Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ministerikin herää tuolta ja saapuu paikalle, kun pääluokan keskustelu alkaa. Hallinto- ja turvallisuusjaosto on jälleen vuorossa, ja nostan muutamia asioita esiin, joita on nimenomaan mietinnössä käsitelty.

Täällä aikaisemmin jo ulkoasiainministeriön osalta keskusteltiin siviilikriisinhallinnasta. Meillähän kolme ministeriötä hoitaa kriisinhallinta-asioita: sisäasiainministeriö, puolustusministeriö ja ulkoasiainministeriö. Valiokunta kuuli asiantuntijoita ja halusi nähdä sen, että Kriisinhallintakeskuksen määrärahoja korotetaan, mutta lähti kuitenkin siitä, että suuremmat paineet katsotaan vasta sitten, kun käynnissä oleva selvitystyö valmistuu. Mutta nähdään jo, että tarpeita on, ja siksi sinne saatiin pieni määrärahojen lisäys.

Poliisien hallintorakenteen uudistusta käytiin lävitse, ja valiokunta ei ollut tyytyväinen saamaansa selvitykseen siitä, minkälaisia kustannusvaikutuksia hallintorakenteen uudistuksella on muun muassa kiinteistömenojen osalta. Näyttää olevan niin, että nuo ovat vielä täysin selvittämättä. Valiokunta lähtee siitä, viitaten siihen, mitä oikeusministeriön osalta käräjäoikeusuudistuksesta todetaan, että jatkossa nämä tarpeet on tarkoin selvitettävä ja tuotava ne myöskin sitten eduskunnan käsittelyyn, niin että turhilta investoinneilta vältytään ja otetaan huomioon sellaiset investoinnit, jotka käyvät myöskin uudessa toimintaympäristössä.

Erityisen suuren tarkastelun alla olivat poliisihallinnon määrärahat. Niissä valitettavaa on, että vuodesta toiseen toistuu sama ongelma, jonka tässä itse on huomannut yhdeksän vuoden aikana, kun eduskunnassa on budjetin yhteydessä poliisiasioita käsitelty: on puuttunut 10 miljoonaa markkaa, nyt viime vuodet on puuttunut 10 miljoonaa euroa. Tämä on ollut jokavuotinen määrärahatarveosoitus, joka täällä on. Varmasti siinä on todellisuuttakin, mutta valiokunta kyllä haluaa korostaa sitä, että poliisin toimintasuunnittelu ja taloushallinto pitää saada sellaiselle tasolle, että niihin voidaan täydellisesti luottaa. Lähtökohtahan on, että poliisihenkilöstö pidetään vuoden 2002 tasolla, runsaassa 7 500:ssa, ja nyt kun kuultiin, vasta viime vaiheessa nousi esiin, että on suuria ongelmia pitää tätä tasoa, nähtiin, että tähän on saatava korotusta, ja voitiin lisätä tämä 3,9 miljoonaa euroa, koska määrärahavajaus on todella huolestuttava.

Painotan kuitenkin sitä, että poliisin organisaatiouudistuksessa on tarkoin selvitettävä, minkälaisiin säästöihin päästään näissä hallinnon rakenteen uudistuksissa. On panostettava toimintaan kentällä ja käytettävä olemassa olevia rakenteita mahdollisimman paljon hyväksi, että uusintainvestointia ei tarvita.

Rajavartiolaitoksen osalta on myönteistä todeta, että sen osalta helikoptereiden uusinta ja partioveneiden uusinta käynnistyvät. Mutta erityisen huolen aihe tuli valiokunnalle siitä, että kiinteistöuudistukseen ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja. Siksi on painokas lausumaehdotus, jossa edellytetään, että kiinteistöuudistukseen ja toisaalta Rajavartiolaitoksen hallintaan jääville kiinteistöille osoitetaan riittävät määrärahat sitten tulevaisuudessa.

Viimeisenä asiana nostan esiin sen, että kun nyt yhdistetään maahanmuutto- ja ulkomaalaisasiat, niin määrärahalisäyksellä mahdollistetaan majoitus- ja ulkomaalaisrekisterien nykyisen hajautetun järjestelmän yhdistäminen, jolla on ilmoitettu saavutettavan noin 400 000 euron säästö tulevaisuudessa. Se on merkittävä asia, että kun panostetaan, niin tulevina vuosina voidaan myöskin saada säästöä. Myöskin tulee sitten dna-tutkimusten suurempi käyttöönotto, kun tutkitaan perheiden yhdistämistä.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoitteluni siitä, että Helsingin liikenneruuhka jälleen kerran yllätti minut enkä ollutkaan paikalla ihan sillä minuutilla kuin olin luvannut täällä olla.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään nostanut esille eräitä sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvia määrärahatarpeita, ja itsekin tässä muutamia kohtia ajattelin hieman kommentoida. Ehkä lisää tuossa debatin yhteydessä sitten.

Ensinnäkin valiokunta on lisännyt 250 000 euroa kohdistettavaksi kriisinhallintakeskusten toimintamenoihin, ja samalla valiokunta pitää kriisinhallintakeskuksen kehittämistä ja vahvistamista tärkeänä ja korostaa, että laadittavassa kansallisessa siviilikriisinhallinnan strategiassa esitettävät linjaukset ja kehittämistarpeet tulee ottaa huomioon tulevissa määrärahoissa. Ehkä tähän sen verran, että strategian valmistelu onkin jo käynnistynyt ja se on sisäasiainministeriön vetovastuulla.

Poliisitoimen osalta valiokunta on nostanut esille poliisin hallintorakenteen uudistamisen, joka on poliisin merkittävin tuottavuushanke. Sen arvioidaan tuottavan pitkällä tähtäimellä 115 henkilötyövuoden tuottavuusvaikutukset. Valiokunta on myös huomioinut sen tosiseikan, että poliisin kulurakenteesta lähes 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Tämä aiheuttaa suuria haasteita sille, että tuottavuustavoitteet pystytään saavuttamaan ilman, että palveluita heikennetään. Järkevän ajoituksen ja suunnitelmallisuuden kautta pidän sitä kuitenkin mahdollisena ja hyvin todennäköisenäkin. Ministeriön linjausten mukainen lähtökohtahan on se, että operatiivisissa tehtävissä olevien poliisimiesten määrää ei vähennetä. Vähennys kohdennetaan siis johtotasoon, avustaviin tehtäviin ja lupapalvelujen prosessien ja palveluverkoston tarkistamisen myötä myös lupahallinnon henkilöstöön.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös poliisin lääninjohtojen tilanteeseen. Tällä hetkellä valmistelussa on hallintorakenteen uudistamisen kakkosvaihe, jossa tarkastellaan nimenomaan poliisin ylijohtoa, lääninjohtoja, valtakunnan yksiköitä ja Helsingin poliisilaitosta. Asia on siis työn alla, ja loppuraportti valmistunee aivan lähiaikoina. Valiokunta on myös pitänyt tärkeänä, että poliisijohdon asema selkiytetään kaikilla tasoilla. Näin tullaan tässä yhteydessä tekemään.

Uusia toimitilahankkeita ei tulla aloittamaan ja olemassa olevia tarkastellaan kriittisesti. Lopulliset kustannusvaikutukset on mahdollista selvittää täsmällisesti vasta siinä vaiheessa, kun päätökset palvelupisteistä ja yhteispalvelun käytöstä ovat valmiina.

Valiokunta on pitänyt lyhytnäköisenä kehittämishankkeiden karsimista. Olen tässä asiassa täysin samaa mieltä. Käytännössä kuitenkin poliisin rahoitustilanne on jo vuodesta 2005 saakka ollut se, että toimintaa on jouduttu rahoittamaan kohdentamalla operatiiviseen toimintaan siirtyviä eriä sekä karsimalla investointi- ja kehittämishankkeita. Tämä ei valitettavasti ole uusi asia, vaan perintöä jo edellisen hallituksen ajalta. En pidä sitä myöskään pitkäjänteisen suunnittelun kannalta järkevänä asiana.

Ensi vuonna tulemme käynnistämään hallitusohjelman mukaisen hankkeen, jolla laaditaan poliisin henkilöstötarpeista ja resursseista pitkän aikavälin suunnitelma. Uskon, että tätä kautta pääsemme myös järkevämpään resurssien kohdentamiseen ja meillä on selkeämpi kokonaiskuva siitä, millaiset resurssit tarvitaan nykyisten palvelujen säilyttämiseksi.

Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että poliisin palvelut turvataan tasapuolisesti koko maassa ja luvatusta poliisimiesten minimimäärästä pidetään kiinni. Tämä asia on myös kirjattuna poliisin talous- ja toimintasuunnitelmaan. Yhtälö tulee kuitenkin tuottamaan melkoisia vaikeuksia, jos olen rehellinen tässä puheessani.

Hallitus on osoittanut hätäkeskuslaitokselle resurssit 40 henkilötyövuoden lisäämiseen vuosille 2008 ja 2009. Lisäksi tietojärjestelmän kehittämiseen on varattu 6,3 miljoonaa euroa ja johtamisjärjestelmään 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 osalta taloustilanne näyttää siis kohtuulliselta, mutta siitä eteenpäin tilanne on varsin haasteellinen. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan rahoittamiseen on käytetty siirtyviä eriä, mutta rakennushankkeiden valmistumisen jälkeen tämä ei ole enää mahdollista.

Hätäkeskusselonteko onkin parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kuten valiokuntakin toteaa, hätäkeskuslaitos on tehnyt toimenpidesuunnitelman, jonka avulla kuluja pyritään pienentämään jo ensi vuonna. Mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin rajalliset. Hätäkeskuslaitoksen rakennetta ja alueita tullaan selvittämään ensi vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Tässä ihan lyhyesti keskeisimpiä kysymyksiä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri, te ette puuttunut puheessanne järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden erityistorjuntakysymyksiin. Tälle vuodellehan valittiin erityiseksi teemaksi järjestäytyneen, kovan rikollisuuden vastainen toiminta, ja se on painopistealue, ja myöskin valtiovarainvaliokunta oikein tätä asiaa korostaa. Nyt tältä osin Helsingin huumepoliisiin liittyen olen ihmetellyt sitä, että kesästä lähtien on kuulemma sisäministeriön osalta tehty tässä asiassa jotain selvityksiä. Eikö olisi pitänyt ajelehtimisen sijasta sisäministeriön johdon yhdessä poliisin kanssa käydä läpi ne kysymykset, jotka ovat esillä, jotta ei olisi näin vakavalla tavalla vaarannettu kovan, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan eturivissä, etulinjassa, toimivien toimintakykyä?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhuitte, arvoisa ministeri, tuottavuustavoitteesta, joka on siis 115 henkilötyövuoden vähentäminen. Se ei kuulemma kuitenkaan tapahdu varsinaista kenttähenkilöstöä vähentämällä, vaan se otetaan johdosta ja lupapalveluista, joita tehtäviä siis pitäisi kai kehittää. Kuitenkin samanaikaisesti kerrotte itsekin olevanne huolissanne siitä, että kehittämisrahoja vähennetään. Miten tämä yhtälö oikein toimii? Onko tässä kysymyksessä tämmöinen jonkinlainen katais-sailaslainen polkumylly, jolla ikään kuin kun yhtä päätä nostetaan, niin toinen pää laskee ja kolmas pää pomppaa ties minne? Miten ne tuottavuussäästöt tästä kehittämisestä saavutetaan, jos kehittämistä samanaikaisesti karsitaan? Pienet aivoni eivät oikein ymmärrä tätä.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisitoimi on kokonaisuudessaan melkoisten muutosten kohteena, niin kuin tässä edellä on tullut ilmi. On todettava tyydytyksellä, että ensi vuonna on tulossa pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma, jotta resursseja pystytään kohdentamaan oikein ja tehokkaasti.

Kiinnitän huomiota yhteen seikkaan, joka on näiden kehittämishankkeiden karsiminen. Ettei tapahtuisi niin kuin monesti todetaan, että säästetään kustannuksista piittaamatta, esimerkiksi näillä tietojärjestelmähankkeilla ja muutamilla muilla kehittämishankkeilla voidaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta huomattavasti parantaa. Siksi näihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo pidemmän aikaa on tullut tietoja siitä, että poliisihallinnon sisällä meillä on vakavia ongelmia. Nyt oikeastaan viimeinen hälyttävä tieto, joka on julkisuudessa ollut, on se, että sekä huumeosaston päällikkö että kuusi johtavaa tutkijaa ovat tällä hetkellä sairauslomalla, siis meidän johtokärkemme huumausainerikollisuuden tutkinnan osalta. Tänään kello 12:een mennessä piti asettaa julkisen sanan mukaan tutkijaryhmä, jossa olisi tutkijoita Espoosta, Lahdesta, Vantaalta ja sitten kaksi krp:n henkilöä. Nythän kuitenkin tilanne on se, että tämä on krp-lähtöinen tutkinta. Lehdistä olemme saaneet lukea, että nämä tiedot näiden tutkijoiden toiminnasta olisivat tulleet krp:stä. Herääkin kysymys siitä, kuinka nopeasti nyt tämä tutkijaryhmä ryhtyy toimeen, kuinka nopeasti nämä asiat saadaan ratkaistua ja onko odotettavissa puolueeton ratkaisu tältä tutkijaryhmältä. Tämä on todella hälyttävä tilanne, (Puhemies koputtaa) ja tästä ovat kansalaiset erittäin huolissaan tällä hetkellä. Meillä on huumausainerikollisuuden tutkinnan kärki tällä hetkellä sairauslomalla.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisihallinnon uudistaminen on nyt vireillä, ja ministeri totesi, että tällä hetkellä pohditaan palvelupisteitten ja yhteispalvelupisteitten sijaintia. Toivoisin kyllä, että tässä radikaalissa muutoksessa otettaisiin huomioon periferiassa olevat alueet, eli se, että sielläkin joku poliisipalvelupiste olisi eli kansalaiset saisivat niitä poliisin palveluja. Me olemme nähneet, mitä nämä lupaukset ovat olleet kihlakuntauudistuksessa. Kyllä reuna-alueet ovat jääneet aika heikoille. Tälläkin hetkellä poliisien näkyvyys on aivan olematonta.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu siitä 2002:n tasosta eli 7 580 poliisinvirasta, niin mikä on tällä hetkellä täytettyjen virkojen määrä, koska sehän ratkaisee? Esimerkiksi meidän alueella on jouduttu siirtymään yhteen partioon koko kihlakunnan alueella, kun ei ole rahaa, vakansseja on auki eikä ole rahaa, että voitaisiin niitä täyttää.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin minäkin huomiota siihen, että arvoisa ministeri ei kiinnittänyt vakavan talousrikollisuuden torjuntaan minkään vertaa huomiota. Tämä on merkittävä linjapäätös. Edellisen neljän vuoden aikana asianlaita oli toisin.

