Täysistunnon pöytäkirja 102/2004 vp

PTK 102/2004 vp

102. KESKIVIIKKONA 6. LOKAKUUTA 2004 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta

 

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Työllisyyden tilanteen parantamiseksi on tehtävä kaikki, mitä voimme. Tilanne on sen verran katastrofaalinen.

Yksi tärkeä asia on kotitalousvähennyksen laajentaminen. Vuonna 2000 kotitalousvähennystä hyödynsi reilu 31 000 henkilöä, vuonna 2002 se oli jo melkein 90 000 henkilöä. (Ed. Ala-Nissilä: Eikö edustaja ole huomannut, että sitä laajennetaan hallituksen esityksessä?) — Kyllä edustaja huomasi ja edustaja pitää erittäin tärkeänä, että sitä laajennetaan edelleenkin. Sitten, jos saan jatkaa, koetan perustella, mitä varten sitä kuuluu edelleenkin jatkaa. — Hallitus on ehdottamassa, että kotitalousvähennystä laajennetaan ainoastaan koskemaan vanhemmille ostettavaa kotitalousapua, mikä on aivan hieno asia, ja näin tuleekin edetä. Pidän myöskin hallituksen esitystä, että kotitalousvähennyksen palkan osuutta nostetaan 30 prosenttiin, erinomaisena.

Mutta niin kauan kuin pidämme kiinni siitä, että kotitalousvähennyksen määrä pysyy nykyisessä 1 150 eurossa, on määrä aivan liian vähäinen, perustuen siihen, että ihmiselle, joka tarvitsee säännöllistä kotiapua, muutakin kuin viikkosiivousta, tämä nykyinen raja tulee vastaan jo suurin piirtein yhden kuukauden kohdalla. (Ed. Puisto: Eihän tämä siihen ole tarkoitettukaan!) On tarpeen nostaa tätä määrää. Kyse on ehdottomasti siitä, millä lailla me tarjoamme jatkossa mahdollisuudet miehille ja naisille yhtä lailla osallistua vaativiin työtehtäviin ja uran helpottamiseen ja millä lailla samanaikaisesti sallimme vanhemmille mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta perheestänsä koskien niin lapsia taikka omia vanhempiansa.

Tästä nimenomaan tulee jatkossa olemaan kyse, kuka huolehtii meidän vanhemmistamme, kun vuonna 2010 jo meillä on 1,4 miljoonaa vanhusta tai eläkeläistä. Kuka maksaa? Eivät kunnat eikä valtio voi huolehtia näistä, vaan jatkossa tulee olemaan kyse nimenomaan siitä, millä lailla ihmiset voivat itse huolehtia itsestään kohtuullisin taloudellisin kustannuksin.

Kotitalousvähennys on tässä nimenomaan keskeinen tekijä. Jos ihminen tarvitsee, esimerkiksi vanhus, kymmenen tuntia apua viikossa, mikä tarkoittaa kaksi tuntia päivässä esimerkiksi kaupassakäyntiä, siivousapua, silitystä, ruoanlaittoa, tämä nykyinen vähennyksen määrä ei missään nimessä tule riittämään, vaan nimenomaan on tarpeen nostaa kotitalousvähennyksen määrää. Eläkeläisellä helposti on kyse vielä siitä, että eläkeläinen on yksin tekemässä tätä vähennystä. Ei voida puhua edes siitä, että eläkeläismummo ja eläkeläisvaari yhdessä tekisivät kaksinkertaisen kotitalousvähennyksen, vaan puhutaan yhden ihmisen mahdollisuudesta tehdä kotitalousvähennys, jolloin 1 000 euroa ja rapiat päälle ei riitä mihinkään.

Nimenomaan kun puhutaan nykyisistä tasa-arvoisista mahdollisuuksista huolehtia vanhemmistaan, huolehtia lapsistaan ja osallistua työmarkkinoihin, meidän täytyy nostaa kotitalousvähennyksen määrää erityisesti ottaen huomioon vielä meidän yksinhuoltajamme, joille tämä 1 150 euroa on käsittämättömän pieni, varsinkin kun omavastuuosuus on 100 euroa.

Kokoomus lähteekin talousarvioaloitteessaan siitä, että ensiksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan nykyisestä 1 150 eurosta kaksinkertaiseksi eli 2 300 euroon. Toisekseen, vähennetään omavastuuosuus 50 euroon, mikä nimenomaan pienentää sitä kynnystä: Kun ihminen teettää pienenkin ikkunanpesu-urakan, on kätevää laittaa se kotitalousvähennyksen piiriin. Samalla vähennetään harmaata taloutta, koska tästä haluamme kaikki yhdessä päästä eroon. Samalla kun harmaaseen talouteen on voitu pureutua kotitalousvähennyksellä, on myös luotu oikeita työpaikkoja. Tällä hetkellä liian usein meillä on tilanne se, että ihminen tekee pimeitä töitä kotitaloudessa ja nostaa työllisyystukia toisesta kohtaa. Järjestelmä on sikäli heikko, mutta kotitalousvähennys edes jollain tavalla puree tähän.

Erityisesti olen huolissani eläkeläisistä. Heidän kohdallaan meidän on ehdottoman tärkeää saada järjestelmä, joka mahdollistaa heille huolehtimisen itsestään, ja tässä 1 150 euroa ei millään riitä. Kyse on siitä, voiko ihminen ensinnäkin hoitaa itse itsensä, nämä äsken puhumani ruoanlaiton ja muun, mutta muutkin tekijät, jotka vaikuttavat siihen, millä lailla ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman myöhään. (Ed. Puisto: Kotisairaanhoito, kunnalliset toiminnat!) Tarkoittaako nykyinen järjestelmämme sitä, että ihminen, joka on kyvytön esimerkiksi huolehtimaan oman pihansa nurmikonleikkuusta, joutuu muuttamaan laitokseen sen takia, että hänellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vai voiko hän mahdollisesti palkata kotitaloustyötä tekemään jonkun ihmisen, joka huolehtii nurmenleikkuusta ja lumenluonnista, mihin eivät ehkä omat jalat riitä? Samoin hän olisi oikeutettu siihen inhimilliseen vanhuuteen omassa kodissansa. Tästä ei voi mielestäni lähteä käymään mitään yleistä keskustelua, että oi, oi, kylläpä on porvarillista. Ei, vaan ihmisellä täytyy olla oikeus asua kotonansa niin pitkään kuin mahdollista. (Ed. Puisto: Asiantuntematonta, tietämätöntä!)

Samoin, kun puhumme yhä edelleen lisääntyvistä pikkukrempoista taikka puhumme vanhuuden myötä tulevista sairauksista, kyse on siitä, millä lailla ihmisen pystyy itse hoitamaan itsensä, mitä se maksaa yhteiskunnalle laitoshoitona ja meidän kunnallisvaroistamme vietyinä rahoina tai valtion varoista vietyinä varoina verrattuna siihen, että ihminen maksaa itse osan niistä palveluista, mitä hän tarvitsee. (Ed. Huotari: Entä se, jolla ei ole varaa?) — Aina voimme lähteä tälle keskustelulinjalle, että jos ei ole kaikilla varaa, niin sitten ei pidä olla yhtään todellakaan kenelläkään varaa. Tälle linjalle voimme mennä. Voimme myös lähteä kehittämään nykyistä järjestelmää niin, että mahdollisimman monella olisi varaa. Katsonkin, että kun vähennämme kotitalousvähennyksen omavastuuosuutta 100 eurosta 50 euroon, niin silloin yhä enemmillä ihmisillä on varaa siihen.

Samoin pidän tärkeänä, että kotitalousvähennystä siirretään siihen suuntaan, mitä yli sata kansanedustajaa kannatti allekirjoittaen jo lakialoitteeni, eli että perheessä jokainen tulonsaaja, olkoon sitten kyse vaikka lapsesta, kunhan maksaa veronsa, saa tehdä myöskin kotitalousvähennyksen, koska näiden lasten tulot otetaan huomioon, kun toimeentulotukea lasketaan. Silloin se voidaan myöskin huomioida kotitalousvähennyksessä. Silloin päästään nimenomaan oikeudenmukaisempaan järjestelmään, joka huomioi nämäkin perheet, joilla ei muuten mahdollisuuksia ole.

Yksinhuoltajat ovat suuri ryhmä, joka tarvitsee eniten apua. Kuka heillä hoitaa sitten kotia, kun he ovat itse töissä, jos me emme mitään keinoa anna heille tehdä minkäänlaisia vähennyksiä siitä, että he yrittävät itse selvitä ja vielä maksavat siitä rahaa jollekin, jos me suhtaudumme kategorisesti niin, että kun yhdellä ei ole varaa, niin muillakaan ei saa olla varaa?

Pidän kokoomuksen aloitetta erittäin hyvänä ja toivon, että se otetaan huomioon. Kyse on ensinnäkin työllistämisestä, toisekseen harmaan talouden vähentämisestä ja kolmanneksi siitä, että ihmiset pystyisivät kohtuullisin taloudellisin kustannuksin huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Tällä hetkellä puolet avioliitoista päättyy avioeroon siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä, missä mies tekee 2,5 tuntia kotitöitä, nainen tekee 4. Onhan se nyt ihan selvä, että joka viikko riidellään siitä, kenen vuoro on imuroida.

Virpa Puisto  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hämmentynyt ed. Hemmingin käyttämästä puheenvuorosta. Tämä ei ollut pelkästään porvarillinen yksityistämispuheenvuoro, tämä osoitti suurta tietämättömyyttä kunnallisen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun toteutumisesta ja organisaatiosta. Tässä esityksessä hän sanoi, että ruohonleikkuu jää joiltakin tekemättä. Voi, kun olisi vain siitä kysymys! Nämä esitykset ovat turhia. Tällä hetkellä valitettavasti kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää lähellekään nykyistä rajaakaan tätä asiaa. Oleellista on se, että on hyvä, että voidaan käyttää myös toiselle paikkakunnalle esimerkiksi omaisten ja vanhusten palveluihin. Vaarana on se, että kunnat alkavat laiminlyödä kunnille lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä, joita kansanedustaja Hemming ei tunnu tuntevan.

Anne Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennys sinänsä on ihan hyvä asia, koska se on suora tuki työllistämisestä. Sen sijaan matalan tuottavuuden tukimalli, jossa maksettaisiin tukea ilman työllistämisvelvoitetta pelkästään siitä, että maksaa matalaa palkkaa, on paljon huonompi ratkaisu.

Mutta en kannata ed. Hemmingin omilla perusteluillaan esittämää vähennyksen ylärajan nostoa, koska siinä on juuri se vaara, minkä ed. Puisto sanoi, että kunnat laistavat oman vastuunsa, mutta siinä on myös se vaara ja todellisuuttakin olisi se, että kunnilta vähenisivät yhä enemmän verotulot ja kunnat eivät voisi sitten enää tuottaa palveluja niille pienituloisille ihmisille, joilla ei ole varaa ostaa näitä. Tulonjakomielessä tämä esitys on väärä.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että täällä pitäisi olla kokoomuksen varjobudjetti esittelyssä. Kysynkin ed. Hemmingin puheenvuoron jälkeen ed. Zyskowiczin ja tämän seurakunnan läsnä ollessa, onko tämä tässä nyt kokoomuksen varjobudjetti.

Arvoisa puhemies! Varjo kyllä on, mutta budjetti puuttuu. Miksi kokoomus ei esitä mitään todellista vaihtoehtoa? Meiltä te pyysitte aina, esittäkää vaihtoehto. Miksi tuodaan tällainen sekalainen kokoelma lakialoitteita? Eihän näistä mitään varjobudjettia, arvoisa puhemies, mitään vaihtoehtoa synny. Varjo täällä on, mutta budjetti puuttuu.

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilälle ensinnäkin muistutan, että sen jälkeen, kun keskusta oli seitsemän vuotta jumpannut oppositiossa, se sai aikaiseksi ensimmäisen varjobudjettinsa, seitsemän vuotta oppositiossa, joka syksy ei varjobudjettia. Seitsemän vuotta jouduimme odottamaan, niin kuin Jaakoppi aikanaan, sitten vasta varjobudjetti tuli.

Mitä kokoomuksen vaihtoehtoon tulee, tänään ovat lähetekeskustelussa meidän ensi vuoden budjettiin liittyvät aloitteemme, ja kun nämä aloitteet ja meidän valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön jättämämme vastalause otetaan huomioon, tästä muodostuu se kokonaisuus, joka ed. Olavi Ala-Nissilälle ja muille tarjoaa erinomaisen kuvan siitä, mikä on kokoomuksen vaihtoehto hallituksen ensi vuoden budjettiesitykselle.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ymmärrän, että tässä valtion rahaa palaa — tässä palaa ilmeisesti 670 miljoonaa euroa — mutta ei tästä mitään vaihtoehtoa, puhemies, saa. Kotitalousvähennyksessä, mikä äsken oli esittelyssä, hallitus on esittänyt vähennyksen parantamista. Keskustalla oli kyllä, virkistän ed. Zyskowiczin muistia, aina perusteltu vastalause-esitys, vaihtoehto edellisen hallituksen talousarvioesityksiin. Ne löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista, ja kyllä minä voin teille kasan niitä toimittaa. Mutta toivon todella, arvoisa puhemies, parlamentarismin nimissä, että kokoomus esittäisi todellisen vaihtoehtokokonaisuuden eikä tällaista sekalaista kokoelmaa, josta ei muodostu mitään vaihtoehtobudjettia.

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta vuodesta toiseen esitti aloitteita budjettiin liittyen ja jätti vastalauseen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön. Sellainen kokonaisvaltainen varjobudjetti, jota ed. Ala-Nissilä nyt peräänkuuluttaa, tuli sen jälkeen, kun keskusta oli ollut seitsemän vuotta oppositiossa. Tämä on totuus, ed. Ala-Nissilä, ja sitä ei auta selitellä, eikä se niillä selittelyillä ainakaan muuksi muutu.

Mitä kokoomukseen tulee, olemme tässä asiassa keskustan viitoittamalla tiellä. Ensi vuoden vaihtoehtomme näkyy ja näyttäytyy, kun otetaan huomioon ensi vuoden budjettiin tekemämme aloitteet ja budjettimietintöön jättämämme vastalause, jossa myös, toisin kuin keskusta, tullaan esittämään ne taloudelliset vaikutukset ja ne rahoituskeinot, joita esittämämme vaihtoehto pitää sisällään.

Sari Sarkomaa  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilälle ja muille hallituspuolueiden kansanedustajille tässä voi vielä todeta, että kyllä kokoomus tulee tasapainottamaan tämän vaihtoehtonsa. Tässä on kysymys lakialoitteista, jotka liittyvät meidän vaihtoehtoiseen esitykseemme, ja käydään nyt näistä lakialoitteista keskustelu. Täällä on erittäin hyviä lakiesityksiä.

Ed. Puistolle totean, että kyllä kokoomuksessa tunnetaan hyvin se tilanne, mikä kunnissa ikäihmisten kotipalveluiden osalta on. Olemme erittäin huolestuneita siitä, että hallitus tulee leikkaamaan puoli miljardia vanhaa markkaa kotipalveluista ja muista kuntien palveluista siten, että tätä pakkolainaa, joka on otettu kunnilta, ei makseta. Eilen täällä salissa oli leikkauslaki, eli kunnilta leikataan palveluista rahaa. Kyllä kokoomuksen vastuulla täällä on se, että me yritämme esittää niitä keinoja, joilla vanhukset kotona pärjäisivät. Me haluamme lisää rahaa kunnille, mutta sen rinnalla vaihtoehtoja. Ikäihmiset ovat erilaisia, tämä kotitalousvähennys on yksi mahdollisuus helpottaa ikäihmisten arkea. Kyllä täällä ed. Hemmingillä ja kokoomuksella tämä (Puhemies koputtaa) ikävä kuntien taloustilanne on tiedossa, ja tähän me yritämme tuoda vaihtoehtoa. Toivottavasti tämä kelpaa teille, ed. Puisto?

