitojen merkitys korostuu entisestään. 
Jokainen nuori tarvitsee riittävät tiedot ja taidot muuttuvassa maailmassa pärjäämiseen. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä merkittävästi lyhempää työuraa. Tämä kehitys saattaa edelleen voimistua työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä. 
Opiskelun jatkaminen toisella asteella tulee olla kaikkien perusasteen päättävien nuorten oikeus. Myös erityistä tukea tarvitsevilla vammaisilla sekä muilla tuen tarpeessa olevilla on oikeus toisen asteen opintoihin. Opinto-ohjauksella on ratkaiseva rooli jatko-opintoihin hakeutumisessa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista. On myös tärkeää tunnistaa ja tarjota moniammatillista tukea niille nuorille, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan peruskoulusta toisen asteen tutkintoa suorittamaan. Erityisen tärkeää ohjaus on niille nuorille, joiden lähipiirillä ei ole opiskeluun liittyvää tietoa tai jotka eivät saa tukea kotoa koulutusvalintojen tekemiseen. 
Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi oppivelvollisuus tulee pidentää kattamaan toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentyessä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus toteutuu. 
Perusopetuksen laatu ja tasa-arvo
Suomalainen koulujärjestelmä on tunnettu korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden onnistuneesta yhdistämisestä. Nuorten oppimistuloksissa, kouluviihtyvyydessä, oppimismotivaatiossa ja asenteissa on kuitenkin tapahtunut selvä lasku viime vuosien aikana. Epätoivotun kehityksen pysäyttämiseksi ja peruskoulun uudistamiseksi toteutettiin kaikkien eduskuntaryhmien ja satojen asiantuntija- ja intressitahojen kanssa parlamentaarinen peruskoulun kokonaisuudistus. Tässä kaikkien eduskuntaryhmien hyväksymässä tiekartassa linjataan vahvaan tutkimusnäyttöön ja yhteiseen poliittiseen tahtoon perustuen tarve mm. ryhmäkoko- ja tasa-arvorahoituksen jatkuvuudelle sekä peruskoulun kehittämisen erillisrahoitukselle. 
Oppimistulokset ovat kansainvälisten tutkimustulostenkin mukaan heikentyneet ja koulujen väliset erot kasvamassa. Hallitus on kuitenkin ajanut alas edellisen hallituksen perusopetuksen laatuun ja ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut määrärahat. Tämä heikentää koulujen välistä tasa-arvoa mm. sillä, että kouluihin, missä on paljon maahanmuuttajia ja lapset tarvitsevat enemmän huomiota esimerkiksi suomen kielen opinnoissa, voidaan palkata vähemmän opettajia ja muuta henkilökuntaa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.10.30 lisätään 50 000 000 euroa avustuksena joustavaa koulupäivää ja harrastustakuuta koskeviin kokeiluihin (suomalainen Islannin malli). 
että momentille 29.10.30 lisätään 15 000 000 euroa perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon suunnattuun avustukseen ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 66 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin joustavaan koulupäivään siirtymiseksi ja Islannin mallin mukaisen harrastustakuun toteuttamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 67 
Eduskunta edellyttää, että perusopetukseen ja muuhun yleissivistävään koulutukseen tehdyt indeksileikkaukset sekä ryhmäkokojen pienentämiseen, tasa-arvon edistämiseen ja peruskoulun kehittämiseen varattuihin määrärahoihin tehdyt leikkaukset perutaan. 
Vastalauseen lausumaehdotus 68 
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kansallisen ohjelman kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. 
Vastalauseen lausumaehdotus 69 
Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa ryhmäkokojen pienentämiseen erillisen rahoituksen, jotta ryhmäkokojen pienennys ei vähennä laajasti eri tarkoituksiin kohdistuvaa tasa-arvorahoitusta, josta on saatu vaikuttavimmat tulokset. 
Vastalauseen lausumaehdotus 70 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa hyvinvointilupauksen ja ryhtyy konkreettisiin toimiin kouluterveydenhuollon vahvistamiseksi, jotta lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. 
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 
Vapaa sivistystyö pyrkii lisäämään tasa-arvoa koulutuksen saavutettavuudella. Avoimuutta korostava tietoyhteiskunta uhkaa sulkeutua erityisesti siirtolaisilta, senioreilta, alhaisen koulutuksen saaneilta ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiltä. 
Vapaa sivistystyö ei tuota suoraan validoitua osaamista jatkokoulutukseen tai työelämän käyttöön, joten sille on tarjottu tehtäviä työelämän ulkopuolelle jääneiden koulutustehtävän hoitamisessa, mm. työttömien työkyvyn säilyttäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä vanhusten toimintakykyisyyden ylläpitäjänä ja yksinäisyyden lievittäjänä. 
Kansainvälisen muuttoliikkeen myötä vapaalle sivistystyölle on myös palannut osa sen alkuperäisistä kansansivistystehtävistä. Suomessa elää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kokonainen kansanryhmä, jonka koulutustaso on heikko ja josta osalla ei ole edes peruskoulutusta, siirtolaiset. Tietotekniikan nopean kehittymisen vuoksi Suomessa on paljon myös kantaväestöön kuuluvia ihmisiä, jotka eivät ole tietoyhteiskunnassa tiedoiltaan ja taidoiltaan tasavertaisessa asemassa muiden kanssa. 
Kansanopistojen vuosiopiskelijoista yli 15 % eli lähes 2 000 henkeä on tällä hetkellä maahanmuuttajia. Heistä valtaosa on kotouttamislain mukaisissa koulutuksissa, jotka rahoitetaan vapaan sivistystyön valtionosuuksilla. Kansanopistot eivät kuitenkaan voi periä näiltä kurssilaisilta opiskelijamaksuja, kuten muilta vapaan sivistystyön koulutusten opiskelijoilta. Valtionosuuden ja todellisten kustannusten eroa on voitu kattaa opintoseteliavustuksilla, mutta vain vähäisessä määrin ja vain osassa opistoja. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.10.31 lisätään 1 000 000 euroa kansanopistojen opintoseteliavustukseen.  
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 
Valtakunnalliset naisjärjestöt edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Järjestöjen työllä on pitkä historia, ja niiden työ on saanut aikaan toivottuja muutoksia sekä säädöksiin, julkisen vallan toimintaan muutoinkin että yhteiskunnan yleiseen kehitykseen. Hyvästä kehityksestä huolimatta järjestöjen työ on kesken eikä tulevaisuuden kehityssuunta ole välttämättä kohti tasa-arvoa ja naisten ja miesten yhtäläistä vaikuttamista. Tästä syystä naisjärjestöt tarvitsevat valtion tukea työlleen. 
Valtion taloudellisesta tuesta, valtionavustusten myöntämisen perusteista ja menettelystä säädetään laissa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta (663/2007). Lain 1 §:n 2 momentissa sen tarkoittamiksi järjestöiksi määritellään Naisjärjestöjen Keskusliitto — Kvinnoorganisationernas Centralförbund r.y Naisjärjestöt yhteistyössä — Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry ja Monika-Naiset liitto ry., jotka kaikki tekevät tärkeää ja tuloksellista tasa-arvotyötä. Päätös tuen tasosta tehdään vuosittain valtion talousarviosta päätettäessä. Ensi vuoden talousarvioon on hallituksen esityksessä varattu 318 000 euroa. Esitys ei riitä kattamaan lain tarkoittamaa työtä, ja määrärahaa on perusteltua korottaa 450 000 eurolla vuonna 2019. 
20. Ammatillinen koulutus 
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 
Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia, ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa. Sen jälkeen menestys on hiipunut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten koulutustaso on 2000-luvulla pudonnut maailman kärjestä kehittyneiden maiden keskikastiin. Koko työikäisen väestön koulutustason osalta vertailu on synkempi. Suomalaisen työvoiman koulutustason nousu tulee pysähtymään lähivuosina, 20 vuotta ennen muita kehittyneitä maita. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutustason putoamisen lisäksi oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa 2000-luvulla. Perusopetuksessa oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut huimasti. Arviolta joka kymmenes perusasteen päättävistä ei saavuta sellaista lukutaidon tasoa, jota yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää. Myös tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat kansainvälisesti vertailtuna suuria. 
Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys on heikentynyt samanaikaisesti, kun yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttäisivät kaikilta suomalaisilta yhä enemmän ja yhä parempaa osaamista. Työelämässä tarvittavien taitojen merkitys korostuu entisestään. 
Jokainen nuori tarvitsee riittävät tiedot ja taidot muuttuvassa maailmassa pärjäämiseen. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä merkittävästi lyhempää työuraa. Tämä kehitys saattaa edelleen voimistua työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä. 
Opiskelun jatkaminen toisella asteella tulee olla kaikkien perusasteen päättävien nuorten oikeus. Myös erityistä tukea tarvitsevilla vammaisilla sekä muilla tuen tarpeessa olevilla on oikeus toisen asteen opintoihin. Opinto-ohjauksella on ratkaiseva rooli jatko-opintoihin hakeutumisessa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista. On myös tärkeää tunnistaa ja tarjota moniammatillista tukea niille nuorille, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan peruskoulusta toisen asteen tutkintoa suorittamaan. Erityisen tärkeää ohjaus on niille nuorille, joiden lähipiirillä ei ole opiskeluun liittyvää tietoa tai jotka eivät saa tukea kotoa koulutusvalintojen tekemiseen. 
Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi oppivelvollisuus tulee pidentää kattamaan toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentyessä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus toteutuu. 
Ammatillisen koulutuksen resursseja on vahvistettava
SDP esittää, että kunnille varataan riittävät resurssit ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen. Kuntien valtionosuuksia on nostettava aiemmin kuntien rahoitusosuuteen kohdistuneen 190 miljoonan euron perumiseksi ja sen lisäksi ammatilliseen koulutukseen tehdyt indeksileikkaukset tulee perua. 
Ammatillinen työvoima- ja kotouttamiskoulutus
Työvoiman tarjonta ja tarpeet eivät kohtaa. Työmarkkinoille on syntynyt kapeikko, jonka leventämiseksi tarvitaan eri alueilla erilaisia ketteriä toimia työvoiman saamiseksi. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen leikkausten myötä tarvitaan erillinen määräraha, joka voidaan kohdentaa alueille ja kunnille, joissa työvoiman saatavuuden tarpeeseen pystytään vastaamaan ripeästi täsmäkouluttamalla työttömiä, lomautettuja tai alanvaihtajia. Samalla pystytään ylläpitämään alueiden omaleimaisia osaamisalueita elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä sekä siirtämään hiljaista tietoa uusille sukupolville. Myös oppimisympäristö pysyy ajantasaisena alueen elinkeinoelämän ja kuntien yhteistyössä toteuttamana. 
Ammatillinen koulutus
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä uudistus. Perusopetuksen päättävien ikäluokasta noin puolet jatkaa ammatillisessa koulutuksessa. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että reformin valmistelussa ja lainsäädännössä olisi tullut katsoa ja arvioida enemmän koko toista astetta yhdessä. Nuorten koulutuksessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulisi muodostaa perusopetuksen päättäneille saumaton jatkumo duaalimalli säilyttäen. Mm. Kuntaliitto kantoi huolta siitä, että mahdollinen koulutusjärjestelmärakenteen eriytyminen nuorten toisen aseen koulutuksessa saattaa pidemmällä aikavälillä heikentää perusopetuksen päättävien ikäluokan kouluttautumismahdollisuuksia. Koko toista astetta olisikin pitänyt käsitellä lainsäädännössä laajemmin ja syvällisemmin. 
SDP pitää toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteita pääosin kannatettavina, mutta niiden onnistunut toteuttaminen olisi edellyttänyt merkittävää kohennusta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Nykyisessä rahoitustilanteessa reformin tavoitteiden toteutuminen on epävarmaa, ja siksi esitämme, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun. 
Jos rahoitusta halutaan vähentää, leikkaukset olisi pitänyt toteuttaa strategisemmin reformin yhteydessä ja useammalle vuodelle jaksottaen siten, että ne olisivat aiheuttaneet mahdollisimman vähän haittaa ammatillisen koulutuksen uudistamiselle. Nyt reformin synonyymiksi tulee helposti leikkaus, ja hyvätkin tavoitteet uhkaavat jäädä rahoitusleikkauksen varjoon. 
Ammatillisen koulutuksen reformin tärkein tavoite tulisi olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen — ei sen lisääminen luomalla eriarvoisuuden syntymiselle sokeita rakenteita. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.20.30 lisätään 20 000 000 euroa ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.  
että momentille 29.20.30 lisätään valtionavustuksena 190 000 000 euroa ammatilliseen koulutukseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 71 
Eduskunta edellyttää, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset perutaan ja kunnille varataan riittävät valtionosuudet laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.  
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 
Nuorisotyöttömyyden kasvu ja nuorten syrjäytyminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Edellisellä hallituskaudella Suomeen luotiin nuorisotakuu, jonka toteuttamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa joka vuosi. Nykyisen hallituksen yhden kärkihankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tähän kärkihankkeeseen on varattu koko vaalikaudelle 10 miljoonaa euroa. 
Valitettavasti hallitus ei näytä panostavan nuorisotakuun toteuttamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, vaan päinvastoin luopuu peruskoulun varaan jääneiden osaamistason nostamisesta. Suomessa on yhä 300 000 aikuista, joiden osaaminen on peruskoulun varassa. Vieläkin 100 000:lta alle 30-vuotiaalta nuorelta aikuiselta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllisyysasteen nosto on mahdollista toteuttaa takaamalla kaikille vähintään toisen asteen tutkinto, jolloin jokaisella on mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja yleissivistystään iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. 
Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20—29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. 
Nyt hallitus on lopettamassa ohjelman kokonaan tämän vuoden loppuun mennessä, eli suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien asemaa halutaan vaikeuttaa entisestään. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentti 29.20.33 palautetaan valtion talousarvioon ja momentille lisätään 20 000 000 euroa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. 
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 
Jokaiselle nuorelle tulee varmistaa nyky-yhteiskunnan vaatima koulutus ja osaaminen. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työpaikat katoavat kovaa vauhtia. Tämän vuoksi tarvitaan oppivelvollisuuden laajentaminen nykyisestä yhdeksänvuotisesta peruskoulusta koskemaan koko toisen asteen tutkinto. Samalla oppimateriaaleista tulisi maksuttomia, mikä osaltaan poistaa esteitä kouluttautumisen tieltä. On myös tärkeää huolehtia siitä, että ne, joilla on erilaisia haasteita oppimisessa, saavat tarvittavan tuen. 
Pelkkä tutkinnon suorittaminenkaan ei silti riitä. Tarvitaan jatkuvan oppimisen reformi, jossa jokaiselle suomalaiselle tehdään mahdolliseksi osaaminen ja sen päivittäminen muuttuvan työelämän mukana. 
Samalla tulee valmistella rahoitusmalli jatkuvan oppimisen lisäämisen resursoinnista korkeakouluissa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.40.20 lisätään 1 000 000 euroa korkeakoulujen jatkuvan oppimistehtävän selvittämiseen ja rahoitusmallin valmisteluun. 
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 
Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä yliopistoja. Leikkauksilla vaarannetaan yliopistojen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa ja ennen kaikkea kavennetaan resursseja elintärkeältä perustutkimukselta, jonka pohjalta kehitetään tulevaisuuden innovaatioita. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta. 
Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa perustutkimuksesta ja tieteestä. Opetuksesta ja tutkimuksesta leikattu euro heikentää talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä. Koulutustason nousu on Suomen väestön keskuudessa hiljalleen pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen määrässä olemme tippuneet Euroopan kärjestä keskikastiin. Kärkihankerahoitukset ja yksittäiset määrärahalisäykset eivät poista sitä tosiasiaa, että yliopistojen rahoitusta on leikattu yli sietorajan tällä hallituskaudella. Siksi yliopistojen perusrahoitukseen tulee tehdä indeksikorotukset täysimääräisesti. 
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä
Nuoret opiskelijat tekevät paljon töitä opintojensa ja toimeentulonsa eteen rakentaakseen omaa tulevaisuuttaan ja tätä yhteiskuntaa. Maksuttomalla koulutuksella, opintojen taloudellisella tukemisella ja fiksuilla opintojärjestelyillä tuemme kaikista taustoista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Koulutuspolitiikalla tulee turvata kaikkien mahdollisuudet taustasta huolimatta päästä korkeimman opetuksen piiriin. 
Kansainväliset vertailut ovatkin jo pitkään osoittaneet, että Suomi on jäämässä jälkeen sekä nuorten että työikäisen väestön osaamisessa ja koulutustasossa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 korkeimmin koulutettuja olivat 40—44-vuotiaat, joista 46 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Ikäryhmässä 35—39-vuotiaat vastaava osuus oli 45 ja ikäryhmässä 30—34-vuotiaat 40 prosenttia. 
Samanaikaisesti koulutustason nousu on lakannut ja Suomi on vajonnut tältä osin OECD-maiden keskikastiin. Pisa-tulokset viittaavat nuorison perusvalmiuksien heikentymiseen ja heikosti suoriutuvien osuuden kasvuun. Suomessa nuorten ikäluokkien osaamisen arvioidaan yleisemminkin olevan laskussa. 
Niin sanottu hakijasuma toisen ja kolmannen asteen opintojen välissä hidastaa opintojen aloittamista joskus useilla vuosilla. Hakijasuman purkamiseksi ja suomalaisten koulutustason nostamiseksi korkea-asteen aloituspaikkoja tulee lisätä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.40.50 lisätään 53 700 000 euroa yliopistojen toiminnan rahoittamiseen, 
että momentille 29.40.50 lisätään 10 000 000 euroa korkea-asteen aloituspaikkojen lisäämiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma:  
Vastalauseen lausumaehdotus 72 
Eduskunta edellyttää, että yliopistojen perusrahoitukseen tehdyt indeksileikkaukset perutaan. 
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 
Talousarvioesityksessä momentilla 29.80.16 hallitus esittää 19 225 000 euroa ylimääräisiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin. Vastaavasti momentilta 29.90.50 kohdennetaan ylimääräisiin urheilijaeläkkeisiin 370 000 euroa. 
Suomessa apurahan turvin tieteellistä tai taiteellista työtä tekevien eläkekertymä muuttui vuonna 2009, kun oikeus maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaiseen työeläke- ja tapaturmavakuutukseen laajeni myös apurahan saajiin. Lakiuudistus toi tuolloin kovasti kaivatun parannuksen apurahan saajien sosiaaliturvaan. 
Moni tutkija on kuitenkin työskennellyt apurahan turvin jopa vuosikausia ennen vuoden 2009 lakiuudistusta, ja tällä on suuri vaikutus eläkekertymään. Tiedetään, että eläkekertymä lähes 40 vuoden tutkijanuran jälkeen voi professorina eläköityvälle olla vain kaksi sataa euroa. Olisi kohtuullista, että heille myönnettäisiin esimerkiksi taiteilijaeläkettä vastaava tutkijaeläke. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 73 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tutkijoiden eläketurvan vahvistamiseksi. 
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 
Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä ammattikorkeakouluja. Hallituksen linja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaamisesta jatkuu. Leikkauksilla vaarannetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta. 
Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa laajasti koko koulutuskentältä. Opetuksesta ja tutkimuksesta leikattu euro supistaa taloutta ja työpaikkojen määrää kuuden euron verran yhteiskunnassa. 
Suomen kilpailukyky edellyttää vahvaa maailmanluokan korkeakoululaitosta: ammattikorkeakoulut ovat sen olennainen osa. Hallituksen lyhytnäköinen leikkauslinja on vaarantanut ammattikorkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen. Ammattikorkeakoulujen toiminnan valtionrahoituksen indeksikorotukset on näin ollen toteutettava täysimääräisesti ja niiden lisäksi rahoitukseen on tehtävä tasokorotus. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.40.55 lisätään 30 600 000 euroa ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittamiseksi ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 74 
Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tehdyt indeksileikkaukset perutaan. 
70. Opintotuki 
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 
Opintososiaaliset edut ovat osa sosiaaliturvaa, eivät opiskelijoiden palkkaa. Etuuksien tarkoitus on tarjota kaikille mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Jotta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet toteutuisivat, tulee opintososiaalisen tukijärjestelmän olla kunnossa ja opintotuen olla indeksiin sidottu. Opintoraha on tasoltaan erittäin matala, ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa. Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät. 
Tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa. On selvää, että opintorahan raju leikkaaminen heikentää pidemmällä aikavälillä opintotuen riittävyyttä ja voi vaikuttaa perustuslaissa turvattuun mahdollisuuteen saada varattomuudesta huolimatta kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti opetusta, kun kustannustaso nousee. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 75 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu opintorahan leikkaukset. 
80. Taide ja kulttuuri 
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (ar-viomääräraha) 
Taide tuo merkityksiä elämään. Taidetta ovat ihmisten luomat teokset, jotka tuottavat esteettisiä elämyksiä. Taide on ilmaisun, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taide voi saada ihmisen hetkeksi unohtamaan arjen ja kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa. Taide liittyy ihmisten elämässä arvoihin ja merkityksiin. Taide voi opettaa inhimillisyyttä ja toisista välittämistä. Taide ei avaudu, jos sen ääressä ei pysähdy ja anna mahdollisuuksia sen kokemiseen. 
Teattereiden, orkestereiden ja museoiden merkitys koko maan kattavan kulttuuritarjonnan, saatavuuden ja kansankunnan yhteisen muistin kannalta on merkittävä. Toistuvilla leikkauksilla on ollut huomattava negatiivinen vaikutus kulttuurilaitosten työllisyyteen ja tuotantoon. Lisärahoituksen turvin pystytään vahvistamaan merkittävästi esittävän taiteen ja museoalan toimintaa. Sosialidemokraatit haluavat myös, että kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus toteutetaan kokonaisuutena ja siten, että se ottaa huomioon taidekentän ja yhteiskunnan muutokset. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.80.31 lisätään 12 000 000 euroa museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 76 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa käyttöön taiteelle ja kulttuurille työllisyysperusteisen avustuksen veikkauksen jakamattomista varoista.  
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 
Hallitus esitti, että budjetin kautta rahoitettua yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahaa olisi alennettu nykyisestä 11 miljoonasta eurosta vuonna 2019 yhdeksään miljoonaan. Sivistysvaliokunta otti maksun alentamiseen kriittisen kannan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä määrärahaan ehdotetaan 2 miljoonan lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna. 
On syytä todeta, että Opetus- ja kulttuuriministeriön Taloustutkimus Oy:llä teettämien vuosittaisten hyvitysmaksututkimusten mukaan yksityisen kopioinnin aleneminen on taittunut ja kääntynyt jopa lievään nousuun. Tutkimusten mukaan vuonna 2017 kopioitiin 241—261 miljoonaa ja vuonna 2018 puolestaan 242—264 miljoonaa teosta yksityiseen käyttöön. Näin ollen hyvitysmaksujen alentamiselle ei ole perustetta. Luoville aloille yksityisen kopioinnin hyvitys eli hyvitysmaksu on tärkeä. 
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 
Kansalaisyhteiskunnan tilaan on alettu maailmanlaajuisesti kiinnittää huomiota osana demokratiaa, ihmisoikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia. Euroopan yhteisössäkin tunnustetaan voittoa tavoittelemattomien kansalaistoimijoiden, palveluntarjoajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkitys kansalaisaktiivisuuden ilmentäjinä. 
Kansalaisaktiivisuudella voidaan edistää osallisuutta, paikallisyhteisöjen sosiaalista koheesiota ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Toiminta edistää EU:n kestävää kehitystä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, talouskasvua ja ympäristön laatua. Myös Suomessa on kannettu huolta demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilasta kaikkien muutosten keskellä. Mitä monimuotoisempi kansalaisyhteiskunta on, sen paremmat valmiudet sillä on selviytyä kriiseistä. 
Samaan aikaan, kun OKM on yhdistänyt eri momenteilla olevaa järjestöjen tukemista yhdelle momentille, on myös määrärahoja vähennetty. Lisäksi selvitysosassa avustusten käyttötarkoitusperusteluissa on menty epämääräisempään suuntaan. Esimerkiksi rauhantyötä ei enää mainita erikseen. 
Erityistä huolta aiheuttaa Ihmisoikeusliiton tilanne. Ihmisoikeusliitto on Suomen ainoa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta seuraava järjestö. Suomi korostaa ulkopolitiikassaan ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien työn turvaamisen tärkeyttä. Ihmisoikeusliitto on tuottanut tärkeää tietoa mm. syrjinnästä Suomessa ja tutkii parhaillaan Suomessa äärimmäisen ajankohtaista nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa monen viranomaisenkin toiveen mukaisesti. Useat ministeriöt nojaavat järjestön asiantuntemukseen, ja siltä pyydetään runsaasti virallisia lausuntoja. Järjestö tekee arvioita Suomessa vieraileville kansainvälisille elimille (ETYJ, Euroopan Neuvosto jne.) Suomen tilanteesta ja raportoi YK:n ihmisoikeussopimuksia valvoville komiteoille. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.80.50 lisätään 1 700 000 euroa järjestöjen valtionavustuksiin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 77 
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan edellytykset ja lisää kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoitusta. 
91. Nuorisotyö 
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 
Nuorisotyöttömyyden kasvu ja nuorten syrjäytyminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Edellisellä hallituskaudella Suomeen luotiin nuorisotakuu, jonka toteuttamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa joka vuosi. Nykyisen hallituksen yhden kärkihankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tähän kärkihankkeeseen on varattu koko vaalikaudelle vain 10 miljoonaa euroa. 
Valitettavasti hallitus ei näytä panostavan nuorisotakuun toteuttamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, vaan päinvastoin luopuu peruskoulun varaan jääneiden osaamistason nostamisesta. Vieläkin 100 000:lta alle 30-vuotiaalta nuorelta aikuiselta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllisyysasteen nosto on mahdollista toteuttaa takaamalla kaikille vähintään toisen asteen tutkinto, jolloin jokaisella on mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja yleissivistystään iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. 
Etsivä nuorisotyö auttaa kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut selkeästi 2010-luvulla, joten sen rooli ennaltaehkäisevässä työssä on lisääntynyt. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.91.51 lisätään 3 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. 
Pääluokka 30 
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
01. Hallinto ja tutkimus 
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Hallitus ei ole jatkanut määräaikaisena alun perin perustetun eläinsuojeluasiamiehen virkaa. Virka päättyi vuoden 2015 lopussa. Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin viime hallituskaudella SDP:n aloitteesta koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen (laki eläinten hyvinvoinnista) yhteydessä on selvitettävä eläinten hyvinvointia parantavan viranomaisen perustaminen. Eläinsuojeluasiamies oli hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriössä toimiva itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä oli eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassamme yleisellä tasolla. Suomi on ollut asiassa edistyksellinen, ja vain harvassa muussa maassa on eläinsuojeluasiamiestä. Tämä virka ansaitsee tulla uudelleen perustettavaksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 30.01.01 lisätään 100 000 euroa eläinsuojeluasiamiehen toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 78 
Eduskunta edellyttää, että eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan uudelleen.  
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 
4H-järjestö tekee valtakunnallisesti merkittävää nuorisotyötä ja on maan suurin nuorisojärjestö. 4H-toiminta tukee nuoren elämänhallintaa, tukee nuorison työllistymistä ja kannustaa yritteliäisyyteen. Järjestön resurssit on tärkeää pyrkiä pitämään kohtuullisella tasolla. On tärkeää turvata 4H-toiminnan resurssit myös vuodelle 2019.  
Pääluokka 31 
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Hallitus on omassa ohjelmassaan painottanut korjausvelan lyhentämistä kärkihankkeenaan ja rahoittanut tätä osin valtiontalouden kehysten uusista nimeämättömistä hankkeista. Olemme aikaisempinakin vuosina arvostelleet tätä menettelyä, jossa korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä, mutta samalla uusia investointeja on aloitettu ennätyksellisen vähän. Hallituksen väyläinvestointien kokonaismäärä on edellisiin hallituksiin nähden 1—1,5 miljardia euroa matalampi. 
Uusia talouskasvua ja työllisyyttä tukevia hankkeita ei ole päästy aloittamaan, vaan tuleville hallituskausille on syntynyt investointisuma purettavaksi. Tässä mielessä hallitus ei, ainakaan liikennesektorin osalta, ole saanut valtiontaloutta kestävään tasapainoon. Korjausvelkarahoitus päättyy kuluvaan vuoteen, ja parlamentaarinen sopimus korjausvelan taittamiseksi jää hallituksen kärkihankkeelta viimeisenä vuonnaan toteutumatta perusväylänpidon rahoituksen laskiessa Liikenneviraston mukaan 370 miljoonaa euroa. Väyläverkkomme korjausvelka lähtee taas kasvuun todisteena hallituksen tempoilevasta väyläpolitiikasta. 
Pidämme edelleen arviointivirheenä, ettei hallitus tehnyt tällä kaudella pitkän tähtäimen suunnitelmaa edustavaa liikennepoliittista selontekoa, ja toivomme uuden 12-vuotisen suunnitelman saavan huolellisen ja realistisen valmistelun sekä laajan parlamentaarisen tuen taakseen. Tällä hallituskaudella toteutettu linja ei ole kestävä liikennesektorilla, jolla on hyvin lyhyenkin aikavälin tavoitteessaan suuret ilmastotavoitteet samalla, kun yhteiskunta ja teknologia ympärillä muuttuvat. 
Siksi pidämme valitettavana, ettei hallitus toteuttanut talousarvioesityksessään liikenne- ja viestintäministeriön esittämää uutta 3 miljoonan euron momenttia kunnille myönnettäviin avustuksiin kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infra- ja muihin hankkeisiin. Yhdessä joukkoliikenteen kanssa kevyt liikenne muodostaa liikenteen kannalta tärkeitä työkaluja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. 
Kun suuria julkisia tietovarantoja kerätään yhteen toiminnan tehostamiseksi ja uusien palveluiden kehittämiseksi, korostuu tietoverkkojemme turvallisuus. Yhä useampi kriittinen palvelumme vaatii tietoverkkojen luotettavaa toimintaa. 5G-verkkojen tullessa käyttöön ja esineiden internetin yleistyessä olemme yhä haavoittuvaisempia kyberhyökkäyksille ja -häirinnälle. Nämä uhat on huomioitava ajoissa ja vahvistettava Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa. 
Puhtaan liikenteen ohjelma käyntiin
Eduskunnan hyväksymä liikenteen päästövähennystavoite edellyttää, että Suomen liikenteen päästöistä on leikattava noin puolet vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa, jossa tutut arjen toimintamallit haastetaan. Suomen hajanainen yhteiskuntarakenne vaatii ratkaisujen etsimistä useaa reittiä pitkin. 
Vaikeuskerrointa lisää, että päästövähennysten ohella myös liikennesuoritetta on laskettava kuitenkaan vahingoittamatta vakavasti taloutta. Ilmastonmuutosta on torjuttava panostamalla myös infrastruktuuriin ja tekniikkaan. Digitalisaatio ja yhdyskuntasuunnittelu tarjoavat työkaluja fyysisen liikkumistarpeen vähentämiseen samalla, kun kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä kehittämällä luodaan toimivia vaihtoehtoja yksityisautoilulle. 
Liikenteen teknologian kehitys on nopeaa digitalisaation, robotiikan ja automaation myötä. Uusi teknologia luo mahdollisuuksia joustavaan liikkumiseen. Kehittyvät tietoliikenneratkaisut ja tiedon parempi hyödyntäminen tuovat älykkäämpiä mahdollisuuksia liiketoimintaan ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Meidän tulee syventää ymmärtämystämme siitä, miten arjesta muodostetaan helpompi jokaiselle suomalaiselle uusien teknologioiden avulla. 
Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden keski-ikä on 11,5 vuotta ja keskimääräinen CO2-päästö 160 g/km. Uusien autojen osalta CO2-päästö on keskimäärin 116 g/km. Jotta päästäisiin EU-tavoitteeseen, että uusien henkilöautojen ominaispäästöt ovat enintään 95 g/km vuonna 2020, on autoveron päästöperusteinen progressio pidettävä tiukkana. 
Hallituksen aiemmin tekemän autoveropäätöksen mukaisesti progressiivinen autovero laskee vähäpäästöisempien autojen osalta portaittain alimmalle tasolleen ja täyssähköautojen 2,7 prosenttiin. Sähköautojen tukiohjelmalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Hallitus on täysin tämän tavoitteen vastaisesti päättänyt myös laskea ajoneuvoveroa vuodesta 2020 lähtien 50 miljoonalla eurolla. Pienipäästöisiä autoja ei suosita tarpeeksi, kun keskipäästöisenkin ajoneuvon omistaja saa alennuksen. 
Haluamme tukea Suomen yksityisautokannan uudistumista vähäpäästöiseksi. Siinä on ensinnäkin huolehdittava mahdollisuuksista olemassa olevan autokannan konvertoimiseksi vähäpäästöisemmille polttoaineille, kuten biokaasu ja bioetanoli, sekä selvitettävä verotuskäytäntöjen muuttamista ympäristövaikutusten mukaisiksi. 
Haluamme saada täyssähköautojen ja ns. plug-in-hybridien määrän kasvuun, jotta Suomen autokantaan saataisiin nopeasti vaikuttava määrä vähäpäästöisiä autoja. Tuki on perusteltu uuden teknologian omaksumiseksi, jotta latausinfrastruktuuri pääsisi kehittymään autojen yleistymistä varten. 
Vauhtia liikenteen sähköistämiseen
Ilmastonmuutos edellyttää, että Suomen on vähintään puolitettava liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen alentaminen edellyttää muun muassa julkisen liikenteen lisäämistä ja liikenteen kattavaa sähköistämistä. 
Työsuhdeautot ovat keskeisessä asemassa autojen ensirekisteröinneissä, sillä ne ovat tyypillisesti uusia autoja. SDP:n tavoite on, että vuonna 2025 kaikki työsuhdeautot ovat joko täyssähköautoja (EV) tai lataushybridejä (PHEV), tarvittaessa lainsäädännöllä. Siirtymää sähköautoiluun tulee tukea monipuolisella keinovalikoimalla. Verotuksen on ohjattava nykyistä vahvemmin vähäpäästöisiin autoihin. Julkisen vallan on myös varmistettava riittävät investoinnit sähköautojen kattavaan latausverkostoon. 
SDP on esittänyt vuoden 2019 vaihtoehtobudjetissa yhteensä 10 miljoonaa euroa henkilöautoilun ja erityisesti työsuhdeautoilun sähköistämiseen, jotta vuoden 2025 tavoitteeseen voidaan päästä. Summa käytettäisiin kolmeen kohteeseen. 
Ensiksi SDP tukisi siirtymää sähköautoihin työmatkaliikenteessä parantamalla EV- ja PHEV-työsuhdeautojen verohyötyä. Käyttäjä saisi vapaan autoedun samoilla ehdoilla kuin nyt pelkän käyttöedun (jossa polttoaine maksetaan itse). Toiseksi alennettaisiin sähköautojen ja lataushybridien hankinnasta maksettavaa autoveroa. Tällä täydennettäisiin sähköautojen hankintaan suunnattua hankintatukea, joka on voimassa vuoteen 2021 asti. SDP käynnistäisi pysyvämmän hankintatuen valmistelun, joka kattaisi myös lataushybridit. Kolmanneksi lisättäisiin työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusta sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 79 
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa tulevina vuosina korjausvelan supistamisen rahoituksen jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden ja osoittaa tarkoitukseen sen edellyttämän lisärahoituksen liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän yksimielisen ehdotuksen mukaisesti. 
Vastalauseen lausumaehdotus 80 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa talouskasvua ja ympäristöystävällistä liikkumista tukevien väyläinvestointien rahoitusta ja osoittaa tarkoitukseen sen edellyttämän vähintään 100 miljoonan euron lisärahoituksen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 81 
Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävälle tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa, ja että keskuksen itsenäinen asema turvataan. 
Vastalauseen lausumaehdotus 82 
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää viipymättä puhtaan liikenteen ohjelman valmistelun ja osoittaa ohjelman toimeenpanoon 10 000 000 euron määrärahan, tavoitteena liikenteen päästöjen nopea vähentäminen, ja että hallitus huomioi liikenteen verotuksessa päästövähennystavoitteet ja toimillaan edistää liikenteen sähköistymistä ohjaamalla veroalennukset nolla- ja vähäpäästöisille autoille. 
10. Liikenneverkko 
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 
Kärkihankerahoituksen poistuessa perusväylänpidolta hallitusohjelman mukaisesti kääntyy väyläverkon 2,5 miljardin euron korjausvelka taas kasvuun. Hallitus luopuu viime kaudella työnsä päättäneen parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän tavoitteesta ja jättää korjausvelan seuraavan hallituksen huoleksi rahoituksen romahtaessa vuonna 2019. 
Väyläverkon toiminta- ja palvelukyvyn kannalta tärkeän korjausvelkatyön jatkamiseksi esitämme 100 000 000 euron lisäystä korjausvelan torjumiseksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 31.10.20 lisätään 100 000 000 euroa perusväylänpitoon.  
