Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis päiväjärjestyksen asiat 22—36, yhteensä 15 lakialoitetta, jotka muodostavat kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin hallituksen omalle budjettiesitykselle vuodelle 2007. Näistä aloitteista 5 koskee valtion tuloja ja 10 on menopuolen esityksiä. Lisäksi totean, että meidän vaihtoehtobudjettiimme sisältyy lukuisa määrä sellaisia menoja, jotka eivät vaadi lainmuutosta, ja ne kaikki löytyvät, niin kuin koko meidän vaihtoehtobudjettimme, tällaisena keltaisena vihkona, se on meidän ryhmäkansliastamme saatavissa ja lisäksi se löytyy kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän nettisivuilta. Sen voi jokainen sieltä lukea ja arvioida. Se on myös annettu valtiovarainministeri Heinäluomalle henkilökohtaisesti, ja hänhän on tästä monta kertaa täällä maininnut budjetin lähetekeskustelun yhteydessä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ainoana esitteli ja julkaisi oman vaihtoehtobudjettinsa samana päivänä kuin valtioneuvosto antoi oman esityksensä eduskunnalle.

Tämä menettely on ollut meillä ryhmässä jo useita vuosia käytössä, eli otimme sen ensimmäisenä varsinaisesti käyttöön, ja se on erittäin hyvä harjoitus. Toivon, että myös kokoomus saisi aikaan lopulta kattavan, todellisen vaihtoehtobudjetin, jossa olisi myös rahoitus niille menokohteille reaalisesti, joita esitetään, mieluummin vielä tietysti vähän ylijäämää.

Herra puhemies! Lyhyesti tästä vaihtoehtobudjetistamme totean, että Vanhasen hallituksen budjettilinja on kasvattanut tuloeroja ja me haluamme oikaista tätä tilannetta sekä verotuksen että valtion menotalouden keinoin. Verotusta on oikeudenmukaistettava. Kristillisdemokraatit eivät vaadi kokonaisveroasteen merkittävää alentamista, vaan hyväksymme sen, että veroja pitää kerätä tärkeisiin tarkoituksiin yhteiskunnassa. Meidän velvollisuutemme on huolehtia erityisesti niistä kansalaisista, jotka jäävät tässä kovassa kylmässä kolmikantayhteiskunnassa ilman edunvalvontaa, ellei sitä tässä talossa harjoiteta. Ja näin ei ole erityisesti nyt Vanhasen hallituksen aikana tapahtunut. Verotus on jatkanut sitä epäoikeudenmukaista linjaa, joka vaatii korjausta.

Me esitämme vaihtoehtobudjetissamme muun muassa ruuan arvonlisäveron alentamista 5 prosenttiyksiköllä, lapsen huoltajalle ansiotulovähennyksen korotusta. Vaadimme myös alkoholiveron pikaista korottamista 20 prosentilla. Tämä poikkeaa aika tuntuvasti kokoomuksen esityksestä, jota pidämme epärealistisena. On selvää, että jos nostetaan niin paljon kuin kokoomus vaatii, niin hallitsematon tuonti kasvaa ja silloin jäävät verotulot saamatta ja myyntivoittokin saamatta Alkolle ja kulutus vain kasvaa. Eli 20 prosentin maltillisempi korotus on hyvin vastuullinen ja tuottaa mahdollisimman paljon ja vähentää kulutusta niin paljon kuin sitä on mahdollista hinta-aseilla alentaa. Tämä on aivan selvä asiantuntijoiden kanta, että näin tulee menetellä eikä kerralla palata kohtuuttomuuksiin.

Herra puhemies! Tupakkaveroon haluamme vähintään pientä indeksitarkistuksen mukaista korotusta.

Edelleen meillä on rahoitusmuotona pörssissä noteerattujen osakkeiden myyntiin kohdistettava 0,1 prosentin suuruinen vero ja lyhytaikaiseen omistukseen perustuneiden myyntivoittojen verotuksen kasvattaminen. Perintöveroa haluamme kiireellisesti korjata lesken ja alaikäisten lasten osalta, ja hieman myöhemmin perusteellisempi perintöveron korjaus on välttämätön. Nämä ovat veropolitiikan oikeudenmukaistamisen kannalta tärkeitä uudistuksia, joita vaihtoehtobudjettimme sisältää.

