Kari  Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta muutti hallituksen esitystä aivan kohtuullisesti mutta hyväksyi eräitä ehdotuksia, joita ei voi pitää oikeaan osuneina.

Hallitus ei itsekään ole esityksessään noudattanut valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymiä ohjeita vaan on esityksessään nostanut eri maksuja huomattavasti. Suurin nousu on jopa 10 000 euroa eli noin 60 000 markkaa. Inflaatio aika lailla laukkaa. Tämä tapahtuu yhteisösakon enimmäismäärän osalta. Tällainen menettely on omiaan ruokkimaan muutenkin vallalla olevaa käsitystä, että niin yksityiset kuin valtiovaltakin pyrkivät nostamaan hintoja ja maksuja siirryttäessä markasta euroon. Menettely ruokkii inflaatiota, joka saattaa muutenkin muodostua suuremmaksi kuin muutamana viime vuotena on totuttu.

Käsittääksemme mietinnössä hyväksytään periaate, joka lakia sovellettaessa saattaa tuottaa myöskin hankaluuksia. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa eräät rangaistuksen koventamiset, kuten yhteisösakko, ja eräät muut rangaistuksenomaiset seuraamukset, kuten rangaistusmääräysmenettelyssä määrättävä menettämisseuraamus.

Koska lakia sovellettaessa on noudatettava lievimmän lain periaatetta, siirtymäkautena tulee ongelmia. Tästä johtuen muun muassa päiväsakon määrä, joka sinänsä vahvistetaan asetuksella, ei olisi nostettavissa siten, että se ylittäisi nykyistä 40:tä markkaa vastaavaa rahamäärää. Kun tässä ei voitu näin tehdä lievimmän lain periaatetta noudattaen, kysyä voi, kuinka tämä saattoi tapahtua esimerkiksi yhteisösakon kohdalla.

Esitämme vastalauseessa muun muassa, että perintäkulut eivät saisi nousta entisestä. Muuntorangaistusten kohdalla, esimerkiksi uhkasakon kohdalla, taas tarpeettomasti lievennetään rangaistusta, koska euromääräisenä tuomitun sakon jokaista täyden 20 euron määrää vastaa muuntorangaistusta määrättäessä yhden päivän vankeus, vaikka se aikaisemmin oli 16,82 euroa eli 100 markkaa. Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan nykyisin määrätä 840 euron menettämisseuraamus, ja se ehdotetaan muutettavaksi 1 000 euroon, siis mietinnössä.

Edellä olevaan viitaten olemme sitä mieltä, että tämä ei ole oikein ja saattaa aiheuttaa soveltamisvaikeuksia, kun on siis valittava seuraamus lievimmän lain periaatteen mukaisesti. Tämän vuoksi tulen tämän lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään vastalause 2:ssa ilmenevät muutosesitykset.

Mauri Salo  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Euroon siirtyminen on hyvin lähellä, ja myös useita lakeja joudutaan muuttamaan euromääräisten taksojen voimaan saattamiseksi.

Oikeusministeriön hallinnonalalla ei ole tyydytty pelkästään taksojen euromääräisiksi muuttamiseen, vaan hallituksen esityksessä on myös selkeä tasokorotus eräissä taksoissa. Kun valtioneuvoston kanta on yleisesti ottaen ollut se, että hintoja ei pidä nostaa, koska inflaatiota ei pidä päästää irti, se on ihan perusteltua. Siksi on perusteltua kannattaa ed. Myllyniemen ehdotusta ja toisaalta palauttaa myös mieliin se, että kuluttajaviranomaiset ovat hyvin selkeäsanaisesti pidemmän aikaa kauppaa ja kaikkia muitakin, joilla on hintoja määräävä oikeus, velvoittaneet toimimaan niin, että hinnat eivät euromuutoksen myötä nouse.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sekä ed. Myllyniemi että ed. M. Salo vähän oikovat mutkia. Lakivaliokunnan mietinnössä ihan selvästi todetaan, että inflatorisia tarkistuksia ei hyväksytä vaan kansalaisilta perittävät maksut ovat euromääräisinä samat kuin nykyisin markkamääräisinä. Tältä osin nimenomaan oikeusministeriön muutosehdotus hylättiin. Sen sijaan pysäköintivirhemaksun kohdalla, mikä on hyväksytty, käytännössä asiaan ei vaikuta ollenkaan euroon siirtyminen, koska nykyisinkin alin pysäköintivirhemaksu on 60 markkaa eli 10 euroa. Tässä lakivaliokunta todella teki juuri sen, mitä edustajat Myllyniemi ja M. Salo nyt vaativat.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelua käydään oikeusministeriön hallinnonalan maksujen muutoksista. Hallitushan antoi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ministeriöille ohjeet, miten euroon siirtyminen hoidetaan. Ne ohjeet olivat hyvin yksiselitteiset. Ei maksujen, taksojen korotuksia tässä yhteydessä, vaan ainoastaan tiettyjen loogisten, jo kansakoulussa opetettujen pyöristyssääntöjen mukaiset pyöristykset ovat hyväksyttäviä. Hallitus ei kuitenkaan itse ole noudattanut oikeusministeriön maksujen osalta omaa ohjettaan, vaan oikeusministeriön esittelystä hallituksen esitys eduskunnalle sisälsi merkittäviä, osin oikein voimakkaitakin korotuksia eräisiin oikeudenkäytön alan maksuihin.

