Ulla Anttila /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan kotitalousvähennysjärjestelmän laajentamista niin, että vanhemmilla, joilla on kodin ulkopuolella asuva vammainen lapsi, olisi oikeus vähentää tämän lapsen kotitaloudessa tapahtuvat kotitalouspalvelut kotitalousvähennyksenä.

Miksi tällaista uudistusta tarvitaan? Uudistus on ajankohtainen tällä hetkellä, jolloin hallitus ei ole tuonut eduskuntaan esitystä vaikeavammaisten henkilöiden avustajajärjestelmän kehittämiseksi. Tällaista esitystä on peräänkuulutettu hyvin monissa eduskunnan mietinnöissä. Runsas vuosi sitten laatimani kirjallisen kysymyksen vaikeavammaisten avustajapalveluista allekirjoitti yli 130 kansanedustajaa.

On suuri yhteiskunnallinen epäkohta, että vammaisille henkilöille ei ole riittäviä avustajapalveluita pystytty tarjoamaan. Siihen tarvitaan parannusta. Nyt tämän eduskuntakauden aikana tuo uudistus tuskin onnistuu. Uudistus pitää saada aikataulutettua viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa ja saada aikaiseksi päätös siitä, miten tuo uudistus rahoitetaan. Eli niiltä eduskuntaryhmiltä, jotka ovat mukana noissa hallitusneuvotteluissa, tätä tahtoa tietenkin edellytetään. Tätä tahtoa olisi tarvittu kyllä enemmän tältä nykyiseltäkin hallitukselta, mutta koska budjettilakien antaminen eduskunnalle alkaa olla jo aivan lopuillaan ja koska tuohon budjettiesitykseen tällaista esitystä ei ole ilmoitettu tulevan, en pidä todennäköisenä, että eduskunta enää tämän tyyppistä esitystä hyväksyy. Näin ollen olen laatinut tämän esityksen ikään kuin paikkaamaan nykyistä tilannetta.

Koska avustajapalveluita vaikeavammaiset eivät saa subjektiivisena oikeutena ja koska näitä kotitalous- ja avustajapalveluita tarvitsevat muutkin kuin vaikeavammaiset henkilöt, tämän tyyppinen laajennus, jota nyt esitän, on hyvin perusteltu. Näiden kotitalousvähennyksen mukaisten kulujen tietenkin täytyy olla samalla tavalla rajoitetut määrältään kuin muutenkin on kotitalousvähennyksessä, eli näillä avustuksilla ei kokoaikaisia avustajapalveluita edes rikaskaan henkilö pystyisi lapselleen tarjoamaan.

On myös valitettavaa, että jo aikuistuneiden vammaisten lasten vanhemmat joutuvat usein siihen tilanteeseen, että he käytännössä toimivat lastensa avustajina tai joutuvat maksamaan näitä palveluita. Tämä ei ole mitenkään suositeltava asiantila, mutta käytännön ratkaisujen täytyy mielestäni aina olla sellaisia, että ne toimivat niin, että nykyistä tilannetta pitää pyrkiä parantamaan hyvin monin keinoin.

Totean myös tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, että tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn on jätetty useita lakialoitteita, joissa käsitellään vammaisten henkilöiden avustajakysymystä. Olen itse jättänyt vihreiden vaihtoehtobudjettiin liittyvän lakialoitteen, joka oli pari viikkoa sitten käsittelyssä. Siinä esitetään vaikeavammaisille henkilöille oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan ja tämä avustajapalvelu ehdotetaan rahoitettavaksi valtion budjetista. Ymmärtääkseni myös muiden ryhmien vaihtoehtobudjeteissa on vastaavanlainen esitys ja ed. Alho on tehnyt hieman suppeamman, ikään kuin osittaista uudistusta koskevan esityksen vaikeavammaisten avustajapalvelujen laajentamisesta.

Eli nyt jos eduskunnassa on tahtoa, niin sosiaali- ja terveysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta voivat tehdä päätöksiä näiden lakialoitteiden pohjalta avustajapalveluiden laajentamiseksi ja verovähennysoikeuksien toteuttamiseksi, mitä reittiä olisi hyvä, että eduskunta pystyisi etenemään. Mutta kuten jo aiemmin totesin, kun toistaiseksikaan hallituksesta ei ole tätä tahdonilmaisua tullut, niin en pidä tätä uudistusta tällä kaudella enää todennäköisenä, mutta sitä suurempaa poliittista tahtoa tarvitaan tulevalta eduskunnalta ja tulevalta hallitukselta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut käsittelyssä olevan aloitteen. Ed. Ulla Anttilan aloite tähtää siihen, että alenevassa polvessa olevien sukulaisten asunnossa tehdyn työn kustannukset kelpaavat kotitalousvähennyksen perusteiksi. Kotonani on 19-vuotias vammainen, joten vammaisasiat ovat perheemme arkipäivää. Vammaispalvelut eivät toteudu tasapuolisesti Suomessa. Siksi olisi hyvä, että julkisten palvelujen lisäksi vanhemmat saisivat kotitalousvähennyksen avulla vähentää niitä kustannuksia, joita aiheutuu vammaisen lapsen tai muun sukulaisen hoidosta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ulla Anttila jatkaa sitä hyvää työtä, mitä hän on tehnyt vammaisten hyväksi. Tämä lakialoite 148 tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi on erittäin kannatettava. Kaikki tätä tukeneet kansanedustajat eivät toki ole tähän nimeään saaneet johtuen erilaisista matkoista ja muista esteistä, mutta itsekin erityisesti tuen tätä.

