Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa eduskunnan puhemies! Nyt käsittelyssä on siis hallituksen esitys laiksi Suomen talousvyöhykkeistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Totean, että asiassa ulkoasiainvaliokunta on mietinnönantajavaliokunta, mutta on myös lausunnonantajavaliokuntia: lakiasiainvaliokunta ja ympäristövaliokunta tässä tapauksessa.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa talousvyöhyke, joka korvaisi nykyiset kalastusvyöhykkeen ja mannerjalustan. Talousvyöhyke on YK:n merioikeusyleissopimuksen määrittelemä alue, joka sijoittuu aluemeren ja aavan meren väliin. Ehdotettu talousvyöhyke ulottuisi Suomenlahdella ja Pohjanlahdella niin sanottuun keskiviivaan eli siihen rajaan saakka, josta on sovittu valtiosopimuksin naapurivaltioiden kanssa. Kyseinen alue on nykyisin Suomen mannerjalustaa ja lähes kokonaisuudessaan Suomen kalastusvyöhykettä.

Mietinnössään ulkoasiainvaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausuntoon, joka on ympäristövaliokunnan lausunto 19 näiltä valtiopäiviltä. Siinä todetaan, että talousvyöhykkeen perustaminen on yksi keskeisistä lainsäädännöllisistä toimenpiteistä Itämeren suojelun ja merenkulun turvallisuuden parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Lisäksi lausunnonantajavaliokunnat ovat kiinnittäneet huomiota eräisiin yksityiskohtiin. Ympäristövaliokunta totesi lausunnossaan, että hallituksen esitykseen ei metsästyslain osalta sisälly kalastuslakiehdotuksen 99 §:ää vastaavaa lähinnä tulliviranomaisten valvontavaltaa koskevaa ehdotusta toimivallan ulottamisesta talousvyöhykkeelle. Ulkoasiainvaliokunta lisäsikin tämän näkökulman omaan esitykseensä talousvyöhykelaista.

Edelleen on katsottu, tässä ulkoasiainvaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkökulmaan, että tämä talousvyöhykelainsäädäntö tulee vähentämään pilssivesien laskemista mereen, kun Suomella ja Suomen viranomaisilla on valtuudet toimia myös talousvyöhykkeellä. Tämä on yksi pieni osa sitä laajaa tehtäväkenttää, mikä meillä on Suomenlahden ja Itämeren suojelun toteuttamiseksi, etenkin nyt, kun meriliikenne nopeasti lisääntyy ja kasvaa. On selvää, että tulevaisuudessa eivät ainoastaan uudet, nykyaikaiset, kaksirunkoiset alukset vieraile Suomenlahdella vaan paljon on myös huonokuntoisia, vanhoja, yksirunkoisia aluksia, niin sanottuja kuolemanlaivoja, minkälainen Prestigekin oli, joka pari vuotta sitten, vuonna 2002, lähti satamasta Pietarista, meni Baltian kautta ja tuhoutui sitten Biskajanlahdella. Näin ollen tämä asia vaatii yhä enemmän myös lainsäädäntöä, mutta arvoisa puhemies, enemmän resursseja. Suomenlahden ja Itämeren suojelu vaatii taloudellisia voimavaroja, ja tämä on kysymys, joka pitäisi eduskunnan lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä, myös verotuksesta päättävänä elimenä, pitää mielessä. Jatkuvasti saamme arvoisalta valtiovarainministeriltä, joka nytkin on salissa, viestejä, että rahat ovat loppu tai niitä on vähän. Tämän vuoksi meidän pitää miettiä, mistä niitä varoja sitten saadaan julkiseen hallintoon, julkisen hallinnon käyttöön. Silloin verotus on edelleenkin käypä keino.

Roger Jansson /r:

Värderade herr talman! Efter en mycket lång beredning som sträckt sig över fem, sex år är vi nu på väg att få en lag om Finlands ekonomiska zon, dvs. ett ansvar för havsområdet utanför tolvsjömilsgränsen, vår verkliga territorial- eller landsgräns. Det är bra, det är viktigt och efterlängtat, särskilt för övervakningen av all trafik som går genom denna zon utanför det finska territorialvattnet.

Under beredningen har flera frågor varit till behandling, vilket gjort att beredningen fördröjts. En av dessa frågor gäller behörighetsfördelningen mellan riket och Åland i de vattenområden som ligger i direkt anslutning till det åländska territoriet.

I 2 § 2 mom. självstyrelselagen för Åland stadgas att "om rikets överhöghet utvidgas utöver territorialvattengränsen, kan även landskapet utvidgas till de delar som bestäms efter överenskommelse mellan riket och landskapet." Enligt det här lagrummets detaljmotivering i regeringens proposition är stadgandet tillämpligt i situationer då den ekonomiska zonen utvidgas, till exempel i fråga om kontinentalsockeln eller fiskezonen.

I lagen anfört samråd mellan Åland och riket har i flera sammanhang förts i frågan med vår tidigare statsminister Paavo Lipponen och med nuvarande utrikesminister Tuomioja. Dessa samråd har resulterat i oenighet och beslut om att den större partens åsikt skall gälla, alltså rikets åsikt. På det sättet utformades regeringens proposition och till samma slutsats kommer nu utrikesutskottet i sitt betänkande. Med det här får vi ålänningar i dagsläget nöja oss.

Men med detta så är inte frågan utagerad utan den bör, som man också delvis kan utläsa ur regeringens behandling, hållas levande så att regeringen och landskapsregeringen senare kan återkomma till frågan, särskilt då ändringar i lagstiftningen planeras. Det finns framöver knappast skäl för att landskapets behörighet inte skulle utsträckas till den ekonomiska zonen fullt ut i de områden som direkt gränsar till Ålands territorium inom de lagstiftningsområden där landskapet har behörighet på samma sätt som rikets behörighet nu utvidgas.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muistan elävästi sen lähetekeskustelun, joka tästä hallituksen esityksestä oli huhtikuussa tänä vuonna. On hyvä, että tämä mietintö on nyt vihdoinkin saatu tänne saliin. Kiinnitän erityisesti huomiota siihen, että ulkoasiainvaliokunta on mennyt lisäämään tänne nämä kalastuslain valvontaan ja metsästyslain valvontaan liittyvät lainkohdat, sen takia että silloin kun tämä hallituksen esitys tuli, se näytti siltä kuin se eräällä tavalla valvonnallisesti olisi jäänyt puolitiehen elikkä niin kuin ei olisi mietitty ihan loppuun saakka sitä, että jos sanotaan A, niin sitten olisi hyvä sanoa se B, ja sen B:n sanominen on nyt oikeassa paikassa juuri siinä vaiheessa, kun tämä talousvyöhykettä koskeva laki hyväksytään ja siihen liittyvät muut lait hyväksytään. Siinä suhteessa valiokunta on tehnyt hyvää työtä.