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Minuutin vastauspuheenvuoro, ed. Pulliainen.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos huomautuksesta, ettei mene yli.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vain nyt huomiota siihen, että oppositiotoverit kokoomuksessa asettavat meidät muut oppositiopuolueet kauhean vaikean tilanteen eteen, kun meidän pitää koota koko ajan teidän näitä heittojanne sinne ja tänne ja yrittää katsoa, olemmeko samassa tasapainotetussa budjettilinjassa vai emme.

Ed. Hemmingille äskeisestä puheenvuorosta: Samalla kun tunsimme suurta iloa vihreissä siitä, että kiinnitätte harmaan talouden torjuntaan huomiota, niin samalla esitätte sellaisia perusteita, että niissä ei voi kyllä olla millään mukana.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus esittää täällä tämän enimmäismäärän korottamista, mutta kannattaa muistaa, että vain harva nykyisistä kotitalousvähennyksen hyödyntäjistä käyttää koko tämän enimmäismäärän hyväkseen. Näin ollen kokoomuksen esitys tuntuu turhalta, kun nykyisetkin rajat ovat aivan riittäviä.

Mitä sitten tulee omavastuun vähentämiseen, niin verohallinto on ainakin meille verojaoston jäsenille kertonut, että melkoiseksi kuittipeliksi menisi, mikäli tämä omavastuu tästä alenisi, eli sekin kannattaa muistaa. Onko kokoomus sitten valmis lisäämään verohallinnon resursseja siinä määrin, mikä kuittien lisätyö sillä puolella olisi?

Jos ajatellaan sitä, mitä verotulomenetyksiä tästä tulee valtiolle, edellinen valtiovarainministeri olisi saanut sätkyn jo näistäkin vähennyksistä ja verotulomenetyksistä, saatikka sitten siitä koko listasta, minkä kokoomus täältä toiveidentynnyrinä tänä iltapäivänä valuttaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan riippumatta siitä, onko tämä nyt kokoomuksen varjobudjetti vai mikä se on, ratkaiseva kysymys on tietysti se, tuottaako tämä ja nämä muut veronalennukset, joita tässä nyt esitetään, niitä käyttäville ihmisille enemmän tarpeellisia palveluita kuin näiden tuottamat veromenetykset kunnille aiheuttavat näiden vähennyksiä. Minä pahoin pelkään, että tämä jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu.

Lisäksi ed. Hemmingille totean vielä, että kun Virtasen perheessä olen 31 vuotta imuroinut, se on tapahtunut kyllä ihan riippumatta siitä, onko kotitalousvähennystä ollut tarjolla vai ei. (Naurua)

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhana työnantajana totean, että tämmöistä kotitalousvähennyksen ylärajaa ei tarvita ollenkaan. Meillä Suomessa on noin 2,6 miljoonaa palkkatyöläistä ja suurin osa heistä kuitenkin käyttäisi näitä kotitalousvähennyksiä, jos rajaa ei olisi ollenkaan, resurssiensa mukaan. Jos me pystyisimme työllistämään harvaanasutulla seudulla esimerkiksi 400 000 suomalaista sen 100 000:n sijasta, mikä suurin piirtein nyt on, niin verotulot kunnissa lähtisivät nousemaan.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämmöinen pelleily on hyvin lapsellista. Jos kylmästi ajatellaan tätä asiaa, niin porvariluokka on ainut, joka voisi sitten tehdä remonttia ja tilata ja käyttää kotitalousvähennystä suurempana kuin nyt on se 1 150 euroa, jota normaaliyrittäjä ei edes viitsi käyttää, se on niin pieni.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä miehet ovat oppineet sen, että parempi on olla tossun alla kuin taivasalla, kyllä me siivoamme ja imuroimme. Varmaan tässä salissa ei kukaan vastusta, että vanhukset asuvat kotona mahdollisimman pitkään. Ei voi sanoa, että se on joku ryhmä, me olemme ne, jotka kannattavat, muut vastustavat.

Mutta ed. Hemmingin puheenvuoro kiinnitti huomiota tähän harmaaseen talouteen. On ihan oikein, että kiinnitetään siihen huomiota, mutta kun hän syytti työttömiä, että he ottavat työttömyyskorvauksia ja sitten tekevät harmaalla alueella töitä, tämä on kova syytös työttömiä kohtaan. Tekevätkö nämä Elisan tuhat ihmistä, jotka saavat lopputilin, nyt sitten harmaata työtä? Pitäisi varoa puheitaan, pitäisi yksilöidä ja kertoa melkein niiden nimet, jotka tekevät.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kannattaisi nyt kuitenkin muistaa tämä kokonaisuus. Kotitalousvähennys on toiminut erittäin hyvin, se on synnyttänyt uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Jos sitä laajennetaan, varmaan syntyy lisää työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Se ehkäisee harmaata taloutta ja lisää kuntien verotuloja, ja sitä kautta maailma menee eteenpäin. Kannattaisi ihan oikeasti miettiä, miten me voisimme saada niitä uusia työpaikkoja. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomi on edelleenkin itsepalveluyhteiskunta. Meiltä puuttuu palveluiden kysyntää. Tällä menetelmällä on luotu sitä kysyntää ja sitä kautta myös työpaikkoja ja kun tätä laajennetaan, niin syntyy lisää. Kannattaisi kuunnella vähän kokoomuksen ääntä.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On laskettu, että 13 000 uutta kotitaloustyöpaikkaa on syntynyt kotitalousvähennyksen aikana. Tähän ei ole laskettu ollenkaan vielä rakennusalan työpaikkoja. Voimmeko me sanoa, että 13 000 kotitaloustyöpaikkaa ovat tarpeettomia näissä meidän työllisyystalkoissamme, voimmeko sanoa? Voidaan kyseenalaistaa, miten käy kuntien lakisääteisille velvollisuuksille, voidaan kyseenalaistaa.

Tänä vuonna 25 prosenttia indeksikorotuksista jää saamatta, tulouttamatta. Kuntien pakkolaina on ihan faktaa; kunnat eivät saa sitä palautusta niistä rahoista, mitä ne ovat odottamassa. Kieli vyön alla kiristetään kuntien taloutta. Eikö nimenomaan ole kyse siitä, että kunnat tällä hetkellä eivät pysty hoitamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan, olkoon kyseessä sairaanhoito, koulutus, terveydenhoito, mikä hyvänsä? Meidän on keksittävä ne keinot, millä me tarjoamme palveluita, millä tarjoamme työpaikkoja niin, että se on tolkuissansa. Kunnat, vaikka me kuinka luettelemme lakisääteisiä velvollisuuksia, eivät kykene kaikkeen. (Puhemies: Aika!) On naurettavaa väittää, että sairaanhoito tällä korjaantuisi. Jos ihminen haluaa asua kotonansa, niin se täytyy sallia, samoin kuin täytyy sallia se, että tarjoaa työpaikan.

Toinen varapuhemies :

(koputtaa)

Edustaja, pyydän huomauttaa ajasta!

Ed. Huotarin puheenvuoron aikana V-painike pidetään vielä auki, mutta hänen puheenvuoronsa päättyessä V-painike suljetaan.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska kokoomus ei ole tosiaankaan kyennyt tekemään vaihtoehtobudjettia, on selvää, että todellinen oppositiovaihtoehto on vasemmistoliitto, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) sillä me olemme tehneet vaihtoehtobudjetin; se budjetti ei pauku eikä veny. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti, jota siis ei ole olemassa, koska kokoomus kulkee keskustan viitoittamalla tiellä, samalla vaatii lisää veroalennuksia, kotitalousvähennyksiä, matalan palkan tukiaisia ja menolisäyksiä. Miten tämä on mahdollista? Silloin, kun valtiovarainministerinä oli Sauli Niinistö, ei tämä olisi missään nimessä ollut mahdollista. Täytyy sanoa, että ikävä tulee välillä Niinistöä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitushan todella parantaa kotitalousvähennystä siten, että se työllistää, hillitsee harmaata taloutta ja helpottaa ihmisten arkea. Ei tässä ole mitään vaihtoehtoa, jos tämä alaraja lasketaan 100 eurosta 50 euroon. Ei siitä synny työpaikkoja, mutta byrokratiaa siitä syntyy, ehkä verotoimistoihin työpaikkoja. Eli hallitus tekee tässäkin suhteessa sen jo, ei teillä ole mitään vaihtoehtoa tähänkään esitykseen. (Ed. Zyskowicz: Tehän toteutatte meidän esityksemme!)

Ed. Zyskowicz, minä katselin näitä teidän muita lakialoitteitanne: Tätä matalapalkkatyön mallia esitätte ensi vuoden alusta voimaan, mutta siihen ei ole tekniikkaa valmiina vielä, kun teidän ministerinne ei koskaan valmistellut sitä mitenkään, vaan se voidaan panna tehokkaammin voimaan vasta 2006 vuoden alusta. No, valtionosuustarkistuksen aikataulu on nyt samalla tavalla tehty kuin teidän ollessanne hallituksessa. Kyllä tästä on vaihtoehtoa hyvin vaikea, arvoisa puhemies, löytää, vaikka kuinka sitä etsii.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Huotari oli oikeassa ja väärässä. Väärässä olitte siinä, että kristillisdemokraateilla on tasapainotettu vaihtoehtobudjetti. Nämä kokoomuksen 6 lakialoitetta, jotka tässä nyt ovat käsittelyssä, laskin nopeasti, että nämä maksavat noin 600 miljoonaa euroa, yksistään nämä. Takaisintulosta ei puhuta kuin jossakin jokin lause, ja teillä ei ole sitä vaihtoehtobudjettia kokoomuksen suunnalta. Siinä mielessä kyllä pitäisi nyt vastuuta ottaa ja kokoomuksen puolesta ed. Zyskowiczin tai sitten ed. Kataisen käyttää sellainen peruspuheenvuoro, jossa asia selvitettäisiin, mistä rahat, kokoomus.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen vähän tässä ihmetellyt vasemmiston asennetta tähän keskusteluun. Minun mielestä sen kiteytti oikeastaan ed. Huovinen, joka samassa puheenvuorossaan mainitsi, että nykyinen raja riittää, ja sitten pahoitteli sitä, että menee niin paljon rahaa, kun tässä menee verorahoja enemmän. Miten se on mahdollista? Jos kerran nykyinen raja riittää, eihän silloin tule maksamaankaan mitään tämän määrän kohottaminen.

Se tulee maksamaan kyllä, koska tulee lisää työpaikkoja. Tämä keino on huomattavasti tehokkaampi tapa kuin muun muassa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsaaminen, johon vasemmistolta kyllä riittää rahaa, niin hallituksesta kuin oppositiostakin, ilman minkäänlaisia tuloksia toisin kuin tässä, kuten ed. Hemming on aivan oikein esittänyt.

Seppo Särkiniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu kuntien pakkolainasta, jota valtio ei ilkeyksissään maksa takaisin. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä hallitus maksaa enemmän kuin muut hallitukset ja aikaisemmin. Toinen asia on, kenen aikana velka syntyi, sekin kannattaa muistaa. Se hiukan helpottaa sitä kritiikkiä.

Täällä ed. Zyskowicz mainitsi kauniisti, että Jaakobin kannatti odottaa. Se on totta, ensin sai Lean ja sitten Raakelin, mutta näillä vaihtoehdoilla minä veikkaan, että jää poikamieheksi.

Kalevi Lamminen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä asiaa ja itse on siihen nyt olosuhteiden pakosta syventyneenä — meidän perheessä näitä asioita pohditaan joka päivä, joka ilta, mitenkä kunnan varat riittävät esimerkiksi perushoitoon ja perusturvaan — minä ihmettelen näitä lausuntoja, ed. Huovisen lausuntoa esimerkiksi. Se on yhtä kaukana kuin Helsinki on esimerkiksi Kiuruvedestä. Se on yhtä kaukana, eikä hän tunne yhtään, mitä paikallisella tasolla tapahtuu. Joku 600 miljoonaa euroa on vähän silloin, kun ruvetaan puhumaan perusturvasta ja siitä, kuka hoitaa sen omaisen esimerkiksi silloin, kun hän tulee laitoksesta kotiin ja vaatii sen päivän piikin ja omaishoitajat ovat lomalla eikä saa sijaisia, ei mistään. Ei mistään. Olisi edes joku turva, millä voisi auttaa silloin, kun hän menee kotiinsa ja haluaisi tehdä töitä. Tämä on juuri sitä asiaa. Te olette niin kaukana tästä asiasta nyt. Kysykää joltakin, joka tietää.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ihmettelen vasemmiston ja osittain muunkin opposition mielipidettä, ymmärtämättömyyttä siitä, että tällä aloitteellahan tehdään lisää työpaikkoja. Käsittääkseni myöskin uudet työpaikat ovat aina tulouttavia osioita, eli tämä ei pelkästään vie rahaa. Nähtävästi tuolla Kajaanin suunnassa on ymmärretty näin, että jos tulee uusia työpaikkoja, se pelkästään syö rahaa. Varmasti ed. Huotarikin tietää, kuinka vaikeassa tilanteessa siellä teidänkin alueellanne kunnat ovat, joten tässä tilanteessa on pakko tehdä sellaisia ratkaisuja, mihin hallitus ei kykene ja joita vasemmisto ei ymmärrä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En voi muuta kuin ihmetellä, miten mielipiteet muuttuvat silloin, kun siirrytään oppositiosta hallitukseen. Viime kaudella äänestimme tuon omavastuun poistamisesta. Silloin ed. Ala-Nissilä muistini mukaan äänesti omavastuun poistamisesta. Nyt hän perustelee, minkä takia se pitää säilyttää. Ed. Ala-Nissilä, minä olen teidän kanssanne samaa mieltä. Se loisi lisää byrokratiaa, eikä sillä ole mitään suurta työllistävää vaikutusta.

Mitä tulee tähän kotitalousvähennykseen, se on kyllä minusta oikein hyvä. Se on kassan kannalta aika neutraali. Minulla on se käsitys, että kaikkein suurin merkitys on siinä, että se tuo pimeän tulon verotettavaan piiriin. Toiset saavat verovähennyksen ja toiset maksavat siitä veroa. Ei sillä siinä mielessä ole valtion kassan kannalta mitään suurta negatiivista merkitystä.

Toinen varapuhemies:

Vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, ed. Sarkomaa ja ed. Zyskowicz.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa puhuin valtion pakkolainasta ja sanoin puoli miljardia markkaa. Kaikki varmaan täällä huomasivat, että kyse on siitä, että se on puoli miljardia euroa. Eli 416 miljoonaa euroa on se summa, joka suoraan leikataan (Ed. Puisto: Paljonko on Niinistön leikkauksia palautettu? — Kokoomuksen ryhmästä: Leikkasi se Lipponenkin!) sen lakiesityksen pohjalta, joka eilen oli käsittelyssä. Eli tilanne kunnissa on todellakin vakava. Ajatelkaa, 416 miljoonaa euroa on poissa (Välihuutoja) sieltä perheiden palveluista, vanhusten palveluista, kouluista ja sairaanhoidosta. Tilanne on todella vakava, on kokoomuksen velvollisuus ja vastuu tuoda tänne sellaisia esityksiä, että kunnilla on mahdollisuudet tuottaa palvelut ja ennen kaikkea, että me saamme ... (Välihuutoja)

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Jospa antaisimme puhujalle mahdollisuuden esiintyä.