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 
Hallitusohjelma on panostanut perusväylänpitoon korjausvelan taittamiseksi, ja rahoitus otetaan valtiontalouden kehyksistä uusilta, nimeämättömiltä liikennehankkeilta. Hallituksen valinta kasvattaa osaltaan investointivelkaamme väyläverkkoihin, moni liikenteen, asumisen ja elinkeinopolitiikan kehityksen vaatima väyläinvestointi jää tulevien hallituksien tehtäväksi. Myös investointien hyödyt yhteiskunnalle lykkääntyvät, tai ne menetetään kansainvälisessä kilpailussa kokonaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 31.10.77 lisätään 100 000 000 euroa väyläverkon kehittämiseen.  
Pääluokka 32 
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Vaikka suhdannetilanne on kohentunut, pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat epävarmat. Jotta työllisyysaste saadaan lähelle muiden Pohjoismaiden tasoa, tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia. 
Elinkeinopolitiikan lähtökohtana tulee olla uuden kasvun luominen, osaamispohjan vahvistaminen ja laajapohjainen, menestyvä vienti. Tarvitaan leveät hartiat, joille hyvinvointia voidaan rakentaa teollisuuden, palveluiden ja luovien liiketoimintamallien avulla. Viennin vahvistamiseksi olisi selvitettävä uuden julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen erityistehtäväyhtiön perustamista, sen keskeinen tehtävä olisi toimia veturina ja tehdä sopimus kokonaistoimituksesta sekä näin tukea pienten ja keskisuurten kasvuhakuisten yritysten vientitoimintaa kansainvälisillä markkinoilla. 
Innovaatiot ja tutkimus kasvun lähteenä
Suomen talouskasvu perustuu jatkossakin ennen kaikkea osaamiseen, korkeasti koulutettuun työvoimaan ja korkeaan jalostusasteeseen. Tutkimuksella, osaamisen kehittämisellä ja innovaatioilla on keskeinen merkitys elinkeinorakenteen uudistumisessa. Tässä suhteessa hallituksen olisi pitänyt tehdä rohkeampia ratkaisuja. 
Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta (TKI) yli kaksi kolmasosaa tulee yrityksistä ja loput valtiolta. Valtion osuus on viime vuosina laskenut selvästi, ja olemme jääneet verrokkitalouksien panostuksiin nähden huomattavasti jälkeen. Osittain tästä syystä myös yritysten T&K&I-panostukset ovat supistuneet. Suomi on menettänyt asemansa innovaatiotoiminnan edelläkävijänä. Leikkaukset ovat olleet vuositasolla noin 140 miljoonaa euroa. Tavoitteena pitää olla, että Suomi saavuttaa vahvan aseman innovaatiopolitiikan edistäjänä. Business Finlandin T&K&I-määrärahojen tasokorotusten pitäisi olla suurempia ja pysyviä. Määrärahoja tasokorotukseen voisi saada yritystukiuudistuksesta. 
Business Finland -uudistuksen käytäntöönpano on kesken, ja toimeenpanoa tulee seurata tarkasti. Uudet panostukset ovat tervetulleita mutta eivät kompensoi niitä leikkauksia, joita hallituskaudella on tehty T&K&I-panostuksiin. SDP esittää T&K&I-panostuksiin 20 miljoonaan euron lisäystä niin, että siitä kaksi miljoonaa euroa käytetään kiertotalouden edistämiseen ja kolme miljoonaa euroa luovien alojen kasvuohjelmaan. 
Luovilla aloilla toimivat yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Luovien alojen liiketoiminta voidaan moninkertaistaa, kunhan löydetään oikeat liiketoiminta-aihiot, saatetaan yhteen tekijät ja tuotteistajat sekä opitaan luomaan arvoa tekijänoikeuksille. Business Finlandin ohjelmia on tarpeen täydentää hankkeella, jossa mm. synnytetään tuotteistusyrityksiä, joilla on rahkeita tuotekehittelyyn ja vientiin. Ne kykenevät hyödyntämään tehokkaasti kulttuurivientipanostuksia, jotka palautetaan opetusministeriön määrärahoihin. Myös tekijänoikeustulon verotusta muuttamalla voidaan edistää luovien alojen liiketoimintaa ja kansainvälistymistä. 
Lisää innovatiivisuutta hankintoihin
Hallitusohjelman tavoite viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuudesta kaikista julkisista hankinnoista on hyvä, mutta riittämätön. Hankintayksiköt tarvitsevat myös ohjausta, neuvontaa ja tukea. Pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat yhä useammin innovaatioista ja luovat eniten uusia työpaikkoja. Pienten yritysten on päästävä mukaan kansainvälistymiseen. Yhteiskunnan tulee tarjota pk-sektorin yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä vakaa ja ennustettava kotimainen liiketoimintaympäristö, josta ponnistaa globaaleille markkinoille. 
Elinkeinopolitiikan keskiöön kuuluu palveluvienti, erityisesti matkailun kehittäminen voimakkaan kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi. Strategisten tavoitteiden tueksi tarvitaan liiketoimintaohjelma, joka perustuu matkailun keskinäisten kumppanuuksien vahvistamiseen. 
SDP esittää myös järjestelmää, jossa suuret yritykset toimivat vientivetureina ja kokoavat kansainvälisissä tarjouskilpailuissa pieniä ja keskisuuria kasvuhakuisia yrityksiä yhteiseen konsortioon. 
Yritystuet luomaan uutta
Parlamentaarisen yritystukityöryhmän tärkein anti on se, että ryhmä kykeni määrittelemään yksimielisesti yritystukien myöntämisen uudistetut kriteerit. Nämä kriteerit vastaavat myös SDP:n asettamia tavoitteita ja antavat hyvän pohjan tehdä yritystukipäätöksiä jatkossa. Yritystukien painopiste tulee olla TKI-tuissa, ja ne tulee suunnata nykyistä enemmän säilyttävistä tuista uudistaviin. Tukien tulisi olla ensisijaisesti määräaikaisia. Yritystukien karsimisesta saadut tulot tulee suunnata TKI-panostuksiin. 
SDP esittää, että tuetaan uusia yrityksiä ja pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä karsitaan energiapolitiikan päällekkäisiä ohjauskeinoja. Tarvitaan myös tehostamista ja kannustavuutta maatalouden tukijärjestelmiin. On tärkeää myös selkeyttää tukijärjestelmiä ja niiden hakemista sekä vähentää hallinnollista taakkaa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 83 
Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota elinkeinopolitiikan uudistamiseksi erityisesti palveluiden, esimerkiksi matkailun, toimintaedellytysten tukemiseksi, millä on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia. 
Vastalauseen lausumaehdotus 84 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää suurempaa huomiota pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytysten rakentamiseen ja energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen panostamalla leikkausten sijasta nykyistä enemmän tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä koulutukseen, mikä tukee myös tulevaisuuden työllisyyttä sekä parempaa tuottavuutta. 
Vastalauseen lausumaehdotus 85 
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ripeästi pienten ja keskisuurten yritysten viennin tehostamiseen malleja, kuten kansainvälisiä kokonaistoimituksia tavoittelevat konsortiot sekä valtion ja yksityisen sektorin yhteistyönä perustettava erityisyhtiö. 
Kiertotalouteen potkua: tuotteet kestäviksi ja muoveja vähemmäksi
Luonnonvarojen ylikulutukseen kiteytyy moni tämän hetken ympäristöongelma. Tuhlaamme, roskaamme ja elämme yli varojemme. Talous, jossa raaka-aineet kiertävät pitkään, osa loputtomasti, tulee olla kaikkien tavoitteena. Kiertoon perustuva talous siirtää arvoketjussa painopistettä materiaalista työhön, kun lajittelu, kierrättäminen ja jakeiden erottelu luovat työtä. 
Suomi ei ole Euroopan tai Pohjoismaiden mittakaavassa kierrätyksen mallimaa, toisin kuin usein väitetään. Meillä on paljon tekemistä, jotta tehokas, helppo ja kestävä materiaalikierto saadaan ulotettua myös kotitalousjätteisiin. Teollisuus on tehostanut materiaalikiertoaan esimerkillisesti. Yhteiskunnan rakenteiden, verotuksen sekä kannusteiden tulee tukea kulutusta, joka kohdistuu ensisijaisesti palveluihin ja aineettomaan kulutukseen ja toissijaisesti kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin. 
Maailman merissä on yli 250 000 tonnia muoviroskaa. Tämä on herättänyt kansalaiset ja EU-komission miettimään ratkaisuja, jotta emme huku muoviin. Merkittävimpiä merten roskien päästölähteitä ja kulkeutumisreittejä ovat huonosti hoidetut kaatopaikat, hulevedet, jätevedenpuhdistamot ja roskaaminen rannikoiden läheisyydessä. Joet kuljettavat roskia mereen. Noin 20 % roskista syntyy merellä mm. liikenteestä, kalastuksesta ja vesiviljelystä. 
Tutkimusten mukaan suuri osa merten mikromuovista on peräisin juomapakkauksista, kalastustarvikkeista sekä mm. autoilusta (renkaat ja teiden pinnoitteet). Raideliikenteen lisääminen vähentää todennäköisesti tehokkaasti sekä ilmastopäästöjä että mikromuovikuormaa. Vaateteollisuuden ja kosmetiikan mikromuovit saastuttavat jätevesien kautta.  
Biomuoveja tulee kehittää kestävästi niin, että lähtökohta on niiden kierrätettävyys, kuten fossiilisilla muoveilla. Biomuovien ja muiden uusiutuvien pakkausmateriaalien raaka-aineiden tulisi olla ensisijaisesti ravinnoksi kelpaamattomia jakeita sekä sivuvirtoja. Muovien arvoketjut tulee saada osaksi kiertotaloutta. 
SDP on esittänyt kiertotalouden edistämiseksi seuraavia toimia: 
Otetaan tehokkaaseen jatkovalmisteluun muovitiekartan toimenpiteet ja kohdennetaan tähän rahoitusta.  
Tarvitaan kunnianhimoinen kiertotalouden edistämisohjelma, jossa esitetään konkreettisia tavoitteita ja keinoja kaikille yhteiskunnan toimijatahoille resurssiviisauden edistämiseksi ja uusiokäytön lisäämiseksi. Ohjelma ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille.  
Edistetään tutkimusta ja innovaatioita, jotta muovituotteita sekä mikromuovikertymää lisääviä tuotteita voidaan korvata järkevästi biopohjaisilla, kierrätettävillä tuotteilla.  
Vähennetään kertakäyttökulutusta ja tuotteiden turhaa pakkaamista.  
Selkeytetään erilaisten muovilaatujen käyttöä, jotta kierrätettävyys paranee ja muovijätteen laadunvaihtelu vähenee. 
Viedään suomalaista jäte- ja kiertotalousosaamista maihin, joissa on puutteellinen jätehuolto. 
Selvitetään pantillisten muovi-, lasi- ja alumiinipakkausten kierrätysjärjestelmän ulottamista juomapakkauksista muihin pakkaustuoteryhmiin. 
Kosmetiikan mikromuovit voidaan kieltää kansallisesti nopeassa tahdissa. 
Muovinkierrätystä raaka-aineena tehostetaan ja polttoon päätyvän muovin määrää vähennetään. 
Uusiomuovin käytön lisäämistä mm. rakennusteollisuudessa selvitetään. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 86 
Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti kiertotalouden tiekartan toimenpiteiden edistämiseksi kotimaassa ja nostaa kiertotalouden edistämisen yhdeksi kärkitavoitteeksi EU:n puheenjohtajuuskaudella. Kiertotaloustavoitteet tulee viedä yritysten ohella myös kuntien elinkeinostrategioihin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 87 
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi Suomen jätelainsäädännön muutostarpeet kiertotalouden tehostamisen näkökulmasta.  
Julkiset hankinnat edistämään kestävää kulutusta
Suomalaisten ilmastopäästöistä vain osa muodostuu kotimaassa. Kansainvälisessä taloudessa tuotannon päästöjen vähentäminen voi olla vain osa ratkaisua, koska tuotanto ja päästöt saattavat silloin vain siirtyä löyhemmän sääntelyn alueille. Varsinkin vauraissa maissa on välttämätöntä ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan. 
Kulutuksen ja julkisten hankintojen kestävyyden lisäämistä jarruttaa tiedon ja osaamisen puute. Sekä kuluttajille että usein myös julkisen sektorin päättäjille on usein epäselvää, mitkä tuotteet ja palvelut ovat kestävästi tuotettuja, ja hankintojen keskinäinen vertailu on hankalaa. Sertifiointi- ja bonusjärjestelmällä voidaan kannustaa ja helpottaa kestäviä valintoja sekä yksityisessä kulutuksessa että julkisissa hankinnoissa. 
Etelä-Koreassa kestävyyssertifikaatin voi saada tuote tai palvelu, joka on keskimääräistä ympäristöystävällisempi. Sertifikaatti on voimassa rajoitetun ajan.Koska sertifikaatin voi saada vain keskimääräistä parempi tuote tai palvelu, johtaa järjestelmä automaattisesti kriteerien kiristymiseen aikaa myöten markkinaehtoisesti. Tämä kannustaa firmoja innovaatioihin.  
Pelkkä tieto, vaikkapa ympäristömerkkien muodossa, ei riittävästi vaikuta ihmisten valintoihin ja kulutustottumuksiin. Vapaaehtoiset eettiset valinnat ovat arvokkaita, mutta suurempaan vaikuttavuuteen tarvitaan kannustimia. Korealainen "vihreä luottokortti" on nopeasti levinnyt miljoonien ihmisten käyttöön ja laajentaa jatkuvasti suosiotaan. 
Kysymys ei ole mistään varsinaisesta kortista vaan mihin tahansa sähköiseen maksuvälineeseen liitetystä ominaisuudesta, jolla kuluttajia kannustetaan tekemään kestävämpiä valintoja maksamalla bonuksia sertifioitujen tuotteiden ja palveluiden käytöstä. Kuluttaja saisi siis bonusta ostaessaan vaikkapa julkisen liikenteen lippuja tai hyväksytyillä ympäristömerkeillä valittuja tuotteita. Järjestelmä on eräässä mielessä vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kestävän kehityksen ALV, kun tietyistä tuotteista saisi bonusta tavallaan veronalennuksena.  
Mikäli Suomessa löydettäisiin EU-lainsäädännön kanssa yhteensopivat tavat toteuttaa edellä kuvatut mallit, olisi niillä edellytyksiä levitä laajempaankin käyttöön. Sitran raporttia mukaillen Suomessakin tulisi kulutuksen ja julkisten hankintojen kautta: 
lisätä vihreiden tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja tarjontaa 
vahvistaa vihreiden tuotteiden ja palveluiden tutkimus- ja tuotekehitystyötä 
edistää yritysten kilpailukykyä markkinoilla, joilla ekologisten tuotteiden kysyntä kasvaa sekä yksityisen että julkisen sektorin hankintapäätöksissä 
luoda laajemmin EU:n alueelle käyttöön otettavissa olevia toimintamalleja, joilla edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä laajemmin. 
Elinkeinopolitiikka on kokonaisuus
Kansallisen elinkeino- ja teollisuuspoliittisen strategian pitää perustua ennustettavaan, kasvua tukevaan ja vakaaseen talouspolitiikkaan. 
Tulevaisuuden kannalta tärkeät alat tarvitsevat rohkeita avauksia ja panostuksia. Palveluiden ja matkailun lisäksi kierto- ja jakamistalouden on kuuluttava seuraavan hallituksen tärkeysjärjestyksen kärkeen. Kiertotalous vauhdittaa talouden uudistumista sekä kestävää energia- ja ilmastopolitiikkaa. Sen maailmanlaajuinen kasvupotentiaali on moninkertainen biotalouteen verrattuna. Suomessa perinteinen biotalous ja puun käyttö rajoittuvat pitkälti metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon, energian tuotantoon ja maatalouteen. Lähtökohtana pitää olla puun jalostaminen mahdollisimman pitkäikäiseksi ja korkean jalostusarvon tuotteeksi. Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella kierto- ja jakamistaloudesta on tehtävä koko EU:n prioriteetti. 
Suomalainen liikennepolitiikka on ollut liian lyhytnäköistä. Suunnitelmia tehdään vain neljän vuoden hallituskausiksi, kun esimerkiksi muissa Pohjoismaissa hankkeet katsotaan ainakin seuraavan 12 vuoden ajanjaksolle. Tavoitteena pitää olla pidemmän aikavälin suunnittelu ja Suomen tavoitteiden rohkea esiintuonti. 
Suomen maantieteellinen asema Aasian ja Euroopan välillä on osattava hyödyntää täysimääräisesti sekä kytkettävä Venäjä mukaan. Kun ennen olimme logistiikassa mertentakainen saari, tulevaisuudessa olemmekin Aasian ja Euroopan solmukohta. Suomi ei ole onnistunut saamaan eurooppalaista väylärahoitusta (TEN-T) johtuen jo siitä tosiasiasta, että Suomessa ei ole valmiita suunnitelmia, joille hakea rahoitusta. 
Jäämeren rata kiinnostaa laajasti Eurooppaa ja on siksi hanke, jota pitää rohkeasti viedä eteenpäin. Arktisen alueen mahdollisuuksia pitäisi edistää huomattavasti voimakkaammin myös kansainvälisissä yhteyksissä. Toimiva pohjoinen infrastruktuuri parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä edistää kansainvälistymistä. 
Kaivosteollisuudella on väliä, tarvitaan selkeämpää sääntelyä
Suomen kallioperän raaka-ainepotentiaali on globaalissa mittakaavassakin houkutteleva. Vastaavasti kaivostoiminnalla on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. 10 vuoden aikana kaivosten kehittämiseen on investoitu noin 3 miljardia euroa ja malminetsintään noin 600 miljoonaa euroa. Pääosa investoinneista on kohdistunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Alan voimakasta kehitystä kuvaavat myös tällä hetkellä meneillään olevat investoinnit kaivosten pitkäjänteiseksi kehittämiseksi: Kemin kaivos 250 milj. euroa, Kittilän kaivos 160 milj. euroa ja Kevitsan kaivos 80 milj. euroa.  
Eduskunta hyväksyi keväällä Kanadan sekä Euroopan unionin talous- ja kauppasopimuksen, CETA:n. Eduskunta edellyttää, että kaivoslain uudistamista on arvioitava ennen kuin CETA tulee voimaan. 
Kaivoslain arvioinnille on myös muita perusteita. Suomessa verotetaan kaivostoimintaa kansainvälisesti katsoen kevyesti. Meiltä puuttuu malmien arvoon perustuva kaivosrojaltivero, joka on käytössä lähes kaikissa merkittävissä kaivosmaissa. Kohtuullisesti korkeampi verotus ei estäisi uusia kaivosinvestointeja, minkä osoittavat muiden kaivosmaiden kokemukset. SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyy esitys ja arvio kaivosrojaltiverosta, joka olisi 2 % liikevaihdosta ja jota sovellettaisiin metallimalmien louhinnan toimialalla. Vero tuottaisi vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa. 
Kaivosteollisuus työllistää ja luo kuntiin elinvoimaa. Samalla kaivosten ympäristövaikutukset ovat laajoja ja pitkävaikutteisia. Kaivosteollisuuden on saatava laaja hyväksyntä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava tulisikin säätää kaivosluvan myöntämisen edellytykseksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 88 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa kaivoslain uudistamisen valmistelun tavoitteena lisätä kaivostoiminnan paikallista hyväksyttävyyttä ja kunnan määräysvaltaa kunnan alueelle kaivosta suunniteltaessa sekä selkeyttää ennallistamisvastuita kaivostoiminnan loppuessa ja arvioida valtausperiaatteen toimivuus ja vaihtoehdot. 
Aidosti aktiiviseen työvoimapolitiikkaan
Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat Suomessa paljon vähäisemmät kuin muissa Pohjoismaissa. Kun suhdanneluontoinen työttömyys pienentyy, yhä useamman työttömän työllistymisen esteenä on jokin työmarkkinakelpoisuutta alentava tekijä. Tällaisessa tilanteessa oleva työtön tarvitsee tukea ja palveluita, pitkittyneen työttömyyden taustalla usein olevat moninaiset ongelmat eivät rankaisemalla ratkea. 
Samalla kun aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja on leikattu, on hallitus rakentanut työvoimapolitiikan aktiivimallin, jossa työttömän toimeentuloa voidaan leikata, vaikka hän olisi tehnyt parhaansa työllistyäkseen. Mallissa on järkeä vain, jos uskoo työttömyyden johtuvan suuressa määrin työhaluttomuudesta. Muutamasta kohua herättäneestä lehtiotsikosta huolimatta laajasta työhaluttomuudesta ei Suomessa ole mitään näyttöä. 
Hallituksen valmistelema "kasvupalveluiden" malli rikkoo työvoimapalvelut kahdesta suunnasta. Valtakunnallinen strateginen ohjaus uhkaa jäädä erittäin heikoksi, jos työvoimapalvelut työnnetään maakunnille ilman sille erityisesti osoitettua rahoitusta tai kannustinta hoitaa työvoimapolitiikkaa hyvin. 
Tilanne, jossa työllistämisen vastuu sysätään yrityksille ja työttömille itselleen aina vain pahemmilla rangaistuksilla, hyödyttää yksityisiä työvoimapalveluita, muttei palveluiden tarvitsijoita. 
Vaarana on, että ollaan matkalla kohti ulkoistettuja konsulttitoimistojen halpapalveluita, joiden ennustettavasta toimimattomuudesta työttömiä sitten syyllistetään, millä seuraavaksi oikeutetaan uudet tiukemmat sanktiot työttömille. 
Siinä, missä muissa Pohjoismaissa panostetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, Suomessa rahaa kuluu enemmän passiivisiin etuuksiin. Helpoin tapa lisätä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja olisi käyttää nykyisiä passiivietuusmenoja laajemmin esimerkiksi palkkatuen rahoitukseen. Lisäksi SDP lisäisi ammatillisen työvoimakoulutuksen ja kotouttamiskoulutuksen resursseja ja vahvistaisi nuorisotakuun toimeenpanoa. 
Järjestöillä on tärkeä rooli etenkin kaikkein vaikeimmin työllistyvien ihmisten työpaikkojen tarjoajina. Hallitus on keinotekoisesti rajannut järjestöiltä mahdollisuuksia tarjota vaikeasti työllistyville töitä, kun se rajaa niihin palkkatuella työllistettävien ihmisten määrää keinotekoisesti 4 000 henkilöön. Vaikka monilla alueilla resursseja sinänsä olisi, niitä ei voida käyttää, koska henkilötyövuosirajoite on täynnä. Tämä turha normi tulisi purkaa välittömästi. 
Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät syksyllä 2017, ja niiden on tarkoitus kestää vuoden 2018 loppuun. Kuntakokeiluissa on lyhyessä ajassa saavutettu hyviä tuloksia. Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja korkea työttömyys keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, joista osa on alueellisten kokeilujen piirissä. Hallitus on kuitenkin päätynyt lopettamaan toimiviksi osoittautuneet kuntakokeilut kesken kaiken. Kokeilujen lopettaminen kesken vähentää myös kuntien käyttämiä resursseja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen — niiden arvoksi on laskettu noin 1 000 miljoonaa euroa. SDP esittää, että kuntakokeiluja tulisi jatkaa. 
Palkkatukiseteli käyttöön
SDP on jo pitkään esittänyt ns. Rinteen mallin mukaisen työllistymissetelin käyttöönottoa. Mallissa työnhakija saisi automaattisesti saamansa työttömyysetuuden perusturvaa tai ansioturvan perusosaa vastaavan työllistymissetelin (704 euroa/kk), joka olisi hyödynnettävissä työnantajan palkkakustannusten tukemiseen. Tämä helpottaisi työpaikkojen löytämistä niille, joille se on vaikeaa, ja suuntaisi työttömyyden hoidon kustannuksia passiivimenoista aktiiviseen suuntaan. Seteli rahoitettaisiin vastaavalla tavalla kuin työnhakijan työttömyysetuus nykyisin. Työttömyysetuuden sijasta ihminen saisi tuen palkkatukena. 
SDP:n kuntapohjainen työllisyysmalli osana kasvupalveluja
SDP:n vaihtoehdossa työllisyydestä huolehtivat kunnat ja aluehallinto yhteistyössä. Työllisyyden hoito toteutetaan lähipalveluna, kun taas työllisyyden edellytysten luomisen vastuu on jaettu valtion, kunnan ja aluehallinnon kesken. 
SDP:n mallissa työvoimapolitiikkaa kehitetään pohjoismaiseen suuntaan. Henkilökohtaista ja tarvittaessa monialaista palvelua kehitetään tukemaan ihmisiä haastavissa elämäntilanteissa. Työvoimapolitiikan palvelut viedään paikalliselle tasolle. Työvoimapolitiikan erittäin menestyksekkäitä paikallisia ja kuntakokeiluja laajennetaan valtakunnalliseksi malliksi. 
Työvoimapolitiikassa tarvitaan valtakunnallista strategista ohjausta työelämän nopeasti etenevien rakenteellisten muutosten hallitsemiseksi ja koska työvoimapolitiikka, oikein toteutettuna, on erittäin merkittävä suhdannepoliittinen työkalu. Strategian jalkauttaminen toimenpiteiksi on kuitenkin viisainta toteuttaa paikallisesti, koska kunnissa ja kaupungeissa on paras tietämys työssäkäyntialueen olosuhteista. Kunnissa ja kaupungeissa ihmiset voidaan kohdata ja heitä palvella henkilökohtaisesti. 
Paikallisten työllisyyspalveluiden toteuttamiseksi kuntavetoisista TYP-keskuksista kehitetään suomalainen monialainen JOB-center-malli. Paikalliselle tasolle jalkautetut työvoimapalvelut riittävillä henkilöresursseilla ja monialaisella tuella rakennetaan kuntapohjaisesti toimiviksi havaittujen TYP-keskusten varaan. Palkkatuen käyttöä laajennetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, ettei vaaranneta toisaalta työehtosopimusten mukaista työtä tai vääristetä kilpailua. Paikalliseen yrityselämään kytkeytyneillä työvoimapalveluilla on myös parhaat edellytykset ohjata palkkatuen asianmukaista käyttöä. 
Uusien keskusten vastuulla on työttömien palvelutarpeen arviointi, jonka pohjalta tehdään aktivointisuunnitelma. Keskusten vastuulle tulee työllisyyspalveluiden lisäksi myös harkinnanvarainen toimeentulotuki. Julkinen ja kolmannen sektorin tuotanto turvataan rakenteessa, jossa työttömiä voidaan auttaa monipuolisesti ja monialaisesti. Pitkän aikavälin tavoitteeksi otetaan aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 89 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen työttömyysetuuden käyttämisestä työllistymissetelinä Rinteen mallin mukaisesti. 
Vastalauseen lausumaehdotus 90 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työllisyyden kuntakokeilun jatkamisesta ja sen laajentamisesta vähitellen valtakunnalliseksi niin, että siihen pääsevät osallistumaan kaikki halukkaat kunnat. Kokeilun jatkamiseen on osoitettava riittävät määrärahat. 
Työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista parannettava
Talouden kasvu ja työllisyyden vähittäinen kohentuminen ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maakuntien kesken, ja vaarana on, että alueelliset erot jyrkkenevät entisestään. Työvoiman liikkuvuutta on lisättävä samalla, kun perheiden elämäntilanteet huomioidaan nykyistä paremmin. 
"Äkillisiin rakennemuutoksiin" reagoimisesta on siirryttävä ennakoivaan varautumiseen, jossa eri alojen ja alueiden haasteisiin vastataan jo ennen yritysten suuria henkilöstön vähennys- tai lisäystarpeita. Tässä tarvitaan mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen ja yritysten ja työnantajien parempaa sitoutumista ja tukea mm. asunnon saannissa ja työmatkaliikenteen tukemisessa. 
Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on yhtäaikainen haaste purettavaksi. Tarvitaan kuntarajat ylittäviä elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita sekä maakunnallisia rakennemuutosohjelmia. Jokaisen maakunnan on laadittava ja sitouduttava yhteisesti hyväksyttyyn rakennemuutosohjelmaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 91 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseksi tasapuolisesti koko maassa. Tällä luodaan mm. edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle ja työpaikkojen ja työntekijöiden paremmalle kohtaamiselle.  
Sujuvoitetaan osaajien maahanmuuttoa
Suomen on kilpailtava osaavasta työvoimasta. Kilpailussa täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda sille kunnon olosuhteet, sillä aina riittävää osaamista tai henkilökuntaa ei ole Suomessa saatavilla. Työperäisen muuton esteitä tulee poistaa, jotta osaavaa työvoimaa on helpommin saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan. 
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen edellyttää erityisesti lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. Nykyisin jopa yli vuoteen venyvät odotusajat ovat suurta tuhlausta. Hallituksen toimet ovat jääneet vähäisiksi. SDP esittää, että työperäisen maahanmuuton lupaprosessien tehostamiseksi TE-toimistojen resursseja lisätään 5 miljoonaa euroa. 
SDP edistäisi työperäistä maahanmuuttoa myös verotuksella siten, että ulkomailta Suomeen muuttaville korvatut muuttokustannukset katsottaisiin verovapaiksi kustannusten korvauksiksi. Näin niistä ei tarvitsisi maksaa ansiotuloveroa, mikä auttaisi kasvuyrityksiä saamaan osaajia ulkomailta. Vastaavasti muuttokustannukset saisi vähentää verotettavasta tulosta silloin, kun työnantaja ei niitä korvaa. Vähennyskelpoisia olisivat vain todelliset muuttokustannukset, ja uudistus koskisi vain muuttoja, joiden taustalla on osoitetusti työn tai yrittämisen aloitus Suomessa. Uudistuksen kustannus olisi ensivaiheessa arviolta muutamia miljoonia euroja. Kokemusten perusteella voidaan arvioida, tulisiko uudistus laajentaa myös maan sisäisiin työperäisiin muuttoihin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 92 
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy välittömästi valmistelemaan poikkihallinnollista ohjelmaa, jolla edistetään kansainvälisten huippuosaajien rekrytointia Suomeen, jotta kasvuyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja pk-yritysten vientiä lisätään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijäperheiden palveluihin ja työnantajan maksamien muuttokustannusten korvauksien vapauttamiseen verosta. 
01. Hallinto 
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle satojen miljoonien eurojen menetykset veroihin ja maksuihin. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Harmaan talouden torjunta on pitkäjänteistä toimintaa, minkä vuoksi viime vaalikaudella kärkihankkeena toteutettua torjuntatyötä tulisi jatkaa ja osoittaa siihen tarvittavat määrärahat työ- ja elinkeinoministeriölle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.01.01 lisätään 1 000 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin.  
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 
Luovien alojen kasvuohjelma
Luovilla aloilla toimivat yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Luovien alojen liiketoiminta voidaan moninkertaistaa, kunhan löydetään oikeat liiketoiminta-aihiot, saatetaan yhteen tekijät ja tuotteistajat sekä opitaan luomaan arvoa tekijänoikeuksille. 
Kirja-alalle on syntynyt viime vuosina agentuureja, välitysorganisaatioita, jotka kokoavat, tuotteistavat ja markkinoivat teossalkkuja maailmalla. Monilla muilla aloilla tekijät joutuvat yksin myymään tuotteitaan. Business Finlandin ohjelmia on tarpeen täydentää hankkeella, jossa mm. synnytetään tuotteistusyrityksiä, joilla on rahkeita tuotekehittelyyn ja vientiin. Ne kykenevät hyödyntämään tehokkaasti kulttuurivientipanostuksia, jotka palautetaan opetusministeriön määrärahoihin. Myös tekijänoikeustulon verotusta muuttamalla voidaan edistää luovien alojen liiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Olemme ehdottaneet luovien alojen kasvuohjelmaan viittä miljoonaa euroa. 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
Suomen talous perustuu korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallitus on lisännyt tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea vuoden 2019 talousarviossa, mutta kokonaismäärä on alempi kuin vaalikauden alussa. Innovaatiot, jotka vauhdittavat talouskasvua, investointeja ja työllistämistä, ovat olennaisia tulevaisuuden menestykselle. Valtion osuus T&K&I-tuista on laskenut viime vuosina selvästi ja olemme jääneet verrokkimaiden panostuksiin nähden huomattavasti jälkeen. Suomi on menettänyt asemansa innovaatiotoiminnan edelläkävijänä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin. Meidän on kyettävä vauhdittamaan teknologista kehitystä ja haettava voimakkaammin osaamispohjaista kasvua. 
Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kohdistettavat tuet ovat tukimuodoista tehokkaimpia. Uusiin innovaatioihin kohdistuvilla tuilla voi parhaimmillaan olla merkittäviä vaikutuksia kasvulle, työllisyydelle ja talouden uudistumiselle. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikki keinot, ja teknologiset ratkaisut ovat tärkeässä asemassa. Kiertotalous ja sen vauhdittamiseen tähtäävät keksinnöt, prosessit ja tuotteet ovat niin ikään olennaisia, jotta talous voi kasvaa kestävällä tavalla ja luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti. 
Tarvitaan myös T&K&I-tukien kohdentumisen uudelleenarviointi. Koska vaikuttavuudeltaan parhaiksi tuiksi on arvioitu erityisesti aloittaville ja pienille yrityksille suunnatut tuet, tulisi jatkossa myös T&K&I-tukia kohdistaa painokkaammin tälle sektorille. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.20.40 lisätään 20 000 000 euroa ja momentin päätösosaan lisätään maininta, että momentin määrärahasta kohdistetaan 2 000 000 euroa kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin ja 
että momentille 32.20.40 lisätään 3 000 000 euroa luovien alojen kasvuohjelmaan. 
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Työllisyyttä edistävä kuntakokeilu
Hallituksen kuntakokeilut päättyvät, vaikka lain valmistelun yhteydessä jo tiedettiin kokeiluajan olevan lyhyt sekä näköpiirissä oli jo, että mahdollinen maakuntauudistuksen voimaantulon aikataulu oli ylioptimistinen. Nyt tiedetään, että maakunnat ovat toiminnassa aikaisintaan 1.1.2020. Aikaväli on siis pitkä ennen kuin maakunnat toimivat. Kuntakokeiluissa on saavutettu rohkaisevia tuloksia — etenkin Pirkanmaalla, johon pelkästään Tampereen kaupunki investoi 10 miljoonaa euroa. 
Työttömien haastattelut kasvokkain, ilman ryhmähaastatteluja ovat avainasemassa onnistuneessa polussa takaisin työelämään. Hallituksen lupaamat haastattelut näyttävät kuihtuneen usein nettiyhteydellä työttömän itse itselleen laatimaksi työllistymissuunnitelmaksi. Tämä ei ole oikeaa työvoimapolitiikkaa, etenkään vähänkään vaikeammin työllistyvien kohdalla — saati henkilöiden, joilla ei ole mahdollisuutta nettiyhteyden käyttöön. 
Eduskunnassa käsittelyssä olevat sote- ja maakuntalait eivät mitenkään takaa, että nykyinen noin yhden miljardin euron kuntien panostus työllisyyden hoitoon säilyisi uudessa hallituksen ajamassa valtion aluehallinnon uudistuksessa. Eli rahoitus työllisyyteen tulee vähenemään. 
Asiaa ei helpota mitenkään tuon rahoitusvajeen lisäksi pitkä siirtymäaika alueilla, joilla kokeilut ovat saavuttaneet hyviä tuloksia. Selvä tarve on niiden jatkamiselle, ettei alueilla jouduta esimerkiksi irtisanomaan kokeiluihin siirtyneitä kokeneita TE-toimistojen työntekijöitä. Siksi määrärahan lisäys tulee kohdistaa kuntien ja TE-toimistojen toimintamenoihin. Kokeilukulttuuria ei pidä käyttää työntekijöiden piilosaneerauksena itse työttömiksi tai alan palveluja tarjoaviksi pakkoyrittäjiksi. 
Nuorisotakuu
Osana Juha Sipilän hallituksen kärkihanketta "Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan" luotujen nuorten Ohjaamo-palvelupisteiden vakiinnuttaminen jatkuu talousarvioesityksen mukaan. Nuoriin kohdennettujen tulosperusteisten hankintojen lisäämisen tavoitteena on saada 10 000 alle 30-vuotiasta palvelujen piiriin. 
Alkuperäisen nuorisotakuun tavoite oli, että kaikki alle 25-vuotiaat terveet nuoret ovat työssä, koulutuksessa tai muiden työvoimapoliittisten palveluiden piirissä eli ei yhtään työttömänä saati pitkäaikaistyöttömänä. 
Hallituksen valitsema linja on osoittautunut virheelliseksi, sillä huolimatta hyvästä työllisyyskehityksestä ovat alle 25-vuotiaiden 2—3 vuotta, 3—4 vuotta ja yli 5 vuotta työttömänä olleiden määrät kasvaneet Sipilän hallituksen aikana. 
Osaajien maahanmuuttoa on sujuvoitettava
Suomen on kilpailtava osaavasta työvoimasta. Kilpailussa täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda sille kunnon olosuhteet, sillä aina riittävää osaamista tai henkilökuntaa ei ole Suomessa saatavilla. Työperäisen muuton esteitä tulee poistaa, jotta osaavaa työvoimaa on helpommin saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan. 