Kristillisdemokraatit ehdottavat myös perusturva- ja peruspalvelupakettia, joka on monipuolinen, eri väestöryhmiin ulottuva perusturva- ja palvelupaketti, ja sillä pyritään vastaamaan kunkin ryhmän akuuteimpaan ongelmaan. Lapsiköyhyys on tällainen polttava ongelma ja suorastaan häpeällinen asia nyky-Suomessa. Siihen haluamme puuttua alimpien äitiys- ja vanhempainrahojen korottamisella työttömän perusturvan tasolle ja edelleen siten, että lapsilisiä ei jatkossa laskettaisi tuloksi toimeentulotukea määriteltäessä. Työttömyysturvan lapsikorotuksiin esitämme 4 prosentin tasokorotusta. Opiskelijoiden osalta meillä on ilmeisesti vasemmistoliiton kanssa saman suuntainen esitys, joka poikkeaa kokoomuksen mallista, eli ehdotamme opintorahaan 15 prosentin tasokorotusta ja lisäksi elatusvelvollisille opiskelijoille 50 euron lapsikorotusta.

Eläkeläiset ovat jääneet jo pitkään Lipposen hallituksen aikana ja edelleen Vanhasen hallituksen aikana jälkeen tulokehityksestä erittäin raskaasti. Me esitämme kansaneläkkeisiin 20 euron kuukausikorotusta ensi vuoden alusta alkaen. Se on vähintä, mitä voidaan nyt antaa tälle kaikkein heikoimmassa asemassa olevalle eläkeläisten ryhmälle. Pitkäaikaistyöttömien eläketukea tulee lisätä. Esitämme 750 henkilön lisäystä hallituksen esittämään lukuun tämän pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin pääsijöiden määräksi.

Vanhustenhuollossa on tunnettuja räikeitä epäkohtia. Kristillisdemokraatit esittävät 4 000 hoitajan lisäämistä vanhuspalveluihin. Se on selkeä, yksinkertainen tavoite, joka parantaisi hoitopaikkojen hoidon tasoa ja helpottaisi henkilökunnan väsymystä, joka tänä päivänä on suuri ongelma. Omaishoitajien asemaan haluamme parannusta, samoin vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen on saatava nyt määrärahoja.

Jotta kunnat pystyisivät peruspalvelut takaamaan ja turvaamaan, on valtionosuuksiin tehtävä täydet indeksikorotukset. Ihmettelemme, että keskusta edelleen tinkii valtionosuuksien indeksikorotuksista, mikä johtaa siihen, että kuntien taloudellinen asema yhä vain vaikeutuu. Terveyspalvelujen osalta ehdotamme reseptikohtaisen omavastuun poistamista. Kriminaalihuoltoon ja päihdetyötä tekevien järjestöjen tukemiseen haluamme lisäystä.

Herra puhemies! Työllisyydestä on puhuttu tänään jonkin verran. Me esitämme starttirahoihin lisäystä ja itsensä työllistävien ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta parannuksia, jotta itsenäisenä yrittäjänä aloittaminen olisi riskittömämpää ja houkutteleva vaihtoehto.

Työpaikan vaatiman kakkosasunnon verovähennysoikeus on kristillisdemokraattien esitys, jonka kokoomus myös otti ohjelmaansa, ja on hienoa, että näin tapahtui. Se on myös varsin harkinnanarvoinen vaihtoehto muuttoavustukselle, joka saattaa olla hyvinkin kohtalokas aluepolitiikan kannalta.

Maataloudesta täällä ei ole puhuttu juuri mitään. Me esitämme Makeran varoihin ja kansallisen maataloustuen lisäämiseen varoja sekä maataloustutkimukseen ja -neuvontaan, josta käsittämätöntä kyllä, hallitus on leikannut varoja. Myös metsäpuolelle esitämme lisäyksiä leikkausten estämiseksi.

Liikenneväylät ovat olleet paljon puheenaiheena, ja me emme hyväksy sitä, että perusväylänpidon määrärahoja on leikattu. Haluamme ne turvata.

Poliisin virkoihin ja tuomioistuimille, pelastushelikopteritoimintaan tarvitaan lisämäärärahoja, joita esitämme. Kehitysyhteistyöhön haluamme lisäystä niin, että tavoite jossakin vaiheessa saavutetaan, ja myös kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennysoikeuden olemme halukkaita ottamaan käyttöön uutena muotona.

