Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee maataloutta. Suomen käymät epäonnistuneet 141-neuvottelut ovat viemässä nyt suomalaisen kotieläin- ja erikoiskasvituotannon suuriin ja hyvin vakaviin vaikeuksiin. Hallitus haluaa nyt ulottaa epäonnistumisensa koko Suomeen ajamalla 141-sopimuksen A- ja B-tukialueille pakottamat tukileikkaukset myös 142 artiklan mukaiseen pohjoiseen tukeen. Kaikki on nyt tapahtumassa keskustajohtoisen Vanhasen hallituksen siunauksella vetoamalla viljelijöiden tasapuoliseen kurjuuteen. Ainut, mitä heille tarjotaan lohdutukseksi, ovat korotetut investointituet. Mutta millä investoidaan, jos itse tuotanto ei ole enää kannattavaa toimintaa?

On aivan selvää, että pohjoisen tukialueen viljelijät eivät voi hyväksyä niitä toimenpiteitä, joilla hallitus aikoo nyt alentaa pohjoista tukea. Pohjoisen alueen tuottajajärjestöt ovat jo kokoontuneet ja ilmaisseet viime päivinä mielipiteensä asiassa varsin näyttävästi. Nämä eivät ole olleet mairittelevia hallitukselle. Myöskin keskustan C-alueen kansanedustajat ovat tämän päivän lehdessä ilmoittaneet, että hekin vastustavat pohjoisen alueen tukien leikkauksia. Nyt kysynkin:

Kuinka paljon hallitus aikoo leikata pohjoisen alueen eli C-alueen viljelijöiltä rahaa, ja tuodaanko tämä ratkaisu jollakin tavalla myös eduskunnan harkittavaksi ja ratkaistavaksi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ensin haluan todeta sen, että kun kysyjä sanoi, että tämä 141-ratkaisu on epäonnistunut, näin ei ole. Kysymys on siitä, että verrattuna edellisiin ratkaisuihin tässä pystyttiin neuvottelemaan kestävä pohja 141-sopimuksen mukaiselle jatkolle. Mitä tulee tuen tasoon, tuen taso on vakaammalla tasolla kuin kahdessa aikaisemmassa ratkaisussa. Se käytännössä tarkoittaa kokonaisuutena sitä, että kansallisten tukien taso nyt säilyy kaikki osat huomioon ottaen ennallaan.

Mitä tulee tähän kokonaisuuteen ja pohjoisen alueen tukeen, olemme siinä tilanteessa, että lain mukaan asiasta käydään neuvotteluja maataloustuottajien keskusjärjestöjen kanssa, siis MTK:n ja SLC:n kanssa. Tämän 141-sopimuksen solmimisen taikka poliittisen neuvottelutuloksen jälkeen käytiin myös neuvotteluja, joissa sovittiin, että tavoitteeksi asetetaan, että maan sisäiset tukialueportaat eivät kasva. Tästä lähtökohdasta on tehty valmistelutyötä, mutta niin kuin sanoin, neuvottelut ovat kesken, ja uskon ja toivon, että näissä neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen siitä, mikä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen järjestely, niin että kaikkialla Suomessa viljelijöitten toimeentulo ja tuotannon kehittäminen voi häiriöttä jatkua.

Arvoisa puhemies! Olen kyllä ministerin kanssa eri mieltä siitä, oliko tämä sopimus hyvä. Hallituksen tavoitteet olivat hyvät, ja tuenhan piti olla nouseva ja pitkäkestoinen, mutta kaikissa näissä keskeisissä ratkaisuissa epäonnistuttiin. Myös ruotsinkielinen tuottajajärjestö hylkäsi yksimielisesti tämän ratkaisun ja MTK hyväksyi sen vasta äänestyksen jälkeen 8—2, mikä myöskin osoittaa, ettei se ollut hyvä. Minun mielestäni tämä epäonnistunut 141-ratkaisu pakottaa nyt hallituksen tekemään näitä tukileikkauksia A- ja B-alueilla ainakin neljänä seuraavana vuonna. Haluaisin vaan kysyä:

Kuinka tiukasti hallitus aikoo sitoa myöskin nyt sitten C-alueen näihin leikkauksiin? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jatkuvat vuosittaiset leikkaukset toteutetaan useana seuraavana vuonna myöskin pohjoisen alueen viljelijöiltä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Totean ensin, että mitä tulee 141:n mukaisiin tuotantotukiin ja niiden tasoon, kun otetaan huomioon tämä sopimuskausi, tällä sopimuskaudella tuotantotukien taso tulee säilymään kokonaisuutena ottaen ennallaan tai hieman kasvamaan eikä niin kuin puhuja väitti, että tuotantotukien määrä alenisi.