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen edellyttää erityisesti lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.30.01 lisätään 5 000 000 euroa työperäisen maahanmuuton lupaprosessien nopeuttamiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 93 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työperäisen maahanmuuton lupaprosessien tehostamisesta ja lisää TE-toimistojen resursseja lupien käsittelyyn viidellä miljoonalla eurolla.  
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 
Järjestöjen palkkatuki
Vuoden 2018 talousarvioesityksessä hallitus esitti ja vei eduskunnassa läpi järjestöille maksettavan palkkatuen 3 000 henkilön enimmäismäärän. Nyt hallitus esittää enimmäismäärän nostoa 4 000 henkilötyövuoteen vuodelle 2019. 
Tämä lähinnä järjestöjen työllistämiseen tähdätty leikkaussäännös vaikeutti ja tulee vaikeuttamaan juuri vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Kolmannen sektorin toimijoiden 100 %:n palkkatuen 3 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen. Se, että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat tulokset jatkotyöllistämisestä. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävää yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon. Rajoitus esimerkiksi vaikeuttaa palvelujen järjestämistä yksin asuville eläkeläisille arjen askareiden sujumiseen. 
Esimerkiksi työpajojen kautta osatyökykyisten tai pitkään työttömänä olleiden paluu työelämään on palkkatuetulla työllä yksi reitti avoimille työmarkkinoille. 
Työvoimapoliittinen kotouttamiskoulutus
Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää suomen kielen, kirjoittamisen sekä suomalaisen työelämän lainalaisuuksien omaksuminen. Haasteelliseksi tilanteen tekee, jos jo oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaito on huono tai välttävä. Tällöin oikopolun voi tarjota hyvin toteutettuna työyhteisön jäseneksi pääseminen, johon yhdistyy peruskoulutus. Etenkin maahanmuuttajanaiset ovat riskiryhmässä jäädä kokonaan kotiin lastenhoitoon, yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle. Yhteiskunnallista ja alueellista segregaatiota tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin, johon on jo olemassa ratkaisuja ja pystytään uusia löytämään kunkin alueen, kunnan tai kaupunginosan ominaispiirteistä sekä elinkeinorakenteesta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentin 32.30.51 päätösosaa muutetaan siten, että järjestöihin työllistettävien enimmäisraja 4 000 henkilöä sekä palkkakatto poistetaan, 
että momentille 32.30.51 lisätään 5 000 000 euroa työllisyyttä edistävän kuntakokeilun jatkamiseen, 
että momentin 32.30.51 perusteluita muutetaan siten, että määrärahaa voi käyttää myös nuorisotakuun palauttamiseen alkuperäisessä muodossaan kaikissa Suomen kunnissa,  
että momentille 32.30.51 lisätään 10 000 000 euroa ammatilliseen työvoimapoliittiseen kotouttamiskoulutukseen ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 94 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaampiin toimiin kotouttamisen edistämiseksi ympäri Suomea, osatyökykyisten työelämään osallistumisen helpottamiseksi sekä työkykyä edistävän kuntouttavan toiminnan parantamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 95 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin poistaakseen momentin 32.30.51 päätösosassa mainitun 4 000 henkilötyövuotta koskevan rajoituksen kolmannen sektorin toimijoille maksettavasta palkkatuesta. 
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Viime vuosina on ollut tavoitteena lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tukee omalta osaltaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hyväksi tehtävää työtä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.40.01 lisätään 1 500 000 euroa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin.  
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 
Savonlinna on kärsinyt mittavista seurauksista Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuslaitoksen lähdön myötä. Savonlinnasta lähti kerralla noin 900 opiskelupaikkaa ja reilut 100 työpaikkaa. Kun ottaa huomioon työpaikkojen kerrannaisvaikutukset, OKL:n lähtö on aiheuttanut noin 300 työpaikan menetyksen. Viidennes kaupungin kivijalkakaupoista on tyhjinä, opiskelija-asuntojen käyttöaste on romahtanut, ja asuntojen myynti on hidastunut. Useita kerrostaloja on jouduttu purkamaan. Näin mittavat ja äkilliset menetykset rapauttavat kaupungin elinkeinoelämää ja ennen kaikkea tulevaisuuden kehitystä. 
Savonlinna ansaitsee tukipaketin, koska kaupungin elinkeinoelämän rakenteet ovat muuttuneet äkillisesti ja pysyvästi. Hallituksen päätöksellä tehty opiskelupaikkojen siirto on aiheuttanut kaupungille näköalattomuutta ja työttömyyttä. Savonlinnan työttömyysaste oli heinäkuussa 2018 Etelä-Savon maakunnan korkein, 12,7 prosenttia. OKL:n lähdön vaikutukset heijastuvat myös laajemmin Etelä-Savon maakuntaan. Lisärahoituksella on oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa. Savonlinnan seudulla on kasvupotentiaalia muun muassa matkailun, metsä- ja puuteollisuuden sekä veneenrakentamisen parissa. 
Lisäksi Savonlinnan kohdalla OKL:n lähtö on kaksinkertaistanut muuttoliikkeen pois kaupungin alueelta ja luonut nuorille asukkaille poikkeuksellista näköalattomuutta koulutuspaikkojen menetyksen myötä. Kuluvana vuonna muuttoliike Savonlinnasta on peräti kaksinkertaistunut viime vuodesta, jolloin muuttoliike oli historiallisen suurta. Savonlinnassa asuu noin 34 000 asukasta. Tukipaketin myötä yhä useampi yrittäjä ja perhe voisi jäädä Savonlinnaan, mikä puolestaan edistäisi kaupungin elinkeinoelämän kehitystä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.50.42 lisätään 3 000 000 euroa Savonlinnan seutukunnalle. 
Pääluokka 33 
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Hallitus on heikentänyt pienituloisten ihmisten asemaa ja syventänyt köyhyyttä. Etuuksia saavien ihmisten tilanne on tällä hallituskaudella heikentynyt. Sosiaalietuuksien indeksileikkaukset alentavat edelleen ensi vuonna perusturvan ostovoimaa ja lisäävät eriarvoisuutta. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien korotukset ovat olleet jäässä koko hallituskauden, ja etuuksiin on tehty myös tasoleikkaus. Jäädytykset kohdistuvat kaikkiin perusturvaetuuksiin ja leikkaavat ensi vuonna perusturvaa noin 68 miljoonalla eurolla. Vuodesta toiseen kasautuvat indeksijäädytykset ja muut hallituskaudella tehdyt heikennykset esim. lääkekorvauksiin ja asumistukeen sekä asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. 
Indeksileikkaukset on vihdoin lopetettava
Esitämme, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset tehdään pysyvän lainsäädännön mukaisesti. 
Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Hallituksen politiikka lisää ja syventää köyhyyttä ja ajaa ihmisiä pitkäaikaisesti toimeentulotuen piiriin. 
Esitämme myös, että hallituksen esittämät leikkaukset yleiseen asumistukeen jätetään tekemättä ja enimmäisasumismeno sidotaan takaisin vuokraindeksiin. Hallituksen esittämät leikkaukset ovat väärä lääke asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi. Yleisen asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Ratkaisu ei voi olla asumistuen heikentäminen, mikä johtaa yhä useamman ihmisen kohdalla omavastuuosuuden kasvuun ja asumistuen korvaamiseen pitkäaikaisella, passivoivalla toimeentulotuella.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 96 
Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee välittömästi kokonaisarvioinnin leikkausten, kiristysten ja maksukorotusten kustannuksista yhteiskunnallemme ja vaikutuksista yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien asemaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä ryhtyy arvioinnin mukaisiin määrätietoisiin toimiin eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 97 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy erityisiin toimiin osattomuuden ja syrjäytymiskehityksen nopeaksi pysäyttämiseksi ja turvaa kattavat mielenterveys- ja päihdepalvelut. 
Vastalauseen lausumaehdotus 98 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ostovoima turvataan elinkustannusten kehityksen mukaisesti, ja että asumistuen taso turvataan vuokrien kehityksen mukaisesti. 
Perhevapaat on uudistettava
Nykyinen perhevapaajärjestelmä ei huomioi perherakenteissa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia. Etenkin äidit ovat pitkiä jaksoja poissa työelämästä, mikä paitsi alentaa työllisyyttä myös pahentaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. 
Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdoilla on tehokas keino tasata hoitovastuuta, lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä. Perheet tarvitsevat nykyistä suurempaa joustoa vapaiden ja etuuksien käyttöön. Niiden on oltava yhtä toimivia kaikille perheille, sateenkaariperheistä ja yksinhuoltajista perinteisiin ydinperheisiin. 
SDP:n perhevapaamallin ytimessä ovat yksilölliset ja joustavat vapaat kaikille perheille, naisten työurien tukeminen, paremmat mahdollisuudet isille lasten hoitoon ja mahdollisuus siirtää etuuksia myös muille kuin lapsen vanhemmille tilanteen ja perheen tarpeen mukaan. 
SDP:n perhevapaamallissa kummallekin vanhemmalle taataan 3 kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta on mahdollista jakaa perheen itse valitsemalla tavalla vanhempien kesken. Lisäksi raskausrahalla taataan 28 päivän korotettu tuki heti syntymän yhteydessä. Jos työtuloja ei ole ollut, etuudet maksettaisiin vähimmäismääräisinä, kuten nykyisinkin. Näiden lisäksi vanhemmat saavat jaettavakseen haluamallaan tavalla vuoden verran euromääräistä vanhempainrahaa, jonka voi halutessaan myös puolittaa, jolloin sitä maksetaan vastaavasti pidempään. 
Jotta perhevapaauudistuksella tavoiteltavat työllisyyshyödyt toteutuvat käytännössä, sen tueksi tarvitaan toimivaa varhaiskasvatusta ja toimivaa työllisyyspolitiikkaa. THL:n selvityksen mukaan yli kaksivuotiaita lapsia kotona hoitavista äideistä yli puolet on vailla työpaikkaa. Työpaikan löytäminen on monille heistä vaikeaa. Siksi työllistymisen tueksi tarvitaan myös aktiivisen työvoimapolitiikan palveluita, kuten koulutusta. 
Epäreilu aktiivimalli on peruttava
Työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat aktiivimallin pysyessä edelleen voimassa. Malli leikkaa työttömyysturvaa 4,65 % niiltä, jotka eivät löydä työpaikkaa tai eivät pääse aktiivitoimenpiteisiin. Aktiivinen työnhaku, koulutus ja kuntoutus ovat tärkeitä, mutta on väärin leikata perusturvaa ihmisiltä, jotka aktiivisuudestaan huolimatta eivät täytä aktiivimallin kriteereitä.  
Työttömyysturva on riittämätön, ilmenee THL:n perusturvan riittävyyden arviointiraportista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean raportista. Jo valmiiksi liian pieneen etuuteen tehtävä pienikin leikkaus ajaa työttömän yhä useammin toimeentulotuen varaan ja sen tuottamaan kannustinloukkuun, josta työllistyminen on entistä vaikeampaa. 
Esitämme, että aktiivimalliin sisältyvä etuusleikkuri poistetaan.  
Esitämme, että TE-toimistojen henkilökohtaista palvelua, palkkatuen käyttöä, järjestöjen työllistämisedellytyksiä, työvoimakoulutusta jne. kehitetään. Esitämme työllistämisen kynnyksen madaltamista ottamalla käyttöön työmarkkinatuen suuruinen työllistämisseteli ns. Rinteen mallin mukaisesti. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 99 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen aktiivimallin korvaavasta työllistymistä edistävästä mallista, joka kohtelee työnhakijoita yhdenvertaisesti ilman aktiivimallin byrokraattisia kriteerejä ja karensseja.  
01. Hallinto 
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Suomi on hyvinvointiyhteiskuntana pääsääntöisesti hyvä paikka vanheta. Väestö myös elää pidempään, ja lisävuodet ovat terveempiä kuin ennen. Tilastollisesti tarkastellen ulkopuolisen avun tarve alkaa selkeämmin 80 ikävuoden jälkeen, jolloin toimintakyvyn heikkenemisen myötä etenkin kotiin vietävien palveluiden tarve lisääntyy, samoin kuin tarve palveluasumiseen. Myös muistisairauksien aiheuttamat palvelutarpeet lisääntyvät. Kaikki ikäihmiset eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua ja turvaa yhteiskunnalta, eikä kaikilla ole myöskään mahdollisuutta tukeutua puolison, lasten, muiden sukulaisten tai naapureiden apuun. Hyvinvointiyhteiskunnassamme esiintyy vanhusten hoivaköyhyyttä, kaltoinkohtelua ja jopa heitteillejättöä. 
Ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksiin on viime vuosina kiinnitetty enenevästi huomiota, mutta vieläkään ei ole perustettu vanhusasiavaltuutetun virkaa monista aloitteista ja adresseista huolimatta. Katsomme, että ikäihmisten kasvava joukko tarvitsee virallisen puolestapuhujan, vanhusasiavaltuutetun, joka on perehtynyt juuri heidän asioihinsa ja puolustaa ikäihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Valtuutetun tehtäviin kuuluisivat muun muassa ikäihmisten asemaa parantavien ja yhteiskunnassa esiintyvien epäkohtien tunnistaminen ja aloitteiden tekeminen. Muina vaikuttamiskeinoina valtuutettu käyttäisi suosituksia, ohjeita ja neuvoja. Epäkohtien esille nostamisen lisäksi olisi tärkeää tuoda esille myös hyviä käytäntöjä. Yksi tärkeimmistä asioista vanhusasiavaltuutetun toimenkuvassa olisi kuitenkin ikäihmisten — myös paljon apua tarvitsevien — äänen esille nostaminen nykyistä kuuluvammin yhteiskunnalliseen keskusteluun. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 33.01.01 lisätään 100 000 euroa vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 100 
Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa vanhusasiavaltuutetun viran.  
02. Valvonta 
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Työsuojeluviranomaisilla on tärkeä rooli harmaan talouden torjunnassa mm. työnteko-oikeuksien, työsopimuslain ja tilaajavastuulain valvonnassa. Työsuojeluviranomaisten tärkeään valvontatyöhön on lisättävä määrärahoja harmaan talouden torjumiseksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 33.02.07 lisätään 1 500 000 euroa työsuojelun alueviranomaisten toimintamenoihin. 
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 
Hallituksen etuusleikkaukset ja -jäädytykset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi avuksi, mutta tällä hetkellä sitä käytetään kattamaan riittämättömiä ensisijaisia etuuksia, kuten asumistukea. Toimeentulotukijärjestelmässä ei ole samanlaisia aktivoivia elementtejä kuin ensisijaisissa etuuksissa, ja sen käyttö lisää kannustinloukkuja. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta passivoi ja köyhdyttää ihmisiä ja perheitä ja lisää syrjäytymisvaaraa. 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki, ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Noin puolessa köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on köyhyysriski suuri. 
Taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten arjessa varsinkin kuluttamisen ja toimintamahdollisuuksien eroina. Perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen. THL:n kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä, 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Lapsuuden olosuhteilla on siten huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin. 
Emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä. Etuusleikkausten lisäksi näitä ovat esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamaksujen enimmäismaksujen kaksinkertaistaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen varhaiskasvatuksessa sekä leikkaukset lasten ja nuorten koulutuksen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Katsomme, ettei lapsiperheisiin kohdistuvia etuus- ja palveluleikkauksia tule tehdä ennen kattavaa arviointia. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 101 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lapsiköyhyyden poistamiseksi. 
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 
Hallitus on lakkauttanut lapsilisien indeksisidonnaisuuden ja lisäksi teki niihin ylimääräisen ta-soleikkauksen vuonna 2017. Emme voi hyväksyä lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia yksittäisiä leikkauksia, kun kattavat vaikutusarviot on jätetty toistuvasti tekemättä. Hallituksen päätökset heikentävät pienten etuuksien ostovoimaa ja lisäävät köyhyysriskiä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 102 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu hallituskaudella tekemänsä lapsilisien heikennykset ja arvioi politiikkansa vaikutukset lapsiperheiden toimeentuloon ja lapsiköyhyyteen. 
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 
Hallitus jatkaa leikkaamista pienimmistä etuuksista jäädyttämällä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset. Emme hyväksy pienimpien etuuksien leikkaamista ja esitämme indeksijäädytyksen perumista.  
54. Asumistuki (arviomääräraha) 
Hallitus aikoo leikata yleisen asumistuen tasoa jatkamalla asumistukea myönnettäessä hyväksyttävien enimmäisasumismenojen jäädyttämistä. Hallitus on jäädyttänyt menot vuoden 2015 tasolle vuosien 2016—2018 budjeteissa. Lisäksi hallitus on alentanut enimmäisasumismenoja kuntaryhmissä 3 ja 4. Kuluvana vuonna hallitus on lisäksi sitonut enimmäisasumismenot elinkustannusindeksiin sen sijaan, että menot seuraisivat vuokraindeksiä. 
Yleisen asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Asumistuen heikentäminen ja enimmäisasumismenojen jäädyttäminen tarkoittavat yhä useamman ihmisen omavastuuosuuden kasvamista. Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaiseen toimeentulotukeen. Jo aiemmat hallituksen päätökset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuen pitkäaikainen käyttö lisää ihmisten köyhyyttä ja on kannustinloukkujen purkamista ajatellen väärä ratkaisu. Yhteiskuntapoliittisesti kestävämpi ratkaisu on ensisijaisten etuuksien hyvä taso, jolloin viimesijainen toimeentulotuki vastaa pääsääntöisesti akuutteihin taloudellisiin tuen tarpeisiin. Toisaalta, kun perustoimeentulotuen maksatus on siirretty vuoden 2017 alusta kunnista Kelaan, on tuen saajien asema osittain heikentynyt mm. asumiskustannusten huomioimisen kiristyneiden tulkintojen vuoksi. Pidämme tärkeänä tavoitteena asumiskustannusten nousun hillitsemistä, mutta mielestämme on väärin tavoitella sitä heikentämällä etuuden saajien arkista toimeentuloa. 
Sosialidemokraatit haluavat kehittää asuntopolitiikkaa ja asumisen tukijärjestelmiä suunnitelmallisesti osana kestävää yhteiskuntaa. Esitämme, että ensi vuoden budjetin leikkaukset asumismenojen sitomisesta elinkustannusindeksiin (8 miljoonaa euroa) ja enimmäisasumismenon jäädyttäminen (8 miljoonaa euroa) perutaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 103 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta yleisen asumistuen saajien tukea ei heikennetä. 
55. Elatustuki (arviomääräraha) 
Hallitus jatkaa leikkaamista pienimmistä etuuksista jäädyttämällä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset. Emme hyväksy pienimpien etuuksien leikkaamista ja esitämme indeksijäädytyksen perumista.  
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 
Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa. 
Toimeentulotukijärjestelmässä ei ole samanlaisia aktivoivia elementtejä kuin ensisijaisissa etuuksissa, ja sen käyttö lisää kannustinloukkuja. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta passivoi ja köyhdyttää ihmisiä ja perheitä ja lisää syrjäytymisvaaraa. 
Hallituksen toimenpiteiden seurauksena toimeentulotuesta on tullut ensisijaisia etuuksia korvaava etuus, vaikka sen tarkoitus on toimia viimesijaisena tuen muotona. Tämä muuttaa koko sosiaaliturvajärjestelmän perustaa ja toiminnan logiikkaa. 
Jos ensisijaisiin perusturvaetuuksiin ei tehdä hallituksen esittämiä leikkauksia, tarve toimeentulotukeen vähenee merkittävästi ja tuen rooli viimesijaisena tukimuotona pysyy selkeämpänä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 104 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ei tee ensisijaisiin etuuksiin esittämiään leikkauksia, jolloin toimeentulotukimenot vähenevät merkittävästi. 
20. Työttömyysturva 
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 
Hallitus jatkaa leikkaamista indeksiturvasta. Sosiaalietuuksien indeksileikkaukset alentavat edelleen ensi vuonna perusturvan ostovoimaa ja lisäävät eriarvoisuutta. Indeksit ovat olleet jäädytettyinä koko hallituskauden — paitsi miinusmerkkisen indeksitarkistuksen vuonna 2016, jolloin etuuksien tason annettiin laskea indeksin mukaisesti — mikä on jo merkittävästi vaikuttanut etuuksien tasoon. Vuodesta toiseen kumuloituvat leikkaukset ja muut leikkaukset esim. lääkekorvauksiin ja asumistukeen sekä asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Emme voi hyväksyä indeksijäädytystä ja esitämme tukien maksamista pysyvän lainsäädännön mukaan. 
Työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat myös aktiivimallin myötä. Malli leikkaa työttömyysturvaa 4,65 % niiltä, jotka eivät löydä työpaikkaa tai eivät pääse aktiivitoimenpiteisiin. On tärkeää tukea ihmisen aktiivisuutta työnhakuun ja koulutukseen, mutta hallituksen malli tarkoittaa käytännössä leikkausta myös silloin, kun aktiivisuutta osoittaa, mutta työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla, tai jos terveydentila ei mahdollista työllistymistä. Leikkuri kohdistuu helposti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Työttömyysturvan leikkaaminen ei ole oikea keino ihmisten aktivointiin ja työllisyyden parantamiseen. Siksi emme voi hyväksyä aktiivimalliin sisältyvää työttömyysturvan leikkaamista. 
SDP esittää työllistämisen kynnyksen madaltamista ottamalla käyttöön työmarkkinatuen suuruinen työllistämisseteli ns. Rinteen mallin mukaisesti. Tämän työnantajalle maksettavan, kuukaudessa 700 euron suuruisen työllistämissetelin saisi työllistymisen tukemiseen puolen vuoden ajalta. Esitämme, että työllistymisseteli rahoitetaan työttömyysturvamenoista, jolloin työttömyyden sijaan raha suunnataan työllisyyden rahoitukseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 105 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta ansiosidonnaista päivärahaa ei heikennetä. 
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 
Hallitus jatkaa leikkaamista indeksiturvasta. Sosiaalietuuksien indeksileikkaukset alentavat edelleen ensi vuonna perusturvan ostovoimaa ja lisäävät eriarvoisuutta. Indeksit ovat olleet jäädytettyinä koko hallituskauden — paitsi miinusmerkkisen indeksitarkistuksen vuonna 2016, jolloin etuuksien tason annettiin laskea indeksin mukaisesti — mikä on jo merkittävästi vaikuttanut etuuksien tasoon. Vuodesta toiseen kumuloituvat leikkaukset ja muut leikkaukset esim. lääkekorvauksiin ja asumistukeen sekä asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Emme voi hyväksyä indeksijäädytystä ja esitämme tukien maksamista pysyvän lainsäädännön mukaan. 
Työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat myös aktiivimallin myötä. Malli leikkaa työttömyysturvaa 4,65 % niiltä, jotka eivät löydä työpaikkaa tai eivät pääse aktiivitoimenpiteisiin. On tärkeää tukea ihmisen aktiivisuutta työnhakuun ja koulutukseen, mutta hallituksen malli tarkoittaa käytännössä leikkausta myös silloin, kun aktiivisuutta osoittaa, mutta työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla, tai jos terveydentila ei mahdollista työllistymistä. Leikkuri kohdistuu helposti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Työttömyysturvan leikkaaminen ei ole oikea keino ihmisten aktivointiin ja työllisyyden parantamiseen. Siksi emme voi hyväksyä aktiivimalliin sisältyvää työttömyysturvan leikkaamista. 
SDP esittää työllistämisen kynnyksen madaltamista ottamalla käyttöön työmarkkinatuen suuruinen työllistämisseteli ns. Rinteen mallin mukaisesti. Tämän työnantajalle maksettavan, kuukaudessa 700 euron suuruisen työllistämissetelin saisi työllistymisen tukemiseen puolen vuoden ajalta. Esitämme, että työllistymisseteli rahoitetaan työttömyysturvamenoista, jolloin työttömyyden sijaan raha suunnataan työllisyyden rahoitukseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 106 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta peruspäivärahaa ei heikennetä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 107 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta työmarkkinatukea ei heikennetä. 
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 
Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset. Aikuisiskoulutustuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka pysyy jäädytettynä vuonna 2019. Katsomme, että indeksikorotus tulee maksaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 108 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta aikuiskoulutustukea ei heikennetä. 
30. Sairausvakuutus 
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017 ja jäädytti indeksin vuonna 2018 vuoden 2017 alennetulle tasolle. Nyt siis hallitus jatkaa indeksijäädytystä. Tämä tarkoittaa 1,18 %:n leikkausta pienimpiin sosiaaliturvaetuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi. Näin etuudet jäävät jatkossakin matalammalle tasolle. 
Hallitus on toisaalta antanut esityksen vähimmäismääräisten päivärahojen korottamisesta työmarkkinatuen tasolle, monikko- ja adoptioperheiden aseman lievästä parantamisesta, sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuajan poistosta ja lääkekorvausten maksukaton lievästä laskemisesta. Näitä parannuksia pidämme tärkeinä, mutta hallituksen aiempiin leikkauksiin verrattuna vähäisinä. 
Emme voi hyväksyä hallituksen jatkuvaa kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita on kohdistettu lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajettu ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi. 
Diabeteslääkkeiden korvausten leikkaukset peruttava
Esitämme, että kakkostyypin diabeteslääkkeiden korvaukset palautetaan ylimpään erityiskorvausluokkaan. Hallituksen vuoden 2017 alusta tekemä leikkaus diabeteslääkekorvauksiin on yksi niistä leikkauksista, jotka kohdistuvat hyvin epäoikeudenmukaisesti ikääntyneisiin, erityisesti monisairaisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Diabeteksen lisäsairaudet kasautuvat jo tällä hetkellä alimpiin tuloluokkiin, ja leikkaus lisää entisestään sosioekonomisia terveyseroja. Vältettävissä olevien lisäsairauksien syntyä pitäisi ehkäistä, sillä muu tulee huomattavasti kalliimmaksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle. 
Olisi oikeudenmukaisempaa, että yksittäisten korvausten heikentämisen sijaan kaikkien sairauksien hoidon korvattavuus arvioitaisiin samanaikaisesti ja yhtäläisin perustein. Mahdollisia korvausten muutoksia ei pidä tehdä säästötarkoituksessa vaan lääketieteellisin ja sosiaalisin perustein. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 109 
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa asetusmuutoksella aiemmin leikkaamansa diabeteslääkekorvaukset takaisin 100-prosenttisesti korvattaviksi ja tekee jatkossa mahdolliset korvausten muutokset yhtäläisin perustein heikentämättä perusteettomasti yksittäisten potilasryhmien asemaa.  
40. Eläkkeet 
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % :n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa 1,18 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle. 
Hallituksen leikkaus kohdistuu pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Indeksileikkausten myötä valtion rahoittamat kansaneläkemenot alenisivat vuonna 2019 jäädytyksen johdosta 24,4 miljoonaa euroa, leikkaus takuueläkkeistä olisi 2,7 miljoonaa euroa, perhe-eläkkeistä ja lapsikorotuksesta 300 000 ja eläketuesta 300 000 euroa sekä vammaisetuuksista 6,5 miljoonaa euroa. 
Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen. On myös huomattava, että hallitus on aiemmilla muilla päätöksillään mm. heikentänyt eläkkeensaajan ja yleistä asumistukea, lakkauttanut keliakiakorvauksen, leikannut kakkostyypin diabetespotilaiden lääkekorvauksista ja nostanut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja merkittävästi. 
Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, joka ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistaa lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajaa ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi.  
Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa on vahvistettava 
Esitämme toimenpideohjelmaa, jossa pienituloisten eläkeläisten asemaa tarkastellaan kokonaisuutena ja esitetään aidosti vaikuttavia toimia pienituloisten eläkeläisten, etenkin ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien toimeentulon ja arjen parantamiseksi. Sipilän hallitus on kurittanut pienituloisia eläkeläisiä jättämällä indeksitarkistukset tekemättä kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen, eläkeläisten hoitotukeen, rintamalisiin ja eläkkeensaajan asumistukeen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu 30 prosentilla, lääkekorvauksia ja Kelan matkakorvauksia on heikennetty. Myös asumisen kustannukset ovat hallituskaudella nousseet.  
Esitämme, että kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitusta muutetaan siten, että pientä työeläkettä (alle 1 400 euroa kuukaudessa) saavien toimeentulo paranee 30 eurolla kuukaudessa. Lisäksi takuueläkettä korotetaan 21 euroa kuussa, jolloin sekin nousee yhdessä hallituksen esittämän korotuksen kanssa 30 eurolla kuukaudessa. Näiden muutosten lisäksi etuuksien indeksikorotukset parantavat eläkeläisten toimeentuloa ja verotus kevenisi pieni- ja keskituloisilta eläkeläisiltä. 
Eläkeläisten elämässä myös palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallituksen leikkaukset kuntien vanhuspalveluiden rahoituksesta näkyvät palveluiden laadun ja saatavuuden heikentymisenä. Esitämme kuntien valtionosuuksien vahvistamista mm. riittävän henkilöstön turvaamiseksi vanhuspalveluissa ja vanhusten kuntouttamiseen satsaamiseksi parhaiden käytäntöjen mukaisesti. 
Palveluasumisen maksuista ei ole nykyisin nimenomaisia säännöksiä ja maksujen määräytyminen on hyvin sekavaa. Esitämme, että asumispalvelujen maksujen perusteet muutetaan yhdenmukaisiksi ja selkeiksi. 
Esitämme myös muita muutoksia asiakasmaksuihin. Ks. kohta palvelut ja asiakasmaksut. 
Ks. edellä momentti 28.90.30 Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen. 
Perustamalla vanhusasiavaltuutetun viran voimme vahvistaa ikäihmisten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Ks. edellä momentti 33.01.01 Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot. 
Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus palautettava
Keliakian hoitoon tarkoitetun ruokavaliokorvauksen poisto vuoden 2016 alussa on yksi niistä leikkauksista, jotka kohdistuvat hyvin epäoikeudenmukaisesti. Gluteenittomien elintarvikkeiden korkeammat hinnat aiheuttavat keliaakikoille ylimääräisiä kustannuksia keskimäärin lähes 750 euroa vuodessa. Tällä hetkellä he eivät saa lainkaan yhteiskunnan tukea sairautensa hoitoon. Hoitamaton keliakia altistaa useille lisäsairauksille, jotka edellyttävät pitkäaikaista hoitoa ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Näitä ovat mm. osteoporoosi, anemia ja pahimpana vaihtoehtona ohutsuolen pahanlaatuinen syöpä. Keliakiakorvauksen palauttaminen olisi tarpeen yhdenvertaisuuden ja inhimillisyyden nimissä, mutta se auttaisi myös ehkäisemään ennalta sairauksia. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 110 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta sen aiemmin lakkauttama, keliakian hoitoon tarkoitettu ruokavaliokorvaus otetaan takaisin käyttöön keliakiakorvauksen nimellä ja sidotaan sen taso indeksiin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 111 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi nostamalla pienimpiä eläkkeitä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Osana kokonaisuutta tulee selvittää lisäksi eläkkeiden verotus, eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus.  
50. Veteraanien tukeminen 
50. Rintamalisät (arviomääräraha)  
Hallitus aikoo jälleen leikata sotiemme veteraaneille maksettavista rintamalisistä indeksijäädytyksen varjolla. Kansaneläkeindeksin jäädytyksen myötä veteraanien erityiset etuudet — rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä ja veteraanilisä — tulisivat laskemaan. Kuten muissakin kansaneläkeindeksileikkauksissa, vaikutukset kasautuvat kovimmin kaikkein pienituloisimmille ja veteraanien tapauksessa myös kaikkein huonokuntoisimmille veteraaneille, jotka saavat myös kansaneläkettä ja eläkkeensaajan korotettua tai ylintä hoitotukea. 
Pidämme hallituksen linjaa pienimpien etuuksien indeksijäädytyksissä täysin kohtuuttomana ja tässä tapauksessa vieläpä erityisen epäinhimillisenä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 112 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta rintamalisää ei heikennetä. 
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 
Järjestöt toimivat kuntien apuna lakisääteisessä tehtävässä — kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisessa. Perheväkivalta on lapsen suurin turvallisuusriski. Jo pelkästään Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestöt yhteistyössä kuntien ja valtion kanssa auttavat vuosittain 11 000 apua tarvitsevaa, joista 4 000 on lapsia. Vaikka hallitus on kaudellaan lisännyt valtion rahoitusta, tarve turvakotien lisäpaikoille on edelleen akuutti. Etenkin maantieteellisesti on turvaan pääsyn saavutettavuudessa eroja. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 33.60.52 lisätään 2 000 000 euroa turvakotipaikkoihin. 
Pääluokka 35 
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 
Ilmastonmuutos — toivosta tekoihin 
Vuonna 2035 Suomen on oltava hiilineutraali ja pian sen jälkeen on päästävä negatiiviseen hiilitaseeseen. Lämpenemisen pysäyttäminen globaalisti 1,5 asteeseen on uusimpien tietojen mukaan välttämätöntä, jotta maapallon kantokyky säilyy. Jo puolen asteen muutos ylöspäin lisää riskejä, tuhoja ja inhimillistä kärsimystä merkittävästi. Aikaa on vähän, ja tarvitut muutokset ovat suuria. SDP:n vaihtoehtobudjetissa sitoumusten toteuttaminen käynnistetään ja luodaan pohjaa välttämättömille reformeille.  
Jokaisen maan toimenpiteiden tulee perustua sen erityisvahvuuksille. Ihmiskunnan osaaminen ja voimavarat on saatava parhaiten käyttöön, jotta suuri muutos voidaan toteuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Globaali yhteisvastuu asettaa ihmiskunnan ennenäkemättömän haasteen eteen. 
Suomen vahvuudet ovat koulutettu osaava väestö, vastuullisesti hoidettu metsäsektori sekä vaikuttajan rooli merkittävän talousalueen, EU:n jäsenenä.Suomen pitää olla muualle monistettavissa olevien toimintamallien ja teknologioiden edelläkävijä. Suomi voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään toimimalla määrätietoisesti syvenevässä kansainvälisessä yhteistyössä. 
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää Suomelta ja Euroopan unionilta nykyistä enemmän toimenpiteitä lähivuosina. Elinkeinoelämä, julkiset palvelut ja yksityinen kulutus kokevat muutoksia. Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, jotta ekologinen kestävyys on myös sosiaalisesti hyväksyttävää. 
Tarvitaan laaja muutos kohti ympäristöystävällistä yhdyskuntarakennetta, kokonaan uutta lähestymistapaa tuotantoon, kuluttamiseen ja liikkumiseen. Lisäksi tarvitaan kulttuurista muutosta kohti vähemmän aineellisia hyödykkeitä kuluttavaa elämäntapaa. 
Kestävä kehitys on mukana budjetoinnin periaatteena myös valtion talousarviossa vuodelle 2019. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan torjuta määräaikaisten kärkihankkeiden avulla. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka kääntävät sekä yksityisen että julkisen kulutuksen kestäväksi. Runsaaseen hiilenpäästämiseen perustuvat toiminnot ja tuotteet on tehtävä kalliimmiksi sekä yrityksille että kansalaisille. Nyt ohjauskeinot ovat ristiriidassa, kun samaan aikaan torjutaan ilmastonmuutosta ja tuetaan ympäristölle ja ilmastolle haitallisia toimintoja. Tarvitaan verouudistuksia, kannustimia ja velvoitteita. 
Asuntopolitiikka edistämään työvoiman liikkuvuutta
Pitkäjänteinen asuntopolitiikka luo edellytyksiä kasvulle ja hyvinvoinnille. Kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista sekä erityisesti palvelualojen työntekijöistä. Edullisen vuokra-asunnon puute hidastaa työvoiman liikkuvuutta ja työllistymistä ja aiheuttaa rekrytointiongelmia yrityksille sekä julkisyhteisöille esim. hoitoalalla. Vain pitkäjänteisellä, suhdanteista riippumattomalla vakaalla ja julkisilla varoilla tuetulla kohtuuhintaisella asuntotuotannolla voidaan kuroa umpeen vuosikausien aikana syntynyt tilanne, jossa sopiva asunto ja asukas kohtaavat. Kaupunkien kyky ja halu kaavoittaa riittävästi ja luovuttaa kohtuuhintaisia tontteja rakentajille on olennainen osa ratkaisua. Asunto- ja liikennepolitiikan yhdistämisellä on vaikutusta myös palvelujen ja työpaikkojen sijaintiin sekä alueiden ja yritysten kilpailukykyyn. 
Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksia (MAL) laajennettava ja vahvistettava
Kasvukeskuksissa asumisen korkean hinnan suurin syy on, että asuntoja on liian vähän. Asuntojen puute vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Kaupunkiseuduilla asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten valtion tukemien vuokra-asuntojen riittämättömyys vaikeuttavat työvoiman saamista ja yritysten kasvuedellytyksiä. Tärkein keino ongelman ratkaisemiseksi on kaavoituksen ja siten rakentamisen lisääminen.  
Valtio voi vaikuttaa asuntokaavoituksen määrään erityisesti MAL-sopimusten kautta. 
MAL-sopimuksissa kaupungit ovat sitoutuneet kasvattamaan asuntotonttitarjontaansa ja varaamaan tietyn osan tonteista kohtuuhintaista korkotukilainoitettua asuntotuotantoa varten. Valtio on puolestaan sitoutunut rahoittamaan seutujen suuria liikenne- ja muita infrastruktuurihankkeita. MAL-sopimukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi asuntorakentamisen edistämiseksi, ja sopimuskäytäntöä on tarkoitus jatkaa vuoden 2019 jälkeen. 
