Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys n:o 144 tältä vuodelta puuttuu varallisuusveroon, mutta se avaa myös muita lakipykäliä. Olen sitä mieltä, että tämä muuten niin ansiokas esitys varallisuusverotukseen liittyen jättää jälleen kerran metsätilat eriarvoiseen asemaan muun yritystoiminnan kanssa. Ei tarvitsisi lisätä muuta kuin yksi sana sinne ja huomioida metsä.

Metsänomistajakunnan rakennemuutoksesta kyllä keskustellaan niin suurilla kuin pienilläkin foorumeilla, mutta todellisuudessa ei uskota tuloksia. Vaikka muutos on hidas, se on selvä. Tyypillinen metsänomistaja on Työtehoseuran viimeisimmän tutkimuksen mukaan yhä useammin kaupungissa asuva (Ed. Kallis: Siis kunnan jäsen!) — kyllä, tai kaupungissa asuva — yli 60-vuotias nainen, asemaltaan eläkeläinen. Hänen metsänsä on siis metsätila, ja hallituksen esityksen mukaan metsätila, jos siihen liittyy maanviljelyä, on aivan eriarvoista omaisuutta.

Hallituksen esitys merkitsee toteutuessaan, että metsätilojen kohdalta metsää arvostetaan edelleen 100 prosentin mukaan, kun pellon viereen kytketyn metsän varallisuusvero on huomattavasti pienempi. Esityksen selkeä sanoma on, että metsäasiassa hallitus ajaa niiden metsänomistajien etuja, joiden ammattiasema on aktiivinen maanviljelijä, ja näin jättää metsätilalliset täysin eriarvoiseen asemaan.

Taloudellisesti asian merkitys metsätilalliselle on helpompi ymmärtää, jos ajattelemme semmoista esimerkkiä, että metsän koko on 44 hehtaaria, vaikka valtaosa tiloista onkin noin alle 20 hehtaaria. Keskimääräisellä keskisuomalaisella tilalla metsän verotusarvo on perintöverotuksessa noin 3 000 euroa hehtaarilta. Jos on maanviljelijä ja metsän keskikasvu on 3,5 mottia vuodessa ja arvioidaan, että verokuution hinta on 20 euroa, tuotoksi tulee 70 euroa hehtaarilta ja varallisuusarvo on uuden lain mukaan 280 euroa hehtaarilta. Metsätalousyrittäjälle tämä vastaava arvo on 3 000 euroa hehtaarilla eli kymmenkertainen. Olen lasketuttanut nämä arvot kahden eri asiantuntijan kautta, ja he vakuuttavat, että nämä ovat oikeita arviolukuja. Olisikin suotavaa, että kun esitys nyt päätyy valiokuntakäsittelyyn, siellä saataisiin yksi sana mukaan ja tajuntaan: "metsätila". Suomalaisen metsäpolitiikan tavoitteena on pitää metsät aktiivikäytössä ja ehkäistä pirstoutumista.

Meidän tulee täällä eduskunnassa muistaa, että metsänomistajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, metsänomistus jakautuu tasaisesti eri yhteiskuntaluokkiin ja eri puolueisiin. Kun näistä asioista puhutaan, niin toivoisin, että hallituksella olisi selkeästi selkärankaa ottaa kantaa maa- ja metsätalousmaan kiinteistöveroon ja tietenkin kanta on kielteinen, että maa- ja metsätalousmaalle ei tule asettaa kiinteistöveroa.

Juhani  Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Kolmikantaan luottava hallitus on antanut työmarkkinaosapuolten sovittavaksi työelämäkysymysten lisäksi myös veroasioita. Tässä tapauksessa voi todeta, että hyvä niin. Se osoittaa, että hallitus tarvitsi ulkoapäin vahvan impulssin saadakseen rohkeutta tämän vanhanaikaisen kateusveron poistamiseksi.

