Oikeusministeriön hallinnonala 25
jatkui
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Oikeuslaitos on pitkään
kärsinyt resurssipulasta, ja tuomioistuinten käsittelyajat
ovat venyneet. On ilahduttavaa, että oikeusministeriön
hallinnonalan määrärahat kasvavat tähän
vuoteen verrattuna noin 20 miljoonalla eurolla, kun vuosittain vaihtelevat
vaalimenot lasketaan pois.
Tuomioistuinten määrärahoihin on
talousarvioesityksessä tehty 3 miljoonan euron tasokorotus.
On tärkeää, että korotus todellakin
käytetään tuomioistuinten toimintaedellytysten
turvaamiseen. On myös ilahduttavaa, että markkinaoikeuden
määrärahoja on valtiovarainvaliokunnassa lisätty
250 000 eurolla nimenomaan ruuhkien purkamista varten ainakin
nyt ensi vuoden osalle. Tähän asiaan lakivaliokunta
kiinnitti huomiota toteamalla, että resursointi on olennainen
kysymys, vaikkakin samalla valiokunnassa nostettiin esiin myös
kysymys siitä, voitaisiinko siirtyä EU:n kynnysarvojen
mukaiseen rajoitukseen siinä, mitä asioita markkinaoikeudessa
hankinta-asioissa käsiteltäisiin.
Käräjäoikeuksien osalta on olennaista,
että uudistukset, joihin on ryhdytty käräjäoikeusverkon tiivistämiseksi,
viedään määrätietoisesti
loppuun. Lakivaliokunta omassa budjettikannanotossaan esitti, että tulee
pitäytyä niissä suunnitelmissa, joissa
käräjäoikeusverkostoa uudistetaan niin,
että 25—30 maakunnallista käräjäoikeutta
ja muutama niitä tukeva sivukanslia hoitavat jatkossa alioikeusosaston.
Tällä on merkitystä myös tuomareiden
erikoistumisessa. Riittävän suurissa yksiköissä tähän
on pienempiä yksiköitä paremmat mahdollisuudet.
Kun asianajajakunta, syyttäjäkunta muun muassa,
erikoistuu, on syytä siihen, että myös
tuomarikunnassa tällaista erikoistumista tapahtuu.
Eduskunnan budjettikäsittelyssä aiemmin lakivaliokunta
kiinnitti huomiota myös vakuutusoikeuden toimintaan ja
erityisesti siihen, että esittelijät vaihtuivat
tiiviisti ja toimitilat ovat puutteelliset. Valtiovarainvaliokunta
on omassa mietinnössään todennut tämän
saman asian ja toteaa edelleen, että on tarpeen vakinaistaa
määräaikaisia esittelijöitä ja
järjestää vakuutusoikeudelle asianmukaiset
toimitilat. Näin on siis perusteltua toimia.
Kaiken kaikkiaan oikeusministeriön hallinnonalan saamaan
rahoitukseen on suhtauduttava tyydytyksellä.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen
valtiovarainvaliokunnan ehdotukset, joissa lisätään
oikeushallinnon menoja niiltä osin kuin se on osoittautunut
täysin välttämättömäksi.
Muun muassa hallinto-oikeuksien ruuhkaantuminen otetaan huomioon.
Erityisesti eduskunnassa on herättänyt keskustelua
se, että käytettyjen autojen maahantuonti on ruuhkauttanut
pahasti hallinto-oikeudet ja myöskin markkinaoikeus on ruuhkautunut
julkisia hankintoja koskevien valitusten määrän
kasvaessa voimakkaasti.
Markkinaoikeus on kuitenkin hyvä esimerkki siitä,
että se on omaa toimintaansa kyennyt tehostamaan, mutta
ei ole pystynyt purkamaan ruuhkia, jotka syntyivät aiempina
vuosina, ja näinpä on erittäin hyvä tunnustus
myös markkinaoikeuksien työlle, että ne
ensi vuonna voivat saada kaksi määräaikaista
tuomarinvirkaa näitä ruuhkia purkamaan.
Mutta tässä yhteydessä on herännyt
voimakas keskustelu lainsäätäjän
roolista, ja eduskunnan onkin jatkossa pyrittävä toimimaan
niin, että se tiedostaa itse säätämiensä lakien
ja budjettipäätösten vaikutukset myöskin
päätöksenteon ketjun myöhempiin
vaiheisiin. On myöskin erittäin tärkeää,
että valtiovarainvaliokunta esittää oikeusministeriön
paremman sääntelyn työhön lisäresursseja,
koska tässä ehkä pääsemme sitten
vaikuttamaan myöskin niihin prosesseihin, jotka ruuhkauttavat
hallintoa ja jotka esimerkiksi estävät kansalaisilta
tehokkaan oikeuden saannin.
