Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunta ja eduskunta ovat saaneet käsiteltäväkseen hyvin nopeassa aikataulussa ilmailu- ja lentoliikenteeseen liittyvän ongelmatiikan, joka liittyy sotariskivahinkojen korvaamiseen tai sen riskin ikään kuin hallintaan saamiseen johtuen niistä ongelmista, jotka tuo surullinen tapahtuma USA:ssa osaltaan oli käynnistämässä.

Tämä on johtanut siihen, että kolmansille osapuolille niin sanotussa sotariskitilanteessa — sota, terrorismi tai kaappaus — aiheutuvien vahinkojen kattamista koskevien lentoyhtiöiden vakuutusten irtisanominen on johtamassa todelliseen uhkaan siitä, että lentoliikenne saattaisi pysähtyä. Tässä mielessä on jouduttu tekemään nopeita ratkaisuja niin meillä kuin myöskin muissa EU-maissa siitä, että lentotoiminta, ilmailutoiminta, voisi jatkua.

Näin ollen meillä on nyt käsittelyssä pikavauhdilla hallituksen esitys 126, jossa esitetään valtuuksia siihen, että Suomessa myönnettäisiin noin 1 miljardin dollarin vakuus taikka takuu tämmöiseen tilanteeseen, jotta toiminta tosiaan pääsisi sujuvasti jatkumaan. Tämä todella on seurausta siitä, että vakuutusten irtisanominen tapahtui, ja näin ollen on tullut kansallisvaltioiden harteille kantaa omalta osaltaan vastuuta tästäkin kysymyksestä.

Meillä hallituksen esityksessä on lähdetty siitä, että taataan valtuus yhdeksi kuukaudeksi tähän asiaan, ja sitä tänään sekä verojaostossa että valiokunnassa käytiin aika kattavasti läpi. Päädyttiin siihen, että tätä hanketta ja asiaa voidaan viedä eteenpäin hallituksen esittämällä tavalla. Muutamiin asioihin siellä halusimme kiinnittää huomiota ja niistä seuraavassa.

Kun todettiin, että kysymys on sen laatuinen, missä haetaan tavallaan kuukausittain ratkaisua, valiokunta ja jaosto päätyivät siihen, että tulisi kuitenkin löytää kestävämpi ratkaisu, niin että tietty määräaika, tietty perälauta, voitaisiin asettaa kuitenkin niin, että se ei ole ristiriidassa EU:n näkemysten kanssa. Tulemme ehdottamaan, että järjestely olisi voimassa 31.3.2002 saakka. Tämä siksi, että sekä kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä ja -neuvotteluissa että myöskin meillä voitaisiin tätä asiaa edistää ja pyrkiä löytämään siihen mahdollisimman juohea ratkaisu.

Hallituksen esityksen mukaan valtiot voivat periä tästä takuustaan riskejä vastaavan maksun, mutta maksu voidaan lyhyellä aikavälillä myöskin jättää perimättä. Esityksessä hallitus ei ole ehdottanut maksun perimistä, ja asiantuntijakuulemisessa sekä jaoston että valiokunnan keskusteluissa päädyimme toteamaan, että valtiontakuun antaminen on selkeästi valtion tukea, ja siksi valiokunta pitää perusteltuna sitä, että hallitus selvittää muun muassa lakitekniset mahdollisuudet mahdollisen maksun perimiseen sekä myöskin takautumisoikeuteen liittyvät kysymykset. Tässä yhteydessä on hyvä seurata myöskin sitä, millä tavalla ratkaisu esimerkiksi muissa Pohjoismaissa edistyy ja millaiseen ratkaisuun siellä päädytään.

Edelleen valiokunta oli sitä mieltä, että meidän tulee varsin säännöllisesti saada asiasta informaatiota, ja todellakin lähdimme siitä, että valtioneuvoston tulee informoida valtiovarainvaliokuntaa tilanteen kehittymisestä. Edelleen edellytämme tai toivomme sitä, että valtioneuvosto toimittaa valiokunnalle selvityksen siitä, mitkä Suomessa toimivat lentoyhtiöt kuuluvat tämän järjestelyn piiriin.

Arvoisa puhemies! Teimme hallituksen esitykseen toisen momentin, jossa todetaan aikaisemmin mainitsemani asia, että vaikka valtuus myönnetään ikään kuin kuukausittain, lopullinen määräaika valtioneuvostolle olisi voimassa 31. päivään maaliskuuta 2002 saakka. Totesimme myöskin, että Suomen kaltaisessa maassa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta lentoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen ja sen kilpailutilanteen seuraaminen on äärimmäisen keskeinen ja tärkeä asia.

Kun vielä tiedetään se, että eräät EU-maat, muun muassa Saksa, Hollanti ja ymmärtääkseni myöskin Belgia, ovat omalta osaltaan lähteneet siitä, että niiden ilmatilaan ei päästetä sellaisia ilma-aluksia, joiden vakuutusturvaa ei ole järjestetty sen mukaisella tavalla, mihin tässä esityksessä on ratkaisua haettu, on tätäkin taustaa vasten tärkeää, että suomalaisen yhteiskunnan tämä toimintaedellytys jatkossa on turvattu.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on valmisteltu hyvin nopeasti, ja myöskin eduskunta on joutunut käsittelemään sen kohtuuttomankin nopealla aikataululla. Tämä liittyy niihin hirvittäviin tapahtumiin, mitä maailmalla tapahtui, ja tässä asiassa on myöskin hirvittävistä summista teoreettisesti kysymys.