Mutta myöskin kiinnitän huomiota semmoiseen, missä on se raja, mitä ministeri valvoo laillisuuden osalta. Otan konkreettisen esimerkin. Oulun lähellä Kiimingin kunnan alueella Kiiminkijoen tuntumassa sikäläiset poromiehet ovat ottaneet lain omiin käsiinsä ja laajentaneet poronhoitoaluetta alueelle, mikä ei ole lain mukaan lainkaan poronhoitoaluetta. Tämä tarkoittaa sitä, että he laiduntavat kisuroitaan maalla, joka on väärää maata, toisen maata, johonka ei lupaa ole edes eduskunnan taholta annettu. Toistuvat yritykset saada läänin poliisijohto asialle eivät ole johtaneet tulokseen. Mikäs on ministerin vaste tähän?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Poliisilaitosten määrä vähenee radikaalisti, kuten tiedetään. Tällä pyritään tehostamaan resurssiohjausta, organisaation tuottavuutta jne., tarkoituksena — mikä on erittäin hyvä asia — kohdentaa resurssit mahdollisimman tehokkaasti varsinaiseen poliisityöhön. Tämä on erittäin hyvä tavoite, ja toivonkin, että tähän päästään. Poliisin lääninjohdon roolia ja asemaa tullaan, kuten täällä kuultiin, arvioimaan uudelleen, ja näen, että näin voitaisiin vapauttaa resursseja myös operatiiviseen toimintaan. Kaikkein tärkeintä on, että poliisin peruspalveluihin kohdennetaan riittävät resurssit ja että nämä resurssit pystytään turvaamaan. Näen erittäin myönteisenä sen, että poliisimiesten määrä pyritään pitämään vuoden 2002 tasolla, ja yhdyn ed. Töllin näkemykseen siitä, että näiden kehittämishankkeiden osalta pitää myös yrittää etsiä ratkaisuja.

Olen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta ehdottaa momentille poliisitoimen toimintamenojen lisäystä.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Yritin tässä mahdollisimman nopeasti kirjata ylös kysymyksiä.

Ensinnäkin ed. Rajamäki kysyi (Ed. Salo: Se on entinen poliisiministeri, joka istuu tuolla! — Naurua) — nyt en saa selvää omasta käsialastani (Ed. Tiura: Talousrikoksista!) — aivan, talousrikostutkintaan liittyvistä kysymyksistä. — Tällä kohdinhan asia on työn alla, eli pohjalla on tehdyt selvitykset ja ehdotukset ja tulemme katsomaan, mitä linjauksia tullaan viemään eteenpäin. Tämä on selvitystyön alla, ja niitä linjauksia tullaan myös tämän hallituksen aikana todellakin noudattamaan. Katsomme vielä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa ne toimenpiteet ja hieman muualtakin, mitä konkreettista saadaan mahdollisimman hyvin yksissä tuumin vietyä eteenpäin.

Ed. Virtanen puhui kehittämishankkeista ja niihin kohdistuvista leikkauksista. On aivan totta, että kehittämishankkeista leikkaaminen tietysti pidemmällä tähtäimellä on kestämätöntä. Niin kuin ed. Tölli tuossa varsin ansiokkaasti toi esille, on erittäin keskeistä myös se, että voimme panostaa sen tyyppisiin kehittämishankkeisiin, jotka aidosti johtavat myös tuottavuuden parantamiseen, eli silloin kun osaamme perata ne hankkeet, lähtökohta on myös se, että lopputulos on myönteinen kokonaisuuden kannalta.

Ed. Tiura puhui Helsingin huumepoliisien tilanteesta. (Ed. Rajamäki: Ja Rajamäki sitä ennen!) — Anteeksi, niin myös ed. Rajamäki. — Tilanne on kuitenkin se, että nämä kysymykset eivät millään tavalla edes sivua ensi vuoden talousarviota, joten en katso asiakseni tässä yhteydessä niitä kommentoida. Sen verran voin tietysti huomauttaa, että (Ed. Tiura: Ei voi olla totta!) tilannehan on se, että asia on Valtakunnansyyttäjänviraston harkinnassa, eli se ei ole tällä hetkellä laisinkaan sisäasiainministeriössä, eli en voi kommentoida siltä osin. Niin kuin varmasti hyvin tiedätte kaikki, niin tutkinnanjohtaja vastaa tiedottamisesta, se ei ole ministerin asia. Minulla ei ole myöskään oikeutta siihen. Pyydän, että tämä huomioidaan myös tässä salissa.

Ed. Vistbacka nosti esille haja-alueiden palvelukysymykset. Ensinnäkin ajanvarauskäytännöllä tullaan helpottamaan sitä tilannetta, että lupapalveluita on saatavilla silloin, kun henkilölle itselle parhaiten sopii. Yhteispalvelupisteiden kautta tullaan myös palvelua pitämään yllä mahdollisimman tehokkaasti. Sähköiset palvelut ovat tietysti yksi muoto tässä kokonaisuudessa. Tätähän tullaan tarkistelemaan poliisihallinnon rakenneuudistushankkeen yhteydessä kokonaisuutena ja sitten tullaan tekemään erikseen päätökset palvelupisteistä ja yhteispalvelupisteistä.

Ed. Pulliainen nosti myös esille talousrikostutkintaan liittyvät kysymykset. Tältä osin täytyy todeta, että viiden minuutin puheenvuorooni ei ihan kaikkea mahtunut. Olisin toki puhunut pidempäänkin. Tässä tuli oikeastaan jo vastaus liittyen ed. Rajamäen esittämään kysymykseen.

Jos pohditaan ministerille kuuluvaa laillisuusvalvontaa, niin lääninjohtojen yläpuolella on tietysti vielä poliisiylijohto, joka käytännössä sitten puuttuu yksittäisiin kysymyksiin. On tietysti aika viimesijaista, että ministeri yksittäisiä asioita pui, mutta toki minullakin on vastuu tilanteesta.

Ed. Blomqvist nosti esille poliisihallinnon rakenneuudistushankkeen, ja tältä osin yhdyn siihen hänen mielipiteeseensä, jonka hän itsekin tässä toi esille. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että palvelut turvataan, ja tämä hanke vaikuttaa kokonaisuudessaan siihen, että voimme tarjota poliisipalvelut tasapuolisesti eri puolilla maata ja myös molemmilla kielillä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palomiesten eläkeikää tulee alentaa. Hallitus on luvannut ratkaista ohjelmassaan tämän kysymyksen. On kestämätön tilanne se, että nyt, tällä hetkellä vuosi vuodelta nouseva eläkeikä leikkaa joka vuosi pelastuslaitosten palvelutasoa ja ennen kaikkea kansalaisten turvallisuutta, kun pelastustehtäviin kykenevien palomiesten määrä vähenee.

Työterveyslaitos on tutkinut, että yksi tuhannesta palomiehestä, joka on yli 55-vuotias, selviää työtehtäviensä vaatimuksista tällä hetkellä, ja palomiehet jäävät käytännössä eläkkeelle 50,7-vuotiaina. Eli on kestämätön tilanne, ellei tähän saada ratkaisua hyvin nopeasti. Tiedustelen ministeriltä, lunastaako hallitus lupauksensa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmaa on toteutettu hyvin kaavamaisesti henkilötyövuosia vähentämällä, mihin valtiovarainvaliokunta omassa mietinnössään myös kiinnitti huomiota. Erityisesti poliisitoimessa ja Rajavartiolaitoksessa juuri määrärahojen niukkuuden vuoksi on vähennetty henkilöstöä ilman, että taustalla olisi suunnitelmallisia tuottavuustoimenpiteitä.

Minulla on tässä tilastoja. Kahden vuoden aikana eli vuonna 2006 ja tänä vuonna on Rajavartiolaitoksesta yli 160 henkilötyövuotta vähennetty ja poliisitoimesta yli 130. Kysynkin ministeriltä, onko tämä pystytty toteuttamaan sillä tavalla, että se ei koskisi operatiivista henkilöstöä. (Puhemies: Minuutti!) Ainakin henkilökohtaisesti uskon, että jatkossakin valitettavasti myös siihen joutuu puuttumaan, ellei määrärahoja nosteta.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu, on hyvä asia, että harmaata taloutta tutkitaan nyt. 5 miljardin tappiot tulevat yhteiskunnalle.

Toinen kysymys on tämä poliisin hallintorakenteen uudistaminen. Epäilenkin, että taitaa tulla työtunteja nyt enemmän ihmisille, kun joutuvat hakemaan lupapalveluja pitkien matkojen päästä. Toivottavasti myös syrjäseuduilla säilyvät nämä palvelut.

Mutta varsinainen kysymys koskee työperäistä maahanmuuttoa. Tällä hetkellä Pohjanmaallakin haetaan työmiehiä sinne töihin ulkomailta, ja maahanmuuttoviranomaisten tulisi olla ajan tasalla ja varautua, että jonoja ei pääsisi syntymään näissä lupien käsittelyissä. Työvoimapula on todella suuri ja talous hiipuu, jos ei saada työvoimaa. Miten saadaan nopeutettua tätä pullonkaulaa maahanmuuton osalta? Onko ministerillä siihen joitakin uusia reseptejä?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisitoimi on joutunut elämään viime vuodet kovassa myllerryksessä. Viimeksi poliisihallintolain muutos on aiheuttanut rajuja organisaatiouudistuksia, ja aina kaikissa näissä muutoksissa on vakuutettu, että keskitytään olennaiseen eli poliisin kenttätyön ja toiminnan vahvistamiseen. Se on totta, ja se on hyvin tavoiteltava asia nyt tässäkin uudistuksessa, kun poliisipiirien määrää aiotaan vähentää entisestään.

Nyt pitäisi tietysti keskittyä rikosten ennaltaehkäisyyn, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen ja sen parantamiseen, rikostutkintaan. Näihin pitäisi poliisin päästä keskittymään, mutta onnistuuko se nyt tälläkään kertaa?

Arvoisa ministeri! Onko siellä ministeriössä mietitty sitä mahdollisuutta, että kun nyt (Puhemies: Minuutti!) piirien määrä vähenee niin radikaalisti, niin jätettäisiin tämä väliporras, tämä läänin poliisijohtoporras, kokonaan pois?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintorakennetta uudistetaan. Täällä on oltu huolissaan syrjäseutujen palveluista, hyvä niin. Itse olen huolissani myös syrjäseutujen työpaikoista. Kun samaan aikaan myös käräjäoikeuksia keskitetään, korkeakoulutoimintaa kehitetään ja keskitetään, metsäntutkimustakin ollaan keskittämässä, on syvä huoli siitä, että jotkut paikkakunnat ovat puhtaita menettäjiä kaikkien näiden osalta. Kun toisaalta hallitus on sitoutunut tekemään entistä tasapuolisempaa alueellistamisohjelmaa, haluaisinkin kysyä: Millaisia toimia sisäasiainministeriön hallinnonalalla on näköpiirissä, mitä tämän tasapuolisen alueellistamisen puolesta voidaan tehdä?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä ministerin näkemykseen siitä, että poliisin hallintorakenteen uudistaminen on merkittävin tuottavuushanke. Siitä epäilemättä saadaan säästöjä, mutta uskoakseni vasta vuodesta 2010 lähtien. Siihen asti tästä hankkeesta on kuluja. Atk- ja informaatiojärjestelmiä pitää uusia, on erilaista suunnittelutyötä, organisaation uudistamista sekä toimitilakustannuksia, ja myöskin ulkoinen tiedottaminen vaatii varoja. Näihin kuluihin ei esimerkiksi ensi vuoden budjetissa ole millään tavalla varauduttu lukuun ottamatta hankepäällikön palkkaa. Kysynkin: Joutuvatko poliisilaitokset osoittamaan varoja näihin valmistelukuluihin nyt jo hyvin niukoista määrärahoistaan, vai onko tähän osoitettavissa jotain muuta?

Tero Rönni /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokaisen pääluokan kohdalla näköjään aloitetaan kolmella samalla ongelmalla: Senaatti, Senaatti ja Senaatti ja sen perimät vuokrat. Niin tässä poliisin kohdallakin.

Valiokunnan kannanotto ei sisällä oikeastaan mitään kommenttia liikennevalvontaan. Budjettikirjasta sentään jotain löytyy. Täällä sanotaan, että liikenneturvallisuustyötä jatketaan, ja sitten on automaattisesta valvonnasta pätkä ja lisäksi Liikkuvan poliisin lisäämisestä, kun raskaan liikenteen valvontaa lisätään. Nyt tiedossa on selkeästi, että liikenneturvallisuus on heikentynyt viime vuoden aikana oleellisesti ja monella tavalla on erittäin vakavia liikenneonnettomuuksia sattunut ja valvonta ei ole läheskään sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Täällä kuitenkaan ei näytä olevan mitään lisäresurssia siihen suuntaan, ja myöskin tiedetään, että raskaan liikenteen ensi vuonna tapahtuva kapotaasin vapautuminen tulee tuomaan erittäin suuria ongelmia, (Puhemies: Minuutti!) joita ammattilaisten pitäisi olla ratkomassa. Onko ministeri miettinyt sitä, että raskaan liikenteen valvontayksikkö perustettaisiin?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintorakenteen uudistus on lähtenyt liikkeelle, ja muistuttaisin ministeriä siitä, että mielestäni uudistus ei saa johtaa kuitenkaan merkittäviin investointeihin.

Toinen asia: Hätäkeskusselonteko tuli aika nopeasti mielestäni. Onko kysymys valtion tuottavuusohjelmasta vai mistä, kun näin äkkiä alettiin uudestaan järjestellä tätä? Minun mielestäni hätäkeskusuudistus ei voi perustua ainakaan alueiden suurentamisien lähtökohtaan, koska selkeästi näyttää siltä, ettei vielä nykyisilläkään alueilla kaikki ole lähtenyt riittävän hyvin liikkeelle. Näihin toivoisin vastausta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen myöskin huolissani tästä Rajavartiolaitoksen taloudesta, niin kuin ed. Nepponen puheenvuorossaan sanoi. Kun heidän kiinteistönsä nyt siirretään Senaatti-kiinteistöille, niin kustannukset varmasti nousevat. Minulla on tässä viime vuoden Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätös, ja he tuottivat voittoa 130 miljoonaa. Siitä he siirsivät noin 100 miljoonaa tappiotilille, mikä on hyvin ymmärrettävää, mutta he palauttivat 32 miljoonaa valtiolle. Eli näin ahne on Senaatti-kiinteistöt. Rahaa siirretään siis valtiolta ensin näille valtion laitoksille ja sitten se tuloutetaan takaisin valtiolle. Onko tämä huomioitu Rajavartiolaitoksen budjetissa? (Ed. Pulliainen: Se on tuottavuusohjelma!)

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että nyt nimenomaan valtiovarainministeri ja -ministeriö lähtee myöskin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntatalkoisiin ja tekee ne toimenpiteet, joita on vitkasteltu siellä.