Puhuja:

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Totean, että ne esitykset, joita kokoomus tähän saliin tuo, turvaavat kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet palveluihin ja ennen kaikkea edistävät sitä, että Suomen maahan syntyisi uusia työpaikkoja. Hallitus on tässä toimissaan täysin lähtökuopissa, ja toivon, että näihin esityksiin, joita kokoomus täällä esittää, tulee teidän kannatuksenne, jos te todella haluatte pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, ed. Puisto.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus toteuttaa eräitä järkeviä, meidän esittämiämme ajatuksia, joita esimerkiksi keskusta vielä vaalien alla vastusti. Näitä ovat esimerkiksi työnteon verotuksen keventäminen ja myös kotitalousvähennyksen parantaminen. Tästä keskustan vaaliohjelmasta, jossa kaikille luvattiin kaikki mahdollinen, kuu taivaalta, enpä löydä kotitalousvähennyksen parantamista tästä vaaliohjelmasta. Emme kai me nyt lähde esittämään vaihtoehtoa sille, kun hallitus toteuttaa tiettyjä sellaisia järkeviä asioita, joita olemme esittäneet! Päinvastoin, kannustamme hallitusta jatkamaan sillä tiellä, ja esitämme eräitä parannuksia samaan suuntaan pidemmälle mennen. Muistan, kun ministeri Kalliomäeltä kysyin aikanaan, eikö hallitus aio tällä vaalikaudella parantaa kotitalousvähennystä kun se toimii niin hyvin, niin Kalliomäki vastasi, että kun se kerta hyvin toimii, niin mitä sitä parantamaan. (Naurua)

Mitä sitten tulee edustajien Huotari ja Kankaanniemi puheenvuoroihin, niin he eivät ymmärrä sitä, että verotuksella myös vaikutetaan yritysten ja kotitalouksien eli perheiden käyttäytymiseen. Ei tämä ole staattinen tilanne. Järkevällä veropolitiikalla tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä, ja silloin pidemmällä aikavälillä vahvistetaan edellytyksiä hyvinvointipalveluista huolehtimiseen eikä suinkaan heikennetä niitä. Vaalien alla Anneli Jäätteenmäkikin vielä luuli, että veronalennukset uhkaavat palveluja, mutta vaaliyönä (Puhemies koputtaa) hänelle joku kertoi, että asia ei ole näin, ja niinpä uusi hallitus lähti heti veroja keventämään.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä täysistuntosali jo miltei tyhjensi pajatson, mutta on siellä vielä kolikoita jäljellä. Ensinnäkin on iloa katsoa, että täällä valtiovarainministeri istuu aivan tyynesti paikallaan, kun täällä on epäilty, että jos hänen paikallaan olisi Sauli Niinistö, niin hän olisi vähintäänkin repinyt pelihousunsa tämän ehdotuksen johdosta.

Haluan vielä kerran muistuttaa siitä, että nämä lakialoitteet ovat vain osa sitä kokonaisuutta, joka muodostuu talousarvioaloitteista ja tulevasta budjettivastalauseesta, joiden punainen lanka todellakin on työllisyysasteen parantaminen. On syytä tiedostaa se, että yhden prosentin vähennys työttömyysasteessa merkitsee toista miljardia euroa säästöä kansantaloudessa. Tästä säästöstä runsas 700 miljoonaa tulee työttömyysmenojen alennuksena ja runsas 400 miljoonaa euroa verotulojen kasvuna. Elikkä tämän kokonaisuuden, jonka yhdestä osatekijästä me nyt keskustelemme, tavoitteena on todellakin se, että tähän maahan syntyy lisää työpaikkoja.

Erityisen iloinen olen tietysti henkilökohtaisesti siitä, että hallituksen esitys pitää sisällään sen mahdollisuuden, että lapset voivat kustantaa vanhemmilleen tarpeellista kotiapua tilanteissa, joissa esimerkiksi vanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla. Keväällä, kun tiedustelin tällaisen ratkaisun mahdollisuutta veroministeri Wideroosilta, sain vastauksen, että tällainen ei ole mahdollista, koska laki ei sitä salli. En kai minä olisi tätä kirjallista kysymystä tehnyt sen takia, että olisin tämän asian varmistanut, vaan sen takia, että lakia pitää muuttaa. Nyt ilokseni tätä lakia muutetaan, ja tämä antaa enemmän mahdollisuuksia turvalliseen kotona asumiseen, kun saa apua päivittäisissä toiminnoissa.

Täällä ed. Puisto esitti pelkonsa siitä, että tällä esityksellä heikennettäisiin kuntien kotipalveluja. Valitettavasti tänä päivänä tilanne on jo se, että kotikaupungissamme on tarkkaan rajattu se, mitä palvelua kotipalveluhenkilöstö voi antaa. Esimerkiksi siivousavusta on jouduttu tinkimään. Kaikki tässä salissa ymmärtävät sen, että mitä enemmän tällaista laitostumista, laitoshoitoon joutumista ehkäisevää toimintaa on, sitä pidemmälle tämä laitoshoidon tarve lykkääntyy. Minusta päinvastoin, tämä rinnakkainen mahdollisuus hankkia erilaista kotiapua, remonttiapua, luo myöskin kunnille enemmän väljyyttä huolehtia jatkossa, toivon mukaan, kotipalveluista entistä paremmin.

Tässä debatissa, jossa on kokoomusta vastaan hyökätty ja epäilty näitä meidän työllisyyslääkkeitämme, ihmettelen erittäin suuresti, miksi keskustalta on loppunut usko omiin lääkkeisiin. Täällä on jo monissa eri yhteyksissä tässä keskustelussa ja aiemmin ihmetelty tätä yön yli nukkumisen tehokkuutta eli sitä, että kannat voivat todellakin muuttua, kun oppositioasema kääntyy hallitusvastuuksi. Mielestäni tämän ehdotuksen mahdollisuudet liittyvät juuri siihen, että entistä useampi käyttäisi palveluja joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Ennen kaikkea palvelujen suurkuluttajia voisivat olla vanhukset. Meillä on yksinäisiä vanhuksia tavattoman paljon, ja juuri heidän kohdallaan näen tämän tärkeänä mahdollisuutena, jota varmasti käytetään, jos nämä muutokset hyväksytään, entistä enemmän. Silloin hyötyvät käyttäjät, hyötyvät kunnat ja hyötyy kansantalous.

Seppo Lahtela /kesk:

(Ed. Pulliainen: Kummallako puolella puhuja nyt on, hallituksen vai opposition?) Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Kangas kiteytti tämän rintamavastuun siinä, että parempi elää tossun alla kuin taivasalla, ja tämä käynee vastauksena ed. Pulliaisen kysymykseen, olenko hallituksen vai opposition puolella. Parempi olla nöyränä hallituksessa kuin yksin oppositiossa, jos varsinkin oppositio on niin eripurainen kuin se nyt näyttää olevan. (Ed. Pulliainen: Niin, mutta täällähän on monta vaihtoehtoa!) — Ed. Pulliainen, näitä vaihtoehtoja on olemassa, ja siinä mielessä ajattelinkin esittää vähän maailmankatsomusta myöskin niin sanotusta hallituksen rivistä, ettei tämä käsitys jää yksin siihen, mitä ed. Puisto ja ed. Ala-Nissilä täällä edustavat ja mielipiteenne ovat julkipäässeet, missä yleisilmeenä on ollut se, että kaikkea semmoista, mikä uudistaa tätä maailmaa, vastustetaan.

Mitä siihen syntyy, että oppositio on kovin eripurainen näistä linjoista ja sisällöstä, ihmettelen kyllä, ihmettelen kyllä sillä lailla, että ed. Huotarikin ilmoitti, että jos tämän kotitalousvähennyksen kautta käytetään näitä palveluja, niin kuntien verotulot vähenevät. (Ed. Puisto: Tietenkin!) Tämä on niin, ed. Puisto, jos tätä asiaa mietitään, että jos kansalainen, jonka vanhukset asuvat jossakin maaseudulla, (Ed. Lamminen: Kiuruvedellä!) vaikkapa siellä Kiuruvedellä, mikä tunnettuna kuntana edustajan mainitsemana täällä on tullut esille — ed. Lamminen on siinä erinomaisen oikealla asialla mainostaessaan vakituiseen Kiuruveden kuntaa täällä ja kuntalaisia — jos nämä erään kansalaisen vanhemmat asuvat Kiuruvedellä ja sinne kotitalousvähennyksen kautta palkataan työntekijä, minkä maksaja on täällä Helsingissä, niin kyllähän se siellä Kiuruvedellä lisää verotuloja, koska se syntyy verotuksen kautta sinne. Jos se täällä Helsingissä vähentää, niin se ei minusta ole ollenkaan väärin.

Jos sitten katsotaan muuten tämän aloitteen sisältöä, niin tämä on saanut tietysti kohtuuttoman kovan kritiikin ja arvostelun tässä. Kun kuuntelin ed. Hemmingin puheenvuoroa, missä hän voimakkaasti puolusti hallituksen hyviä tekoja ja hallituksen hyviä linjauksia, niin täällä salissa kuitenkin tämä perusteellisesti tätä asiaa tukeva puheenvuoro on leimattu kokonaan oppositiohenkiseksi, mitä se ei oikein ollut edes puolella asiallakaan olemassa. Näin katsottuna ollaanhan tässä oikeilla jäljillä ja hallitus on oikeilla jäljillä, mutta työ on kovin alkutekijöissään eikä ole missään oikeassa muodossa olemassa. Kun tätä asiaa ajatellaan, kuinka tätä voitaisiin parantaa, tässä tietenkin, niin kuin ed. Hemming puheenvuorossaan totesi, tähän hallituksen työllistämiseen ja koko tämän kansakunnan töihin saattamiseen tämä olisi yksi niitä ainutlaatuisen hyviä keinoja olemassa.

Mutta onko tämän koko lain oikea nimike tai tämän pykälän kansankielinen nimike oikea tämän kotitalousvähennyksen kautta? Tässä voisi olla joku muu paremmin puhutteleva, parempi nimi olemassa. (Ed. Kankaanniemi: Sopisiko piikavähennys?) — En tiedä, ed. Kankaanniemi, tämän piikavähennyksen ja siihen liittyvän termin sulkisin kokonaan ulkopuolelle. — Laajentaisin tästä ruohonleikkuusta paljon pidemmällekin, että jos jollakin on varaa pitää oravanpyynnissä jäljennäyttäjä taikka oravannäyttäjä, niin miksi ei sitäkin voitaisi ottaa tähän mukaan, jos se taloudellisesti kerran on mahdollista olemassa. Mielestäni se mahdollisuus tulee siinä, että jos tällä maksajalla on varaa maksaa, niin silloin tämän pitäisi olla toteutettavissa, vähennetään se mistä hyvänsä. Ihmettelen kyllä sellaista tapaa, että jos vaikkapa minä en kehtaa tehdä jotakin työtä, kun ei tässä niin mahdottomia työhaluja aina ole olemassa, ja minulla olisi varaa maksaa siitä jollekin palkkaa, tähän ei löydy semmoista kannustavuutta, millä tämä asia voitaisiin tehdä ja toteuttaa, vaan pitää tehdä niin, että jollain ruoka-, juoma- taikka muilla oheispalkkioilla on tämä homma hoidettava ja tehtävä järjestykseen ja siitä ei yhteiskunta saa latin latia. (Ed. Puisto: Tuottaako kansanedustaja harmaata työtä?) — Ed. Puisto, ei tuota harmaata työtä, kun ei sitä ole mahdollisuus tuottaa, mutta jos se olisi mahdollista, niin tuottaisi myöskin sitten tämmöistä vähän verotuksessa vähennettävää ansiotyötä, mikä olisi virallista työtä. (Ed. Puisto: Puheesta saa toisen käsityksen!) — Käsityksiä syntyy monenlaisia. Olen huomannut, että tässä salissa ymmärretään useammat asiat yleensä aina täysin väärin tai ainakin halutaan ymmärtää.

Mutta tämän puheenvuoroni perussisältö, herra puhemies: Pitäisi olla niin, että kaikki se, mikä voidaan rehellisesti työllä teettää, rehellisesti siitä palkka maksaa, voitaisiin maksaa ja verotuksesta vähentää eikä siinä tarvittaisi mitään kattoja eikä mitään muutakaan järjestelmää. Ihmettelen kyllä niitä käsityksiä, mitä täällä on sanottu, myöskin ed. Kankaanniemen tukemana, että byrokratia lisääntyy ja tämän kuittien selvittelyn kautta koko hyöty menetetään. Eihän tämä näin käy. Tämä, joka maksaa, hoitaa itse kuitit ja siitä ilosta, että saa jostakin jotakin vähentää, kyllä nämä kuitit käsittelee eikä laskuta siitä keneltäkään mitään. Kansalainen, joka saa verotuksessaan jonkinlaisen hyödyn jostakin vähennettäväksi, on valmis keksimään vaikka mitä työtä, mitä hanketta, että näitä vähennyksiä voisi tehdä, ja kun se virallisesti voi jonkun töihin palkata, niin myöskin se ihminen on oikean työn ja oikean asian parissa. Tämä on se linja, millä tämän maan työllisyys ja tämän yhteiskunnan pyörät pidetään tulevaisuudessa pyörimässä. Tämä ei ole sen paremmin hallituksen kuin opposition asia. Tässä on koko kansakunnan hyvinvoinnin tulevaisuudesta kysymys.

Tämä näin lyhyesti kerrattuna, mutta olen valmis osallistumaan tähän sotaan, millä ihmisiä työhön saatetaan, myöskin kauan tämän jälkeen, tänään sekä huomenna.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä helposti porvareiden ja varsinkin kokoomusopposition puheenvuoroista saa sellaisen käsityksen, kuin meillä ei olisi kotitalousvähennystä tällä hetkellä lainkaan. (Ed. Lamminen: Ihan tosi?) Se on kyllä väärän tyyppinen viesti kiihtyä niin pitkälle, että asiat olisivat huonosti. Kyllä minun mielestäni poliitikoille voi antaa kiitoksen silloin, kun joku asia on hyvin hoidettu. Tämä vähennyshän on toistaiseksi toiminut hirveän hyvin, luonut työpaikkoja, ja minun mielestäni pikemminkin se viesti, jota meidän tästä talosta kannattaisi antaa, on se, että todella tällä hetkellä on suuri taloudellinen kannustin omien töiden teettämiseen ulkopuolisilla. Semmoisten arkisten tottumusten ja tapojen kuin vaikka sen, kuka imuroi tai keiden on totuttu perheessä klapit hakkaavan mökillä, muuttuminen ottaa pitkään pitkän aikaa ja ihmiset varsin hitaasti kuitenkin löytävät tämmöiset verovähennykset kuin tämäkin on. Tämän vaikuttavuus on nyt jo ollut hyvä, ja minä luulen, että lisämarkkinoinnilla ja ajan kuluessa vaan entisestäänkin sen vaikuttavuus paranee.