Varallisuusveron tuotto olisi romahtanut aikaisemmasta vähän yli 100 miljoonasta eurosta muutenkin, kun verokantaa päätettiin alentaa 0,8 prosenttiin ja sen alaraja nostaa 250 000 euroon. Sanomattakin on selvää, että lukumääräisesti suuri joukko varallisuusverovelvollisia sijoittuu varojensa perusteella lähelle alarajaa.

Hallitus ja sen yksittäiset ministerit, kuten Wideroos, Pekkarinen ja entinen oikeusministeri Koskinen, ovat esittäneet puheenvuoroja, joista voi päätellä, että poliittinen paine myös muihin vastaavan tyyppisiin veroihin on kasvanut eli poliittinen paine perintö- ja lahjaverosta luopumiseen tunnetaan myös hallituksessa. Se näkyy konkreettisesti tässäkin esityksessä, missä tehdään pieni huojennus yritysvarallisuuden siirtymiseen sukupolvenvaihdostilanteessa.

Kuten varallisuusverokin, kohdistuu perintö- ja lahjavero hyvin ja huonosti tuottavaan omaisuuteen samalla tavalla. Ne ovat siis oikeita pääomaveroja. Se, mitä yleensä nimitetään pääomaveroksi, on kuitenkin lähdeveroluonteinen ja kohdistuu siis pääomaan, vuokrakiinteistön tai yritysvarallisuuden tuottoon. Pääomien verotuksesta pitää luopua ja pyrkiä verottamaan vain tuottoja. Kaikki varallisuusverotuksessa verovelvolliset eivät välttämättä ole suurituloisia. On arvioitu, että EU-alueella vaarassa on noin 30 000 yritystä ja 300 000 työpaikkaa vuosittain. Komission arvion mukaan kolmannes eurooppalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä joutuu harkitsemaan, miten sukupolvenvaihdos tai yrityskauppa toteutettaisiin.

Ruotsissa perintö- ja lahjaverosta luovuttiin, koska siellä ollaan huolissaan pääomien siirtymisestä ulkomaille kotimaisten sijoitusten ja investointien sijasta. Olen esittänyt myös sen poistamista, mutta se asia on vielä kesken.

Tutkimusten mukaan kotimaiset omistajat ovat sijoituspolitiikassaan kaukonäköisempiä, mikä on tärkeää pitkävaikutteisten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien kannalta. Kotimaisilla omistajilla on keskimäärin paremmat tiedot yritysten tilasta ja toimintaympäristöstä, ja siksi heidän tuottovaatimuksensa ei tarvitse sisältää niin suurta riskipreemiota.

Kansainvälinen verokilpailu kohdistuu moniin tuotantotekijöihin, joista pääoma on kaikkein liikkuvin ja herkin etsiytymään muualle. Siksi siihen kohdistuvan verokohtelun pitää olla kilpailukykyinen ainakin Euroopan unionin sisäisessä vertailussa. Suurista markkina-alueista etäällä sijaitsevan maan verotuksen tulisi olla oikeastaan keskimääräistä houkuttelevampi sekä tasonsa että verokantansa puolesta. Tässä on kuitenkin kyse jo kertaalleen verotetun tulon verottamisesta, mikä ei voi olla hyvän verojärjestelmän pyrkimyksenä.

Varallisuusverotuksen merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt pääomaverouudistuksen, veropohjan tiivistymisen ja kiinteistöveron voimaantulon myötä. Kun Arvelan työryhmä viime hallituskauden lopulla esitti paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, niin se päätyi esittämään varallisuusverosta luopumista. Nyt hallituksen pitäisi kiireesti nimetä talouspolitiikkaa ja verotusta pohtivat uudet työryhmät, joiden esityksen pohjalta voitaisiin keskustella puolentoista vuoden päähän sijoittuvissa eduskuntavaaleissa sekä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Yritysverouudistus poisti kotimaiselta omistamiselta merkittävän edun. Varallisuusvero on puhtaasti kansallinen lisärasite ja haitta kotimaiselle omistamiselle, siksi siitä luopuminen ei loukkaa sisämarkkinaperiaatetta eikä se aseta ulkomaalaisia omistajia huonompaan asemaan vaan nostaa suomalaiset samalle viivalle.