Mutta, arvoisa ministeri, en ole tyytyväinen nyt tähän puhumattomuuteen vakavan järjestäytyneen ja huumerikollisuuden torjuntatilanteesta. On erittäin tärkeätä, että ministeri ja ministeriön johto tietävät, mikä on poliisin toimintakyky, ja että varhain — jos tämä asia on ollut jo kesällä kriisiytymässä — olisi pitänyt ottaa tämä käsiin. Milloin te olette kuullut tai käynyt keskusteluja näin vakavasta poliisin toimintakykyyn vaikuttavasta kysymyksestä kuin nyt Helsingin huumepoliisissa on? Minkälaisia keskusteluja on ollut, oletteko turvallisuusasiain johtoryhmässä ja muualla kiinnittänyt poliisijohdon kanssa tähän tilanteeseen huomiota ja pyrkinyt ennalta ehkäisemään tämän kriisiytymisen? Tämän vahingot ovat arvaamattomat.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että ministeri ei tullut alkuun kuulemaan, koska olin hieman kriittinen valtiovarainvaliokunnan jaoston puolesta siitä, millä tavalla nyt poliisihallinnossa asiat ovat hanskassa. Esitin kysymyksen, onko kaikki hyvin poliisijohdossa nimenomaan operatiivisesti, viitaten tähän edelliseen puheenvuoroon, mutta myöskin talousseurannan kannalta, siksi huonoja vastauksia saimme sekä poliisipiirihallinnon uudistamiseen liittyen että myöskin sitten poliisin muun taloushallinnon osalta. Ovatko nyt asiat hanskassa? Pikkuinen näpäytys, aika suurikin näpäytys.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 20,5 vuotta on nyt tässä salissa takana päin. Ensimmäisen kerran sain sellaisen vastauksen paikalla olevalta ministeriltä selvään kysymykseeni, missä ovat laillisuusvalvonnan rajat ja oletteko vastuussa ja mitenkä vastuutanne kannatte. Ensimmäisen kerran siirrettiin vastuu vain väliportaalle, huom., kysymys on läänin ylimmästä poliisijohdosta ja teistä siinä välissä. Aina aikaisemmin on sanottu, että minä otan hoitaakseni tämän asian. Te ette katsonut olevan aiheellista ottaa hoitaaksenne. Minä pyydän, että peruutatte äskeisen puheenvuoronne ja ilmoitatte, että otatte tehtävän vastaan.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On perusteltua syytä uskoa, että ministeri Holmlund on niillä mahdollisuuksilla, mitä hänelle on annettu, kehittänyt hallintoa, poliisihallintoa erityisesti, ja pyrkinyt tavoitteisiin. Tosiasiassa yhteiskunta on muuttunut väkivaltaisemmaksi ja ongelmat monimutkaisemmiksi. Voin todeta tästä, että Suomessa ovat henkirikokset lisääntyneet 40 prosentilla vuosina 2006—2007 ja huumausainerikokset 29,47 prosenttia ja monet muut kuten törkeät pahoinpitelyt lähes 20 prosenttia. Minä kysyn: millä tavalla te tässä tilanteessa, kun tuottavuusohjelma leikkaa rahoitusta koko ajan tai avautuvia virkoja — toisaalta hallintovaliokunta on kantanut tästä huolta ja samoin valtiovarainvaliokunta, ja on saatu pientä lisäystäkin — pystytte turvaamaan tämän entistä monimutkaisemman rikostutkinnan ja sen resursoinnin?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuri osa Rajavartioston kiinteistöjä siirtyy Senaatti-kiinteistöille suunnitelman mukaan, ja siinähän on tämmöinen kiinteistöryhmä, joka selvitteli tätä kysymystä. Kiinteistöryhmä jätti tämmöisen oman raporttinsa ja vastalauseensa siitä, että tämä ei ole järkevä siirto. Tässähän jopa väitettiin sillä tavalla, että tämä tulisi maksamaan enemmän kuin nykyinen malli, joka tarkoittaa sitä, että se mikä otetaan, niin se kyllä selkärangasta otetaan niiden työntekijöiden osalta. Eikö tätä hommaa voisi vielä pakittaa, ettei tämmöistä siirtoa tehtäisi vaan antaisi Rajassa olla omat kiinteistöt, koska se on hyvin ja tehokkaasti hoidettu. Miksi tämmöistä lähdetään tekemään yleensä, mikä nyt on menossa?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hämmästelen kyllä ministerin vastausta Helsingin huumekysymyksessä, kun ministeri totesi, että kun on ensi vuoden budjetista kyse, niin en vastaa. Minun käsittääkseni silloin, jos tutkinnanjohtaja ja kuusi alaista ovat sairauslomalla ja sairausloma voi jatkua puoli vuotta tai vuoden, kyllä ministerin pitäisi olla huolestunut ja tietoinen siitä, miten huumetutkinta hoidetaan. Siellä voi olla isoja juttuja kesken nyt. Edes sellaisen vastauksen kyllä olisin odottanut ministeriltä, millä tavoin tämä asia on hoidettu.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Vastaan välittömästi tähän ed. Vistbackan kysymykseen. Varmasti ed. Vistbacka alan asiantuntijana varsin hyvin tietää, että sen tyyppisiä asioita en voi kommentoida, jotka ovat esitutkinnassa. Eli tässä ei liene kenelläkään, ainakaan poliisikoulutuksen saaneella, mitään epäselvää. Olen keskustellut poliisikomentaja Riikosen kanssa jo silloin, kun tämä asia on ensimmäisen kerran tullut tietoisuuteen, ja asia on siltä osin hoidossa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Toivon, että ministeri vastaa jaoston puheenjohtajan ed. Nepposen selkeään kysymykseen, tuottavuusohjelmaan, jota tarkistettiin hallituksen päätöksellä 6.11. ja 9.11. sisäasiainministeriön osalta. Siellä todetaan, että sisäasiainhallinnon uusi vähennystavoite on 692 henkilötyövuotta ja kohdistetaan erittäin voimakkaasti poliisihallintoon sekä sitten Rajavartiolaitokseen. Ja edelleen tuottavuusohjelmassa sanotaan se, että vähennys ei saa johtaa operatiivisen toiminnan vaikeuttamiseen. Pystyttekö ministeri vakuuttamaan nyt sisäasiainministeriön osalta erityisesti poliisi- ja rajavartiotoimen suhteen, että jos tämä vähennystarve toteutetaan, etteikö se vaikuttaisi operatiiviseen toimintaan? Samanaikaisesti kalusto rapautuu, johon ei ole tulossa myöskään lisää määrärahoja.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto antoi poliisille lisää rahaa 3,9 miljoonaa euroa, joka on merkittävä summa. Lisäksi päätimme, että tulevat EU- ja muut kokoukset eivät enää rasita poliisin perusbudjettia. Minä haluan tässä lausua myös kiitoksen edustajille Nepponen ja Paajanen, jotka tekivät voimakkaasti työtä, että tämä kirjaus ja rahamäärä saatiin myöskin budjettiin, koska ristiriitaista tietoa, niin kuin täällä on tullut ilmi, tuli käsittelyvaiheessa.

Mutta, arvoisa ministeri, pääasia on se, että peruskenttätyö ja perustutkintatyö, kuten ed. Hemmilä sanoi, kentällä toimivat. Poliisin tehtävä on ensisijaisesti ennaltaehkäistä rikoksia, ja tähän työhön ei jää tällä hetkellä ollenkaan aikaa. Niin kuin ed. Vistbacka kertoi, sellaisia kihlakuntia on tällä hetkellä, joissa on ennestään ollut kolme partiota yöllä töissä, tällä hetkellä yksi. Kansalaiset eivät saa riittävästi niitä palveluja, ja pelkään, että käy niin kuin, ed. Rajamäki, teidän aikananne. Tänä vuonna on noin ...

... sata virkaa ilman hoitajaa. Rahat eivät riitä.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisihallinnon uudistaminen on joka suhteessa välttämätöntä. Myös poliisien taloushallintoa on uudistettava oikealle tasolle, jotta tiedämme, missä mennään. Tämän vuoden hakujaksolla poliisikouluun haki yli 400 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakijamäärä on ollut laskussa viimeksi kuluneet viisi vuotta. Poikkeuksen teki ainoastaan vuosi 2005. Tämä kertoo karua kieltään siitä valtavasta resurssipulasta, mistä täällä on tänään ollut puhetta. Hakijamäärän laskemiseen vaikuttaa ennen kaikkea vastavalmistuneiden poliisien työllisyystilanne. Poliisikoulutusta on perinteisesti pidetty tienä varmaan työpaikkaan. Nyt sen sijaan työmarkkinoiden epävarmuus näkyy selvästi hakijamäärän laskuna.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä jo ed. Hiltunen nosti palomiesten eläkeiän esille, ja itsekin olisin siihen kiinnittänyt ministerin huomiota, että on yleisesti tunnustettua, että palomiesten työ on niin vaativaa, että nykyinen eläkeikä on liian korkea. Se pitäisi laskea siihen 55 vuoteen. EU-alueellahan tämä on aika yleinen eläkeikä. Kuka haluaa lähteä kuusikymppisenä savusukeltamaan taikka sitten kantamaan paareilla 6.—7. kerroksesta potilaita? Ollaanko nyt laskemassa palomiesten eläkeikää, ja mitä tässä aiotaan tehdä? Tämä on erittäin kipeä kysymys.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Sanon, että tämä on kyllä kohtuutonta, mutta puhemies määrittelee. Yritän vastata niin moneen kuin ehdin.

Tässä tuli sekä alussa ed. Hiltuselta että myös lopussa palomiesten eläkeikään liittyvä kysymys. Tilannehan on se, että ministeri Kiviniemi vastaa tähän kysymykseen. Se ei kuulu minun hallinnonalaani. Siltä osin, mitä sisäasiainministeriössä itse voimme asiaan vaikuttaa, on luonnollisesti palomiesten työkykyyn liittyvät hankkeet ja urakiertoon liittyvät kysymykset. Tämä on hallitusohjelmassa selkeästi mainittu, että eläkeikäkysymys tullaan ratkaisemaan, ja siltä osin tulemme yhteistyössä ministeri Kiviniemen kanssa tämän asian eteen toimimaan. Se on hänen vastuullaan oleva kysymys, eli sen teemme yhteistyössä.

Ed. Kähkönen nosti esille poliisin ja Rajavartiolaitoksen tuottavuustavoitteet henkilötyövuosien osalta, ovatko ne kohdentuneet operatiivisiin toimiin. Yksittäiskysymyksessä en tietysti osaa ihan joka henkilötyövuotta tässä tilanteessa määritellä. Niistä pitäisi varmasti tarkemmin selvittää, mitkä ovat kohdentuneet mihinkin. Periaate tietysti on se, että nämä ovat vuodelta 2006 ja kuluneelta vuodelta 2007 eli nämä ovat edellisen hallituksen linjauksiin perustuvia kysymyksiä. Tänä aikana ei kovin paljon vielä ole pystytty tätä osaa uudelleen linjaamaan.

Operatiivisen toiminnan osalta muutenkin on aivan selvää, että poliisin hallintorakenneuudistus tähtää nimenomaan siihen, että voimme resursseja kentälle lisätä ja selkeästi hallinnon osalta säästää, ja sitä kautta pystymme kohdentamaan henkilötyövuodet oikein tältä osin. Tästä oli useampikin kysymys itse asiassa.

Ed. Alatalo kysyi työperäisestä maahanmuutosta. Tässäkin tapauksessa joudun pesemään valitettavasti käteni, eli tämä kuuluu ministeri Thorsin toimialaan. Sitten kun ministeri Thors on täällä vastaamassa, niin voinette kysyä häneltä suoraan. En vastaa enkä oikeastaan voikaan vastata hänen puolestaan tähän kysymykseen.

Ed. Hemmilä nosti esille keskittämisen periaatteen ja puuttui myös lääninjohtojen tilanteeseen. Tältä osinhan poliisin hallintorakenneuudistusta pohtiva työryhmä ja sen kakkosvaihe tulee esittämään tähän ratkaisuja, eli työryhmän työ on vielä keskeneräinen, ja työryhmä tullee tämän vuoden loppuun, ilmeisesti kuitenkin ensi vuoden alkuun, luovuttamaan loppuraporttinsa, ja sen osalta teemme sitten ratkaisut tältä osin.

Ed. Järvinen nosti esille alueellistamiskysymykset ja sen, mitä sisäasiainhallinnon osalta on tehty tai tehtävissä. Meillähän on Palke alueellistettuna Joensuuhun, Haltik aloittaa toimintansa Rovaniemellä maaliskuun loppuun mennessä, ja Poliisin tekniikkakeskus on alueistettu Kuusankoskelle, eli aika paljon sisäasiainhallinnossa on tältä osin tehty. Mitään yksittäisiä erillistoimenpiteitä ei tällä hetkellä ole valmistelutyön alla, mutta alueellistamishankkeet luonnollisesti tehdään valtioneuvoston kanssa yhteistyössä kokonaisuutena ja tarkistellaan, mitä voimme alueille myös sijoittaa. Tämä on erittäin tärkeä kysymys, ja itsekin pidän sitä hyvin tärkeänä asiana.

Tässä nämä keskeisimmät oman sektorini hankkeet.

Ed. Kallio nosti esille sen, onko hallinnon rakenneuudistukselle varattu erillistä määrärahaa. Tällä hetkellä erillistä määrärahaa siihen ei ole varattu. Varsinaisestihan uusi rakenne alkaa vuoden 2009 alusta. Hanke on siinä käynnistetty, niin kun tässä tuli erikseen mainittua, ja hankejohtaja on siihen palkattu. Tässä yhteydessä tullaan katsomaan, tarvitaanko jotain erillisrahoitusta, ja se tulee sitten päätettäväksi eri yhteydessä.

Ed. Rönni puhui raskaan liikenteen valvonnasta. Tältä osin pätee edelleenkin se periaate, että raskaan liikenteen valvontaa tullaan suorittamaan 20 prosenttia liikkuvan poliisin työajasta. Tällä hetkellä se on muistaakseni 15 prosenttia, mutta tavoitetaso on tältä osin edelleenkin sama.

Ed. Pakkanen nosti esille investoinnit, jotka liittyvät poliisin hallintorakenneuudistukseen. Tältä osinhan mitään uusia investointeja ei ole tarkoitus tehdä ja ylipäätään uusia investointeja muutenkaan. On aivan selvää, että siltä osin kuin poliisiasemat ovat esimerkiksi homeen vaivaamia tai rakenteeltaan sen tyyppisiä, että niissä ei voi työtä tehdä, on tietysti selvää, että ne korjataan ja ne ovat ensisijaisia. Muuten suhtaudumme erittäin kriittisesti sekä korjaushankkeisiin että uudisrakennuksiin. Tältä osin tullaan noudattamaan erityistä tarkkuutta. Otan tämän vielä erityisesti työn alle ensi keväänä. Ilmeisesti helmi—maaliskuun aikana nämä kaikki tullaan katsomaan vielä lävitse hyvin tarkkaan ja yksityiskohtaisesti.

Ed. Asko-Seljavaara nosti esille Senaatti-kiinteistöt-problematiikan. Tämä on aivan totta. Senaatti-kiinteistöjen tilanne on tietyllä tavalla hieman kaksijakoinen: otamme toisesta taskusta ja laitamme toiseen taskuun. Silloin on tietysti hyvin tärkeää, että vuokrien korotukset ja vuokramäärärahat on riittävästi huomioitu myös kehysrahoituksessa ja budjetin osalta.

Ed. Rajamäki puhui edelleen talousrikostorjunnasta. Tästä on keskusteltu viimeksi myös sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä ja johtoryhmässä, ja siltä osin tullaan tähän asiaan todellakin tekemään vielä tarkentavat linjaukset.

