Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään käsittelyssä sosialidemokraattien syksyllä tekemän vaihtoehtoisen budjettiesityksen mukaisia lakialoitteita, ja ensimmäiset koskevat verotusta ja ympäristöä, ylipäätään ympäristökysymyksiä. Meidän lähtökohtamme on se, että verotusta ja sen painopistettä pitää siirtää ekologisempaan suuntaan. Sosialidemokraattien luottamusbudjetissa on konkreettisia esityksiä ympäristöveroista. Tämä on keino, jolla me voimme näissä epävarmoissa oloissa vahvistaa valtiontaloutta ja turvata verokertymää sellaisilla keinoilla, jotka eivät ole aina suoraan palkansaajan pussilla, vaan ihmiset voivat omalla käyttäytymisellään välttää näitä veroja.

Ensimmäiseksi näissä lakialoitteissa on työsuhdematkalippu, ja siinä on kyse siitä, että työsuhdematkalipun verotusarvoa muutettaisiin siten, että sen saisi jatkossa täysimääräisesti. On itsestäänselvää, että meidän kaikkien pitää pyrkiä siihen, että ihmiset pystyisivät paremmin käyttämään joukkoliikennettä työmatkaliikenteessänsä. Sillä olisi paljon positiivisia yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Se vaikuttaisi päästöihin, se vaikuttaisi onnettomuuksien inhimillisiin kärsimyksiin ja kustannuksiin. Esimerkiksi isoissa kaupungeissa sitä kautta voitaisiin myös vähentää palkansaajien käyttämää työmatka-aikaa, kun ruuhkat vähenisivät. Kyse on siis työnantajan työntekijälleen antamasta joukkoliikenteen henkilökohtaisesta matkalipusta asunnon ja työpaikan välillä. Meidän esityksemme lähtee siitä, että tämä hinta pitäisi saada kokonaan verovapaaksi lipun käyvästä arvosta. Kun tämän kustannusvaikutuksia on arvioitu, niin ne kulkevat sillä tavalla, että tällaisen täysin verovapaan matkalipun kautta kustannukset valtiolle olisivat noin 20 miljoonaa ja kokonaisuudessansa sen arvioidaan alentavan tuloverojen tuottoa noin 40 miljoonaa. Mutta me varmasti hyötyisimme tästä puhtaampana ympäristönä, terveempinä ihmisinä ja vähemmän stressaantuneina työmatkakulkijoina.

Toinen lakialoite, joka vahvistaisi valtionta-loutta ja ohjaisi meidän käyttäytymistämme siten, että me pyrkisimme välttämään turhia pakkauksia, on laki pakkausverosta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on syytä tehdä kaikki mahdollinen. Itse asiassa pienetkin kuluttajavalinnoissa tehdyt teot ovat valintoja ja ne ovat osa kestävää ilmastopolitiikkaa. Tärkeää on, että me vähentäisimme muovipussien käyttöä tai ylipäätään pakkausmateriaalien käyttämistä. Ne ovat niitä arjen suuria pieniä tekoja. Uskon, että monet meistä ovat marketeissa kulkiessaan huomanneet sen, että yhä enemmän ja enemmän esimerkiksi elintarvikkeita pakataan yhä raskaammin ja raskaammin. Jos emme me löydä jotakin taloudellista intensiiviä tämän käytöksen muuttumiseksi, niin meidän pakkausmateriaalikäyttömme sen kun kasvaa.

Tämän veroesityksen ajatuksena on se, että me voisimme vähentää pakkausmateriaalin ai-heuttamaa ympäristökuormitusta, kannustaa siis kuluttajia ja myös pakkaajia ja kaupan toimijoita sekä maahantuojia toimimaan siten, että he käyttäisivät uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähentäisivät ylipäätään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se tuotteen säilyvyyden tai suojaamisen kannalta on mahdollista. Tavallinen kuluttaja voisi välttää tätä veroa sillä, että valitsisi kevyemmin ja ympäristöystävällisemmin ja ylipäätään järkevämmin pakatun tuotteen. Tämän veron kohteena olisivat jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteen pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat.

Pakkausvero koskisi siten kaikkia kuluttajapakkauksia ja niiden lisäksi myös ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu. Tämä vero suosisi materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se kannettaisiin vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta. Tuo vero perustuisi pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyisi ympäristöperustein eri materiaalien suuntaa antavien elinkaarianalyysien perusteella. Siten se kehottaisi materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pak- kauksia valmistettaessa. Pakkausveron ympäristösuojelullisena päätavoitteena on ylipäätään kaikenlaisen pakkausjätteen vähentäminen. Tämän veron tuottoa on arvioitu niiden maiden perusteella, joissa se on käytössä. Se on muun muassa Tanskassa ja useissa muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. On arvioitu, että varsin maltillisilla verotasoilla siitä saataisiin jo semmoinen 134—135 miljoonaa euroa meidän yhteiseen käyttöömme.

Sen lisäksi sosialidemokraattien esityksissä on vielä jäteverolain muuttaminen. Tässä on kyse siitä, että meidän jäteverolakimme kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta. Tuosta on puhuttu pitkään, mutta se on viipynyt ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön pitkäaikaisista suunnitelmista huolimatta. Silloin kun edellistä jätelakia uudistettiin osittain, sosialidemokraatit pitivät ongelmallisena sitä, että siinä ei esitetty muutosta kaatopaikkaveron kilpailua vääristävien epäkohtien oikaisemiseksi. Niinpä tämä meidän lakiehdotuksemme tähtää siihen, että tämä epäterve tilanne muutettaisiin, koska nykyisellään jäteverolaki kohtelee erilaisia toimijoita eri tavalla. Elinkeinoelämän yhdyskuntajätehuolto on nykyjärjestelmässä yksittäisten kiinteistöjen vastuulla, ja silloin on epäselvää, miten jätelain täytäntöönpanoa valvotaan liikehuoneistojen jätteiden osalta. Esimerkiksi kuntien ja yksityisten kaatopaikkojen epätasa-arvoinen kohtelu on tällä hetkellä totta, ja sen vuoksi me haluaisimme tätä muuttaa. Kyse on siitä, että eri toimijoita kohdellaan eri tavalla.