On paikallaan muutamin sanoin asiaa käsitellä. Todellakin, tarkkaa selvyyttä ei valiokunnalle tullut siitä, mitä kaikkia suomalaisia lentoyhtiöitä tämä koskee. On selvää, että niitä on mahdollisesti muitakin kuin Finnair ja Air Botnia, näitä pienempiä yhtiöitä, jotka liikennöivät kansainvälisesti ja Suomessakin. Näin ollen tämä selvitys on tietenkin välttämätöntä saada.

Hallituksen esityksessä ei ole otettu kantaa todellakaan siihen, kuinka kauan ehdotettu järjestely olisi voimassa. Näin ollen, kun tämä on tainnut unohtua esityksestä, niin on ollut välttämätöntä, että valiokunta on laittanut tähän perälaudan: puolen vuoden ajan. Toki valiokunta edelleen mielestäni aivan oikein edellyttää, että eduskunnalle ja asianomaiselle valiokunnalle saadaan informaatiota, miten valtioneuvoston päätös valtuutuksen sisällä rakentuu. Totta kai pitää lähteä siitä, että valtuutus on mahdollisimman pieni, suppea alaltaan. Jos tähän maailmalta löytyy malleja, joita voidaan käyttää, niin niitä ehdottomasti sitten on syytä käyttää.

Hallitus ei ole ehdottanut maksun perimistä tässä vaiheessa suoraan. Kysymys on kuitenkin kiistatta valtion tuesta, niin kuin muutkin eurooppalaiset ja maailman valtiot näitä järjestelyjä tekevät. Ilmeisesti on niin, ettei ole oikeastaan tällaisista järjestelyistä lakiteknistä perustaakaan määrätä maksua. Näin ollen mietinnössä on aivan oikein edellytetty, että tällainen lakitekninen valmius tulee ja että tarkkaan seurataan, mitä tapahtuu esimerkiksi Pohjoismaissa ja EU-tasolla näitten maksukysymysten osalta.

Edelleen on syytä tässäkin määritellä, mikä on kotimainen lentoyhtiö. Tiedämme, että se on sellainen, jossa omistusoikeus on yli puolet äänivallasta, mutta toisaalta myöskin on lentoyhtiöitä, joiden toimialue on Suomi, silloin kun on kysymys EU:n alueella olevasta lentoyhtiöstä. Voisihan teoriassa käydä niin, että lentoyhtiöllä menisi todella huonosti ja konkurssijärjestelyssä meille tulisi jokin iso lentoyhtiö Suomeen. Tätä varten mielestäni järjestelyn pitää lähteä siitä, että se koskee niitä yhtiöitä, jotka tällä hetkellä ovat olemassa suomalaisina lentoyhtiöinä. Tästä olisi hyvä kuulla ministerin täsmennys.

Arvoisa puhemies! Todella, jos tällainen hirvittävä tilanne lähtee joskus eskaloitumaan, niin siinä tilanteessa tietysti on toimittava niin, että kaikki lentoliikenne välittömästi pysäytetään ja siten vahingot jäävät mahdollisimman vähiin. Toivon, että tilanne huomioidaan myöskin valtioneuvoston päätöksessä, tämä teoreettinen tilanne, mikä on mahdollista syntyä.

Sinällään eduskunnan on syytä tämä lakiesitys hyväksyä ja omalta osaltaan olla turvaamassa lentoliikenteen sujumista. Tämäkin on iso kansainvälinen yhteistyökysymys, ja toivon, että hallitus nyt yhteistyössä muiden maiden ja yhtiöiden kanssa etsii sellaista pysyvää järjestelyä näihin vakuusasioihin, että tässä ei tarvittaisi tällaisia valtion järjestelyjä. Sellainen täytyy olla järjestettävissä, koska yhtiöitä on olemassa ja vakuutusbisnestä tehdään. Kansainvälisessä yhteistyössä pitäisi löytää jokin erityisjärjestely, jotta tämäntapaisesta järjestelystä päästään mahdollisimman nopeasti eroon.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on tilanteen johdosta valmisteltu nopealla aikataululla, ja se tietenkin näkyy myös sisällössä. Samoin käsittely tilanteesta johtuen tapahtuu verrattain nopealla aikataululla.

Verojaoston puheenjohtaja esitteli verrattain yksityiskohtaisestikin mietinnön perusteita. Eilisessä lähetekeskustelussa keskeisimmiksi asioiksi oikeastaan nousivat suomalainen lentoyhtiö -käsite, eli mitä yhtiöitä mahdollisesti annettava vakuus voi koskea, samoin vakuudesta mahdollisesti perittävä maksu ja toisaalta valtuuksille myönnettävä määräaika. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä selvisivät monet näistä kysymyksistä, jotka eilen olivat vielä auki.

Asiantuntijakuulemisen mukaan suomalainen lentoyhtiö -käsite pitää sisällään kaikki ne yhtiöt, joille on toimilupa myönnetty Suomessa, elikkä käytännössä riippumatta omistuksesta, missä yhtiöiden omistus on, pelkkä toimilupa tekee jo suomalaisen yhtiön. Yhtiöiden lukumääräkään ei vielä ole täsmällisesti tiedossa tai ei ollut tuossa vaiheessa. Sen vuoksi mietinnössä on asetettu velvollisuus tavallaan siitä, että siitä toimitetaan selvitys.