Kun valtio edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä, kuntien tulee edellyttää rakennuttajilta enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kunnissa on asuntokaavoitettua rakentamatonta maata viiden vuoden tarpeisiin. MAL-sopimuksia tulee solmia jatkossa myös uusien kaupunkiseutujen kanssa. 
MAL-sopimuksissa on pyrittävä kaavoitukseen, joka edistää kestäviä liikkumismuotoja. Työpaikkojen, harrastusten ja palveluiden on oltava saavutettavissa julkisella tai kevyellä liikenteellä helposti. Näin vastataan myös ilmastohaasteeseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 113 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asuntokaavoituksen merkittäväksi lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa sitomalla maankäyttö-, asumis- ja liikennepolitiikka tiiviisti yhteen ja laajentamalla MAL-sopimuksia myös uusille kasvaville kaupunkiseuduille. 
Ylisuuriin taloyhtiölainoihin puututtava 
Uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen on ollut vilkasta. Kotitalouksien suuren ja kasvavan velkaantuneisuuden vuoksi Suomen rahoitusjärjestelmä ja talous ovat monin tavoin alttiita asunto- ja taloyhtiöluotonannon ja laajemmin asuntomarkkinoiden riskeille. Tavallista on, että uusien asuntojen kaupassa yhtiölainan osuus asunnon velattomasta hinnasta on usein merkittävä ja myyntihinnan osuus puolestaan pienehkö. Kiinteistösijoittajat ovat samaan aikaan löytäneet Suomen. Joidenkin arvioiden mukaan Suomen kiinteistömarkkina on talouden kokoon suhteutettuna suuri. Tämä voi markkinatilanteen muuttuessa johtaa nopeaan vetäytymiseen Suomen pieneltä markkinalta ja johtaa hintojen laskuun.  
SDP on huolissaan tavallisista kansalaisista, jotka ovat ostaneet asunnon suurella yhtiölainaosuudella ja joutuvat vaikeuksiin, kun lainanmaksu alkaa. Uudiskohteissa on tyypillistä, että ensimmäiset vuodet ovat lyhennysvapaita eli osakkaat maksavat yhtiölainasta aluksi vain korkovastiketta. Asuntojen mahdollinen hinnanlasku, maksuvaikeudet ja sijoittajien vetäytyminen tässä tilanteessa aiheuttavat sen, että pahimmillaan taloyhtiön eli osakkaiden kontolle jää suuri osuus yhtiölainasta. Osakkaat vastaavat yhtiölainasta viimekädessä yhteisvastuullisesti. Velkaantumiseen liittyvien riskien pienentämiseksi on tärkeää, että osakkaat mitoittavat kokonaisvelkaantumisensa kauaskatseisesti takaisinmaksukykynsä mukaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 114 
Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa viipymättä selvityksen kuluttajansuojan parantamiseksi asuntokaupoilla ja arvioi samalla mahdollisuudet puuttua ylisuuriin taloyhtiölainoihin.  
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 
Valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen tekemä työ on tärkeää ympäristönsuojelun, kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Ympäristöjärjestöt tekevät ansiokasta luonnonsuojelu- ja ympäristötyötä. Samalla ne ovat merkittäviä asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista hyödynnetään laajasti. Työ on luonteeltaan myös kansainvälistä. Vapaaehtoisten henkilöiden työpanoksen hyödyntäminen on erinomainen tapa lisätä suomalaisten ympäristötietoisuutta ja tehdä konkreettisia ympäristön suojelutoimenpiteitä. Viranomaisten kuormitus vähenee esimerkiksi asumis- ja rakennusalan järjestöjen tiedotus- ja neuvontatoiminnalla. 
Järjestöjen vastuuta neuvonnasta ja esimerkiksi päätösten laillisuusvalvonnasta on hallituksen päätöksillä lisätty ja lisätään edelleen, mikäli esitys valtion lupa- ja valvontavirastosta (LUOVA) etenee. Järjestöjen resursseihin tarvitaan tasokorotus, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. 
Ympäristöjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, joka edistää luonnonsuojelua. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 35.01.65 lisätään 200 000 euroa ympäristöjärjestöjen avustuksiin.  
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 
Suomi aloitti heinäkuun alussa Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana. Suomi ei ole saavuttanut HELCOMin asettamia kuormituksen vähentämistavoitteita kummankaan ravinteen, fosfori ja typpi, osalta. Kansallisten rannikkovesien osalta kuormituksen vähennystarpeet ovat niin ikään kovat. Yhteisenä tavoitteena tulee olla, että toteutetaan HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan, BSAP) sekä HELCOMin suositukset. 
Mikäli Itämeren hyvä tila halutaan saavuttaa, se merkitsee sitä, että suurimman kuormittajan, ruuantuotannon, on vähennettävä päästöjään merkittävästi. Se aiheuttaa noin 60 % suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä. 
Eläinperäisen ravinnontuotannon käytössä on noin 70 % Suomen peltoalasta. Jokien varsilla sijaitsevat pellot kuljettavat ravinteet mereen. Suojavyöhykkeet pahimmilla valuma-alueilla estävät ravinteiden valunnan kulkeutumisen mereen. Hyödyllisintä kuitenkin olisi, jos erityisesti Itämerestä pyydetty luonnonkala sekä kasvikset korvaisivat lihansyöntiä. 
Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut varteenotettavaksi keinoksi vähentää Itämeren fosforikuormitusta. Jos kipsiä levitettäisiin koko sen käyttämiseen soveltuvalle peltoalalle (0,5 milj. ha) etelä- ja lounaisrannikoillamme, Itämeren fosforikuormitus vähenisi arvioiden mukaan 200—300 tonnia vuodessa. Yksin tällä toimella lähes saavutettaisiin HELCOMin Suomelle asettama vähennystavoite. Kipsikäsittelyn hinnaksi on arvioitu 220 euroa/ha. Koko puolen miljoonan hehtaarin alan käsittely maksaisi 110 miljoonaa euroa. 
Toivoa ja keinoja Itämeren tilan parantamiseksi on siis paljon. Itämeren kunto ei kohennu yksittäisillä uusilla keinoilla, vaan tarvitaan pitkäjänteisiä toimia, joilla päästöt vähenevät pysyvästi, sekä rohkeutta ja näkemystä viedä tarvittavat toimet loppuun. 
SDP:n vaihtoehtobudjetissa turvataan riittävä rahoitus fosforipäästöjä pienentävälle peltojen kipsikäsittelylle kaikilla soveltuvilla alueilla. Lisäksi SDP rahoittaa jätekuidun ja rakennekalkin käytön laajempaa selvittämistä osana pakettia, jolla maatalouden ravinnekuormaa ja ilmastopäästöjä vähennetään.  
Maatalouden vesiensuojelua tuetaan nykyisin vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla, jolla on saatu varsin vaatimattomasti tuloksia aikaan. Jo maatalouden ympäristötuen järkevämpi kohdentaminen parantaisi huomattavasti ympäristönsuojelua. Vaatimustason on oltava korkeampi. 
Hallituksen myöntämä 15 miljoonan euron vuotuinen lisäpanostus Itämeren suojeluun on hyvä alku. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta vaan erityisesti sen tehokkaasta ja oikeasta kohdentamisesta. 
Ilmastopaneelin resursseja on vahvistettava
Suomen ilmastopaneelin toiminnasta säädetään lailla. Rahoituksen riittävyydestä tulee huolehtia. 
Valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen tekemä työ on tärkeää ympäristönsuojelun, kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Ne ovat merkittäviä asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista hyödynnetään laajasti. 
Järjestöjen vastuuta neuvonnasta ja esimerkiksi päätösten laillisuusvalvonnasta on hallituksen päätöksillä lisätty ja lisätään edelleen, mikäli esitys valtion lupa- ja valvontavirastosta (LUOVA) etenee. Järjestöjen resursseihin tarvitaan tasokorotus, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Ympäristöjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, joka edistää luonnonsuojelua. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 35.10.22 lisätään 5 000 000 euroa Itämeren ja vesien suojeluun ravinnekuormitusta vähentämällä mm. kipsinlevityksellä ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 115 
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden ja esittää tarvittavat muutokset sekä laajentaa peltojen kipsikäsittelyn kaikille soveltuville alueille ravinteiden vähentämiseksi Itämerestä.  
Vastalauseen lausumaehdotus 116 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa Ilmastopaneelin resursseja ja asemaa asiantuntijaelimenä ja turvaa sen toiminnan riittävät resurssit. 
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 
Metsähallitus on myös tehnyt tärkeää työtä nuorten työllistämisessä erillismäärärahoilla ja palkkatuella. Vuosina 2010—2015 Metsähallitus työllisti noin 550 nuorta maaseutupaikkakunnilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia on ollut niukasti. Nuorten työllistäminen on koettu erittäin hyödylliseksi, ja se on tarjonnut työttömille nuorille mahdollisuuden saada arvokasta työkokemusta erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Vaikka nuorisotyöttömyys on onneksi laskusuunnassa, edelleen nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien keskimääräiseksi lukumääräksi vuodelle 2019 ennustetaan 28 000 (Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, toukokuu 2018). On harmillista, että tämä tärkeä nuorten työllistämisen parantamiseen tähtäävä panostus on poistettu valtion talousarviosta. 
Määrärahan säilyttäminen talousarviossa on tärkeää toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Samaan aikaan rapistuvaa kansallispuistojen infraa parannetaan. 
Porkkalan kansallispuiston perustaminen
Porkkalan (Träskön) kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Porkkalan kansallispuisto oli ensimmäinen, joka syntyi paikallisen kansalaistoiminnan vaikutuksesta: aloitteen tekijänä oli paikallinen nuorisoseura. Kansallispuisto kuitenkin lakkautettiin Porkkalan vuokrauksen Neuvostoliitolle (1944—1956) jälkeen, koska sen luontoarvot olivat kärsineet. Porkkalan luontoarvot ovat merkittävät. Kansallispuistokomitea esitti vuonna 1976 Porkkalan kansallispuiston perustamista uudelleen. Entinen kansallispuisto eräine lisäalueineen muodostettiin asetuksella luonnonsuojelualueeksi vuonna 1995.  
Porkkala on arvioitu luonto- ja virkistysarvoiltaan kansallispuistotasoiseksi luontokokonaisuudeksi. Pesimälinnustoltaan Porkkalan suojelualueet ovat Suomen edustavimpia. Alueen luontotyyppien moninaisuus ja alueen ulottuminen sisämaasta aina uloimpaan saaristoon asti olisi poikkeuksellista Suomen kansallispuistoverkostossa.  
Suomen kansallispuistoverkostoa tulee laajentaa niin, että mukaan saadaan luontotyyppejä ja luontoarvoja, joita ei muissa kansallispuistoissa esiinny. Porkkalan kansallispuiston perustaminen on kansallispuistoverkoston seuraava askel. Se on perusteltu luontoarvojen lisäksi myös siksi, että Etelä-Suomessa on suurin käyttöpaine kansallispuistoille. Pääkaupunkiseudun väkimäärä lisääntyy, ja aikaa vietetään yhä enemmän luonnossa. Kävijämäärät lisääntyvät kansallispuistoissa ympäri Suomen, ja puistoverkostolla on suuri merkitys luontomatkailulle. Samalla kun puistoverkostoa laajennetaan, on huolehdittava puistoinfran korjaamisesta ja tähän riittävän rahoituksen ohjaamisesta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 35.10.52 lisätään 1 000 000 euroa Metsähallitukselle nuorten työllistämisen tukemiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 
Vastalauseen lausumaehdotus 117 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa lainvalmistelun Porkkalan kansallispuiston perustamiseksi ja osoittaa tarkoitukseen 2 000 000 euron määrärahan vuoden 2019 lisätalousarvioesityksessä.  
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 
Suomen metsät kasvavat vauhdilla, mutta samaan aikaan metsäluonto valitettavasti köyhtyy. Metsiemme lajeista 814 on uhanalaisia eli häviämisvaarassa ja lähes yhtä suuri joukko, 776 lajia, on luokiteltu silmälläpidettäviksi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen solmimisesta. Suomi on sitoutunut pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä monimuotoisuuden köyhtymisen, vähentämään siihen kohdistuvia paineita ja lisäämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ei näytä nykyisen kehityksen mukaan olevan saavutettavissa, vaan se edellyttää toimien huomattavaa tehostamista. METSO-ohjelman kautta kanavoitu suojelutoiminta on ollut tehokas ja suosittu keino suojella yksityisessä omistuksessa olevia metsiä. Vaikka hallitus ja eduskunta ovat lisänneet METSO-ohjelman rahoitusta Sipilän hallituksen vuonna 2015 tekemän leikkauksen paikkaamiseksi, lisärahaa tarvitaan edelleen etenkin vuodesta 2020 alkaen. 
Suomen metsiin kohdistuu tällä hetkellä suuri poliittinen ja taloudellinen kiinnostus. Ilmastotutkijat ovat tuoneet esiin vakavan huolen hiilinielujen vähenemisestä, mikä hidastaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Massiiviset biotaloushankkeet ja erityisesti liikenteen biopolttoaineiden suunniteltu suuri rooli tilanteessa, jossa muu maailma etenee kohti sähköautoilua, on herättänyt kysymyksen Suomen metsien ja metsäluonnon kohtalosta tulevaisuudessa. Kertakäyttöiset biopohjaiset tuotteet vapauttavat hiilen ilmakehään nopeasti. Biomassaan sitoutunut hiili tulisi olla sitoutuneena tuotteisiin, joissa se säilyy pitkään. Järkevälle metsäpolitiikalle ja suojelulle on nyt tarvetta enemmän kuin pitkään aikaan. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja tarvitaan paljon lisää ja Suomen metsillä tulee olemaan tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. 
Monimuotoinen luonto on itseisarvo sinänsä. Ekosysteemipalvelut (puhdas ilma, vesi jne.) ovat mittaamattoman arvokkaita ja välttämättömiä ihmiselle. Taloudellisesti tiukkoinakin aikoina on huolehdittava monimuotoisen luonnon säilymisestä jälkipolville. Suojelluilla alueilla on myös arvoa virkistys-, metsästys- ja luonnontuotteiden keräilyalueina. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 35.10.63 lisätään 5 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankintaan ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 118 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa METSO-ohjelman uudistamisen tavoitteena vaikuttavuus, turvatut resurssit sekä laajentaminen. 
Vastalauseen lausumaehdotus 119 
Eduskunta edellyttää, että soidensuojeluohjelmaa jatketaan. 
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 
60. Siirto valtion asuntorahastoon 
Valtion asuntorahaston (VAR) varoja on käytettävä vuokra-asumisen ja asukkaiden hyödyksi lisäämällä kohtuuhintaista asuntorakentamista ja korjausrakentamista, parantamalla asuinmukavuutta ja viihtyvyyttä ja vähentämällä asumisen sosiaalisia ongelmia. VAR on budjetin ulkopuolinen rahasto, jonka rahoitustuotot koostuvat valtion myöntämien aravalainojen korkotuotoista. Vuonna 2017 rahoitustuottoja kertyi noin 84 miljoonaa euroa. Lainakanta ja sen myötä tuotot pienenevät, koska rahastosta ei myönnetä enää uusia lainoja. VAR:n mahdollisuudet tukea sosiaalista asuntotuotantoa sekä perusparannuksia tulee turvata, kuten myös asema budjetin ulkopuolisena rahastona. SDP ehdottaa seuraavassa muutoksia asuntorahaston myöntövaltuuksiin momentin 35.20.60 perusteluosaan. 
Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksia laajennettava ja vahvistettava
Kasvukeskuksissa asumisen korkean hinnan suurin syy on, että asuntoja on liian vähän. Tärkein keino ongelman ratkaisemiseksi on kaavoituksen ja siten rakentamisen lisääminen. Valtio voi vaikuttaa asuntokaavoituksen määrään erityisesti MAL-sopimusten kautta. SDP:n vaihtoehdossa asumisen ja liikenteen pullonkaulojen purkamiseen tartutaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia (MAL) kehittämällä ja laajentamalla niiden käyttöä uusille kaupunkiseuduille. MAL-sopimuksissa tulee kohdistaa entistä enemmän huomiota terveyttä ja kestävää kehitystä tukevien liikkumismuotojen edistämiseen kaavoituksella. MAL-sopimuksissa kaupungit ovat sitoutuneet kasvattamaan asuntotonttitarjontaansa ja varaamaan tietyn osan tonteista kohtuuhintaista korkotukilainoitettua asuntotuotantoa varten. Valtio on puolestaan sitoutunut rahoittamaan seutujen suuria liikenne- ja muita infrastruktuurihankkeita sekä lisäämään korkotukilainojen houkuttelevuutta myöntämällä niille Helsingin seudulla käynnistysavustuksia. MAL-sopimukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi asuntorakentamisen edistämiseksi, ja sopimuskäytäntöä on tarkoitus jatkaa vuoden 2019 jälkeen. Tarvitaan pitkäjänteisiä, yli vaalikausien ylittäviä tavoitteita ja toimia monella sektorilla. Maankäytön strategista suunnittelua vahvistetaan kaupunkialueilla niin, että rakennus- ja infrahankkeista voidaan suunnitella laajempia kuntarajat ylittäviä kokonaisuuksia. 
Kun valtio edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä, kuntien tulee edellyttää rakennuttajilta enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kunnissa on asuntokaavoitettua rakentamatonta maata viiden vuoden tarpeisiin. MAL-sopimuksia tulee solmia jatkossa myös uusien kaupunkiseutujen kanssa. 
Korkotukijärjestelmän kehittäminen kohtuuhintaisen tuotannon turvaamiseksi
Asuntopolitiikkaa ei tule jättää markkinatoimijoiden varaan. Mitä suurempi osuus vuokra-asunnoista on kustannusperusteista tuotantoa, sitä tehokkaammin hintakehitys pysyy kohtuullisena myös vapailla markkinoilla. Ruotsissa valtio on lopettanut lähes kokonaan asuntotuotannon tukemisen ja hinnat ovat karanneet. 
Pitkäjänteisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä on parannettava edelleen mm. korkotukijärjestelmää uudistamalla. Vuonna 2016 voimaan tulleen lyhytkestoisen korkotukimallin ehdot ovat tällä hetkellä edelleen pitkää korkotukea edullisemmat. Rajoitusaika on lyhimmillään 10 vuotta, ja lainansaajan omavastuuosuus korkotukilainan korosta on 2,5 %. Lainansaajan omarahoitusosuudelle laskettava enimmäiskorko ja omistajalle tuloutettava enimmäistuotto on 6 %, kun se on pitkässä 4 %. Lisäksi korkotukea maksetaan koko rahoitusajan, kun pitkässä korkotuessa tuen maksaminen päättyy viimeistään 30 vuoden kuluttua korkotukilainan hyväksymisestä. Lyhytkestoisen korkotukimallin hyväksyessään eduskunta hyväksyi ympäristövaliokunnan mietinnössään ehdottaman lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää 40 vuoden korkotukimallin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, jotta mallin ehdot saadaan kannustaviksi. Tämä esitys (HE 12/2018 vp) annettiin eduskunnalle keväällä 2018. Hallituksen esitykseen sisältyvät muutosehdotukset eivät ole riittäviä lisäämään merkittävästi pitkän korkotukijärjestelmän mukaista vuokra-asuntotuotantoa. Hallituksen tulee välittömästi perustaa työryhmä pohtimaan, miten pitkään tai pysyvästi vuokrauskäytössä oleva tuotanto saadaan rakennuttajia kiinnostavaksi, ja seurata lakimuutoksen vaikutuksia peruskorjausten toteutumisen ja asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun osalta. Viipymättä tulee myös jatkaa pitkän korkotuen kehittämistä SDP:n esittämällä tavalla: 
Pitkäkestoisen korkotukimallin ehdot säädetään lyhytkestoista houkuttelevammiksi. Omarahoitusosuuden korko nostetaan kahdeksaan prosenttiin, ja omavastuukorko asetetaan seuraamaan yleisen korkotason muutoksia.  
Korkotukiaika ulotetaan koko laina- ja rajoitusajan mittaiseksi, ja korkotukena maksettavan tuen määrä on vakio koko laina-ajan. 
Välittömänä toimenpiteenä lasketaan korkotukilainojen omavastuukorko 1 prosenttiin, jotta se olisi kilpailukykyinen markkinakorkojen kanssa.  
Asuinalueiden kehittämisohjelma
Asuinalueiden kehittämisohjelmaa eli ns. lähiöohjelmaa tulee jatkaa. Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Näiden ihmisten asumista tulee kehittää jatkossakin ohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena viime kaudella oli ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, edistää asuinalueiden palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa, vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta ja luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä. 
Korjausrakentamisen lähtökohdaksi energiatehokkuus ja ilmastoviisaat ratkaisut
Korjausten yhteydessä on nostettava varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia asumismukavuutta unohtamatta. Tällaisia ovat muun muassa energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys (mm. jälkiasennushissit) ja parvekkeiden lasitus. Ikääntyneen väestön tarpeet asumisessa lisäävät korjausrakentamisen, mm. esteettömyyden, vaatimuksia. Korjausrakentamisen yhteydessä asuntojen energiatehokkuutta tulee voida parantaa tuntuvasti, ja näin vähennetään energiankulutusta ja Suomen hiilidioksidipäästöjä. Pientalojen energiaremontteja täytyy tukea osana energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. 
Väestöltään vähenevien alueiden tilanne
Suomi kaupungistuu vauhdilla, joskin myöhemmin kuin muut Euroopan maat. Maa jakaantuu muuttovoitto- ja muuttotappioalueisiin yhä voimakkaammin. On tärkeää miettiä keinoja, joilla toisaalta helpotetaan ihmisten muuttamista työn ja palvelujen perässä kaupunki- ja kuntakeskuksiin ja toisaalta lisätään elinvoimaa ja elämisen mahdollisuuksia myös maaseutupaikkakunnilla. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen elinkelpoisuutta tulee parantaa ja toisaalta huolehtia riittävistä kannusteista myös purkaa huonokuntoisia ja asukaspulasta kärsiviä kohteita. Yhtenä keinona voisivat olla MAL-sopimusten kaltaiset sopimuspohjaiset ratkaisut valtion ja kuntien välillä. Omakustannusperiaate ei tällä hetkellä toimi väestöltään vähenevillä alueilla, koska omakustannusperiaate edellyttää korkeaa asuntojen taloudellista käyttöastetta. Tämän vuoksi vuokralaiset ovat tosiasiassa joutuneet maksamaan ylikorkeita asumismenoja. On tärkeää sopeuttaa asuntokantaa alueen kysyntään nähden. Väestöltään vähenevien alueiden vuokrataloyhtiöiden toimintaedellytyksiä parantava lakipaketti, joka annettaneen eduskunnalle syksyllä 2018, tulee parhaimmillaan lisäämään halukkuutta purkaa taloja (purkuakordi) ja hakea niihin ARA-rajoituksista vapautuksia ennenaikaisesti (rajoitusakordi), joten määrärahan tarve kasvanee. Lisätään 1 000 000 euroa tervehdyttämis- ja purkuakordeihin vuodelle 2019. Lisäksi tarvitaan valtion asettama määräaikainen ohjelma väestöltään vähenevillä alueilla toimivien vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden parantamiseksi. Ohjelman voimassaoloajan akordien määrää korotettaisiin määräaikaisesti selkeästi nykyistä korkeammalle tasolle. Tämä kannustaisi yhteisöjä ja niiden omistajia tarttumaan rivakasti tyhjien asuntojen haasteen poistamiseen. 
Asunnottomuus poistetaan ja asumisneuvontaan panostetaan
Suomi on onnistunut hyvin asunnottomuuden hoitamisessa, koska asunnottomien määrä on vähentynyt. Tavoitteena tulee olla asunnottomuuden kitkeminen Suomesta kokonaan. Jokaisella on oikeus asuntoon. Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi on jatkettava sinnikkäästi. Asunnottomuutta ehkäistään parhaiten ennakoivalla sosiaalityöllä, asumisneuvonnalla sekä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävällä määrällä. 
Asumisneuvontaan panostetaan lisää 1 miljoona euroa. Asumisneuvonnalla vähennetään vuokra-asuntoyhtiöissä asumisen ongelmista aiheutuvia kuluja ja parannetaan asumisviihtyvyyttä. Neuvonta on ollut tuloksellista. Asumisneuvontatoiminnan laajenemisen ja sosiaalitoimen tehtäviksi siirtymisen kautta vaikutusaluetta on pyritty laajentamaan muun muassa syrjäytymisen ehkäisemiseen. Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa asumisen ongelmista aiheutuvien kulujen pienenemiseen, turhien häätöjen määrän vähentämiseen, asumisviihtyvyyden paranemiseen, asukasyhteisön sisäisten konfliktien ratkaisemiseen, kulttuurisen kanssakäymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentin 35.20.60 päätösosaa muutetaan seuraavasti: 
vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa,  
korkotukilainojen omavastuukorko lasketaan 1 prosenttiin ja toteutetaan HE 12/2018 vp:n käsittelyn yhteydessä todetut puuttuvat kehittämistoimenpiteet, 
asuinalueiden kehittämisohjelmaa jatketaan ja asumisneuvontaan osoitetaan 1 900 000 euroa vuonna 2019, 
vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 3 100 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin, 
vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 500 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty, 
aloitetaan tervehdyttämisohjelma väestöltään vähenevillä alueilla toimivien vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden parantamiseksi, ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 120 
Eduskunta edellyttää nopeita ja tehokkaita toimia, jotta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kannustinten ja erityisesti pitkän korkotuen ehtojen uudistamista jatketaan sekä vaikuttavuutta seurataan, sillä kohdennetut rakentamisen tarjontatuet ovat tehokas keino lisätä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää ja sitä kautta hillitä asumistukimenojen nousua. 
Vastalauseen lausumaehdotus 121 
Eduskunta edellyttää, että asuinalueita kehitetään ohjelman kautta, tavoitteina ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, edistää asuinalueiden palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa, vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta ja luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä. Asumisneuvontaa vahvistetaan. 
TULOARVIOT 
Osasto 11 
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 
Hyvän verotuksen pääperiaatteet ovat yksinkertaisia. Huolehditaan tiiviistä veropohjista, jotta on varaa kohtuullisiin verokantoihin. Hankitaan verotuottoa sieltä, missä se vähiten vahingoittaa taloudellista toimintaa, ja alennetaan veroja sieltä, missä hyödyt työllisyydelle ja kasvulle ovat suurimmat. Hallitus ei ole käyttänyt verotusta työkaluna, jolla rahoitettaisiin julkisten palvelujen kehittämistä. Hallitus on veropoliittisissa ratkaisuissaan unohtanut hyvän verojärjestelmän keskeisimmät periaatteet: oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden. 
Oikeudenmukaisuus varmistetaan parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä ansiotyötä yhteiskunnan perustana että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan säilymisen edellytyksenä. 
Hallituksen veropäätökset ovat kiistatta lisänneet tuloeroja. Ne ovat olleet myös haitallisia taloudelle. Esimerkiksi yrittäjävähennys (ns. apteekkarivähennys) ja metsälahjavähennys ovat puhkoneet veropohjaa asiantuntijoiden näkemysten vastaisesti. Kalliilla veronalennuksilla on suosittu hallituspuolueiden läheisiä eturyhmiä, mutta talouden toiminnan kannalta uudistukset ovat olleet haitallisia. Sama linja jatkuu esimerkiksi hallituksen esittämissä muutoksissa aggressiivista verosuunnittelua suitsivaan korkovähennysrajoitukseen. Sen sijaan, että veropohjaa tiivistettäisiin, lakiin on jäämässä kymmenien miljoonien aukko, joka hyödyttää ennen muuta kansainvälisiä sijoittajia, jotka välttelevät veroja Suomessa. 
SDP:n vaihtoehtobudjetin verolinja perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: hyvän verojärjestelmän periaatteet on otettava käyttöön. Vaihtoehtobudjetin ehdotukset ovat lyhyen tähtäimen ensi askeleita, pidemmällä aikavälillä SDP uudistaisi verotusta keväällä 2018 julkaistun vero-ohjelman linjausten pohjalta. Tulevalla vaalikaudella SDP keventäisi työn ja eläkkeiden verotusta ja siirtäisi verotuksen painopistettä omistamisen sekä ympäristöä rasittavan toiminnan verotukseen ennen kaikkea veropohjan aukkoja tiivistämällä ja veropohjaa laajentamalla. Tasapuolinen verotus tukee myös talouskasvua. Kun vapaamatkustajuus vähenee, hyvinvointivaltion oikeutus vahvistuu ja populismin käyttövoima katoaa.  
Verotuksen päätavoite on fiskaalinen: rahoittaa julkisia palveluja. SDP:n oikeudenmukaisella veromallilla rahoitetaan tulevaisuusinvestointeja, parannetaan julkisia palveluja sekä etuuksia, jolloin kokonaisveroaste kasvaisi noin puolella prosentilla verrattuna hallituksen budjettiin. Kokonaisveroaste mittaa verotulojen ja bruttokansantuotteen suhdetta, ja se on korkein maissa, joissa hyvinvointi on korkeimmalla tasolla. Verotuloja kerättäisiin lähinnä veropohjaa tiivistämällä, minkä vuoksi veroprosentteja myös alennetaan. Veronalennukset kohdistetaan pääosin ansiotuloverotukseen. 
SDP:n vaihtoehtobudjetissa pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien, eläkeläisten sekä etuuksiensaajien verotusta kevennetään enemmän kuin hallituksen esityksessä. Kun veropohjaa tiivistetään torjumalla harmaata taloutta ja kansainvälistä veronkiertoa, edistetään reilua kilpailua ja luodaan edellytyksiä talouskasvulle. 
Varmistaisimme oikeudenmukaisemman ja talouden toiminnan kannalta tehokkaamman verotuksen siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja sosiaalietuuksien verotuksesta omistamisen verotukseen. Verotusta tulee käyttää myös julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan kehittämisen rahoittamiseen, sillä ne hyödyttävät eniten vähävaraisimpia. 
Harmaaseen talouteen ja aggressiiviseen verosuunnitteluun on puututtava tehokkaasti
Sosialidemokraattien aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina. On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas takavarikointi lisäävät ohjelman tehoa. 
Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi veronumerokäytännön laajentamisella sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden parantamisella voitaisiin toteuttaa konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa. Lisäksi lainsäädäntömuutoksilla voidaan edelleen lisätä yrityksien vastuuta harmaan talouden torjunnassa. SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitetään 13 konkreettista toimenpidettä harmaaseen talouteen puuttumiseksi. Niiden ohella harmaan talouden torjunnan resursseja tulee lisätä 20 miljoonalla eurolla. 
Monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun, kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän verokeidasvilpin sekä muun harmaan talouden torjunta ovat tärkeitä tavoitteita. SDP julkaisi syyskuussa 2017 kattavan 23-kohtaisen toimenpideohjelman kansainvälisen veronkierron suitsimiseksi. Ohjelmassa esitetyt lakimuutokset toteutettaisiin muun muassa toimeenpanemalla veronkiertodirektiivin keskeisimmät säännökset kunnianhimoisesti. Ohjelmassa keskeinen rooli on lainsäädännön täsmentämisellä, jolla parannettaisiin verotuksen ennustettavuutta ja vähennettäisiin yritysten sekä viranomaisten hallinnollista taakkaa. 
Harmaan talouden ja kansainvälisen verosuunnittelun vastaisten toimien vaikutuksia on vaikea ennakoida tarkasti. Aihetta koskevien tutkimusten perusteella arvioimme, että valtion verotulot kasvaisivat lyhyellä aikavälillä noin 300 miljoonalla eurolla, jos esittämämme toimenpiteet toteutettaisiin. 
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 122 
Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa harmaan talouden torjuntaansa ja antaa esitykset, joilla torjutaan harmaata taloutta ja näin myös lisätään verotuloja. 
Vastalauseen lausumaehdotus 123 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jolla puututaan tiukemmin monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veron kiertämiseen muun muassa rajaamalla verovälttelyssä käytettyjen korkojen vähennysoikeutta mietintöön VaVM 21/2018 vp jätetyn vastalauseen mukaisesti sekä laajentamalla väliyhteisölain soveltumista matalan verotuksen maissa sijaitseviin yhtiöihin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 124 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen säännöksestä, jolla estetään korkojen vähentäminen verotettavasta tulosta Suomessa tilanteissa, joissa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet hankitaan velaksi holding-yhtiön nimiin, jolloin osakkaiden hankintavelan korot on voitu vähentää liiketoiminnan voitoista. 
Vastalauseen lausumaehdotus 125 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen säännöksestä, jolla estetään veroetujen saaminen järjestelyillä, joissa yritys maksaa korkoja siinä määräysvaltaa käyttävälle edunsaajalle tai edunsaajille tai näiden hallinnoiman tahon tai sijoitussidonnaisen vakuutussopimuksen hyväksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 126 
Viitaten valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 31/2012 vp liitettyyn seurantalausumaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muutosten seurauksia, erityisesti tasevapautuspoikkeuksen vaikutuksia verosuunnitteluun. 
Vastalauseen lausumaehdotus 127 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jonka mukaan yhteisö katsotaan tuloverolain 9 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kotimaiseksi, jos (1) yhteisö on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan; (2) yhteisön kotipaikaksi on rekisteröity Suomi; tai (3) sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. 
Yritystoimintaa, työllisyyttä ja vientiä edistävät veromuutokset
SDP tukisi yritystoimintaa ja työllisyyttä ensisijaisesti pitämällä julkiset palvelut kunnossa. Osaavan ja terveen työvoiman saatavuus sekä kattava infrastruktuuri ovat Suomen keskeiset menestystekijät, joita vahvistetaan hyvien julkisten palvelujen avulla. Lisäksi ansiotuloveronalennukset sekä pienipalkkaisimmille suunnattu työtulotuki helpottaisivat yrityksiä työvoiman saamisessa. Uusien veroporsaanreikien sijaan SDP pitää veropohjat tiiviinä, mikä varmistaa reilun kilpailun. Kansainvälisen veronkierron suitsiminen hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria kotimarkkinayrityksiä. 
SDP esittää myös eräitä erityisesti aloitteleville yrityksille suunnattuja sekä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. SDP helpottaisi osaajien työllistämistä startup-yrityksiin poistamalla työperäisten muuttojen esteitä sekä kannustinjärjestelmien verotuksen epäkohtia. SDP nostaisi arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan 30 000 euroon vuodessa, mikä pienentäisi valtion verotuloja 87 miljoonalla eurolla. Muutoksella kevennetään aloittelevien ja pienten yritysten hallinnollista taakkaa ja kannustetaan uusia yrittäjiä. 
SDP tukisi kasvuyrittäjiä ja työllistymistä ensimmäisen työntekijän palkkausvähennyksellä. Se rajattaisiin määräajaksi yrityksiin, jotka palkkaavat ensimmäisen perheen ulkopuolisen työntekijän. Uuden työntekijän palkkaa voisi vähentää 20 000 euroa seuraavan vuoden tuloksesta, eli vähennys pienentäisi valtion verotuloja keskimäärin 5 000 euroa työntekijää kohden. Vähennys toteutettaisiin alueellisena kokeiluna, jota voitaisiin laajentaa tulosten myötä koko maahan. Pieni- ja keskituloisille suunnatut ansiotulojen kevennykset hyödyttäisivät SDP:n vaihtoehdossa myös yrittäjiä. 
SDP esittää myös energiaveron palautukseen väliaikaista 20 miljoonan euron lisäystä EU-lainsäädännön sallimalle enimmäistasolle, millä estettäisiin suomalaisen työn siirtymistä halvemman tuotannon maihin. Energiaverotuksen osalta (teollisuuden alennettu verokanta ja nk. ener- giaveroleikkuri) tukien rakennetta tulee uudistaa niin, että osa tuista kohdistuu energiatehokkuutta, tuottavuutta ja uusia energiaa säästäviä investointeja tukemaan. Lisäksi SDP puolittaisi väylämaksut niiden vuoden 2018 budjetin mukaisesta tasosta. Se pienentäisi valtion verotuloja 24 miljoonalla eurolla, mutta parantaisi suomalaisten satamien kilpailuasemaa suhteessa kilpailijoihin erityisesti Suomenlahdella. 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 
01. Ansio- ja pääomatuloverot 
Esitämme tuloveroasteikkoihin ja tuloverolakiin oikeudenmukaisia muutoksia, jotka tukevat työllisyyttä ja kasvua. SDP keventäisi pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkeläisten sekä etuuksien saajien verotusta. Palkansaajan verotus kevenisi noin 5 000 euron kuukausituloihin saakka, kun vertailukohtana käytetään hallituksen budjettia. Alle 5 000 euron kuukausituloilla käteen jäisi keskimäärin noin 10 euroa enemmän kuussa kuin hallituksen mallissa. Kaikkein eniten tulot kasvaisivat alle 1 500 euroa tienaavilla palkansaajilla, jotka saisivat verotuksen yhteydessä niin kutsuttua työtulotukea. Toisaalta yli 90 000 euroa vuodessa tienaavien ansiotulojen verotusta kiristettäisiin kahdella prosentilla. 