Jätteenkäsittelylaitokseen otetun jätteen alkuperäisen tuottajan jätehuoltovastuu ei ulotu laitoksessa syntyneeseen niin sanottuun omaan lajittelu- tai käsittelyjätteeseen, vaan laitoksen omistaja on samalla sekä jätteen tuottaja että sen haltija. Jos tällaisella laitoksella on oma yksityinen kaatopaikkansa, johon ympäristöluvan perusteella voidaan sijoittaa prosessista syntyviä loppujakeita, niin kysymyksessä ei ole nykyisen jäteverolain mukaan verollinen kaatopaikka. Tämä tarjoaa yksityisille jätteenkäsittelylaitoksille ympäristöä vaarantavan houkuttimen sijoittaa verovapaasti loppujätteensä omille kaatopaikoillensa, ja sen sijaan, jos tämä verotus olisi neutraali kuntien ja yksityisten kohdalla, niin esimerkiksi jätteen käyttö energiahyödyntämisessä toimisi paremmin. Tässä on kyse sellaisesta kokonaisuudesta, jonka on arvioitu tuottavan yhteensä noin 125 miljoonaa silloin, kun yksityisillä kaatopaikoilla olisi samanlainen verotus kuin kunnallisilla kaatopaikoilla.

Sen lisäksi vielä ympäristöverotuksen puolella on puhuttu paljon windfall-verosta. Olemme sosialidemokraatteina iloisesti yllättyneitä siitä, että hallituksen puolellakin tätä veroa enemmän ja enemmän kannatetaan, mutta ikävä kyllä teot vielä puuttuvat. Windfall-voitollahan tarkoitetaan tällaista ylimääräistä tuulen tuomaa voittoa, jota sähköyhtiöt keräävät erityisesti vanhan ydin- ja vesivoimatuotannon avulla, kun sähkön hinta nousee päästökaupan takia. Tässä meidän aloitteessamme ehdotetaan säädettäväksi laki valtiolle maksettavasta verosta, joka lähtisi siten, että siinä käytettäisiin sähkövoiman tuotannosta kannettua veroa ja voimalaitoskiinteistöveroa. Tuo sähkövoiman tuotantovero toteutettaisiin muuttamalla lakia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta ja voimalakiinteistöjen verotus taas toteutettaisiin muuttamalla kiinteistöverolakia. Näillä veroilla voitaisiin kerätä yhteiskunnalle kohtuullisen kunniallinen potti. Tuota rahaa voitaisiin sitten käyttää esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, niiden investointien tukemiseen, ja sitä kautta me saisimme tavallaan sattuman tuomaa rahaa yhteiseen käyttöön mutta voisimme käyttää sen siihen, että vastaisimme ilmastonmuutoksen haasteisiin ja kehittäisimme energiatuotantoamme.

Sosialidemokraattien vaihtoehtoisessa budjetissa on arvioitu, että tämä windfall-vero toisi kokonaisuudessaan valtiolle noin 375 miljoonaa euroa. Harva vero on itse asiassa niin haitaton kuin tämä vero olisi. Jos me tässä eduskunnassa vain viivyttelemme ja viivyttelemme tämän veron säätämisen suhteen, niin joka vuosi me menetämme tuon lähes 400 miljoonaa euroa, jonka voisimme käyttää järkevään ilmastopolitiikkaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien ryhmä on tehnyt hyviä esityksiä, joista haluaisin muutamaa kommentoida.

Mitä tulee lakialoitteeseen 128, niin tässä kyllä rohkaisisin sosialidemokraattista valiokuntaryhmää, nimenomaan ympäristövaliokuntaryhmää, aktiivisemmaksi, koska valiokunnan keskusteluissa tämä jäteverolain oikeudenmukaistaminen on jäänyt aika heikoksi. Ja muistan aikaisempia valiokuntia: on oltu aika vahvasti ajamassa sitä asiaa yhdessä. Nyt tämä huomio siitä, että meillä ovat yksityiset kaatopaikat tämän jäteverotuksen ulkopuolella, on aivan oikea.

Toinen asia on tämä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen. Lakialoitteen 117 perusteluissa viitataan terveydenhoidon maksujen nostamiseen, minkä hallitus hyvin, sanoisinko, kierolla tavalla teki, niin että se pani osan kunnista ikään kuin pakkotilanteeseen, jolloinka ne nostivat haluamatta ikään kuin sitä nostoa, koska valtionosuuksista vastaava osuus poistettiin. Tässä kyllä on ikävää, että linja, joka täällä eduskunnassa piti, ei pitänyt kaikissa kunnissa, vaan esimerkiksi Kotkassa sitten kuitenkin SDP:n lautakuntajäsenet olivat nostamassa näitä maksuja.