Asiantuntijakuulemisen yhteydessä selvisi myös se, että kun kysymys on vakuudesta, nykyinen maksuperustelaki ei anna mahdollisuuksia ilmeisestikään maksujen perimisiin. Sen vuoksi mietintöön on sisällytetty sitä koskeva selvitysmaininta. Jos vakuuksia joudutaan myöntämään useita kertoja pitemmäksi ajaksi, vaikkakin valtuus sinänsä on kaiken kaikkiaan määräaikainen, siitä huolimatta useilla yhtiöillä vakuutusmaksut jäävät pienemmiksi kuin ne muussa tapauksessa olisivat. Sen vuoksi minusta jatkossa on selvitettävä maksun perintä ja pidettävä myös tavoitteena sitä, että maksua peritään valtiolle tuosta vakuudesta.

Kun eilisessä keskustelussa jo ilmeni se, että ilmeisesti määräaika, takaraja, on jäänyt epähuomiossa asettamatta, mietinnössä se on sisällytetty esitykseen.

Kaiken kaikkiaan vastuut tietenkin ovat mittavat, mikäli vakuuksia joudutaan antamaan useille kymmenille lentoyhtiöille. Toivottavasti se jää kuitenkin teoreettiseksi eivätkä nämä vastuut sinänsä missään vaiheessa toteudu. Selvää on kuitenkin, että tuohon järjestelyyn on mentävä, mikäli lentoliikennettä aiotaan jatkaa ja se turvata, erityisesti siitä syystä, että ilmeisesti Saksa, Belgia, Hollanti ja Luxemburg ovat jo kieltäneet ilmatilansa käytön yhtiöiltä, joille vakuusjärjestelyä ei ole toteutettu.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän asian ripeä käsittely myöskin kertoo aikamoisesta joustavuudesta eduskunnan taholta, kun valtiovarainvaliokunta ja sen verojaosto pystyivät asian tuomaan tänne suureen saliin näin nopeasti. Se edellytti muun muassa yksimielistä päätöstä valiokunnassa siitä, että se eräällä tavalla erikseen lähettämättä käsiteltiin verojaostossa ja todettiin silti asianmukaisesti valmistelluksi. Siinä mielessä silloin, kun tarvitaan joustavuutta, joustavuutta myöskin löytyy.

Maailma on muuttunut, ja tämä iso asia tuli nopeasti. Tietenkin nopean käsittelyn jälkeen tulee vähän epävarmuutta siitä, minkälaisia seurauksia on. Sen takia on erittäin tärkeää, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota selvitystarpeisiin, vauhdittanut tätä, asettanut takarajan, ja sillä tavalla tämä tarvitsee tavallista paremman jatkoseurannan juuri sen takia, että valmistelu näin nopeasti jouduttiin tekemään.

Se, että puhutaan teoreettisesta vaihtoehdosta: toivottavasti se jää teoreettiseksi eikä mitään tapahdu. Mutta kun tiedämme maailman tilanteen kärjistymisen ja mahdollisten vastaiskujen hetken lähestyvän, voi olla, että tämä ei ikävä kyllä jää teoreettiseksi. Sen vuoksi kiireellä tämä on hyväksyttävä.

Tässähän on ilmatilan sulkeminen muutamien maiden osalta, mutta saamamme selvityksen mukaan koneet faktisesti olisivat joka tapauksessa jääneet kentälle sekä viranomaisten, lainsäädännön että liisaussopimusten ja muiden ehtojenkin takia ilman ilmatilojen sulkemisiakin.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa, joista ensimmäinen on se, että tämä esitys on luonteeltaan sellainen, että olisi toivottavaa, että ikään kuin sen vaatimista toimenpiteistä päästäisiin eroon mahdollisimman nopeasti. On varmasti tärkeää, että vaikka vakuus myönnetään, kaikki relevantit osapuolet sitten toimivat sen eteen, että vakuuksia alkaisi taas löytyä markkinoilta normaalien käytäntöjen mukaisesti. Jollain tavalla tämä ehkä kertoo mielenkiintoisella tavalla yritysmaailman ja kansallisvaltioiden suhteesta, että tässä vaiheessa ikään kuin valtioita sitten pyydetään apuun. Tähän mahdollisimman nopeaan ratkaisun löytymiseen normaalein keinoin liittyy se, että tällaiset vakuudet annetaan kuukaudeksi kerrallaan ja lisäksi on eduskunnan nyt lisäämä aikaraja niin, että ylipäätään tälle on kokonaisuudessaankin asetettu raja.

Sitten maksusta: Asiantuntijat olivat hieman epävarmoja siitä, onko tällä hetkellä lakiperustaa siihen, että tällaisesta järjestelystä voitaisiin periä maksua. Valiokunta otti kannan, että tämä on pikaisesti selvitettävä, että olisi perusteltua, että tarvittaessa tällainen lakiperusta olisi. On syytä varmasti toimia siihen suuntaan, että jos tästä järjestelystä tulee pidempi-ikäinen kuin kuukauden, tällaista maksua perittäisiin, koska muuten, jos ikään kuin ilman edestä lähdetään tällaisten vakuuksien antamiseen, paralleeleissa tilanteissa se voi olla huono etukäteisesimerkki, että valtio ikään kuin jakaa ilmaiseksi vakuuksia.