Eläkeläisten verotusta SDP laskisi hallituksen malliin verrattuna enemmän 3 600 euron tuloihin asti. Pienituloisimpien eläkeläisten tulot kasvaisivat kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotusten myötä. Etuuksien saajien verotus alenisi, kun tulot jäävät alle 2 000 euroon kuukaudessa. SDP uudistaisi myös kotitalousvähennystä siten, että myös pienituloisimmat voisivat hyötyä siitä. 
Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verotukseen monin tavoin. SDP kiristäisi miljoonaperintöjen verotusta nostamalla suurimpien lahjojen ja perintöjen veroastetta kahdella prosenttiyksiköllä, mikä tuottaisi 59 miljoonaa euroa. SDP nostaisi pääomatuloverokantoja nykyisistä 30 ja 34 prosentista 32 ja 35 prosenttiin. Tämä toisi 145 miljoonan euron lisäverotuoton. 
Valtaosa SDP:n vaihtoehtobudjetin lisäverotuotoista perustuisi verokantojen korotusten sijaan veropohjan tiivistämiseen. Veropohjan tiivistämiseksi esitetään muun muassa omistamisen verotukseen liittyviä seuraavia uudistuksia.  
SDP tiivistäisi veropohjaa luopumalla hallituksen viime vuonna käyttöön ottamista yrittäjävähennyksestä (ns. apteekkarivähennys) sekä metsälahjavähennyksestä. Niitä voidaan pitää perusteettomina, sillä niiden vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun ovat vähäiset. Lisäksi rajattaisiin veropohjaa kaventavien, muun muassa verosuunnitteluun liittyvien luovutustappioiden ja muiden tappioiden vähennysoikeutta. Näillä uudistuksilla kertyisi noin 160 miljoonan euron lisäverotulot, joista valtion osuus olisi 106 miljoonaa. Osinkojen veropohja vuotaa monin tavoin. 
SDP tiivistäisi veropohjaa perimällä ulkomaisien rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamista osingoista viiden prosentin lähdeveron, jonka arvioidaan tuottavan valtiolle 400 miljoonan euron verotulot. Saksassa vastaava vero on 15 prosenttia ja se saattaa rahastosijoitukset tasapuolisempaan asemaan suorien osakesijoitusten kanssa. Seuraavalla vaalikaudella SDP uudistaisi listaamattomien osakeyhtiöiden verotusta siten, etteivät varakkaat yksityishenkilöt voi välttää veroja kierrättämällä tulojaan osakeyhtiöiden kautta. 
SDP verottaisi sijoitusvakuutuksiin ja vakuutuskuoriin kertyneitä tuottoja ottamalla käyttöön vakuutusten arvoon perustuvan maltillisen veron, joka pohjautuu Ruotsissa käytössä olevaan veromalliin. Verotuotot kasvaisivat näin noin 168 miljoonalla eurolla. SDP verottaisi myös sijoitusten todellista tuottoa, kun niitä nostetaan tai sijoituksia luovutetaan, jotta suuria tuottoja ei verotettaisi kevyemmin kuin pieniä. Samalla varmistettaisiin, että mahdolliset vakuutusten sijoitustappiot voidaan vähentää vastaavista tuotoista. Pidemmällä aikavälillä vakuutuskuorten ja muiden vastaavien sijoitustuotteiden verokohtelu tulisi saattaa vastaavaksi kuin suorien sijoitusten. Tämä estäisi vakuutuskuorten käyttämisen veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Samalla varmistettaisiin, että näistä sijoitustuotteista aiheutuvat tappiot olisivat vähennyskelpoisia sijoitustuotoista. 
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 128 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen nyt osinkoverosta vapautetuille yhteisöille suunnatusta osinkolähdeverosta, joka pohjaa Saksan malliseen ulkomaisiin ja kotimaisiin rahastoihin kohdistuvaan veroon. 
Vastalauseen lausumaehdotus 129 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen tuloveroasteikon muuttamisesta siten, että 90 000 euroa ylittävien tulojen osalta ansiotuloveroprosentti nousee kahdella prosenttiyksiköllä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 130 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työtulo- ja eläketulovähennysten korotuksesta ja oikeudenmukaisemmasta kohdennuksesta niin, että pieni- ja keskituloiset hyötyisivät enemmän, ja että hallitus antaa esityksen työtulovähennyksen muuttamisesta työtulotueksi kaikkein pienipalkkaisimmilla ja pienituloisimmilla yrittäjillä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 131 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 3 505 euroon. 
Vastalauseen lausumaehdotus 132 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen alemman pääomaverokannan nostosta 32 prosenttiin ja ylemmän pääomaverokannan nostosta 35 prosenttiin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 133 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä sijoitusvakuutusten sekä vakuutuskuorien verotusta koskevan lakiesityksen, jolla saatetaan niiden verokohtelu tasapuolisemmaksi suhteessa suoriin sijoituksiin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 134 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnalle esityksen kasvuyritysten työllistämisen edistämisestä, jossa osakepalkkion verotuksesta saisi huojennuksen silloin, kun saadun osakkeen myyntiä on rajoitettu, ja työsuhdeoption verotusta huojennettaisiin vastaavasti. 
Vastalauseen lausumaehdotus 135 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnalle esityksen kasvuyritysten työllistämisen edistämisestä, jossa ulkomailta työn vuoksi muuttavien työnantajalta saamat muuttokorvaukset katsottaisiin verovapaiksi kustannusten korvauksiksi ja vastaavat itse maksetut muuttokulut saisi vähentää verotuksessa, sekä lisäksi ryhtyy viivyttelemättä selvittämään vastaavan verokohtelun laajentamista kotimaisiin työperäisiin muuttoihin. 
Vastalauseen lausumaehdotus 136 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnalle esityksen yrittäjävähennystä koskevan tuloverolain 30 a §:n kumoamisesta. 
Vastalauseen lausumaehdotus 137 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnalle esityksen metsälahjavähennystä koskevien tuloverolain 55 a ja 55 b §:n kumoamisesta. 
Vastalauseen lausumaehdotus 138 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen uudistamisesta kotitaloustueksi, sen alarajan poistamisesta, sen enimmäismäärän laskemisesta 400 eurolla energiaremontteja lukuun ottamatta ja tuloverolain 127 b §:n korvausprosenttien korottamisesta yli 70-vuotiaiden hoivapalveluissa sekä aloittaa valmistelun kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla yhtiöissä toteuttaviin remontteihin. 
02. Yhteisövero  
Yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkausvähennys  
Esitimme jo vuoden 2016 vaihtoehtobudjetin yrittäjäpaketissa yksinyrittäjän palkkausvähennystä. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voi vähentää seuraavan vuoden tuloksesta 20 000 euroa.Työllistämisvähennys toteutetaan alueellisena kokeiluna, joka laajennetaan myönteisten tulosten myötä koko maahan. Tukeen varataan 20 miljoonaa euroa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 139 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen verovähennystä koskevasta kokeilusta siten, että työnantaja voi vähentää tilikauden verotettavasta tuloksesta ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkasumman, kuitenkin enintään 20 000 euroa. 
04. Perintö- ja lahjavero 
SDP kiristäisi perintöjen verotusta 59 miljoonalla eurolla painottamalla veronkorotukset suurimpiin perintöihin. Verokannat palautettaisiin vuoden 2016 tasolle ja lisäksi yli miljoonan euron lahjojen ja perintöjen verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 140 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen yli 1 000 000 euron perintöjen ja lahjojen verotuksen kiristämisestä 2 prosenttiyksiköllä sekä I että II veroluokassa sekä perintö- ja lahjaverokantojen palauttamisesta muutoin vuoden 2016 tasolle. 
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 
01. Arvonlisävero  
Esitämme uudistusta, jossa arvonlisävelvollisuuden alaraja nostetaan nykyisestä 10 000 euron vuosittaisesta liikevaihdosta 30 000 euroon. Yrittäjyyteen kannustava ja pientä yritystoimintaa olennaisesti helpottava uudistus on luontevaa jatkoa sille, että valtiovarainministerinä Antti Rinne nosti vuonna 2015 arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 8 500 eurosta nykyiseen summaan. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen edellyttää EU:ssa poikkeuslupaa, mutta sen saaminen on todennäköistä, sillä monissa EU-maissa alaraja on korkeampi kuin 30 000 euroa. 
VATT:n tutkimuksen mukaan nykyinen alaraja estää pienten yritysten kasvua. Se arvioi myös arvonlisäverojen raportoinnin aiheuttamiksi hallinnollisiksi kuluiksi 1 600 euroa, joka on pieneen liikevaihtoon nähden kohtuuton. Järjestelmää monimutkaistava huojennusjärjestelmä ei ole käytössä muissa EU-maissa, joten siitä voidaan luopua. Esitys vähentää verotuloja 87 miljoonaa euroa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 141 
Eduskunta edellyttää, että hallitus hakee neuvoston direktiivin (2006/112/EY) 395 artiklan mukaista poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 10 000 euron liikevaihdosta 30 000 euron liikevaihtoon.  
10. Muut verot 
03. Autovero  
Hallitus esittää ohjelmansa mukaisesti autoveron laskemista niin, että verotuottovaikutus vuoden 2019 tasolla on noin 200 miljoonaa euroa. Näin suuret autoveron kevennykset eivät ole perusteltuja, ja esitämme, että osa autoveron alennuksista perutaan. Vuonna 2019 autoveron tuotto voisi olla 65 miljoonaa hallituksen esittämää suurempi. Veronkevennyksen sijaan uudistettaisiin auto- ja ajoneuvoverotusta niin, että se ohjaisi vielä nykyistä tehokkaammin pienipäästöisen auton hankintaan. Näin keski- ja suuripäästöisten rekisteröitävien autojen verotus kasvaisi ja sähköautojen verotus voitaisiin laskea lähelle nollaa. SDP myös keventäisi työsuhdeautoina käytettävien sähköautojen ja lataushybridien verotusta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 142 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen autoveron kevennyksen osittaisesta perumisesta siten, että autoverotusta uudistettaisiin niin, että se ohjaisi nykyistä tehokkaammin pienipäästöisen auton hankintaan. 
Vastalauseen lausumaehdotus 143 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen työsuhdeautoedun uudistamisesta siten, että edulla suosittaisiin täyssähköautoja ja lataushybridejä, jotta siirtymää sähköautoihin vauhditettaisiin. 
07. Ajoneuvovero 
On selvää, että liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää verotuksen käyttöä päästöjen vähentämisessä. Ajoneuvovero on keskeinen työkalu, jolla ohjataan valitsemaan vähäpäästöinen kulkuneuvo. Ilmastonmuutos edellyttää, että ajoneuvoveron ohjausvaikutusta vahvistetaan entisestään. Tämä edellyttää, että pienipäästöisten ajoneuvojen veroa leikataan ja vastaavasti suuripäästöisimpien autojen veroa voidaan korottaa. 
Ajoneuvoveron päästöporrastusta tulisi kiristää siten, että se kannustaa erityisesti sähköautojen sekä sähköllä ladattavien hybridien hankintaan. Päästöjen vähentäminen onnistuu tehokkaimmin, kun lisää pienipäästöisten uusien autojen hankintaa, sillä nyt hankittavat uudet autot ovat liikenteessä vielä vuosien jälkeen. Siksi ajoneuvoveron alennukset tulisi kohdistaa pelkästään niihin ajoneuvoihin, joiden päästöt ovat alemmat kuin ensirekisteröidyssä henkilöautossa keskimäärin (arvio 116 g/km vuonna 2018). Samalla ajoneuvoveron päästöporrastusta tulisi kiristää vuoden 2017 tasosta siten, että sähköautojen ja muiden kaikkein pienipäästöisimpien ajoneuvojen vero laskee enemmän kuin hallituksen esityksessä. Kaikkein suuripäästöisimpien autojen ajoneuvoveroa tulee vastaavasti korottaa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 144 
Eduskunta edellyttää, että hallitus toimeenpanee ajoneuvoverolain liitteen muutoksen seuraavasti: ajoneuvoveron perusvero pysyy vuoden 2017 tasolla niillä ajoneuvoilla, joiden hiilidioksidipäästö on 116 grammaa kilometriltä; laskee porrastetusti tätä pienempipäästöisillä ajoneuvoilla; ja nousee porrastetusti tätä suurempipäästöisillä ajoneuvoilla, siten, että liikenteen päästöt laskevat ja ajoneuvoveron kokonaistuoton arvioidaan pysyvän nyt esitetyllä tasolla.  
19. Muut veronluonteiset tulot 
06. Väylämaksut 
Väylämaksu on puolitettu vuosina 2015—2018 osana rikkikompensaatiota ja työmarkkinaratkaisua siten, että väylämaksua alennettiin lastialuksia ja parhaita jääluokkia painottaen. Vientiteollisuuden logistiikkakustannusten alentamiseksi ja Suomen satamien kilpailukyvyn parantamiseksi väylämaksuja on perusteltua alentaa edelleen. Väylämaksut tulee edelleen puolittaa painottaen parhaita jääluokkia, joilta maksu poistuu kokonaan. Maksun tuotto alenee 24 miljoonaa euroa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 145 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen väylämaksujen alentamisesta viennin kilpailukyvyn edistämiseksi painottaen parhaita kahta jääluokkaa, joilta maksu tulee poistaa kokonaan. 
09. Muut verotulot 
Terveysperusteinen vero
Haittaveroilla voidaan edistää terveyttä. Makeisveron tilalle tulee valmistella uusi terveysperusteinen vero, jolla kerättäisiin 102 miljoonaa euroa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti tällaista veroa kaksi vuotta sitten yksimielisessä mietinnössään. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 146 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen terveysperusteisesta verosta, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon terveyteen vaikuttavat osatekijät. 
Voimalaitosvero
SDP ottaisi myös käyttöön voimalaitosveron, jolla kerättäisiin 85 miljoonaa euroa. Se koskisi päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä muita energiatukiin perustuvia ylisuuria voittoja. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 147 
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa valtiollisena kiinteistöverona toteutettavan voimalaitosveron valmistelun, joka koskee päästökaupasta ansiottomasti hyötyneitä sekä ylisubventoituja voimaloita. 
Kaivosvero 
SDP varmistaisi luonnonvarojen kestävän käytön kaivannaisten arvoon perustuvalla kahden prosentin kaivosrojaltiverolla. Sen tuotoksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Näin Suomi saa kohtuullisen korvauksen kansallisvarallisuuden hyödyntämisestä ja siitä aiheutuvista riskeistä sekä kustannuksista. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 148 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen kaivosrojaltiverosta, jolla varmistetaan luonnonvarojen kohtuullinen korvaus kansallisvarallisuuden hyödyntämisestä ja siitä aiheutuvista riskeistä sekä kustannuksista. 
Rahoitustoimintavero
Rahoitusala on aukko arvonlisäveron veropohjassa. Sen vuoksi esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja Tanskassa on käytössä rahoitusalan arvonlisään kohdistuva erillinen vero (Financial Activities Tax). SDP paikkaisi aukon ottamalla käyttöön pohjoismaisen mallin mukaisen rahoitusalan arvonlisään kohdistuvan veron, jolla kerättäisiin 230 miljoonaa euroa. Tällainen rahoitustoimintavero oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen analyysin mukaan parhaita tulonlähteitä Europan unionin omien varojen keräämiseksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 149 
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen rahoitusverosta, joka valmistellaan muiden Pohjoismaiden mallin mukaan. 
Osasto 13 
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET 
03. Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 
01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot  
Sinivalkoisen omistamisen ohjelmassa linjataan laajasti SDP:n omistajapolitiikan tavoitteita sekä omistamisen suhdetta elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kokonaisuuteen. Valtion omistajalinjan tulee tukea myös elinkeinopolitiikan uudistamista sekä uutta luovaa liiketoimintaa. Valtion omistajapolitiikalla vahvistetaan omistajuutta kansallisesti tärkeillä aloilla ja torjutaan Suomen ajautumista tytäryhtiötalouteen. 
Valtion tulee säilyttää määräysvalta sellaisissa valtionyhtiöissä, joissa turvataan strategisia intressejä, kuten huoltovarmuus sekä infrastruktuuri. SDP on esittänyt erityisesti pk-yrityksien vientiä tukevan erityisyhtiön perustamista yhteistyössä valtion ja yksityisen sektorin kanssa. Valtion kehittämisyhtiö Vake Oy:n tehtävä ja toimenkuva ja työnjako muiden toimijoiden kanssa vaatii selkeyttämistä. 
Tuetaan aktiivisella omistajapolitiikalla kotimaista omistajuutta, kasvua ja investointeja ja laajennetaan viennin pohjaa. 
Perustetaan erityisesti pk-yrityksien vientiä tukeva erityisyhtiö yhteistyössä valtion ja yksityisen sektorin kanssa. 
Valtion omaisuuden myyntituloista tulisi osa sijoittaa tulevaisuusinvestointeihin, kuten T&K&I-panostuksiin, osaamiseen sekä infran parantamiseen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 150 
Eduskunta edellyttää, että valtion erityisen tuottavaa omaisuutta ei tulisi myydä.  
Osasto 15 
LAINAT 
03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 
Sosialidemokraattien esittämien tulo- ja menoehdotusten yhteisvaikutuksena valtion nettolainanotto vähenee 525 miljoonaa euroa valiokunnan mietintöön verrattuna. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin, 
että edellä ehdotetut 150 lausumaa hyväksytään ja 
että yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamuslause hyväksytään. 
Helsingissä 14.12.2018
Timo
Harakka
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Maria
Tolppanen
ps
Pia
Viitanen
sd
Riitta
Myller
sd
Joona
Räsänen
sd
Harry
Wallin
sd
VASTALAUSE 2 vihr
Yleisperustelut
Vihreä tulevaisuusbudjetti 2019 rakentaa pohjaa isoille uudistuksille, jotka seuraavan hallituksen on tehtävä. Ilmastonmuutosta on torjuttava, koulutukselle on tehtävä kunnianpalautus ja sosiaaliturva on uudistettava kantamaan kaikkia. Vihreä tulevaisuusbudjetti on myös arvovalinta köyhyyden vähentämisen, suomalaisen luonnon ja Suomen globaalin vastuun puolesta.  
Vihreiden vaihtoehto on tasapainoinen esitys suhteessa hallituksen esitykseen. Toisin sanoen, nämä arvovalinnat on mahdollista tehdä ottamatta enempää velkaa kuin hallitus. Pienennämme myös tuloeroja, parannamme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähennämme köyhyyttä. Mittavat panostukset koulutukseen tukevat työllisyyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.  
Hiilineutraali Suomi 2030 
Meillä on vielä toivoa, mutta ei juurikaan aikaa. YK:n ilmastopaneeli IPCC:n tuore raportti kertoo, että vielä on mahdollista välttää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset ja rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen. Se edellyttää kuitenkin, että teemme enemmän ja nopeammin kuin mitä olemme tähän mennessä suunnitelleet. Vihreät lähtevät siitä, että Suomesta pitää tehdä hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, minkä jälkeen on tavoiteltava negatiivisia päästöjä.  
Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan sokea piste on bioenergian ja hakkuiden kasvattaminen tavalla, joka puolittaa metsissämme olevan hiilinielun. Se tekee tyhjäksi kaikilla muilla sektoreilla tehtävät päästövähennykset ja tekisi tyhjäksi kaikki vuoteen 2030 mennessä suunnitellut päästövähennykset.  
Hakkuita ei voida kestävästi kasvattaa, joten energiantuotannossa on panostettava enemmän aurinkoon, tuuleen, älykkääseen sähköverkkoon ja energiatehokkuuteen. Ensi vuoden budjettiin tarvitaan enemmän tukea uusiutuvan energian tarjouskilpailuun ja energian pientuotannon vauhdittamiseen.  
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös parasta elinkeinopolitiikkaa. Kaikki nämä toimet tukevat elinkeinojen uudistamista, kestävää talouskehitystä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on suuri bisnesmahdollisuus suomalaisille, jos uskallamme uudistua ja katsoa tulevaisuuteen.  
Vauhtia liikenteen murrokseen  
Hallituksen ehdotukset liikenteen ohjaamiseksi kestävälle uralle eivät ole riittäviä eivätkä liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet ole täyttymässä. Joukkoliikennettä tuetaan liian vähän ja yksityisautoilua liikaa. Nestemäisiä biopolttoaineita korostetaan liikaa ja sähköautoja liian vähän. On otettava loikka kestävän liikkumisen aikaan. 
Suomi on siirrettävä raiteille. Tarvitsemme pitkän aikavälin suunnitelman ja toteutusohjelman rataverkon uudistamiseksi. Raideliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä sekä henkilöautoihin että lentoliikenteeseen nähden on parannettava. Tämä edellyttää isojen kaupunkien välisten ratayhteyksien laadun kohentamista ja matka-aikojen lyhentämistä. Myös suurten kaupunkiseutujen raitiotieverkkojen rakentamista on tuettava ilmaston kannalta kestävän työmatkaliikenteen edistämiseksi.  
Henkilöliikenteen sähköistymistä pitää vauhdittaa. Sähköautot tulee vapauttaa auto- ja ajoneuvoverosta viiden vuoden määräajaksi, jotta autokanta uusiutuisi nopeammin. Samaan aikaan laajennetaan latausverkkoa, jotta ihmiset rohkaistuvat hankkimaan sähköautoja. Myös sähköpyörien hankintaa tulee määräaikaisesti tukea. Biopolttoaineet pitää säästää ensisijaisesti raskaaseen liikenteeseen sekä lento- ja laivaliikenteeseen.  
Torjutaan ilmastonmuutosta leikkaamalla fossiilitukia  
Maamme nojaa edelleen voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin lämmityksessä. Fossiiliset polttoaineet saavat edelleen vuosittain noin miljardin euron verran verotukia. Suurimmat tuensaajat ovat dieselin käyttö, kevyen polttoöljyn käyttö työkoneissa sekä turve. On luotava uskottava suunnitelma siitä, kuinka tämä riippuvuus katkaistaan ja mitä rakennetaan tilalle. Fossiilitukien alasajo on käynnistettävä pikaisesti.  
Hallitus korottaa turpeen veroa, mutta vero jää edelleenkin alemmalle tasolle kuin mitä se oli hallituksen aloittaessa. Turpeen tukeminen on haitallista niin ilmaston kuin luonnonsuojelun näkökulmasta. Mittavaa tukea ei voi lakkauttaa kerralla, koska se kannustaisi kivihiilen ja muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöön, mutta esitämme veron korottamista tuplasti hallituksen esitykseen nähden.  
Dieselin ja työkoneiden verotukia leikkaisimme ensi vuonna noin neljänneksellä. Dieselin verotuen leikkaus parantaisi vaihtoehtoisten polttoaineiden ja raideliikenteen kilpailuasemaa. Dieseliä käyttäville henkilöautoille korotettu polttoainevero hyvitettäisiin ajoneuvoverossa, joten esitys ei tuo heille muutosta nykytilaan. Työkoneiden verotuen leikkaus taas kannustaa siirtymään biopohjaisiin vaihtoehtoihin.  
Karsitaan tehottomia tai ympäristölle haitallisia tukia  
Yritystukia maksetaan noin 4 miljardin euron edestä. Vain 11 prosenttia tuista on taloutta uudistavia, ja useiden tukien tehottomuudesta on selkeää näyttöä. Hallitus ei ole kyennyt leikkaamaan tukia, vaikka tukia karsimalla edistetään elinkeinojen uudistumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.  
Perusteettomana ja ilmastolle haitallisena lakkauttaisimme myös teollisuuden päästökauppakompensaation, joka on tämän hallituksen uusi tuki raskaalle teollisuudelle. Se on tehoton, eikä kannusta teollisuuden uusiutumista vähähiilisemmäksi. Samoin lakkauttaisimme teollisuuden energiaverojen palautukset, joita saavat paljon energiaa käyttävät yritykset, joista useimmat maksavat sähköstäkin alennettua veroa.  
Ympäristölle haitallisena tukena lopettaisimme mm. kaivosten alennetun sähköveron. Energiaintensiivistä ja paljon saastuttavaa kaivosteollisuutta tulee verottaa korkeamman sähköveroluokan mukaan, jossa se oli ennen tätä hallitusta.  
Tehottomana yritystukena leikkaisimme ns. irtaimen käyttöomaisuuden poistoja ja matkustajaliikenteen tukea. Lisäksi peruisimme hallituksen tekemät viimeiset korotukset kuljetustukeen ja kauppa-alusten verotukeen. 
Työmatkaliikenteen tuet pitää päivittää tukemaan kestävää liikkumista. Nykyisellään ne kannustavat yksityisauton käyttöön silloinkin, kun vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja olisi tarjolla. Työmatkavähennyksiin tarvitaan myös rakenteellista uudistusta, jotta ne kohtelisivat eri liikennemuotoja tasapuolisemmin. Lyhyellä aikavälillä kilometrikorvaukset on uusittava niin, että tuki rajataan voimakkaammin auton käytöstä syntyviin kustannuksiin. Työmatkavähennyksiä on korjattava kohti kilometriperusteisuutta, jotta ne kohtelisivat eri kulkumuotoja tasaisemmin. Nyt suuri osa tuesta kohdistuu yksityisautoiluun. Ensiaskeleena nostetaan omavastuuta ja pienennetään enimmäismäärää.  
Uusia haittaveroja käyttöön  
Haluamme siirtää verotuksen painopisettä haittaverojen suuntaan. Haittaverot ovat hyvä keino ohjata kulutusta ja tuotantoa kestävään ja terveelliseen suuntaan.  
Esitämme lentoveron käyttöönottoa, koska tällä hetkellä lentoliikenteen taloudellinen ohjaus ei ole riittävän tehokasta. Lentäminen on yksi ilmastolle haitallisimpia liikennemuotoja, ja lentoliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Silti kansainvälinen lentoliikenne on kokonaan vapautettu polttoaineverosta, EU:n päästökauppa kattaa vain rajatun osan lennoista eikä ulkomaan lennoista peritä myöskään arvonlisäveroa. Niin kauan, kun näin on, tarvitaan kansallisia toimia.  
Esitämme, että Suomi ottaa käyttöön kansallisen lentoveron esimerkiksi Ruotsin mallia seuraten. Ruotsissa lentovero määräytyy suhteessa lennon pituuteen, ja se peritään lentoyhtiöiltä. Hinta matkustajalle vaihtelee noin kahdeksasta 40 euroon. Ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän lentämisestä: yli puolet suomalaisista kannattaa lentoveron käyttöönottoa.  
Haittaverot ovat laajemminkin ajatellen hyvä keino ohjata kulutusta ja tuotantoa kestävään suuntaan ja torjua ilmastonmuutosta. Lentoveron lisäksi esitämme muoviveron käyttöönottoa sekä selvitystä eläintuotteiden verottamisesta. Vanhan makeisveron tilalle toisimme terveysveron, joka nojaisi lisätyn sokerin määrään.  
Luonnon monimuotoisuus uhattuna  
Ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on vakava uhka — kuudes sukupuuttoaalto on jo meneillään. Sitä vauhdittaa ilmaston lämpeneminen ja meillä Suomessa myös hallituksen tavoitteiden mukaisesti lisääntyvät metsänhakkuut. Tämän takia tarvitaan merkittäviä panostuksia luonnon monimuotoisuuden suojeluun. 
Panostamme luonnonsuojelualueiden hankintaan, soidensuojeluun ja metsäluonnon hoitoon sekä nopeutamme METSO-ohjelman toimeenpanoa. Alennamme Metsähallituksen tulostavoitetta, jotta luontoarvot pystytään paremmin huomioimaan valtion metsämailla. 
Ohjaamme rahoitusta Metsähallituksen luontopalveluille kosteikkojen ennallistamiseen ja lajirikkaiden perinnebiotooppien sekä lintuvesien hoitoon. Kohdennamme rahaa haitallisten vieraslajien torjuntaan. Parannamme virtavesien tilaa ja poistamme vaellusesteitä uhanalaisilta ja vaarantuneilta kalalajeilta. Turvaamme saimaannorpan pesintää.  
Ympäristöjärjestöt tekevät tärkeää ympäristökasvatus- ja valistustyötä. Lisäksi niiden rooli päätösten seurannassa ja laillisuusvalvonnassa on kasvanut, joten ne tarvitsevat lisää resursseja toimintansa vahvistamiseen.  
Globaali vastuu  
Maailmassa on pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Yli 20 miljoonaa ihmistä elää pakolaisina kotimaansa ulkopuolella. Haluamme auttaa ihmisiä lähtömaissa, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää kotejaan. Pakeneville ihmisille taas tarvitaan turvallisia reittejä suojaan. Suomen turvapaikkaprosessi on laitettava kuntoon ja kotoutumiseen on panostettava. Vihreille tämän ketjun jokainen lenkki on tärkeä. 
Haluamme, että tässä vaikeassa tilanteessa Suomi kantaa globaalia vastuuta ja kasvattaa pakolaiskiintiön 2 500 henkilöön. Hallitus on viime vuosina kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa radikaalisti ja kokeneiden turvapaikkajuristien mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut. Vaarana on, että prosessi ei tunnista haavoittuvassa asemassa olevia. Turvapaikkapolitiikka ja -menettely tarvitsee kokonaisarvion ja Maahanmuuttovirasto riittävät resurssit, jotta turvapaikkaprosessin laatu ja ihmisoikeuksien toteutuminen pystytään varmistamaan. 
Maahanmuuttajien kotouttamisesta huolehtivat käytännön tasolla kunnat, mutta niiden kotouttamiseen saamat kuntakorvaukset eivät ole ajan tasalla. Haluamme siksi korottaa korvauksia. On koko yhteiskunnan etu, että kotoutumiseen panostetaan ja maahanmuuttajat saadaan osaksi yhteiskuntaa ja mukaan työelämään. 
Kehitysyhteistyö on inhimillisin tapa vähentää köyhyyttä ja näköalattomuutta. Suomen maksaman rahoituksen taso on laskenut 0,41 prosenttiin BKTL:sta. Mittavat leikkaukset estävät ihmisten auttamisen heidän kotimaissaan. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja on kasvatettava pikaisesti. Tavoitteksi tulee ottaa, että Suomi saavuttaa YK:n suosittaman 0,7 prosentin tason kahden hallituskauden aikana. Sitä tukee päästökauppatulojen ohjaaminen takaisin kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. Tässä ajassa enemmän tukea tarvitsevat myös Ihmisoikeusliiton toiminta ja rauhantyö. 
Miljardiluokan panostukset koulutukseen  
Suomen tulevaisuuden menestys nojaa laadukkaaseen koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Koulutuksen tasa-arvo ja korkea taso eivät ole itsestäänselvyys, vaan niistä on pidettävä huolta jatkuvasti ja kaikilla tasoilla. Suomessa osaamiseen on ymmärretty panostaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Globaalissa taloudessa osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti.  
Sipilän hallitus on tehnyt koulutukseen historiallisen suuret leikkaukset. Se on leikannut varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, ammatillisesta opetuksesta, ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Tehdyt leikkaukset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon ja heikentävät sekä opetuksen että tutkimuksen laatua. Pidemmällä aikavälillä koulutusleikkaukset vievät pohjaa osaamiseen nojaavasta talouden kasvusta.  
Suomalaisen koulutuksen perustaa on rapautettu vakavalla tavalla, eivätkä viimeiset täsmäpanostukset riitä korjaamaan tehtyjä virheitä. Tarvitsemme miljardiluokan panostuksen osaamiseen ja koulutukseen kaikilla asteilla, taaperoista tohtoreihin. Panostamme vuoden 2019 budjetissa koulutukseen yhteensä yli 750 miljoonaa euroa. Pienemmät lisäpanostukset eivät riitä korjaamaan suomalaisen osaamispohjan vaarantamista. Rahoitamme koulutusinvestoinnit leikkaamalla joko ympäristölle haitallisia tai tehottomia tukia.  
Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Haluamme kasvattaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää, koska laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten oppimismahdollisuuksia ja ehkäistä syrjäytymistä. Hallituksen lakkauttama kaikkien lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon tulee palauttaa, ryhmäkokoja pienentää ja päivähoidon laatua parantaa.  
Haluamme tarjota kaikille lapsille laadukasta perusopetusta. Peruskoulujen resurssit tulee turvata, jotta jokainen opettaja voi kohdata oppilaat yksilöinä ja tukea heidän oppimistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäresursseja tulee ohjata erityisesti alueille ja kouluihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä ja koulutusta on jatkuvasti kehitettävä, jotta peruskoulu pystyy vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin.  
Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee harrastuksen. Jotta lapsen harrastaminen ei jäisi vanhempien tulotasosta kiinni, me tekisimme peruskoulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan pienituloisille maksuttomaksi ja toisimme kerhoihin lisää harrastusmahdollisuuksia.  
Ammatillisiin kouluihin tarvitaan enemmän aloituspaikkoja, enemmän lähiopetusta ja enemmän opettajia. Vain laadukas ja aidosti nuorten saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus antaa todelliset valmiudet työelämään tai jatko-opintoihin.  
Hallitus on lakkauttanut osaksi nuorisotakuuta kuuluvan nuorten aikuisten osaamisohjelman. Osaamisohjelman tavoitteena on ollut saattaa ammatillisen koulutuksen piiriin niitä nuoria, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun oppimäärän. Jotta nuorisotakuu vahvistuisi ja voisimme torjua syrjäytymistä tehokkaammin, me jatkaisimme osaamisohjelmaa myös tulevina vuosina.  
Suomen menestys nojaa korkeaan osaamiseen. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus suorittaa opintonsa hyvin, ja vain pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa huippuluokan tutkimuksen ja suomalaisen sivistyksen. Korkeakoulut tarvitsevat rahoitukseen tasokorotuksen, jossa on huomioitu myös hallituksen aiemmin tekemät indeksileikkaukset. Parantaisimme myös ahtaalle ajettujen valtion tutkimuslaitosten, kuten THL:n ja Syken, rahoitusta. 
Vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa 
Nuorten syrjäytyminen, opintojen keskeyttämiset ja koulutuksen periytyvyyden voimistuminen vaativat uusia toimia koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseksi. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tehokkain keino vähentää nuorten syrjäytymistä erityisesti silloin, kun pystytään antamaan erityistä tukea sitä tarvitseville. Ns. positiivinen diskriminaatio, jossa osoitetaan ylimääräisiä resursseja niitä eniten tarvitseviin päiväkoteihin tai kouluihin, tulisi ottaa pysyväksi osaksi valtakunnallisia rahoitusjärjestelmiä. 
Askeleet kohti maksutonta varhaiskasvatusta ovat askeleita kohti tasa-arvoista koulutusta. Peruskoulun päättävät ovat riskiryhmä, joka tarvitsee nykyistä enemmän tukea siirtyäkseen sujuvasti toiselle asteelle. Heille tulisi säätää oikeus tukiopinto-ohjaukseen, jossa saa yksilöllistä opinto-ohjausta tämän siirtymävaiheen yli. Pelkkä aloituspaikka toisen asteen opintoihin ei vielä riitä, sillä opinnoista tippuu matkan varrella moni tukea vaille jäänyt nuori. Pelkällä peruskoululla ei pärjää nykyisillä työmarkkinoilla, ja kouluttamattomuus kasvattaa syrjäytymisriskiä. Me tekisimme toisen asteen opinnoista maksuttomia kaikille.  
Maksuton toinen aste  
Toisella asteella suurella osalla opiskelijoista taloudellinen tilanne on vaikuttanut opintojen keskeyttämiseen sekä opintopaikan valintaan. Me haluamme tehdä toisen asteen opinnoista maksuttomia kaikille. Toisen asteen koulutuksen hintalappu vaihtelee suuresti: halvimmillaan ammatillisella puolella työvälineet saa noin sadalla eurolla, kun taas hiusalan opiskelijan tarvikkeet maksavat noin 800 euroa ja ylioppilastutkinnon hinta voi nousta  500 euroon. Aidosti maksuton toinen aste tarkoittaa sitä, että työvälineet ja oppikirjat kustannetaan jokaiselle opiskelijalle, jotta oppiminen ei jää lompakon paksuudesta kiinni.  
Kavennetaan tuloeroja  
Tuloerojen kasvu ja yhteiskunnan eriarvoistuminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Yhteiskunta, jossa tuloerot pysyvät kohtuullisina ja kaikki saavat samat mahdollisuudet hyvään elämään, on kaikille parempi. Kuitenkin hallitus jatkaa talouspolitiikkaa, jossa suurimmat leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan ja koulutuksen tasa-arvoon. Mahdollisuuksien tasa-arvo heikkenee ja eriarvoistuminen voimistuu. Samaan aikaan talouden liikkumavaraa käytetään hyvätuloisille suunnattuihin veronkevenyksiin.  
Me haluamme pysäyttää eriarvoistumisen ja kaventaa tuloeroja. Esitämme, että pienimpiin tuloihin kohdistuvaa verotusta kevennetään korottamalla kunnallisveron perusvähennystä. Perusvähennyksen korottaminen hyödyttää mm. työttömiä ja eläkeläisiä, jotka eivät hyödy ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä. 