Kolmas asia, lakialoite 121, joka liittyy sotilasvammalain muuttamiseen; tässä nimenomaan on mielestäni hyvä esitys. Muualtakin on tehty saman suuntainen esitys. Kaiken kaikkiaan nämä prosentit, nämä haitta-asteet, pitäisi saada poistettua ja sotilasvammalain pitäisi toteutua niin, että se koskisi kaikkia sotainvalideja ilman mitään prosenttia, ja toteutua nimenomaan näissä asioissa tasavertaisesti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Oli äärimmäisen miellyttävää kuunnella ed. Filatovin äskeinen esittelypuheenvuoro. Se oli melkein suoraan kuin vihreitten puolueohjelmasta. Siinä olevat kirjoitusvirheetkin oli korjattu niin, että se oli suorastaan erinomainen.

Totean vaan sen, että täällä eduskunnassa näyttää nyt aalto menevän windfall-voittojen leikkauksen suuntaan. Se on ollut mielenkiintoinen ilmiö. Se näyttää nyt tässä, mihin me olemme asemoituneet, tästä minusta katsottuna vasempaan näyttää pikkuhiljaa menevän. Siellä tulee seinä vastaan, ja ennen kuin se seinään tulee, niin se toteutuu siinä vaiheessa sitten, ja toivottavasti se 340 miljoonaa euroa saadaan äkkiä kassaan.

Tämä pakkaushomma on sellainen, joka on välttämättömyys. Siis tämän maailman luonnonvarojen niukentuminen pakottaa koko pakkausjärjestelmän miettimisen täydellisesti uudestaan, ja tuossa oli hyvä malli sen asian hoitamiseksi.

Minä olen vuonna 1991 ollut ensimmäisen kerran hallitusneuvotteluissa mukana, silloin olin neuvottelijana, ja silloin olivat jo yksityiset kaatopaikat tärkeä asia meille. Silloin me saimme sen hyvin pitkälle, mutta sitten meidät heitettiin ulos neuvotteluista, kun me ehdotimme Suomen keskustan puolueohjelmasta energiapoliittista kannanottoa hallituksen ohjelmaan, ja se oli liikaa silloin keskustalle.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ed. Pulliaiselle tuesta näiden aloitteiden suhteen.

Aluksi haluan muistuttaa ed. Tiusaselle kyllä siitä, että esimerkiksi viime hallituskaudella huolimatta siitä, että SDP oli hallituspuolue, me vastustimme jätelainsäädännön osittaisuudistusta muun muassa juuri sillä perusteella, että meidän mielestämme välttämätöntä siinä yhteydessä olisi ollut ulottaa tämä jätevero myös yksityisille kaatopaikoille, koska tilanne, mikä edelleen tämän osittaisuudistuksen myötä syntyi, vääristi kilpailua entisestään huonompaan suuntaan. Eli vaikka olimme hallituspuolue, olimme silloin jo tällä linjalla. Eli ihan turhaan ehkä moitiskelette linjojamme. Tämän suhteen olemme olleet hyvin johdonmukaisia.

Minä olen hirveän ylpeä näistä meidän ympäristöveropainotuksistamme. Mielestämme tämä on modernia tulevaisuuspolitiikkaa. Otetaan rahaa sieltä, mistä sitä on hyvin eettisesti perustellusti saatavissa, ja samaan aikaan muistetaan myös sosiaalinen puoli eli ei jätetä kaikkein köyhimpiä maksumiehiksi.

Itse olisin halunnut nostaa tässä puheenvuorossa nimenomaisesti myös tämän windfall-veron esiin, koska juuri viikonloppuna kuuntelin innostuneena radiosta muun muassa referaattia ministeri Lehtomäen kannanotoista asian suhteen, ja kun nyt on käytäntönä se, että täällä puhutaan ison oppositiopuolueen, pääoppositiopuolueen, virallisista lakialoitteista, niin olisin toivonut, että tämä keskustelu, arvoisa puhemies, voisi jatkossa olla sillä sävyllä, että täällä hyvin vakavasti olisivat myös ministerit paikalla ja kävisimme tätä hallituksen ja opposition välistä välttämätöntä debattia.

Olisin halunnut käyttää nimenomaan tätä tilaisuutta hyväkseni tiedustellakseni hallituksen ministereiltä, joita täällä nyt ei valitettavasti ole, miten tämä windfall-vero, joka on äärimmäisen tärkeä saada nopeasti eteenpäin, etenee, ja olisin toivonut todellakin näitä kannanottoja hallituksen taholta. Mutta kun täällä nyt on paikalla kuitenkin hallituspuolueiden edustajia niin keskustasta kuin kokoomuksesta, niin todella arvostaisin, jos voisitte vähän valottaa tätä etenemisvauhtia, koska asia on äärimmäisen kiireellinen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En vastaa tähän kokoomuksen enkä keskustan puolesta, vaan siihen, mitä ed. Pia Viitanen totesi tuossa aluksi.

Jos edustaja olisi kuunnellut tarkkaan, niin puhuin tämän hetken valiokunnasta ja tämän hetken sos.dem. ryhmän toiminnasta tämän hetken valiokunnassa enkä edellisestä. Viittasin vaan siihen, että aktiivisemmin meidän pitäisi valiokunnassa ajaa, kuten olemme aikaisemmin tehneet, niin kuin sanoin myös.