(Ed. Nepponen: Onko poliisijohto ajan tasalla?) — Aivan oikein. Ed. Nepponen kysyi sitä, onko poliisijohto ajan tasalla. — Voin todeta, että kyllä poliisijohto on ajan tasalla. On tietysti aivan selvää, että kaikkia yksityiskohtia en voi tietenkään julkisuuteen sanoa. Voin kuitenkin sen verran todeta, että asia on työn alla, ja mitä tulee viittaukseen huumepoliisitilanteesta, asiasta on keskusteltu muun muassa turvallisuusalan johtoryhmässä, kuten ed. Rajamäki omassa kysymyksessään esitti, ja olen käynyt siitä myös henkilökohtaisia keskusteluja. Kyllä tämä asia on hoidossa, ja toivottavasti saamme sen vietyä myönteisellä tavalla eteenpäin. On kuitenkin aivan selvää, että koska tämä asia on tällä hetkellä siirtynyt esitutkintavaiheeseen, minun mahdollisuuteni vaikuttaa siihen ovat erittäin vähäiset, eli se on käytännössä syyttäjällä tällä hetkellä työn alla ja Valtakunnansyyttäjänviraston työsarkaa, eli se ei todellakaan ole sisäasiainministeriön päätettävissä oleva asia tällä hetkellä.

(Ed. Pulliainen: Onko mielipide muuttunut äskeiseen lausuntoon?) — Liittyen lausuntoon, aivan. — Tässä ed. Pulliainen nosti esille jonkin yksittäisen hankkeen. Tältä osin minun on tietysti todettava se, että on aivan luonnollista, että ministeri kantaa vastuun omalta hallinnonalaltaan. On tietysti myös tosiasia se, että operatiivisiin kysymyksiin en minäkään aivan yksityiskohtiin tietenkään puutu. Se ei ole ministerin työtehtävä eikä työsarka. Sikäli tietysti, jos kanteluiden kautta asia tulee minulle saakka, on luonnollista se, että minunkin tietyssä tilanteessa kuuluu toimia, mutta en lähde operatiiviseen toimintaan enkä varsinkaan yksityiskohtiin ottamaan kantaa. (Puhemies koputtaa) Mikäli asia on sen tyyppinen, oletan, että ed. Pulliainen laittaa siitä vaikka sitten erikseen vielä viestiä ministeriöön, niin voimme sitä katsoa sitten, josko asia on sen tyyppinen, (Ed. Pulliainen: Että noudatetaanko lakia vai ei?) että minunkin puuttumistani siihen tarvitaan. En tiedä, liittyykö se varsinaisesti talousarviokeskusteluun, mutta se voidaan varmasti myös katsoa erikseen.

Ed. Lahtela nosti esille tuottavuusohjelman (Ed. Lahtela: Rajavartioston kiinteistön siirto Senaatille!) — Aivan, Rajavartioston kiinteistön siirto Senaatille. — Tältä osin jo edellisen hallituksen linjauksethan olivat saman suuntaiset, eli edellisen hallituksen ohjelmassa oli jo maininta siitä, että Rajavartiolaitoksen kiinteistöt tullaan siirtämään Senaatti-kiinteistöille. Tältä osin ei ole mitään uusia linjauksia tehty. Huomioin kuitenkin sen, että valtiovarainvaliokunta on omassa lausumassaan kiinnittänyt tähän erityistä huomiota, ja pidän sitä erittäin tärkeänä, että valiokunta sen on myös hyvin tärkeäksi priorisoinut, eli siltä osin tässä varmaan tullaan löytämään ihan järkevä, kokonainen ratkaisu, joka on myös taloudellisesti kestävä kaikkien kannalta.

Ed. Laitinen kysyi 692 henkilötyövuoden tuottavuustavoitteen saavuttamisesta. On tietysti selvää, (Puhemies koputtaa) että tuottavuustavoitteita tehdään ja niistä pidetään kiinni. Tietysti tosiasia on myös se, että jos ajaudutaan aivan mahdottomaan tilanteeseen, niin silloin on selvää, että näitä tilanteita pitää katsoa erikseen uudelleen. Totta kai lähtökohta on se, että sitoudumme tekemään sen tyyppisiä hankkeita, jotka myös aidosti tuovat tuottavuutta. Olen sen useaan otteeseen tässäkin salissa todennut, että pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että tuottavuusohjelma ei voi olla kategorinen henkilöstövähennysleikkuri, vaan sen on selkeästi perustuttava ohjelmaan, ja tähän pyrimme nimenomaan sisäasiainministeriössä, ja varsinkin turvallisuuden tontilla tämä on erittäin tärkeä asia. (Puhemies koputtaa) Ponnistelen siinä itsekin hartiavoimin.

Ed. Salo nosti esille huolen ennaltaehkäisyn riittävien resurssien määrästä. On aivan totta, että poliisitoiminnassakin ensiarvoisen tärkeää olisi se, että voisimme mahdollisimman paljon panostaa ennaltaehkäisyyn. Tältä osin tietysti on katsottava, miten resurssit ohjataan, ja henkilökohtaisesti toivon, että eri poliisilaitosten osalta eri kihlakunnissa pystyttäisiin selkeästi resursoimaan myös ennalta ehkäisevään työhön. Tätä pyrimme myös tukemaan sisäasiainministeriössä siltä osin kuin talous siihen mahdollisuudet antaa.

Ilmeisesti tässä tuli vastattua ainakin keskeisimpiin kysymyksiin. Jäikö joku vielä vaille vastausta? (Ed. Kaltiokumpu: Minulta jäi väkivaltarikokset!)

Väkivaltarikollisuuden osalta tietysti on aivan selvää, että myös nämä tulee sitten sisäisissä painotuksissa erikseen huomioitua. Tehty poliisin hallintorakenneuudistus siltä osin kuin 90 kihlakuntaa tulee tulevaisuudessa, vuodesta 2009, toimimaan 24 poliisilaitosalueena. On tietysti selvää, että kun alueet ovat suurempia, (Puhemies koputtaa) pystytään paremmin myös resurssit ohjaamaan oikeisiin kohteisiin. Uskon, että siltä osin varmaan löydetään myös ratkaisu tähän kysymykseen.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä palaan poliisien resursseihin. Hallintovaliokunnassa kyllä tuli aivan selväksi, että tuottavuusohjelman paineessa kaikki keinot on jo käytetty kahtena edellisenä vuonna ja enää ei helposti löydy niitä keinoja, joilla voidaan vastata tähän uuteen vaatimukseen. Ministeri minusta hyvällä tavalla myönsi olevansa rehellinen ja sanoi, että tulee suuria ongelmia siinä, kuinka voidaan tämä poliisimiesten minimitaso, 7 580, pitää näissä paineissa yllä.

Muistutan, että kokoomus esitti viime vuonna tässä samassa keskustelussa 8 miljoonaa poliisitoimelle määrärahoja lisää. Nyt kokoomus on ollut hyväksymässä 10 miljoonan vähennyksen. No, onneksi sitten valiokunnassa lisättiin se 3,9 miljoonaa, mutta se ei riitä. Sosialidemokraatit ovat esittämässä täyttä 10:tä miljoonaa eli lisäyksenä valiokunnan ehdotukseen 6,1:tä miljoonaa.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten on käynyt ilmi, poliisin organisaatioon kohdistuu paljon muutospaineita ja odotuksia muun muassa poliisin peruspalveluihin kohdennettavien resurssien varmistamiseksi. Olisi tärkeää, että mahdollisimman pian, mieluummin jo näiden uudistusten yhteydessä, nurinkurinen tilanne työttömiksi koulutettavien ja koulutettujen poliisien osalta ratkeaa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä hallintovaliokunta on esittänyt ajatuksen poliisihallituksesta tai vaihtoehtoisesti Rajavartiolaitoksen hallintomallin mukaisesta esikuntajärjestelmästä poliisijohdon selkeyttämiseksi. Olisin kysynyt ministeriltä, mikä on teidän näkemyksenne näistä esityksistä.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska tämä huumerikosyksikköön kohdistuva keskustelu herättää suuria tunteita, haluan muutamalla sanalla ottaa siihen kantaa.

Ensinnäkin se, että nyt on erityisen tärkeää se seikka, että esitutkinta on alkanut, koska sillä voidaan taata kaikkien asian osapuolten oikeusturva. Ainoastaan ja vain sillä tavoin voidaan heittää se varjo, mikä nyt on huumerikosyksikön päällä, pois.

Toinen asia, mihin ed. Tiurakin täällä kiinnitti huomiota: Hyvin keskeistä on se, että tutkinnan tulee olla objektiivista. Tutkintaryhmän pitää olla ehdottoman objektiivinen, eikä epäilyksille saa jäädä mitään sijaa.

Kokonaisuudessa on tärkeää sitten, kun tämä prosessi on ohi, kuitenkin kyllä palata siihen asiaan, mikä on tämä niin sanottu laillisuusvalvontakysymys, miten se on toteutettu, onko se oikein, pitääkö sitä jollain tavalla uudelleen tarkentaa.

Kysymys, joka esitettiin täällä ministerille vastattavaksi: Ministeri on täsmälleen oikeassa siinä, että hän ei kommentoi esitutkintaa, ja allekirjoitan täysin (Puhemies: Minuutti!) ministerin kommentit siitä. Kysyn kuitenkin ministeriltä, yhdyttekö poliisikomentaja Riikosen toiveeseen, että tämä esitutkinta pitäisi kuitenkin suorittaa loppuun mahdollisimman nopeasti ja aloittaa pikaisesti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan tukea hallituksen ja ministeri Holmlundin pyrkimyksiä siinä, että poliisin hallintoa kehitetään siten, että hallinnosta voidaan siirtää työtä nimenomaan ruohonjuuritason työhön.

Toiseksi haluan myös sanoa tästä Helsingin huumerikostutkijoiden tilanteesta. He ovat mielestäni tehneet erinomaisen hyvää työtä, roistoja on saatu kiinni ja valtavia takavarikkoja sekä huumeiden että rahojen, jopa aseiden osalta on tehty. On mielestäni hyvä, että ministeri Holmlund on julkisuudessa kertonut arvostuksensa heidän työtään kohtaan. Nyt he ovat itse rikostutkinnan kohteena, ja on todella tärkeätä, että tämä tutkinta tapahtuisi mahdollisimman nopeasti sekä näiden poliisien oikeusturvan että tietysti poliisitoiminnan toimintakyvyn palauttamisen kannalta. Eli yhdyn ed. Hakolan kysymykseen: onko ministerillä mitään mahdollisuutta vielä julkisesti vedota sen puolesta, kuten poliisikomentaja Riikonen, että tämä tutkinta tapahtuisi mahdollisimman pian, ja näin nopeuttaa tätä tutkintaa?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan haluaisin jatkaa ed. Nepposen kysymyksiin liittyen talouspuolen asioista. Itsekin tiedän vuonna 2000 sisäministeriön erityisavustajana olleena, että silloin pyydettiin 10:tä miljoonaa markkaa vuosittain lisää, ja nyt on puhuttu 10 miljoonasta eurosta. Oikeastaan olisin kysynyt, mikä on ministerin käsitys näistä painopisteistä. Nyt on todellakin tehty tätä kihlakuntauudistusta ja menty paikallistasolle enempi. Miten ovat suhteet esimerkiksi talousrikollisuuden, huumerikollisuuden, kenties liikennepuolen vastaavan kesken, mitkä ovat ministerin näkemykset painopisteistä myöskin näiden osalta tällä hetkellä, ja paljonko ne nielevät rahaa, ja mistä kenties voidaan ottaa myöskin pois?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että sisäasiainministeriön budjetissa on kiinnitetty huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuudenkin tutkintaan. Merkittävä osa siitä on harmaan talouden torjuntaa, ja on laskettu, että yhteiskunta menettää verotuloissa peräti 2 miljardia euroa vuodessa. Moni kysymys, joista tässä on keskusteltu, ratkeaisi, jos tähän voitaisiin puuttua. Omakotitalorakentajana tiedän, että jos olisin toiminut niin kuin rakennusalalla tavataan toimia, olisin säästänyt varmasti neljänneksen tuon talon rakennuskustannuksista. Kysyn, ovatko nämä resurssit, joita harmaan talouden torjuntaan keskusrikospoliisiin on osoitettu, riittävät vai voitaisiinko sinne (Puhemies: Minuutti!) kenties hallinnonalan sisällä kohdentaa lisääkin rahaa.

Arto  Satonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olennaista on se, että kenttäpoliisien määrä on riittävä. Tässä suhteessa oli tärkeä myöskin se valtiovarainvaliokunnan tekemä lisäys näihin resursseihin. Ei voi olla niin, että siellä, missä sattuu olemaan esimerkiksi eläköitymisiä normaalia enemmän, ei pystyttäisi virkoja täyttämään ja sitä kautta palvelutaso heikkenisi. Tässä nyt on pitkässä juoksussa erittäin keskeistä se, miten henkilöstörakennetta nyt kaikkineen uudistetaan, mikä ylipäätään on lääninpoliisin kohtalo, jos lääninpoliisia lainkaan tarvitaan, niin että saadaan ne resurssit oikeaan paikkaan. Myöskin toivoisin, että täältä ylätason suunnalta valvotaan sitä, että nyt kun poliisilaitoksen sisällä on useita poliisiasemia, niin aivan kuten hallintovaliokunta mietinnössään totesi, poliisiasemilla olisi merkittävä rooli myöskin jatkossa ja myöskin poliisilaitoksen sisällä nämä poliisiasemat ja niitten palvelujen saatavuus ja ihmisten turvallisuus taataan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiosihteeri Kari Salmen johtaman kehittämistyöryhmän tehtäväksi annettiin tehdä esitys kansalaisten turvallisuuden ja poliisin kenttätoiminnan näkökulmasta mahdollisimman toimivista poliisipiireistä. Tämä tapahtui edellisen hallituksen aikana, ja esitys oli Itä-Suomen kohdalta 7 poliisipiiriä. Siellä oli huomioitu nämä erityisolosuhteet. Tämän myös hallitus yksimielisesti hyväksyi jatkotyön pohjaksi. Te tiedätte, mitä tapahtui. Uuden hallituksen aikana teidän erityisavustajanne Ilkka Salmen esitys tuli sitten lopulliseksi päätökseksi, ja kysyn arvoisalta ministeriltä, mitkä seikat sitten puolsivat tämän edellisen esityksen hylkäämistä.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä tuli jälleen ihan hyviä kysymyksiä, tosin osittain päällekkäisiä. Tietysti toivon, että samoja asioita ei kysyttäisi kovin moneen kertaan.

Ed. Hiltunen nosti esille hallintovaliokunnassa esille tulleen kysymyksen siitä, että keinot poliisin talouden tasapainottamiseen on käytetty. Käytännössä kuitenkin tilanne on se, että pyrimme nimenomaan tuottavuushankkeiden kautta, niiden, joiden kautta aidosti voidaan saada aikaan tuottavuutta, hakemaan rakenteellisia ratkaisuja. Yksi hyvin keskeinen osa, joka oikeastaan vastaa myös aika moneen täällä esitettyyn kysymykseen, on poliisin hallintorakenteen uudistaminen, joka perustuu selkeästi hallitusohjelmaan.

