Mika Niikko /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on
kyse siitä, että törkeästä rikoksesta
tuomitun tulee suorittaa vankeusrangaistus loppuun saakka vankeudessa.
Nyt niin ei ole, vaan tuomittu pääsee ehdonalaiseen
vapauteen kärsittyään rangaistuksesta
puolet tai jopa vain kolmasosan.
Nykyisen lainsäädännön johdosta
Suomen lähihistoria on täynnä epäoikeudenmukaisia
tuomioita. Lyhyen ajan sisällä on tehty kaksi
päätöstä elinkautisvangin päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen.
Molemmat ovat olleet näkyvästi esillä mediassa
tällä viikolla, eivätkä vähiten
siksi, että ne ovat järkyttäneet kansalaisia
syvästi. 5-vuotiaan tytön murhaaja pääsee
ehdonalaiseen vapauteen liki 16 vankilavuoden jälkeen ensi heinäkuussa.
Helsingin hovioikeus päätti asiasta eilen. Heinon
pariskunnan murhaaja pääsee ehdonalaiseen vapauteen
ensi vuoden elokuun lopulla. Hän on siinä vaiheessa
kärsinyt vankeusrangaistusta yli 11 vuotta.
Toisenlaisen esimerkin valossa haluan nostaa lapsiin kohdistuvat
rikokset. 21-vuotiaan miehen runsaan 7 vuoden vankeusrangaistuksen
saaminen nuoriin tyttöihin kohdistuneista seksuaalirikosten
sarjasta oli uutisissa viime viikolla. Tuomio tuli muun muassa kahdeksasta
lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä,
kahdesta törkeästä hyväksikäyttötapauksesta,
kahdesta raiskauksesta sekä lapsipornokuvien levittämisestä.
Mies oli houkutellut uhrejaan muun muassa internetin keskustelupalstoilla.
Tuomittu ei käräjäoikeudessa osoittanut
minkäänlaista katumusta teoistaan. Rikosten uhriksi
joutuivat kaksitoista alle 16-vuotiasta tyttöä ja
yksi aikuinen nainen. Nuorin lapsista oli tekohetkellä vasta
11-vuotias. Käräjäoikeus totesikin tekojen
olleen lasten kehitykselle hyvin vahingollisia ja aiheuttaneen suurta
kärsimystä. Kaikesta tästä huolimatta
uhreille myönnettiin yhteensä runsaat 27 000
euroa korvausta kokemastaan kärsimyksestä.
Jos rikollinen on ollut tekohetkellä alle 21-vuotias,
kuten tässäkin tapauksessa, ja jos hän
ei ole tuomiota edeltävänä aikana kolmen
vuoden sisällä ollut suorittamassa vankeusrangaistusta vankilassa,
hän vapautuu ensikertalaisena, kun tuomiosta on kärsitty
yksi kolmasosa. Eli tässäkin esimerkkitapauksessa
7 vuoden ja 4 kuukauden tuomio supistuu 2 vuoden, 5 kuukauden ja
10 päivän tuomioon. Kysynkin jokaiselta kansanedustajalta,
toteutuuko tässä uhrin oikeusturva.
Arvoisa puhemies! Rikosseuraamusviraston vuoden 2008 tutkimuksen
mukaan väkivaltarikosten uusimisprosentti oli 61, kun seuranta-aika oli
365 päivää. 86 prosenttia oli uusinut
rikoksen puolen vuoden sisällä vankilasta vapautumisesta.
Ehdonalainen vapautuminen on siis idealismia, joka käytännössä harvoin
toimii. Se sallii vaarallisten rikollisten rikollisen elämän
jatkumisen. Niistä henkilöistä, jotka
olivat vapautuneet vankilasta ensikertalaisina rikoksentekijöinä,
uuteen rikokseen syyllistyi 44 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Syynä ennenaikaiseen vapautumiseen
on Suomen oikeusjärjestelmän ensikertalaispykälä.
Kärsittyään tuomitusta rangaistuksesta
puolet ensikertalainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen.
Jos tuomittu on erityisen nuori, tässä tapauksessa
alle 21-vuotias, ensikertalainen, hänen ei tarvitse kärsiä vankeudessa kuin
kolmasosa tuomiostaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä ensikertalainen on
myös sellainen henkilö, joka rikosta edeltäneiden
kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa.
Millä perusteella me päättäjät
olemme määritelleet näin perusteettoman
armollisen lakipykälän? Tämä niin
sanottu ensikertalaispykälä suorastaan kannustaa rikoksenuusijoita
ja sallii heille luvattoman suopean kohtelun. Näin ei voi
olla, sillä esimerkkejä vakavista rikoksista ovat
murha, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus
ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä joukkotuhonta tai
terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoituksena on haastaa meitä päättäjiä muuttamaan
tämä epäkohta ja suojelemaan kansalaisia
rikoksentekijöiltä sekä -uusijoilta.
Tuomioiden lyhentäminen on uhrin ja omaisten oikeusturvan
kannalta epäoikeudenmukaista sekä vailla perusteita.
Lakialoitteessani törkeisiin rikoksiin tuomittua ei
voida vapauttaa, ennen kuin tuomio on kokonaisuudessaan kärsitty
vankilassa. Luulenkin, että lakialoite edustaa valtaosaa
kansalaisten tahdosta. Syykin on selvä. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa
törkeissä rikoksissa uhri ja omaiset eivät
saa odottamaansa oikeutta.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko on mielestäni lakialoitteensa
kanssa oikealla asialla.
Rikoslainsäädäntöä on
kehitettävä muun muassa viimeaikaisten julkisuudessa
olleiden tapausten takia, joista edustaja Niikko puheenvuorossaan
kertoi. Rikoslakimme epäkohta on, että ehdottomaan
määräaikaiseen vankeusrangaistukseen
tuomitun vangin hyvin harvoin tarvitsee suorittaa koko rangaistustaan
kalterien takana. Ehdonalainen vapautuminen merkittävästi
keventää rikollisen tosiasiallista rangaistusta,
kuten aloitteen johdannossa todetaan. Aloitteen tarkoitus on rajoittaa
törkeissä rikoksissa tätä rikollisille
perusteettoman suopeaa sääntelyä ja tehdä heille
tuomituista rangaistuksista todellisia rangaistuksia. Väitän,
että tämä vastaa Suomen kansan oikeustajua
paremmin kuin nykysysteemi, ja siksi toivonkin menestystä edustaja
Niikon lakialoitteelle.
Keskustelu päättyi.