Ed. Puisto täällä oikein hyvin vastauspuheenvuorossaan totesi sen, että kun puhutaan vanhusten mahdollisuudesta huonokuntoisinakin asua kotona mahdollisimman pitkään, kun siihen on oma toive, se on kyllä ilman muuta sellainen asia, joka pitää pystyä järjestämään myös ilman maksukykyä. Se kuuluu tämmöiseen meidän vanhustenhuoltomme palvelurakenteen muutokseen, niin kuin monessa kunnassa onkin johdonmukaisesti pyritty lisäämään ja parantamaan kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Tämä on siinä minun mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta samaan aikaan meidän pitäisi miettiä se, miten suomalaista yhteiskuntaa raastavaan yksinäisyyteen ja siihen "mä teen kaiken ite" -meininkiin voisi puuttua. Osinhan siinä, minkä takia varmasti ei kaikkia työpaikkoja, jotka olisivat voineet tämän kotitalousvähennyksen kautta syntyä, ole syntynyt, on se, että meillä palvelujen tarjontapuoli on vielä osittain kehittymätöntä. Siihen voi toki puuttua myös monella lainsäädännöllisellä toimella, miten yrittäjyyteen kannustetaan, mutta minä luulen, että myöskin ihan ajan saatossa näitä hyviä liikeideoita, mitä jossakin kaupungissa joku on kehittänyt, sitten muualla omaksutaan ja tätä kautta, kun uusia palveluja syntyy ja niitä markkinoidaan, myöskin ihmiset innostuvat markkinoinnin kautta niitä hankkimaan.

Esimerkiksi yksi tämmöinen minun mielestäni hyvin virkeä ajatus, mikä Tampereella on tällä hetkellä, aivan uusi palvelutarjonnan muoto, on aviomiespalvelu, josta voi reippaalta mieheltä tilata vaikka lampunvaihtoa ja sulakkeenvaihtoa ja kaikkea semmoista pientä hommaa, jota meidän kaikkien periaatteessa pitäisi osata, muttei kehtaa myöntää, ettei osaakaan. Minun mielestäni on varmasti tulevaisuuden suunta, että tämmöistä monipuolista palvelua tulee enemmän ja asenteet muuttuvat, niin että ehkä keskituloisetkin helpommin ajattelevat, että on ihan oikein eikä mitään ylellisyyttä tilata palveluja. Osinhan on tosiaan meillä asenne, että ihmiset ajattelevat, että on kannattavampaa satsata rahat joihinkin mielettömiin hifi-laitteisiin, ostaa kaiken maailman konetta ja vekotinta, mikä on paitsi kestävän kehityksen vastaista muutenkin pöljää, koska itse asiassa paljon enemmän sitä elämänlaatua voisi parantaa se, että hankkiikin sillä rahalla kotiinsa kaksi kertaa kuussa siivoojan.

Mutta minä olen tosiaan hirveän iloinen siitä, että meillä on toimiva kotitalousvähennys, ja kerrotaan se myös ihmisille, että tämmöinen mahdollisuus on.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia hyviä asioita täällä on jo lueteltukin. Niinpä on erinomaista, että hyvä hallituksemme on tätä kotitalousvähennystä jatkanut ja siihen tuonut näitä parannuksia, joita budjetissa on. Tämä vähennyshän on innostanut suomalaisia ostamaan erilaisia palveluita siihen tahtiin, että viranomaiset ovat ihan yllättyneetkin jo tästä käytöstä. Vuonna 2001 kotitalousvähennystä käytti reilut 66 000 suomalaista, ja vuonna 2002 jo 16 prosenttia suomalaisista sanoi hyödyntävänsä tätä vähennystä. Suurin ryhmä, kun katsotaan, ketkä sitä ovat käyttäneet, on akateemiset 35—49-vuotiaat uusmaalaiset, erityisesti lapsiperheet. Tässä mielessä voidaan sanoa, että näitä tulonjakovaikutuksia on kyllä seurattava ainakin tämän tiedon valossa.

Suurin kiinnostuksen kohde tähän mennessähän ovat olleet siivousalan työt, ja täällä Pääkaupunkiseudulla siivousyritykset ovat olleet jopa niin työllistettyjä, että kaikkia töitä ei ole kyetty ottamaan vastaan, että on jopa pulaa näistä tekijöistä näissä yrityksissä. Kun monesti täällä erityisesti salin oikealta laidalta ihmetellään — muistan viime kaudeltakin sellaisen keskustelun, jossa ed. Zyskowicz kovasti ihmetteli — miten voi olla mahdollista, että on näin paljon työttömiä Pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä ja silti siivousalan yrityksissä näin paljon tekemätöntä työtä, niin täytyy edelleen todeta se, minkä mielestäni ministeri Filatov hienosti täällä kertoi, että siivoustyö ei ole mitä tahansa työtä. Siihen tarvitaan hyvä koulutus, motivaatio. Sitä ei voi tehdä kuka tahansa. Se taustaoletus pitää pitää mielessä eikä pidä olettaa, että se on sitä työtä, johon kuka tahansa voi noin vain mennä. Ainakin itse, kun käytän erään yrityksen palveluja, odotan — ja luulen, että kaikki muutkin, jotka käyttävät, odottavat — myös tätä ammattitaitopuolta alan henkilöstöltä.

Myös hoivapalvelujen kysyntä on kovassa kasvussa. Tietenkin tähän liittyy väestön ikääntyminen, joka täällä on tuotu jo moneen kertaan esiin. Rakennuskannan ikääntyminen puolestaan lisää peruskorjauksen tarvetta. Tässä mielessä hallituksen parannukset tähän kotitalousvähennykseen ovat hyviä ja täydentävät tätä nykyistä tilannetta.

Harmaasta taloudesta on puhuttu täällä paljon. Se on tärkeä huomioida. Ainakin itse allekirjoitan kyllä hyvin voimakkaasti sen, että kun näitä uusia palveluyrityksiä syntyy, syntyy uusia työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja. Eli kyllä tämä yhteys on olemassa, ja se pitää pitää mielessä. Mutta on totta myös se, että mitä enemmän tätä vähennystä käytetään, sitä enemmän siitä valtiontaloudelle seuraa veromenetyksiä, mutta totta kai osa siitä tulee takaisin. Se on aivan selvä.

Mutta siitä, miten paljon uusia työpaikkoja tämän vähennyksen myötä on syntynyt ja tullut lisää, vallitsee kyllä hyvin erilaisia arvioita. Ed. Hemming täällä esitti erään, joka itseänikin kiinnosti, mistä hän oli sen saanut, koska olemme verojaostossa kiivaasti yrittäneet saada vastausta siihen kysymykseen, kuinka paljon tämä nyt on lisännyt todella alan työpaikkoja. Se riippuu varmasti paljon siitä, minkälaisia yrityksiä tarkastellaan, miltä aikajanalta nämä uudet työpaikat otetaan lukuun jnp. Onneksi hyvä hallituksemme onkin jo käynnistänyt tällaisen tutkimuksen, jossa tähän kotitalousvähennykseen liittyviin kysymyksiin etsitään vastauksia, tämän koko aiheen erilaisiin vaikuttavuustekijöihin. Toivottavasti tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten tämä vähennys on vaikuttanut yrityskenttään ja sen toimintaan. Täällä on varmasti parempia yritysmaailman asiantuntijoita kuin itse olen. Toivottavasti he voivat kertoa, onko hyvä, jos tietty ala nojautuu kovin voimakkaasti tiettyyn vähennysoikeuteen, joka voi poliittisten suhdanteiden myötä muuttua.

Toistan vielä sen, minkä sanoin tuossa debatissakin, että harva kotitalousvähennyksen hyödyntäjä kuitenkaan käyttää tätä koko 1 150 euron enimmäismäärää hyväkseen. Niinpä nämä rajat riittävät siis tämän tiedon valossa ainakin toistaiseksi oikein hyvin, ja siksi en ainakaan itse voi allekirjoittaa ollenkaan tätä kokoomuksen lakialoitteessa olevaa lisäystä. On syytä todeta myös se, että enimmäismäärän kaksinkertaistaminen hyödyntäisi juuri eniten hyvätuloisia ja tässä pitää muistaa nämä tulonjakovaikutukset myöskin.

Varmasti suomalaisessa palveluyhteiskunnassa olisi vielä paljonkin tekemistä ja uusia työpaikkoja tarvittaisiin. Varmasti moni meistä on istunut ravintolassa liian kauan odottamassa tarjoilijaa ja ollut monessa palvelutilanteessa, jossa olisi halunnut parempaa palvelua. Siinä mielessä minusta on hyvä, että me tästäkin asiasta täällä keskustelemme, mutta samanaikaisesti tulee pitää mielessä se, että ihmisen on tultava palkallaan toimeen. Näin ollen minusta on tärkeätä, että myös tämä ala, josta täällä puhumme, saa sen arvostuksen, joka on tärkeää siinä palkan muodostumisessa.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on käsittämätöntä, että vedotaan jatkuvasti siihen, että vain hyvätuloiset perheet voivat käyttää kotitalousvähennystä. Aivan yhtä lailla yritys, jonka talous on kunnossa, pystyy palkkaamaan työntekijöitä enemmän. Me emme voi lähteä sille linjalle, että koska kaikki heikkotuloiset eivät voi käyttää yhtä lailla kotitalousvähennystä, niin me kiellämme sen kaikilta. Yhtä lailla me voimme lähteä sille linjalle, että yritykset, koska ne eivät samalla lailla voi tehdä voittoa, eivät sitten voi lähteä luomaan työpaikkoja silläkään sektorilla.

Voimme puhua, kuten ed. Meriläinen sanoo, että kotitalousvähennys on toimiva ja se on riittävä, kun yksi naimaton ihminen, lapseton ihminen, pystyy hankkimaan kaksi kertaa kuukaudessa kotisiivouksen. Mutta kun minun seitsemänhenkinen perheeni tarvitsisi kotisiivouksen joka ikinen päivä ja meillä ei siihen ole näilläkään tuloilla varaa, mielestäni tämä nykyinen kotitalousvähennys ei silloin ole toimiva. (Puhemies koputtaa: 1 minuutti!) Minä haluan työllistää enemmän. Siitä on kyse.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemming puhuu täällä ikään kuin tässä oltaisiin vähentämässä jotakin kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys on nyt olemassa, ja nyt on kysymys vain siitä, ketkä hyötyvät siitä eniten, jos sen ylärajaa korotetaan, ja siinähän ed. Huovinen sanoi, että siitä hyötyvät eniten hyvätuloiset, ja se on ihan selvä.

Tässä pitää olla tietty raja sen vuoksi, että emme nyt työllistämistäkään voi koko ajan tehdä valtion pussin mukaisesti. Kyllähän tässä nyt joku järki pitää olla. Kyllä hyvätuloisillakin ihmisillä pitää olla myöskin se omavastuu. Te sanotte täällä, että tällä vähennetään harmaata taloutta. Silloinhan tarkoitatte sitä, että hyvätuloiset käyttävät hyväkseen harmaan talouden työvoimaa. Minä en olisi ihan niin varma, että se näin on.

Rosa  Meriläinen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viittasin omassa varsinaisessa puheenvuorossani perheitten mahdollisuuteen priorisoida erilaisia menojaan. Olen aika varma siitä, että niinkin korkealla palkalla, kuin on kansanedustajan palkka, on mahdollisuus miettiä aika lailla, mihin rahojaan käyttää. Esimerkiksi nyt vaikka omalta kohdaltani olen päättänyt käyttää sitä asuntolainan lyhentämiseen. Sen sijaan olisin voinut esimerkiksi hankkia auton, jos pitäisin sitä tärkeänä, tai erilaista muuta vaatetta ja roipetta ja kaikkea sellaista hankkia. Ne ovat kaikki priorisointeja, mitä ihmiset tekevät. Mutta eihän verovähennyksen tarvitse olla sellainen, joka tavallaan ihan loputtomaan määrään tuloja ja työn teettämistä tuo valtion tukea, vaan kyllä sitten, kun on suuret tulot, niin pitää olla varaa myöskin vähän rahaa käyttääkin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on nyt arvostetun suuren puolueen, kokoomuksen, eduskuntaryhmän kuusi lakialoitetta, joka kertovat kokoomuksen talous- ja yhteiskuntapoliittisesta linjasta tänä syksynä ajatellen tulevaisuutta. Todellakin laskin yhteen näiden aloitteiden yhteisarvon menojen kannalta, ja se summa on noin 600 miljoonaa euroa. Kokoomuksen linjasta tiedämme lisäksi, että se on ollut vaatimassa ahkerasti kuntien valtionosuuksiin lisäyksiä nopeasti ihan perustelluista syistä ja eräisiin muihin kohteisiin myös ja edelleen myös sitten tuloverotuksen tuntuvaa keventämistä kaikissa tuloluokissa, niin kuin sanonta kuuluu. Ihan hyviä tavoitteita sinänsä, mutta ajatellen sitä, että menneinä vuosina 16 vuotta kokoomus oli hallituksessa, niin nyt tietysti on löytynyt näitä kohteita yllättävän nopeasti ja yllättävän paljon. Kun niitten taloudellista puolta ajatellaan, niin perustelut tuntuivat olevan, niin kuin ed. Zyskowicz totesi, tämä niin sanottu dynaaminen vaikutus eli että näillä saadaan todella lisää toimeliaisuutta, parannettua työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja. On ihan varmasti totta, että näin tapahtuu, mutta kysymys herää siitä, että entä ne kehykset, joista aina kokoomuskin piti Niinistön johdolla äärettömän tiukasti kiinni. Miten niihin kehyksiin, joita edellinen hallituskin vielä loi näille vuosille, joita nyt elämme, jopa ensi vuodelle ja ehkä seuraavallekin, suhtautuisi tämä talouspolitiikka, mitä näissä esitetään, sitä jään kysymään. Dynaamiset vaikutukset tuovat verotuloja tulevina vuosina, mutta menot syntyvät välittömästi, ja kehykset näin ollen tulevat vastaan. Itse en pidä niitä kehyksiä niin tärkeinä asioina kuin ne ovat tänä päivänä nykyiselle hallitukselle ja olivat edellisille hallituksille. Syyhän on tietysti yksinkertaisesti se, että niin sanotut Emu-kriteerit ovat voimassa ja me emme voi tehdä talouspolitiikkaa eikä valtion finanssipolitiikkaakaan, niin kuin viisaaksi näkisimme ja mitä esimerkiksi kokoomus näissä aloitteissaan osoittaa, vaan realiteetit tulevat ulkopuolelta.

Herra puhemies! Tämä tästä yleisestä arviosta näiden useiden aloitteiden osalta.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti sisältää monia asioita, mutta ei sisällä nyt käsittelyssä olevaa tuloverolain 127 a §:n muuttamista, eli me olemme lähteneet siitä, että hallituksen esittämä kehitys tähän kotitalousvähennykseen on askel, se on jo tuntuvakin askel. Siinähän hallitus esittää, että vanhempien ja isovanhempien asunnossa ja vapaa-ajan asunnossa tehdyt työt voidaan vähentää, ja sitten, että palkoista tehtävä vähennys nostetaan 10 prosentista 30 prosenttiin. Mielestäni ne ovat aika hyviä, perusteltuja ja tärkeitä uudistuksia.

Pitäisikö sitten kokoomuksen esittämällä tavalla omavastuu alentaa 100 eurosta 50 euroon? Voi olla, että sille on hyviäkin perusteita, mutta näen kyllä sen viisaana, että tässä on tietyn kokoinen omavastuuosuus, onko se 50 vai 100 oikea, siitä voidaan aina keskustella, mutta juuri byrokratian kannalta sen vaikutus on kohtuullisen merkittävä. Katsoisin, että tuo 100 euroakaan ei ole kuitenkaan kohtuuton niille, jotka tästä vähennyksestä hyödyn saavat. Sehän on periaatteessa kaikkien käytettävissä.