Niin kuin olen tässä jo todennut, ykkösvaihe on käytännössä menossa eteenpäin, eli 90 kihlakuntaa käytännössä jatkaa sitten 24 poliisilaitosalueena vuoden 2009 alusta. Tältä osin hanke on vielä kesken tai se on oikeastaan alullaan, ja ensi vuoden kuluessa tullaan sitten käytännön ratkaisut toteuttamaan. Palvelupisteet ja yhteispalvelupisteet päätetään sitten erillisessä proseduurissa.

Haluan muistuttaa myös siitä, että lääninjohdon, ylijohdon, poliisin valtakunnallisten yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen osalta edelleen työskentelee poliisin hallinnonrakennetta uudistava Pora-työryhmä, jonka kakkosvaihe on tällä hetkellä kesken eli työn alla. Tähän kokonaisselvitykseen kuuluu myös kysymys poliisihallituksesta. Odotan nyt rauhassa, että tämä raportti minulle luovutetaan, katson, millaisia vaihtoehtoja siinä on, ja sen jälkeen teemme käytännön ratkaisut siitä, millaisella mallilla tullaan etenemään. Tämä tulee tapahtumaan ensi vuoden alkupuolella, eli sitten varmasti voidaan tarkemmin, yksityiskohtaisemmin käydä keskustelua näistä asioista.

Ed. Hakola toi mielestäni keskusteluun erittäin asiantuntevan ja tärkeän näkökulman liittyen Helsingin poliisilaitoksen ja huumeyksikön tilanteeseen. Asia on juuri näin kuin hän puheenvuorossaan totesi. Samoin myös ed. Zyskowicz nosti esille saman kysymyksen, ja kysyttiin myös minun kantaani siihen, miten nopeasti esitutkinta pitäisi tehdä. Olenkin julkisuuteen jo aikaisemmin sanonut sen, että mielestäni olisi erittäin hyvä, että voitaisiin edetä mahdollisimman nopeasti tässä asiassa. Mielestäni tämä on yksiselitteisesti myös julkisuudessa tulkittu.

Toinen kysymys tietysti on se, että kun tämä esitutkintavaihe sinällään on saatu päätökseen, lienee aivan selvää, että tähän asiaan liittyvät kysymykset ja myös julkisuudessa olleet väitteet ja epäilyt tullaan puimaan perinpohjaisesti ministeriössä. Olemme tästä keskustelleet myös turvallisuusalan johtoryhmän kokouksissa, ja niitä tullaan myös käymään hyvin tarkkaan lävitse. Siitä voin antaa kyllä aivan sanani.

Sitten ed. Jaskari kysyi poliisitoiminnan painopistealueista. Meillä on talous- ja toimintasuunnitelmassa kymmenen erillistä painopistealuetta, joten niiden lävitsekäyminen tässä tilanteessa ei varmaankaan ole ihan perusteltua. Asiakirja on tietysti julkinen, niin että se on kaikkien saatavilla. Siitä voi yksityiskohtaisesti myös nämä nähdä, ja voin ne vaikka erikseenkin vielä pyydettäessä toimittaa. On tietysti selvää, että useat painopistealueet ovat keskeisen tärkeitä ja niiden osalta ei mitään radikaaleja muutoksia edelliseen vuoteen ja edelliseen kauteen ole odotettavissa.

Ed. Kataja kysyi talousrikostutkinnasta ja niiden resurssien riittävyydestä. Voisin todeta, että minun näkemykseni mukaan resurssit ovat kohtuulliset. Toki varmasti lisäpanostustakin olisi syytä pohtia, mutta tietysti tämä on kokonaistaloudellinen kysymys. Jos suuntaamme johonkin tiettyyn pisteeseen, niin se saattaa olla toisesta pois. Näitä tullaan tarkastelemaan tietysti vielä kokonaisuutena tältä osin.

Ed. Satonen puuttui kentällä olevien poliisien määrään, ja tietysti tähänkin poliisin hallinnon rakenneuudistus tulee toivottavasti tuomaan myönteisen ratkaisun. Kun poliisilaitosalueet suurenevat, pystytään resursseja käyttämään järkevämmin koko alueella, ja uskon, että sitä kautta selkeästi pääsemme näihin tavoitteisiin.

Ed. Satonen nosti esille myös poliisiasemien tilanteen, ja tältä osinhan jokaiselle poliisilaitosalueelle on määritelty yksi pääpoliisiasema ja muut poliisiasemat. Näillä on periaatteessa saatavilla samat palvelut, ja lähtökohtahan on tällä hetkellä se, että poliisiasemia ei tulla lakkauttamaan. Palvelupisteitä ja yhteispalvelua tullaan katsomaan kokonaisuudessaan siten, että palvelut eri puolilla Suomea pystytään turvaamaan. Tähän on aika monia keinoja käytössä: sähköiset lupapalvelut, ajanvarauskysymykset ja muut kokonaisuudet. Esimerkiksi Itä-Suomessa on aivan ansiokkaasti käytössä edellisen ministerin, ed. Rajamäen ajalta lupapalveluauto, ja mielestäni se on myös syytä katsoa perinpohjaisesti, millaisiin kysymyksiin sen kautta voitaisiin vastata. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Iisalmi, joo.

Iisalmesta päästäänkin sopivasti ed. Kähkösen kysymykseen liittyen Kari Salmen raporttiin poliisin hallintorakenteen uudistamisesta. Minusta tuntuu, että olen tämän asian täällä jo ainakin sata kertaa sanonut, mutta tulkoon vielä kerran sanotuksi. Eli silloinhan Kari Salmi työryhmässään päätyi esittämään seitsemää poliisipiiriä, ja sittemmin poliisipiirien määrä on vähennetty kolmeen. (Puhemies koputtaa) Aivan yksiselitteisesti, kun hallinnon rakenneuudistusta tehtiin, oli aivan yksimielinen kanta siitä, että kolme on toiminnan kannalta huomattavasti parempi kuin seitsemän.

Minun esitykseni perustuu tismalleen poliisin näkökulmaan, poliisin lääninjohdon näkökulmaan ja tämän työryhmän näkökulmaan, eli siltä osin tämä noudattelee täysin asiantuntijoiden kantaa. Mikään henkilökohtainen ... (Ed. Rajamäki: Edelliset eivät olleet asiantuntijoita!) — Niin, ilmeisesti eivät ole olleet, mutta ehkä Salmet ovat parantuneet matkalla. Tältä osin tietysti voidaan kysyä myös ed. Rajamäeltä, miksi hän esitti seitsemää piiriä ja minä kolmea. Meillä on varmasti siihen ihan omat vastauksemme kummallakin.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Poliisin hallinnosta annettua lakia muutettiin 1.3. tänä vuonna voimaan tulleella lailla, joka mahdollisti kihlakuntien poliisilaitosten lukumäärän olennaisen vähentämisen ja samalla poliisilaitosten toiminta-alueiden suurentamisen. Sisäasiainministeriön työryhmä selvitti poliisin hallintorakenteen, johtamisjärjestelmän ja yhteistoiminnan kehittämistarpeita hallinnon eri tasoilla.

Kuten tuossa äskeisessä debatissa totesin, tämän Kari Salmen johtaman kehittämistyöryhmän väliraportissa esitettiin yksimielisesti, että Itä-Suomen lääniin perustettaisiin seitsemän poliisilaitosta. Tähän päädyttiin Itä-Suomen läänin, myös poliisin johdon, esityksestä. Sitten vaihtui hallitus ja niin vaihtuivat läänin poliisijohdon mielipiteetkin, siis tämän myötä. Sisäministeri Holmlundin erityisavustajan Ilkka Salmen vetämä työryhmä esitti uuden maakuntapohjaisen poliisilaitosmallin, josta me hyvin tiedämme, että tältä pohjalta sitten päätökset tehtiin, ja muun muassa Pohjois-Karjalaan tulee vuoden kuluttua yksi poliisilaitos Joensuuhun. (Oikealta: Eikö se ollut oikein?) — Minä olen eri mieltä.

Vaikka poliisiylijohtaja Markku Salminen vakuuttaa — haastattelu oli sanomalehti Karjalaisessa 24.9. tänä syksynä — etteivät palvelut muun muassa omassa maakunnassani huonone, rohkenen epäillä. Poliisiylijohtaja vähättelee tässä asianomaisessa haastattelussa kansalaisten huolta maaseudun jäämisestä ilman poliisipalveluja. Kuitenkin hän myöntää, että palvelutoimistot ja palvelupisteet tulevat vähenemään. Syrjäseutujen asukkailla on varmasti aito huoli palvelujen, siis myös turvallisuuspalvelujen, saamisesta jatkossa. Meillä on monia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu keskittämisen myötä. Niinpä haluan vielä todeta, että poliisiylijohtaja Salmisen olisi myös syytä muistaa tämä.

Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen uusi poliisipäällikkö Kai Markkula on huomattavasti varovaisempi eilisessä samaisen sanomalehden haastattelussa. Hän lupaa kohtuullista tasoa ja sitä, että poliisi tulee tarvittaessa myös maakunnan reuna-alueille, tulee tarvittaessa. Kuinka kauan se kestää sitten? Mitä se sitten tarkoittaakaan käytännössä, aika tulee näyttämään.

Arvoisa puhemies! Poliisi edustaa kansalaisille turvallisuutta ja poliisiin luotetaan meillä vahvasti. Satojen kilometrien etäisyydet ja harvat partiot ympäri laajaa maakuntaa eivät varmasti lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta.

Hallitus on laskemassa ensi vuoden talousarviossa poliisitoimen määrärahoja 2 prosentilla. Nämä tehostamistoimenpiteet eivät saa sitten johtaa operatiivisen poliisitoimen tason laskuun. Viittasin myös tuossa debatissa tähän tuottavuusohjelmaan, ja nämä luvut, mitä nyt kahdelta vuodelta on, ovat varsin murheellisia. Siellä on erittäin paljon täyttämättömiä virkoja, ja muun muassa poliisin puolella on tosiaan näitä henkilöstötyövuosia vähennetty reippaasti. Pelkkä henkilöstön vähentäminen aiheuttaa varmuudella työkuormituksen kasvua, työssäjaksamisen ongelmia ja sitä kautta tietenkin sairauslomia.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kohdennetaan poliisin toimintamenoihin 3,9 miljoonaa euroa lisää. Tämä on tietysti hyvä, mutta tarve on suurempi, ja niinpä sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan esittävät 6,1 miljoonan euron täydennystä, jotta paikallispoliisin toimintakyky voidaan myös ensi vuonna täysimääräisesti turvata.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin toimintamäärärahat ovat olleet viime vuosina erittäin niukat. Mietinnössäkin todetaan: "Valiokunnan saaman tiedon mukaan toimintamenoissa on ollut noin 10 miljoonan euron vaje vuodesta 2005." Perustoimintaa onkin rahoitettu kehittämishankkeista ja supistamalla kalusto- ja järjestelmäinvestointeja — mielestäni aika järjetöntä toimintaa, kun vielä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa puhutaan tavoitteesta vuodelle 2015, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Eikö nyt olisi parasta, että laitettaisiin edes tämän ajan tilanne sellaiseksi, että sisäinen turvallisuus voitaisiin edes kohtuudella taata, kuten myös rikostutkinta?

Valitettavasti valtion tuottavuusohjelmat kohdistuvat myös poliisipuolelle. Vaikka ministeriössä perustellaan asiaa siten, että henkilöstövähennystavoitteet kohdistetaan poliisihallinnossa muuhun henkilökuntaan kuin operatiivisissa tehtävissä olevaan poliisihenkilökuntaan, niin tämä johtaa ja on osin jo johtanut siihen, että poliisikoulutuksen saaneet henkilöt joutuvat hoitamaan vähennetyn henkilökunnan tehtäviä. Ei kai tämä ole tarkoitus? Mielestäni on aika hölmöläisten hommaa, että poliisikoulutuksen saaneet joutuvat sitten hoitamaan näitä kanslistin taikka muita hommia.

Aika erikoista on myös se, että hallitus tuo yksimielisen budjettiesityksen, jossa se tietää poliisin toimintarahojen 10 miljoonan vajeen. Onneksi valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetään nyt edes 3,9 miljoonan euron korotusta, mutta valitettavasti tällä korotetullakaan määrärahalla ei poliisin toimintaa pystytä turvaamaan ainakaan tavoitteiden mukaisena. Nytkin eräissä poliisilaitoksissa on jouduttu määrärahojen niukkuuden johdosta supistamaan partiointia yövuorossa jopa yhteen partioon aikaisemmasta kolmesta. Tämä vaarantaa sekä poliisien työturvallisuutta että kansalaisten turvallisuutta poliisipalveluiden tavoitettavuuden heikentyessä erityisesti syrjäseuduilla, ja poliisin paikalle tulo esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa tai kotihälytyksissä voi kestää 2—3 tuntiakin. Se vaikeuttaa entisestään rikollisten kiinnisaamista verekseltään.

Erikoista on mielestäni myös se, että sekään ei auta konkreettisesti, vaikka tiedetään entuudestaan, että harmaan talouden aiheuttamat menetykset valtiolle ovat vuodessa muutaman miljardin euron luokkaa.

Arvoisa puhemies! Poliisikoulun jälkeen valmistuneiden tilanne on tällä hetkellä kohtuuton, koska valmistumisen jälkeen harva pääsee poliisityöhön, kun vakansseja ei rahan puutteen johdosta täytetä. Halutaanko näin kouluun hyväksyttyjä henkilöitä kouluttaa kortistoon tai yksityiselle puolelle turvayrityksiin? Turvayrityksethän saavat tietenkin hyvin koulutettua henkilöstöä, mutta onko tässä mitään järkeä?

Arvoisa puhemies! Voisiko ministeriö hieman selvittää, paljonko uusia poliiseja vuosittain kannattaa kouluttaa, ja jos sitten tällaisessa arviossa säästyisi koulutuksesta hieman rahoja, niin voisiko niitä käyttää korvamerkittyinä kokonaisuudessaan avonaisten vakanssien täyttämiseen? Silloin tavallaan nähtäisiin se konkreettinen tilanne, että ei käy niin kuin tällä hetkellä tilanteen ainakin on kerrottu olevan ensi helmikuun valmistumisen yhteydessä. Toisaalta tuntuu joskus hieman typerältä, että kansalaiset joutuvat kärsimään turvattomuuden tunteesta, kun reservissä ja kortistossa ainakin tässä aikoinaan oli kalliisti koulutettua, ammattitaitoista työvoimaa valmiina töihin.

Sitten nykyisillä ja luvatuilla resursseilla on käsitykseni mukaan turha odottaa, että ne kauniit lupaukset poliisin ennalta estävästä toiminnasta, tehostetusta liikennevalvonnasta, rikostorjunnasta ja rikosten tutkinnasta toteutuvat. Nyt lisätään vain automaattista liikennevalvontaa ja toisaalta valitetaan sitten, että ei ole edes henkilöstöä, joka voi purkaa niitä kameroita ja tehdä vaadittavat jatkotoimenpiteet. Ilmeisesti sinne nyt jonkin verran on lisäresursseja saatu.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain tiedustella, kuinkahan monta rattijuoppoa noilla telkänpöntöillä on todellisuudessa saatu kiinni, kun niitä näköjään tulee jatkuvasti teiden varsille, vai onko kyse siitä, että tämä on vain valtion rahastussampo eikä niinkään liikenneturvallisuuskysymys. Minun mielestäni tosiasia on se, että ainoastaan poliisin henkilökohtainen liikennevalvonta on todellista ennalta estävää toimintaa, ja se tulisi mielestäni muistaa myös siellä ministeriössä tammipöytien ääressä.