Herra puhemies! Ihan suurimpina yksittäisinä summina totean, että alkoholiveron korotus toisi 200 miljoonaa euroa, pörssivero 280 miljoonaa euroa. Ansiotuloverotusta emme haluaisi keventää hallituksen esittämää 790:tä miljoonaa euroa, vaan indeksitarkistusten verran, jolloin 400 miljoonaa euroa jää ruuan arvonlisäveron alentamiseen, mikä olisi oikeudenmukaista myös niitä miljoonaa ihmistä kohtaan, jotka eivät ole tästä verokevennyspolitiikasta, jota hallitus on harjoittanut, hyötyneet lainkaan.

Kansaneläkeläisille summamme olisi 157 miljoonaa euroa, opiskelijoille 66 miljoonaa euroa, omaishoitoon 40 miljoonaa euroa ja näihin vanhustenhuollon hoitajien palkkoihin 123 miljoonaa euroa. Nämä ovat suurimmat summat, joita esitämme lisäyksenä. Lisäksi nämä lakialoitteet, jotka ovat käsittelyssä, ehdotamme hyväksyttäviksi eri valiokunnissa. Näin muodostuisi Suomeen vuodelle 2007 verotuksen ja menopuolen osalta oikeudenmukainen ja köyhyyspakettia todellisuudessa merkitsevä talousarvio.

Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Kankaanniemi jo esitteli kristillisdemokraattisen ryhmämme vaihtoehtobudjetin, jossa perustana ovat meidän raha-asia-aloitteemme. Nyt tänään tässä olemme käsittelemässä erityisesti näitä budjettilakialoitteita.

Kaiken kaikkiaan näitä on 15 lakialoitetta, ja minun nimissäni, jotka ovat meidän ryhmämme yhteisiä aloitteita, on näistä 4. Niiden sisältö lähtee ensisijaisesti siitä, että me vahvistaisimme sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa perusturvaa ja palvelupakettia, palvelua kaiken kaikkiaan tässä yhteiskunnassa. Emme ole tyytyväisiä siihen, mitä hallitus on esittänyt ja mitä on markkinoitu, puhuttu, sosiaalipaketin nimellä. On jopa haluttu köyhyyspaketista ottaa köyhyys-sana pois ja sitten ottaa tämmöinen ehkä miedompi sosiaalipaketin käsite, mutta sekin, mitä on puhuttu, on mittaluokaltaan hyvin vaatimaton ja nimenomaan tarpeisiin nähden todella täysin riittämätön.

Täällä on viitattu jo aikaisemmin eiliseen Asunnottomien yöhön ja päivään, jossa useammat meistä ovat olleet mukana. Se arkitodellisuus oli meidän edessämme kasvoina ja ihmisinä ja kokemuksina. Silloin, jos me täällä sanomme, että meidän hyvinvointiyhteiskunnassamme ja tämän hallituksen aikana on tehty sellaisia ratkaisuja niin työllisyyteen kuin perusturvaan ja palveluihin, jotka olisivat jo nostaneet ihmisten hyvinvointia sillä tavalla, ettei enää voida puhua köyhyydestä ja nälästä, tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, vaan meillä ihmiset elävät köyhyydessä ja nimenomaan nälässä. Sen ei pelkästään tuo eilinen, vaan monet muut tapahtumat ovat osoittaneet. Sen vuoksi se, millä tavalla näihin asioihin nyt tulisi pureutua, tulisi ottaa vakavasti.

Tietysti meidän kristillisdemokraattien vaihtoehdossa on asioita, jotka ovat hyvin lähellä sitä, mitä täällä on muidenkin taholta esitetty erityisesti liittyen lapsiköyhyyteen ja eläkeläisiin ja opiskelijoihin, siis meillä on samanlaisia, saman sisältöisiä lakialoitteita. Sillä lailla tuntuu hyvältä, että meillä on yhteistä huolta, mutta toisaalta tätä keskustelua kuunnellessa on kyllä selkeästi tullut esille, että poliittiset linjaukset tässäkin salissa, paitsi opposition sisällä myöskin hallituksen sisällä, ovat kaukana toinen toisistaan. Onko ehkä sitten niin, että ei niitä ratkaisuja, jotka parantaisivat tilannetta, saada aikaiseksi?