Viime vaalikaudella todella ihan yhdessä teimme vastalauseen tässä asiassa ja sosialidemokraattien ryhmä oli ympäristövaliokunnassa, jolle asia kuuluu, varsin johdonmukaisesti samaa mieltä kuin on ollut aikaisemminkin näiden yksityisten kaatopaikkojen suhteen. Tällä kertaa on vain tilanne valiokunnassa ollut sellainen, että aika passiivisesti on tässä asiassa oltu liikkeellä verrattuna aikaisempiin kannanottoihin.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena tuohon windfall-veroasiaan omalta osaltani totean, että ministeri Paula Lehtomäen esitys oli erittäin hyvä. Toivon omalta osaltani ja teen parhaani sen eteen, että tämä lähtisi etenemään ripeässä tahdissa ja niin, että asia käytäisiin toki kunnolla läpi ja saataisiin sitä kautta etenemään. Tietysti on ilolla pantava merkille myös se, että muistamani mukaan sosialidemokraattien kanta viime kaudesta on ilmeisesti hieman muuttunut, mutta jos ei ole muuttunut, niin olen pahoillani, jos muistan väärin. Mutta joka tapauksessa asia on kannatettava, ja jollakin keinoinhan siihen asiaan on puututtava. Toivon, että asia tutkitaan ripeästi ja tarkasti ja sen jälkeen tehdään päätöksiä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei meidän kantamme ole windfall-veron suhteen muuttunut. Viime kaudellahan pistettiin siinä loppuvaiheessa kautta alkuun nämä selvittelyt nimenomaisesti, miten näitä windfall-voittoja voitaisiin leikata, ja siinä olemme olleet näitä selvittelyjä tukemassa ja myös kiirehtimässä näiden mallien eteenpäin viemistä. Ihan siitä astikin nyt tällä kaudella, kun olemme vaihtoehtobudjetteja jo viime vuonna tehneet, olemme tuoneet windfall-veron merkittävänä osana omaa vaihtoehtoista budjettilinjaustamme. Se olisi hyvin järkevää, koska sillä saataisiin yli 300 miljoonaa. Niitä voisi osaltaan käyttää kaikenlaiseen ympäristöystävällisten asioiden edistämiseen, muun muassa joukkoliikenteeseen, uusiutuvien energialähteiden edistämiseen jne.

Ed. Tiusaselle kyllä haluan sanoa, että ihan turhaa ehkä tässä keskustelussa on antaa nyt sellaista kuvaa eduskunnan pöytäkirjoihin, että SDP jollakin tavalla ei olisi näiden asioiden kanssa aktiivinen tai tosissaan. Itse en kyseiseen valiokuntaan kuulu, mutta uskon, että meidän edustajamme ovat hyvin ryhdikkäästi näiden ajamiemme asioiden takana, ja toivottavasti tukea nyt sitten löytyy myös hallituspuolelta, että se ei jää pelkästään meidän opposition taisteluksi. Onneksi ed. Pulliainen ainakin tässä tukensa antoi, ja toivottavasti saamme myös muilta hallituspuolueilta ja edustajilta tukea näille.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Joskus täällä, kun kuuntelee, tulee semmoinen olo, että juuri silloin, kun hallitukset lähentelevät loppuaan, ne keksivät kaikkein parhaimmat ideansa. Ehkä pitäisi saada venyttää hallituskautta juuri siinä vaiheessa, kun se luovuus pääsee kukkaan.

Mutta muuten tässä salissa selvästi istuvat kaikki ne edustajat, jotka haluavat puhaltaa tuulta windfall-verojen purjeisiin ja toivovat saavansa nopeasti satamaan tämän koko veron, koska niin kauan sitä nyt on puhallettu. Mutta tuntuu erittäin hyvältä ylipäätään teidän koko tämä listanne ja teidän vaihtoehtobudjettinne tuntuu tavallaan aika omalta. Tulee semmoinen olo, että on monta asiaa saatu vietyä eteenpäin tällä kaudella. Varmaan monia jää sinne odottamaan, ja silloin tulee semmoinen olo, että ehkä meillä voisi olla yhteisiä intressejä näissä, mitä voisimme yhdessä ajaa. Jos olemme kaikki näin mukavasti yksituumaisia — tai ehkä salista puuttuvat kaikki ne, jotka ovat eri mieltä — niin tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisi olla yhteistyötä tulevaisuudessakin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin oli ilo kuulla edustajakollega Janina Anderssonin hyvä puheenvuoro. Hän osoitti siinä myös sen, että hän on perehtynyt sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Tästä takanani olevasta ministeriaitiosta meidän johtavat ministerimme, yhtä lailla pääministeri kuin valtiovarainministerikin, ovat omilla puheenvuoroillaan todistaneet, että he eivät ole lukeneet riviäkään meidän vaihtoehtobudjetistamme, he ovat puhuneet niin paljon läpiä päähänsä ja ohi asian, ja tässä mielessä on ilo havaita, että joku muukin lukee niitä eikä vain meidän oman ryhmämme jäsenet. Ehkä me lähetämme näille ministereille joululahjaksi ihan henkilökohtaisesti meidän vaihtoehtobudjettimme.

Henkilökohtaisesti en ole päässyt sairauslomastani johtuen allekirjoittamaan näitä erinomaisia ed. Filatovin aloitteita, mutta yhdyn toki niihin kaikkiin, mitä tässä on mainittu. Kiinnitän huomiota aloitteeseen, joka koskee työsuhdematkalippua. Sen historiahan on sellainen, että eduskunta oli siinä erittäin aktiivinen. Moneen otteeseen eduskunnan budjettimietinnöissä tähän kiinnitettiin huomiota. Sitä vaadittiin ja loppujen lopuksi siinä sitten saatiin pää auki.

Nyt kuitenkin kokemuksesta tiedämme, että tämä nykyjärjestelmä ei ole toiminut. Veroetu on liian pieni. Se ei houkuttele. Järjestelmä on kankea, työläs, vaivalloinen, yhdellä sanalla sanottuna byrokraattinen. Tämän vuoksi sen käyttöaste on jäänyt kovin vähäiseksi. Tämän aloitteen toteuttaminen ja toteutuminen vaikuttaisi aivan varmuudella joukkoliikenteen suosion kasvuun. Se vähentäisi myöskin toteutuessaan merkittävästi liikenteen pakokaasupäästöjä ja ruuhkia. Kun me valittelemme, että me olemme tuolla ruuhkissa, niin tässähän on suhteellisen halpa avain. Ei tarvitse investoida välttämättä sitten niin paljon esimerkiksi tieinvestointeihin, jos ja kun näillä suunnilla päästäisiin eteenpäin.