Mitä tulee tähän kokonaisuuteen, tässä on kaksi osaa. Tämä vuosi 2004 on välivuosi. Sen osalta toteutuvat tästä 141-ratkaisusta sellaiset osat, jotka merkitsevät nuorten viljelijöitten aloitustukien voimakasta kasvattamista ja investointitukien voimakasta kasvattamista. Samaan aikaan toteutuu negatiivisena puolena 141-tukien aleneminen keskimäärin 3 prosenttia. (Puhemies koputtaa) Nyt tuottajajärjestöjen kanssa käytävissä keskusteluissa, maataloustuloneuvotteluissa, arvioidaan sitä, miten on syytä toimia pohjoisen tuen alueella, olisiko tarkoituksenmukaista ja perusteltua ja oikeudenmukaista, että tämä paketti toteutettaisiin myös pohjoisen tuen alueella. Tästä käydään neuvotteluja ja katsotaan, mitä neuvottelujen tuloksena sitten syntyy.

Herra puhemies! Herra maatalousministeri, minusta te annoitte 141 artiklan osalta liian nopeasti EU:lle periksi. Ratkaisu jäi epätyydyttäväksi. Minusta on kerrassaan käsittämätöntä, että te maatalousministerinä lähdette nyt ikään kuin kostamaan tämän ratkaisun tuonne pohjoiseen päin ja aiotte leikata — sehän on teidän esityksenne — pohjoisen tukea.

Miten tämä on yksinkertaisesti mahdollista? Mihin ideologiaan tämmöinen perustuu? Keskusta on luvannut kovasti, että pohjoisen maaseutua puolustetaan, ja nyt siellä ovat kaikki ihan äimän käkenä teidän leikkaushankkeidenne vuoksi. Perukaa, hyvä mies, tämmöinen hanke!

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle totean, että näitä neuvotteluja käytiin ilmeisesti tällä kierroksella enemmän kuin kahdella aikaisemmalla kierroksella yhteensä, huomattavastikin enemmän, eli tässä suhteessa pitää sanoa, että neuvotteluja pidentämällä ei missään tapauksessa olisi voitu parempaa ja toisenlaista tulosta saavuttaa.

Mitä tulee tähän pohjoisen tuen kohtaan, kysymys on siitä, että tämän vuoden 2004 osalta, josta nyt on kysymys, joka on tällainen välivuosi, tämä iso remontti tulee voimaan 2005, ovat nyt neuvottelut käynnissä, miten menetellään sen suhteen, että toteutetaanko tämä paketti, jossa on siis pieni tuotantotukien alennus ja voimakas investointitukien ja nuorten viljelijöitten tukien kasvattaminen, koko maassa vai vain sillä alueella, mitä tämä 141-ratkaisu edellyttää.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, te olette aikamoinen fakiiri, kun te voitte kuvitella, kun aikaa olisi ollut, että jatkoneuvottelut eivät olisi voineet johtaa parempaan tulokseen, mutta itsepä vastaatte puheistanne.

Arvoisa ministeri, silloin kun lähdettiin EU-jäsenyyteen, yksi keskeinen tulos, joka silloin kirjattiin, oli se, että ilmastovyöhykkeelliset ja luonnonmaantieteelliset näkökohdat otetaan maatalouspolitiikan tukipolitiikassa huomioon. Se oli keskeinen, ja se oli niitä harvoja asioita, joka, arvoisa ministeri, kirjattiin ylös muun muassa artiklaan 142 ja tavallaan 141:eenkin vakavien vaikeuksien toimissa.

Aiotteko te nyt pitää kiinni siitä, että 142 artikla säilyy sellaisena kuin se on ja sen mukaiset tuet säilyvät, niin kuin on kirjattu, sen takia, että jos te siinä annatte periksi, koko homma on mennyt läskiksi? Teillä ei ole koskaan mitään eikä teidän seuraajillanne asiaa mennä neuvottelemaan näillä perusteilla Brysseliin.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän neuvottelutulokseen ja jatkoon, lähtökohta on se, että tämä ilmastollisista ja maantieteellisistä ja muista syistä johtuva ero on tarkoitus säilyttää ja tullaan varmasti säilyttämään ainakin, mikäli asia minusta riippuu, myös jatkossa. Tästä ei ole missään vaiheessa ollut kysymys, että tätä porrastusta aiottaisiin muuttaa.