Vankeinhoitolaitoksen menoihin on saatu vihdoin odotettu kuoppakorotus,
ja on syytä todeta, että myöskin tässä asiassa
jatkossakin eduskunnan on tunnettava vastuunsa. Jos haluamme päätyä siihen,
mikä on tavoite, että vankimäärä jää alle
3 600:n ensi vuonna, niin on syytä suhtautua rakentavasti
ja vastuullisesti siihen ehdotukseen, jonka hallitus tulee lähiaikoina
tekemään, joka koskee käytännössä muuntorangaistuksen
vähentämistä ja poistamista.
Oikeushallinnon osalla voimme todeta, että nyt tehdyillä budjettipäätöksillä taataan
se, että kansalainen saa oikeutta, ja myöskin
toivottavasti vähitellen päästään
purkamaan niitä ruuhkia, jotka ovat syntyneet.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin kertoa, että lakivaliokunta
yhdessä valtiovarainvaliokunnan asianomaisen jaoston kanssa
järjesti oikeusministeriön kanssa yhteisen kuulemisen valtionhallinnon
tuottavuusohjelmasta omalla alallaan. Pidimme tätä erittäin
hyvänä innovaationa. Siellä tuli esiin
lukuisia esityksiä siitä, kuinka vaihtoehtoisilla
ja ehkä ehdotettua järkevämmillä tavoilla
voitaisiin lisätä tuottavuutta. Muun muassa Asianajajaliitto
teki lukuisia ehdotuksia tähän suuntaan. Kävi
ilmi, että myöskin Valtiontalouden tarkastusvirastossa
ja valtiovarainministeriössä ollaan sitä mieltä,
että tuottavuutta kehitettäessä pitäisi
yhä enemmän pyrkiä katsomaan yli ahtaiden
sektorirajojen. Voinkin suositella kaikille eduskunnan valiokunnille
vastaavan tyyppistä työtapaa, että ne
yhdessä vastaavan valtiovarainvaliokunnan jaoston ja oman vastuuministeriönsä sekä
Valtiontalouden
tarkastusviraston ja valtiovarainministeriön kanssa järjestäisivät
tällaisia yhteisiä kuulemistilaisuuksia. Se edistää myöskin
hallinnon avoimuutta, ja tällä tavalla myöskin
tuottavuusohjelmaan saadaan kaivattua avoimuutta.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Omaisuus on perustuslailla suojattu. Sen piiriin
kuuluvat kaikenlainen varallisuus ja varallisuusarvoiset edut kattaen
muiden muassa käyttöoikeudet. Perustuslain mukaan
siihen kuuluu esimerkiksi oikeus kalastaa.
Asiakirjatiedoista on ilmennyt, että pohjoisen vuonna
1903 Inarissa alkaneessa isojakotoimituksessa, joka päättyi
vuonna 1996 vesipiirirajankäyntiin, on tiloilta jäänyt
toimitusten yhteydessä kirjaamatta alueita ja erityisperusteisia
oikeuksia. Inarissa on käynnistymässä vuoden 2008
keväällä kiinteistötoimitus
aiemmissa vesipiirirajankäyntitoimituksissa tilojen nautinnoiksi
merkittyjen ja osittain pois jätettyjen oikeuksien kirjaamiseksi
erityisperusteisina eli omistukseen rinnasteisina oikeuksina. Erityisperusteiset oikeudet
tulee esittää kunkin tilan osalta erikseen kirjattaviksi.
Oikeudet voidaan vahvistaa kiinteistörekisteriin vain vuonna
1996 päättyneessä vesipiirirajankäynnissä vahvistetuille nautinnoille.
Muissa tapauksissa tarvitaan oikeuksia todistavia vanhoja asiakirjoja.
Arvoisa puhemies! Yli sata vuotta kestäneen isojakotoimituksen
aikana kaikki omistusoikeutta osoittavat asiakirjat eivät
ole olleet omistajien käytettävissä ja
osa asiakirjoista on ollut puutteellisia. Asiakirjanäyttöjen
selvittämiseksi tarvitaan huolellista perehtymistä historialliseen
aineistoon erillisten selvitystöiden kautta. Vaadittavaan
selvitystyöhön liittyen olen tehnyt yhdessä ed.