Oiva  Kaltiokumpu  /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivon mukaan puheeni on kallis, koska en ole tätä kirjoittanut, vaan puhun vapaasti, niin kuin ed. Bjarne Kallis.

Tässä budjetissa sekä hallintovaliokunnan lausumat että valtiovarainvaliokunnan niistä hyödyntämät näkemykset tukevat sitä näkemystä, että kansalaisten turvallisuus on yksi keskeinen valtion tehtävä, se on kansalaisten oikeus kansainvälisen oikeuden mukaan ja perustuslain mukaan, ja toisaalta ne kertovat siitä huolesta, mikä tämän turvallisuuspalvelun järjestämisestä tällä hetkellä myöskin eduskunnassa on. Hallintoa on uudistettu ja ollaan juuri uudistamassa organisaatiota. Juuri täällä kuultiin, että hallintovaliokunnan aiemmin antama lausunto, joka koski myöskin lääninhallintoa, näyttää ripeästi etenevän.

Poliisin tehokkuus Suomessa on maailmalla huippuluokkaa. Meidän selvitysprosenttimme ovat ilmeisesti Euroopan korkeimmat. Poliisin arvostus kansalaisten erilaisissa kansalaisille tehdyissä mittauksissa sekä aikuisväestön että nuorten keskuudessa on ollut ykkönen jo parikymmentä vuotta. Se kertoo tietysti poliisin onnistuneesta työstä, mutta myöskin parlamentarismista ja siitä, että kansanvaltainen demokratia kontrolloi ja toisaalta antaa mahdollisuuksia toteuttaa tätä vaikeaa tehtävää.

Tosiasia kuitenkin on, ja tämä tulee myös valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä esille, että poliisihallinnossa on vähintään 10 miljoonan euron krooninen vaje. Täällä on kuultu erilaisia tulkintoja tuottavuusohjelmasta, mutta se on enemmänkin hämmästyttänyt, että myöskään ministeri ei ole tuonut sitä tosiasiaa esille tai sitten hän ei ole siitä tietoinen, että todellisuudessa tuottavuusohjelma vähentää konkreettisesti poliiseja.

Minulla on tiedossa, että jotkut läänit joutuvat tekemään virkojen täyttökiellon, koska rahaa ei ole. Poliisikouluista on valmistunut 160 työtöntä poliisia, ensi vuoden alusta jokaisessa kuuden viikon välissä tulee jo 48 poliisia lisää, ja kun ainakin suurimmat läänit joutuvat rahanpuutteen vuoksi sulkemaan virkojen täyttämisen, niin työttömien poliisien määrä kasvaa entisestään. Yhden poliisin kouluttaminen maksaa yhteiskunnalle 30 000 euroa, ja voidaan kysyä, onko tämä tuottavuutta valtion kustannuksella kouluttaa kolme vuotta vaikeaan ja haasteelliseen tehtävään ammattimiehiä, jotka jäävät työttömyyskortistoon tai siirtyvät yksityiseen palveluun, joka saa huippukoulutettua väkeä.

Jos tähän yhtälöön ei löydy ratkaisua tai totuutta, niin me emme pysty vastaamaan sisäisestä turvallisuudesta sillä tavalla kuin perustuslaki edellyttää ja nämä turvallisuuspalvelut yksityistyvät. Yksityistymisessä on se ongelma, että se myös eriarvoistaa kansalaisia asuinpaikan ja varallisuuden mukaan. Varakas ihminen voi laittaa vartijat ja aidat ympärille, mutta tavallinen ihminen ei. Toisaalta myöskään kaukana asuva ei voi vartijoita laittaa koko ajan ympärille.

On otettava huomioon, että Suomen poliisi on Euroopan unionin valtioista kaikista edullisin. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa on vähiten poliiseja tuhatta asukasta kohden, ja Suomi on Euroopan unionin harvaan asutuimpia maita. Tässä mielessä voidaan kysyä, onko nykyinen budjetointi ja ylipäätään suhtautuminen sisäisen turvallisuuden ylläpitoon ollut riittävällä huomiolla ja mitä pitäisi tehdä. Jotenkin tuntuu siltä, että meillä on tsaarinaikainen kulttuuri, jossa hallintokunnat tai hallinnonalat ja niiden virkamiehet kertovat poliitikoille niitä hyviä uutisia, joita poliitikot haluavat kuulla, että virkamies on onnistunut kaikissa leikkauksissa. Totuus myöskin pitäisi ainakin tänne parlamenttiin kertoa. Nyt pitää poliitikkojen alkaa kuunnella sitä, mitä näillä hallintokunnan edustajilla oikeasti on sanottavaa, eikä sitä, mitä poliitikot haluavat itse heiltä kuulla.

Poliisi ei voi yksin ratkaista turvallisuusongelmia, minkä vuoksi vetoan vielä hallitukseenkin, että kun tässä eduskunnassa suuri määrä kansanedustajia allekirjoitti toimenpidealoitteen sisäisen turvallisuuden laaja-alaisesta parlamentaarisesta selonteosta, myös sisäministeriössä ministeri ottaa tämän asian huomioon ja nostaa tämän asian esille sillä tavalla, että siinä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, sisäministeriö ja kaikki muut hallinnonalat, jotka kamppailevat tämän suuren sisäisen turvallisuusongelman kanssa. Kaikki keskeiset väkivaltarikokset ovat neljän—viiden viimeisen vuoden aikana voimakkaasti kasvaneet. Tätä ei voida pysäyttää muutoin kuin keskustelemalla laajasti koko ongelmasta ja sanomalla asiat niin kuin ne ovat. Ainakin näin koen kansanedustajana.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmaa on tietenkin jatkettava. Hallintorakennetta on uudistettava, enkä halua olla jarruna, niin kuin moni täällä, vaan haluan tukea ministeri Holmlundia. Senkin vielä nielen, että tulevaisuudessa haen aseenkantolupani kauniista sanoista huolimatta todennäköisesti sadan kilometrin päästä ja uusin myös ajokorttini siellä. Mutta siitä olen todella huolissani, kuinka tuottavuusohjelma tulee näkymään maakuntien turvallisuudessa.

Poliisin kulurakenteesta lähes 80 prosenttia on henkilöstömenoja, ja näin tuottavuusohjelmat kohdistuvat lähes yksinomaan henkilötyövuosien vähentämiseen. Kuten kuulimme, 692 henkilötyövuotta olisi tavoitteena. Poliisilaitosten määrä vähenee 90:stä 24:ään vuonna 2009. Sisäasiainministeriössä sanotaan: "Rakenteellisten uudistusten avulla pyritään tehostamaan poliisin resurssiohjausta, organisaation tuottavuutta ja yleistä kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta, jotta resurssit kyettäisiin kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti varsinaiseen poliisityöhön." Tämä kuulostaa periaatteessa kauniilta, mutta käytännössä, kun poliisin määrärahat ovat tiukat, partioiden karsiminen tapahtuu todennäköisesti syrjäisimmiltä alueilta.

Turvaa saataisiin ostettua, poliisimiehiä palkattua, jos rahoitus riittäisi. Kuten ed. Kaltiokumpu kertoi, poliisikoulutuksen saanutta väkeä, joka ei ole työllistynyt, on pilvin pimein, 158 henkilöä tälläkin hetkellä. Siksi oli ehdottoman tärkeää, että valtiovarainvaliokunta lisäsi poliisitoimen toimintamenoihin 3,9 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta parhaita käytäntöjä on pakko saada leviämään, ja kun säästöjä kohdennetaan, täytyy ottaa rikostilastojen lisäksi huomioon myös välimatkat.

Olen iloinen siitä, että ministeri Holmlund totesi, että poliisimiesten minimimäärästä varsinaisessa poliisityössä tullaan pitämään kiinni. Toivon, todella toivon, että tämä lausuma toteutuu. Ryöstön kohteena olevalla Pihtiputaan mummolla on oikeus saada poliisi paikalle kohtuullisessa ajassa aivan samoin kuin espoolaisella seniorillakin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin toiminta on Suomessa yleisesti ottaen korkealla tasolla, katsottiin sitä lähes miltä kannalta tahansa. Myös kansalaisten luottamus poliisiin on ollut maassamme hyvä tehtyjen turvallisuustutkimusten ja poliisibarometrien antamien tulosten mukaan. Pelkkien hyvien tilastojen varaan emme kuitenkaan voi jäädä lepäämään. Todettu tehokkuus ja luottamus kansalaisten silmissä täytyy ansaita uudestaan vuosi toisensa jälkeen. Tulevaisuus huolettaakin minua suuresti, sillä jatkuvilla supistuksilla ja määrärahojen leikkauksilla ei ainakaan lisätä luottamusta.

Poliisin hallintorakennetta ollaan kovaa vauhtia uudistamassa. Vuonna 2009 meillä on 24 poliisilaitosta nykyisten 90:n sijaan. Hallinnon uudistaminen on tervetullutta, mutta vain siinä tapauksessa, että siten saavutetaan aitoja tuloksia ja vapautuvia resursseja saadaan kohdistettua paremmin kentälle siihen varsinaiseen poliisityöhön. Rakenneuudistuksen vaikutuksia tulee myös tarkoin seurata. Jos ja kun henkilöstöä joudutaan jatkossa pakostakin supistamaan, tulee henkilötyövuosien vähennykset kohdistaa niin, että ne eivät näy varsinaisessa kenttätyössä. Sen sijaan esimerkiksi päällekkäisiä tehtäviä ja turhaa byrokratiaa pitää karsia. Keskittyminen perusasioihin on ehdottomasti paikallaan. Myös poliisijohdon asema tulee selkiyttää kaikilla tasoilla.

Viitteet järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisestä maassamme on otettava vakavasti huomioon. Sen kitkeminen on tärkeää, sillä siten pystytään ehkäisemään myös monia muita lieveilmiöitä. Samalla kuitenkin totean, että kansalaisten perusturvallisuudesta ei pidä leikata ja esimerkiksi paikallispoliisin tulee aina olla haja-asutusalueiden asukkaiden palveluksessa.

Henkilötyövuosien vähennykset ja monet julkisuudessa viime aikoina esille nousseet poliisin toimintaan liittyvät ongelmat eivät varsinaisesti yllätä, jos ottaa huomioon sen tosiseikan, että poliisin toimintamenoissa on ollut noin 10 miljoonan euron vaje vuodesta 2005 lähtien. On valitettavaa, että kysynnän ja tarjonnan laki ei tässä asiassa päde. Kahtena viime vuotena käytetyt vippaskonstit toiminnan rahoittamiseksi eivät enää ole mahdollisia, ja toimintaa joudutaan sopeuttamaan. Jo aiemmin on nostettu esille se tosiasia, että poliisimiesten minimimäärän tulisi olla vuoden 2002 tasolla, mikä vastaa 7 580:tä henkilöä.

Arvoisa herra puhemies! Otan esille vielä Rajavartiolaitoksen, jonka tehtävänä on vastata Euroopan unionin tärkeimmästä ulkorajasta. Vuonna 2006 Venäjän puolella aloitettiin sikäläisen rajaturvallisuuden uudelleenorganisointi, kun Venäjän rajavartiopalvelu muuttui varusmiesten poistuttua ammattiorganisaatioksi. Tämän vuoksi tilanteen kehittymistä seurataan meilläkin päin tarkasti. Viime vuosina rajaturvallisuus on säilynyt pääosin vakaana. Kaakkoissuomalaisena haluan korostaa sitä, että lisäresursseja tarvitaan erityisesti ja kipeästi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla lisääntyneestä henkilö- ja tavaraliikenteestä johtuen. Tämän vuoden tammikuun ja marraskuun alun välisenä aikana matkustajamäärä oli sama kuin koko viime vuonna yhteensä. Rajan yli kulkevien rekkojen määrä on myös viimeisten viiden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut.

Rajavartiolaitos on viime aikoina toiminut hyvässä yhteistyössä Tullin ja poliisin kanssa, eikä huumeiden, tupakan, alkoholin salakuljetuksen vastainen työ saa tulevaisuudessakaan vaarantua resurssipulan vuoksi. Pidän välttämättömänä myös sitä, että kiinteistöhallintaan ja sen siirtoon liittyvät kulut korvataan Rajavartiolaitokselle täysimääräisesti. Toimintakustannukset ovat olleet nousussa, mikä ei missään nimessä saa muodostua Rajavartiolaitoksen normaalia toimintaa hankaloittavaksi riippakiveksi.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan sisäasiainministeriön vuonna 2004 lanseeraamasta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta ja siihen sisältyvästä perheväkivaltaan puuttumisesta. Perheväkivaltaan puuttuminen on melko uusi ilmiö. Vasta 70-luvulla alettiin kiinnittää huomiota aikuisten välisiin parisuhdeongelmiin ja sitä kautta myös perheväkivaltaan. Pahoinpitely yksityisellä paikalla, myös kotona, tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi vasta vuonna 1995. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos.

Asenteet kuitenkin muuttuvat kovin hitaasti. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta mielletään yhä edelleen yksityisasiaksi eikä vakavaksi rikokseksi. Ongelma jää usein tunnistamatta, koska uhri kokee häpeää ja syyllisyyttä eivätkä läheiset ja viranomaiset osaa tai uskalla puuttua tilanteeseen eivätkä väkivallan tekijät itse aina tunnista syyllistyvänsä rikokseen.

Suomen tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että Suomessa perheväkivalta on kaksi kertaa yleisempää kuin Ruotsissa. Suomessa satatuhatta lasta elää perheissä, joissa vanhemmilla on alkoholiongelma. Arvioiden mukaan näistä lapsista joka kolmannelle väkivaltatilanteiden kohtaaminen on arkipäivää. Väkivallan uhreille ja tekijöille ja väkivallalle altistuville lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja ei ole tarpeeksi. Kansalaisjärjestötoimijana Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt uraauurtavaa työtä tarjoamalla turvaa perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Näin laajaa ongelmaa ei kuitenkaan voi ulkoistaa kolmannen sektorin toimijoille. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanossa lapset ja nuoret on aiheellisesti otettu painopistealueeksi. Tavoitteena on, että kaikilla kunnilla on turvallisuussuunnitelmat, joissa otetaan kantaa perhe- ja läheisväkivallan ennalta estäviin toimenpiteisiin.

Viranomaiset ja muut auttajat tarvitsevat nykyistä parempaa osaamista, jotta he tunnistavat parisuhdeväkivaltaa, osaavat puuttua siihen ja kohdata väkivallan uhreja. Väkivallan kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten auttamisessa painopiste on tällä hetkellä väkivallan havaitsemisessa ja akuuttien seurausten hoitamisessa. Palveluketjujen toimivuudessa on puutteita muun muassa riittävien ja laadukkaiden palveluiden tarjonnassa erityisesti pienillä paikkakunnilla. Haasteita tällä sektorilla riittää, sillä nykyisten hankkeiden ja toimenpiteiden toteutus on kuitenkin koordinoimatonta ja tieto hankkeesta ei välity muille. Lapsen etu jää usein huomioimatta väkivallan vähentämisessä, ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta ei tunneta Suomessa riittävän hyvin. Suomessa puuttuu riittävä tieto lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, jotta toimenpiteitä voitaisiin suunnitella ja kohdistaa oikein.