Matti  Saarinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Takuu on ensinnäkin tarpeellinen, vaikka se tuntuukin kovin teoreettiselta. Sen olisi voinut kuuleman mukaan antaa jopa Euroopan unioni itse instituutiona kaikille jäsenmaittensa lentoyhtiöille ja niitten puolesta. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä todettiin vain, että EU:lla ei ole tällaiseen tarkoitukseen määrärahaa, että määrärahan puuttuminen oli yksi este. Kun ministeri on paikalla, nimenomaan valtiovarainministeri, kysyisin, onko muita syitä tai mitä se olisi Suomen kannalta merkinnyt, jos EU olisi lähtenyt todella tässä asiassa liikkeelle. Tämä oli aika mielenkiintoinen näkökulma.

Asian kiireellisyys paitsi että se heijastui hallituksen esitykseen, näkyy myös siinä mietinnössä, joka nopean asiantuntijakuulemisen pohjalta on tehty. Siinä ei ole sillä tavalla syvälle sukellettu yksityiskohtiin. Esimerkiksi sanon, että suomalaisen lentoyhtiön käsitettä ei ole siellä kovinkaan paljon selvitelty eikä esimerkiksi ole selvää kuvaa tälläkään hetkellä, kuinka monta yhtiötä tämä kaiken kaikkiaan koskee. Suomalaisia lentoyhtiöitä on muitakin kuin vain julkisuudessa esiintyneet Finnair ja Air Botnia. (Ed. Ala-Nissilä: Kymmenittäin!) — Kyllä, mainittiin kymmenittäin, mutta tarkka lukumäärä jäi puuttumaan.

Mitä tulee jo keskustelun kohteena olleeseen maksuun, se ei varmaankaan voi olla mikään pankkitakauksen hintaluokkaan verrattava maksu tai taksa. Enemmänkin löydän mielipiteeni siltä suunnalta, että tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa suositaan suomalaista ja koetetaan ylläpitää suomalaisten yhtiöitten kilpailukyky niin hyvänä kuin mahdollista. Niinhän mietinnöstäkin ilmi käy. Siellä ei niin hirveän mahtipontisesti ole edellytetty, että ehdottomasti on viimeisen päälle koetettava valtion tulot tässä yhteydessä maksimoida.

Aivan kuten ed. Uotila totesi, minäkin kiinnitän huomiota siihen, että menettelytavan ripeys osoittaa, että eduskunta voi käsitellä asioita myös erittäin nopeasti silloin, kun asiat niin vaativat ja löytyy yhteinen henki, niin kuin tämän asian ympärillä on löytynyt. (Ed. Ala-Nissilä: Verojaosto!) — Tietysti tämä "kuninkaallinen verojaosto" on ihan omassa arvossaan, jota ed. Ala-Nissiläkin edustaa.

Tässä yhteydessä kannattanee todeta jotain myös paljon parjatusta eduskunnan roolista ylipäänsä. Niin paljon kuin eduskuntaa arvostellaan ja arvioidaan, ja niin demokratiassa pitää tehdäkin, aika usein varmaan monesta edustajakollegastakin tuntuu, että mennään vähän niin kuin syyhyttä saunaan eli meitä arvostellaan myös aiheetta. Tässä on yksi konkreettinen esimerkki siitä, että Suomen kansan kannalta suuret ja tärkeät asiat pitää aina päättää eduskunnan voimin. Kuten me voimme havaita, olemme Suomen kansan puolesta päättämässä tästäkin miljardiluokan vastuusta.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan todella poikkeuksellisen käsittelytavan eli hyvin nopean taustalla oli tietysti kansantaloudellemme ja maallemme välttämättömän lentoliikenteen jatkuvuuden varmistaminen. Valiokunta myös keskusteli mietinnön mukaisesti juuri valtuutuksen annon vaikutuksista vakuutusmaksupuolelle kuin myös lentoyhtiöiden määrittelykysymyksistä. Näissä seurantaa tarvitaan, ja ne asiat varmasti matkan varrella tarkentuvat.

Itse asiassa tässä asiassa tulee nyt hyvin selvästi esille se, että Suomen kaltaisessa maassa lentoliikenne on koko taloudellisen ja elinkeinopoliittisen kehityksen peruskysymys. Toivottavasti tätäkin näkökulmaa sitten muistetaan, kun keskustellaan silloin tällöin valtion omistuksen hävittämisestä, jopa Finnairin valtionomistuksen hävittämisestä. Kuten huomaamme, tällaisessa kriisitilanteessa välttämättömän lentoliikenteen turvaaminen on hyvin pitkälle valtiollinen kysymys ja ilman valtion panosta tätä ei voitaisi nyt varmistaa.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on aika tavalla julistettu sitä, mitä itsekin halusin sanoa. Annan myöskin arvon sille, että käsittely on ollut todella ripeää niin salissa kuin verojaostossa kuin myöskin valtiovarainvaliokunnassa. Siitä huolimatta, että käsittely on ollut ripeää, verojaosto kuitenkin asiaan tällä lyhyellä aikataululla paneutui aika hyvin. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että meille syntyi aika hyvä kuva siitä, missä ollaan. Mutta totta kai on niin, että välttämätöntä oli asettaa perälauta ja myöskin seuranta niin, että eduskuntaa informoidaan silloin, kun hallitus aiheelliseksi näkee, tämän kysymyksen osalta jatkossa.