Arvoisa puhemies! Omista aloitteistani erityisesti haluan nostaa esille kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisen, joka sisällöltään on kansaneläkkeen tasokorotuksen nostaminen 20 eurolla. Tässä voi sanoa, että tämäkään ei ole suuri. Tiedämme, että eläkeläisjärjestöt ovat jo viime kaudella sanoneet, että kohtuullista olisi saada 30:n tai jopa 40 euron korotus. Voi sanoa, että tämäkään ei missään tapauksessa ole sellainen, joka vielä suuresti auttaa, mutta kokonaisuudessaan, kun ajattelee meidän budjettiamme, on tärkeää, että tämä on kuitenkin mahdollista esittää. Syy, minkä vuoksi erityisesti näen tämän tärkeänä, on se, että meillä on paljon pieneläkeläisiä, jotka elävät minimieläkkeen varassa. Jos verrataan Pohjoismaita, niin kyllä Suomessa nimenomaan minimieläke on Pohjoismaiden pienin. Näitä pientä kansaneläkettä saavia on yli 600 000 henkilöä, ja heistä 86 000 saa noin 500 euron nettoeläkkeen, joka on todella pieni. Siis eläkkeensaajien taloudellisen aseman vahvistaminen todella on tärkeää.

Toisena asiana on opintotuki, sen korotus. Kun olimme opiskelijoiden tilaisuudessa tässä muutama aika sitten, niin siellä kuulimme, että opiskelijat ehkä ovat tyytyväisiä jo siihen, että on kuulunut hallituksen rintamasta, että opintorahaa korotetaan ensi marraskuusta lähtien. (Ed. Sirnö: Vuoden päästä!) — Vuoden päästä. — Tuossa tilaisuudessa sanoin, että no, sitten nämä meidän hyvät esityksemme ovatkin turhia, onpas tämä nyt outo tilanne, kun me olisimme valmiit nostamaan jo vuoden alusta. No, siinä tietenkin sitten opiskelijat ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtaja erityisesti totesivat, että emmehän me nyt sitä tarkoita, vaan kyllä me otamme sen vastaan.

Tämä vain tarkoittaa sitä, että nimenomaan nyt opintotuen ja opiskelijoitten osalta se, millä tavalla hallituksen ja eduskunnan taholta tullaan opiskelijoita vastaan, on, että ilmeisesti halutaan antaa semmoinen kuva, että nyt tehdään joka tapauksessa jotakin, kun ei ole 12—15 vuoteen tehty, ja nyt annetaan signaali, että ollaan tekemässä ratkaisua jo ensi vuoden ajalle. Tietysti hyvä näin on, jos siinä jotakin tapahtuu, mutta en pidä siitä, että se jollakin tavalla tehdään niin, että on lupauksia, jotka eivät kuitenkaan näy meidän hallituksemme budjetissa, ja ne lupaukset tuolla kentällä ovat ikään kuin totena, että asia on jo siellä budjetissa olemassa. Mutta meidän vaihtoehtobudjetissamme tämä opintotuen korotus on otettu huomioon, ja toivoisimme, että se täällä äänestyksessä saisi vahvan tuen.

Arvoisa puhemies! Henkilöitä, jotka erityisesti elävät köyhyysrajan alapuolella ja tarvitsevat tukea, ovat paitsi eläkeläiset, opiskelijat ja pitkäaikaistyöttömät myös pitkäaikaissairaat, ne, jotka sairastavat paljon ja jotka joutuvat hoitoihinsa käyttämään hyvin paljon lääkkeitä. Yksi aloite, joka ryhmästämme on, on sairausvakuutuslain muuttamiseen liittyvä ja nimenomaan koskee sitä, miten suuri suomalaisten potilaitten maksama osuus lääkemenoista on ja miten siihen voitaisiin saada muutosta. Me tiedämme, että suomalaisen potilaan maksama osuus lääkemenoista on yksi Euroopan korkeimmista. Suomessa sairauskulujen, etenkin lääkkeiden, omavastuut ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkeita ja niitä on viime vuosina vielä korotettu. Reseptikohtaisen omavastuun kohdistaminen vuotuisen maksukaton ylittäviin lääkeostoihin kohdentaa kustannuksia niille potilaille, joiden lääkemenot ovat suuria ja joiden elintasoon sairastaminen vaikuttaa merkittävästi. Pitkäaikaissairailla omavastuun vuotuinen maksukatto saattaa täyttyä jo alkuvuodesta, ja jos käytettäviä lääkkeitä on useita, lisälasku on melkoinen ajatellen sitä, mikä omavastuuosuus tulee näistä reseptikohtaisista. Niinpä tässä lakialoitteessa on kysymys siitä, että tämä omavastuuosuus otetaan pois näistä reseptikohtaisista.