Oecd-maissa varallisuusveroa peritään Suomen lisäksi vain seitsemässä maassa. Osassa niistäkin pohditaan edelleen siitä luopumista. Saksassa verosta luovuttiin, kun perustuslakituomioistuin totesi sen kohtelevan verovelvollisia epätasapuolisesti riippuen siitä, millaista varallisuutta nämä omistavat. Norjassa varallisuusvero on puolitettu ja poistetaan kokonaan vuonna 2007. On hyvä, että Suomi seuraa aikaansa myös tässä suhteessa. Tällä linjalla on hyvä jatkaa.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi puhui metsämaan verotuksesta varallisuusverolain ja varallisuusverotuksen luopumisen yhteydessä, ja toteaisin, että tämän varallisuusverolain kumoamisen yhteydessähän metsämaan varallisuusverosta luovutaan. Toisaalta kiinteistöverotus ei koske metsämaata, metsämaan osalta tarvitaan ainoastaan arvostusmenettely nimenomaan sukupolvenvaihdoksia ajatellen perintö- ja lahjaverotapauksissa.

Arvoisa puhemies! Varallisuusvero, kuten täällä todettiin, on kansainvälisesti varsin harvinainen verotusmuoto ollut, ja siitä ovat lukuisat Oecd-maat jo luopuneet, tosin sitä Euroopassa vielä käytetään. Nyt on Suomi luopumassa. Ennen kaikkea minusta tämä on osa suomalaista yritysveropolitiikkaa ja politiikkaa, jolla tuetaan kotimaista omistajuutta ja yrittäjyyttä. Ennen kaikkea tämä johtuu siitä, että varallisuusverotus tiettyjen omaisuusmassojen osalta on ollut sattumanvaraista, veropohja on ollut aukollinen. Rahoitusvarallisuus ei ole ollut varallisuusverotuksen piirissä, eivät talletukset eivätkä joukkovelkakirjalainat. Verosuunnittelun kautta on voitu tehdä järjestelyjä, jolloin tietyt omaisuusmassat on saatu pois varallisuusverotuksen piiristä. Näin ollen oikeastaan varallisuusverotus on koskenut kiinteistöjä ja osakkeita.

Siinä mielessä tämä on erittäin tervetullut ja oikea toimenpide, ja se tuotto, joksi on arvioitu noin 70 miljoonaa euroa vuodessa, tulee kertymään hyvin nopeasti yritysten kehittymisen ja työllisyyden parantumisen kautta, jolloin yhteiskunnalle ei tässäkään kohdin tapahdu veromenetyksiä. Minusta tämä on ollut erinomainen hallituksen esitys, ja tervehdin tätä tyydytyksellä. Asian valmistelu varmasti tulee jatkumaan vielä siten, että perintö- ja lahjaveron osalta tullaan tiettyjä epäkohtia aikanaan korjaamaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraattien periaate verotuksessa on se, että verotetaan ankarammin sitä, mitä yhteiskunta ja ihminen ei välttämättä tarvitse, ja lievästi sitä, mitä ihminen ja yhteiskunta tarvitsee. Tätä periaatetta voidaan soveltaa tähän. Yhteiskunta tarvitsee pääoman muodostamista, perheet tarvitsevat pääomaa, yritykset tarvitsevat pääomaa. Näin ollen pitää kannustaa kaikkea, mikä edistää pääoman muodostamista, ja varallisuusvero on muodostanut esteen sille. Siinä mielessä on erittäin hyvä, että tämä poistetaan.