Tuo kysymys, minkä ed. Ulla Anttila mainitsi puheenvuorossaan, henkilökohtainen avustaja subjektiivisena oikeutena vaikeavammaiselle, todella pitää saada ratkaistua, jos ei todella näillä valtiopäivillä, niin se on sen tasoinen asia, että se olisi hallitussopimukseen saatava hallitusohjelmakysymys, ja tämän toteuttaminen on Suomen kaltaisen sivistysvaltion velvollisuus.

Siis hyvää työtä jälleen, ja tämä asia on toki akuutti. Aivan juuri näinä päivinä tämä asia on ollut varsin paljon esillä myös ihmisten yhteydenotoissa, koska tämä logiikka ei toimi. Mikseivät sitten todella vammaisen lapsen kodissa tapahtuvat muutostyöt kuuluisi vähennyksen piiriin, kun kerta voidaan toisinpäin sitten vanhempien kodeissa, isovanhempien kodeissa tapahtuvat muutostyöt saada kotitalousvähennyksen piiriin?

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Kotitalousvähennys on osoittautunut varsin toimivaksi ratkaisuksi. Tällä on ollut merkittäviä työllisyyttä parantavia vaikutuksia. Toisaalta etenkin hoito- ja hoivatyön osalta tämä on koettu tärkeänä tukimuotona, kun lapset esimerkiksi vanhemmilleen ovat ostaneet palveluja ja saaneet sitten sitä kautta verovähennysoikeuden.

Mielestäni tässä lakialoitteessa on oikea ajatus. Tästä puuttuu arvio taloudellisista vaikutuksista, mutta ilmeisesti ne eivät ole kovin suuret ainakaan verrattuna muihin jo nyt voimassa oleviin vaikutuksiin kotitalousvähennyksen osalta. Toisaalta tämän kokonaisvaikutus verotukseen tai valtion tuloihin tai veronsaajien tuloihin sinällään pienenee työllisyysvaikutuksen myötä, kuten on tapahtunut koko tämän kotitalousvähennyksen osalta.

Toivoisi, että valtiovarainvaliokunta tähän ehdotettuun tuloverolain muutokseen suhtautuisi vakavasti, ja ellei se nyt tällä eduskuntakaudella etene, niin ainakin pantaisiin sellaiseen valmisteluun, jossa sitten uuden hallituksen valmistelun pohjalta saataisiin tätä asiaa vietyä eteenpäin. Sinälläänhän on todettava, että Vanhasen hallituksen aikana kotitalousvähennysjärjestelmää on hyvällä tavalla kehitetty, kuten kaikki täällä ovat voineet todeta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on todella hyvä aloite, jota lämpimästi kannatan. Kotitalousvähennykseen oikeuttavalla hoiva- ja hoitotyöllä voidaan saavuttaa paitsi hyvää hoitoa samalla myöskin inhimillistä hoitoa, ja näin läheiset ihmiset — vanhemmat, isovanhemmat, kasvattivanhemmat jne. — voivat olla lähellä niitä ihmisiä, jotka heille paljon merkitsevät. Tämä aloite tulisi saattaa nopeasti eteenpäin. Näissä tilanteissa vammaisen henkilön läheiset ovat itse avustajina omalla kustannuksellaankin tai joutuvat palkkaamaan omalla kustannuksellaan vara-avustajan. Kaikki nämä ovat tilanteita, joissa tulisi edistää ihmisten omia ratkaisuja. Toivon lämpimästi aloitteen eteenpäinmenoa.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kollegoita saamastani tuesta ja totean vielä illan ehdittyä näin pitkälle, että todella suuri ihmetyksen aihe minulla on ollut se, miksi tämä laajempi hanke vaikeavammaisten avustajapalvelujen toteuttamisesta ei ole edennyt, vaikka sen puolesta vallitsee aika suuri myötämielisyys eri puolueissa. Onko kysymys lopulta sitten siitä, että vammaiset henkilöt ovat niin äänettömiä tässä yhteiskunnassa, jossa on paljon vahvoja edunvalvojaryhmiä? Onko siis kyse siitä, että kun heikommat ryhmät vaativat oikeuksiaan, niin eduskunnasta on vaikeampi löytää tahtoa todellisten uudistusten aikaansaamiseksi?