Aloite on erinomaisen hyvin synkronissa myös eduskunnan yksimielisesti täällä vastikään hyväksymän liikennepoliittisen selonteon kanssa. Meidän pitää kansanedustajina ja eduskuntana jatkuvasti peilata hallituksen politiikkaa, hallituksen budjettiesityksiä ja hallituksen toimintaa meidän täällä yhteisesti yksimielisesti hyväksymäämme liikennepoliittista selontekoa vasten, joka on historiallinen asiakirja. Se on pitkäjänteinen, ulottuu pitkälle myöskin seuraavalle vaalikaudelle. Tässä on koko eduskunnalla yhteistä urakkaa hyvin paljon. Tässä mielessä yhtenä avainsanana liikennepoliittisessa selonteossa oli ilmastonmuutos, ympäristökysymykset, joukkoliikenne. Tämä olisi oleellinen askel sillä kentällä.

Herra puhemies! Olkoonkin, että ne aloitteet ovat hyviä, joita kehuin, mutta lakialoitteessa 122 on mielestäni yksi pieni lapsus suorastaan, kun täällä todetaan: "Työnantaja hankkisi lipun ja antaisi sen työntekijälle, kuten nytkin." Tämä juuri on työnantajilta tulleen palautteen mukaan raskas velvoite työnantajalle, plutata kaiken maailman lippujärjestelmien kanssa. Tämä toimintamalli pitäisi kääntää niin, että se voi toimia myös sillä tavalla, että työntekijä hankkii lipun ja tuo kuitit työnantajalle ja siitä prosessi etenee. Tällöin se on kaikkein toimivin ja käytännöllisin ja se ei tavallaan muuta kuin kääntää vähän prosessin virtaussuuntaa. Ja kun täällä on ryhmämme puheenjohtaja, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, ed. Filatov, paikalla, niin ehkä hänkin voisi tätä suorastaan kommentoida, onko tässä pieni lapsus, että halutaan säilyttää edelleen tämä työnantajan lipunhankkimisvelvoite. Mielestäni sitä ei pitäisi säilyttää. Se ei maksa mitään, jos se käännetään toiseen asentoon, mutta muilta osin toivon tälle aloitteelle erinomaisen pikaista toteutumista.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain, ed. Saarisen esittämä parannus kyllä tekisi tästä lakialoitteesta paremman, koska usein se on turhaa byrokratiaa, että työnantaja joutuu tuon lipun hankkimaan varsinkin sellaisissa tilanteissa, kun hankitaan toistuvasti esimerkiksi kuukausittain lippuja. Olisi käytännöllisempää, että työntekijä itse sen hankkisi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin asia 7. Vuoden 2006 alussa otettiin käyttöön uusi työsuhdematkalippu. Tavoitteena oli kasvattaa jo pitkään laskussa ollutta joukkoliikenteen suosiota etenkin kaupunkiseuduilla. Työsuhdematkalipun avulla pyrittiin parantamaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta työmatkoilla, työasiointiin liittyvillä matkoilla sekä työsuhdeauton vaihtoehtona. Verotuskäytännön muutos oli valtakunnallisesti odotettu uudistus, sillä työsuhdematkalippu oli useissa eri tutkimuksissa arvioitu tehokkaaksi keinoksi joukkoliikenteen käytön edistämiseksi.

Työsuhdematkalippu ei nykymuotoisena ole kuitenkaan yleistynyt toivotusti. Työsuhdematkalipun on tähän mennessä ottanut käyttöön noin 300 työnantajaa. Lipun käyttöön ottaneet yritykset ovat pääosin pieniä, alle 20 hengen organisaatioita. Suuret lippua käyttävät työnantajaorganisaatiot ovat kaikki kuntatyönantajia. Lipun käyttäjiä on yhteensä noin 25 000, joista suurin osa on töissä kuntasektorilla. Ongelmana on se, että kysymyksessä on verotettava työsuhde-etu. Se merkitsee, että työsuhdelipun käyttäjän verotus nousee. Tämän takia lipun käyttäjien määrä ei ole merkittävästi kasvanut.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö asetti jo lokakuussa työryhmän, joka tekee ehdotuksen työsuhdematkalippujärjestelmän uudistamiseksi. Tavoitteena on kehittää työsuhdematkalipusta verokohtelultaan houkutteleva, kaikkien osapuolten kannalta toimiva ja mahdollisimman helposti käytettävä. Työsuhdematkalippujärjestelmää kehittämällä kannustetaan edelleen joukkoliikenteen käyttämiseen. Työryhmän työn on määrä olla valmis vuoden lopussa. Ed. Filatovin ynnä muiden lakialoite on tehty ennen kuin hallitus tekee asiasta päätöksen työryhmän perustellun valmistelun pohjalta.

Sitten asia 8, jos voin jatkaa. Arvoisa puhemies! Ed. Filatov ynnä muut ehdottavat pakkausveroa. Ehdotuksen perusteita ei ole tarkemmin mietitty. Pakkausveron osalta käy niin kuin ympäristöverojenkin, nimittäin, vero tulee asiakkaan maksettavaksi. Onkin syytä kysyä, mitä hyötyä tällaisesta verosta olisi. Ei mitään. Ainoastaan se, että elintarvikkeet tulisivat pieni- ja keskituloisille entistä kalliimmiksi. Järkevämpää olisi tehdä laki siitä, minkälaisia materiaaleja pakkauksiin voidaan käyttää. Suomessakin on käytettävissä paljon niin sanottuja hajoavia, uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä pakkausmateriaaleja. Tältä pohjalta pidän ed. Filatovin ynnä muiden aloitetta huonona. Sen vaikutukset pieni- ja keskituloisille kotitalouksille olisivat kielteiset.