Kun tästä on eilen ja myöskin aikaisemmin aika paljon keskustelua käyty, niin ne, jotka ovat kritisoineet, eivät ole ottaneet huomioon, että tämä liittyy kuitenkin tavalla taikka toisella siihen yhteisöveropakettiin, pääomatuloveropakettiin, josta tehtiin päätös puolitoista vuotta sitten ja johon sisältyi osinkojen verollepaneminen. On muistettava, että yhteiskunta tulee saamaan osinkoveroa tämän uuden lain mukaan noin 80 miljoonaa. Osinkoveroa maksavat oikeastaan ne samat henkilöt, jotka maksavat varallisuusveroa, ja kun varallisuusveron tuoton menetys on 70 miljoonaa, niin kyllä tämä ryhmä kuitenkin maksaa enemmän veroa kuin aikaisemmin juuri tämän osinkoveron takia. Näin ollen on turha puhua siitä, että jotakin ryhmää olisi suosittu. Tämä ryhmä joutuu, niin kuin sanoin, maksamaan hieman enemmän jatkossa. Varallisuusveron poisto noudattaa hyvin tätä periaatetta, jota pidän erittäin tärkeänä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys varallisuusveron poistosta matkaa valiokuntaan. Uskon, että siellä hallituksen esityksen suuntaviivat tulevat myös valiokunnan mietinnön näkemysten mukaiseksi. Hyvää voisi myös tehdä vielä vähän paremmaksikin. Minä uskon, että tämän yhteydessä tullaan käymään myös keskustelua enemmänkin perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Minusta siihen olisi todella täysi syy ja aihe; paljon ennemmin kuin varallisuusveron poistamiseen nimenomaan perintö- ja lahjaveron poistamiseen olisi syytä. Tässä yhteydessä siihen on tilaisuus valiokuntavaiheessa myös puuttua, koska perintö- ja lahjavero koskettaa vuorollaan aivan jokaista.

Täällä ed. Tuija Nurmi toi esille kysymyksen metsätilasta. Metsätilan omistajat, muun muassa Keski-Suomessa, ovat ottaneet tämän kysymyksen esille. Metsä on keskeinen osa maaseudun elinkeinonharjoittamista. Välttämättä se ei aina liity maatilametsälöön, niin kuin perinteisesti on ollut. Nyt alkaa tulla myös metsätiloja ja metsäpalstoja perinnönjakojen seurauksena ja sen seurauksena, että väkeä on pyritty maaseudulta vähentämään ja tekemään maaseudusta susien ja karhujen reservaatteja. Näin ollen muodostuu pelkkiä metsätilojakin, joita jotkut kadehtivat sijoituskohteina, mutta todellisuudessa ne ovat osa kiinteää maaseudun elinkeinoelämää. Tämän vuoksi minä todella alleviivaan ed. Tuija Nurmen esille ottamaa näkemystä, että myös metsätila pitäisi voida nähdä oikeassa näkemyksessään ja myös sen perintö- ja lahjaverotuskäytännössä tulisi voida soveltaa samaa menettelyä kuin maatilan yhteydessä olevan metsän osalta.

Metsätilojahan muodostuu muun muassa tavallisista pientiloista, asutustiloista, rintamamiestiloista jne., kun tilat eivät kannata asukkaitaan. Sieltä ovat nuoret muuttaneet muualle, ja kaikki oppineet ovat suositelleet, että tulee panna pellot kasvamaan metsää. Saattaa olla ihan hyväkin ratkaisu, yksityisesti, monenkin kohdalla. Näin ollen onkin pientilasta, asutustilasta, rintamamiestilasta jne., tullut metsätila, joka sitten perintötilanteessa yllättää perintöverollaan, koska muun muassa Jyväskylän verotoimisto käyttää arvon määrityksenä käypää arvoa, ja tämän pohjalta, käypä arvo miinus 30 prosenttia, määritellään perintövero, ja tämä johtaa aivan selviin kohtuuttomuuksiin. Voi sanoa, että ikään kuin rintaperillinen joutuu jopa ostamaan tuon perinnön. Välttämättä aina ei tuolla metsätilalla ole hakkuumahtoa elikkä sitä puumäärää, mitä voisi juuri sillä hetkellä hyödyntää tuon perinnön verottajalta ostamiseen, ja tilanne on silloin todella hankala. Samalla tämä johtaa tarpeettomiin paljaaksihakkuisiin, jotka eivät suinkaan edusta luonnonsuojelua, vaan tuhoavat luontoa, jos niitä tehdään tarpeettomasti ja epätarkoituksenmukaisesti ja epämetsänhoidollisesti verotuksellisista syistä.

Toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä todella tämä ed. Nurmen esiin ottama sana "metsätila" myöskin ymmärrettäisiin ihan uutena maaseudun elinkeinomuotona. Minä tiedän, että metsää kohtaan liittyy paljon kateutta. Ei tätä ymmärretä, nähdään, että se on vain joittenkin rikkaitten ja sijoittajien passiivinen omistusmuoto. Tästähän ei suinkaan ole kyse. Metsätila voi olla hyvin aktiivisessa toiminnassa kaikissa muodoissaan, myös silloin jos sitä omistaa kaupunkilaisnainen, hän voi kantaa siitä hyvin aktiivia vastuuta. Näkisin, että se on osa kansallisuusvarantoamme ja sen takia käsite "metsätila" pitäisi voida nähdä osana tätä nykypäivää ja osana elinkeinoelämää. Vanha käytäntöhän on se, että ne, jotka haluavat veroja kiertää, löytävät kyllä sitten ne keinot. Mutta tämä koskee nimenomaan tavallista kansaa ja tavallisia ihmisiä, tämä käsitteen "metsätila" huomioon ottaminen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä asia on juuri näin, että kaiken tutkimuksen mukaan, kun on kyse metsänomistajista, yhä useammin kyseessä on kaupungissa tai taajamassa asuva yli 65-vuotias nainen, joka on eläkeläinen. Tässä edessäni minulla on lukuja: vuonna 1999 metsänomistajista 37 prosentin ammattiasema oli eläkeläinen, kun eläkeläisten osuus nyt vuonna 2003 oli 43 prosenttia, ja palkansaajien osuus on laskenut vastaavina vuosina 30:stä 29:ään. Ja edelleenkään ei hallitus elä tätä päivää eikä ymmärrä, että pelkkien metsätilojen määrä on nousussa. Se, onko kyseessä metsätilallinen, riippuu siitä, minkä kokoinen metsä tilallisella on, mutta puhutaan jopa 440 000 metsänomistajasta, ja jokainen voi laskea, että noin joka viides on metsänomistaja.

Haluan vielä korjata puhettani täydentämällä, että esimerkkitapaukseni koski sellaista tapausta, että kyseessä ei ole velallinen tila. Jos sitten esimerkiksi velkaa on vaikkapa 500 euroa hehtaarilta, mikä on hyvin tavallinen summa, niin maanviljelijän varallisuudeksi arvioidaan 80 euroa hehtaarilta, kun metsätalousyrittäjällä varallisuutta on 2 500 euroa hehtaarilta.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Nousiaiselle sanoisin, että ei tällä lakiesityksellä tueta suomalaista omistamista, vaan suomalainen omistaminen tulee samalle viivalle ulkolaisen pääoman kanssa.

Tämä esitys varallisuusveron poistosta on todella hyvä, mutta sen pitää saada jatkoa perintö- ja lahjaveron uudistamisella. Se nimenomaan parantaisi merkittävästi suomalaista yrittäjyyttä. Siitähän ovat esimerkkeinä nämä laskelmat, kuinka paljon se keventäisi sukupolvenvaihdosbyrokratiaa ja -maksuja. Perintö- ja lahjavero sisältää muutenkin varsin runsaasti kohtuuttomuuksia. Se on vanhentunut vero.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä varallisuusveron poistaminen ja varojen arvostaminen tulevat vaikuttamaan myöskin perintöverotukseen, niin että joissakin tapauksissa perintöverotus jopa kiristyy.