Se, mitä ed. Rajamäki sanoi ilmaliikenteen merkityksestä elinkeinoelämälle, on tärkeä huomio. Tällaisessa tilanteessa havahdumme huomaamaan, mitä vaurioita tapahtuisi suomalaiselle elinkeino- ja talouselämälle, jos kävisi niin, että ilmaliikenteemme tyrehtyisi.

Tässä on hallitukselle aikamoinen seurantatehtävä, ja tietenkin on tarkemmin määriteltävä rajat, missä puitteissa liikutaan.

Kari Kantalainen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan yhden huomion haluaisin tähän keskusteluun vielä tuoda johtuen siitä, että ed. Sinnemäki otti esiin vakuutusalan roolin ja ikään kuin niin, että tässä on tietty pelaamisen maku. Tämä on todellakin näin kuin hallituksen esityksessä on lähdetty: Esimerkiksi Finnairilla, jolla kyseinen kolmannelle osapuolelle tapahtuvan vahingon korvaava vakuutus on ollut voimassa, tasoa on pudotettu. Katto on 50 miljoonaa, ja Finnairillakin se on aikanaan ollut 1,75 miljardia, niin kuin pohjana nyt on.

Tässä todellakin näkyy se, että kun on jokin tällainen Word Trade Centerin kaltainen superiso, varmaankin useamman sadan miljardin dollarin ongelma, niin ei siinä varmasti yksin vakuutusalakaan sitä pysty hoitamaan suoralta kädeltä. Jos pystyisi, silloin vakuutusten hinnoittelu olisi aivan varmasti jo vuosikausia pitänyt vetää huomattavasti korkeammalle, jotta tämä asia olisi toiminut. Tässä mielessä on ymmärrettävää se, että valtiot ovat nyt omalta osaltaan turvaamassa lentoliikenteen ja myöskin sitä kautta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edellytyksiä.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on syytä antaa tunnustus valtiovarainvaliokunnan toiminnalle. Muuta vaihtoehtoahan ei ole. Haluan tuoda sen näköalan esille, että kun arvioidaan nyt sitä, ketkä ovat tulevaisuudessa riskinottajia, niin uskon, että monella tavalla olemme viime vuosina keskustelleet siitä, miten valtion rooli tulee ohenemaan yritysten toiminnassa omistajana. Mutta ymmärrän näin, että tämä kaikkinainen epävarmuus merkitsee sitä, että nyt valtioiden tavallaan uudeksi tehtäväksi tulee muodostumaan se, millä tavalla otamme laajemmin riskejä ja varmistamme sen infrastruktuurin toiminnan, joka vaaditaan kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, asia todellakin on niin kuin täällä on jo monella suulla todettu, että eduskunta on tässä asiassa toiminut varsin ripeästi. Jos etukäteen olisi kerrottu, että syntyy jokin akuutti yhteiskunnallinen kysymys sunnuntai-iltana ja että sen ratkaisemiseen vaaditaan eduskunnan suostumus, olisiko uskottu, että voidaan tuo kysymys kuitenkin hoitaa niin, että ongelma, joka ilmenee maanantai-iltana, ei olekaan ongelma? Veikkaan, että jos tällainen teoreettinen kysymys olisi aikaisemmin esitetty, niin liki sata prosenttia vastauksista olisi ollut, että ei missään tapauksessa ennätetä hoitaa. Kiitoksia ripeydestä jaoston ja valiokunnan puheenjohtajille ja jäsenille.

Tämä on valitettavan laaja-alainen kokonaisuus. Kannattaa tietysti pitää se mielessä, että puhutaan miljardeista ja että laaja-alaiseen ja vähän vaikeaselkoiseen kokonaisuuteen liittyy kuitenkin huikea riski.

Olen myös samaa mieltä kuin muistaakseni ed. Saarinen, joka puhui siitä, että meillä tulee eduskunnan käsiteltäväksi tämän mittaluokan asia. Ilmeisesti joissain maissa tämä on hoidettu hallituksen kirjeenvaihdolla parlamentille. On vain kerrottu, että näin hallitus aikoo tehdä. Kun asia on parlamentin tietoon saatettu, sitten ilmeisesti oletetaan, että jos jotain sattuisi, rahat on ikään kuin myönnetty.

Euroopan unioni -kokonaisuus, jota ed. Saarinen kyseli, ei kyllä ollut millään lailla esillä Ecofin-kokouksessa ainakaan enää. Siitä joutuu kyllä tekemään sen johtopäätöksen, että kovin relevanttina vaihtoehtona se ei ilmeisesti ole missään vaiheessa liikkunut. Saattaisipa tietysti olla niin, että asia voisi olla paljon moniselkoisempi Suomenkin kannalta siinä tilanteessa.

Täällä on viitattu erääseen kysymykseen, johon varmasti ministeri Heinonen joutuu vielä tarttumaan. Se on eräiden maiden päätös sulkea ilmatilansa sellaisilta lentokoneilta, joilla ei ole vastuuvakuutusta. Herää tietysti kysymys, ketkä kaikki lentelevät Suomen yläpuolella siitä huolimatta, että eduskunta tämän ratkaisun tekee ja valtioneuvosto myöntää suomalaisille yhtiöille vakuuksia. Meidän ilmailulainsäädäntömme taitaa antaa tähän suoran vastauksen, että on hyvin vaikeata tänne tulla sellaisella koneella.

