Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
91. Nuorisotyö
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
Nuorten työllistymistä ja elämäntaitoja voidaan edistää myös erilaisten työpajojen avulla. Työpajoissa opitaan vuorovaikutusta, yhdessä tekemistä ja eri alojen työtehtäviä työ- ja yksilövalmentajien ohjauksessa. Nuorten tulevaisuuden kannalta työpajat ovat tärkeitä paikkoja, sillä yli 80 prosenttia nuorista löytää elämälleen suunnan työpajajakson jälkeen.
Etsivä nuorisotyö antaa varhaista tukea nuorelle, joka voi olla ilman koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa tai muuten tarvitsee apua palveluihin pääsemiseksi. Etsivän nuorisotyön kautta on vuosittain tavoitettu yli 20 000 nuorta, joista yli 15 000 on kaivannut pidempiaikaista ohjausta.
Näiden tärkeiden toimintojen rahoitus on jo vuosia ollut alimitoitettua.
Hallitus esittää lisätalousarviossaan etsivän nuorisotyön määrärahoihin 300 000 euron lisäystä lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaiseen nuorisotyöntekijöiden osaamisen vahvistamiseen sekä uusien toimintamallien kehittämiseen. Tämä panostus on kannatettava. Se ei kuitenkaan lievitä etsivän nuorisotyön yleistä rahoitusvajetta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.91.51 lisätään 5 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
40. Luonnonvaratalous
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Vaelluskalakannat hyötyvät kirkastuvista vesistä. Vaelluskalojen ja uhanalaisten kalalajien kantojen elvyttämistä on tuettava esimerkiksi poistamalla aktiivisesti kalojen kulkuesteitä esimerkiksi puroissa, joissa silta- ja tierummut aiheuttavat merkittävän esteen jopa 30 000 kohteessa ympäri Suomen.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaampiin toimiin vaelluskalojen ja uhanalaisten kalalajien kantojen elvyttämiseksi.
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Hallitus esittää momentin määrärahojen vähentämistä 7 500 000 eurolla. Vähennykselle ei ole kestäviä perusteita.
Järjestöjen palkkatuki
Vuoden 2019 talousarviossa on rajoitettu järjestöille maksettava ns. täysi palkkatuki 4 000 henkilötyövuoteen. Rajoitus on kohtuuton kolmannen sektorin toimijoiden ja vaikeimmin työllistyvien ihmisten kannalta.
Tämä lähinnä järjestöjen työllistämiseen tähdätty leikkaussäännös vaikeuttaa juuri vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Kolmannen sektorin toimijoiden 100 %:n palkkatuen 4 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen. Se, että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat tulokset jatkotyöllistymisestä. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävää yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon. Rajoitus esimerkiksi vaikeuttaa palvelujen järjestämistä yksin asuville eläkeläisille arjen askareiden sujumiseen.
Esimerkiksi työpajojen kautta osatyökykyisten tai pitkään työttömänä olleiden paluu työelämään on palkkatuetulla työllä yksi reitti avoimille työmarkkinoille.
Työvoimapoliittinen kotouttamiskoulutus
Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää suomen kielen, kirjoittamisen sekä suomalaisen työelämän lainalaisuuksien omaksuminen. Haasteelliseksi tilanteen tekee, jos jo oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaito on huono tai välttävä. Tällöin oikopolun voi tarjota hyvin toteutettuna työyhteisön jäseneksi pääseminen, johon yhdistyy peruskoulutus. Etenkin maahanmuuttajanaiset ovat riskiryhmässä jäädä kokonaan kotiin lastenhoitoon, yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle. Yhteiskunnallista ja alueellista segregaatiota tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin, mihin on jo olemassa ratkaisuja ja pystytään uusia löytämään kunkin alueen, kunnan tai kaupunginosan ominaispiirteistä sekä elinkeinorakenteesta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentin 32.30.51 päätösosaa muutetaan siten, että järjestöihin työllistettävien enimmäisraja 4 000 henkilöä sekä palkkakatto poistetaan,
että momentille 32.30.51 lisätään 22 500 000 euroa ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaampiin toimiin kotouttamisen edistämiseksi ympäri Suomea, osatyökykyisten työelämään osallistumisen helpottamiseksi sekä työkykyä edistävän kuntouttavan toiminnan parantamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 10
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin poistaakseen momentin 32.30.51 päätösosassa mainitun 4 000 henkilötyövuotta koskevan rajoituksen kolmannen sektorin toimijoille maksettavasta palkkatuesta.