Ansiotulojen verotus on Suomessa kohtuullisen progressiivista. Tuloerojen kannalta ongelmallisinta on se, että listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan erittäin kevyesti. Näiden osinkojen verotusta on kiristettävä tuloerojen kaventamiseksi. Tämä on perusteltua myös siksi, että nykyiset huojennukset ohjaavat osingonjakoa ja investointeja puhtaan taloudellisestakin näkökulmasta väärään suuntaan. 
Vähennetään köyhyyttä 
Sipilän hallitus on kautensa aikana leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja sairailta. Se on leikannut suoraan tuista, korottanut omavastuita ja jäädyttänyt etuuksia. Kelan maksamat etuudet pysyvät koko hallituskauden samalla tasolla, vaikka hinnat nousevat. Tukien ostovoima heikkenee ja köyhä konkreettisesti köyhtyy. 
Vaalien alla annetusta koulutuslupauksesta huolimatta hallituskauden suurimpia häviäjiä ovat opiskelijat, joiden tuista on leikattu eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Osansa hallituksen leikkauksista ovat saaneet työttömät, joita koetellaan lisäksi epäonnistuneella ja epäreilulla aktiivimallilla.  
Köyhiltä leikkaaminen on ollut arvovalinta, jota ei olisi ollut pakko tehdä. Indeksien jäädytys jatkuu myös ensi vuonna, vaikka hallituksella oli samaan aikaan valmius keventää palkansaajien verotusta. Sosiaaliturvan leikkauksilla on kipeät seuraukset: köyhien köyhyys syventyy ja yhteiskunnan eriarvoisuus voimistuu.  
Esitämme, että etuudet palautetaan indeksiin ja että työttömyysturvaan, pienimpiin päivärahoihin, takuueläkkeeseen ja opintotukeen tehdään lisäksi selvä tasokorotus. Sosiaaliturvan koko- naisuudistus on seuraavan hallituksen suururakka, mutta sitä ennen tarvitaan välitöntä apua kaikista köyhimmille. Perustulokokeilua on jatkettava ja laajennettava.  
Lapsiystävällinen Suomi  
Yli 100 000 lasta elää köyhässä perheessä. Me puuttuisimme perheiden eriarvoisuuteen korottamalla kotona lapsiaan hoitavien vanhempien vähimmäispäivärahoja ja sitomalla ne indeksiin. Perheet, joissa on työttömiä tai opiskelevia vanhempia, hyötyisivät näihin tukiin tehtävistä korotuksista ja veronkevennyksistä. Lisäksi perheet, joissa on pieniä lapsia, hyötyvät 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, lasten subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta sekä pienistä ryhmäkoista.  
Peruskoulujen aamu- ja iltapäivätoiminnasta tekisimme pienituloisille maksutonta. Perheet, joissa on isompia lapsia, hyötyisivät suuresti kokonaan maksuttomasta toisesta asteesta.  
Tekoja tasa-arvon edistämiseksi  
Vihreiden tulevaisuusbudjetti edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Perhevapaat uudistamme ensiaskeleena 5+5+5-mallin pohjalta niin, että äitien asema työelämässä paranee ja isien asema kotona vahvistuu. Isien omaa vapaata pidennetään ja vapaiden käyttö tehdään kaikille joustavammaksi.  
Palautamme kaikille lapsille tasa-arvoisen oikeuden päivähoitoon ja pienennämme ryhmäkokoja. Tämä parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja auttaa työntekijöitä tekemään työnsä hyvin. Otamme ensimmäiset askeleet kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Sitä annetaan kaikille 5-vuotiaille neljä tuntia päivässä. Näillä toimilla päivähoidon houkuttelevuus kasvaa ja naisten siirtyminen työelämään helpottuu. 
Puutumme naisiin kohdistuvaan väkivaltaan lisäämällä turvakotipaikkoja ja tekemällä turvakotiverkostosta kattavamman. Tuloeroja kaventavalla veropolitiikalla tasoitamme myös sukupuolten välisiä tuloeroja. 
Puhtia perustulokokeiluun 
Käynnissä oleva perustulokokeilu rajautuu työmarkkinatuen saajiin, ja kokeilun piirissä on vain 2 000 suomalaista. Kokeilua on laajennettava määrällisesti ja laadullisesti niin, että se kattaa useampia ihmisryhmiä, kuten itsensä työllistäjiä, yrittäjiä ja opiskelijoita. Vain kunnollisen kokeilun avulla voimme arvioida perustulon vaikutuksia eri väestöryhmissä ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Esitämme, että perustulosta käynnistetään laajempi kokeilu.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  
Vastalauseen lausumaehdotus 1 
Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää ilmastopolitiikan kunnianhimoa ja asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuonna 2030.  
Vastalauseen lausumaehdotus 2 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon tieteellisen tiedon koskien hakkuiden vaikutusta hiilinielujen kokoon ja pidättäytyy tavoittelemasta hakkuiden lisäämistä. 
Vastalauseen lausumaehdotus 3 
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman ilmastolle haitallisten fossiilitukien karsimiseksi vuosikymmenen aikana.  
Vastalauseen lausumaehdotus 4 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin uusiutuvan energian ja energian pientuotannon vauhdittamiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 5 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehostettuihin toimiin sähköpyöräilyn ja sähköautoilun edistämiseksi ja sähköautoilun vaatiman infrastruktuurin vahvistamiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 6 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireesti toimiin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 7 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin koulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi kaikilla koulutusasteilla.  
Vastalauseen lausumaehdotus 8 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimeen maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi alkaen 5-vuotiaiden ikäluokasta. 
Vastalauseen lausumaehdotus 9 
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää tehostetun tuen peruskoulun päättäville, jotta koko ikäluokka saadaan pidettyä opintiellä peruskoulun jälkeen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 10 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa koulujen iltapäiväkerhoissa.  
Vastalauseen lausumaehdotus 11 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti edistämään koulutuksellista tasa-arvoa siirtymällä myös oppimateriaalien osalta maksuttomaan toiseen asteeseen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 12 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa ahtaalle ajettujen valtion tutkimuslaitosten rahoitusta.  
Vastalauseen lausumaehdotus 13 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin peruuttaakseen indeksijäädytykset, jotka koskevat eri koulutustasojen valtionosuusindeksejä.  
Vastalauseen lausumaehdotus 14 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin tuloerojen kaventamiseksi ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 15 
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa jäädytetyt etuudet KEL-indeksiin, jotta etuuksien ostovoima turvataan.  
Vastalauseen lausumaehdotus 16 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää köyhyyttä tekemällä keskeisiin etuuksiin, kuten opintotuki, takuueläke ja työttömyyspäiväraha, selvän tasokorotuksen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 17 
Eduskunta edellyttää, että hallitus puuttuu lapsiköyhyyteen korottamalla lapsiperheiden tukia ja alentamalla maksuja.  
Vastalauseen lausumaehdotus 18 
Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa perustulokokeilua laajentamalla kokeiluun otettavien ihmisten joukkoa ja pidentämällä kokeilun kestoa.  
Vastalauseen lausumaehdotus 19 
Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kiireellisesti perhevapaajärjestelmän siten, että perheiden valinnanvapaus lisääntyy ja isälle kiintiöityä osuutta pidennetään.  
Vastalauseen lausumaehdotus 20 
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii lähisuhdeväkivallan torjuntaohjelman.  
Vastalauseen lausumaehdotus 21 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin nuorten maksuttoman ehkäisyn toteuttamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 22 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimeen parantaakseen esitystensä vaikutusarvioiden kattavuutta erityisesti perhe-, lapsi- ja sukupuolivaikutusten osalta.  
Vastalauseen lausumaehdotus 23 
Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa voimakkaammin julkisiin investointeihin, kuten homekoulujen korjaamiseen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 24 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee Suomi raiteille -ohjelman, jolla rataverkon tasoa parannetaan ja yhteyksiä nopeutetaan.  
Vastalauseen lausumaehdotus 25 
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa harmaan talouden torjuntaan käytettäviä resursseja ja ottaa aktiivisemman roolin kansainvälisen verovälttelyn kitkemiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 26 
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii aikataulutetun suunnitelman siitä, kuinka kehitysyhteistyön määrärahojen 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta saavutetaan.  
Vastalauseen lausumaehdotus 27 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kasvattaa Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti.  
Vastalauseen lausumaehdotus 28 
Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen parantamalla turvapaikkaprosessin laatua.  
Vastalauseen lausumaehdotus 29 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin siirtääkseen verotuksen painopistettä ilmasto- ja ympäristöhaittojen verottamisen suuntaan.  
Vastalauseen lausumaehdotus 30 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lento- ja muoviveron käyttöönottoa ja tekee selvityksen eläintuotteiden verottamisesta.  
Vastalauseen lausumaehdotus 31 
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman ympäristölle haitallisten ja tehottomien ympäristötukien karsimiseksi.  
Vastalauseen epäluottamusehdotus  
Kansainvälinen tiedeyhteisö vaatii kaikilta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, mutta Suomen hallitus ei vastaa tähän huutoon. Hallitus on kyvytön turvaamaan nielumme, ajamaan fossiilituet alas ja uudistamaan taloutemme. Tulevaisuuden — ja myös tämän päivän — menestystä vaikeuttavat myös mittavat koulutusleikkaukset, jotka rapauttavat osaamisen laatua ja heikentävät koulutuksen tasa-arvoa. Tasa-arvoa heikentävät myös edelleen jatkuvat sosiaaliturvan leikkaukset, jotka syventävät eriarvoisuutta. Myös kehitysyhteistyö ja luonnonsuojelu tarvitsevat parempaa resursointia, jotta pystymme rakentamaan parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmallekin. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.  
Yksityiskohtaiset perustelut
MÄÄRÄRAHAT 
Pääluokka 24 
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA 
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 
Hallituksen päätöksillä kehitysyhteistyön rahoitustaso putoaa kauas YK:n suosittamasta 0,7 %:n tasosta. Suomen maksaman rahoituksen taso on laskenut noin 0,4 prosenttiin BKTL:sta. Vuonna 2014 Suomi saavutti jo 0,6 prosentin tason mm. päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön ohjaamalla.  
Kehitysyhteistyö on inhimillisin tapa vähentää köyhyyttä ja näköalattomuutta. On tärkeää varmistaa, että Suomi uskottavasti tavoittelee hallitusohjelmaan kirjattua kansainvälistä 0,7 prosentin tavoitetta ja että kehitysyhteistyö kohdistuu edelleen kaikkein heikommassa asemassa oleviin ja 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuus ohjataan kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti köyhimmille LDC-maille.  
Monet keskeiset kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöt ovat joutuneet leikkaamaan toimintojaan, kun niiden rahoitukseen on kohdistunut jopa 40 prosentin leikkaukset. Tämä on vastoin itsenäisten ohjelmatukijärjestöjen toimintaa koskevien evaluaatioiden tuloksia, joissa todetaan kansalaisjärjestöjen työ kustannustehokkaaksi ja monipuolisia tuloksia myös vaikeissa olosuhteissa toimittaessa saavuttavaksi. Tässä ajassa enemmän tukea tarvitsevat myös Ihmisoikeusliiton toiminta ja rauhantyö.  
Vuoden 2015 aikana myös Suomeen saapui iso määrä turvapaikanhakijoita. Siihen vastatessaan Suomi on korostanut konflikteihin ja kriiseihin vastaamista jo niiden alkulähteillä ja ongelmien juurisyihin puuttumista. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tehokkaita keinoja kriisien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisemisessa. Myös Suomen rauhanvälityksen tuki kanavoidaan kehitysyhteistyömäärärahojen kautta.  
Leikkauksilla on väistämättä vaikutuksia miljoonien ihmisten elämään kehitysmaissa ja myös Suomen vaikutusvaltaan kansainvälisessä yhteistyössä sekä asemaamme pohjoismaisena toimijana. Nykyisen kehitysrahoituksen tasolla Suomen tuki monelle YK-järjestölle jää vaatimattomaksi. Suomi on vuosia ollut YK:n ympäristöohjelma UNEPin suurimpia rahoittajia, ja meillä on ollut järjestössä kokoamme suurempi painoarvo. UNEPin rahoituksen hiipuminen on esimerkki huonosti valitusta säästökohteesta kansainvälisissä järjestöissä. Ympäristö- ja ilmastokysymysten tulisi säilyä suomalaisena prioriteettina. YK:n hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimus edellyttävät kehittyneiltä mailta lisää rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan.  
Mittavat leikkaukset vähiten kehittyneissä maissa asuvien ihmisten tukeen sotivat vahvasti myös sitä periaatetta vastaan, että ihmisiä autettaisiin heidän kotimaissaan tai lähialueillaan. Kehitysyhteistyöllä on luotu elämisen mahdollisuuksia, näköaloja ja toivoa sinne, missä olosuhteet ajavat ihmisiä sotien, nälänhädän tai ympäristönmuutosten vuoksi pakolaisuuteen.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 24.30.66 lisätään 125 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.  
Pääluokka 25 
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
01. Ministeriö ja hallinto 
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin.  
EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.  
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja.  
Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 25.10.03 lisätään 2 000 000 euroa tuomioistuimille harmaan talouden torjuntaan.  
30. Syyttäjät 
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin.  
EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.  
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullokaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja.  
Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 25.30.01 lisätään 2 000 000 euroa syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan.  
Pääluokka 26 
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 
10. Poliisitoimi 
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin.  
EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.  
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullokaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja.  
Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 26.10.01 lisätään 2 000 000 euroa poliisille harmaan talouden torjuntaan. 
40. Maahanmuutto 
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Laadukas ja ihmisoikeusperustainen turvapaikkaprosessi on oikeusvaltiossa välttämättömyys. Maahanmuuttoviraston toiminnassa tulee turvata se, että jokaisen turvapaikkaa hakevan ihmisen turvapaikkahakemus käsitellään parasta ja luotettavinta mahdollista tietoa käyttäen sekä yksilön oikeusturvaa kunnioittaen. Jokaisen hakijan turvapaikkahakemus on käsiteltävä yksilöllisesti.  
Turvapaikkaprosessin tulee olla läpinäkyvä ja johdonmukainen, ja hakijalle tulee antaa asianmukaista tietoa prosessin etenemisestä. Tähän on varattava riittävät resurssit. Turvapaikkatutkintajärjestelmää on kehitettävä tunnistamaan kidutuksen uhri paremmin, samoin alaikäisten hakijoiden osalta lapsen edun toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsia ei tule ottaa säilöön.  
Jokaiselle turvapaikanhakijalle on taattava mahdollisuus saada riittävää oikeusapua ja käyttää ammattitaitoista avustajaa sekä tulkkia koko prosessin ajan, erityisesti turvapaikkapuhuttelun aikana. Kielitaidon puutteet, epäluulo viranomaisia kohtaan ja monenlaiset haastavat elämäntilanteet ja traumaattiset kokemukset lisäävät oikeusavun merkitystä olennaisten tietojen antamisen ja toisaalta prosessin ohjaavuuden suhteen. Turvapaikkapolitiikka ja -menettely tarvitsee koko- naisarvion ja Maahanmuuttovirasto riittävät resurssit, jotta turvapaikkaprosessin laatu ja ihmisoikeuksien toteutuminen pystytään varmistamaan.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 26.40.01 lisätään 5 000 000 euroa turvapaikkaprosessin laadun parantamiseen.  
Pääluokka 28 
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 
10. Verotus ja tulli 
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin.  
EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.  
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja.  
Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 28.10.01 lisätään 2 000 000 euroa verottajalle harmaan talouden torjuntaan. 
90. Kuntien tukeminen 
Kunnissa on valtavasti kouluja, päiväkoteja ja hoitolaitoksia, joissa on home- ja kosteusvaurioita. Selvitysten mukaan sisäilmaongelmia on selvästi yli puolessa kouluista ja päiväkodeista, ja merkittävä kosteusvaurio on 12—18 %:ssa koulujen ja päiväkotien ja 20—26 %:ssa hoitolaitosten kerrosalasta. Home- ja kosteusvaurioisissa tiloissa oleilee jopa 300 000 henkeä, joista suuri osa on lapsia ja nuoria. Osa heistä on joutunut oleilemaan homerakennuksissa vuosikausia ja sairastunut loppuiäkseen. Tilanne on kohtuuton.  
Sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa jo 25 vuotta. Sen sijaan, että asia olisi korjattu, korjausvelan määrä on tuona aikana kaksinkertaistunut. Koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten korjausvelan määrä on jo noin 4,65 miljardia euroa. 
Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että valtio tukee oppilaitosten ja päiväkotien sekä sosiaali- ja terveysalan toimintayksikköjen korjausrakentamishankkeita kolmen vuoden aikana 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Avustusta myönnettäisiin kunnille niiden hakemuksesta ensisijaisesti hankkeisiin, joilla varmistetaan terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt. Hankekohtainen avustus olisi 15—25 % hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen ehtona kuntien tulisi sitoutua ylläpitämään ja korjaamaan omistamiaan kiinteistöjä pitkäjänteisellä, kestävällä ja ennakoivalla tavalla.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 32 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin vauhdittaakseen kuntien korjausrakentamishankkeita. 
Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia ja kouluvalmiuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hallituksen tulisi turvata riittävät resurssit lasten varhaiskasvatuksen laadun, henkilöstön työhyvinvoinnin ja pienten ryhmäkokojen takaamiseksi.  
Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa Euroopan alimpia. Aliedustettuina ovat erityisesti matalasti koulutettujen vanhempien ja maahanmuuttajaperheiden lapset. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi olla riippuvainen hänen vanhempiensa työmarkkina-asemasta. Kyse on ensisijaisesti lapsen oikeudesta, ei vanhemman. Erityisesti tämän vuoksi tulisi positiiviseen diskriminaatioon keskittyä valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen piirissä.  
Tutkimusten mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta ja ennaltaehkäisee olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Se on yksi tärkeimmistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista, ja sen rajaaminen voi kasvattaa lastensuojelun kustannuksia. Samalla subjektiivinen päivähoito-oikeus kuitenkin tukee perheitä, työnantajia ja laajemmin koko yhteiskuntaa.  
Varhaiskasvatuslaissa on määritelty varhaiskasvatukselle hyvät, haastavat ja pedagogista ammattitaitoa vaativat tavoitteet. Niiden toteutuminen edellyttää sopivan kokoisia lapsiryhmiä ja pedagogisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden riittävää mitoitusta jokaisessa lapsiryhmässä. Päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen ja ammattikasvattajien määrän väheneminen heikentävät varhaiskasvatuksen laatua.  
Hoitajamitoituksen heikennys myös lisää entisestään fyysisesti ja henkisesti kuormittavan, pienipalkkaisen ja naisvaltaisen alan kuormittavuutta ja heikentää alan työllisyyttä. Hallitus ei ole asianmukaisesti arvioinut esityksensä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon tai lapsen edun näkökulmasta.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  
Vastalauseen lausumaehdotus 33 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kokopäiväisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 34 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin palauttaakseen varhaiskasvatuksen hoitajamitoituksen ennalleen. 
Vastalauseen lausumaehdotus 35 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kannustaa/ohjaa kuntia kohdentamaan varhaiskasvatuksen resursseja voimakkaammin päiväkoteihin ja alueille, joissa tuen tarve on suuri.  
Vastalauseen lausumaehdotus 36 
Eduskunta edellyttää, että hallitus tukee lasten hyvinvointia tuomalla psykologin palveluita kuntien varhaiskasvatukseen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 37 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimeen maksuttoman varhaiskasvatuksen toimeenpanemiseksi alkaen 5-vuotiaiden ikäluokasta. 
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 
Koulutukseen tehtävät leikkaukset tulisi korvata leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia. Yksinomaan energiaverotuloihin kohdistuu 11 verotukea, joiden kokonaismäärä ylittää kaksi miljardia euroa.  
Energiaveromomentille kohdistuvista verotuista toiseksi merkittävin on työkoneissa käytetyn polttoaineen normia alempi verotus. Verotuki syntyy siitä, että tietyille työkoneille on annettu oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään mm. dieselmoottorilla varustetuissa liikkuvissa työkoneissa ja maa- ja metsätalouskoneissa.  
Esitämme, että verotuesta leikataan vajaa neljännes. Teknisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että siirretään verotuetun kevyen polttoöljyn käyttäjät dieselin käytön piiriin, mutta palautetaan heille osa veroista verotuksen yhteydessä.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 38 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kevyen polttoöljyn verotuen leikkaamiseksi.  
Energiaintensiivinen yritysten veronpalautus kohdistuu tällä hetkellä suuryrityksille ja pääasiallisesti saastuttavan talouden ylläpitämiseen. Paljon energiaa käyttävien yritysten verohuojennukset ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä verotuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuuttaan.  
Valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta, sillä mikään ei osoita tuen parantaneen yritysten kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyky ei ole kiinni energiaverosta. 
Energiaverotukien taloutta tukevien vaikutusten puuttumista selittää se, että teollisuus maksaa muutenkin sähköstä Suomessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa ja että yritysten energiaverot ennen palautuksia olivat keskimäärin vain 1—2 prosenttia liikevaihdosta vuosina 2011—2014. Energiaveronpalautusten laskutapa suosii suuria yrityksiä, ja yli 95 prosenttia palautuksista päätyykin kansainvälisille suuryrityksille.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 39 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin tehottomien ja ympäristölle haitallisten verotukien, kuten energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, poistamiseksi.  
Pääluokka 29 
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 
Hallitus leikkaa yleissivistävästä koulutuksesta. Eniten leikkaukset tuntuvat niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tarjoamalla kaikille lapsille hyvän peruskoulukokemuksen me ennaltaehkäisemme syrjäytymistä kustannustehokkaasti.  
Positiivinen diskriminaatio eli ylimääräisten resurssien osoittaminen alueille ja kouluihin, jotka niitä eniten tarvitsevat, on todettu erittäin tehokkaaksi tavaksi pidentää lasten myöhempää koulutaivalta. Meidän tulisi siis entistä enemmän kohdentaa koulutusrahoitusta niille, jotka hyötyvät siitä eniten.  
Ryhmäkokoja pienentävillä määrärahoilla opetuksen järjestäjä on voinut palkata resurssiopettajia jakotuntien lisäämiseen sekä samanaikaisopetukseen. Niillä on siis palkattu oikeita opettajia heikommin pärjäävien oppilaiden tueksi, edistetty oppimista ja parannettu opetuksen laatua. On kaikkien lasten etu, kun ryhmäkoot ovat riittävän pieniä, koska se mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen. 
Yleissivistävän koulutuksen laaturahat on käytetty esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin pedagogiseen kehittämiseen, kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin sekä kodin ja koulun yhteistyön tiivistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Lisäksi rahoja on käytetty opetuksen järjestäjien kouluttamiseen digitaalisten työkalujen käyttämiseen opetuksessa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 29.10.30 lisätään 70 000 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen. 
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 
Opintokeskusten toiminnassa opintoseteleillä rahoitettavan koulutuksen merkitys on kasvanut. Opintosetelien avulla voidaan poistaa tai alentaa opiskelijoilta perittäviä kurssimaksuja. 
Erityisesti maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa on tarvetta opintoseteleille. Vapaa sivistystyö on merkittävä maahanmuuttajien kouluttaja. Selvityksen mukaan vuonna 2014 vapaassa sivistystyössä opiskeli yli 50 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Vuonna 2018 astui voimaan vapaan sivistystyön uusi koulutustehtävä, ja sen mukaisesti vastuu maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen ja suurelta osin vapaan sivistystyön tehtäväksi. 
Opintokeskuksille uusi tehtävä on aiheuttanut suuren tarpeen opintoseteleille, sillä uutta luku- ja kirjoitustaidon opetukseen tarkoitettua valtionosuutta voi käyttää ainoastaan opiskelijoihin, joilla opinnot ovat sisällytetty osaksi kotoutumissuunnitelmaa. Opintokeskusten järjestämät koulutukset ovat kuitenkin osoittautuneet hyvin suosituiksi ja soveltuviksi erityisesti pidempään maassa oleskelleille henkilöille, joilla ei ole enää kotoutumisaika voimassa. Tällaisia ovat esimerkiksi kotiäidit, joille opintokeskusten yhteistyössä järjestöjen kanssa tarjoamat joustavat kurssit lastenhoitomahdollisuuksineen soveltuvat paremmin kuin kokoaikainen opiskelu. 
Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksille on siis ollut patoutunutta kysyntää, johon ei voida vastata uuden valtionosuuden turvin, vaan tarpeeseen tarvitaan lisärahoitukseksi opintoseteleitä. Opintosetelien turvin voidaan järjestää koulutuksia, joilla sekä kotoutumisajalla olevat että pidempään maassa oleskelleet luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt saavat maksutonta, heille sopivaa opetusta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.10.31 lisätään 150 000 euroa opintokeskuksille myönnettäviin opintoseteliavustuksiin.  
20. Ammatillinen koulutus 
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 
Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista nuorten tulevaisuudesta. Laadukas ammatillinen koulutus antaa valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja ammattiin.  
Jo tehdyt leikkaukset ammatilliseen koulutukseen näkyvät muun muassa opettajien ja lähiopetuksen vähenemisenä sekä koulutustarjonnan supistumisena. Lisäksi koulutuksen alueelliseen saatavuuteen tulee merkittäviä heikennyksiä. Laadukas ammatillinen koulutus tarkoittaa myöhemmin osaavaa työvoimaa, josta on jo kova pula monilla aloilla.  
Ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi hallituskauden aikana toteutetut leikkaukset ammatilliseen koulutukseen on peruttava.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 29.20.30 lisätään 160 000 000 euroa ammatilliseen koulutukseen.  
(33.) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 
Hallitus on lakkauttanut osaksi nuorisotakuuta kuuluvan nuorten aikuisten osaamisohjelman. Osaamisohjelman tavoitteena on ollut saattaa ammatillisen koulutuksen piiriin niitä nuoria, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun oppimäärän. Jotta nuorisotakuu vahvistuisi ja voisimme torjua syrjäytymistä tehokkaammin, me jatkaisimme osaamisohjelmaa myös tulevina vuosina. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentti 29.20.33 säilytetään ja momentille lisätään 10 000 000 euroa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan.  
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 
Leikkaukset yliopistojen perusrahoitukseen ovat suoraan pois tutkimuksesta, opetuksesta ja tukipalveluista ja sitä kautta heikentävät ratkaisevasti yliopisto-opiskelijoiden mahdollisuutta suoriutua opinnoistaan hyvin.  
Säästöjen vaikutus näkyy jo yliopistojen toiminnassa ja henkilökunnan jokapäiväisessä työssä. Tilannetta pahentaa se, että perusrahoituksen lisäksi yliopistojen rahoituksen turvaavat indeksit on jäädytetty ja apteekkikompensaatio poistettu, minkä päälle yliopistoihin kohdistuu kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet leikkaukset. 
Yliopistot tarvitsevat rahoituksen tasokorotuksen, jossa on huomioitu kaikki tehdyt indeksileikkaukset ja muut edellä mainitut yliopistoihin kohdistuneet kiristykset. Pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus mahdollistaa yliopistoissa tehtävän huippuluokan tutkimuksen ja suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kehittymisen. Jotta Suomi pärjäisi vastaisuudessakin globaaleilla markkinoilla, meidän on panostettava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen. Suomi tarvitsee sekä huipputason perustutkimusta että innovaatioita ja taloutta palvelevaa tutkimusta.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.40.50 lisätään 180 000 000 euroa yliopistojen toimintaan.  
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 
Pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus mahdollistaa ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja suomalaisen osaamisen kehittymisen. Jotta Suomi pärjäisi vastaisuudessakin globaaleilla markkinoilla, meidän on panostettava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen. 
Hallitus on vaarantanut tämän tavoitteen leikkaamalla ammattikorkeakouluilta. Tilannetta pahentaa se, että perusrahoituksen lisäksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen turvaavat indeksit on jäädytetty ja niihin kohdistuu kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet leikkaukset. 
Ammattikorkeakoulut tarvitsevat rahoituksen tasokorotuksen, jossa on huomioitu kaikki tehdyt indeksileikkaukset ja muut ammattikorkeakouluihin kohdistuneet kiristykset. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 29.40.55 lisätään 70 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen toiminnan perusrahoitukseen.  
70. Opintotuki 
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 
Hallitus petti koulutuslupauksensa ja leikkasi opintotukea merkittävästi. Hallitus on leikannut yhteiskunnan pienituloisimmalta ryhmältä. Hallituksen tekemä opintotukiuudistus on heikentänyt koulutuksellista tasa-arvoa ja pidentänyt opintoaikoja.  
Hallitus on myös muuttanut opintotukijärjestelmää lainapainotteisemmaksi. Lainapainotteinen opintotuki ei sovi nykyaikaan, jossa työelämä on epävakaata ja pirstaleista eikä taetta opiskelun jälkeisestä pysyvästä työstä ole. 
Korkeakouluopiskelijoiden merkittävin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo. Opiskelijoiden mahdollisuus keskittyä opintoihinsa on heikentynyt, kun lisätienestejä on ollut pakko hakea entistä enemmän töissäkäynnistä. Opintotuista päätettäessä tulee myös muistaa toista astetta käyvät, niin ala- ja täysi-ikäiset itsenäisesti asuvat kuin vanhempiensa luonakin asuvat opiskelijat. 
Vihreät esittää 98 miljoonan euron korotusta valtion opintotukimäärärahaan. Jos korotus annettaisiin kaikille toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoille tasaisella euromääräisellä korotuksella, sillä saisi 33 prosentin tasokorotuksen kaikille toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoille.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 40 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin opintotuen korottamiseksi. 
80. Taide ja kulttuuri 
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 
Kirjasto on paikka, johon kaikki ovat tervetulleita. Se on yhteinen tila, jossa kaikki yhteiskunnan jäsenet kohtaavat riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjastoilla on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä elinikäisen oppimisen ja sivistyksen ylläpitäjänä sekä kotimaisista kielistä vastuuta kantavana tahona. 
Kirjasto on keskeinen hyvinvointipalvelu. Kirjastojen tehtävä on taata kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa kulttuuria, vahvistaa omaa sivistystään ja kehittää omaa osaamistaan.  
Kirjaston kaltaisten peruspalvelujen käyttäjinä kansalaisten tulisi kuitenkin olla yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä he asuvat. Pienissä kunnissa kirjasto saattaa olla ainoa kulttuuria tarjoava laitos, joka toimii sekä kulttuuritilaisuuksien järjestäjänä että kotiseutuhengen ylläpitäjänä.  
Kirjastoverkkoon on jo nyt syntynyt katvealueita, joissa toimintamenot pidetään keinotekoisesti alhaalla heikentämällä palveluita. Hallituksen esittämät leikkaukset ovat kohtalokkaat katvealueiden kirjastoille. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 29.80.30 lisätään 200 000 euroa kirjastojen toimintaan. 
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 
Tutkimusten mukaan kulttuuripalvelut ovat rahallisesti kannattavia yhteiskunnalle, sillä kulttuuri lisää matkailua ja matkailu lisää tuloja. Kulttuuripalveluiden katsotaan myös vaikuttavan siihen, että ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään ja ymmärtävät toistensa kulttuureja. Kulttuuri edistää myös ihmisten hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. 
Vihreiden mielestä kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuri ja taide ovat sekä itseisarvo että väline hyvään elämään. Kulttuurin on oltava ihmisiä lähellä, osa arkea. Kulttuuri on myös merkittävä osa kansantaloutta: ala tuottaa kolme prosenttia kansantulostamme, mikä on enemmän kuin elektroniikka- tai paperiteollisuuden, metsätalouden tai hotelli- ja ravintola-alan osuudet. 
Teatterit, orkesterit ja museot ovat suomalaisen kulttuurin selkäranka. Niiden rooli maamme kulttuuriperinnön vaalijoina on keskeinen. Teatterit, orkesterit ja museot saavat suuren osan rahoituksestaan valtionosuuksista. Työvoimavaltaisten alojen kustannukset ovat nousseet vuosittain, ja valtionosuuden perustana olevat laskennalliset yksikköhinnat ovat jääneet pahasti jälkeen todellisuudesta. Ruotsissa hallitus on päättänyt nostaa ensi vuoden taiteen ja kulttuurin budjettia 78 miljoonalla eurolla ja yksi suurimmista hyötyjistä on taiteen vapaa kenttä, joka saa 12 miljoonaa lisää. Suomessa hallitus suunnittelee päinvastoin pienentävänsä taiteen ja kulttuurin budjettia.  
Tällä hetkellä orkestereiden, teattereiden ja museoiden valtionosuusjärjestelmään suunnitellaan uudistusta, joka on kulttuuripoliittisesti ehkä merkittävin vuosikymmeniin. Monimuotoistuva ja kasvava taiteen vapaa kenttä tulisi mukaan valtionosuusjärjestelmän piiriin. Uusi valtionosuusjärjestelmä takaa entistä moninaisemman taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden ympäri Suomen. Uudistus jää kuitenkin torsoksi, mikäli valtionosuuksien budjetti ei samalla nouse. Uudistukseen on syytä valmistautua jo nyt kasvattamalla valtionosuuksien tasoa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 29.80.31 lisätään 2 000 000 euroa teattereille, orkestereille ja museoille. 
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 
Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia. Ne ovat osa kansainvälistä oikeutta, ja niiden toteutumista valvotaan kansainvälisissä ja kansallisissa valvontaelimissä. Ihmisoikeusliitto on ainoa yleinen ihmisoikeusjärjestö, joka seuraa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta.  
Ihmisoikeuksien edistäminen ja vaaliminen ovat länsimaisen sivistysvaltion tunnusmerkkejä ja velvollisuuksia. Vahvan kansalaisyhteiskunnan merkitys on tässä työssä keskeinen. Kansalaisjärjestöt, kuten Ihmisoikeusliitto, valvovat ja edistävät osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista.  
Ihmisoikeusliiton työ naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä lasten, pakolaisten ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi on arvokasta ja välttämätöntä. Ihmisoikeusliiton asiantuntemus on yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta hyödyllistä ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta tarpeellista.  
Järjestö toimittaa tietoa ihmisoikeusloukkauksista kansallisille ja kansainvälisille valvontaelimille, esimerkiksi poliisi on pyytänyt asiantuntijatukea oman koulutuksensa ihmisoikeusosioiden kehittämiseen ja järjestö on myös tarjonnut ETYJille valmistelutukea. Vuonna 2017 Ihmisoikeusliitto on myös kouluttanut muun muassa rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttoviraston toimijoita. Ihmisoikeusliitto tekee tärkeää rasismin vastaista työtä ja toimii sen eteen, että viharikokset tunnistettaisiin paremmin.  
Rauhanliike on toiminut Suomessa jo yli sata vuotta. Rauhantyötä tekevien kansalaisjärjestöjen toiminta tukee valtion tavoitteita muun muassa järjestämällä globaali- ja rauhankasvatusta sekä täydentää asiantuntemuksellaan yhteiskunnallista keskustelua.  
Järjestöjen tukeminen on valtiolle edullinen tapa edistää yhteisiä tavoitteita. Mittavasta työsarasta huolimatta rauhantyö perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Valtion avustuksella varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja pitkäjänteisyys.  
Monimutkaisten kansainvälisten konfliktien aikana rauhantyöstä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Globaali- ja rauhankasvatuksen merkitys kouluissa korostuu entisestään uusien opetussuunnitelmien myötä. Leikatut määrärahat heikentävät merkittävästi rauhanjärjestöjen mahdollisuutta tukea kouluja tässä kasvatustyössä ja toteuttaa pitkäjänteistä työtään rauhan ja vakauden edistämiseksi Suomessa ja maailmalla. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 29.80.50 lisätään 200 000 euroa Ihmisoikeusliiton toiminnan tukemiseen ja 300 000 euroa rauhantyön edistämiseen.  
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 
Ammattimaisen taiteen rahoittaminen on elinehto kukoistavalle kulttuurille. Ilman taiteilijan työtä ei ole myöskään taidetta. Valtion tärkeimpiä tapoja tukea taidetta on mahdollistaa taiteilijoiden kokopäiväinen taiteellinen työskentely valtion taiteilija-apurahalla. 
Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2019 taiteilija-apurahoja on yhteensä 545 kappaletta ja niiden suuruus aikavälillä 1.1.2019—31.3.2019 on 1 709,37 euroa/kk, ja ajalla 1.4.2019—31.12.2019 se on 1 733,37 euroa/kk. 
Vihreät esittää korotusta sekä taiteilija-apurahojen määrään että niiden tasoon. 
Valtion taiteilija-apurahojen rahallinen arvo on 1990-luvun puolivälin jälkeen selkeästi jäänyt jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä. Valtion taiteilija-apurahan tasolla on heijastusvaikutus yksityisten säätiöiden myöntämiin apurahoihin, koska niiden verovapaa määrä määritellään taiteilija-apurahojen mukaan. Sata uutta apurahaa olisi suora panostus taiteen kentälle, ja se vahvistaisi erityisesti nuorten taiteilijoiden toimintamahdollisuuksia.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 41 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin parantaakseen taiteilijoiden toimeentuloa.  
