Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Lailla huoltovarmuuden turvaamisesta turvataan poikkeusoloissa väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot. Energiahuolto on tässä varsin olennaisessa asemassa ja meillä on lailla perustettu huoltovarmuusrahasto, johon tuloutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain nojalla kannettava huoltovarmuusmaksu.

Huoltovarmuustarkoituksessa meillä on varastoituna erikoisesti fossiilisia polttoaineita muutaman kuukauden, 4—6 kuukauden normaalikäyttöä varten. Toiseksi suurin varasto on ydinpolttoaineesta 12:ta kuukautta varten. Suurin varasto on turvetta, 13 kuukautta. Siinä kuitenkaan ei lähtökohtaisesti ole tarkoituksena ollut huoltovarmuus vaan varautua siihen, että sattuu kaksi sateista kesää peräkkäin, jolloin turvetta ei saada varastoon ja sillä tavalla joudutaan joka tapauksessa varautumaan siihen, että turvetta on ylivuotisesti, vuotuinen käyttömäärä tarjolla.

Se, mikä hämmästyttää, on se, että vain turve näistä on kotimainen energianlähde. Puu tästä kokoelmasta puuttuu täydellisesti. Ennen vanhaan Suomessa oli lanssipaikkoja, joissa käsiteltiin puutavaraa, varastoitiin sitä, veistettiin egyptinparruja ja vuoltiin pöllejä jnp. Siitä kulttuurista on sittemmin luovuttu, on siirrytty metsästä tuotantolinjalle -kulttuuriin puuhuollossa. Viime aikoina Suomessa eduskunta on yrittänyt olla aktiivinen tämän vajeen paikkaamisessa energiankäyttömielessä sillä, että saimme aikaan lakialoitteeni pohjalta energiahaketuen, jolla nuoren metsän hoidon yhteydessä syntyvä puu saadaan energiakäyttöön.

Meillä on myöskin Vapo Osakeyhtiö kehittänyt merkittävää tekniikkaa päätehakkuumateriaalin saamiseksi energiakäyttöön. Sitä varten on oikein omat havutukkimenetelmätkin jo käytettävissä. Mutta huoltovarmuustarkoituksessa tällaista järjestelmää ei ole, vaikka se olisi kaikkein luontevin tapa maassa, jossa on enemmän puuainesta ja enemmän metsän tuottoa kuin on sataan vuoteen ollut. Toisin sanoen siitä kokonaisuudesta, 80 miljoonasta kiintokuutiosta, jonka metsät kasvavat, voitaisiin Kansallisen metsäohjelman mukainen 10 miljoonaa kuutiota käyttää tähän tarkoitukseen. (Ed. Kekkonen: Hyväksyvätkö vihreät tämän ajatuksen?) — Minä, ed. Kekkonen, olen nyt vihreä poliitikko vielä toistaiseksi enkä ole suunnitellut demariksi muuttuvani.

Toisin sanoen, jos nykyisen käyttötavan heikot kohdat haluttaisiin ottaa huomioon eli toisin sanoen, että puuaines on liian märkää poltettavaksi, ja toiseksi, että siinä on mukana kivennäismateriaaleja, jotka haittaavat käyttöä kattiloissa, nämä molemmat voitaisiin hoitaa pois sillä tavalla, että meillä olisi alueellisesti kattava verkosto tällaisia lanssipaikkoja, jotka olisivat asiallisesti pohjustettuja ja ojaviemäröityjä. Sillä tavalla meillä olisi käytettävissä kuivaa puuta, ja jos todella sattuu niin, että poikkeusolot ovat päällä, meillä olisi vuoden käyttöä varten olemassa 10 miljoonaa kuutiota kuivaa puuta, johon tarvitaan vain pikkuisen puun kuljetukseen fossiilisia polttoaineita, lähinnä dieselöljyä.

Tässä katsannossa olen tehnyt lakialoitteen, joka merkitsisi sitä, että huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 11 §:ää muutettaisiin niin, että 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan käyttää energiapuolen huoltovarmuusvarastopaikkojen korkomenoihin sekä investointi- ja huoltokustannuksiin. Tähän olisi käytettävissä noin 300 miljoonaa markkaa kerättyjä varoja vuodessa ja varastossa on tällä hetkellä, huoltovarmuusrahastossa, 6 miljardia markkaa rahoja, jotka odottavat järkevää käyttöä. Tässä olisi kansallisesti hyvin merkittävä hanke kysymyksessä.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Erkki Pulliainen todellakin on vihreä poliitikko, mitä ei aina tässä salissa välttämättä huomaa. Hän esiintyy todella järkevästi hyvin monissakin eri asioissa. (Ed. Kekkonen: Siinä kuulitte, ed. Pulliainen!) Täytyy toivoa, että hänestä ei tule myöskään demaria, mutta mielellään voisi kyllä siirtyä tänne oikealle päin salissa. Toivotan ainakin lämpimästi tervetulleeksi.

Täytyy todeta, että ed. Pulliainen on löytänyt huoltovarmuuden turvaamisesta annetusta laista selvän puutteen, kun hän on huomannut, että huoltovarmuuskohteista puuttuu turpeen rinnalta puu. Eduskunta on selkeästi viestittänyt myötämielisyyttään puun energiakäytön lisäämiseksi viimeksi ilmastostrategiakeskustelun yhteydessä. Kuten ed. Pulliainen aloitteessaan toteaa, eduskunnan hyväksymässä Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 selkeäksi tavoitteeksi on asetettu puun energiakäytön kasvattaminen. Meillä on tehty lukuisa määrä päätöksiä, jotka kannustavat puunpolton lisäämiseen. Myöskin tuotekehittely on edennyt viime vuosina ripeään tahtiin ja yhä helpompikäyttöisiä laitteita on tullut markkinoille. Samaten muun muassa polttoainetta on nykyisin työstetty muotoon, jossa poltto on helppo automatisoida.