Vielä asia 10. Arvoisa puhemies! Ed. Filatovin ynnä muiden lakialoite sähköntuotantoverosta merkitsee käytännössä sitä, että sähkön hinta kohoaisi ja tulisi kalliimmaksi erityisesti pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Sosialidemokraattien lakialoitteessa pyritään veroratkaisuihin, jotka lisäävät kotitalouksien menoja. Verot maksaa aina asiakas, se on hyvä muistaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell on kyllä vähän väärin ymmärtänyt tuommoisen pakkausveron ja vastaavanlaiset verot. Ne ovat minun tulkintani mukaan ohjausveroja, joilla ohjataan nimenomaan siihen, että niitä liikoja pakkauksia vältetään. Sitten hänen puheenvuorossaan kyllä se kävi hyvin ilmi, että pakkauksetkin, jos niitä joudutaan käyttämään, voivat olla hyvinkin monenlaisia, muun muassa sellaisia, että ne ovat niitä pitkäketjuisia sokereita rakenteeltaan, nämä niin sanotut muovit, niin että ne hajoavat hyvin nopeasti sen jälkeen, kun ne ovat sen pakkaustehtävänsä tehneet. Siinä suhteessa, jos ed. Laxell tarkoitti tätä, niin ok.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kommentoinut tätä samaa asiaa, että ed. Laxell ei varmasti ollut lukenut tätä lakialoitetta kovin perusteellisesti, koska siinä lähdetään nimenomaan siitä, että jos tuon tuotteen pakkausmateriaali on ympäristön kannalta ja ekologisesti elinkaareltansa haitallinen, niin sitä verotetaan kovemmin, mutta mikäli se ei ole, niin silloin sitä verotetaan keveämmin. Tällaisia malleja meillä on olemassa, muun muassa Tanska käyttää tätä ja Baltian maat käyttävät tätä, eikä siellä tästä ole mitään suurta tragediaa tullut. Mutta sen sijaan se ohjaa ihmisten käyttäytymistä. Uskon, että tämän ilmastohaasteen kanssa me olemme niin suurien asioiden kanssa tekemisissä, että se, että me luopuisimme raskaasti ja valmiiksi pakatuista tuotteista, on yksi niistä pienimmistä ja vähiten haitallisista asioista, joita me tässä muutosprosessissa joudumme tekemään.

Lisäksi, mitä tulee windfall-veroon, niin tässähän on kyse nimenomaan ansiottoman arvonnousun verottamisesta, siitä, että kun päästökauppa on muuttanut meidän järjestelmäämme, niin toiset ovat hyötyneet siitä, vaikka eivät ole tehneet niitä investointeja, joita ympäristön kannalta me kipeästi tarvitsemme. Verottamalla niitä energiantuottajia, jotka saavat tämän järjestelmämuutoksen kautta ylimääräistä hyötyä itsellensä näissä vanhoissa tuotantolaitoksissa, me voisimme investoida paremmin uuteen, uusiutuvaan ja päästöttömään energiamuotoon ja tukea näitä, jolloin meidän koko energiatuotantomme (Puhemies: Minuutti menikin jo!) uudistuisi.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laxell saa nyt triplavastauksen tähän pakkausveroon. Olisin ajatellut tuoda esiin näitä samoja asioita kuin edustajat Pulliainen ja Filatov edellä. Eli ideahan tässä nimenomaan on se, että kun tämä vero ohjaa kuluttajia ostamaan sellaisia ympäristöystävällisempiä tuotteita, jotka ovat vähemmän pakattuja, niin eivät ne tuotteet suinkaan tällä kukkarolla käy, vaan sellaiset kannustavat taloudellisesti tämmöisiin valintoihin.

Se, minkä haluaisin sanoa, niin kyllähän tänä päivänä me joka ikinen, kun kauppaan menemme, tiedämme, että vielä tänä päivänä, näinä ilmastonmuutosten aikoina, näinä haasteellisina aikoina edelleen me voimme silmin nähdä ylipakattuja tuotteita. Itse eläinihmisenä mietin moneen kertaan, miksi ihmeessä on mahdollista, että vaikka kissanruokaa ostaessa on neljä yksittäispakattua kissanruokaa, niin sen lisäksi niitten ympäri menee vielä yksi pahvipakkaus, jolla sitten varmistetaan, että kuluttaja ostaa ne neljä kerralla. Mielestäni nämä ovat tyypillisiä esimerkkejä tämän päivän ylipakkaamisesta.