Mannisen ja ed. Karvon kanssa talousarvioaloitteen 805 määrärahan
osoittamiseksi edellä kuvattujen vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen
Inarissa. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt eduskunnalle
talousarvioaloitteen hyväksymistä ja määrärahan
osoittamista esitettyyn tarkoitukseen. Haluan kiittää valiokuntaa
ja eduskuntaa aloitteen huomioimisesta ja sen hyväksymisestä osaksi
valtion ensi vuoden talousarviota.
Arvoisa puhemies! Asian käsittelyn yhteydessä on
esitetty epäilys siitä, että vastaavanlaisia tarpeita
maaoikeusolojen selvittämiseen voi löytyä muiltakin
väestöryhmiltä. Näin varmasti
voi ollakin, mutta jokainen tilanne on syytä arvioida yksittäistapauksena,
kuten nyt on tehty. Tässä tapauksessa yli sata
vuotta kestäneen isojakotoimituksen saattaminen kaikilta
osin päätökseen lienee kuitenkin kohtuullinen
pyrkimys. Ylä-Lapin maanomistusolojen historiaa on selvitetty
muutoinkin jo usean vuosikymmenen ajan usean asiantuntijaryhmän
voimin. Tehty selvitystyö ei ole ainakaan vielä tuonut
lopullista selvyyttä maanomistustilanteeseen. Maan hallituksella
sekä sitä edustavilla oikeusministeriöllä ja
maa- ja metsätalousministeriöllä on omat
suunnitelmansa asiassa etenemiseksi.
Tähän liittyen totean vielä, että tällä talousarvioaloitteella
ei ole ollut tarkoitus vaikuttaa tai ottaa millään
tavalla kantaa Ylä-Lapin maanomistustilanteeseen. Talousarvioaloitteen
tavoitteena on ollut osaltaan edistää yksityisten
oikeushenkilöiden oikeusturvan toteutumista alueella pitkään
jatkuneessa maihin ja vesiin liittyvien erityisperusteisten oikeuksien
selvittämisessä.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan pääluokan
osalta haluan kiittää hallitusta ja eduskuntaa
budjettiesitykseen sisältyvästä aloitusrahasta pitkään
valmistelussa olleen ja nyt liikkeelle lähtevän
Saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamiseksi. Tuleva Saamen talo
tullaan rakentamaan Senaatti-kiinteistöjen toimesta, ja
sen rahoitukseen osallistuvat valtion lisäksi erittäin
merkittävällä panoksella Inarin kunta
ja Lapin liitto. Inarin kunta panostaa hankkeeseen noin 2,5 miljoonaa
euroa, ja Lapin liitto on kohdistanut siihen viime viikolla tehdyllä päätöksellä EU-rahoitusta
5 miljoonaa euroa.
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt budjettikäsittelyssä huomiota
myös siihen, että vuonna 2004 voimaan tullut saamen
kielilaki oikeuttaa muiden muassa käyttämään
tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa saamen kieltä:
inarin-, koltan- tai pohjoissaamea. Tällä hetkellä lain noudattaminen
on vaikeaa, sillä kielenkääntäjiä ei
ole tarpeeksi. Valiokunta on pitänyt erityisen tärkeänä vähemmistösaamenkielten
eli inarin- ja koltansaamen kielenkääntäjien
palkkaamista. Huolen esittämisen lisäksi valiokunta
on myös lisännyt kyseisiin tarkoituksiin kohdennettavaksi kahden
kielenkääntäjän palkkaamiseen
osoitetun määrärahan.
Lopuksi, arvoisa puhemies, hyvät edustajat, voin todeta
tämän olevan ensiarvoisen tärkeää edellä mainittujen
uhanalaisten kielten säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Muutama sana myöskin oikeusministeriön
hallinnonalasta. Iltapäivällä käyty
keskustelu jäi kovin lyhyeksi, ja keskusteltavaa olisi
varmasti riittänyt. Olen ollut pari vaalikautta myöskin
lakivaliokunnan jäsenenä, joten nämä asiat,
joita tässä hallinto- ja turvallisuusjaostossa
olemme nyt käsitelleet, olivat entuudestaan kovin tuttuja. Myönteistä oli
se, että sinivihreä hallitus kuitenkin laittoi
sellaista hallinnonalaa vihdoinkin kuntoon, jossa pienetkin rahamäärät
saavat hyvin positiivisia vaikutuksia aikaiseksi.