Arvoisa puhemies! Vielä neljäs lakialoite, joka on omissa nimissäni, on omaishoitoon liittyvä. Täällä salissa on jo omaishoidon laki käsitelty eli vapaapäivän lisääminen. Siis omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttaminen on täällä salissa ollut jo käsittelyssä, mutta budjettilakina, ja nyt tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme esitämme, että sitä vielä laajennettaisiin. Omaishoitajat todella tarvitsevat enemmän vapaapäiviä. Jos ajatellaan, että he tekevät 24 tuntia vuorokaudessa työtä, ja jos keskimäärin tehdään 8 tuntia ja siitä saa 2 päivää viikossa noin keskimääräisesti, on aivan oikeutettua, että omaishoitajille siitä raskaasta ja tärkeästä työstä kohtuullistetaan näitten vapaapäivien riittävyyttä, että he saisivat riittävästi lepoa ja oman ter- veytensä ja kuntonsa hoitamiseen myös kaiken kaikkiaan palveluita, mutta tässä lakialoitteessa on vapaapäivän lisääminen.

Arvoisa herra puhemies! Todella toivon, että kun tässä eduskunnassa käsitellään hallituksen budjettia, voitaisiin vielä siellä joulun tietämissä saada muutoksia, jotka osoittaisivat sen, että tullaan vastaan ihmisiä, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella.

Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Media tekee kaikenlaisia kysymyksiä eduskuntaryhmille ja myöskin kansanedustajille. Media on kysynyt eduskuntaryhmien kantaa muutamaan veroon, ja aion niitä tässä puheenvuorossa hieman käsitellä. Media on kysynyt, mikä on ryhmien kanta alkoholiveroon, siitä on jo riittävästi tänä päivänä keskusteltu. Totean vielä varmuuden vuoksi, että kaikki eduskuntaryhmät ovat ilmoittaneet, että veroa tulisi korottaa. Media on kysynyt myöskin ryhmien ja puolueiden suhtautumista ruuan arvonlisäveroon, ja olen pannut merkille, että selkeästi alentamisen puolesta liputtavat vasemmistoliitto, keskusta ja kristillisdemokraatit. Vastaan aivan selkeästi asettuu vihreät. SDP lienee sitä vastaan, ja olen myöskin ymmärtänyt, että kokoomuksessa ollaan ehkä enemmän ruuan arvonlisäveron alentamista vastaan kuin alentamisen kannalla. Perintöveroon kaikki haluavat muutosta, ja totean, että kansanedustajien enemmistö haluaisi, että lakia muutettaisiin välittömästi ja muutettaisiin se minun jättämäni lakialoitteen mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että lesken asema ja alaikäisten lasten asema pienissä pesissä huomattavasti parantuisi. Nämä kaikki sisältyvät meidän vaihtoehtobudjettiimme, ja niistä on myöskin tehty lakialoitteita, joista tänä päivänä jo on aika paljon puhuttu.

Sanoin, että media tekee kysymyksiä kansanedustajille ja ryhmille, mutta niin tekevät myös tavalliset kansalaiset. Luin viime sunnuntaina tai viime maanantaina yleisöpalstalta kirjoituksen, jossa henkilö kysyi, mitä mieltä edustajat olivat ja ovat alkoholiveron alentamisesta, ja kysyi myöskin, mitä edustajat ovat tehneet vammaisten, vanhusten ja omaishoitajien hyväksi. Tämä kysymys tuli kuin tilauksesta, — olen siihen jo vastannut, en ole huomannut, onko julkaistu — mutta oli myöskin sattuma, että alkoholiveron tuotolla, 200 miljoonalla, josta me olemme tehneet esityksen, voitaisiin toteuttaa se, mitä vammaisjärjestöt ovat esittäneet, eli vaikeavammaisille henkilökohtainen avustaja, mikä maksaisi 40 miljoonaa. Omaishoitajille esitämme lisäystä 40 miljoonaa ja 4 000 hoitajaa lisää vanhustenhuoltoon, mikä maksaisi 123 miljoonaa. Nämä maksaisivat yhteensä 203 miljoonaa eli juuri sen verran, mitä tämä alkoholivero tuottaa. Ja päivällä totesin myöskin, että ed. Gustafsson, joka pelkäsi, että Ruotsin uusi hallitus leikkaa Ruotsin vammaisten etuja, varmasti sitten tulee tukemaan. Kun hän myöskin totesi, että Suomessa vammaisten asema on vielä huonompi kuin Ruotsissa, niin on syytä olettaa, että ainakin ed. Gustafsson tukee tätä meidän esitystämme, josta on myöskin lakialoite tehty. Tämä näin aivan lyhyesti, herra puhemies.