Toinen kokoomuksen esittämä muutos on enimmäismäärän korottaminen 1 150 eurosta 2 300 euroon. Yhdyn niihin, jotka näkevät, että tämä ei ole välttämätön muutos, ainakaan näin rajuna kaksinkertaistamisena. Se väistämättä suosii suhteellisesti eniten hyvätuloisia, ja silloin tulee taas eteen se keskustelu, mitä käytiin tästä asiasta joskus kymmenen—viisitoista vuotta sitten tässä talossa. Silloin ajoimme tämän tyyppistä esitystä ja yhden vuoden tällainen kotitalousvähennysmalli olikin voimassa, mutta sitten se kumottiin. Silloin puhuttiin juuri siitä niin sanotusta piikavähennyksestä ja sitä moitittiin sillä, erityisesti vasemmistosta, että tämän vähennyksen ansiosta vuorineuvosten rouvat saavat mahdollisuuden lähteä turkisostoksille, kun kotona joku piika on siivoamassa valtion verokevennysten antaman tuen turvin. Tällainen keskustelu käytiin silloin.

On tietysti ilolla todettava, että nyt ei käydä tällaista keskustelua, vaan on nähty tässä koko asiassa positiiviset vaikutukset eli työllisyysvaikutus — se luo niitä työpaikkoja, joita meillä tarvitaan — ja toisaalta tällä on merkitystä vanhusten ja lapsiperheiden ja muidenkin ihan arkiseen elämään, niin että sitä tuetaan, ja silloin kun perhe saa työnantajana tämän vähennyksen, niin palkansaaja maksaa siitä veron. Näin ollen hyöty on sekä työllisyyshyöty että se työn tuottama hyöty, ja sitä kautta siitä voi nähdä, että kokonaishyöty on positiivinen.

Mutta välttämätöntä ei ole nyt edetä mielestäni näillä kokoomuksen ehdoilla, vaan katsoa, miten tämä hallituksen valitsema linja vaikuttaa ensi vuonna tämän kehittymiseen, mikä kehitys tähän asti on ollut positiivinen. Tältä pohjalta voidaan tässä asiassa mielestäni edetä.

Marjo  Matikainen-Kallström  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kankaanniemi perusteli kantaansa ja näiden kokoomuksen aloitteiden vastaisuutta Emu-kriteereihin vedoten. Emu-kriteerit liittyvät Kasvu- ja vakaussopimukseen, josta Suomi on kiitettävästi pitänyt kiinni toisin kuin monet muut maat, esimerkiksi Saksa ja Ranska. Emu-kriteerit eivät kuitenkaan estä työllistämästä ja työllistymästä, kuten tällä aloitteella yritetään saada aikaan lisää työpaikkoja Suomeen ja lisää kuntiin veronmaksajia pyörittämään taloutta ja nimenomaan kasvusuuntaa ylöspäin. Tällä on ihan toisenlainen merkitys kuin ed. Kankaanniemi äskeisessä puheenvuorossaan yritti esittää.

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus miettiessään ja valmistellessaan vaihtoehtoaan ensi vuoden talousarvioksi on hyvin tarkkaan pohtinut, minkä tyyppisillä muutosesityksillä saisimme aikaan työllisyyden kasvua, juuri sitä kasvua, jolla, ed. Kankaanniemi, maksetaan sitten osittain myös kasvavia menoja. Yksi prosentti työllisyyden kasvussa tuo verotuloja noin 700 miljoonaa euroa ja vähentää menoja 400 miljoonaa euroa, eli kun työllisyyttä päästään kasvattamaan, liikkumavaraa syntyy.

Toisaalta edellinen hallitus tasapainotti valtiontalouden ja teki useita ylijäämäisiä budjetteja, joiden tuloksena tällä hetkellä tämäkin hallitus voi tehdä alijäämäisen budjetin ja miettiä, mihin liikkumavaraa käytetään.

Maija  Perho  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä työllisyysasteen nostamisen merkityksestä. Yksi prosentti työllisyysasteessa merkitsee sitä, että noin 27 000—28 000 ihmistä saa uuden työpaikan. Tämä tavoite on vain noin neljännes siitä tavoitteesta, jonka hallitus on itse itselleen asettanut. Mielestäni kaikkien niiden keinojen, jotka ovat jo osoittautuneet toimiviksi, plus ne uudet keinot, joita asiantuntijat, erilaiset taloudelliset tutkimuslaitokset, ovat arvioineet tehokkaiksi, niiden pohjalta kokoomus on tämän oman kokonaisuutensa laatinut, josta osa on tänään täällä käsittelyssä. Siitä ei pääse mihinkään, että ne keinot, joita hallitus tähän mennessä on esittänyt työllisyysasteen nostamiseksi, eivät toistaiseksi ole purreet.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on todella hieman alijäämäinen, mutta nämä kokoomuksen linjaukset, tuloveronkevennykset, nämä nyt esitetyt menolisäykset ja muun muassa kuntien valtionosuuslisäykset veisivät ensi vuoden budjettiesityksen todella raskaasti alijäämäiseksi, koska kokoomus ei ole esittänyt mitään tuloja tilalle. Silloin Emu-kriteerit, ed. Matikainen-Kallström, alkavat tulla jo lähelle, suunta lähtee siihen. Erityisesti ministeri Niinistö varoitti tästä ja piti kiinni melkeinpä kirveen kanssa siitä, että näin pitää menetellä. Kyllä minä tiedän Emu-kriteerien merkityksen sinänsä. Suomessa ei tällä hetkellä ole mitään uhkaa niiden suhteen, mutta ei haluttu päästää eikä halua Kalliomäkikään päästää tätä pitemmälle. Kauas on kokoomuksen ajattelu kääntynyt siitä, mitä se oli kaksi vuotta sitten, kun oli valtiovarainministeri vielä puolueesta. Silloin pidettiin rankasti kiinni kehyksistä ja nyt ollaan hulvattomasti heittämässä rahaa tällä lailla, mutta pitäisi myös näyttää ne tulot, ja tässä se ongelma tulee nyt täydellisesti esille.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Maija Perho puheenvuorossaan jo sanoi sen, miten kokoomus aikoo tasapainottaa budjettia, ja meillä on myös tulossa niihin kriittisiä ajatuksia, joilla pystytään sanomaan, miten me tämän hoidamme. Mutta tärkeintä tässä kaikessa on se, että saadaan työllisyyttä parannettua. Ilman uusia veronmaksajia me emme saa kuluja pois emmekä saa pidettyä Kasvu- ja vakaussopimuksesta kiinni. Elämme tänä päivänä vuotta 2004, emme elä 1900-lukua vaan nimenomaan 2000-lukua, ja meidän on katsottava ja varauduttava, mitä tapahtuu 2010 ja sen jälkeen. Vain työllistämällä ja työllistämisen erilaisilla vaihtoehdoilla saavutetaan nämä tulokset.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä on ollut mielenkiintoista nähdä, miten kotitalousvähennyksen yhteydessä päästään Emu-kriteereihin ja kuntatalouteen, valtionosuuksiin ja kokonaisoikeudenmukaisuuteen, puhumattakaan ruohonleikkuusta.

Kun on saanut olla pitkään tässä talossa, tuntee näiden asioiden taustoja. Tämän lakiesityksen osalta ei tarvitse olla ollut edes kovin pitkään. Muistaakseni 96 jouluöinä ministeri Alhon aikaan tätä asiaa todella kovin taisteltiin tässä talossa. Tämä asia ei ollut ollenkaan selvä, että se olisi ollut kenenkään tahdon mukainen eikä ainakaan kokoomuksen tahdon mukainen, että olisi ollut tämä kotitalousvähennys. Sen määrästä taisteltiin ja näin päädyttiin lopuksi malliin, että saatiin budjetti ratkaistua, että maa jaettiin kahtia, josta osa meni yritystuen piiriin ja osa tuli kotitalousvähennyksen piiriin.

On totta, kuten ed. Kankaanniemi sanoi, että tätä kotitalousvähennystä kohtaan koettiin pelkoa siitä, että olemme menossa kohti piikavähennystä. Tästä asiasta on ollut näyttöä, että valtion mahdollisuuksien mukaan tällä on ollut myös työllistävä vaikutus ja sillä on voitu tukea kuntien vajaata palvelua. Se on totta. Mutta jos lähtisimme suoraan hulvattomaan jakopolitiikkaan, josta onneksi meitä entinen kokoomuksen puheenjohtaja on varjellut, meillä ei olisi niin terve talous, kuten ed. Lindén sanoi, joka hoidettiin, kun emme harjoittaneet tänään esittämänne kaltaista jakopolitiikkaa.

Kun on puhuttu myös kuntien taloudesta ja nämä palvelut liittyvät siihen, laskuopit ovat moninaiset. Olen itse ollut hallituspuolueen jäsen, kun laman aikana jouduttiin leikkaamaan valtionosuuksia. Lisättiin kuntien tehtäviä ja leikattiin valtionosuuksia, se on totta. Valtaosa tänään tässä salissa olevista on ollut mukana siinä toiminnassa, ei ollut vaihtoehtoja. Viimeisten viiden vuoden aikana on lisätty merkittävästi valtionosuuksia, on korvattu verojärjestelmän muutosten aiheuttamat tappiot kunnille, on korotettu kuntien indeksiä, on annettu erilliskorvauksia terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen, leikkausjonoihin jne., jotka purevat. Muun muassa Turussa erikoissairaanhoidon jonot ovat jo mitättömät. Kun kunnat käyttäisivät kaiken sen valtionavun, kuntien palvelutaso olisi huomattavasti parempi.

Ed. Perho viittasi muun muassa kotikaupunkiinsa, joka on meille yhteinen, Turku, ja sanoi, että vanhustenhuolto on niin ihmisen mentäviä aukkoja täynnä — käyttämättä juuri tätä sanontaa, vaan hän sanoi, että on heikko. Se on totta. Porvarienemmistöisessä Turussa tyydyttävän alarajalle tarvitaan 350 virkaa vanhustenhuoltoon. Niitä ei ole haluttu täyttää, vaan halutaan vain ulkoistaa, yksityistää palvelut, jolloin ymmärrän tämän ed. Hemmingin esittämän kokoomuksen aloitteen, jotta enenevässä määrin hyvätuloiset voisivat ostaa palveluja, vähentää sen verotuksessaan eikä kuntien tarvitsisikaan ottaa valtionapuun kirjatun kaltaista tavoitetta ja toteuttamismallia. Kysymys on arvoista ja asenteista. Aivan kuten ed. Hemming sanoi, rikkaiden on saatava ostaa enemmän palveluja. Siitä vaan! Niitä voi käydä ostamassa markkinoilta. Tämä liittyy siihen keskusteluun, joka käydään kunnallisvaalien alla myös yleensä palvelujen tuottamismallista. Siitä täällä on tänään piitattu.

On turha väittää sitä, ettei tällä ole taloudellista merkitystä verotukselle. Vuonna 2002 näitä vähennyksiä oli 42,5 miljoonaa euroa, 2003 ennakkotietojen mukaan tämä määrä on kaksinkertainen, ja te olisitte vielä sitä huomattavasti lisäämässä. Totta kai se vaikuttaa. Se on ihan vastaavaa, kun sanotaan, että otetaan Kelan korvauksia. Ei ole olemassa erillisiä joulupukinsäkkejä, kaikki on samasta pois. Ei ole sitten antaa lisää terveydenhuoltoon, peruspalveluihin, tai kuten tänään esitätte, lapsilisien indeksiin sitomiseen tai kansaneläkkeen perusosan korotukseen, kun valtion verotuloja vähennetään.

On hyvä kuitenkin, että tätä lakia on korjattu pitkin matkaa. Nytkin hallituksen esityksessä on mahdollistettu esimerkiksi se, että pienituloiset eläkeläiset, jotka eivät maksa valtionveroa, voivat vähentää tämän kunnallisverotuksessa. Se on erittäin hyvä.

Se uutuus, että voidaan ostaa myös toiselle paikkakunnalle, helpottaa lasten ja omaisten asemaa. Huolettavaa on se, kuten sanoin vastauspuheenvuorossani, että eräät kunnat ovat jo ilmoittaneet virallisesti julkisuudessa, että onkin hyvä, että omaiset ostavat näitä palveluja, jotta kunnat selviävät paremmin tehtävästään, eli kunnat eivät silloin aiokaan lisätä niille, joiden omaisilla ei ole varaa ostaa. Näin olemme siis ed. Hemmingin esittämän aloitteen kautta siirtymässä kohti keskieurooppalaista mallia, jossa vastuu palvelujen tuottamiskustannuksista siirretään omaisille. Ne, joilla ei ole varaa, itsellä tai omaisilla, jäävät ilman palveluja. Toivon, että valtion varoin ei kustanneta kenenkään ruohonleikkuuta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Puisto, kyllä tässä on kysymys kokoomuksen puolelta siitä, että me vakavasti olemme harkinneet, minkälaisia toimenpiteitä tässä Suomenmaassa pitäisi tehdä, että Suomeen saataisiin lisää työpaikkoja. (Ed. Puisto: Entäs palveluja kaikille?) — Kyllä! Toinen kokoomuksen tärkeä tavoite on se, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus saada peruspalvelut. Jotta me siitä haasteesta, minkä suomalaisen väestön ikääntyminen aiheuttaa, selviäisimme, kaikki vaihtoehdot täytyy ottaa käyttöön. Yksi tärkeä vaihtoehto on tämä kotitalousvähennys. Ihmettelen kyllä, kuinka te niin vahvasti täällä kokoomuksen puheenvuoroa vastaan hyökkäätte, kun samaan aikaan hallitus tuo aivan oikean suuntaisia esityksiä, mutta mielestämme hieman riittämättömiä.

Tosiasia on se, että nykyinen hallitus on täysin lähtökuopissaan 100 000 työpaikan saavuttamiseksi, ja kun on yksi tällainen, ei ainoa lääke mutta yksi keskeinen toimenpide, jolla uusia työpaikkoja on saatu, (Ed. Huotarin välihuuto) — se on sitten seuraavassa keskustelussa, keskitytään nyt, ed. Huotari, tähän kotitalousvähennykseen, niin miksei sitä sitten oteta laajemmin käyttöön? Ministeri Filatov on todennut, että suomalainen yhteiskunta ei ole valmis niihin toimenpiteisiin, joita tarvitaan työllisyyden edistämiseksi. Ihmettelen, jos tätä nyt pelätään näin kauheasti, kotitalousvähennys on niin pelottava, että sitä vastaan täytyy hyökätä. Ei ihme, että työllisyys ei kohene ja työttömyys kasvaa, kun te noin ennakkoluuloisesti ja aggressiivisesti suhtaudutte niihin esityksiin, joilla uusia työpaikkoja saataisiin. Kyllä suomalaiset ovat vakavan tilanteen edessä, kun punamultahallitus tässä Suomenmaassa istuu.

Mutta, arvoisa herra puhemies, kyllä kotitalousvähennyksen laajentaminen on perusteltu. Kokoomus lanseerasi tämän. Tuolla keskusteltiin, oliko se muistaakseni Irmeli Takala, joka yli sata nimeä keräsi aikoinaan, ehkä täällä joku muistaa. Kokoomuslainen kansanedustaja tämän on nostanut esille. Kokoomus on kotitalousvähennystä vienyt eteenpäin. Ollessamme hallituksessa kotitalousvähennystä laajennettiin vasemmiston vastustuksesta huolimatta. Täällä sosialidemokraatit etunenässä olivat vastustamassa ja piikakeskustelua käytiin, mutta kokoomuksen ansiosta tämä asia on mennyt eteenpäin, ja olen iloinen, että sitä viedään edelleenkin eteenpäin.