Ensinnäkin tätä käräjäoikeusuudistuksesta: Vaikka
se on herättänyt luonnollisesti myöskin vastustusta
ja muutosvastarintaa, niin ihan tuottavuus- ja käytännön
osaamiskysymysten kannalta se oli välttämätön
uudistus. Sääli oli vain se, että sitä ei
käyty läpi riittävästi yhdessä poliisihallinnon
uudistuksen kanssa. Nyt lopputulos on se, että oikeusministeriö ehdottaa
käräjäoikeuksien määrän
vähentämistä 25:een, poliisihallinnon
puolella 24:ään, mutta nämä rajat
nyt eivät ole kuitenkaan yhteneväiset. Eli hallinnonalojen
olisi ehkä aikaisemmin pitänyt keskenään keskustella
ja saada semmoista yhteistyötä, että nämä rajat
olisivat olleet yhteiset, mikä olisi auttanut tämän
tuottavuusohjelman eteenpäinviemistä ja sitä kautta
säästöjen ja tehokkuuden lisäämistä.
Hallinto-oikeuksista on luonnollisesti puhuttu paljon, kuka
markkinaoikeudesta, kuka vakuutusoikeuksista, kuka yleisistä hallinto-oikeuksista.
Sen tiedon ja kokemuksen mukaan, mitä minulla näistä on,
kaikissa hallinto-oikeuksissa käytännössä juttumäärät
ovat suuret, resurssipulat ovat ilmeiset ja juttujen käsittely
on kohtuuttoman pitkä kansalaisen kannalta. Tässä budjetissa
nyt sitten puututaan markkinaoikeuden ruuhkautumiseen, koska tiedetään,
että julkisia hankintoja on merkittävästi
tällä hetkellä siellä sisällä ja
niitten odottaminen aiheuttaa suurta häiriötä kunnissa,
kuntayhtymissä ja muissa hankintayksiköissä.
Samoin paljon puhuttu autoverolaki edelleen on jättänyt
monta tullausasiaa valitukseen, mutta aikaa myöden ne sieltä toivottavasti
purkautuvat pois. Toivottavasti joku mahdollisesti vetää myöskin
näitä valituksiansa pois valitustuomioistuimelta.
Aivan lopuksi lyhyesti vankeinhoidosta sen verran, että viime
kaudellahan eduskunta sääti jo käytännössä sellaisen
lain, että muuntorangaistusta meillä hyvin vähän
enää sovelletaan vankiloissa. Siinä on
tietty päiväsakkomäärä,
jonka yli menevältä osalta sakko voidaan muuntaa
vankeudeksi, mutta sakkovankien poistuminen vankiloista tietenkin
antaa resursseja, mikä vaikuttaa siihen, että vankimäärät
ovat nyt jo lähteneet laskuun.
Mutta jotakin paljon suurempaa tarvitaan. Tänään
debatti jäi kesken, mutta toivoisin kuitenkin oikeusministeriöltä ihan
vakavaa harkintaa, tarvitaanko esimerkiksi syyttäjää ja
tuomioistuinta käsittelemään sellaista
rattijuopumustapausta, joka on tapauksena selvä ja joka
on myönnetty, jossa ei tarvita enää oikeudellista
pohdintaa, jossa poliisitutkinnassa henkilö on saatu ajosta
kiinni, tapaus on myönnetty, ajokortin peruuttaminen on
hoidettu. Minun mielestäni nämä niin
sanotut perinteiset massarikokset ja sakkojutut voitaisiin hoitaa
ilman tuomioistuinkäsittelyä ja sitä kautta
lisätä resursseja todellisten, merkittävien
juttujen käsittelyyn.
Mitä tulee hallinto-oikeuksiin, niin hallinto-oikeuksissa
on hyvin merkittäviä sekä yksilöitä että yhteisöjä koskettavia
asioita, ja nämä asiat täytyisi ehdottomasti
saada nopeammin pois hallinto-oikeuksista. Tiedän esimerkiksi
omassa vaalipiirissäni erään kunnanvaltuutetun,
joka tekee yhden valituksen hallinto-oikeuteen joka ainut viikko.