Mutta kun nyt perintöverosta on jo puhuttu, niin haluan kuitenkin muutaman sanan siitäkin lausua. Kyllä me kaikki olemme tietoisia siitä, että perintöverolakiin liittyy epäkohtia. Pääministeri Vanhanen veropäivillä totesi tämän asian. Pari viikkoa sitten hämmästyin kuitenkin, kun hän piti kaikkein suurimpana epäkohtana avoparien perintöveroa. En mene yksityiskohtiin, mutta kyllä se ongelma on varsin vaatimaton verrattuna niihin muihin epäkohtiin, mitä tässäkin salissa monessa puheenvuorossa on tuotu esiin.

Mitä sitten tulee näihin sukupolvenvaihdoksiin, niin on muistettava kuitenkin se, että jos ja kun sukupolvenvaihdos tapahtuu perinnön tai lahjan kautta, niin silloin verojen arvostamisessa noudatetaan sitä 40 prosentin sääntöä, joka tekee kyllä tämän perintöveron varsin, tekisi mieli sanoa, vaatimattomaksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa, että niin tämän hallituksen esityksen 144 puitteissa kuin perintö- ja lahjaverolainkin mukaan pitää huomioida metsätilat samanarvoisesti kuin muu yritystoiminta ja maataloustoiminta. En halua muilta mitään pois, mutta haluan kaikki samalle viivalle.

Täytyy sanoa, että olen oikein ylpeä puoluetoveristani ed. Sjöblomista. Hän omalla toiminnallaan on liikkuva esimerkki siitä, mitä hän puhui. Ja jos ei olisi talousvaliokunnassa semmoista työruuhkaa kuin nyt siellä Fortumin optioiden takia on, niin olisinkin mielelläni nähnyt, että talousvaliokunta olisi päässyt myös sanomaan sanansa kyseiseen asiaan.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! En täysin ymmärtänyt ed. Nurmen puheenvuoroa. Ymmärsin niin, että hän totesi, että tätä varallisuusverotusta ei poisteta metsätilojen osalta. Tässähän poistetaan koko varallisuusverotus. Mutta se on sitten eri asia, että metsämaa arvostetaan perintöverossa tiettyyn arvoonsa ja siellä on kieltämättä maatilan ja erillisen metsätilan välillä erilainen käytäntö, että jos sitä maatilaa jatketaan maatilataloutena, niin siellä on nämä huojennussäännökset anomuksesta saatavissa. Täytyy muistaa, että tämä hallitus on — se on erittäin merkittävä asia — sukupolvenvaihdostilanteessa koskien näitä asioita plus muuta yritysvarallisuutta tehnyt tämän huojennuksen, että 40 prosenttiin entisestä arvostetaan tämä omaisuus, kuten ed. Kallis tähän on todennut.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvään hallituksen esitys osuu vaikkapa sivulta 15 alkaen, kun siellä ihan lopussa sanotaan, että "maatilaan kuuluvan metsän arvona pidettäisiin sen vertailuarvoa eli vuoden 2005 tilanteeseen pohjautuvaa kunnan keskimääräistä hehtaarituottoa kerrottuna kymmenellä". Tämä minusta on ainut oikea peruste, millä metsän arvostusta voidaan ajatella näin verotuksellisesti toteutettavan. Tässä suhteessa, kun se koskee maatilan yhteydessä olevaa metsää, minusta tämä pitäisi sitten saada koskemaan myöskin pelkkiä metsätiloja.

Tämä ongelma korostuu siinä, että kun nimenomaan tavallisilla pientiloilla vanhempi sukupolvi on työnsä tehnyt ja tila sitten jää perillisille ja perilliset eivät jatka maa- ja karjataloutta sen EU-Suomen heikon kannattavuuden vuoksi — se on kallis harrastus, maatilan ylläpito, ja kaikki eivät sitä tahdo — ja muuttavat tilan metsätilaksi, niin tällöin sitten tulisikin näissä perintöveroseuraamuksissa suhteeton käytäntö. Minusta tämä hallituksen esityksen pohja metsän arvostuksen perustaksi on erinomaisen hyvä ja ainut mielekäs. Minä tiedän, että siinä oli kaavailuissa täysin soveltumattomiakin vaihtoehtoja, mutta hallituksessa on löydetty hyvä linja, ja näin tulee asian olla.