Euroopan neuvosto käynnisti kampanjan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi marraskuussa 2006. Kampanjan tarkoituksena on nostaa keskusteluun naisiin kohdistuva väkivalta ja erityisesti perheväkivalta ihmisoikeusrikkomuksena. Samalla Euroopan neuvosto haluaa edistää toimia, joilla ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Euroopan neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita toteuttamaan kansallisia kampanjoita. Suomen oma kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi on suunnitteluvaiheessa. Suomessa kampanjan suunnittelevat ja toteuttavat kansalaisjärjestöt yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies! Poliisitoimessa on käynnissä suuri organisaatiomuutos, jonka tavoitteena on siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin ja varmistaa poliisipalvelujen saatavuus koko maassa. Vireillä olevassa organisaatiouudistuksessa tärkeintä on taloudellisten voimavarojen ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Arjen turvallisuuden kannalta tärkeää on, että hallinnon sijasta resursseja kohdennetaan mahdollisimman paljon kenttätyöhön ja poliisin peruspalvelujen saatavuuteen alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Silloin kun hätä on suuri Lapin selkosillakin, myös poliisin palvelujen on oltava riittävän lähellä. Tästä tavoitteesta ei tule hallinnon myllerryksessä tinkiä.

Edellä mainituista syistä pidän tärkeänä sosialidemokraattisten valtiovarainvaliokunnan jäsenten vastalauseessaan esittämää lisämäärärahaa poliisin toimintamenoihin, hallitus kun on ensi vuoden talousarviossa karsimassa määrärahoja. Organisaatiouudistus hyvin onnistuessaan tuo mukanaan taloudellisia säästöjä. Tehostamispaineet eivät kuitenkaan saa johtaa operatiivisen poliisitoimen tason laskuun.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut esille muutamia kysymyksiä, joihin haluan vastata tässä puheenvuorossani.

Ensinnäkin ihan kommenttina ed. Kähköselle siltä osin, että uskon kylläkin, että Itä-Suomessakin mieluummin pidetään poliisit kentällä kuin panostetaan hallintoon, vielä viitaten tähän keskusteluun seitsemästä ja kolmesta piiristä. Sehän tässä on peruslähtökohtana, että ne resurssit, jotka tällä hetkellä ovat sidottuina hallintoon, siirretään kentälle, ja uskon, että varmasti Itä-Suomessakin tällaista ratkaisua arvostetaan, jotta resursointi kenttätyöhön on mahdollisimman hyvä.

Ed. Vistbacka nosti edelleen esille myös harmaan talouden torjuntaan liittyvät kysymykset. Tältä osin oikeastaan haluaisin vielä todeta — tässä on aika paljon käyty keskustelua harmaan talouden ja talousrikostorjunnan osalta — että talousrikosten ja harmaantalouden torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön kehittämistä koskeva lainsäädäntöhanke on tällä hetkellä vireillä. Eli työryhmän 25.4.2006 alkanutta toimikautta on jatkettu 31.12.2007 saakka ja tältä osin eduskunnalle tultaneen antamaan esitys kevätistuntokaudella. Tämän haluan vielä todeta siltä osin niille, jotka tässä kysyivät erityisiä toimenpiteitä. Se kuitenkin tähän kokonaisuuteen liittyy.

Ed. Vistbacka nosti myös esille työttömiin poliiseihin liittyvän problematiikan, ja on aivan totta, että meillä on joitakin vuosia ollut kestämätön tilanne sikäli, että poliiseja koulutetaan työttömiksi. Mielestäni tämä ei ole viisasta koulutuspolitiikkaa. Tietysti tässä on yksi peruslähtökohta se, että poliisikoulutus kestää kolme vuotta eli ne ratkaisut, jotka on tehty kolme vuotta sitten eli edellisen hallituksen aikana, realisoituvat tänä päivänä. Itse olen tehnyt sellaisen linjauksen, että poliisin koulutusmäärää tullaan ensi vuonna vähentämään 312 aloituspaikkaan.

Tietysti kokonaisuuden kannalta on erittäin tärkeää seurata, että koulutettavien poliisien määrä on sopusoinnussa ja oikeasuhtainen sen kanssa, minkä verran kentältä vapautuu uusia virkoja. Eli pidän hyvin tärkeänä sitä, kun poliisin resursseissa tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma, henkilöstöresurssit mukaan lukien, että katsomme selvästi tämän kokonaisuuden, että koulutettavien ja valmistuvien määrä suhteessa virassa oleviin ja eläköityviin on tasapainossa. Vain siten me teemme mielestäni oikean suuntaista ja oikeaa koulutuspolitiikkaa. Tämän osalta pitää tietysti olla erittäin tarkka.

Vuonna 2004 muistaakseni poliisin koulutusmäärää on lisätty selkeästi, eli tietyllä tavalla tämä epäsuhta johtuu myös siitä. Erillisillä määrärahoilla on tietysti pyritty työllistämään työttöminä olevia poliiseja, ja aika moni on työllistynyt myös hätäkeskuksiin. Tämä on tietysti erittäin tärkeä kysymys, että on edes tilapäisesti ja määräaikaisina voitu heitä työllistää. Pitkällä aikajänteellä tämä tulee kylläkin korjaantumaan. Valitettavasti joudumme vielä elämään tämän asian kanssa muutaman vuoden. Pyrimme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan työllistämään edelleenkin työttöminä olevia poliisimiehiä siten kuin se on talouden kannalta mahdollista.

Tuossa ed. Ojala-Niemelä nosti esille perhe- ja lähisuhdeväkivallan, ja pidämme sitä erittäin tärkeänä kysymyksenä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassahan pari- ja lähisuhdeväkivalta on yksi keskeinen kysymys, ja tältä osin tullaan myös esittämään konkreettisia toimenpiteitä. Tällä hetkellähän sisäisen turvallisuuden ohjelma on työn alla, ja olemme myös katsoneet kokonaisuudessaan sen toimintakentän, missä eri tyyppisiä hankkeita ja ohjelmia viedään eteenpäin, ja ikään kuin koordinoineet tätä kokonaisuutta, että saisimme tehtyä konkreettisia, vaikuttavia toimenpiteitä, joilla sitten selkeästi pystyttäisiin myös tätä Suomen kannalta ehkä vähän ikävääkin tilastoa kaunistamaan ja sitä inhimillistä kärsimystä vähentämään, joka naiset ja lapset joutuvat arjessa kokemaan. Tämä hanke on työn alla.

Oikeastaan on yksi asia vielä, jonka haluaisin tässä todeta. Ed. Rönni ei tällä hetkellä näytä olevan salissa, mutta hän nosti esille liikenneturvallisuustyöhön liittyvät kysymykset, jotka ovat tulleet parissa muussakin puheenvuorossa esille. Tuossa unohdin sanoa debatin yhteydessä sen, että mehän olemme neljän ministerin liikenneturvallisuustyöryhmässä, eli ministerit Vehviläinen, Risikko, Brax ja allekirjoittanut, tehneet yhteisen toimenpideohjelman sen osalta, miten voitaisiin liikenneturvallisuutta parantaa. Tältä osinhan meillä on osoitettuna 1 miljoonan euron lisämääräraha, ja se tullaan käyttämään siirrettäviin tarkkuusalkometreihin, huumepikatestereihin ja automaattisen liikennevalvonnan kehittämiseen. Eli tämä on erittäin tärkeä hanke, jolla pyritään kuitenkin keskeisiin asioihin myös puuttumaan. Sen unohdin sanoa tuossa debatin tuoksinassa, ja toivon, että tältä osin myös ne saivat vastauksen, jotka asiaa tässä kyselivät.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Muutama näkökohta sisäasiainministeriön toimintakenttään.

Ensinnäkin Suomelle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille ei enää riitä, että huolehdimme mahdollisimman hyvin omista kansalaisistamme rajojemme sisällä, vaan meiltä odotetaan, että osallistumme myös muun maailman ongelmien ratkaisemiseen. Tässä suhteessa kriisialueella olevan demokraattisen, taloudellisesti elinkelpoisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen ja tukeminen on myös meidän turvallisuutemme, meidän toriemme turvallisuuden lähtökohta. Siihen liittyy siviilikriisinhallinnan keskeinen ydin.

Tältä osin on erittäin tärkeätä, että vuoden 2005 alusta säädetyn siviilikriisinhallintalain osalta myöskin valmiudet pidetään sisäasiainministeriön puolella kunnossa. Tältä osinhan vihimme käyttöön Pelastusopiston yhteydessä alkuvuodesta siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksen. On myös tärkeätä, että tähän toimintaan tulee lisäpanostuksia. Mutta siviilikriisinhallinnan painoarvoa suhteessa sotilaalliseen kriisinhallintaan pitää myös tietoisesti kasvattaa.

Tässä suhteessa olin huolissani, kun aamupäivällä ulkoministeri Kanerva totesi tältä paikalta, että hän toivoo muidenkin ministeriöiden kuin ulkoministeriön ja puolustusministeriön paneutuvan siviilikriisinhallinnan kehittämiseen. On kaksi vaihtoehtoa: joko ministeri Kanerva ei tiedosta siviilikriisinhallinnan järjestämisen vastuuta, tai toinen vaihtoehto on vielä ikävämpi elikkä sisäministeriössä on tapahtunut muutos siviilikriisinhallinnan kehittämisen painopisteen osalta.

Poliisitoimen osalta vuoden 2002 poliisin tason jätti viime hallitus itse asiassa hivenen korkeampanakin jälkeensä. Tältä osin on erittäin tärkeätä, että poliisin rahoituksessa erityisesti tuottavuusohjelman vaikutukset operatiivisen henkilöstön osalta pystytään turvaamaan. Tältä osin nykyinen hallitus on sopinut keskuudessaan olennaiset heikennykset edellisen hallituksen tuottavuustasoihin. Se tarkoittaa, että poliisin muun henkilöstön vähentyminen korvataan kansalliseen turvallisuuteen ensisijaisesti tarkoitettujen poliisimiesten ja -naisten sitomisella tämän tyyppisiin tehtäviin. Tältä osin on nyt tärkeätä, että lisätään määrärahoja poliisille noin yleisesti, mutta olisi tärkeätä ollut se 10 miljoonan euron tason lisääminen.

Ed. Nepponen ei saanut vastausta poliisin taloushallinnosta täällä. Mutta voin todeta, että tältä osin on ollut terävöittämisen tarvetta. Itse asiassa siirtyvien erien osalta oli erittäin tärkeätä, että edellisen hallituksen aikana puututtiin erittäin suuriin, perusteettoman suuriin siirtyviin eriin poliisin osalta. Ne pystyttiin käyttämään poliisin henkilöstön lisäämiseen. Itse asiassa ne muodostuivat myöskin valtiovarainministeriön kanssa neuvotteluongelmaksi, kun tarpeettoman suuret tammenterhot makasivat samaan aikaan, kun poliiseja olisi tarvittu kentälle. Poliisin taloushallinnossa tältä osin jouduttiin edellisen hallituksen aikana tekemään tiettyjä tehostamistoimia.

Poliisin toiminnallisista tarpeista ja kentän toimintatarpeista lähtien edellinen hallitus teki poliisipiirijakoesityksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tältä osin tämä yksimielinen valmistelu oli myöskin poliisijohdon ja Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan myötävaikutuksella tehty yksimielinen ratkaisu. Vanhentuneen maakuntajaon mukainen poliisipiirijako ei ole paras mahdollinen. Tätä uusi hallitus on halunnut uudelleen rakennella.

Se, mikä on erittäin tärkeätä, on poliisihallinnon kehittäminen myös sillä tavalla, että jatkossa sivustaohjausta vähennetään. Tältä osin lääninpoliisin asemaa tulee arvioida.

On tietysti tärkeätä, että Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden järjestelyyn valtiovarainvaliokunta ottaa selvän kannan, kun tuottavuusohjelma uhkaa myös Rajavartiolaitoksen toimintakykyä. Tämän takia on varmistettava, että rajavartijoiden vahvuutta ei heikennetä.

Pelastus- ja lääkärihelikoptereiden osalta on vaarallista, jos sementoidaan Raha-automaattiyhdistyksen rahaa pysyvään rahoitukseen. Siksi olisi tärkeätä, että tämän kumppanuusmallin jälkeen, kesän 2010 jälkeen, voitaisiin valtion talousarvion kautta varmistaa näiden turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden toiminta ja pelastushelikopteritoiminnan jatkuvuus.

Hätäkeskusten osalta on vaarallista juuri, kun järjestelmää ajetaan sisälle, lähteä puhumaan sen organisaation murentamisesta ja hätäkeskusten lakkauttamisesta. Tältä osin se on myöskin turvallisuuden tärkeä lisä, että hälytysjärjestelmä meidän Virven ja muun osalta on kunnossa.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta vaatii myöskin lisäpanostuksia. Talousrikollisuuden osalta edellinen hallitus lisäsi talousrikostorjuntaan 81 vakanssia ja perusti keskusrikospoliisiin laittoman työvoiman valvontayksikön. Sen edellisen hallituksen jäljiltä oli joka kymmenes talousrikostutkijan vakanssi täyttämättä. Tässä ed. Pulliaisen ja eduskunnan tuki oli erittäin tärkeätä, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa päästiin liikkeelle. Toivottavasti nyt tämä poikkihallinnollinen projekti ei jää puolitiehen, vaan valtiovarainministeriön puolella päästään myöskin lainsäädännöllisiin uudistuksiin.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluaisin kommentoida ed. Rajamäelle tätä poliisihallinnon uudistusta. Mielestäni tämä maakuntajakoon perustuva poliisipiirijako on erittäin hyvä. Se tarkoittaa Itä-Suomessa kolmea aluetta, kolmea piiriä. Tässähän on nimenomaan ajatuksena se, että poliisit saadaan mieluummin kentälle kuin hallintoon. (Ed. Rajamäki: Edustaja kertoo poliisille ja kansalaisille!) Tämä seitsemän piiriä kolmen sijaan olisi tarkoittanut hyvin paljon voimakkaampaa ja vahvempaa hallintoa.

Hallintovaliokuntakin totesi lausunnossaan tästä, että uudistuksen hyväksymisen edellytyksenä on nimenomaan tämä, että poliisilaitosten määrää vähentämällä pyritään vapauttamaan resursseja operatiiviseen poliisitoimintaan, ja nyt sitä, että tämä toteutuu juuri näin, tullaan hallintovaliokunnassakin seuraamaan.

Aluksi haluaisin kuitenkin kiittää valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sitä, että valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen ei saa painottua kaavamaiseen henkilöstötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen, vaan on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista. Vähennyksiä ei saa silloin tehdä samalla tavoin kaikilla hallinnon alueilla. Esimerkiksi poliisin ja pelastustoimen tehtävät vaativat tulevaisuudessakin riittäviä henkilöresursseja.