Päivi  Räsänen  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä eduskuntaryhmäni jäsenet ovat jo varsin perusteellisesti esitelleet näitä vaihtoehtobudjettiimme liittyviä lakialoitteita. Kerron vain lyhyesti tästä nimissäni kulkevasta lakialoitteesta, jossa ehdotetaan, että toimeentulotuesta annettua lakia muutettaisiin niin, ettei lapsilisää jatkossa oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Jos pohdimme sitä, millä tavoin lapsiperheiden köyhyyteen voidaan kaikkein parhaiten vaikuttaa, niin kyllä varmasti juuri tämä lakialoite tulisi toteuttaa. Erittäin huolestuttavaa on se kehitys, että lasten köyhyys on viime vuosina lisääntynyt aivan erityisesti yksinhuoltajatalouksissa, monilapsisissa perheissä ja pikkulapsiperheissä.

Lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot ovat reaalisesti laskeneet noin 10 prosenttia vuodesta 90 lähtien, ja pienet korotukset, joita tulonsiirtoihin, erityisesti lapsilisiin, on tehty, eivät ole hyödyttäneet näitä kaikkein köyhimpiä talouksia, sillä toimeentulotuki on sitä mukaa vähentynyt. Tämän lakialoitteen, jota ehdotamme, vuosikustannukset olisivat noin 80 miljoonaa euroa, mikä on mielestäni varsin tuntuva panostus kaikkein köyhimpiin lapsiperhetalouksiin.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan nostaa näistä meidän lakialoitteistamme, jotka täällä ovat, esiin tämän, joka on Kari Kärkkäisen nimellä, minimiäitiyspäivärahan nostamisen, josta täällä on paljon puhuttu juuri silloin, kun me puhumme kaikkein vähäisimmällä rahalla toimeentulevista ja tärkeätä työtä tekevistä. Se, millä tavalla me arvostamme äitien kotona tekemää työtä ja äitiyttä, on todella meille häpeäksi, koska päiväraha on niin pieni kuin se on ja työttömyyspäivärahan alapuolella. Tässä meidän budjetissamme on esitys siihen, että sitä korotettaisiin ja sillä lailla annettaisiin arvoa. Se olisi perhepoliittinen ratkaisu, myönteinen ratkaisu ja erityisesti perheitä ja lapsiperheitä tukeva ratkaisu.

Sari Essayah /kd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa iltaa varmasti aika monet lakialoitteet on jo kohtuullisen perusteellisesti käyty läpi, mutta ihan muutamia lakialoitteita vielä toisin tässä esille.

Ensinnäkin yksi näistä lakialoitteista — hetkinen, nyt ei ole tuota numeroa — liittyy lapsilisään, ensimmäiselle kuukaudelle maksettavaan lapsilisään. Se on henkilökohtainen aloitteeni, ei ole siis osa vaihtoehtobudjettiamme. Siitä ihan vain toteaisin lyhyesti sen, että kun tänä päivänä meillä Suomessa lapsilisän maksaminen aloitetaan lapsen syntymästä seuraavan kuukauden aikana ja kuitenkin nimenomaan siinä alkuvaiheessa nämä kaikki kustannukset ovat suurimmillaan, niin siinä lakialoitteessa tuon vain esille lyhyesti sen, että aivan yhtä hyvin meillä voitaisiin aloittaa tämän lapsilisän maksaminen jo siltä lapsen syntymäkuukaudelta. Jos ajatellaan, että meillä on erisuuruiset lapsilisät riippuen siitä, onko lapsi perheen ensimmäinen vaiko viides tai ehkä vielä myöhemminkin lapsisarjaan syntynyt, niin tuommoinen keskimääräinen kustannus sille lapsilisälle yhdeltä kuukaudelta on noin 110 euroa, ja jos sitten laskemme sen, että meillä vuosittain syntyy pikkasen reilut 50 000 lasta Suomeen, niin kokonaiskustannus vuositasolla olisi sellaiset vähän päälle 6 miljoonaa euroa. Se olisi varmasti tarpeen nimenomaan näiden perheiden taloudellisen tilanteen tukemiseen.