Lakivaliokunta ei tyytynyt tähän hallituksen valitsemaan linjaan. Erityisesti vielä lakivaliokunnassa kuultiin kuluttajapuolen edustusta, viranomaisia ja järjestöjä. Heidän selkeä viestinsä oli se, että jos hallitus, ministeriö ja eduskunta hyväksyvät tässä yhteydessä tällaiset maksujen korotukset, se on selkeä huono esimerkki yksityiselle sektorille, kunnille ja muille tahoille, jotka joutuvat myös maksujansa muuttamaan euroiksi. Tämä esimerkki, jonka eduskunta antaisi koko kansakunnalle, olisi erittäin huono.

Tähän lakivaliokunta puuttui, otti onkeensa näistä ohjeista ja vinkeistä ja muutti hallituksen esityksen 3. lakia ja 10. lakia ja ennen kaikkea 12. lakia. 12. laki käsittää oikeudenkäyntimaksut, ja se taulukko muutettiin niin, että se vastaa pyöristyssääntöjen mukaisesti vanhoja maksuja. Jos tarpeita maksujen korottamiseen muutoin on, saattaa jollakin kohtaa olla, niihin on valiokunnankin mielestä valiokunnan tältä osin yksimielisen kannan mukaan palattava myöhemmin eri yhteyksissä, mutta ei tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta jätti kuitenkin tämän tien kulkemisen puolitiehen tai putosi ojaan kesken matkan. Nimittäin muutama laki, joka esitykseen sisältyy, jäi vastaavalta kohdin korjaamatta. Eräissä laeissa on kysymys arvoista, ei sellaisista maksuista, jotka tulisivat jonkun kansalaisen tai yhteisön maksettaviksi.

Ed. Aittoniemen kanssa olen allekirjoittanut vastalauseen, joka ei sisällä näitä pykäliä eli näitten arvojen muuttamista. Niitä ei yleensä tarkistella joka vuosi, ja ne ovat todellakin lähinnä ala- ja yläarvoja, jotka eivät tule useinkaan kansalaisten maksettaviksi. Sen sijaan 7. ja 9. lakiehdotuksessa on selvät maksut, jotka tulevat kansalaisten maksettaviksi. Niihin hallitus ja myös valiokunnan enemmistö esittävät korotuksia poiketen talouspoliittisen ministerivaliokunnan ja muutoin yleisesti hyväksytystä linjasta.