Mutta, muuten, kun tähän liittyy tämä perintö- ja lahjaverokysymys, niin lähivuosina on 60 000—80 000 suurten ikäluokkien yrittäjää, jotka siirtyvät eläkkeelle, ja silloin tämä perintö- ja lahjaverokysymys on hyvin ajankohtainen ja tärkeä. Minä näkisin, että ainut järkevä menettely, jolla asiaa voidaan edesauttaa, on poistaa lähiomaisilta perintö- ja lahjavero.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tämä on vaikea asia ymmärtää. Olen varmasti uppoutunut niin syvälle tähän asiaan, koska olen kymmenen vuotta seurannut tätä tilannetta, että metsätilat ovat eriarvoisessa asemassa niiden metsänomistajien rinnalla, jotka ovat maatalouden harjoittajia. En halua mitään maatalouden harjoittajilta pois, mutta haluan vain, että metsätilan sukupolvenvaihdon yhteydessä metsämaa arvostetaan samalla lailla kuin maatila sukupolvenvaihdoksessa. Tällä hetkellä näin ei ole, eikä tule olemaankaan. Toivon, että tähän puututaan.

Lisäksi mielestäni meidän tulee perintö- ja lahjaverotukseen puuttua ja sitä pitää uudistaa, koska me tarvitsemme yritteliäisyyttä ja yrittäjyyttä tässä maassa, tiedämme sen varsin hyvin. Kyllä tiedän tämän jo ihan käytännön tasolta, sillä jo edellisen vaalikauden alussa kyseli eräs juristi, joka valitettavasti menehtyi sitten Aasian hyökyaaltoturmassa, tämän perintö- ja lahjaverouudistuksen perään. Kyllä se on ollut jokaisessa juristipiirissä ja valveutuneella kansalaisella selvillä, että uudistuksen on tultava. Nyt hallitukselta kysytään rohkeutta tehdä näitä uudistuksia, ja mielestäni, juuri niin kuin ed. Sjöblom sanoi, siitä pitäisi avata reilusti keskustelu, niin että tiedämme, mitä mikin puolue tai edustaja ajattelee. (Ed. Kallis: Siitä on keskusteltu ihan riittävästi!) — Ei ole keskusteltu riittävästi, kun sitä ei vieläkään ymmärretä. Ed. Kallis kuuntelee nyt vaan oppositiossa, täällä ehkä muut haluavat jatkaa vielä yhteiskunnallisten asioitten hoitamista.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle: Kyllä perintö- ja lahjavero pitää sisällään runsaasti epäkohtia. Se on täysin vanhentunut, sitä on paikattu ja muutettu vuosien varrella. Sitten kun puhutaan, että se taloudellinen menetys, se veromenetys, valtion puolella olisi niin suuri, se ei pidä paikkaansa. Myyntivoittoverotus paikkaa sen suurelta osin, tosin viiveellä. Silloin kun se kuolinpesä on syntynyt, siinä ei välttämättä heti myydä, joten se syntyy viiveellä valtiolle, se verotuotto, suurimmalta osalta.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! En voi olla kuitenkaan ihan lyhyesti kommentoimatta. Olen aina sanonut ja olen edelleen sitä mieltä, että perintö- ja lahjaverolaissa on runsaasti ongelmia ja se kaikkein pienin on se, minkä pääministeri toi esille, avoparien perintövero. Minä todella toivon, että ne suurimmat epäkohdat mahdollisimman pian poistettaisiin, mutta ei perintöveroa tarvitse kokonaan poistaa.