Monissa muissakin puheenvuoroissa on varmasti tuotu esille se, että meidän budjetissamme halutaan lapsiköyhyyteen ja lapsiperheitten köyhyyteen puuttua huomattavasti järeämmin kuin tässä hallituksen esittelemässä sosiaali- tai köyhyyspaketissa, millä nimellä se sitten kulkeekin. Nimenomaan perheitten elämäntilanteeseen helpotusta tuovia asioita olisi meidän jo aikaisempinakin vuosina esittelemämme mahdollisuus tehdä verotuksessa lapsen huoltajalle ansiotuloista ylimääräinen lapsivähennys. Kun se tämän vuoden tasolla lasketaan, niin sen kustannus olisi noin 160 miljoonaa euroa, ja tämähän tarkoittaa sitä, että silloin tämä tuki nimenomaan kohdistuisi ennen kaikkea sinne pieni- ja keskituloisille perheille. Puolisoista vain jompikumpi voisi saada tämän vähennyksen verotuksessa, ja myös yksinhuoltaja saisi tämän saman edun.

Tämä olisi tällainen verotuksellinen instrumentti, joka tukisi perheitä. Meillähän tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä mitään verotuksellista instrumenttia nimenomaan lapsiperheitten tukemiseen, vaan lapsiperheitä verotetaan ihan samalla tavalla kuin yksin elävää, ja olisi korkea aika, että meillä Suomessa huomioitaisiin se, että olipa sitten mistä tuloluokasta tahansa, niin meillä perheellisen asema on heikompi kuin yksineläjän. Aina väitetään, että tätä asiaa voidaan auttaa sillä, että korotetaan lapsilisiä, mutta kaikki nämä Stakesin tutkimukset ovat kumminkin osoittaneet sen, että näin ei ole tapahtunut, vaan todellakin perheissä, joissa on lapsia, toimeentulo on aina heikompaa kuin niissä, joissa lapsia ei ole.

Sitten ihan viimeisenä esittelisin vielä lakialoitteen 83, joka on myöskin tämmöinen uudenlainen verotuksellinen instrumentti. Tämä kohdistuisi nimenomaan kehitysyhteistyöhön ja olisi siis tällainen verovähennysoikeus lahjoituksille, joita tehdään kehitysapujärjestöille, ja tämä koskisi niin järjestöjä kuin myöskin yksityisiä henkilöitä. Meillähän 90-luvulla oli kokeiluluontoisesti tällainen verovähennys käytössä, yhtenä vuonna muistaakseni, ja sitä ei sen jälkeen jatkettu, mutta olisi äärimmäisen tärkeää, että meillä kansalaisia ja järjestöjä pystyttäisiin tällä tavoin kannustamaan kantamaan omaa vastuuta kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamisesta. Kehitysyhteistyön tukeminen, paitsi että se on köyhimpien maitten auttamista, se on myöskin maailmanlaajuisten uhkien ennaltaehkäisyä, ja tämä seikka tulisi tänä päivänä nähdä vielä selvemmin kuin aikaisemmin. On sotia, ympäristökatastrofeja ja muuta inhimillistä hätää. Kaikki ne eivät edes kosketa pelkästään kehitysmaita, vaan niitten vaikutukset ovat usein ihan maailmanlaajuisia. Niin kuin hyvin usein toistelemme tätä sanaa globalisaatio, se kertoo siitä, että maailmasta on tullut ikään kuin yksi kylä, jossa sitten nämä vaikutukset heijastuvat hyvin helposti toiselle puolelle maailmaa.

Väestön ja varallisuuden kasvu aiheuttaa suuria ongelmia ympäristön kestokyvylle, ja kehitysyhteistyön painopistealueina tulisi korostua entistä enemmän energiahuolto, pienyrittäjyys, terveydenhuolto, perusopetus, vesihuolto ja kaikkien näitten muittenkin elämän perusedellytysten turvaaminen, ja ennen kaikkea haluan alleviivata naisten ja lasten aseman parantamista. Meillä on maailmassa valtava joukko maita, joissa naiset on jätetty yhteiskunnan ulkopuolelle ja syrjään muun muassa työmarkkinoilta, ja on vaikea kuvitella, että näissä maissa voisi tapahtua suurempaa ansiotason ja bruttokansantuotteen parantamista, jos puolet väestöstä on kokonaan työmarkkinoitten ulkopuolella eikä heillä ole pääsyä sinne, vaikka he haluaisivat.