Käytännössä tämä yksi
valtuutettu työllistää yhden juristin
hallinto-oikeudessa, koska kuitenkin ne tapaukset, vaikka ne näyttävät
ilmeisen perusteettomilta, joudutaan tutkimaan aivan siten kuin
Suomessa ja länsimaissa on yleensä totuttu.
Yksi vaihtoehto olisi tietenkin se, että asetettaisiin
jonkinlainen hallintomaksu näihin hallintovalituksiin,
vaikka muutama sata euroa, jolloin nämä perusteettomat
ja ilmeisen perusteettomat valitukset saataisiin esimerkiksi tällä hallintomaksulla
kokonaan muutettua sellaisiksi, että se valitus jäisi
tekemättä. Luonnollisesti, jos henkilö valittaa
ja maksaa ja voittaa juttunsa, niin tämä hallintomaksu
voidaan myöskin tarvittaessa hänelle palauttaa.
Tästä ei ole käyty keskustelua, olisiko
tällainen mahdollista Suomessa ja täyttäisikö se
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet sen jälkeen,
jos tällainen maksu olisi, jonka saisi jutun voitettuaan
sitten takaisin.
Mutta on aivan selvää, että tällä hetkellä valitusjärjestelmää hallinto-oikeuksissa
käytetään selvästi väärin.
Ihmiset, jotka haluavat siirtää jotakin hanketta
pari kolme vuotta eteenpäin, on se sitten rakennuslupa,
ympäristölupa tai joku pienempikin juttu, joskus
hyvin suuri, vain valittamalla hallinto-oikeuteen ja sitä kautta
korkeimpaan hallinto-oikeuteen saavat siirrettyä juttua eteenpäin
ja tehtyä kiusaa yhteiskunnan kehittymiselle. Sen takia
tästä pitäisi käydä hyvin
perusteellinen keskustelu.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin tästä hallinto-oikeuksien
käsittelymaksusta. Meillä nykyinen järjestelmä jo
mahdollistaa sen, että valittaja joutuu korvaamaan vastapuolen
oikeudenkäyntikulut. Valitettavasti oikeuskäytännössä tätä mahdollisuutta käytetään
liian harvoin. Olen siitä täysin samaa mieltä ed.
Salon kanssa.
Mitä sitten tulee näihin mahdollisuuksiin
tehostaa muun muassa näitä rattijuopumuskäsittelyjä ja
muita yksinkertaisia asioita, niin tuottavuusohjelman kuulemisessa,
johon ed. Hautala viittasi, tämä asia tuli esiin
hyvin monelta taholta, muun muassa Lakimiesliiton ja käräjäoikeustuomarien,
syyttäjien taholta, ja oikeusministeriön tietoon
ja lakivaliokunnan tietoisuuteen. Näin uskallan sanoa ja
uskon, että tähän kysymykseen nyt todella
tartutaan. Olen siinäkin asiassa sinänsä samaa
mieltä, mutta asia on kyllä etenemässä.
Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tätä hallinto-oikeuksien
käsittelyaikojen nopeuttamista ja toiminnan tehostamista
ja ruuhkien purkamista sietää ihan miettiä,
mutta niin kuin ed. Salo itsekin kysyi, niin tässä keskustelussa,
joka on todellakin hyödyllistä, pitää kysyä se
teidän kysymyksenne, törmätäänkö sitten
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rajoihin.
Itse haluaisin kovin paljon nähdä, että suomalaisen
yhteiskunnan haasteena on tämmöisen ikään
kuin osallisuuden kehittäminen, jolloin ihmiset pääsevät
aikaisemmin vaikuttamaan asioihin, ja tämä näkemykseni
mukaan on kuitenkin ollut omiaan vähentämään
valituksia sitten viime kädessä.
Me näemme, mihin tämä ikään
kuin maksullisuuden tie johtaa. Nimittäin, valitettavasti
ed. Seurujärvi jo lähti, mutta olisin voinut häneltä kysyä,
pitääkö paikkansa, että Metsähallitus
on lähettämässä isoja laskuja
tietyille paliskunnille, jotka ovat valittaneet YK:hon siitä,
että alkuperäiskansojen oikeuksia rajoitetaan.
Me emme tietenkään voi lähteä siitä,
että joku valittaja on vastuussa jonkun hankkeen viivästymisestä,
jos kyse on siitä, että hän puolustaa
oikeutettuja etujaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On oikein hyvä, että valtion
talousarvioesityksessä on oikeusministeriön pääluokalle
vihdoinkin saatu tuntuvaa nousua verrattuna aiempiin vuosiin. Siitä huolimatta
vajetta on käytännön tarpeisiin nähden.