Keskustelu siitä, mikä on suomalainen lentoyhtiö ... (Ed. Ala-Nissilä: Hyvä kysymys!) — Se on hyvä kysymys. — Nyt kait oikeudellinen vastaus siihen, mikä on suomalainen yhtiö, on se, että Suomessa kotipaikan omaava juridinen henkilö on aina suomalainen yhtiö riippumatta sen omistuskannasta. Mutta sen sijaan ulkomaille rekisteröity, vaikkakin suomalaisessa pääomistuksessa oleva yhtiö ei minusta kuuluisi tämän ilmaisun piiriin. Nyt joudun jättämään varauksen: Onko sitten lentoliikennetoiminnassa nimenomaan toimilupapuolella määritelty asia jotenkin toisella tavalla kuin pääsääntö on? En usko kuitenkaan, että tässä voisi olla merkittäviä poikkeamia.

Jo eilen lupasin, että yritetään selvittää mahdollisuuksien mukaan, mitä muuta tietoa maailmalta on. Kerroin jo, että jossain maissa ratkaisu tehdään vähän niin kuin kirjeenvaihtotoimin. Nyt näyttää siltä, että on myös erilaisia ratkaisusisältöjä. Pohjoismaat, siis SAS-yhtiön omistajamaat lähinnä, näyttäisivät olevan päätymässä jonkinlaiseen korvausperiaatteen tai maksuperiaatteen soveltamiseen, mutta sitä ei vielä ole tietääkseni yksilöity.

Edelleen, Irlannissa näkyy mietittävän ratkaisua, jossa parlamentti taikka hallitus ehkä näkee vakuuden keskeytyvän ensimmäiseen vakuutustapahtumaan ja siltä varalta asetetaan ehtoja lentokoneitten kotiuttamiseksi välittömästi.

Kaikista näistäkin syistä ja ehkä asian luonteesta johtuen muutoinkin näen sillä tavalla, että kun hallitus lopullisen takauspäätöksensä, vakuuspäätöksensä, tekee, eduskunta on nyt myöntämässä ikään kuin maksimivaltuudet. Mutta ymmärtääkseni valtiosäännön rajoissa on mahdollista, että hallitus tyytyy rajoitetumpiin valtuuksiin tai asettaa ainakin vielä joitain ylimääräisiäkin ehtoja, siis supistavaan suuntaan verrattuna valtuuteen, jonka tietysti täytyykin olla tätä laajuutta.

Riskinottajista on puhuttu. Viittasin myös eilen siihen, että erinäisissäkin toimintamuodoissa saattaa tällaista sotariskiajattelua alkaa esiintyä. Niihin täytyy sitten erikseen taas palata, jos sellaisia tulisi. Tietääkseni tänään on käyty ainakin lehtien palstoilla Isossa-Britanniassa keskustelua siitä, voitaisiinko synnyttää vakuutusyhtiöitten toimesta jokin uusi sellainen tuote, joka kattaisi niin sanotun sotariskinkin tässä tilanteessa. Kyllä yksityissektorikin näyttää ainakin tuosta päätellen toimivan. Tähän hätään se ei tietysti ennätä.

Edelleen määräajan suhteen, kun pääteltiin, että kuukausi kerrallaan on hyvä, niin todellakin siinä jäi rajaamatta takaraja. Periaatteessa silloin, ajan kulkuhan jatkuu kuukausi kerrallaan, voitaisiin mennä kuinka pitkälle tahansa. Sen vuoksi tämä perälauta on aivan oikein.

Nyt jo etukäteen varoittaisin, että varmasti tästä voi seurata pientä väärinkäsitystä siinä suhteessa, että EU:ssahan on puhuttu vain yhden kuukauden ajasta. Valtioneuvosto sille päätökselleen vasta hakeekin EU:n suostumuksen. Mutta kun varmasti tieto kulkee, että Suomen parlamentti myöntää valtuudet kevääseen asti, vastailla saadaan siihen, onko menty yli tuon EU:n nyt asettaman kuukauden rajan. Siitähän ei ole kysymys, vaan aivan pragmaattisesta ratkaisusta: Jos kumminkin jouduttaisiin kääntymään uudelleen eduskunnan puoleen, sitä ei tarvitsisi kerran kuukaudessa tehdä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle erinomaisesta myötävaikuttamisesta.

Kari  Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan varmasti on tilanteen kehityksen myötä lisäselvityksiä tarve tehdä, ja Saksan ja Belgian ratkaisut muun muassa ilmatilansa käytöstä ovat pakottamassa totta kai näihin järjestelyihin.

Minusta valtiovarainministeri puuttui myös erääseen asiaan, joka ei ole tänä päivänä keskustelussa tullut esille. Se oli se, miten meidän pitäisi arvioida Suomen ilmatilan ylittävät mannertenväliset lennot, jotka Ilmailulaitokselle tuovat 30—40 miljoonaa markkaa vuodessa tuottoa. Mikä on tämän maksutulon ja riskin suhde? Tämä oli erittäin tärkeä havainto, jonka valtiovarainministeri teki. Se pitäisi pikaisesti myös selvittää.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on laaja kansainvälisen yhteistyön kysymys myöskin. Eduskuntahan edellyttää, että informaatiota saadaan valtioneuvostolta, joka voi järkeä käyttää ja jonka kannattaa käyttää. Kehotan todella tutkimaan Irlannin-malliakin, johon ministeri Niinistö viittasi, jolloin tähän tulisi jokin tällainen klausuuli, että jos tilanne alkaa eskaloitua, heti koneet jäävät maahan.