Tältä osin siis tulen kannattamaan 7. ja 9. lain muutoksia, 7. lakiehdotuksen 7 §:ää ja 9. lakiesityksen 8 §:ää. Näin menetellen eduskunta voisi kauniisti osoittaa koko kansakunnalle, että se ei ole hyväksymässä tässä yhteydessä maksujen korotuksia. Tämä tietysti edellyttää sitä, että vastalauseen 1 mukaisesti tulevat asiat hyväksytyiksi.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä valiokunnan mietintöön kirjattua periaatetta, jonka mukaan maksujen korottamista ei pidä tehdä euroon siirtymisen yhteydessä. Toivon, että hallitus ottaisi opikseen tästä prosessista, jossa hallituksen tähän liittyvistä esityksistä on valiokunnan enemmistökin osittain perääntynyt, ja peruisi myös sen suunnitelman, että terveydenhuollon asiakasmaksuja aiotaan korottaa 6 prosentilla euroon siirtymisen yhteydessä. Sarjahoitojen maksuja, jotka koskevat esimerkiksi syöpäpotilaiden hoitoja, ehdotetaan korotettavaksi jopa 20 prosentilla. Ihmettelenkin sitä, miten leväperäisesti hallitus on suhtautunut talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeisiin euroon siirtymisen periaatteista. Oikeusministeriön maksut, jotka nyt ovat käsiteltävänä, eivät todellakaan ole ainoa poikkeus, vaan aivan vastaava esitys on tulossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minua nyt vaivaa vähän tässä keskustelussa se, että tämän valtavan urakan edessä, joka kansakunnalla on, siirtyminen uuteen valuuttaan, tätä hämmennetään nyt sotkemalla asioita keskenään. Ei ole mukavaa, jos hinnat nousevat. Mutta ei pidä syyttää hintojen noususta sitä, että vaihdamme valuuttaa. Minusta jonkinlainen rehellisyys olisi paikallaan. On nimittäin niin, että kun Suomi siirtyy markasta euroihin, se tulee olemaan hyvin hämmentävä kokemus meille kaikille suomalaisille. Ei tarvitse kuin yrittää muistella niin vaatimatonta muutosta kuin mikä tapahtui silloin, kun desimaalipilkkua siirrettiin pari nollaa taaksepäin. Kesti muutama vuosikymmen, kun ihmiset puhuivat vielä edellisessä rahassa. Nyt kaikki merkit viittaavat siihen, että tästä prosessista tulee vielä vaikeampi, vielä hankalampi. Sen takia minusta on vähän — uskaltaisinko, rouva puhemies, sanoa — jopa vastuutonta, että tässä siirtymävaiheessa sotketaan asioita keskenänsä, joita ei kuulu sotkea keskenään. Jos on tarvetta nostaa hintoja, se täytyy käydä läpi, mutta en usko, että suomalaisessa yhteiskunnassa kukaan operoi sillä ajatuksella, että hinnat nousevat siksi, että valuutta vaihtuu.

Kari  Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Salin vasemmalta laidalla henkilö on näköjään lähtenyt pois. Hän väitti, että lakivaliokunta myöskin on tehnyt näin, kuin hallitus on esittänyt. Tämä ei pidä paikkaansa. Kysymys on tietenkin joissakin kohdissa vain muutamista markoista, mutta joka tapauksessa hinnat nousevat, esimerkiksi perintäkulut lakiesityksen 20 §:ssä. Ennen perittiin 70 markkaa. Jos se olisi pyöristetty suoraan euroiksi, se olisi alle 12 euroa. Mietinnössä kuitenkin lukee, että nostettakoon 12 euroon. Siellä tulee 60—70 pennin, jopa muutaman markan korotuksia, mutta joka tapauksessa tulee korotusta. Vielä merkittävämpi on yhteisösakko. Ei se ole ihan pieni summa, että sitä nostetaan 60 000 markalla. Kyllä siinä asiassa inflaatiokin jo laukkaa aikamoista vauhtia. Toki aikaisempi summa on ollut 5 miljoonaa markkaa ja se nousee 5 060 000:een, mutta siitä huolimatta se on valtava nousu.

Samalla tavalla on ulosottomaksun laita. Se on aikaisemmin ollut 40 markkaa. Nyt se nostetaan 42 markkaan. Nämä ovat aivan tarpeettomia nousuja. Olisi kai voitu pyöristää lähimpään alempaan euroon, jos näin olisi haluttu.

Ed. Lapintien puhe ei aivan perustunut siihen, mitä vastalauseessamme lukee.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta kysymys pitää asettaa sillä tavalla, olisiko hintoja korotettu, ellei euroon olisi siirrytty. Siinä tapauksessa on tietysti vaikea sanoa, olisiko tapahtunut hinnoissa jotain, eli aina jää jossittelun varaa. Olen ed. Kekkosen kanssa samaa mieltä siinä, että mitään lietsontaa ei tämän asian ympärillä pitäisi enää tehdä lisää. Ihmiset ovat aika paljon hämmentyneitä, ja asia vaatii opettelua, koska yksikkö muuttuu. Joutuu käyttämään kertoimia ja miettimään, paljonko se onkaan vanhoissa rahoissa. Sen näkee eduskuntatyössä: kun puhumme talousarvioaloitteista tai hallituksen esityksistä, puhumme vanhoista rahoista useimmiten. Hyvin harva käyttää euro-termiä, koska se on vaikea mieltää.

Periaatteen pitää olla totta kai se, jotta jos taksoja ei olisi nostettu, jos vanha raha, markka, olisi säilynyt, sitä ei pidä tässäkään yhteydessä tehdä. Nyt kun siirrytään euroon, pienet pyöristykset ymmärrän, mutta en sitä, jotta tehtäisiin sillä perusteella korotuksia, että siirrytään euroon, enkä usko, että edes hallitus on sen takia lähtenyt tekemäänkään.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! En voi olla palaamatta hieman näihin puheenvuoroihin. Mitä ed. Kekkonen tarkoitti puhuessaan, että täytyy olla rehellisyyttä? Kuka meistä on puhunut epärehellisiä, epätarkkoja ja vääriä asioita? Jäi hämmentävä mieli tästä pohdinnasta. Sen lisäksi ed. E. Lahtela puhui lietsonnasta. Minusta tämä asia on nyt eduskunnan päätettävä. Tämä kuuluu lainsäädännön alaan, ja eduskunta siitä päättää. Ei tässä ole ollut mitään lietsontaa.