Pääluokka 30 
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
10. Maaseudun kehittäminen 
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen  
Luonnonmukainen tuotanto on yksi maatalouden keinoista taistella osaltaan ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutosta vastaan. Luomutuotantoon siirtyi vuonna 2018 lähes 500 uutta viljelijää ja tuottajaa. Suurin osa heistä on ollut tuotantosuunnan vaihtajia tavanomaisesta tuotannosta luomutuotantoon. Luomutuotteiden kysyntä on jatkuvasti kasvussa, ja laadukkaita perustuotteita sekä uutuustuotteita kaivataan markkinoille jatkuvasti. 
Merkittävällä osalla luomutiloista vanha sukupolvi on viime aikoina jäänyt eläkkeelle ja uusi sukupolvi jatkanut toimintaa. Alaa opettelevia on tällä hetkellä noin kymmenesosa kaikista luomutuottajista. Näin ollen myös luomutuotannon neuvonnalle on suuri tarve. Muutoksen tukemiseksi neuvontaan tarvitaan nyt lisäpanostuksia. Tämä ehdotus kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 30.10.50 lisätään 500 000 euroa luonnonmukaisen maataloustuotannon neuvontapalveluiden rahoitukseen. 
40. Luonnonvaratalous 
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille tai elinkeinoille. Vieraslajien arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen häviämisen jälkeen. 
Suomi on vuonna 2012 hyväksynyt kansallisen vieraslajistrategian. Strategian tavoitteisiin kuuluu, että Suomeen luodaan vuoteen 2020 mennessä järjestelmä, jonka avulla pyritään hallitsemaan vieraslajien aiheuttamia ongelmia sekä estämään haitallisten vieraslajien saapuminen maahan. Strategiassa on tunnistettu 157 haitallista ja 123 tarkkailtavaa vieraslajia. Osana vieraslajien torjunnan kokonaisuutta myös lainsäädännön puutteellisuus on pyritty huomioimaan. Vuonna 2015 säädettiin vieraslajilaki sekä sitä täydentävä vieraslajiasetus. Resursointi strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja vieraslajien torjuntaan on kuitenkin niukkaa. 
Vieraslajien torjunnassa sekä vieraslajien havainnointi että hävittäminen ovat hyvin tärkeitä toimenpiteitä. Tätä työtä tehdään paljon paikallistasolla, ja pienten toimijoiden, kuten yhdistysten, panos toiminnassa on tärkeä. Ilmastonmuutoksen myötä riski uusien vieraslajien leviämiselle Suomeen kasvaa. Vieraslajien torjunnan kansalliseen kokonaisuuteen ja tukitoimiin on siksi tärkeää panostaa lisää. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 30.40.22 lisätään 1 000 000 euroa vieraslajien torjuntaan. 
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukemisen määrärahaa käytetään kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseen toteuttamalla kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistäviä hankkeita.  
"Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen" -momentille on sisällytetty hallitusohjelman mukainen miljoonan euron säästö vuonna 2017, mutta momentin loppusummassa ei näy vuodelle 2017 lainkaan muutosta, koska kyseiselle momentille oli sisällytetty "Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen" saman suuruinen miljoonan euron panostus. Näin toteutettuna vesi- ja kalataloushankkeiden perusrahoitus on nimetty uudelleen kärkihankerahoitukseksi, eikä kalojen luontaista elinkiertoa tukevien hankkeiden rahoitus lisääntynyt vuonna 2017 lainkaan.  
Vuodelle 2018 on budjetoitu viime vuoteen verrattuna 1 350 000 euron korotus, joka on edelleen vain 1 350 000 euron korotus vuoden 2016 määrärahaan verrattuna, vaikka kärkihankkeelle sanotaan sijoitetun jo 2 350 000 lisäeuroa.  
Valtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen kalatiestrategian maaliskuussa 2012 uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi. Kalatiestrategian tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tämä mahdollistuu vaellusyhteyden palauttamisella ja muilla luontaista lisääntymiskiertoa tukevilla toimenpiteillä, joihin kyseistä määrärahaa on käytetty. Kalakantojen elinvoimaisuutta parantavaan määrärahaan tarvitaan miljoonan euron korotus, jotta uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuus vahvistuu. Panostamalla vaelluskalakantojen tilaan voidaan parantaa myös mm. luontomatkailun edellytyksiä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 30.40.31 lisätään 4 000 000 euroa vesi- ja kalataloushankkeisiin. 
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 
METSO-toimenpideohjelma yhdistää metsien hoidon ja suojelun. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Monimuotoisuus METSO-ohjelmassa turvataan luonnonhoidolla, jota käytetään elinympäristöjen luonnonarvojen parantamiseen.  
Ohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Ohjelman ansiosta ympäri maata pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta tultaisiin perustamaan tuhansia uusia luonnonsuojelualueita ja ympäristötukikohteita.  
Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on myös parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt metsä- ja ympäristöalan toimijoiden välistä yhteistyötä. Suojelun avulla turvataan myös puuston rakennepiirteiltä edustavia ja lajistoltaan monimuotoisia metsäluonnon elinympäristöjä. METSO-ohjelman leikkaukset olisivat haitallisia niin ympäristölle kuin maanomistajillekin.  
Yksi hallituksen kärkihankkeista on biotalouden edistäminen. Kuitenkin samaan aikaan luonnonsuojelun määrärahoja karsitaan ja niiden leikkaukset osuisivat erityisen tuntuvasti METSO-ohjelmaan. Mikäli määrärahoja leikattaisiin, METSO-ohjelman tärkeät tavoitteet, yhteensä 96 000 hehtaarin pysyvä ja 82 000 hehtaarin määräaikainen suojelu vuoteen 2025 mennessä, jäävät toteutumatta. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 30.40.45 lisätään 1 000 000 euroa metsäluonnon hoidon edistämiseen.  
Pääluokka 31 
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 
10. Liikenneverkko 
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 
Suomi on siirrettävä raiteille. Tarvitsemme pitkän aikavälin suunnitelman ja toteutusohjelman rataverkon uudistamiseksi. Raideliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä sekä henkilöautoihin että lentoliikenteeseen nähden on parannettava. Tämä edellyttää isojen kaupunkien välisten ratayhteyksien laadun kohentamista ja matka-aikojen lyhentämistä. Myös suurten kaupunkiseutujen raitiotieverkkojen rakentamista on tuettava ilmaston kannalta kestävän työmatkaliikenteen edistämiseksi.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 31.10.77 lisätään 10 000 000 euroa raideinvestointien suunnitteluun.  
20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut 
01. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot 
Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta. Tästä syystä tietoverkkoihin kohdistuviin häiriöihin ja rikoksiin tulee pyrkiä varautumaan suunnitelmallisesti myös viranomaisten toimesta.  
Viestintäviraston organisaatioon kuuluva Kyberturvallisuuskeskus on kansallinen tietoturvaviranomainen, joka kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta.  
Kyberturvallisuuskeskuksen CERT-toimintoihin kuuluu tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. Keskuksen NCSA-tehtäviin sisältyy vastuu turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. 
Keskuksen toiminta tähtää yleisten viestintäverkkojen ja viestintäpalveluiden turvallisen ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti Kyberturvallisuuskeskus vastaa osaltaan huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuuden turvaamisesta.  
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta tulee turvata riittävillä resursseilla, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin mahdollisiin kyberuhkiin. Hallitus lisää Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamenoihin kaksi miljoonaa euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitarve on kuitenkin kolminkertainen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 31.20.01 lisätään 4 000 000 euroa kyberturvallisuuskeskusksen toimintamenoihin. 
42. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki (siirtomääräraha 3 v) 
Liikenne tuottaa noin 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on välttämätöntä suunnitella liikkumista yhä enemmän kestävien liikkumismuotojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen varaan. 
Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin tavoitteeksi liikenteen päästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitteena oli matkojen määrien kasvattaminen 30 %. Näitä tavoitteita jouduttaneen vielä kiristämään, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteessa rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen pysytään. On siis välttämätöntä, että kävelyn ja pyöräilyn edellytykset parantuvat ja kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä.  
Suomi on jäänyt ihan selvästi jälkeen sähköpyörien yleisyydessä verrattuna Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Suomessa myytiin viime vuonna noin 300 000 polkupyörää, joista noin 7 000 sähköpyörää. Vastaavasti Ruotsissa myytiin vuonna 2017, ennen sähköpyörien hankintatukea, noin 67 500 sähköpyörää, kun kaikkiaan pyöriä myytiin noin 550 000. Ruotsissa tuen myötä vuodelle 2018 myytyjen sähköpyörien määrän ennustetaan nousevan 130 000—150 000 kappaleeseen.  
Tutkimusten mukaan sähköavusteinen pyöräily pidentää keskimääräisiä pyöräilymatkoja ja korvaa automatkoja. Sähköpyörän hankkimisen tukeminen edistäisi liikenteen päästöjen vähentämistä ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamista. Tuella tavoitellaan siirtymää henkilöautoilusta sähköpyöriin ja siksi tuki ulotetaan myös sähköavusteisten tavarapyörien hintaluokkiin. 
Sähköavusteisen polkupyörän hankkimiseen tulisi antaa tukea, jonka suuruus olisi 20 % hankintahinnasta, kuitenkin enintään 1 000 euroa pyörää kohden. Tukeen olisivat oikeutettuja yksityishenkilöt, ja sitä voisi saada uuden sähköpyörän hankintaan kertaluontoisesti. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 42 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hankintatuen laajentamiseksi sähköpyöriin.  
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 
Valtio tukee merenkulkua erilaisin tuin merkittävillä summilla. Yksi tuista kohdistuu miehistökustannuksiin, ja sen tarkoituksena on parantaa Suomen lipun alla seilaavien alusten kilpailukykyä ja edistää huoltovarmuutta. Miehistökustannustuesta osa kuitenkin kohdistuu huoltovarmuuden kannalta toissijaiseen matkustajaliikenteeseen, kuten Viron ja Ruotsin risteilyihin. 
Tukea maksetaan kaikille kauppa-alusluetteloon merkityille Suomen lipun alla seilaaville aluksille. Tukea nauttiva yritys saa palautuksena takaisin kauppa-alusluetteloon kuuluvan aluksen miehistön palkoista maksetut tuloverot sekä työnantajamaksut. Matkustaja-alusten kohdalla tuki kohdistuu muunkin kuin merenkulun kannalta olennaisimman henkilöstön palkkakustannuksiin, esimerkiksi asiakaspalvelijoiden ja taloushenkilöstön palkkoihin. 
Matkustajaliikenteessä kulkee myös merkittävä määrä viennin ja tuonnin lastia, mutta tuen määrä ei ole sidottu huoltovarmuuden kannalta oleellisiin kuljetuksiin millään tavalla. Tukea saavilta aluksilta ei myöskään edellytetä jatkamista Suomen lipun alla: alus voi saada tukea yhtenä vuonna ja vaihtaa kotimaata seuraavana vuonna esteettä, mikäli esimerkiksi keskeisenä kilpailijamaana toimiva Ruotsi muuttaa tukijärjestelmäänsä edullisemmaksi. 
Ehdotamme miehistötukea rajattavaksi matkustajaliikenteessä. Merenkulkuun kohdistuu lisäksi paljon muita tukia, jotka jäisivät voimaan. Näitä ovat alv- ja valmisteverovapaus, maksut merimiesten eläkekassalle, investointituet, ympäristöinvestointituet, merityötulovähennys, polttoaineverotuki, henkilökunnan muonituksen verottomuus, väylämaksujen puolitus, telakkatuki sekä tonnistovero. 
Matkustajaliikenteen miehistökustannustuen ehtoja ja rakennetta tulisi tarkastella kriittisesti sen suhteen, mikä tukitaso olisi riittävä huoltovarmuuden takaamiseksi ja millaisia ehtoja tuen saamiselle tulisi asettaa. Puhtaasti rahtialusten sekä matkustaja+rahtialusten tuen ehdot voisivat myös olla erilaiset, sillä rahtialukset ovat huoltovarmuuden takaamisessa ensisijaisia.  
Matkustajaliikenteeseen kohdistuessaan miehistökustannustuki myös vääristää kilpailua kotimaisten viihde-, konferenssi- ja majoituspalveluiden tuottajien kanssa. Risteilyjen hintoja pidetään keinotekoisesti markkinahintaa alhaisempina, jolloin kotimainen matkustaja valitsee helpommin risteilyn kuin kotimaanmatkan. Tuen leikkaaminen tasaa kilpailuasetelmia kotimaisten palveluntuottajien kanssa. 
Ehdotamme tuen leikkaamista 15 miljoonalla eurolla muuttamalla tuen kriteerejä selkeämmin huoltovarmuutta ja merenkulun kannalta oleellisen henkilöstön palkkausta tukevaan suuntaan.  
Vuodelle 2019 hallitus esittää myös tuen määräaikaista korotusta 6 miljoonalla eurolla ottamalla korvattaviin kustannuksiin mukaan myös työnantajan maksamat työttömyysvakuutusmaksut. Lisätuen tarkoitus on korvata vuonna 2016 voimaan tulleen merimiesten eläkejärjestelmän uudistuksen aiheuttamia tuen menetyksiä laivayhtiöille. Korotus on liikenne-ja viestintäministeriön mukaan jo sisällytetty vuoden 2019 budjettiin, jossa miehistötukeen on esitetty 96 miljoonaa euroa. Lakiesityksen läpimeno on kuitenkin vielä epävarmaa. 
Liikenne-ja viestintäministeriö esittää lisätukea, vaikka valtiovarainministeriö on sitä vastustanut. VM:n mukaan linjan tulisi olla yritystukia vähentävä, ei lisäävä. Vihreät on VM:n linjan kanssa samaa mieltä, ja esitämme, että korotusta ei tehdä. Näin ollen miehistötukea leikattaisiin hallituksen budjettiesitykseen nähden yhteensä 21 miljoonalla eurolla. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 43 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin merenkulun tukien leikkaamiseksi.  
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 
Vuonna 2015 hallitus leikkasi 15 miljoonaa euroa joukkoliikenteen palvelujen ostosta ja kehittämisestä. Vuoden 2018 budjetissa leikkauksia tilkitään palauttamalla junaliikenteen ostoihin kaksi miljoonaa euroa. 
Pienestä leikkausta tilkitsevästä lisärahasta huolimatta on selvää, että junaliikenne ei tule palautumaan vuoden 2015 ostoliikenteen leikkauksia edeltäneelle tasolle. Muutokset pakottavat matkustajat turvautumaan yhä useammin yksityisautoiluun, sillä osalla nykyisistä yhteysväleistä bussiliikenne on käytännössä katsoen olematonta. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ja muut haitat tulevat lisääntymään. 
Junavuorojen lakkauttamisen seurauksena vaarantuu liikkumisen tasa-arvo. Monia lakkautettuja junayhteyksiä käyttivät paljon nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset. Heille yksityisautoilu ei ole vaihtoehto. Myöskään korvaavat bussivuorot eivät ole todellinen vaihtoehto kaikille junan käyttäjille muun muassa hitaamman nopeuden sekä heikompien työskentelymahdollisuuksien takia. 
Toimivat junayhteydet ovat tärkeitä maakuntien elinvoimaisuudelle. Junayhteyksien lakkauttaminen vaikeuttaa yritystoiminnan mahdollisuuksia maakunnissa ja heikentää edellytyksiä houkutella investointeja. Myös maakuntien houkuttelevuus muuttajien silmissä kärsii. Erityisesti junavuorojen lakkauttaminen tulee heikentämään maakuntien keskuskaupunkien korkeakoulujen vetovoimaa. Maakuntien matkailuelinkeinolle junaliikenteen loppuminen on paha takaisku. 
Marraskuussa 2016 valmistuneessa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Liikennesuoritteen osalta strategian tavoitteena on henkilöautoilun kasvun taittuminen kaupunkiseuduilla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitellaan henkilöauton käytön tehostumista, joukkoliikenteen ja liikenteen uusien palveluiden lisääntyvää käyttöä sekä 30 %:n kasvua kävely- ja pyörämatkojen määrissä. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää muun muassa digitalisaation ja niin sanotun Mobility as a Service (MaaS)- eli liikkuminen palveluna -konseptin hyödyntämistä. Liikkuminen palveluna tarkoittaa kokonaisuutta, jossa käyttäjät voivat ostaa tarpeidensa mukaan paketoituja liikkumispalveluja. 
Hallitus suuntaa 3,5 miljoonaa euroa suurille kaupunkiseuduille yksityisautoilulle vaihtoehtoisten liikkumismuotojen kehittämiseen osana suurten kaupunkien joukkoliikennetukea. Suuria kaupunkiseutuja ovat joukkoliikenneasetuksen mukaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut. 
Digitalisaatiota ja liikenne palveluna -toimintatapaa edistäviä kehittämishankkeita tulee tukea myös keskisuurissa kaupungeissa, joilla tarkoitetaan Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkiseutuja sekä Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Vaasan kaupunkeja. Lisätuki erityisesti keskisuurille kaupungeille mahdollistaa kehitystoimintaa, johon on vähemmän yksityisiä resursseja kuin suurissa kaupungeissa. Keskisuurissa kaupungeissa tarvitaan myös erilaisia palvelukonsepteja verrattuna suuriin kaupunkiseutuihin. Koska keskisuurten kaupunkien väestömäärä ja yhdyskuntarakenne eivät useinkaan mahdollista raskaita joukkoliikenneratkaisuja, voisi digitalisaation ja liikkuminen palveluna -konseptien hyödyntämisellä saada niissä kustannustehokkaimpia ratkaisuja. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 31.30.63 lisätään 16 500 000 euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen. 
Pääluokka 32 
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 
Työllisyys paranee, mutta työttömyyden laskua vaikeuttaa ns. kohtaanto-ongelma. Tarvitsemme lisää panostusta mm. työvoimakoulutukseen, työllisyyspoliittisiin avustuksiin, palkkatukeen ja starttirahaan. Harjoittaaksemme aktiivista ja tuloksellista työvoimapolitiikkaa tarvitsemme osaamisen parantamista ja päivittämistä.  
Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan monia heikennyksiä ja leikkauksia: palkkatuen enimmäiskestoa on lyhennetty ja tukikuukausia on vähennetty. Aktiivimalli edellyttää työttömiltä palveluihin osallistumista, tai muutoin työttömyysturva leikkautuu.  
Kasvava maahanmuuttajien joukko asettaa uusia haasteita myös työvoimapolitiikalle. Usein ensimmäinen askel työelämään on kielitaidon oppiminen. Kotouttamiseen sijoittaminen on paitsi inhimillisesti oikein myös hyvä investointi yhteiskunnalta.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 32.30.51 lisätään 20 000 000 euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin. 
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 
Savonlinna on kärsinyt mittavista seurauksista Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuslaitoksen lähdön myötä. Savonlinnasta lähti kerralla noin 900 opiskelupaikkaa ja reilut 100 työpaikkaa. Kun ottaa huomioon työpaikkojen kerrannaisvaikutukset, OKL:n lähtö on aiheuttanut noin 300 työpaikan menetyksen. Viidennes kaupungin kivijalkakaupoista on tyhjinä, opiskelija-asuntojen käyttöaste on romahtanut, ja asuntojen myynti on hidastunut. Useita kerrostaloja on jouduttu purkamaan. Näin mittavat ja äkilliset menetykset rapauttavat kaupungin elinkeinoelämää ja ennen kaikkea tulevaisuuden kehitystä. 
Savonlinna ansaitsee tukipaketin, koska kaupungin elinkeinoelämän rakenteet ovat muuttuneet äkillisesti ja pysyvästi. Hallituksen päätöksellä tehty opiskelupaikkojen siirto on aiheuttanut kaupungille näköalattomuutta ja työttömyyttä. Savonlinnan työttömyysaste oli heinäkuussa 2018 Etelä-Savon maakunnan korkein, 12,7 prosenttia. OKL:n lähdön vaikutukset heijastuvat myös laajemmin Etelä-Savon maakuntaan. Lisärahoituksella on oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa. Savonlinnan seudulla on kasvupotentiaalia muun muassa matkailun, metsä- ja puuteollisuuden sekä veneenrakentamisen parissa. 
Lisäksi Savonlinnan kohdalla OKL:n lähtö on kaksinkertaistanut muuttoliikkeen pois kaupungin alueelta ja luonut nuorille asukkaille poikkeuksellista näköalattomuutta koulutuspaikkojen menetyksen myötä. Kuluvana vuonna muuttoliike Savonlinnasta on peräti kaksinkertaistunut viime vuodesta, jolloin muuttoliike oli historiallisen suurta. Savonlinnassa asuu noin 34 000 asukasta. Tukipaketin myötä yhä useampi yrittäjä ja perhe voisi jäädä Savonlinnaan, mikä puolestaan edistäisi kaupungin elinkeinoelämän kehitystä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.50.42 lisätään 3 000 000 euroa Savonlinnan seutukunnalle. 
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 
Harvaan asutuille alueille myönnetään julkisista varoista tukea pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarakuljetuksiin. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi. 
Määräraha on vuosina 2017 ja 2018 ollut 5 000 000 euroa. Vuodelle 2019 hallitus esittää määrärahan korottamista miljoonalla eurolla 6 000 000 euroon. Korotus ei ole perusteltu, joten vihreä eduskuntaryhmä esittää sen poistamista. Valtion budjetissa tulisi pyrkiä yritystukien vähentämiseen, ei lisäämiseen. Vain osa toimijoista saa tukea, ja vain tiettyjen yritysten tukeminen vääristää kilpailua. Kuljetustukea maksetaan noin 250 pk-yritykselle.  
Yritystukien vähentäminen tasapainottaa valtion taloutta, mille on tulevina vuosina suuri tarve mm. kasvavien hoivakustannusten vuoksi. Yritystukiin budjetoidut varat on kerättävä veroina kannattavasta toiminnasta, mikä ei ole kansantalouden kannalta perusteltua. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentilta 32.50.44 vähennetään 1 000 000 euroa alueellisesta kuljetustuesta.  
60. Energiapolitiikka 
40. Energiatuki (arviomääräraha) 
Biokaasutusinvestoinnit eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla Suomessa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on varsinkin maatila- ja kyläkokoluokan tuotannossa, jossa on toteutettu korkeintaan muutamia kymmeniä biokaasulaitoksia. Ruotsi, Saksa ja Itävalta ovat jo panostaneet biokaasun pientuotantoon, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Varsinkin Saksassa biokaasulla on jo merkittävä rooli osana energiantuotantoa.  
Hallitusohjelmassa on esitetty toimia biotalouden kehittämiseksi. Esitetyt toimet ovat kuitenkin riittämättömiä ja liian yksipuolisia. Hallitusohjelma nojaa biotalouden kehittämisessä vahvasti metsien hyödyntämiseen, mikä uhkaa myös hiilinielujamme. Maatalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntalietteiden/jäteveden puhdistamojen merkittävä raaka-ainepotentiaali biokaasun tuotannossa on unohtunut.  
Maatiloilla, elintarvikealan yrityksillä ja kunnilla olisi merkittävä potentiaali tuottaa biokaasua eri kokoluokan yksittäisissä ja yhteishankkeissa, niin omaan käyttöön, liikenteen polttoaineiksi kuin tulevaisuudessa mahdollisesti myös sähkönä verkkoon myytäväksi. Biokaasuhankkeilla olisi myös mahdollista auttaa kannattavuuden kanssa kamppailevia maatiloja uudistamaan ja laajentamaan elinkeinorakennettaan sekä luomaan työpaikkoja.  
Investointituen myötä käynnistettävän kolmivuotisen projektin rahoitus olisi 25 000 000 euroa vuodessa. Kolmen tuetun vuoden jälkeen noin 300 rakennetulla reaktorilla voitaisiin tuottaa arviolta yhden terawattitunnin verran energiaa vuosittain ja luoda 600 pysyvää työpaikkaa. Lisäksi rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus olisi noin 1 500 henkilötyövuotta. Samalla vähennettäisiin merkittävästi myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edistettäisiin ravinteiden kierrätystä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 32.60.40 lisätään 25 000 000 euroa biokaasuinvestointeihin.  
Aurinkovoimaloilla tuotetaan puhdasta energiaa, ja alalla on valtavat vientimarkkinat. Investointien myötä kasvava suomalainen asiantuntemus ja tuotekehitys luovat innovaatioita ja auttavat yrityksiä ponnistamaan vauhdilla kasvaville maailmanmarkkinoille. 
Lähes viidennes Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin tuottaa kattojen aurinkopaneeleilla, ar-vioi työ- ja elinkeinoministeriö. Aurinkosähkön pientuotannon yleistyminen antaa hyvän pohjan innovaatioille, joilla edistetään kysyntäjoustoja ja älykästä sähköverkkoa.  
Aurinkopaneeleita on asennettu tähän mennessä erityisesti omakotitalojen katoille, mutta myös muun rakennuskannan kattopinta-ala pitää saada kattavammin käyttöön. Asunto-osakeyhtiöitä pitäisi tukea ja kannustaa aurinkovoimaloiden hankkimiseksi.  
Asunto-osakeyhtiöiden kannustamiseksi käynnistettävän kolmivuotisen projektin rahoitus olisi 15 000 000 euroa vuodessa. Kolmen tuetun vuoden jälkeen 10 000 rakennetulla aurinkovoimalalla voitaisiin tuottaa arviolta 0,24 terawattitunnin verran energiaa vuosittain. Lisäksi rakennusvaiheessa investointien työllisyysvaikutus olisi noin 1 500 henkilötyövuotta.  
Nykytilanteessa omakotitaloasukas voi saada investointiinsa kotitalousvähennystä ja yritykset ja kunnat taas energiatukea. Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myöntää uusiutuvan energian hankkeille erillistä investointitukea, joka koskee kuitenkin vain yli viiden miljoonan euron hankkeita. Asunto-osakeyhtiöt jäävät tässä väliinputoajiksi.  
Omakotiasukkaat voivat saada aurinkopaneelien asentamiseen kotitalousvähennystä, jonka arvo on noin 15 prosenttia investoinnin kokonaishinnasta. Lainsäädäntö ei mahdollista kotitalousvähennyksen käyttämistä asunto-osakeyhtiöille. Vastaavan suuruinen 15 prosentin investointituki tulisi myöntää asunto-osakeyhtiöiden aurinkovoimalainvestointeihin.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 32.60.40 lisätään 15 000 000 euroa asunto-osakeyhtiöiden aurinkopaneeli-investointien tukeen. 
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 
Uusiutuvan energian tarjouskilpailutus varmistaa, että uusiutuvan energiantuotannon hyvä kehitys ei katkea ja Suomeen syntynyt osaaminen katoa.  
Uusi teknologianeutraali kannustinjärjestelmä mahdollistaa uusien kilpailutusten aloittamisen esimerkiksi tuulivoiman osalta, jossa vanha syöttötariffijärjestelmä on sulkeutunut ja uusia työllisyyttäkin lisääviä rakennuslupia ei siitä johtuen tällä hetkellä myönnetä. Viimeisten arvioiden mukaan tuulivoima on jo kaikkein kustannustehokkainta energiaa, on tärkeää, että sen tuotannon lisääminen ei hidastu hallinnollisista syistä.  
Käynnistettävässä tarjouskilpailutusmallissa toimijat valitaan sen mukaan, kuka pystyy tarjoamaan uusiutuvaa energiaa kustannustehokkaimmin. Järjestelmässä järjestetään uusiutuvan energian huutokauppoja/tarjouskilpailuja, jotka voivat olla teknologianeutraaleja tai kohdennettuja esimerkiksi aurinko- tai tuulisähkölle kulloisenkin tarpeen mukaan. Tällaisessa tarjouskilpailussa toimijat tarjoavat sähköntuotantoaan tiettyyn hintaan, jolloin saadaan kustannustehokkaasti lisättyä uusiutuvan energian tuotantoa. 
Uusi järjestelmä tarvitaan vauhdittamaan uusiutuvaa energiaa monipuolisesti ja teknologianeutraalisti. Suomen tulee tavoitella edelläkävijyyttä uusiutuvan ja puhtaan energiateknologian viejämaana.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 32.60.44 lisätään 5 000 000 euroa uusiutuvan energian tarjouskilpailuun. 
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 
Hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat, käytännössä raskas teollisuus, voisivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.  
Päästökauppakompensaatiossa hyvitetään haittaa, jonka olemassaoloa ei ole todistettu. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportissa "Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn" todetaan, että empiirisissä tutkimuksissa hiilivuotoa ei ole havaittu. Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että ilmastotoimien vaikutukset yrityksiin ovat korkeintaan marginaalisia, usein olemattomia. Lisäksi sähkön hinta oli Eurostatin mukaan Suomessa teollisille toimijoille vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla Euroopan unionin toiseksi halvin. 
Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan uusiutuvien energiamuotojen tulo markkinoille on laskenut sähkön hintaa, ei nostanut sitä.  
Kompensaatio kohdistuu aloille, jotka saavat jo ennestään runsaasti tukea alennetun sähköverokannan ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten kautta. VATT katsoo, että nyt esitetty teollisuuden tukien lisääminen ei edistä kansantalouden kasvuedellytyksiä eikä yritystoiminnan tehokkuutta. Resurssien sitominen verrattain heikkojen kasvunäkymien toimialoihin päinvastoin alentaa kansantalouden kasvuedellytyksiä. 
Tuki rahoitetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloilla. Päästökauppadirektiivin ja Euroopan neuvoston linjauksen mukaan vähintään 50 % päästöhuutokaupan tuloista tulisi osoittaa ilmastotekoihin. Aiemmin tuloista rahoitettiinkin mm. kehitysmaiden ilmastotoimia. Nyt rahat ohjataan lisätueksi raskaalle teollisuudelle sen sijaan, että ne käytettäisiin toimiin, jotka edistävät Pariisin sopimuksen velvoitteiden täyttämistä, kuten puhtaan energian tutkimus- ja kehitysmenoihin sekä kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitukseen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 44 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lakkauttaakseen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen. 
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 
Sähköisen liikenteen kehittäminen ja edistäminen ovat tärkeitä keinoja rajoittaa liikenteen päästöjä. Latausverkkoa on kehitettävä voimakkaasti, jotta ihmiset rohkaistuvat hankkimaan sähköautoja. Kattava latausjärjestelmä on avainasemassa sähköisen liikenteen määrän kasvuun ja liikkumisen sujuvuuteen.  
Sähköautojen latausverkkoa on parannettava esimerkiksi huoltamoilla sekä lisäämällä rakennusmääräyksiin velvoite sähköautojen latauspisteisiin varautumisesta uudisrakennuksissa ja saneerauskohteisissa. Myös kunnille tulee tarjota tukea ja neuvontaa sähköautoinfrastruktuurin kehittämisessä. Kokeilujen ja pilottien avulla myös uutta teknologiaa tulee edistää, jotta käyttöön saadaan tehokkaimmat ja sopivimmat ratkaisut.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 32.60.47 lisätään 5 000 000 euroa sähköautojen latausverkon parantamiseen. 
70. Kotouttaminen 
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 
Maailmalla on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Heistä suurin osa, 84 prosenttia, elää kehitysmaissa. Suomea pienemmässä Ugandassa oleskelee 1,3 miljoonaa pakolaista, ja Libanonissa joka viides asukas on syyrialainen pakolainen. Olosuhteet pakolaisleireillä ovat epäinhimilliset, ja laillisten maahantulokeinojen puuttuminen pakottaa yhä useamman hengenvaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Tilanne on kestämätön.  
Humanitaarinen hätä ei kuitenkaan ole vaikuttanut pysyvästi Suomen pakolaiskiintiöön. Vuodesta 2001 alkaen Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiötä nostettiin väliaikaisesti 300 hengellä Syyrian vaikean tilanteen vuoksi. Nyt tämäkin väliaikainen kasvu on leikattu pois, vaikka humanitaarinen kriisi Syyriassa pahenee koko ajan. Kasvattamalla pakolaiskiintiötä voimme lisätä turvallisia ja hallittuja väyliä pakolaisille hakeutua turvaan.  
Useat hallituksen ministerit ovat luvanneet, että pakolaiskiintiötä voidaan nostaa huomattavastikin, "kunhan turvapaikanhakijatilanne saadaan ensin hallintaan". Nyt tilanne on hallinnassa. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viidennekseen huippuvuodesta 2015. Muissa Pohjoismaissa on jo nostettu pakolaiskiintiöitä. Norjassa kiintiö on 3 000 ja Ruotsissa ensi vuonna 5 000.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 45 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kasvattaa Suomen pakolaiskiintiön 2 500 henkilöön. 
Kunnat toteuttavat monia erilaisia toimia, joilla tuetaan ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtio korvaa kunnille maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia maksamalla kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.  
Tavoite on, että maahanmuuttajat oppivat selviämään arjessa itsenäisesti sekä huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Mitä suurempi osa maahanmuuttajista työllistyy pysyvästi ja mitä nopeammin työllistyminen tapahtuu, sitä suuremmiksi muodostuvat kansantaloudelliset hyödyt inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan: kotoutumisen kannalta työllä on keskeinen merkitys.  
Korvausta kunnille maksetaan 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä. Laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993. Sen jälkeen laskennallisia korvauksia on korotettu vain kaksi kertaa, viimeksi vuonna 2011.  
Maahanmuuttajista kunnille koituvat todelliset kustannukset ovat selkeästi korvausta suuremmat. Varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien tukemiseen tarvitaan runsaasti aikaa ja henkilöresursseja. Kuntien kesken valmiudet maahanmuuton hoitoon vaihtelevat suuresti. On koko yhteiskunnan edun mukaista, että maahanmuuttajien kotoutumiseen panostetaan kunnolla ja heidät saadaan mukaan niin työelämään kuin muuhun yhteiskunnan toimintaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 32.70.30 lisätään 10 000 000 euroa maahanmuuttajista kunnille maksettavien korvausten kasvattamiseen. 
Pääluokka 33 
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 
(31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 
Perustulon kokeileminen on välttämätöntä. Perustulokokeilu tarjoaa mahdollisuuden nähdä perustulon vaikutukset ihmisten elämään, työllisyyteen, köyhyyteen ja elinkeinoelämään.  
Hallituksen kokeilu perustulosta on kuitenkin niin rajallinen, ettei sen tuloksena synny perustulon jatkoselvityksen kannalta käyttökelpoista tai yleistettävää tietoa. Hallituksen perustulokokeilun tavoitteet rajautuvat työmarkkinatuen saajien työssäkäynnin lisäämiseen, ja kokeilun piirissä on vain 2 000 suomalaista. Perustulossa on kyse paljon laajemmasta muutoksesta.  
Jotta nähdään, miten kokeilu vaikuttaa erilaisiin ihmisryhmiin ja millaisia käyttäytymisvaikutuksia sillä on eri elämäntilanteissa, kokeilun otantaa on laajennettava. Kokeilun rajaaminen vain tiettyyn kapeasti rajattuun ihmisryhmään vääristää ja rajaa kokeilun tuloksia.  
Perustulo ansaitsee laajemman kokeilun, jossa noudatetaan tieteellisesti päteviä kriteerejä ja hyvän tiedontuotannon periaatteita. Kokeilun riittävän laajuuden turvaamiseksi sille on turvattava riittävät resurssit. Kokeilun tavoitteena tulee olla yleistettävä tieto ja tulokset, joiden pohjalta voidaan tehdä poliittisia päätöksiä perustulon jatkosta.  
Esitämme perustulokokeilun laajentamista niin, että kokeilun otantaa laajennettaisiin määrällisesti ja laadullisesti, kattamaan useampia ihmisryhmiä. Kokeilun laajentamista tukevat useat asiantuntijalausunnot. Esitämme, että kokeilun laajentamisen suunnitteluun varataan määrärahat ja laajennettu kokeilu toteutetaan alkuvuodesta 2018 alkaen.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 46 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin perustulokokeilun otannan laajentamiseksi ja kokeilun keston pidentämiseksi. 
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 
54. Asumistuki (arviomääräraha) 
Asumisen kalleus on etenkin suurissa kaupungeissa työttömyyden ohella merkittävin köyhyyttä aiheuttava syy. Asumistuen saajista useat ovat myös toimeentulotuen saajia. 
Hallituksen linjaus siirtää asumistuki vuokratasoindeksistä elinkustannusindeksiin on leikkaus, joka osuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin. Elinkustannusindeksi kehittyy vuokratasoindeksiä hitaammin etenkin suurilla kaupunkiseuduilla.  
Vihreiden mielestä asumistuen kustannusmenoja voidaan vähentää lisäämällä edullista vuokra-asuntotuotantoa riittävästi. Hallituksen toimet vaikeuttavat asumistukea saavien ihmisten työn perässä muuttamista, kun asumisen hinta nousee yksilölle entisestään ja kannustin työn perässä muuttamiseen heikkenee.  
Vastalauseen lausumaehdotus 47 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa asumistukeen tehdyt leikkaukset ja käynnistää asumisen tukien kokonaisuudistuksen. 
30. Sairausvakuutus 
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 
Tällä hetkellä Kela korvaa osan yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista. Mikäli ei halua jonottaa julkiseen terveydenhuoltoon, voi maksaa yksityislääkärin käynnistä korkeamman summan ja Kela maksaa tästä osan asiakkaalle takaisin.  