Suomen kehitysyhteistyöpanos tulee mielestämme nostaa asteittain takaisin YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bkt:stä. Tässäkin salissa lähes kaikkien puolueitten ja Vanhasen hallituksen allekirjoittama tavoite kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksesta 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 on hyvin haasteellinen, koska tämän vaalikauden 2003—2007 aikana siitä tavoitteesta on livetty ja summa on saatu korotetuksi vain 0,40 prosenttiin bkt:stä. Mielestämme meidän ei tulisi hylätä tätä tavoitetta, vaan pitäisi pitää kiinni kehitysyhteistyömäärärahojen nopeammasta korotusaikataulusta. Nyt kun näyttää siltä, että on jo livetty niin pahasti tältä uralta, niin se hitain mahdollinen korotusaikataulu, se kasvu-ura, jolla tavoite saavutetaan, voisi olla vuoteen 2015 mennessä.

Määrällisen korotuksen lisäksi tarvitaan ehdottomasti parannusta myöskin kehitysyhteistyön laatuun ja vaikuttavuuteen. Tuolla talousarvioaloitteitten puolella olemme esimerkiksi omassa vaihtoehtobudjetissamme huomioineet sen, että kun tällä hetkellä on jo tämä hallituksen pohjabudjetti jo tipahtanut niin pahasti tuosta vuoden 2010 tasosta, niin tämä meidän oma määrärahakorotuksemme seurailee sitä tasoa, että mikäli edellisenä vuonna olisimme toteuttaneet kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin mukaisen korotuksen, niin tänä vuonna se meidän esittämämme korotus riittäisi tähän vuoden 2010 tasossa pysymiseen.

Tietysti aina silloin kun puhutaan kehitysavun antamisesta, meidän on pidettävä kiinni vaatimuksista ihmisoikeuksien kunnioittamisesta näissä valtioissa, mihin apua annetaan. Kaikessa, ei pelkästään kehitysyhteistyössä, vaan myöskin kansainvälisessä kauppapolitiikassa, joka tänä päivänä on hyvinkin pitkälti kytköksissä myös tähän kehitysyhteistyöhön, ihmisoikeuksien, demokratiakehityksen tulee olla aina osa tätä auttamista ja niitä tulee kaikin tavoin edistää.

Kansalaisjärjestöillä on kehitysyhteistyössä hyvin tärkeä rooli. Sen tähden valtion tulee kanavoida merkittävä osuus näistä kehitysyhteistyövaroista luotettavien suomalaisten järjestöjen hankkeisiin. Näistä varoista tietenkin osa on hyvä myöskin kohdistaa siihen kehitystyöhön, mitä Suomessa tehdään kehityskasvatuksen ja tiedotustyön kautta. Jos me laajentaisimme tätä tuloverolain lahjoitusvähennystä koskemaan myös kehitysyhteistyöjärjestöille tehtyjä lahjoituksia niin yksityisten henkilöitten kuin järjestöjen puolella, siten kannustettaisiin kansalaisia mukaan tavoittelemaan tätä haluttua kehitysyhteistyöosuutta.

Kehitysyhteistyön harkinnanvaraista valtiontukea saavat kansalaisjärjestöt tulisi lisätä tällaiseen Verohallituksen ylläpitämään luetteloon yhdistyksistä, joille tehdyt lahjoitukset voisi sitten vähentää verotuksessa, elikkä sillä tavoin me takaisimme sen, että meillä on tietty joukko näitä yhdistyksiä, jotka on todettu ja nähty sellaisiksi, että niiden tekemä kehitysyhteistyö on laadullisesti hyvää. Silloin näitten yhdistysten kohdalla sitten tämä verovähennysoikeus olisi mahdollista. Jos tällaista rajausta ei tehtäisi, sehän voisi johtaa sitten siihen, mitä ikävä kyllä tänä päivänä paljon on tässä hyväntekeväisyystyössä, että perustetaan erilaisia vilunkipohjaisia yhdistyksiä, joihin sitten rahaa ohjaillaan, ja pidetään erilaisia keräyksiä, ja sitten ne rahat ohjautuvat ties minne, yleensä näitten yhdistysten perustajien omaan taskuun. Mutta mikäli meillä olisi tällainen selkeä lista niistä yhdistyksistä, jotka olisi hyväksytty lahjoitusten saajien joukkoon, näitten yhdistysten kohdalta voitaisiin sitten nämä lahjoitukset hyväksyä verovähennyskelpoisiksi.

Arvoisa puhemies! Tässä pieni joukko näitä kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin lakialoitteita. Voi olla, että sieltä vielä jokunen saattaa keskusteluun tulla.