Ed. Räsänen toi esille sosiaali- ja terveyspuolen, köyhiä ihmisiä ja kaikkia kansalaisia vakavasti koskevan asian. On aivan paikallaan, että näistä puhutaan. Olisiko sitten lietsontaa taikka epärehellisyyttä ollut se, että talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi ohjeet, joita ministerit ja ministeriöt eivät ole noudattaneet. Minusta tässä on vakava kysymys ja tätä pitää tarkoin pohtia. Olen hyvin iloinen, että ed. Esa Lahtela ilmoitti kannattavansa meidän vastalausettamme.

Kari  Myllyniemi  /kesk:

Rouva puhemies! Tämä menee ehkä hiukan juupas—eipäs-väittelyksi. Toisaalta jos 2—3 markan korotus tulee 30—40 markan maksuun, se alkaa prosenteissa olla 5—7 prosenttia, joten ei se merkityksettömän pieni ole.

Ed. E. Lahtela arvaili, mitä olisi tapahtunut ilman euroon siirtymistä. Se on aika lailla arvailua. Uskoisin, että näitä korotuksia ei olisi tullut tapahtumaan. Palaan vielä yhteisösakon lisäykseen, joka on 60 000 markkaa. Vaikka se onkin rangaistus ja ehkä se, joka siihen syyllistyy, on sen ansainnut, mutta kohtuuttoman suuri yhtäkkiä euroon siirtymisen yhteydessä tämä muutos tulee olemaan.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Epärehellisyydellä tarkoitan esimerkiksi sitä, että sanotaan, että joku kansanedustaja on ilmoittanut kannattavansa jonkun toisen kansanedustajan ehdotusta, kun hän ei ole sitä tehnyt. Viittaan ed. E. Lahtelan äskeiseen puheenvuoroon ja sitä seuranneeseen ed. Kankaanniemen puheenvuoroon.

Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan puheenvuoron johdosta totean, että ymmärtääkseni täällä ei kukaan ole sitä epäillyt, että maksuja nostettaisiin sen vuoksi, että euroon siirrytään, vaan haluamme pitää kiinni siitä periaatteesta, että maksuja ei tule korottaa samanaikaisesti, kun euroon siirrytään. Tämähän ei ole pelkästään opposition edustajien mielipide vaan myös talouspoliittisen ministerivaliokunnan näkemys asiasta.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! On vahinko, että lakivaliokunnan enemmistöstä täällä ovat olleet paikalla vain ed. Lapintie ja minä. Tässä tehtiin äärimmäisen huolellista työtä. Hallituksen esitykseen sisältyi semmoinen korotuspaine, joka johtuu aivan muusta kuin euroon siirtymisestä. Oikeudenkäyntimaksujen ja erilaisten lunastusmaksujen jälkeenjääneisyys tunnustettiin myöskin lakivaliokunnassa mutta todettiin, että tässä yhteydessä jälkeenjääneisyyttä ei voida korjata vaan on mentävä, niin kuin lakivaliokunta nyt esittää, 5 euron tarkkuudella siihen summaan, mikä vaihtosuhde on.

Se, mikä sinne jäi ja minkä ed. Lapintie mainitsi, on pysäköintivirhemaksut. Ne ministeriö vahvistaa, ja alin vahvistettu pysäköintivirhemaksu on Kotkassa, ja sekin on jo yli sen, mitä tässä esitetään, joten kyllä tässä on äärimmäisen tarkasti pysytty vaihtosuhteessa. Siinä mielessä ymmärrän sen, mitä ed. Kekkonen tunteitten lietsomisesta tässä esitti.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti. Ed. Räsänen, eikö ole kuitenkin sillä lailla, että jos on painetta, että esimerkiksi indeksitarkistukset pitäisi tehdä, niin ei voi myöskään olla niinpäin, mitä ilmeisesti on jo rikottu, että euroon siirtyminen estäisi indeksitarkistuksen tekemisen? Minusta kysymys on asetettava niinkin päin, ollaanpa sitten maksamisen tai saamisen puolella. Voi olla kyse myös etuuksista.