Kotimainen yhtiö vaatisi myöskin vähän selvittelyä. Air Botnia esimerkiksi on sataprosenttisesti kai SAS:n omistuksessa. Se on kotimainen yhtiö kuitenkin tässä mielessä.

Tietenkin toivoo, että tuotekehittelyä tapahtuisi sillä tavalla, että voitaisiin löytää sellaisia vakuusjärjestelyjä yrityspohjalta, että valtioitten ei tarvitsisi näin laajamittaisiin järjestelyihin mennä.

Kari Kantalainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle ihan vain tiedoksi se, että kyllä asiantuntijakuulemisessa jaostossa otimme Suomen ilmatilakysymyksen myöskin esille, ja olen ymmärtänyt, että kyseinen vastaava virkamies varmasti asian omalta osaltaan harkitsee, kun nähdään, että useissa maissa on lähdetty liikkeelle.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärsin myös itse asiantuntijakuulemisessa, että meillä on tällainen vakuusraja, mutta se on alhaisempi kuin näissä maissa, joissa se nyt on aktualisoitu.

Olisin kommentoinut ed. Saariselle, ehkä hieman ed. Kantalaisellekin, joka mainitsi nimeni, että en tarkoittanut mitenkään sanoa, että vakuutusyhtiöt olisivat tässä asiassa jotenkin pelanneet jotain erityistä peliä tai huijanneet. Ne ovat toimineet aivan sääntöjen mukaisesti, sillä nämä irtisanomisajat, joita lentovakuutuksissa on, ovat lyhyitä. Tarkoitin, että varmaan on kuitenkin kaikkien intresseissä palauttaa tilanne sellaiseksi, että markkinoilta löytyy tarvittavat vakuutukset lentotoiminnan ylläpitämiseksi.

Sitten ed. Saariselle, joka ehkä vähän kevyesti totesi, että eihän tässä välttämättä tarvitsisi mitään maksuja periä, täytyy suosia suomalaista: Mielestäni on kuitenkin olennaista, ja se on EU-päätöksissäkin ollut keskeistä, että kysymys on rajatusta tietystä toimenpiteestä, kun annetaan vakuus asiaan, johon markkinoilta ei löydy vakuuksia. Tässä ei pidä mennä siihen, että ikään kuin sivussa myönnetään jollekin elinkeinolle valtion tukia.

Olen myös sitä mieltä, että esimerkiksi USA:n omiin järjestelyihin, joita on tässä yhteydessä tehty, EU:n tulisi suhtautua kriittisesti, koska ei ole myöskään syytä mennä siihen, että jonkin tällaisen järkyttävän tapahtuman johdosta yhtiöt, jotka esimerkiksi aikaisemmin ovat olleet täysin konkurssikypsiä, pystyisivät jollakin tavoin vaatimaan itselleen apua, jota ne olisivat tarvinneet itse asiassa ilman mitään erityiskatastrofeja.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Lähtien ed. Sinnemäen puheenvuorosta totean, että jos olen oikein ymmärtänyt, EU:ssakin hyväksytään se, että tämä voi olla myös vastikkeeton.

Sitten toivoisin, niin kuin ed. Ala-Nissiläkin, että tässä nimenomaan toimisi vuoropuhelu hallituksen ja eduskunnan kesken, kun tämä on näin iso, poikkeuksellinen asia, ja tieto kulkisi mahdollisimman jouhevasti kumpaankin suuntaan ja ennen kaikkea, kun hallitus hoitaa hallintoa ja maan asioita, tieto tulisi eduskunnan suuntaan mahdollisimman hyvin.

Sitten suomalaisen yhtiön käsitteestä. Ministeri Niinistö lausui oman käsityksensä. Jos oikein muistan tämän aamun asiantuntijalausuntoa — täällä on myöskin ministeri Heinonen paikalla, oikaiskaa — EU-jäsenmaista oleva yhtiö, omistaa sen kuka tahansa, jos sillä on toimilupa Suomesta, on kotimainen yhtiö, siis jos se on EU-alueelta. Mutta jos se on EU-alueen ulkopuolelta, omistuksen määrän pitää olla 51 prosenttia asianomaisessa maassa, ennen kuin on suomalainen yhtiö. Pitää siis olla omistusosuutta 51 prosenttia, jos yhtiö tulee EU-alueen ulkopuolelta. Täällä on muita verojaoston jäseniä paikalla. Muistaakseni asiantuntijat kertoivat meille näin. Tämä ei ole tässä sillä tavalla oleellinen asia, mutta kun mietinnöstä ei käy julki, mikä on suomalainen yhtiö, ehkä tämä olisi hyvä kuitenkin meidän tietää.

Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen

Arvoisa puhemies! Haluaisin omalta osaltani paitsi kiittää eduskuntaa ripeästä asian käsittelystä myöskin vakuuttaa sitä, että paitsi seuranta myöskin tietojen vaihto hallituksen ja eduskunnan välillä tästä eteenkinpäin tulee jatkumaan hyvin tiiviinä.