Mutta kyllä tämä kokoomuksen lanseeraama vähennys on osoittautunut onnistuneeksi toimenpiteeksi, jolla on samanaikaisesti luotu markkinoita kotipalveluille ja niitä tarjoaville yrityksille. Kyllä tätä kautta on saatu todellisia uusia työpaikkoja ja tuotu myöskin jo olemassa olevia töitä pois harmaan talouden piiristä. Tämäkin on tosiasia, edustajat, jotka ovat siellä epäilleet. Kyllä tosiasia on se, että kotitalousvähennyksen käyttö on lisääntynyt nopeaa vauhtia vähennyksen enimmäismäärän kasvaessa ja kansalaisten oppiessa hyödyntämään vähennystä.

Mielestäni tällä vähennyksellä on myöskin asenteita muokkaava vaikutus. On tärkeätä, että kotona tehtävää työtä arvostetaan ja ihmiset oppivat myös kuluttamaan palveluita. Mielestäni ympäristön kannalta on erittäin toivottavaa, että ostetaan palveluita, käytetään palveluita eikä kuluteta aina tavaraa. Tällä on myöskin perheiden hyvinvointia edistävä vaikutus. Mielestäni täällä salissa oleva lakiesitys on erittäin kannatettava.

Tosiaankin, arvoisa herra puhemies, jos todella tavoitellaan muutaman vuoden sisällä 100 000:ta uutta työpaikkaa, kyllä palvelualojen ja kotityön mahdollisuudet työllistämisessä pitäisi käyttää täysimääräisesti. Palvelusektorilta löytyy se kasvupotentiaali, jota voitaisiin vauhdittaa nostamalla kotitalousvähennyksen määrää ja tekemällä nämä kokoomuksen esittämät ehdotukset. Mielestäni ne ovat erittäin kannatettavia. Kyllä hallituksen pikkuhiljaa on tultava tässä kokoomuksen linjoille. Osin on tultukin, eli ministeri Perhon tekemä lakialoite siitä, että vähennyksen voi tehdä myöskin esimerkiksi omien vanhempien osalta, on erittäin tervetullut ja osoitus siitä, että hallitus tulee pikkuhiljaa kokoomuksen linjoille. Ette te voi loputtomiin odotella ja seisoa tumput suorina, mitä työllisyyden kanssa tehdään.

Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, haluan sanoa, että kyllä tämä verovähennys hyödyttää myös pienituloisia. Vaikka eläkeläiset ovat keskimäärin pienituloisempia kuin palkansaajat, kotitalousvähennyksen käyttäjien kasvun kehitys on ollut saman suuntaista niin palkansaajien kuin eläkeläistenkin keskuudessa. Tämä on ilolla tuotava esille, että eläkeläiset ovat ottaneet tämän avosylin vastaan, aivan kuten ed. Hemming täällä aikaisemmin totesi. Koska vähennys tehdään suoraan palvelun ostajan veroista, siis suoraan veroista eikä verotettavasta tulosta, se hyödyttää euromääräisesti palvelun ostajia samalla tavoin tulotasoon katsomatta. Suhteellinen hyöty verovähennyksestä on vähemmän veroa maksavalla suurempi kuin enemmän veroa maksavalla.

Haluan todeta, että uskon vakaasti, että kun tämä kotitaloustyöala kasvaa, sen arvostuskin tulee nousemaan. Toivon, että toisellakin puolella salia arvostetaan kotona tehtävää työtä. Jokainen varmasti osaa arvostaa huolella tehtyä työtä omassa kodissaan. Esimerkiksi tutuksi tullut luotettava lastenhoitaja iltapäivähoidossa, kotitalousvähennyksellä monen perheen yhdessä hankkima iltapäivähoitaja lapsille, on erittäin tervetullut vaihtoehto monille lapsiperheille. Uskon, että valtaosa suomalaisista on kokoomuksen kanssa samaa mieltä. Meidän palveluissamme tarvitaan vaihtoehtoja, koska perheet ovat hyvin erilaisia. Tärkein asia tässä on kyllä tämä työllisyysnäkökulma, koska ilman työtä ei ole tuloja, eikä ole palveluitakaan. Toivon, että tämän hallituspuolueen edustajat erityisesti muistavat.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä oma puheenvuoroni olisi pitänyt tietysti ottaa debatin aikana, mutta sanon sen nyt. Täällä kuulin sanottavan, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamisella romutettaisiin kunnallista vastuuta palvelujen järjestämisestä. Mielestäni tämä on kyllä aika outo käsitys, kun me jokainen tiedämme sen, että kotitalousvähennyksen avulla kotitaloustöitä teetetään entistä enemmän. Jos sitä vielä saadaan laajennettua, niin sehän lisää, hyvänen aika, työpaikkoja naisvaltaisilla aloilla. Se helpottaa kuntien tilannetta, koska me tiedämme, että jokaisessa kunnassa on jouduttu näitä kotitalouteen liittyviä palveluja, esimerkiksi vanhusten palveluja, vähentämään, sekä laatua laskemaan että sisältöä ja määrää rajoittamaan. Lisäksi tämä helpottaa jokaisen ihmisen arkea. Mielestäni tämä on erittäin hyvä lakialoite. Tämä tukee myöskin mielestäni sitä, mitä jo on aikaisemmin tehty ja mitä hallitus nyt esittää. En tiedä, miksi siitä nyt näin kova meteli nousi.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Kokoomus ei tosiaankaan näytä esittävän vaihtoehtobudjettia, mikä minusta on aika ihmeellinen asia, sillä kokoomus esitti keskustalle vaihtoehtobudjetin laatimista viime kaudella useampaankin otteeseen. Olin odottanut, nyt kun kokoomus jäi meidän muiden sateenkaaripuolueiden kanssa oppositioon, että olisimme tehneet kaikki vaihtoehtobudjetit, niin kuin kristillisdemokraatit ovat tehneetkin jo aiempina vuosina ja vihreilläkin on ollut. Mutta niin kuin ed. Ben Zyskowicz täällä jo totesi, kokoomus käy keskustan viitoittamalla tiellä, oli hyvin populistisella tiellä, niin kuin hyvin muistamme kaikki, jotka olemme olleet kahdeksan vuotta sateenkaarihallituksessa.

Ed. Perho epäili, että tämän lakialoitteen takia kaipaisin entistä kokoomuksen puheenjohtajaa Sauli Niinistöä takaisin. — En tämän lakialoitteen takia, vaan sen vuoksi, että kokoomuksesta ei tulisi populistinen puolue. Mitä tästä poliittisesta uskottavuudesta enää on jäljellä, jos kokoomuskin muuttuu jakopuolueeksi, niin kuin Sauli Niinistö mielellään meitä tuolla vasemmalla puolella aina nimitteli, kun meillä oli kaikenlaisia toiveita myöskin hallituspuolueena ollessamme. Sen verran meille ovat nämä opit menneet päähän, että on pakko sanoa, että kaikkea ei voi saada. On siis priorisoitava, on tehtävä tärkeysjärjestyksiä. Sitähän tämä varjobudjetin tekeminen on. Teemme hallitukselle vaihtoehtoisen budjetin, ja silloin ei voi saada kaikkia veronalennuksia ja menonlisäyksiä ja sen lisäksi vielä kotitalousvähennyksiä ja matalan palkan tukijärjestelmiä ja kaikkea mahdollista. Siksi toivon, että kokoomus ihan aidosti tekee vaihtoehtobudjetin, tuo sen kokonaisuutena esille, jolloin näemme, mikä on se oikea porvarillinen vaihtoehto. Tässä nyt näyttää siltä, että keskusta menee oikealta koko ajan ohi, keskusta tekee hyvin oikeistolaista politiikkaa. Jos lukee heidän puheenjohtajansa ja nykyisen pääministerin Matti Vanhasen kirjoja, siellä on hyvin oikeistolaiset linjaukset. Myöskin ministeri Lehtomäki, joka on puolueen varapuheenjohtaja, on esittänyt esimerkiksi terveydenhuollon voimakasta yksityistämistä hoitotakuun toteuttamiseksi Mainos-tv:n kolumnissaan. Nimenomaan siellä hän kirjoittaa varapuheenjohtajana. On mielenkiintoista tämä oikean reunan taistelu siitä, kumpi saa olla oikeistolaisempi puolue, keskusta vai kokoomus. On se tietysti toisaalta ymmärrettävääkin siitä syystä, että kun kokoomuksen kannatus on nyt laskenut, niin keskusta yrittää niille apajille. Pohjoisen ihmisenä se tietysti vaikuttaa aika kummalliselta, kun sinne nämä keskustan oikeistolaisuuspuheet ja yksityistämispuheet eivät oikein hyvin sovi. En voi sille mitään, että tämä kokoomuksen vaihtoehtokyhäelmä, joka tänään on esitetty, ei vaikuta kovin uskottavalta.

Erityisesti, kun katselin näitä eri aloitteita, tämä ed. Ben Zyskowiczin aloite lapsilisän sitomisesta indeksiin tuntuu kyllä ihan uskomattomalta. Tiedän, millaisia keskusteluja silloin hallituksessa aikanaan on käyty lapsilisien osalta. Tässä aloitteessa vedotaan vuoden 2002 selontekoon, ja täytyy sanoa, että jos olisi ollut mahdollista, jos kokoomus ei olisi vastustanut, niin varmasti lapsilisiinkin olisi tullut jonkun näköinen korotus silloin vuoden 2003 budjettiin — jos kokoomuksella olisi ollut todellista tahtoa auttaa lapsiperheitä silloin.

Ed. Sarkomaan suulla kokoomus ilmoitti, että tämä kotitalousvähennyksen ylärajan radikaali nostaminen edustaa sen työllisyyslinjaa. Kysynkin: Onko tämä myös puheenjohtajanne ed. Kataisen työllisyyslinja? Minä uskoisin, että hän edustaa ainakin aikaisempien puheittensa mukaan pitempikestoista, pitempijänteistä työllisyyspolitiikkaa, joka on myös minun mielestäni järkevämpää. Silloin pitäisi lisätä rahoitusta tuotekehitykseen ja tutkimuspuolelle ja parantaa pienten ja keskisuurten vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja tehdä tällaista työtä vielä aktiivisemmin, kuin hallitus tällä hetkellä kykenee tekemään. Toivon, että tämä olisi myös kokoomuksen linja, koska, jos te lähdette siitä, että pelkästään palveluyhteiskuntaan näitä lisäsatsauksia pitäisi tehdä, niin minusta se ei ole kovin pitkäjänteinen linja siinä mielessä, että pitäähän meidän niitä palkkatulojakin jostakin saada, joilla me pystymme sitten näitä palveluita ostamaan, ja jos ei ole tuotantopuolella ketään töissä, niin huonostihan meillä tässä sitten käy. Eli tällä kokoomuksen mallilla me menemme kyllä alta aikayksikön konkurssiin, mutta kokoomus ei olekaan nyt hallituspuolue, ja uskoisinkin, että jos kokoomus olisi hallituspuolue, niin sillä olisivat ehkä vähän vastuullisempia nämä esitykset.

Entä sitten tämä kotitalousvähennys, josta tämä lakialoite on? Mielestäni kotitalousvähennys on kohtuullisen hyvä keino työllistää, ja henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että tämä mahdollisuus ostaa näitä palveluja omille vanhemmille on myös hyvä asia tiettyyn rajaan saakka. Tulevaisuusvaliokuntahan esitti tätä ponnessaan muuten yksinmielisesti, mutta ed. Esko-Juhani Tennilä vastusti sitä periaatteellisista syistä, niin kuin meidän ryhmässämmekin suurin osa, ja periaatteelliset syyt ovat juuri ne, mistä ed. Puisto täällä puhui. Jossakin on raja; jokainen päätös vie meidän yhteiskuntaamme tiettyyn suuntaan, ja silloin meidän pitää aina miettiä sitä, mikä on se suunta, mihinkä suuntaan me haluamme mennä. Haluammeko me, että meillä hoivapalvelut yksityistetään kokonaan, vai haluammeko niin, että perusta on tässä julkisessa palvelujärjestelmässä, jota sitten tukee tämä yksityinen palvelujärjestelmä? Siinä mielessä jokainen päätös on tärkeä ja jokaisen päätöksen kohdalla tätä pitää myös aina arvioida eikä heitellä, niin kuin ed. Kuosmanen täällä sanoi, että "ylärajat kokonaan pois". Sen tietää, mihinkä sellainen politiikka johtaa. Toivon, että me aivan reilusti kerromme myöskin nämä näkemyksemme. Tässä täytyy sanoa, että kokoomuksella ja meillä täällä vasemmalla laidalla on erilainen näkemys ja se lienee ihan oikeinkin, että meillä on erilainen näkemys.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Se, että kokoomus olisi tehnyt vaihtoehtobudjetin, tarkoittaisi sitä, että kokoomus pitää nykyisiä yhteiskunnan rakenteita hyväksyttävinä siinä määrin, että tarpeen ovat ainoastaan muutamat paikkaukset, joita tehtäisiin sitten talousarvioon vuosittain, eli tilkittäisiin uppoavaa laivaa sieltä, mistä se eniten vuotaa. Kokoomus on sen sijaan sitä mieltä, että me tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, voimakkaita rakenteellisia muutoksia, joihin ei vaihtoehtobudjetilla millään voida saada mitään vaikutusta. Ed. Huotari äsken täällä erittäin hauskasti retorisoi, kuka on eniten oikealla. Kysyisin mieluiten: Kuka eniten estää työllistämisen? Onko se demarit vai vasemmisto?

Keskustelimme pitkään täällä siitä, kuinka korkealla saisi kotitalousvähennys olla. Tunnustetaan toisaalta se, että nykyinen kotitalousvähennys on tuonut työpaikkoja, mutta yllättäen ollaan sitä mieltä, että yhtään korkeampi kotitalousvähennys ei voisi olla. Samaan aikaan kuitenkin minä tiedän lukuisia tapauksia, joissa siivoustyöt kotitaloudessa, ikkunanpesut, lastenhoito hoidetaan yhä edelleen harmaan talouden piirissä. Minä tiedän, että se ei ole mikään kokoomuslainen ilmiö; minä tiedän näitä tapauksia myös julkivasemmistolaisissa perheissä. Kyse on siitä, millä keinoin me saamme tämän loppumaan. Kyse on siitä, että me saamme tämän julkisen vaihtoehdon niin kannattavaksi, että harmaaseen talouteen ei tarvitse enää puuttua. Voidaan keskustella siitä, mihin johtaa ylärajan poistaminen. Ed. Huotari oli äsken sitä mieltä, että se johtaa Suomenmaan perikatoon alta aikayksikön. Ed. Puisto oli myöskin sitä mieltä, että kokoomus haluaa pelkästään maksattaa kotitaloustyönsä muilla veronmaksajilla unohtaen täysin, että nykyisin kotitalousvähennyksessä voi työnantaja vähentää 10 prosenttia palkasta kotitalousvähennyksen piirissä sekä näitä sosiaalikuluja niin, että yhteensä 1 150 euroa saa vähentää. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hypoteettisesti kotitaloustyöntekijän palkka on 10 euroa, niin 9 euroa jokaisesta tästä 10 euron tuntipalkasta jää kotitalouden omaan piikkiin ja sen 2,5—3 euroa, mitä sosiaalikulut maksavat, ja sen 1 euron, 10 prosenttia tästä palkasta, maksaa yhteiskunta. Eli yhä edelleen vähintään kaksi kolmasosaa tästä kotitaloustyöntekijän palkasta on tämän kotitalouden itse maksettava.