Puhemies! Meillä sosialidemokraateilla, jos jossain kohtaa ympäristöverot nakertavat myös pieni- ja keskituloisten kukkaroa, on omat keinomme kompensoida näitä, eli muun muassa perusvähennyksen nosto ja muita (Puhemies: No niin!) verohelpotuksia pieni- ja keskituloisille.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myönnän, että olen tässä pakkausasiassa pikkasen varmasti hutiloidusti lukenut tämän asian.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen keskustelu siltä osin, koska varmasti kaikilla on hyvä tavoite, kun puhutaan ympäristöveroista nimenomaan ilmaston ja ympäristön kannalta, mutta myös tällaisen oikeudenmukaisen tulonjaon kannalta. Sitä varten tämä windfall-vero esimerkiksi, mitä esitämme, on lisäämässä tällaista yhteiskunnallista oikeudenmukaisuusaspektia sen suhteen, että — kuten ed. Filatov täällä totesi — on arvonnousuja, jotka eivät ole ansioitet... anteeksi, ansioi... (Naurua) ansiottomia arvonnousuja. Nyt taitavat mennä jo vähän turhan sekaisin nämä. Joka tapauksessa, että sieltä löytyy se oikeudenmukaisuus-aspekti, että näitä ei vedetä hatusta. Ja pakkausverojen osalta täytyy sanoa myös, että kuluttajalla on valinnan vapaus, valinnan mahdollisuus, elikkä haluaako tulla rankaisseeksi itseään kovemmilla pakkaushinnoilla vai ei. Tämä pyrkii ohjaamaan, kuten ed. Pulliainen sanoi täällä, ihmisen kulutuskäyttäytymistä. Ja totta ihmeessä on tarkoituksenmukaista myös se, että ei vain hamstrata ja hossata minkä keretään huolimatta siitä, mitä tapahtuu ympäristölle, mitä tapahtuu millekään muullekaan.

Mutta sen verran vielä, kun ed. Janina Andersson täällä viittasi tähän yhteistyökuvioon mahdollisuutena sekä tulevaisuuden osalta että tänä päivänä, niin on mielenkiintoista katsoa, miten tälle windfall-verolle käy tällä vaalikaudella, koska keskustapuolue on ympäristöministeri Lehtomäen kautta tuonut julki oman kantansa, sosialidemokraatit sitoutuvat täällä, vasemmistoliitosta en tiedä, mutta uskoisin, että mukana ovat, vihreiltä kuuluu hyvää kannustinta. Onko kokoomus todella tämän eduskunnan se puolue, joka panttaa sitä, että windfall-veroa ei tulla käyttöön ottamaan ja sitä kautta yhä nämä ansiottomat arvonnousut saavat jäädä tuotantokapasiteettiin yhä olemaan?

Sitten täytyy todeta, että meidän veroesityksemme ovat siinä määrin hyviä, että ne toimivat joka ikinen yksinään, mutta myös yhdessä ympäristön puolesta.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ollut allekirjoittamassa näitä kaikkia esityksiä ja ne ovat mielestäni ihan hyviä. Mutta muutama sana tuosta pakkauskuviosta myöskin.

Meillähän on käytössä nyt jo ollut näitä veroja, muun muassa juomien kohdalla on selkeästi. Se järjestelmä on todella hyvä: Meillä tuodaan pullot takaisin ja ne menevät kiertoon monta kertaa, ja samaten keräyspaperi erityisesti kulkee meillä myöskin erittäin suuressa määrin.

Mutta se, mikä on viime aikoina pistänyt silmään entistä enemmän, on, että pahvien kohdalla ei enää tahdo keräilypisteitä löytyä. Monessa paikassa, muun muassa meillä Mäntässä, tahtoo olla, että ne täytyy viedä jäteasemalle erikseen, entiset niin hyvät keräilypisteet ovat poistuneet, kun pahvista saatava tulo on niin mitättömän pientä, ettei kenenkään kannata enää kerätä. Ne hakevat vain isoja kontteja ja isoja valmiita vaihtolavoja eivätkä kiertele enää ympäri kaupunkia keräämässä. Tässä on varmaan osaltaan myöskin se, että kaupat toimittavat omat pakkauksensa eteenpäin ja heillä on sopimukset. Siellä näkyy selvästi se pahvin määrä, minkälaisen määrän ihminen saa. Ja kun itse on keräillyt pahveja pak-kauksista ja pistänyt ne autotalliin, niin aika äkkiä siitä auton takakontillinen tulee, vaikka ei paljoa ole perhettäkään kotona niitä pakkauksia ostamassa. Yllättävän nopeasti se vaan tulee. Tässä olisi meillä tekemistä. Kuten ed. Viitanen sanoi, niin turhaa tavaraa tulee, ja saattaa olla, että kananmunan kokoinen esine on pakattu neljään viiteen eri pahvilaatikkoon ja se voi olla jo lähestulkoon puoli metriä kanttiinsa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Filatovin esittelemistä hyvistä lakialoitteista haluan sanoa muutaman sanan liittyen windfall-voittojen verottamiseen, jolla on suuri fiskaalinen vaikutus ja joka myös oikeudenmukaisuusnäkökulmasta on perusteltu.

Ed. Filatov puheenvuorossaan hyvin kiteytti, mistä windfall-voittojen verottamisessa on kyse. Taustalla on päästökauppa ja sen merkittävä vaikutus sähkön hintaan, mikä syystäkin on nostanut keskustelua näitten voittojen verottamisesta. Talousteoreettisesti windfall-voittojen verotus on perusteltua, koska se ei vääristä käyttäytymistä markkinoilla.

SDP:n eduskuntaryhmä esitti jo viime syk-synä vaihtoehtobudjetissaan windfall-voittojen verottamista. Tämä oli silloin uusi merkittävä avaus, ja näen, että tämä lakialoite on jatkoa tämän asian eteenpäin viemiseksi. Olen myöskin pannut merkille, että windfall-voittojen verotus on herättänyt jonkinlaista vastakaikua hallituksen taholla. Ministerit Pekkarinen ja Lehtomäki erityisesti ovat varsin myönteisin sanankääntein luonnehtineet tätä veroa ja ehkä jonkinlaista lämpenemistä on havaittavissa myöskin kokoomuksen eduskuntaryhmässä.