Mitä tulee siihen, millä tavalla tätä sopimuskokonaisuutta kieltämättä ongelmallisessa kahden artiklan maailmassa voidaan viedä eteenpäin, se keskustelu ja neuvottelut komission kanssa, mitkä käytiin 141 artiklasta, selvensivät aivan oleellisesti sitä, millä tavalla tämä jatko voi tapahtua. Päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että kun Suomi täysimääräisesti toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan kaikkia keinoja, sen jälkeen meillä on oikeus maksaa myös 141-alueella kansallisia tukia ja niitten tukien taso ja kesto määräytyy sen mukaan, miten tämän jälkeen Suomen maatalouden yhdentyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan etenee.

Herra puhemies! Kristillisdemokraatit käsittelivät tätä asiaa tunti sitten, ja päätimme ottaa tämän asian esille ja ministerin vastauksesta riippuen tehdä välikysymyksen tai olla tekemättä. Totean, että ne vastaukset, mitä ministeri on antanut, eivät ainakaan toistaiseksi tyydytä ja jos ei parempia vastauksia tule, niin me teemme välikysymyksen asiasta. Ministerin vastauksesta on käynyt ilmi, että tavoitteena on jakaa tätä kurjuutta pohjoisen viljelijöille, ja ihan aiheellisesti viljelijät kysyvät, mitä pahaa he ovat tehneet, kun kurjuutta pitää jakaa sinne, vaikka mitään pakkoa ei ole. Tämä on kysymykseni.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle totean, että tavoitteena on löytää kaikkia viljelijöitä niin Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa oikeudenmukaisesti kohteleva kokonaisratkaisu. Tästä käydään neuvotteluja tällä hetkellä maataloustuottajien keskusjärjestöjen kanssa. Tänään käydyissä neuvotteluissa on päästy eteenpäin, ja neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä. Uskon, että näissä neuvotteluissa saavutetaan sellainen ratkaisu, joka laajasti tyydyttää viljelijäkenttää.

Arvoisa herra puhemies! On tietysti hyvä kuulla, että neuvottelut ovat menossa, mutta kyllä ministeri Korkeaoja lehtihaastattelussa aika selvästi on ilmoittanut oman kantansa. Onko tämä vähän saman tyyppistä neuvottelua kuin komission kanssa: istutaan paljon alhaalla ja käytetään aikaa, mutta lopputulos on kuitenkin yhtä huono, niin kuin oli 141:nkin osalta? Kaksi kysymystä:

Ensinnäkin: Te olette voimakkaasti puolustanut investointitukia. Sinänsä hyvä, mutta mitä järkeä on korkeissa investointituissa, kun varsinainen tuotanto ei kannata? Maidontuotannossa tällä hetkellä kiintiöt ovat kaikki käytössä, maakiintiöt, ja samoin tiloilta puuttuu kiintiöitä, eli seinät ovat jo olemassa, mutta kiintiöitä puuttuu. Sianlihan kohdalla esimerkiksi on ylituotantoa, samoin kananmunien kohdalla; kuka investoi siinä tilanteessa korkeammilla investointituilla, koska tuotteille ei ole kysyntää tai hinta on heikko tai tuotanto ei muuten kannata?

Toinen kysymys: Tällä hetkellä laskelmien mukaan kai noin 30 miljoonaa euroa jäisi kansallista tukea jakamatta ensi vuonna tämän logiikan mukaan, minkä te olette tuonut esille. Se on enemmän rahaa kuin tälle vuodelle nostettiin kansallista tukea maataloustupon yhteydessä noin vuosi sitten.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ed. Koskiselle totean kysymykseen, kuka investoi, että kyllä meillä on itse asiassa aikamoiset investointianomusruuhkat te-keskuksissa. Toisin kuin nyt jossain väitetään, kyllä viljelijöillä on uskoa tulevaisuuteen ja halua investoida ja kehittää yritystään. Näin pitääkin olla. On erinomaista, että maatalous Suomessa uudistuu, tuotantorakenne uudistuu ja tällä tavalla luodaan tulevaisuudelle positiivisia näköaloja.

Mitä tulee sitten tähän asetelmaan, Maataloustuottajain keskusjärjestön kanssa sovittiin 141-ratkaisun jälkeisessä neuvottelussa, että pyritään siihen, että tukialueitten väliset portaat, tukisuhteet, pysyvät ennallaan. Ministeriön valmistelu on tietenkin lähtenyt siltä pohjalta, että ehdotus tehdään tästä periaatteesta. Se, mikä tulee olemaan neuvottelun lopputulos, on neuvottelujen asia ja jää nähtäväksi.

Mitä tulee sitten siihen rahaan, joka mahdollisesti jää käyttämättä, niin tarkoitus on joka tapauksessa, että rahaa käytetään alueittain tuotantosuunnittain näiden kyseisten alueitten hyväksi eikä se sillä tavalla ole keneltäkään pois.