Hallintovaliokunnassa totesimmekin, että poliisimiesten määrän vähentäminen johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen. Poliisimiesten minimimääräksi on aiemmin asetettu vuoden 2002 taso eli 7 580 henkilöä, ja tästä on pidettävä kiinni. Nyt ollaankin täällä eduskunnassa painamassa jarrua aivan oikeassa paikassa. Poliisin virkoja ei ole mahdollista vähentää toimintaa oleellisesti heikentämättä sitä tahtia kuin tuottavuusohjelma vaatii. Poliisin peruspalveluihin eli hälytystoimintaan, valvontaan ja rikostorjuntaan tarvitaan riittävät resurssit.

Nyt valtiovarainvaliokunta onkin lisäämässä poliisien toimintamenoihin 3,9 miljoonaa euroa, ja tämä on erittäin hyvä päätös. Näin voidaan paremmin turvata kansalaisille välttämättömät poliisipalvelut eri puolilla Suomea. Erityisen haastavaa tämä on edelleen kuitenkin vesistöjen rikkomilla alueilla, joissa on suuria vapaa-ajan asutuskeskittymiä. Esimerkiksi Etelä-Savossa väestömäärä tuplaantuu heinäkuussa, kun eteläsuomalaiset kansoittavat Saimaan rannat, ja siellä tarvitaan hyvin usein myös poliisien palveluja.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta totesi omassa lausunnossaan myös, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta tulee turvata. Tämä on tärkeää, ja näille tarvitaan pysyvä rahoitus.

Olen myös erittäin iloinen siitä, mitä ministeri Holmlund äsken kertoi liikenneturvallisuuden satsauksista siihen, että 1 miljoonaa euroa lisätään liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Toivoisinkin, että erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten liikennekasvatukseen, koska näitä nuorten aiheuttamia onnettomuuksia on tapahtunut viime aikoina tai ainakin niitä, missä he ovat osallisia, liian paljon.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin rakenteelliseksi määrärahavajeeksi on arvioitu erilaisissa laskelmissa noin 10 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunnan lisäys on oikean suuntainen toimenpide, mutta se ei tätä tilannetta vielä korjaa. Sen sijaan SDP:n vastalauseessa esitetty lisärahoitus tämän asian kuntoon saattaisi, joten tervetuloa laittamaan poliisin rahoitus kuntoon.

Siirtyvä erä on myös supistunut vuosi vuodelta. Nämä yhdessä vaikeuttavat pitkäjänteistä taloussuunnittelua, ja se näkyy monella tavalla poliisin jokapäiväisessä toiminnassa. Vapautuvia virkoja joudutaan pitämään avoinna. Rikostutkinnan osalta ei voida toteuttaa uusia kehittämishankkeita. Tältä osin on syytä huomauttaa, että Suomi on rikostorjuntaan liittyvässä teknisessä kehityksessä Euroopan kärkimaita. Kun hankerahoitusta nyt joudutaan merkittävästi vähentämään, niin samalla meidän on hyväksyttävä myös se, että ero teknisesti heikommin kehittyneisiin valtioihin tulee kaventumaan.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osoitetut panostukset palautuvat yleensä yhteiskunnalle moninkertaisesti muun muassa takaisin saatuna rikoshyötynä, rikosvahinkojen estämisenä, katuturvallisuutena, sosiaali- ja terveyspuolen menosäästöinä sekä yksilöiden ja perheiden pahoinvoinnin vähenemisenä. Rikoshyödyn takaisinsaannista meillä on aiemmilta vuosilta erinomaista näyttöä erityisesti talousrikollisuuden torjunnan osalta. Ministerin äskeisistä puheista huolimatta minua jotenkin hämmästyttää se, että talousrikollisuuden torjunta on saanut niin mitättömän sijan nykyhallituksen toiminnassa. Se ei juurikaan näy hallitusohjelmassa, ja se ei myöskään näy ensi vuoden budjetissa. Tässä suhteessa edellisen hallituksen ote oli huomattavasti aktiivisempi, tutkijoiden määrää lisättiin ja myöskin tuloksia syntyi.

Minun mielestäni talousrikollisuuden torjuntaan kannattaa panostaa, siihen pitää panostaa enemmän, sillä harmaan talouden hyvät voitot ja melko lievät rangaistukset houkuttelevat alalle jatkuvasti uusia yrittäjiä, joiden joukossa on entistä enemmän järjestäytynyttä rikollisuutta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on usein myös kansainvälinen ulottuvuus erityisesti huumausainerikollisuuden, mutta myös talousrikollisuuden torjunnassa. Valitettavasti vaan näyttää myös siltä, että kansainvälisen toiminnan huomioivat panostukset ovat jäämässä kovin vähäisiksi.

Tiukka rahatilanne näkyy myös liikennevalvonnassa sen vähentymisenä, vaikka turvallisuustilanteemme edellyttäisi sitä, että valvontaa pitäisi kyetä lisäämään. Tämä kielteinen vaikutus liikennevalvontaan näkyy myös siten, että raskaan liikenteen riskikäyttäytymisen valvontaan jää yhä vähemmän mahdollisuuksia.

Poliisien resurssien vähentyminen merkitsee myös ennalta ehkäisevän toiminnan vähentämistä. Tästä debatissakin jonkun verran puhuttiin. Hälytykset on hoidettava ja rikokset tutkittava, eli joukkoa jää pois sieltä kentältä, kaduilta. Tässä ennalta ehkäisevässä toiminnassa on kyse juuri poliisin näkyvyydestä, erityisesti nuoriin kohdistuvista oikea-aikaisista toimenpiteistä ja neuvonnasta. Jos poliisi tästä ennalta ehkäisevästä toiminnasta tai sen supistumisesta saakin jonkin verran säästöä, niin muu yhteiskunta maksaa sen sitten kyllä moninkertaisesti vakuutusmaksuina, rikosvahinko- ja tutkintakuluina sekä sosiaalihuollon ja vankeinhoidon kustannuksina.

Täällä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että meillä on tällä hetkellä hyvin paljon nuoria poliiseja työttöminä. Tällä saattaa pidemmällä aikavälillä olla vaikutusta siihen, miten nuoret miehet ja nuoret naiset hakeutuvat poliisikoulutukseen varsinkin nyt, kun työpaikkoja muilla aloilla on tarjolla runsaasti.

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintorakenteen uudistamisesta täällä on puhuttu tänään paljon. Se on tärkeä hanke. Se on tärkein tuottavuushanke, niin kuin täällä on todettu. Mielestäni tämän hankkeen valmisteluun olisi pitänyt osoittaa nykyistä enemmän resursseja. Nythän siihen ei juurikaan ylimääräisiä resursseja osoiteta, koska valitettavasti käynee niin, että nämä valmisteluun liittyvät kustannukset joudutaan ottamaan poliisilaitosten nyt jo varsin tiukoista budjeteista.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaedellytyksistä huolehtiminen on elintärkeää rikollisuuden kurissa pitämiseksi ja kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi sekä poliisien mielekkään ja turvallisen työnkin takia jo. Hallitusohjelmaan sisältyykin monia uudistuksia poliisin toimintaedellytysten parantamiseksi ja sisäisen turvallisuuden kehittämiseksi, ja sitä työtä tehdään eri hallinnonalojen yhteistyönä.

Kun kihlakuntien määrää tullaan vähentämään, poliisin työn hyvää arvostusta ja kansalaisten luottamusta poliisiin ei samalla pidä hukata. Esityksen mukaan nimittäin kihlakuntien määrä vähenisi peräti 24:ään. Edellinen kihlakuntauudistus, jonka yhteydessä myös kihlakuntien määrää vähennettiin, toteutettiin 10 vuotta sitten. Yhdestä virastosta piti tuolloin suunnitelman mukaan saada poliisi-, syyttäjä- ja ulosottopalvelut. Käytännössä koko uudistus on rapautunut ja monet kihlakunnat tarjoavat käytännössä vain poliisipalveluita.

Byrokratian määrä on kasvanut, ja esimerkiksi kenttäpartiointia ei olekaan kyetty lisäämään, kuten suunniteltiin. Tällä kertaa tällaiset ongelmat tulee välttää ja käyttää uudistuksen suunnitteluun riittävästi aikaa ja määrärahoja ja erityisesti varmistaa poliisin kenttätyön toimintaedellytykset. Kuten hallintovaliokuntakin lausunnossaan edellytti, on kansalaisille tarjottavien poliisipalveluiden laatu ja saatavuus turvattava kaikissa maamme eri osissa. Uuden poliisilaitosjaon myötä lääninhallitusten poliisijohto käykin täysin tarpeettomaksi ja muutenkin hallintorakenteita keventämällä poliisin peruspalveluja voidaan varmistaa.

Lähiaikoina poliisin henkilöstötarpeista tehdään pitkän aikavälin suunnitelma. Poliisitoimi on paininut vuosikaudet resurssiongelmien kanssa varsinkin kenttätyön ja tutkinnan suhteen. Jo pelkästään peruspalvelujen pitäminen nykytasolla edellyttää selvästi lisää resursointia. Poliisien koulutusmääriä on viime vuosina, aivan oikein, kasvatettu, jotta heitä riittäisi kaikkiin tarvittaviin tehtäviin ja jotta eläköityvien poliisien tilalle olisi palkattavissa uusia. Vastavalmistuneiden poliisien sijoittuminen työelämään on kuitenkin muodostunut ongelmaksi, koska ei ole ollut riittävästi määrärahoja täyttää virkoja kihlakunnissa. Poliisin palvelujen säilyttämiseksi kihlakunnat tarvitsevat lisää rahaa. Poliisitoimelle on onneksi nyt eduskunnan toimesta esitetty lisää rahaa 3,9 miljoonaa. Tämä on nimenomaan kenttätyöhön tarkoitettua. (Ed. Rajamäki: Riittääkö se?)

Arvoisa puhemies! Nykyisellään Suomessa on 15 alueellista hätäkeskusta. Hätäkeskusuudistus on sujunut tähän mennessä varsin takkuisesti. Alueellisten hätäkeskusten ongelmana on muun muassa ollut se, ettei paikallistuntemus aina ole ollut läheskään riittävällä tasolla tehtävien hoitamiseen. Hätäkeskuksilla on ollut myös vaikeuksia saada uutta vakituista henkilökuntaa työn raskauden vuoksi.

Hätäkeskusuudistusta koskevan selonteon mukaisesti tullaan selvittämään hätäkeskusten aluejaon suurentamista vielä nykyisestään. Vaarana on tässä tilanteessa, että jo nyt toteutuneet ongelmat ja merkittävät haasteet entisestään vain kasvavat ja lisääntyvät. Erityisesti maaseudun ja muutenkin harvaanasuttujen alueiden hälytyspalvelut tulee uudistuksen yhteydessä tarkkaan katsoa ja turvata tasapuolisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Pelastustoimen ja hätäkeskusten rahoitus onneksi nyt hieman kasvaa tässä budjetissa.

Käsiteltäessä hätäkeskusselontekoa ensi vuoden puolella eduskunnassa sen tulee saada osakseen riittävästi huomiota ja käsittely on tehtävä perusteellisesti. Hätäkeskusten toiminnan ja kansalaisten turvallisten ja tasapuolisten palvelujen turvaamiseksi on niiden toiminta- ja tietojärjestelmiä sekä johtamistapoja uudistettava ja tehostettava.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Tähän loppuun kommentoin vielä lyhyesti muutamia esille tulleita kysymyksiä ja pahoittelen sitä, että minulla ei ole mahdollisuutta sitten jatkokeskusteluissa enää olla oman pääluokan osalta keskustelussa mukana.

Ed. Kallio pahoitteli tuossa sitä, että hallituksen ohjelmassa ja budjetissa ei olisi kiinnitetty huomiota talousrikollisuuden torjuntaan liittyviin kysymyksiin. On tietysti aivan selvää, että kaikki ei ole kirjattuna budjetin sivuille. Olemme kuitenkin valmistaneet talous- ja toimintasuunnitelman, ja siteeraan tässä muutamia kohtia, jotka on valittu tärkeiksi painopistealueiksi.

Ensinnäkin jatketaan talousrikostutkinnan tehostamista muun muassa laittoman työvoiman käytön ehkäisemiseksi. Tämä on yksi keskeinen painopistealue. Lisäksi jatketaan strategian tavoitteiden pohjalta tehtävää järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausainerikollisuuden torjuntatoimintaa. Nämähän ovat myös hyvin tiiviissä yhteydessä toisiinsa, ja siksi on hyvin tärkeää, että nämä painopisteet jatkuvat myös tulevina vuosina. Kolmantena ehkä voisin todeta vielä, että jatketaan väkivaltarikollisuuden torjuntaa, jossa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta sekä puututaan entistä aktiivisemmin rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen. Tämä kysymys aikaisemmin nousi jo tuossa muutamassa puheenvuorossa esille.

Ed. Rajamäki nosti omassa puheenvuorossaan esiin siviilikriisinhallintaan liittyvät kysymykset ja viittasi ministeri Kanervan kommenttiin sisäasiainministeriön roolista. En valitettavasti voi tätä asiaa kommentoida, koska en ollut paikalla silloin, kun ministeri on puheenvuoronsa käyttänyt. Uskon kuitenkin, että hän varsin hyvin tietää sisäasiainministeriön merkittävän panoksen tältä osin. Sisäasiainministeriön vastuullahan on siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista vastaaminen. Ja tältä osinhan meillä on tällä hetkellä laadintatyön alla kansallinen siviilikriisinhallinnan strategia, ja tältä osin sisäasiainministeriö on vetovastuussa, eli meillä on varsin merkittävä rooli tämän yhteisen hankkeen läpi viemisessä. Toki tässä on useamman ministeriön yhteistyötä, niin kuin pitääkin olla. Tämä on ihan keskeinen ja tärkeä kysymys.

Ehkä sen verran voisin vielä todeta liittyen tuohon valtiovarainministeriön lisämäärärahaan, 3,9 miljoonaa poliisin toimintamenoihin. Tämä käytetään suoraan palkkauskustannuksiin. Tämä on sikäli mielestäni erittäin hyvä tervetullut lisä tähän kokonaisuuteen, että tämän turvin käytännössä pääsemme sellaisiin ratkaisuihin, että tavoitteet voidaan ylläpitää vuoden 2002 poliisien määrän osalta. Mielestäni se on hyvin tärkeä kysymys, ja se on itse asiassa oikeastaan lupauskin, joka on annettu tuossa hallinnon rakenteen kehittämisen yhteydessä.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnasta voisin ehkä todeta sen verran, että tästähän on työryhmä työstänyt raportin, joka on minulle luovutettu. Nämä kaksi toimintoa, lääkärihelikopteri- ja pelastushelikopteritoimintahan tullaan tämän raportin perusteella eriyttämään toisistaan, ja oikeastaan jatkovalmisteluvastuu on sitten sosiaali- ja terveysministeriöllä liittyen tuohon lääkärihelikopterien tilanteeseen. Pelastushelikopteritoimintaanhan tullaan käyttämään pääsääntöisesti Rajavartiolaitoksen ja myös Puolustusvoimain kopterikalustoa, mikä on ihan järkevää tämän kokonaisuuden kannalta. Tällä hetkellä aika pitkälti nykyisinkin rajan kopterit hoitavat näitä peruskysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Tässä olisi varmasti monta muutakin kysymystä vielä vastattavana, mutta tässä ehkä keskeisimmät tällä kertaa.