Voidaan sitten puhua siitä, onko se pois makkarana leivän päältä vai onko se rouvan turkkirahoista pois. Joka tapauksessa sillä on tarjottu työtä. Yksityinen ihminen on tarjonnut työtä tällä rahalla, ja se on pois siitä rahasta, millä hän ostaa autoa, millä ostaa makkaraa leivän päälle, korkokenkiä alleen tai mitä hyvänsä, eli on tarjottu työtä. Me puhumme siitä, kuinka paljon tätä täytyy rajoittaa. Me tarjoamme perheelle mahdollisuuden työllistää niin paljon kuin heillä on varaa, ja jossain se raja tulee vastaan; ei kenelläkään ole rajattomiin mahdollisuutta maksaa 9:ää euroa tunnista vielä omasta pussistaan. (Ed. Puisto: Kyllä ed. Kuosmasella on!) — Olkoon ed. Kuosmasella, mutta meillä muilla ei. — Se tarkoittaa käytännössä sitä, mitä ed. Risikko täällä aivan oikein sanoi: Kun jotkut voivat itse ostaa, se tarjoaa mahdollisuuden toisille ihmisille saada sitä palvelua kunnan varoin, sitä, mitä tällä hetkellä lapsiperheet eivät saa kunnissa, sitä kotitalousapua, jonka he kipeästi tarvitsisivat monissa tapauksissa. Olkoot kyseessä suuret lapsiperheet, väsyneet äidit, sairaat äidit, siihen ei kunnilla kerta kaikkiaan ole varaa, koska vaikka ed. Puisto kuinka puhuisi, niin kuntien varat eivät nykyisin ole kasvaneet siinä suhteessa kuin niiden velvollisuudet.

Me voimme puhua Turusta; Turussa ovat asiat hyvin, mutta mennäänpä Espooseen. Siellä on nimenomaan tämä yhteisöveronvähennys purrut niin lujasti, että nimenomaan joudutaan karsimaan perusopetuksesta, joudutaan karsimaan sairaanhoidosta. Ei tällaisessa kunnassa ole varaa tarjota sitä, mitä perheet tarvitsisivat vanhustenhuoltoon. Jos me lähdemme keskustelemaan siitä, kuuluuko mummon saada itse maksaa siitä, että joku käy luomassa lumet pois portilta, niin että hän saa haettua edes postinsa tai käveltyä kauppaan, niin joko hän palkkaa siihen pimeästi jonkun naapurinpojan, joka ilmeisesti on demareitten ja vasemmiston vaihtoehto tähän asiaan, tai me teemme kannattavaksi vaihtoehdoksi maksaa siitä verotkin. Me haluamme saada sen julkisen talouden piiriin niin, ettei harmaaseen talouteen tarvitse enää takertua. Me haluamme tehdä siitä helpon ja kannustavan työllistämisvaihtoehdon, jolloin mummo pystyisi asumaan omassa kodissa pitempään, siinä kodissa, johon ei välttämättä tule Lahden kaupungissa edes keskeisellä paikalla vesijohto, jolloin hänen täytyy toiselta puolelta katua hakea vettä.

Onko hänen vaihtoehtonsa muuttaa pois siitä kodista, jossa hän on asunut 70 vuotta, kaupungin laitokseen, vai voiko hän asua siinä ehkä itse maksaen jotain tästä hoidostaan? Tästä keskustelemme, niistä mahdollisuuksista, jotka ihmisellä itsellään on inhimillisesti ylläpitää omat mahdollisuudet kunniakkaasti selviytyä elämästään. Vai täytyykö muuttua sosiaalisektorin elätiksi ja tämä kokea ihmisen, joka on itsensä elättänyt sotavuosista lähtien ja sitä ennen itse? Täytyykö hänen ajatella, että nyt minä olen yhteiskunnan armoilla, minulla ei ole vaihtoehtoja? Miksi tällaiseen talouteen täytyy meitä viedä, kun me haluaisimme pelkästään, että ihminen voi saada vaihtoehtoja? Se ei ole keneltäkään pois, se on kaikille lisää.

Toinen varapuhemies:

Etenemme pyydetyssä puheenvuorojärjestyksessä, ja tietysti keskustelun lopussa käydään sitten vastauspuheenvuorokeskustelua rivakkaan tahtiin.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Joitakin huomioita tähän keskusteluun, joka tuntuu lainehtivan kovin kiihkeänä, ensiksikin ed. Huotarin puheenvuoroon.

On aika mielenkiintoista, miten täällä vaaditaan kokoomukselta varjobudjettia. Minun mielestäni on aivan järkevä vaihtoehto se, että meidän varjobudjettimme tulee koostumaan näistä eri aloitteista ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön jätettävästä vastalauseesta. Siinä on se meidän varjobudjettimme. (Ed. Pulliainen: Koko ajan pitää jännittää, mitä teiltä tulee!) — Pitäähän elämässä olla vähän jännitystäkin, ed. Pulliainen, muuten täällä olisi kovin tylsää.

On ihmetelty myös sitä ed. Huotarin suulla, miten on, kun kokoomuksestakin tulee populisti. Ymmärsin hänen puheestaan, että ed. Huotari pitää kaikkia muita puolueita populistisina puolueina ja on nyt kovin huolissaan, kun kokoomuskin liittyy joukkoon. Jos ei edes omaa puoluettaan arvosta, niin miten suuri yleisö, Suomen kansa, voi meitä arvostaa, tätä vähän ihmettelin hänen puheenvuorossaan. Toisaalta ihmettelin myös sitä, että täällä kovin hanakasti ollaan epäämässä kokoomukselta oikeus tehdä budjettialoitteita. Kyllä kai kokoomuksellakin puolueena on oikeus tehdä esityksiä siitä, miten meidän mielestämme yhteiskuntaa pitäisi kehittää, miten yhteiskunnan rakenteita muuttaa ja minkälaisia lisäyksiä ensi vuoden talousarvioon tehdä. Kyllä se on meidän jokaisen oikeus, jotka tässä talossa toimimme ja teemme työtä.

Se, että tänään käsittelemme budjettilakialoitteita, johtuu varmastikin eduskunnan työjärjestyksestä. Meillä on myös budjettialoitteita, jotka eivät vaadi lainsäädännöllisiä muutoksia ja joissa suunnataan lisää resursseja esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja koulutukseen yleensäkin eli sellaisille aloille, joilla uskomme olevan dynaamista ja positiivista vaikutusta suomalaisessa yhteiskunnassa ja vaikutusta työllisyyden kasvuun. Siis talousarvioaloitteet käsitellään eri kerralla kuin budjettilakialoitteet. Olisi luullut, että kokeneena kansanedustajana ed. Huotari tämän tietäisi.

Sitten täällä ed. Puiston logiikka tuntui olevan seuraavanlainen: Kun kotitalousvähennyksen ylärajaa korotetaan, se tarkoittaa, että kunnat vähentävät palvelujaan erityisesti vanhuksilta. Se on kyllä kovin lyhytnäköistä politiikkaa kunnilta, jos näin toimisivat liittyen kotitalousvähennyksen parantamiseen, (Ed. Puisto: Lausunnot on jo annettu!) koska jos vanhuksille ei tarjota tukipalveluja kotiin, sehän väistämättä tuo eteen laitospaikkojen lisätarpeen, ja näin ollen kunta maksaa entistä enemmän vanhustenhoidosta. Juuri tarjoamalla tukipalveluja vanhuksille kotiin edesautetaan sitä, että kunta pystyy vanhustenhoidossa ehkä säästämäänkin ja laatua parantamaan. Se, että kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan, tuskin aiheuttaa sitä, että kunnat joutuvat joistakin palveluista ehkä luopumaan.

Enemmän olisin ed. Puistona huolestunut siitä — eilen kävimme täällä lähetekeskustelun valtionosuuksien kustannusjaon tarkistuksesta — mitä aiheuttaa se pakkolaina, se yli 400 miljoonaa euroa, jota hallitus esittää eilen täällä käsitellyssä laissa siirrettäväksi tulevaisuuteen, eli se pakkolaina. Kunnat ovat käyttäneet tämän yli 400 miljoonaa euroa peruspalveluihin, joita on viime vuosien aikana kuntalaisille tarjottu vakaasti uskoen ja luottaen siihen, että hallituksen osuus tulee sitten hieman jälkijättöisesti, ei kuitenkaan niin jälkijättöisesti kuin tämä hallitus esittää ja vieläpä esittää niin, että seuraavan hallituksen kehyksiin pannaan siitä aika roima osuus. Tämä yli 400 miljoonaa euroa, ed. Puisto, voi aiheuttaa sen, että kunnat joutuvat ensi vuonna ja tulevina vuosina esimerkiksi niitä palvelujaan karsimaan vanhuksilta, ei se, että kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan.

Sitten haluaisin vielä yhden näkökulman, arvoisa puhemies, tuoda tähän keskusteluun. Kun tästä ylärajan korottamisesta on tullut kovastikin kritiikkiä, tuossa laskeskelin, että periaatteessa nyt, kun kotitalousvähennys sinällään paranee, kun omille vanhemmilleen voi ostaa palveluja ja auttaa heidän kotona jaksamistaan, kahden hengen talous nykyisillä hinnoilla ehkä 100—150 tuntia pystyy tätä hoivapalvelua ostamaan, josta saa täyden vähennyksen, joka on 2 300 euroa kahdelta hengeltä. Jos ajatellaan, että vaikka 150 tuntia tätä palvelua pystyy yritykseltä ostamaan, niin kun sen jakaa kahdelletoista kuukaudelle, niin ei siinä kovin paljon tukipalveluja omille vanhemmilleen pysty antamaan.

Kyllä minä näen tämän ylärajan korottamisen juuri kädenojennuksena siihen, että ne henkilöt ja ne perheet, jotka voivat tietysti ja ennen kaikkea kokevat tarpeellisena auttaa kotona olevia vanhempiaan, auttaa heitä kotona jaksamisessaan ja ostavat heille näitä hoivapalveluja, pystyisivät paremmin ja enemmän niitä tarjoamaan. Jos vanhus mielellään haluaisi asua kotona ja jos kunta ei pysty niitä palveluja antamaan, niin ei sillä kymmenellä tunnilla kuukaudessa kotona asumista paljon helpoteta. Kyllä selvästi pitäisi sen palvelun olla määrällisesti suurempaa. (Ed. Puisto: Kunnan taholta!) — Kunta parhaansa mukaan myös auttaa, mutta tällä hetkellä on olemassa myös paljon vanhuksia, jotka eivät kunnalta tätä palvelua saa. — Niin kuin äsken juuri ed. Puisto totesi, suuri syy ehkä tulevaisuudessa palvelun puuttumiseen on se, että valtio ei maksa kunnille näitä valtionosuuksia, joihin se on lain mukaan aikaisemmin sitoutunut. (Ed. Puisto: Entinen ministeri tietää, että valtionosuudet ovat kasvaneet!) Tämä aiheuttaa sen palvelun heikkenemisen, ei se, että tätä ylärajaa nostetaan, arvoisa ed. Puisto.

Jaana Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä on tärkeätä keskustelua, koska kotitalousvähennys on ainakin omasta mielestäni yksi merkittävimpiä tällaisia uusia asioita, joka työllistää tulevaisuudessa aidosti, niin kuin me tiedämme, ja luo sellaisia työpaikkoja, jotka eivät ehkä vielä tässä yhteiskuntakehityksen vaiheessa jollakin muulla tavalla syntyisikään. Tämä on erittäin arvokas asia, ja tämä keskustelu varmasti vie tätä kotitalousvähennyskehitystä omalla tavallaan eteenpäin.

Kun ed. Hemming hyvin tunteisiin vetoavasti puhui muun muassa Lahden 70-vuotiaasta, näin ymmärsin, iäkkäästä henkilöstä, niin tietysti tällä kohti voi sanoa, että kotitalousvähennys voisi tarkoittaa sitä, että 10—20 vuotta toinen henkilö kantaa sitä vettä. Mutta meillä on myöskin kunnan puolella muita järjestelyjä, elikkä myöskin voidaan asunnon muutostöitä kustantaa, auttaa, vetää se vesijohto. Elikkä ei tämä kotitalousvähennys kaikkea kuitenkaan ratkaise ja on muitakin vaihtoehtoja.

Asiakkaan näkökulmasta mielestäni on erittäin tärkeää, että sekä kunnalliset palvelut petraavat että kotitalousvähennys kehittyy — sitä kehitetään ja kehitetään varmasti tämänkin hyvän hallituksen esityksen jälkeen, joka nyt on eduskunnassa — niin, että asiakkaalla on vaihtoehtoja. Se on kai varmasti meidän yhteinen tärkeä tavoitteemme, että on mistä valita, että ei ole yhden oljenkorren varassa. Varsinkin tilanteessa, jossa asiakas toteaa, että ei pidä siitä kunnallisesta palvelutuottajasta tai asenne ei ole hyvä, on se toinenkin vaihtoehto. Nämä ovat aika onnettomia tilanteita. Jos yksi henkilö vain on tarjolla ja sitten tilanteet ajautuvat siihen, että esimerkiksi vanhus ei luota tai ei halua tätä palvelua kunnalliselta puolelta, niin on se toinenkin vaihtoehto olemassa.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Käytän puheoikeutta täältä korokkeelta, kun en saanut vastauspuheenvuoroja, mutta se on ihan hyvä, että tämä kulkee listan mukaan ja voi kerätä näitä asioita, mutta se vaatii enemmän aikaa.

Ensinnäkin haluan vielä kertaalleen, jotta pöytäkirjoihin tulee oikeat merkinnät, kertoa sen, että kyse ei ole minkään palvelumuodon ja tukimuodon heikentämisestä hallituksen esityksessä, vaan parantamisesta. Hallitus parantaa esityksellään ensi vuonna kotitalousvähennyksen lainsäädäntöä ja mahdollistaa myös niin sanotun etäpalvelujen oston. Olen tuonut esiin sen, että Kuntaliitostakin muistaakseni — mutta ainakin oli eri kuntien lausuntoja tiedotusvälineissä — mainittiin, että tämä tekee mahdolliseksi kunnalle tarjota vähemmän palveluja, kun omaiset ostavat. Tämä on todellinen vaara. Ei voi olla niin, että kuntien lakisääteisen velvoitteen osa omaisista korvaa ostamalla palveluja ja loput jäävät ilman.

Sitten en oikein pysynyt mukana, mutta meillä on arvomaailma niin kaukana toisistamme ilmeisesti ed. Hemmingin kanssa, siinä lähes satukirjanomaisessa kuvauksessa köyhästä mummusta. Ed. Hemming, köyhä mummu ei maksa myöskään veroa. Hän ei voi vähentää sitä mistään, ei edes kunnallisesta verosta, jota olemme korjanneet tässä pari vuotta sitten niin, että vähävaraisimmat, jotka eivät maksa valtionveroa, voivat vähentää kunnanverosta. Mutta kannattaa paneutua sen köyhän mummun todellisuuteen, mistä oikeasti on kysymys.

Kun ei ole, kuten olen todennut, olemassa mitään joulupukin säkkiä, totta kai tämä on pois valtion verotuloista. Valtiolle tarvitaan näitä lainattavia varoja kunnilta. Jotta nopeammin kunnat saavat omansa pois, niin pitää harkita ja valvoa, että valtio saa riittävästi verotuloja.