Yksityislääkärien Kela-korvaukset luovat terveydellistä epätasa-arvoa ja jakavat ihmisiä varakkaiden yksityiseen ja heikompiosaisten julkiseen terveydenhuoltoon. Samalla ne lisäävät kansalaisten terveyseroja ja heikentävät julkisen terveydenhuollon toimivuutta. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon piirissä tehtävät ylimääräiset tutkimukset ja apuvälineiden maksattaminen asiakkailla nostavat vakuutusmaksuja kaikkien osalta.  
Ymmärrämme, että yksityislääkärien Kela-korvauksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen lisää painetta julkiseen terveydenhuoltoon. Uskomme kuitenkin, että ne kansalaiset, joilla on varaa käyttää yksityislääkäreiden palveluita, tekevät sen Kela-korvauksen leikkaamisesta huolimatta. Yksityislääkärien Kela-korvaus on suora tulonsiirto yksityisille terveysasemille, eikä se ohjaa merkittävästi ihmisten käyttäytymistä. Varakkaiden ohituskaista terveydenhuoltoon ei ole hyvä asia.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 48 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin yksityislääkäreiden Kela-korvausten pienentämiseksi. 
40. Eläkkeet 
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 
Eläkeläisten toimeentuloa on koeteltu kuluneella hallituskaudella useampaan otteeseen. Tällä hallituskaudella eläkeläisten ostovoimaa on heikennetty monin tavoin: kansaneläkeindeksiä on leikattu ja jäädytetty, terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu, matkakorvauksia on alennettu ja lääkekorvauksien omavastuuta on nostettu. Kansaneläkeindeksiin tehdyt heikennykset vaikuttavat suoraan ostovoimaan, koska etuudet eivät enää seuraa hintakehitystä. 
Tässä kehityksessä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset eläkeläiset. Heistä etenkin takuueläkkeen varassa olevat, eli ne kaikkein pienituloisimmat, ovat kärsineet eniten hallituksen leikkauksista. Lisäksi hallituksen veroratkaisut ovat tukeneet eniten palkansaajia. Huomionarvoista on, että Suomen eläkeläisistä joka viides ansaitsee vähemmän kuin 1 000 euroa. Keskimäärin suomalainen eläkeläinen nostaa eläkettä 1 656 euroa kuukaudessa.  
Takuueläkkeeseen tarvitaan selvä tasokorotus, sillä tehdyt korotukset takuueläkkeeseen eivät kata kaikkia tehtyjä leikkauksia. Tasokorotus parantaa eläkeläisten ostovoimaa ja osaltaan torjuu köyhyyttä. 
Tämä ehdotus kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 49 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin takuueläkkeen tason korottamiseksi. 
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 
Valinnanvapauspilotit toteutetaan osana tulevaa valinnanvapauslainsäädäntöä. Eduskunta käsittelee sote- ja maakuntauudistuksen lait keväällä 2019, lakien on tarkoitus tulla voimaan vasta kesällä 2019, ja valinnanvapauspilotit toteutetaan vasta uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2019 alkaen.  
Pilotoinnin tarkoituksena on kokeilla uutta valinnanvapausmallia laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Valinnanvapauspilotteja varten on valtion talousarviossa varattu vuodelle 2018 100 miljoonaa euroa, josta osa käytetään palvelusetelikokeilujen laajentamiseen. Vuonna 2017 valtion talousarviossa varauduttiin valinnanvapauskokeiluihin 20 miljoonalla eurolla.  
Koska valinnanvapauden pilotti on tarkoitus käynnistää vasta kesällä 2019 eikä ole ollenkaan varmaa, että lainsäädäntö valmistuu siihen mennessä, esitämme 55 miljoonan euron määrärahan vähennystä.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentilta 33.60.38 vähennetään 55 000 000 euroa valinnanvapauden pilotoinnista. 
Pääluokka 35 
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 
Kuluvalla hallituskaudella ympäristöjärjestöjen määrärahoja on leikattu yhteensä 270 000 eurolla. Leikkaukset ovat merkittävä haitta järjestöjen toiminnalle ja niiden tekemälle ympäristövalistus- ja kasvatustyölle.  
Järjestöt edistävät vuoropuhelua suomalaisessa yhteiskunnassa ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa. Järjestöjen rooli ympäristöneuvonnassa ja toiminnan ja päätösten seuraajina on korostunut entisestään, kun resursseja on leikattu ympäristöhallinnolta, ja toisaalta päätösten laillisuusvalvonta on jäämässä enenevässä määrin niistä jätettyjen valitusten varaan, kun esimerkiksi kaavoituksessa on heikennetty ELY-keskusten ja ympäristöministeriön ohjausvaltaa ja valitusoikeutta. 
Määrärahasta aiemmin myönnettyjen hankeavustusten avulla on toteutettu laadukasta, valtakunnallisesti merkittävää ympäristökasvatustyötä, joka on tukenut mm. koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työtä. Ympäristökasvatuksen hankeavustukset ovat olleet kustannustehokas tapa edistää ympäristövastuullisuutta.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 35.01.65 lisätään 300 000 euroa ympäristöjärjestöjen järjestötukiin. 
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 
Saimaannorpan suojelutyön rahoitus katkeaa vuodeksi, mikä vaikeuttaa erittäin uhanalaisen lajin suojelun jatkamista. Valtaosa suojelutyön toimintarahoituksesta, noin 75 prosenttia, on tullut EU:lta. Hankerahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, ja seuraavan kerran EU-rahoitusta voi hakea vasta vuodelle 2020. Tilapäistä rahoitusta tarvitaan vuodelle 2019, jotta keväällä voidaan jatkaa apukinosten rakentamista ja pesänlaskentaa. Rahoituksen turvin jatketaan myös norppa-alueiden kalastuksen valvontaa sekä hankitaan uusi kelirikkoalus särkyneen aluksen tilalle.  
Norppakantaa on saatu kasvamaan sukupuuton partaalta määrätietoisella ja suunnitelmallisella työllä. Laji määritellään nykyään erittäin uhanalaiseksi, kun aiemmin saimaannorpat kuuluivat äärimmäisen uhanalaisiin lajeihin. Vaikka kanta on vahvistunut, silti vain neljäsosa norpista selviää 5-vuotiaiksi eli sukukypsiksi. Saimaannorppia on arviolta noin 370—380 yksilöä. Saimaannorppatyön tulokset ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Rahoituksen turvaaminen vuodelle 2019 on tärkeää, jotta hyvin alkanutta suojelutyötä pystytään jatkamaan ja kehittämään.  
Luonnon monimuotoisuus maailmalla ja Suomessa hupenee hälyttävää vauhtia — puhutaan jo kuudennesta sukupuuttoaallosta. Suomi on YK:n biodiversiteettisopimuksessa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt hallitus on kuitenkin myöntänyt, ettei tässä pysytä. 
Yksi uhanalaisimpia elinympäristöjä ovat perinnebiotoopit. Ne ovat perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä ja laitumia, joille on vuosisataisen hoidon myötä kehittynyt omanlaisensa rikas eliölajisto. Perinnebiotooppien määrä on vähentynyt Suomessa jo 1880-luvulta lähtien ja vähentyminen on jatkunut nopeana viime vuosikymmeninä. Noin 90 % perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. 
Soiden monimuotoisuus on heikentynyt ojitusten seurauksena. Yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on ojitettu. Ojitetuilla alueilla metsälajit alkavat syrjäyttää suolajeja, ja suoalueiden monimuotoisuuden kehityssuunta on huolestuttava. Monet soilla elävät harvinaiset kasvi-, hyönteis- ja lintulajit ovat uhanalaistuneet, ja myös soilla elävät yleiset lajit ovat taantuneet. Tämä näkyy esimerkiksi heikentyneinä marjasatoina. Ennallistamisen avulla suot voidaan palauttaa lähemmäs luonnontilaa ja samalla vähentää niiden vesistöpäästöjä ja vahvistaa hiilensidontaa. 
Elinympäristöistä vaarassa ovat myös lintuvedet. SYKEn ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan kosteikkojen laadun heikkeneminen on johtanut monien vesilintukantojen vähenemiseen Suomessa. Tutkimus kuitenkin toteaa, että kosteikkojen umpeenkasvua vähentävät toimet auttavat harvinaistuvia vesilintuja. Ilmastonmuutos lisää entisestään kosteikkojen kunnostuksen tarvetta, kun linnut viettävät yhä enemmän aikaa pohjoisessa ja toisaalta ilmaston lämpeneminen lisännee vesistöjen ravinnekuormitusta. 
Metsähallituksen luontopalvelujen vastuulle kuuluu koko maan luonnonsuojelualueverkosto, jossa on runsaasti tarvetta lisätä kosteikkojen ja lintuvesien hoitoa sekä raivata auki umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja. Suojelualueiden soiden ennallistaminen kuuluu myös luontopalveluiden tehtäviin. Näiden toimien lisärahoitus olisi järkevää paitsi luonnon monimuotoisuuden vuoksi myös koska ne tarjoavat työpaikkoja ympäri Suomea. 
Luontopalveluiden vastuulla on lisäksi kansallispuistot ja muut keskeiset retkeilykohteet ja niiden kävijäpalvelut. Näiden korjausvelka on tällä hetkellä noin 44 miljoonaa euroa ja kasvaa vuosi vuodelta. Hoitomäärärahojen niukkuuden vuoksi luontopalvelut on joutunut jo purkamaan pitkospuita, nuotiopaikkoja ja laavuja, jotka ovat tärkeitä retkeilyn kehittämisen kannalta. Hyvässä kunnossa olevat reitit ohjaavat ihmisten kulkua säästäen siten luontoa, helpottavat luonnossa liikkumista, josta koituu merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä, mahdollistavat luontomatkailun ja tuovat näin merkittäviä aluetalous- ja työllisyyshyötyjä. 
Tämä ehdotus kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 35.10.52 lisätään 4 000 000 euroa luonnon monimuotoisuutta edistävään työhön. 
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 
Hallitus esittää valtion talousarvioesityksessä 2018 (19.9.2017) luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoille 26,6 miljoonaa euroa. Hallituskauden aluksi menoja leikattiin dramaattisesti aiemmasta kehystasosta: 38 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan euroon. Nyt leikkausta pienennetään mutta aiemmasta tasosta ollaan jäljessä yhä yli 11 miljoonaa euroa.  
Leikkaukset ovat vieneet merkittävän osan toimintaedellytyksistä sekä maanomistajien että ympäristöjärjestöjen kannattamalta, vapaaehtoisuuteen perustuvalta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalta (METSO). Lisäksi leikkaukset eivät ole mahdollistaneet yksityismaiden soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista.  
Hallituksen mittavat luonnonsuojelualueiden hankintamenoleikkaukset, samaan aikaan, kun hallituksen kärkihankkeissa edistetään metsien hakkuiden lisäämistä, vaarantavat luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen. Tämän huolen on tuonut esille myös meritoituneiden suomalaistutkijoiden julkilausuma (BIOS 2017). Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimukseen ja luonnon monimuotoisuutta koskevaan Euroopan unionin strategiaan, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden katoaminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Hallitus on kuitenkin jo nyt myöntänyt, ettei tavoitteessa pysytä.  
METSO- ja soidensuojeluohjelmat ovat keskeisiä tapoja biodiversiteettisitoumusten saavuttamiseksi. Aiempien vuosien massiivisten leikkausten korjaamiseksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenojen palauttaminen aiemmalle tasolle ei yksin riitä, vaan tarvitaan lisärahoitusta viime vuosien merkittävän rahoitusvajeen paikkaamiseksi.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,  
että momentille 35.10.63 lisätään 20 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin. 
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 
60. Siirto valtion asuntorahastoon 
Vuoden 2018 valtion talousarvioesityksessä hallitus esittää asuntoa kohti enintään 10 000 euron suuruista määräaikaista käynnistysavustusta sellaiseen vuokra-asuntorakentamiseen, joka kuuluu Helsingin seudun MAL-sopimuksen piiriin ja toteutetaan ns. pitkällä korkotuella (laki 688/ 2001) muille kuin erityisryhmille.  
Helsingin seudulla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on suuri pula, ja pitkä korkotuki on käytännössä ainoa väline, joka tuottaa aidosti kohtuuhintaisia asuntoja. Tällä korkotuella tehdyn asuntotuotannon ja toisaalta puurakentamisen vauhdittamiseksi koko määrärahaa tulisi korottaa ja nostaa tuen määrää 15 000 euroon asuntoa kohti, kun kysymys on puurakentamisesta.  
Metsäisessä Suomessa puurakentaminen on luonnollinen vaihtoehto, ja sen vauhdittaminen tuo mukanaan uusia vienti- ja työllisyysmahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on puurakentamisohjelmassa linjannut tavoitteeksi nostaa puurakentamisen osuus kerrostalojen uudistuotannossa 1 %:sta 10 %:iin. Korotetulla tuella voidaan vauhdittaa puurakentamisen ympärille tarvittavan metsäteollisuuden ja puurakentamisen osaajien verkoston syntymistä. Tuki ei kuitenkaan määräaikaisuutensa vuoksi vääristäisi markkinoita merkittävästi.  
Puurakentaminen on myös tärkeä osa kestävää biotaloutta, jossa puuraaka-aineelle tulee hakea mahdollisimman pitkäikäisiä käyttökohteita, jotta se on ilmaston kannalta kestävää. Puurakentaminen pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 50 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin puurakentamisen edistämiseksi korottamalla käynnistysavustuksia, mikäli asuintalot ovat puurakenteisia. 
TULOARVIOT 
Osasto 11 
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 
01. Ansio- ja pääomatuloverot 
Viimeisenä vuonnaan hallitus kohdentaa veronkevennyksiä paremmin pienituloisille, mutta ei tee sitä riittävässä määrin. Oikeudenmukainen talouspolitiikka edellyttäisi kunnallisveron perusvähennyksen huomattavasti suurempaa korottamista.  
Perusvähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen, joten se kohdistuu palkkatulojen lisäksi etuuksiin ja eläkkeisiin. Vähennyksen korottaminen olisi siten hyvä keino vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Vastalauseen lausumaehdotus 51 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin pienituloisimpien verojen keventämiseksi ja korottaa kunnallisveron perusvähennystä.  
Tällä hetkellä listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan tiettyyn rajaan saakka verrattain kevyesti. Kevyempi verotus ulottuu aina 150 000 euroon saakka, mikäli tuottoasteraja (8 %) sen mahdollistaa. 
Nykyinen osinkoverotus ohjaa resursseja pois yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeistä aineellisista ja aineettomista reaali-investoinneista kohti arvopapereita ja kulumatonta sijoitusvarallisuutta. Osinkojen kevyt verotus vaikuttaa osaltaan myös tuloerojen kasvuun. 
Esitämme, että kevennettyjen osinkojen verotusta kiristetään yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän esityksen mukaan. Toisin sanoen listaamattomien yhtiöiden jakaman osingon verotuksessa huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoaste alennettaisiin 4 %:iin, tähän tuottorajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistettaisiin.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 52 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kevyesti verotettujen osinkojen rajojen tiukentamiseksi. 
Hallitus jatkaa asuntolainan korkovähennyksen pienentämistä, ja vuonna 2019 oman vakituisen asunnon hankkimiseen otetun asuntolainan koroista 25 prosenttia on vähennyskelpoista. 
Nykyisenä matalan koron aikana olisi mahdollista edetä nopeammin ja supistaa korkovähennys ensi vuonna jo 10 prosenttiin. Korkovähennyksestä luopuminen tukisi verotuksen selkiyttämisen tavoitetta. Vähennyksen poistoa voi perustella myös sillä, että se on perusteetonta omistusasumisen tukemista.  
Hallitus on ottanut käyttöön kokonaan uuden metsälahjavähennyksen, jolle emme näe perusteita.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 53 
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen asuntolainan korkovähennyksen pienentämiseksi ja metsälahjavähennyksen kumoamiseksi.  
Työnantaja voi maksaa työntekijälle korvausta, kun työntekijä tekee työmatkan omalla autolla. Verottomana maksettavan korvauksen suuruus määritetään vuosittain Verohallinnossa.  
Omalla autolla tehtävistä työmatkoista tulee maksaa työntekijälle korvausta, mutta nykyiseen korvaustasoon liittyy kuitenkin selvää ylikompensaatiota. Toisin sanoen korvaukset ylittävät oman auton käytöstä syntyvät todelliset kustannukset. 
Ylikompensaatiota syntyy monesta syystä. Ensinnäkin korvausten laskennassa ei oteta lainkaan huomioon yksityisajojen osuutta, joita on kuitenkin valtaosa ajokilometreistä. Toisekseen auton hankintaa korvataan senkin jälkeen, kun kiinteät kustannukset on keskimäärin korvattu. Kolmanneksi voidaan perustellusti sanoa, että kiinteät kustannukset on arvioitu verrattain korkeiksi, kun lähtökohtana on uutena myytyjen autojen keskihinta, joka on liki 30 000 euroa. 
Verovapaita kilometrikorvauksia on maksettu vuosittain hieman yli miljardi euroa. Suoraa ylikompensaatiota on tarkistusten jälkeenkin jäljellä noin 120 miljoonaa euroa, eikä tässä luvussa ole mukana kaikkia ylikompensaation elementtejä, kuten verrattain korkeaa hankintahintaa. 
Esitämme korvaustason ja -mallin tarkistamista siten, että rajataan korvaukset voimakkaammin auton käytöstä syntyviin kustannuksiin.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 54 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin verottomien kilometrikorvausten kohtuullistamiseksi. 
Työntekijä voi verotuksessa vähentää työstä aiheutuvia matkakustannuksia. Asunnon ja työpaikan välisissä matkoissa omavastuu on 750 euroa vuodessa ja enimmäismäärä 7 000 euroa vuodessa. Matkakuluvähennys pienentää veroastetta ja sitä kautta verotettavaa tuloa. YM:n haitallisia tukia koskevan raportin mukaan nettovaikutus valtion ja kuntien tuloihin vuonna 2013 oli noin 630 miljoonaa euroa. 
Työmatkavähennystä maksetaan halvimman mahdollisen kulkutavan mukaan, mutta käytännössä kyseessä on selvä tuki henkilöliikenteelle. Yksityisautoilijoille maksetaan noin 80 prosenttia vähennyksistä. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, vähennykset painottuvat yksityisautoiluun suurten kasvukeskusten kehyskunnissa. 
Nykyinen vähennysjärjestelmä lisää liikennettä, koska se sisältää epäsuoran kannustimen muuttaa kauemmas työpaikasta. Maankäytön hajautumisen taustalla on useita vaikuttimia, mutta tämä on niistä yksi. Siksi vähennystä voi pitää ympäristölle haitallisena tukena, vaikka sillä onkin perusteensa. 
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla siirtymä vähemmän byrokraattiseen ja paremmin ilmastopolitiikkaa tukevaan kilometripohjaiseen järjestelmään. Siinä vähennyksen perusteena olisi etäisyys työpaikasta. Vähennyksen suuruuteen voisi vaikuttaa myös se, onko alueella tarjolla julkista liikennettä vai ei. Toisin sanoen vähennys olisi suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa. 
Vähennykset koskettavat noin 800 000 henkilöä, joten niillä on suuri vaikutus monien ihmisten talouteen. Siksi tarkistuksissa on oltava maltillinen. Esitämme, että tässä vaiheessa vähennyksen tasoa leikattaisiin niin, että omavastuuta korotetaan 750 eurosta 900 euroon ja enimmäismäärää lasketaan 6 000 euroon. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 55 
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää työmatkavähennyksen uudistamisen niin, että se ei erityisesti kannusta yksityisauton käyttöön.  
Hallituksen esittämä 5 %:n yrittäjävähennys on tarkoitettu tukemaan yrittäjyyttä sekä ulottamaan yhteisöveron taannoisesta alentamisesta koituneita hyötyjä vastaavalla tavalla myös henkilöyritysten puolelle. Huomattava osa pien- ja mikroyrityksistä on henkilöyrityksiä, jotka ovat työllisyyden parantamisen kannalta avainasemassa. 
Tasaisen, kaavamaisen yrittäjävähennyksen huono puoli on se, että hyöty kasautuu suurille ja hyvin menestyville henkilöyrityksille, kuten esimerkiksi apteekeille, lakiasiaintoimistoille ja vastaaville.  
Vihreät esittävätkin, että tulonjakovaikutusten tasaamiseksi yrittäjävähennykselle asetetaan katto 50 000 euron kohdalle. Kaikki henkilöyritykset siis saisivat vähennyksen tuohon rajaan saakka, mutta yli 50 000 euron tuloksen osalta 5 %:n yrittäjävähennystä ei enää myönnettäisi. Tämä leikkaisi yrittäjävähennyksen hyötyjä kaikkein parhaiten menestyviltä yrityksiltä, mutta kannustevaikutus säilyisi muissa yrityksissä hallituksen esittämän suuruisena.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 56 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin yrittäjävähennyksen rajaamiseksi tietyn tulorajan ylittävältä osalta. 
02. Yhteisövero  
Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 
EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. 
Me Vihreät uskomme, että harmaan talouden sekä verovälttelyn määrätietoisella torjunnalla on mahdollista saada suurempi hyöty kuin mitä hallitus tavoittelee. Harmaan talouden torjunta kannattaa, sillä sijoitetut rahat tulevat moninkertaisina takaisin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että momentille 11.01.02 lisätään 130 000 000 euroa harmaan talouden ja verovälttelyn torjunnan tehostamisesta syntyvään verotuottojen kasvuun. 
Valtio kerää vuonna 2018 arviolta lähes 4,2 miljardia euroa yhteisöveroa. Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia, joista yksi merkittävimpiä on irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki. Kyseisen verotuen kokoa voidaan arvioida vain laskennallisesti, mutta vuonna 2017 sen suuruudeksi on arvioitu noin 565 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 noin 610 miljoonaa euroa, joten tuki on erittäin suuri.  
Kuluvan irtaimen käyttöomaisuuden osalta yritys voi vähentää hankintamenot verotuksessa hyödykkeen käyttöaikana poistojen kautta. Taloudellisesti merkittävin tapa tehdä poisto on vähentää hankintameno tietyn enimmäisprosentin puitteissa kulloinkin poistamatta olevasta menojäännöksestä. Poistojen enimmäismäärät on määritelty elinkeinoverolaissa, jonka mukaan verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Yritys voi käyttää myös pienempää poistoprosenttia tai olla tekemättä poistoja ollenkaan. 
Verotuksen poistot ovat kaavamaisia, eivätkä usein vastaa hyödykkeen todellista taloudellista kulumista. Yritykselle muodostuu verotukea, mikäli poisto ylittää hyödykkeen todellisen kulumisen. Tällöin veronmaksu lykkääntyy enemmän kuin se lykkääntyisi todelliseen kulumiseen perustuvan poiston perusteella. Tämän todelliseen kulumiseen perustuvan poistoprosentin VM katsoo olevan 15 %. Arviot verotuen suuruudesta viittaavatkin yhden vuoden verotulojen muutokseen, mikäli koneiden ja kalusteiden poistoprosentin enimmäismääräksi sallittaisiin 15 prosenttia nykyisen 25 prosentin sijaan. Verotuen suuruus on siten yli ajan laskettava veron maksun lykkääntymisestä tuleva hyöty (veroluoton korko). 
Irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin liittyvää lainsäädäntöä tulisi tarkastella uudelleen sen saavuttamiseksi, että tehdyt poistot kuvastaisivat todellista taloudellista kulumista.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 57 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin uudistaakseen irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin liittyvää lainsäädäntöä niin että tehdyt poistot kuvastaisivat todellista taloudellista kulumista. 
04. Perintö- ja lahjavero 
Hallitus esittää, että perintö- ja lahjaveron asteikkoja muutetaan ja näillä muutoksilla on vuonna 2017 25 milj. euroa supistava vaikutus verotuloihin. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2017. 
Sukupolvenvaihdoksia tuetaan siis jo nyt merkittävillä veroeduilla ja näitä etuja voi pitää riittävinä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 58 
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi uudelleen perintö- ja lahjaverotuksen keventämisen tarpeellisuuden ja peruuttaa tehdyt muutokset.  
08. Valmisteverot 
05. Virvoitusjuomavero 
Hallitus on luopunut makeisten ja jäätelön valmisteverosta, koska epäili veron olevan vastoin EU:n säännöksiä. Euroopan komissio on ilmoittanut epävirallisesti, että nykymuotoiseen veroon voi sisältyä valtiontukea, koska se ei kohtele samankaltaisia tuotteita neutraalisti. 
Makeisveron muuttaminen sokeriveroksi mahdollistaa terveysperusteisen veron, joka auttaa torjumaan kansantautejamme. Veron kiinnittäminen lisätyn sokerin määrään laajentaisi veropohjaa ja tekisi verosta myös neutraalimman. EU:n direktiivi pakkausmerkinnöistä tekee sokerin määrän ilmoittamisen pakolliseksi, joten vero on myös teknisesti helpommin toteutettavissa.  
Valmistelussa on huomioitava se, että sokeria on luonnostaan myös joissakin terveyden kannalta suositelluissa ruoka-aineissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. Terveysperustaisen sokeriveron käyttöönoton puolesta ovat liputtaneet myös Evira ja THL, jotka katsovat, että verotuksen tulisi osaltaan tukea kansanterveyttä. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 59 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti valmistelemaan terveysperusteisen sokeriveron käyttöönottoa.  
07. Energiaverot 
Viimeistään nyt, IPCC:n tuoreen ilmastoraportin jälkeen, on aika laatia suunnitelma fossiilitukien alasajosta. Fossiiliset polttoaineet saavat laskennallisesti miljardiluokan verotuet. Suurimmat tuet menevät dieselille ja kevyelle polttoöljylle. Myös turpeen käyttöä tuetaan edelleen.  
Dieselpolttoainetta verotetaan bensaa kevyemmin, mistä seuraa, että diesel saa verotukea liki 800 miljoonaa euroa. Henkilöautoliikenteen osalta verotuki leikataan pois ajoneuvoverotuksen kokonaisuuteen sisältyvän käyttövoimaveron avulla.  
Dieseliä käytetään raskaan tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen lisäksi myös henkilöautoliikenteessä. Vihreät ehdotti toisessa talousarvioaloitteessaan sitä, että dieselin verotuen pienennys kompensoitaisiin henkilöautoliikenteelle käyttövoimaveron alennuksella.  
Raskaassa tavaraliikenteessä dieselin verotuen pienennys aiheuttaa kuljetuskustannusten lievää nousua. Samalla tämä kuitenkin kannustaa myös etsimään raskaalle tavaraliikenteelle vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maa- tai biokaasua. Tähän liittyvä teknologia ei ole vielä laajamittaisesti käyttöön otettavissa, mutta verotuen pienennys nopeuttaisi vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden kehitystä. Toisaalta dieselin verotuen pienennys parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä kumipyöräliikennettä vastaan. 
Joukkoliikenteessä — etenkin kaupunkialueilla — vaihtoehtoja on jo olemassa. Kaasubusseja löytyy markkinoilta, ja sähköbussit tekevät voimakkaasti tuloaan. Dieselin verotuen pienennys parantaa kannusteita ja nopeuttaa vaihtoehtoisilla, ympäristöystävällisillä tavoilla liikkuvien bussien käyttöönottoa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 60 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy asteittain pienentämään dieselin verotukea ja samalla huojentaa dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa niin, etteivät tavallisen autoilijan kustannukset nouse. 
Energiaveromomentille kohdistuvista verotuista toiseksi merkittävin on työkoneissa käytetyn polttoaineen normia alempi verotus. Verotuki syntyy siitä, että tietyille työkoneille on annettu oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään mm. dieselmoottorilla varustetuissa liikkuvissa työkoneissa ja maa- ja metsätalouskoneissa. 
Vuonna 2019 tämän verotuen suuruudeksi arvioidaan yli 400 miljoonaa euroa. Esitämme, että verotuesta leikataan vajaa neljännes. Teknisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että siirretään verotuetun kevyen polttoöljyn käyttäjät dieselin käytön piiriin, mutta palautetaan heille osa veroista verotuksen yhteydessä. Vastaava palautusjärjestelmä on luotu esimerkiksi maatiloille. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 61 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin pienentääkseen työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn verotukea. 
Fossiilisista polttoaineista myös turve saa verotukea, koska turpeen vero ei noudata mykyistä energiaveromallia. Turpeen verotuen suuruudeksi vuonna 2019 budjettikirja arvioi liki 200 miljoonaa euroa.  
Hallitus korottaa turpeen veroa, mutta edelleenkään sen verotus ei nouse tasolle, jossa se oli hallituskauden alkaessa (3,40 euroa/MWh vuonna 2015). Verotuki kannustaa käyttämään turvetta erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa.  
Vihreät ehdottaa turpeen veron korottamista ensi vuonna tasolle 4,1 euroa/MWh. Turpeen saaman verotuen pienentäminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kohentaa lisäksi valtiontalouden tilaa. Kertaheitolla tätä ympäristölle haitallista verotukea ei voi kokonaisuudessaan poistaa, sillä se puolestaan kannustaisi kivihiilen ja muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöön polttoturpeen ja myös metsähakkeen asemesta.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 62 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin polttoturpeen verotuen asteittaiseksi pienentämiseksi. 
Hallitus on siirtänyt kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutetun sähkön korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II vuoden 2017 alusta alkaen. On erikoista, että kaivoksille esitetään erikseen alennettuja sähköverokantoja.  
Kaivostoiminta ja louhinta ovat hyvin energiaintensiivistä ja paljon saastuttavaa teollisuutta. Kaivosten sähköveron alentaminen pienentää kaivosteollisuuden sähkölaskua valtion tuella. Ilmaston lämmetessä ja valtion talouden ollessa tiukoilla tämä yhtälö on kestämätön. 
Kaivosten sähköveron alennus kytkeytyy osaksi laajempaa verokeskustelua: kuinka paljon mitäkin pitäisi verottaa. Kestävää on verottaa enemmän kulutusta ja haittoja ja vähemmän työtä ja toimeentuloa. Kaivosten verohuojennusten sijaan käyttöön pitäisi ottaa ennemmin kaivosvero. Se olisi eräänlainen louhintamaksu, joka voitaisiin rahastoida Norjan öljyrahaston tavoin. Varat käytettäisiin kaivosaluekuntien ja valtion hyväksi. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 
Vastalauseen lausumaehdotus 63 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kaivosten palauttamiseksi takaisin sähköveroluokkaan I.  
10. Muut verot 
03. Autovero  
Hallitus on kaudellaan keventänyt autoveroa päätösperusteisesti noin 200 miljoonan euron edestä. Koska autokantamme on verrattain vanhaa ja paljon päästävää, olemme hyväksyneet noin puolet veronkevennyksistä. Viimeiset kevennykset olisimme jättäneet tekemättä.  
Vihreiden mielestä veronkevennysvaraa olisi tullut kohdentaa henkilöliikenteen sähköistämiseen. Liikenteen päästövähennyksissä on edettävä ripeästi, jotta on mahdollista saavuttaa tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Henkilöautoliikenteen osalta nopea sähköistyminen edistää parhaiten kokonaistavoitetta, kun biopolttoaineet voidaan ohjata raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön niin kauan kuin realistisia vaihtoehtoja ei ole.  
Sähköautot edustavat vielä verrattain uutta tekniikkaa, joka on melko kallista ja johon siirtyminen saattaa olla kuluttajille korkean kynnyksen takana. Tämän johdosta monissa maissa sähköautojen ostamista tuetaan suoraan valtion varoista.  
On tärkeää saada sähköautokanta lisääntymään nopeasti sellaiselle tasolle, että laajenevalla latausverkostolla on käyttäjiä. Pidemmällä tulevaisuudessa sähköautojen akkukapasiteettia voidaan käyttää myös sähköverkon tehontasaajana ja sähköenergiavarastona. Siksi vihreät ehdottavat määräaikaista verovapautta täyssähköautoille.  
Vastalauseen lausumaehdotus 64 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin henkilöliikenteen sähköistämiseksi ja vapauttaa sähköautot autoverosta määräajaksi.  
07. Ajoneuvovero  
Hallitus on keventänyt myös ajoneuvoveroa. Vihreiden mielestä veronkevennysvaraa olisi tullut kohdentaa henkilöliikenteen sähköistämiseen. Liikenteen päästövähennyksissä on edettävä ripeästi, jotta on mahdollista saavuttaa tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Henkilöautoliikenteen osalta nopea sähköistyminen edistää parhaiten kokonaistavoitetta, kun biopolttoaineet voidaan ohjata raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön niin kauan kuin realistisia vaihtoehtoja ei ole.  
Sähköautot edustavat vielä verrattain uutta tekniikkaa, joka on melko kallista ja johon siirtyminen saattaa olla kuluttajille korkean kynnyksen takana. Tämän johdosta monissa maissa sähköautojen ostamista tuetaan suoraan valtion varoista.  
On tärkeää saada sähköautokanta lisääntymään nopeasti sellaiselle tasolle, että laajenevalla latausverkostolla on käyttäjiä. Pidemmällä tulevaisuudessa sähköautojen akkukapasiteettia voidaan käyttää myös sähköverkon tehontasaajana ja sähköenergiavarastona. Siksi vihreät ehdottavat määräaikaista verovapautta täyssähköautoille. 
Vastalauseen lausumaehdotus 65 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin henkilöliikenteen sähköistämiseksi ja vapauttaa sähköautot ajoneuvoverosta määräajaksi.  
Haittaverot ovat hyvä keino ohjata kulutusta ja tuotantoa kestävämmälle pohjalle. Haluamme siirtää verotuksen painopistettä haittaverotuksen suuntaan ja siksi olemme esittäneet, että ottaisimme käyttöön louhintaveron, muoviveron ja lentoveron sekä selvittäisimme eläintuoteveron käyttöönottoa.  
Louhintaverossa on kyseessä kaivostoiminnassa louhittaviin maa-aineksen yksikkömääriin sidonnainen vero. Louhintaveroa tultaisiin perimään kaivosyhtiöltä korvauksena siitä, että kaivosyhtiö saa käyttää maaperän mineraaleja. Veron perinnästä on kokemusta ja tietoa useista Afrikan ja Etelä-Amerikan maista sekä Australiasta, USA:sta, Kiinasta ja Puolasta.  
Louhintaveron periminen ohjaisi kaivospolitiikkaa suuntaan, jossa louhinta aloitettaisiin silloin, kun mineraaliesiintymä on malmimääriltään tutkitusti riittävän arvokas. Vero todennäköisesti lisäisi myös mineraalien kierrätystä. Suomessa luonnon mineraaliesiintymät ovat suhteellisen niukkoja, mutta muita mineraalilähteitä voi olla esimerkiksi kaivosjätteen tai -jätevesien jatkohyödyntäminen, joista voidaan erottaa muun muassa nikkeliä ja fosforia. Kaivannaistoiminnan louhintaverotus tekisi nämä muut vaihtoehtoiset tavat malmin rikastamiseksi nykyistä kannattavammiksi.  
Louhintaveron vähentäessä ympäristöä kuormittavan kiviaineksen louhintamääriä pienenee myös kaivostoiminnalle tarvittavan maa-alan määrä. Tarvittavan maa-alamäärän pienentyessä louhinnan vaikutukset luontoon ja maisemaan vähenevät. Kaivostoiminnan ympäristöhaitoista erityisesti malmien rikastuksessa käytetty vesimäärä, sen hallinta ja jätevesihaitat liittyvät louhintamääriin, samoin rikastuskemikaalien käyttö.  
Louhintaveron avulla voitaisiin korvata esimerkiksi liikenneväylien rakentamisesta ja lupaprosesseista aiheutuvia kuluja kunnille ja valtiolle. Tuottoja on mahdollista käyttää myös laajemmin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tätä voidaan perustella sillä, että kyseessä on uusiutumattoman, kansallisvarallisuuden luonteisen varannon hyödyntäminen.  
Vastalauseen lausumaehdotus 66 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin louhintaveron käyttöönottamiseksi.  
Vihreät esittää lentoveron käyttöönottoa, koska tällä hetkellä taloudellinen ohjaus ei toimi. Lentäminen on yksi ilmastolle haitallisimpia liikennemuotoja, ja lentoliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Silti kansainvälinen lentoliikenne on vapautettu polttoaineverosta, EU:n päästökauppa kattaa vain pienen osan lennoista eikä ulkomaan lennoista peritä myöskään arvonlisäveroa. Niin kauan kun näin on, tarvitaan kansallisia toimia.  
Esitämme, että Suomi ottaa käyttöön kansallisen lentoveron esimerkiksi Ruotsin mallia seuraten.  
Ruotsissa lentovero määräytyy suhteessa lennon pituuteen, ja se peritään lentoyhtiöiltä. Hinta matkustajalle vaihtelee noin kahdeksasta 40 euroon. Ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän lentämisestä: yli puolet suomalaisista kannattaa lentoveron käyttöönottoa. 
Vastalauseen lausumaehdotus 67 
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lentoveron käyttöönottamiseksi.  
Kasvava ruoantuotanto rasittaa ympäristöä ja asettaa maapallon kestokyvyn koetukselle. Maatalous tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Eläintuotteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi enemmän kuin kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotanto.  
Eläintuotteiden kulutusta on merkittävästi v