Perusvaihtoehdot puuttua windfall-voittoihin on rahastointi tai sitten verotukselliset keinot. Kuten tässä meidän lakialoitteessamme todetaan, tähän rahastointiin saattaisi liittyä hallinnollisia ym. vaikeuksia. Tämän vuoksi on syytä hakea ratkaisua verotuksesta. Näitä verotuksellisiakin mahdollisuuksia voisivat olla välitön voittovero, kiinteistövero, tuotantoperusteinen vero tai sitten tehoperusteinen vero. Tässä SDP:n eduskuntaryhmän lakialoitteessa lähdetään siitä, että sovelletaan sekä tuotantoperusteista veroa että kiinteistöveroa.

Haluan myöskin korostaa, että windfall-verossa on kysymys ainoastaan ylivoittojen verotuksesta, ei suinkaan voittojen verotuksesta yleensä. Näin ollen esimerkiksi vesivoimalaitosten kannattavuus olisi saman tasoista, mitä se oli ennen päästökauppaa. Haluan myöskin painottaa sitä, että tämä windfall-voittojen verotus koskisi vesi- ja ydinvoimaa, jotka on perustettu ennen vuotta 1998 eli muut tuotantomuodot olisivat windfall-verosta vapaita.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Muistan ajan, kun maito haettiin hinkillä kaupasta, silloin kun sitä ostettiin jostakin, paitsi silloin, kun omassa kodissa se tuli ihan omasta karjasta, mutta jotka ostivat maitoa, hakivat sen hinkillä kaupasta. Kaupassa oli laarit, joista sitten mitattiin sokerit ja erilaiset jauhot pussiin. Tämä oli ekologista, mutta tämä aika on jäänyt taaksepäin. On tullut itsepalvelukaupat ja sitten pakkausmateriaaleilla koetetaan tehdä tavaroista hyödykkeitä, joita ihmiset ostavat, vaikka eivät näitä pakkausmateriaaleja tarvitsekaan. Tämä aloite on ihan hyvä.

Kuitenkin minä pelkään, että käytännön arkitodellisuus saattaa olla sitä, että asiakas sortuu ostamaan — huolimatta hyvästä tarkoituksesta — kauniisti pakattuja tuotteita sen sijaan, että valitsisi sen tuotteen, mikä on tarpeen ja ekologinen. Tämä vaara tässä tietysti on. Mutta aloite on tässä suhteessa kannatettava ja hyvä idea, kun vaan saadaan toimimaan, niin että se toimisi myöskin perille asti.

Joukkoliikenteen edistäminen, mistä käyttäisin myös nimeä yleisen liikenteen edistäminen, on kaikin tavoin hyvä asia kaikkialla. Maaseudun harvaan asutuilla seuduilla ei suuria joukkoja kuljeteta, mutta yleinen liikenne on minusta osa toimivaa yhdyskuntainfrastruktuuria ja se pitää voida säilyttää. Silloin nämä työsuhdeliput, seutuliput, kokonaisuudessaan ovat hyvin kehittämiskelpoinen asia. Se, mitä täällä aloitteessa on tuotu esille, on varmasti yksi tapa, jolla edistettäisiin yleisen liikenteen käyttöä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Paasiolle haluan todeta, että ainakin ed. Erkki Virtanen — ja vahvasti uskon myöskin, että vasemmistoliitto — kannattaa windfall-veroa.

Sen sijaan suhtaudun hieman arvellen sellaisiin asumiseen kohdistuviin kulutusveroihin, joitten pohja ei ole kulutusta ohjaava vaan fiskaalinen. Asumiseen kohdistuva verotus — ja viittaan tässä nyt viime viikolla täällä käytyyn ruuan arvonlisäverokeskusteluun — on taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisen kannalta arveluttavaa, koska se kohdistuu kaikkein voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin ja myöskin lapsiperheisiin. Mitä isompi perhe, sitä isommissa asunnoissa yleensä ainakin kerros- ja rivitaloissa joudutaan asumaan, ja silloin myöskin neliötä kohti lasketut asumiskustannukset tuppaavat olemaan korkeampia. Siksi pitää olla tarkkana siinä, että asumiseen kohdistuvaa verotusta käytetään kulutusta ohjaamaan nimenomaan sellaisissa asioissa, jotka yhteiskunnallisen tulevan hyvinvoinnin kannalta ovat tärkeitä, kuten nyt esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys.

Lopuksi ed. Oinoselle haluaisin lohdutukseksi todeta, että saa tuolta kaupasta sentään nyt irtokarkkeja itse pakata yhteen paperipussiin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan pakko vielä todeta pöytäkirjoihin kuitenkin siitä, kun äsken kävimme pienen oheiskeskustelun ed. Virtasen kanssa ja kysyimme häneltä ed. Filatovin kanssa, mikä mahtoi hänen mielestään olla meidän asumiseen kohdistuva lisäveromme. Kävi ilmi, että olemme nyt yhtä mieltä siitä, että sellaista meillä tässä ei ole. Eli emme ole esittämässä suinkaan mitään asumiseen liittyviä lisäveroja, esimerkiksi sähköveron korotusta. Silloin kun hallitus viime syksynä näitä korotusesityksiään teki, me emme sitä nimenomaan tästä syystä kannattaneet, muita ympäristöveroesityksiä kyllä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jotta varmuus varmasti varmistuisi, niin todettakoon nyt, että en puhunut nyt käsittelyssä olevista ed. Filatovin ym. lakialoitteista vaan puhuin verotuksesta yleisesti. Näissä esityksissä ei todellakaan ole sellaisia veroesityksiä, joita tuntisin tarvetta vastustaa edellisessä puheenvuorossani mainitsemistani syistä.