Oikeusistuimet tarvitsevat riittävästi vakansseja.
Tulosvaatimukset tehtävissä, joissa ihminen on
työntekijänä ihmisten parissa myös
paljolti, eivät välttämättä ole
parhaat mahdolliset. Poliisin kohdalla tämä ei
ole ollenkaan soveliasta, mutta ei välttämättä oikeuslaitoksissakaan.
Sen takia toivon, että jatkossa saadaan riittävästi
tuomarien vakansseja, jotta eri oikeuslaitokset voivat toimia tehokkaasti
ja kansalaiset saavat hyvää oikeusturvaa.
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että maksutonta
oikeudenkäyntiä käytetään
aika paljon ja yleensä sitä käyttävät
rikolliset, yhteiskunnan laskuun vielä hoitavat oman puolustuksensa. Tässä toivoisin
jotain rajaa. Asianajajat voivat esittää aikamoisiakin
laskuja. Olisiko siirryttävä siihen, että olisi
kuukausipalkalla olevat juristit, jotka hoitaisivat sitten nämä maksuttomat
oikeudenkäyntiasiat? Pidän aika suurena ongelmana sitä,
että rikolliset voivat puolustaa yhteiskunnan laskuun omia
tekojaan.
Edelleen haluan kiinnittää huomiota vankeinhoitolaitokseen.
Yli 30 vuotta on jo ajettu Haapamäelle vankeinhoitolaitosta.
Hiljalleen alkaisi olla aika, että tämä hanke
alkaisi näkyä paikkakunnalla rakentamisena. Tontti
on aikanaan varattu, 4 miljoonaa markkaa on käytetty suunnitelmien
tekoon. K. J. Långin aikana vankilahanke oli jo hyvin pitkällä.
Tästä piti tulla aivan uudenaikainen, kehittyvä vankeinhoitolaitos.
K. J. Lång oli jopa minullekin ajatellut sinne vankilapapin
tehtävää. Se oli jo ajateltu ihan henkilöitä myöten.
Jossakin pelättiin, että joutuu siirtymään
Haapamäelle. Mutta tämä vankila ei ole kuitenkaan
toteutunut tähän mennessä.
Toivon, että tämä hyvä idea
uuden tyyppisestä vankeinhoitolaitoksesta uudistettuna
tulisi esille. Olen tehnyt asiasta myös talousarvioaloitteen.
Lakivaliokunnan jäsenenä viime vaalikaudella olen
saanut käydä myös vankiloissa ja tiedän
ne puutteet, mitä siellä on, tilanahtaudet, on liian
vähän henkilökuntaa. Vankeja joudutaan
pitämään sisällä huoneissaan
sen sijaan, että he voisivat tehdä jotakin kuntouttavaa
tai muuten hyödyllistä työtä.
Tämä on epäkohta. Ja samoin epäkohta
on se, jos vankilat kehittyvät rikollisuuden oppilaitoksiksi,
jos siellä rikolliset verkostoituvat keskenään
ja vielä ulkomaalaiset rikolliset tuovat omia verkostojaan
tänne Suomeen. Näin on asiantuntevilta tahoilta
väitetty. Tätähän ei kerta kaikkiaan
saisi tapahtua. Sen vuoksi tarvittaisiin uusia vankeinhoitolaitoksia.
Arvoisa puhemies! Toivon, että nyt alkavana vuotena
tämä Haapamäen 30 vuotta vireillä ollut vankilahanke,
jota hyvin liikuttavasti kansanedustajat lupasivat meille, kun vankilan
asiaa kävimme Keuruun kuntana ja kaupunkina esille tuomassa,
nyt voisi sitten uusien kansanedustajien ja uusien ministerien toimesta,
hyvä idea, toteutua, niin että voitaisiin toteuttaa
uudessa rakennuksessa niitä vankeinhoidon periaatteita, joita
tänä aikana hyväksi nähdään.
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tälle
pääluokalle, joka on suhteellisen pieni, on osoitettu
lisää määrärahoja,
mutta toivon, että tulevissa budjeteissa voitaisiin osoittaa
enemmän ja todella tämä edistyksellinen
Haapamäen vankeinhoitolaitos toteuttaa.
Yleiskeskustelu pääluokasta 25 päättyi.