Täällä tuli muutamia kysymyksiä esille, joista yksi oli suomalaisen lentoyhtiön määritelmä. Näiltä osin lähtökohta on se, että Suomessa rekisteröity yhtiö omistuspohjasta riippumatta on suomalainen yhtiö. Lentotoiminnan harjoittamiseen vaaditaan tietty toimilupa, joten toimiluvan ja Suomessa tapahtuneen rekisteröinnin kautta tapahtuu suomalaisen lentoyhtiön määritelmän syntyminen.

Mitä tulee kysymykseen Suomen ilmatilan käytöstä, meillä ovat jo tänä päivänä ilmailuturvallisuudesta vastaavat viranomaiset määrittäneet sen kaltaisen tason, joka edellytetään vakuutusten osalta, jotta suomalaista ilmatilaa voidaan käyttää. Tietysti viranomaiset ovat sen kysymyksen edessä, ovatko tapahtuneet tilanteet sen kaltaisia, että meidän on syytä pohtia uudestaan sitä tasoa vai ei. On totta, että taso on tänä päivänä alhaisempi kuin esimerkiksi se 1 miljardin Yhdysvaltain dollarin taso, josta tässä suhteessa puhutaan. Sitä varmasti lentoturvallisuusviranomaiset nyt pohtivat.

Irlannin-malli on todellakin sellainen malli, jota varmasti on syytä harkita hyvin tarkkaan. Se perustuu siihen, että jos yksi vahinkotapahtuma tapahtuu, tavallaan tuohon järjestelyyn liittyy ehto, että silloin velvoitetaan lentoyhtiöt myöskin kotouttamaan kalustonsa kentille 24 tunnin sisällä ja käytännössä myös vakuusjärjestely raukeaisi samassa ajassa. Varmaan tätä kannattaa pohtia.

Todella toivon samalla tavalla kuin ed. Sinnemäki sanoi, että tämä keskustelu ei laajenisi Euroopassakaan laajemmaksi ilmailualan tukikeskusteluksi. Nyt on ollut viitteitä siitä, että joissakin EU:n jäsenmaissa oltaisiin halukkaita ei pelkästään tämän kaltaisiin toimenpiteisiin, joita olemme nyt tekemässä, vaan mahdollisesti myöskin siihen, että kaupallisilta vakuutusmarkkinoilta saatavien vakuutusten maksuja valtio lähtisi kansallisen yhtiön puolesta maksamaan. Mielestäni se on hyvin ongelmallista ja hankalaa ja, väitän, myöskin Suomen kannalta ei-positiivinen tie. Siinä mielessä toivon, että pidämme oman kantamme hyvin kirkkaana tässä suhteessa, että emme lähde mihinkään laajempiin lentoalan kansallisiin tukijärjestelyihin.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Mikä on suomalainen yhtiö, on tietenkin aivan olennainen asia tämän asian käsittelyn yhteydessä. Kyllä jaostossa asiantuntija pikkuisen eri tavalla sen määritteli kuin ministeri Heinonen. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä!) Tämä on sellainen asia — toivon, että ministeri kuuntelee nyt — että kyllä me haluamme eduskuntana saada selvyyden, kuinka laajalle tämä ulottuu ja mikä on määritelmä suomalaisen yhtiön osalta. Toivon, että tästä tulee eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti palautetta.

Oikeastaan puuttuisin toiseen asiaan — en tiedä, onko se tässä keskustelussa tullut esille — liittyen kuitenkin siihen, kun julkisuudessa varustamot ovat hivenen jo olleet liikkeellä. Onko mahdollisesti syntymässä sellainen tilanne, että myöskin varustamot tai mahdollisesti junaliikenne ovat kääntymässä valtiovallan puoleen ja hakemassa vähän samankaltaista järjestelmää, jos tällainen kriisitilanne syntyy?

Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen

Arvoisa puhemies! Kysymys suomalaisen lentoyhtiön määritelmästä: Totta kai toimitetaan kirjallisesti vaikka heti eduskunnan käyttöön sen kaltainen tarkka määritelmä, että mitään epäselvyyttä tässä suhteessa ei ole.

Mitä tulee muiden liikennemuotojen asemaan tässä tilanteessa lähinnä vakuutusmaksujen nousun kautta, varmaankin sitä ed. Laitinen tarkoitti, mitään sen kaltaisia lähestymisiä ei ainakaan liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan ole tullut, että näin olisi. Kyllä itse lähtisin siitä, että sen kehityksen, joka eri liikennemuodoissa tapahtuu, tulisi tapahtua kaupallisin, normaalein vakuutusjärjestelyin. Se on varmasti meidän tavoitteemme myöskin tämän toivottavasti poikkeukselliseksi ja lyhyeksi jäävän jakson jälkeen lentoliikenteessä, että sen jälkeen normaalein kaupallisin vakuutusehdoin asiat saadaan järjestymään.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen kiinnitti huomiota muihin mahdollisiin avunpyyntötahoihin. Avasin itsekin sitä keskustelua. Nyt täytyy tietenkin muistaa, että lentoliikenne on aika poikkeavaa monella tavalla, koska se ulottuu ihan toisella tavalla toisten maitten alueille. Suomessa taas taitaa olla sellainen historia, että on täällä ennenkin sotavahingot katettu aina valtion varoista.