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)
Lastenasiaintalo-toimintamalli
Hallitus esittää lisätalousarviossaan 813 000 euron määrärahaa, jolla tuetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävien Lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämistä. Mallin avulla on määrä kehittää monialaista yhteistyötä, tutkimista ja tiedon jakamista tilanteissa, joissa lapsen epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
Lastenasiaintalo-toimintamalli on määrä ottaa käyttöön Helsingissä ja Oulussa.
Malli on erittäin kannatettava, ja tarvetta Lastenasiaintaloille olisi ympäri Suomen. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisyyn on panostettava niin, että kaikkien alueiden tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 33.60.31 lisätään 1 000 000 euroa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tehostavan Lastenasiaintalo-mallin alueellisen kattavuuden parantamiseksi.
Seksuaalirikosten uhrien tukeminen
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea perustamaan tukikeskuksia seksuaaliväkivaltaa kokeneille. Ensimmäinen Seri-tukikeskus avattiin Helsinkiin HYKS:n Naistenklinikalle 2017.
Seri-keskus on matalan kynnyksen yksikkö, jonne uhri voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana. Keskuksessa asiakas saa kokonaisvaltaisen palvelun yhdestä paikasta. Palvelu sisältää oikeuslääketieteellisen näytteenoton raiskauksen uhrilta, tilanteen kokonaisarvion, tuen lähipäivien selviytymiseen, psyykkistä tukea traumaattisesta kokemuksesta toipumiseen sekä hoidon jatkosuunnitelman. Keskukseen tulon ja avun saamisen ehtona ei ole rikosilmoituksen teko, vaikka siihen kannustetaankin.
Kokemukset ovat osoittaneet, että Naistenklinikan Seri-keskukselle on ollut suuri tarve. Se palvelee Helsingin ja Uudenmaan alueen asiakkaita. Uusia keskuksia on tarkoitus avata vuoden 2019 loppuun mennessä yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Kuopioon. Ongelma on riittävän rahoituksen löytäminen.
Naistenklinikan tukikeskuksen perustivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Naistenklinikan kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös rahoittanut hanketta. Toiminnasta ja sen kustannuksista vastaa HUS. Saamamme tiedon mukaan esimerkiksi Tampereen yksikkö on kuitenkin määrä käynnistää lähes Taysin nykyisten resurssien puitteissa.
Olisi tärkeää, että valtio osallistuisi Seri-keskusten rahoitukseen, jotta niiden toiminnan laadukkuus ja saatavuus voidaan varmistaa ja jotta uuden tukikeskuksen perustaminen ei aiheuta paineita muiden tärkeiden palveluiden toimintaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 33.60.31 lisätään 800 000 euroa seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten toiminnan tukemiseen ja että momentin perusteluita täydennetään niin, että momentilta myönnettäviä määrärahoja saa käyttää tähän tarkoitukseen.
TULOARVIOT
Osasto 12
SEKALAISET TULOT
35. Ympäristöministeriön hallinnonala
20. Siirto valtion asuntorahastosta
Ylimääräinen 73 miljoonan tuloutus valtion asuntorahastosta on vastoin eduskunnan yksimielisiä linjauksia. Eduskunta hyväksyi lokakuussa 2018 yksimielisesti tarkastusvaliokunnan mietinnön asuntopolitiikan kehittämisestä (TrVM 3/2018 vp). Mietinnön mukaisessa kannanotossa eduskunta edellytti, että hallituksen tulee säilyttää Valtion asuntorahaston asema itsenäisenä ja riippumattomana ja lisäksi rahaston varallisuuden käyttö tulee suunnata asumiseen.
Edellä olevan perusteella esitämme,
että momentti 12.35.20 poistetaan lisätalousarviosta.
Osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
03. Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
Hallitus on päättänyt perustaa uudenlaisen raideverkostoyhtiön, Oy Suomen Rata Ab:n. Uuden yhtiön taseeseen ehdotetaan siirrettäväksi 100 miljoonan euron edestä valtion omistamia osakkeita. Kun huomioidaan transaktiokustannukset, varainsiirtovero ja osinkotulon väheneminen, arvioidaan kokonaisvaikutus 110 miljoonaksi.
Tämän siirron kompensoimiseksi tuloutuksia huoltovarmuusrahastosta (37 miljoonaa euroa) ja Valtion asuntorahastosta (73 miljoonaa) ehdotetaan kasvatettavaksi.
Emme voi hyväksyä Valtion asuntorahaston taseeseen kajoamista. Perustelut tähän on esitetty edellä momentin 12.35.20 kohdalla.