Sitten työllisyys. Totta kai palvelualalla tulee olemaan jatkossakin paljon työpaikkoja ja sinne tulee palkata henkilökuntaa, mutta sen palkkauksen ei tarvitse tapahtua pelkästään yksityisten palvelufirmojen kautta. Ensisijaisesti kuntien tulee valtionosuutensa käyttää peruspalvelujen toteuttamiseen ja palkata henkilökuntaa, palkata peruspalvelujen toteuttamiseen. Tämä on arvokysymys. Tämä on se ero, joka on kokoomuksen ja sosialidemokraattien välillä: miten palvelut tuotetaan. Palvelujen tarpeesta olemme samaa mieltä ja palvelualan työllistämisen tarpeista ja työpaikkojen ja työssäjaksamisen tukemisesta.

Sitten, puhemies, täällä on keskusteltu laajasti myös siitä, että talousarvioaloitteet tietysti käsitellään erikseen ja ne on käsitelty jo budjetin lähetekeskustelussa ja valiokunnissa ja nyt on kysymys budjettilaeista. En aio tänään enää puuttua muihin. Hämmästelen tätä kokoomuksen huutokauppalinjaa. On helppo varmasti käyttää puheenvuoroja siitä, miten lapsilisät tulisi sitoa indeksiin. Valitettavasti en voi jäädä kuuntelemaan. Se on varmasti mielenkiintoinen esitys. On useaan kertaan arvioitu tilannetta sekä lapsilisien että kansaneläkkeen huutokaupan osalta. Niiden korotus on tarpeellinen ihan varmasti — me olemme samaa mieltä siitä — mutta kun täällä ovat kokoomuslaiset usein esittäneet ministeri Hyssälän ja muiden vaaliesitteitä, paljonko hän on luvannut, nyt voi sanoa niin, että kokoomuksen vaaliohjelmassa ei luvattu euroakaan, ei lapsille eikä eläkeläisille, ei euroakaan, elikkä se on todellisuus, mutta nyt olette lähteneet tälle huutokauppalinjalle. Toivon, kuten muutkin, vastuullisuutta, ja, ed. Hemming, eduskuntatyö myös oppositiossa edellyttää talouden tasapainon huomioimista. Tämä ei ole mitään kylä- ja ojapolitiikkaa.

Jan Vapaavuori /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustajien Huotari ja Puisto innoittamana minäkin päätin tulla tänne muutaman sanan sanomaan.

Ensinnäkin haluaisin todeta, että kotitalousvähennys on huiman hieno asia. Se on yksi hienoimmista asioista, mitä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään on viimeisten kymmenen vuoden aikana tuotu. Kyllä minä olen kokoomuslaisena hyvin ylpeä puolueestani, joka tämän ajoi väkisin läpi sinipunan aikana, jolloin ainakin osasta vasemmistoa tähän kohdistui kovin suurta ideologista ja asenteellista vastustusta, ja kovin ylpeä siitä, että kokeiluvaiheen jälkeen valittiin parempi malli, se vakinaistettiin ja sitä on aikaa myöten parannettu, ja ylpeä edelleen siitä, että me edelleen pyrimme parantamaan sitä, koska se on niin huiman hieno asia.

Täällä ed. Huotari käytti sanaa "populismi" tämän lakialoitteen yhteydessä. Minun mielestäni on hieman outoa käyttää sanaa "populismi" sellaisen järjestelmän yhteydessä, joka kiistatta on luonut tähän maahan tuhansia työpaikkoja. On hieman outoa käyttää sanaa "populismi" sellaisen järjestelmän yhteydessä, joka kiistatta kitkee harmaata taloutta. On hieman hankalaa käyttää sanaa "populismi" semmoisen järjestelmän yhteydessä, joka oikeasti auttaa ihmisiä arjen työpaineissa, työssäjaksamisessa ja vanhusten itsenäisessä kotona selviämisessä.

Ed. Huotari käytti täällä ilmaisua "kaikkea ei voi saada", ja tässä hän osui itse asiassa ihan naulan kantaan, vaikka ei välttämättä sitä oivaltanutkaan. Kaikkea tässä yhteiskunnassa ei varmastikaan voi saada ja sen takia pitää priorisoida. Olen ymmärtänyt, että tämä punamultahallitus on priorisoinut siten, että tärkeintä on luoda tähän maahan 100 000 uutta työpaikkaa. Kun kaikkea ei voi saada, pitää tehdä valintoja, ja tärkein valinta on luoda tähän maahan uusia työpaikkoja. Kun tosiasia on se, että tässä yhteiskunnassa kiistattomasti ja yleisesti tunnustetaan, että tämä järjestelmä on luonut uusia työpaikkoja, ja kun tilanne on se, että taistelevasta työväenliikkeestäkin suurin osa ja ainakin valistunein osa myöntää, että tämä on oikeasti luonut uusia työpaikkoja, ed. Huotaria myöten, ja kun kaikkea ei voi saada, niin silloin pitää panostaa semmoisiin asioihin, jotka oikeasti vaikuttavat työllisyyteen.

Ed. Huotari totesi täällä hetki sitten, että tämä on kohtuullisen hyvä työllistäjä, ja hieman myöhemmin hän sanoi, että tämä on hyväksytty järjestelmä tai sallittua tiettyyn rajaan asti. Kyllä tilanne on se, että jos näissä työttömyydentappotalkoissa hyväksytään vain tiettyjä asioita tiettyyn rajaan asti, jolloin tulee vasemmiston ideologinen kipukynnys vastaan, niin on ihan selvää, että tämä punamultahallitus ei tule luomaan niitä työpaikkoja.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänä päivänä on keskusteltu aika paljon ja tuntuu, että aika lailla puurot ja vellit ovat menneet sekaisin, ja siitä syystä vielä innostuin tulemaan tänne puhujakorokkeellekin. Tietysti aina täällä salissa, kun keskustellaan, jotenkin tuntuu, että ollaan niin elämästä vieraantuneita, että käytetään vain erilaisia populistisia puheenvuoroja, että "musta tuntuu siltä" jne.

Otan tähän omaan puheenvuorooni nyt tämän päivän maakuntalehdestä nimeltä Pohjalainen artikkelin, jonka otsikko on: "Yhä useammassa vaasalaisessa kodissa käy palkattu siivooja." Luenpa täältä nyt ihan sieltä todellisesta elämästä, ettei päästä vieraantumaan:

"Siivoojan käyttäminen on yleistynyt Vaasan seudulla parin viime vuoden aikana ja alueelle on perustettu uusia kotisiivousta ja -palveluja tarjoavia yrityksiä. Laihialainen kotisiivousta tarjoavan HSM toimialapalvelun yrittäjä Hellevi Santanen sanoo, että siivoojaa käyttävät kaikenlaiset kotitaloudet: ’Asiakkaina on paljon lapsiperheitä, mutta myös kahden aikuisen talouksia sekä yrittäjiä. Suurin syy siivoojan palkkaamiseen on aikuisten kiire ja töiden paljous. Useat asiakkaistamme ovat töissä käyviä ihmisiä.’

Pari vuotta toiminut HSM toimialapalvelu työllistää Santasen lisäksi neljä työntekijää ja tarkoituksena on palkata viides lähiaikoina.

’Aluksi tein kuukauden töitä yksin, mutta sen jälkeen piti ottaa ensimmäinen työntekijä. - - Mutta kyllä idea on leviämässä Seinäjoellakin.’"

Silloin tarvitaan lisää työntekijöitä. Toinen, vaasalainen yrittäjä on pyörittänyt vuoden verran neljä siivoojaa työllistävää yritystä. Myös tämä yritys on lisäämässä työntekijöitään viidennellä. Nämä molemmat yrittäjät arvelevat, että siivouspalvelua käyttävien määrä kasvaa jatkossa, sillä tämän vuoden alussa kotitaloustyöstä saatava verovähennys nousi 60 prosenttiin.

"Ja ehkä jo vuodenvaihteessa verovähennyksen piiriin hyväksytään myös lasten vanhemmilleen ostama kotitalousapu", nämä yrittäjät toteavat hyvillään. "Ainakin täällä Vaasassa iäkkäämmät ihmiset ovat soitelleet tänä syksynä valtavasti ja kyselleet minkälaista apua meiltä on saatavissa."

Mielestäni tämä artikkeli todistaa sen, mistä tässä on kysymys, ja eräällä lailla antaa oikeutuksen tälle lakialoitteelle.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnä haluan kiittää ed. Risikkoa hyvin jalat maassa olevasta puheenvuorosta. Täällä on ollut todella vähän liian tunteikkaitakin puheenvuoroja välillä. Se, mikä on kuitenkin ollut positiivista, on, että on myös keskusteltu täällä arvoista ja siitä, minkälaista yhteiskuntaa halutaan. Yhteiskunta, jollaisen minä haluaisin, olisi sellainen, että jos todella on se köyhä mummo, jolla ei ole ketään sukulaistakaan, joka voisi näitä palveluja rahan kanssa hoitaa, eikä ketään sellaista auttamaan, niin todella se naapurin vetreä poika, oli hän sitten niin kuin esimerkissä demari tai vasemmistoliittolainen, tuntisi sen verran paljon yhteisvastuuta tai yhteisöllisyyttä, että olisi valmis auttamaan aina silloin tällöin lumen korjuussa, ja mikäli on sellaisesta asiasta kysymys, että se todella estäisi kotona asumisen, silloin se olisi tietenkin kunnan asia hoitaa. Tämä on se järjestys. Ei pidä nyt sekoittaa sitä, että jos ei ole valmis heti priorisoimaan tähän vähennykseen käytettävien rahojen määrää, niin olisi sitä mieltä, että vähennys sinänsä ja kotona tehtävä työ olisi vähemmän tärkeää. Esimerkiksi omassa puheenvuorossani kerroin siitä, miten hienona pidän tätä kotitalousvähennystä, ja haluan omasta puolestani sitä markkinoida.

Marjo Matikainen-Kallström  /kok:

Herra puhemies! Ed. Puisto täällä rökitti kokoomusta hulvattomalla jakopolitiikalla. Jos sosialidemokraatit katsovat, että työpaikkojen luominen on hulvatonta jakopolitiikkaa, en yhtään ihmettele, etteivät sosialidemokraatit saa hallitusohjelman 100 000 työpaikan tavoitetta täytettyä.

Ed. Puisto kertoi myös, minkälaisen vajeen kotitalousvähennyksen ylärajan nosto kokoomuksen esittämällä tavalla toisi ensi vuoden budjettiin. Ed. Puisto taisi unohtaa, mitä työllistetyt ihmiset tuovat taas valtion budjettiin. Ed. Puisto — te ette ole nyt tällä kertaa salissa, mutta ilmeisesti kuulette tämän puheen jostain muualta — meitä on monia, jotka haluaisivat tukea tai ostaa ed. Puiston esittämälle köyhälle mummolle palveluja, jos siihen tehdään todellinen mahdollisuus. Eli kokoomuksen aloitteen mukainen ylärajan nosto on aivan välttämätön.

Ed. Puisto peräänkuulutti myös kuntia käyttämään kaikki saamansa valtionapu. Espoolle valtionavut ovat miinusmerkkiset, eli Espoon veronmaksajien rahoja viedään 70 miljoonaa euroa, joten käytäpä siinä sitten kaikki valtionapu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Puisto on poistunut, mutta haluaisin myöskin korjata hänen puhettaan, koska ensimmäisessä puheessaan hän aivan selvästi sanoi, että varakkaita ihmisiä pitäisi estää käyttämästä omia varojaan itsensä hoitamiseen. En ymmärrä sitä logiikkaa, koska siitä ei todellakaan ole mitään muuta haittaa kuin se, että perijät todennäköisesti saavat pienemmän perinnön. Meillä on niin paljon rahareikiä tässä sairaanhoidossa, esimerkiksi tehohoito ja elimensiirrot jne., että kyllä ne rahat ihan varmasti, kaikki, mitä kunnille myönnetään ja kunnat keräävät, tulevat käytettyä.

Toisessa puheenvuorossa hän sanoi, että kotitalousvähennys on poissa valtion verotuloista, mutta ed. Perhohan korjasi sen sillä tavalla, että siitä tulee myös suuria tuloja valtiolle, koska työttömyys vähenee ja myöskin nämä työllistetyt ihmiset maksavat veroa. Ed. Maija Perho sanoi, että säästö voi olla jopa 700 miljoonaa euroa vuodessa, eli ei tästä voi olla niitä negatiivisia seurauksia, mitä ed. Puisto maalailee.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minusta ed. Asko-Seljavaara sanoi juuri kaiken olennaisen, että tätä etuutta parantamalla, korjaamalla ja muuttamalla saadaan enemmän hyötyä kuin menetetään. Minun mielestäni kaikki sellainen yhteiskunnallinen toiminta, missä työllisyys paranee, toimeliaisuus paranee ja myöskin sitä kautta palvelut paranevat, on kannatettavaa toimintaa.

Yksi näkökohta vielä tähän kotitalousvähennykseen on siltä osin, että meidän täytyy muistaa, että kaikki kotitaloudessa tehtävä työ ei ole vähennyskelpoista nykyisenkään lain mukaisesti. Nimittäin laissa sanotaan, että 60 prosenttia siitä työstä, mikä on vähennyksen piirissä, on vähennyskelpoista. Nykyiseenkin lakiin sisältyy jo 40 prosentin omavastuu, siis nykyisessäkin laissa on jo tällä hetkellä 40 prosentin omavastuu. Vain 60 prosenttia työhön kohdistuvista kustannuksista voidaan verotuksessa vähentää. Tältäkin osin vähennyksen omavastuun alentaminen 100 eurosta 50 euroon on hyvin pienimuotoinen ele oikeaan suuntaan.

Toivoisinkin, että jatkossa, kun tätä järjestelmää vielä kehitetään, kiinnitettäisiin huomiota siihen, että näistä työstä koituvista kustannuksista voitaisiin ottaa vähentävänä tekijänä huomioon enemmän kuin 60 prosenttia.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Säntäsin tänne työhuoneestani kuultuani kollega Vapaavuoren populismin määrittelyä, josta paistoi läpi tietämättömyys. Itse olen tehnyt populismista graduni. Populismihan puolustaa kansaa ja kansanomaisuutta, äitiyttä, vanhoja perinteisiä arvoja, juuri sitä, mitä tämä lakiesitys edustaa parhaimmillaan.

Tämä on hyvä esitys, ja ed. Hemmingin täydennykset ovat aivan hyviä ja tietysti hänen persoonallisella tavallaan korostamiaan. Mutta siitä on nimenomaan kysymys, että kotiäitien työ on nyt tavallaan yhteiskunnan toimesta tullut hyväksytyksi ja voidaan jopa subventoida sitä, minkä ennen perheenäiti teki, nyt voidaan joku palkata sitä tekemään. Se on kunniallista työtä suomalaisten perheiden eteen. Se on arvokasta työtä. Se on populistista työtä, koska populismi puolustaa kansaa ja kaikkia näitä hyviä perhearvoja, joista nyt on kysymys.

Seppo  Särkiniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää periaatteellista keskustelua. Yhteen pieneen seikkaan haluaisin puuttua.

Minun mielestäni kysymys siitä, kuka palvelut käytännössä tuottaa, ei ole oikeisto—vasemmisto-akselilla aivan naulan kantaan tai kymppiin osuva kysymys. Sen sijaan se, käytetäänkö ylipäänsä verotuloja palveluiden turvaamiseen pienituloisille, on. Jos voidaan löytää malli, joka mahdollistaa sen, että verovaroja säästyy, ihmiset saavat palvelut, päästään julkisen palvelutuotannon tehostamiseen ja voidaan ottaa huomioon sekin, että ne ihmiset, joilla on rahaa ja varallisuutta, voivat osallistua siihen itse, minusta se tie pitää valita, sillä ikääntymisen ja globalisaation ollessa tosiasioita, niin kuin ne ovat, me emme selviä tästä muutoin.

Keskustelu päättyy.