Suomalaisista pientaloista kai reilusti yli 90 prosentissa on jonkinlainen puunpolttoon mahdollistava liesi tai takka. Puunpolton hyötysuhde on uusien tulisijojen myötä myös jatkuvasti parantunut. Pientalojen lisäksi meillä on tehty runsaasti investointeja puunpolttoon myös isommissa laitoksissa. Lukuisat määrät muun muassa kouluja lämmitetään nykyisin puuta polttamalla hakeosuuskuntien tai muiden vastaavien toimesta. Kokonaisia asutuskeskuksia niin ikään voidaan lämmittää puulla tai turpeella. Pohjanmaalla odottaa parastaikaa käyttöönottoa valmistumassa oleva iso voimalaitos, joka hyödyntää nimenomaan turvetta ja puuta. Viljan kuivaamiseenkin on jo kehitetty puuperusteisia järjestelmiä. Lisäksi on todettu, että kattiloiden hyötysuhde on huomattavasti parempi, niin kuin ed. Pulliainen aloitteessaan toteaa, siinä tapauksessa, kun niissä voidaan polttaa puuta ja turvetta sekapolttona.

Tässä mielessä ed. Pulliainen on todella ajan hermolla esittäessään energiapuun huomioimista huoltovarmuustekijänä ja sitä, että huoltovarmuusrahastosta voitaisiin rahoittaa energiapuun huoltovarmuusvarastopaikkojen tekemistä. Varastopaikkoja tehtäessä tulisi huomioida, että energiapuu olisi ainakin osittain työstettynä joko hakkeeksi, pelleteiksi tai mikä nyt kulloinkin mahtaa olla tämä mahdollinen käytettävä polttoaine. Ed. Pulliaisen tekemä aloite on erittäin kannatettava. Toivottavasti se menee myöskin myönteisellä tavalla eteenpäin.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Toistamatta sitä, mitä ed. Mäki-Hakola sanoi, poimin siitä esille puupelletin. Meillä puun jalostusaste nousee ja kehittyy huikeasti lähivuosina. Tuontipuutakin höylätään, sormiliitetään, pätkitään ja liimataan Suomessa. Tässä prosessissa syntyy paljon lastua, sahauspätkiä ja jyrsintähdettä. Sen pelletointi on kovasti tulossa, ja pelletointia varten puu pitäisi voida varastoida ympäri vuoden, kun käyttö keskittyy lähinnä sydäntalveen. Tällä hetkellä, kun Suomessa on öljylämmityskulttuuri vielä niin pitkällä kuin on, pellettikattiloita ja pellettipolttimia ei Suomessa ole tuotantoa vastaavaa määrää. Pelletti viedään Ruotsiin ja Hollantiin laivalasteittain muun muassa Pohjois-Karjalasta. Tätäkin pelletin käyttöä ed. Pulliaisen esitys hyvin palvelisi.

Matti Kangas /vas:

Puhemies! Ed. Pulliaisen lakialoite on aivan oikea, ja on huolestuttavaa, että 70 prosenttia maamme käyttämästä energiasta tuodaan ulkomailta. Enemmän pitäisi suosia kotimaisia polttoaineita, muun muassa puuta ja turvetta, niin kuin lakialoitteessa todetaan.

Puun polttaminen tarvitsee myös turvetta tukipolttoaineena, että saadaan kunnollinen hyötysuhde. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Metsässä on runsaasti ensiharvennuspuuta, ja olisi välttämätöntä saada metsät kuntoon harventamalla, jotta saisimme laadukkaita raaka-aineita suomalaiselle metsäteollisuudelle. Se on meille kohtalonkysymys. Valtaosa vientituloista tulee edelleenkin metsäteollisuudesta.

Myös puupelleteissä, jotka ed. Kanerva otti esille, hyödynnetään metsäteollisuuden jätteitä, tai ei jätteitä vaan puruja ja muuta, mutta hyötykäyttöön saadaan ne. Siinähän on teknologia ja tekniikka edennyt niin pitkälle, että meillä on tiedossa, miten se tapahtuu, ja yhtä helppoa polttaa kuin öljyäkin. Se vaan, että jos kysyntä lisääntyy, varmasti valmistajiakin löytyy, että voidaan omakotitaloja ynnä muita puupelletillä lämmittää.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on ihan pakko liittyä siihen kuoroon, joka on pitänyt tätä melko hyvänä esityksenä. On tietysti realistisesti todettava se, että yksittäisten kansanedustajien, olkoon vaikka vaikutusvaltainenkin, esitykset eivät juurikaan mene läpi.

Jos tälle jotain voisi toivoa, se on se, että tämä asia huoltovarmuusmielessä otettaisiin tarkasteluun. Tätähän on tarkasteltu jo. Tämä ei ole nyt maailman ensimmäinen kerta, kun tällaista asiaa esitetään, mutta se voitaisiin ottaa uuteen tarkasteluun yksinkertaisesti myöskin sen seikan takia, että maailma mitä ilmeisimmin on epävarmuuden ajan edessä ja kaikkea sitä, mikä liittää huoltovarmuuden puhtaasti kotimaiseen tuotantoon, voidaan pitää kannatettavana ajatteluna. Tässä mielessä on syytä toivoa, että tämä ajattelutapa, joka sisältyy ed. Pulliaisen aloitteeseen, saisi sijaa kaikissa niissä instansseissa, jotka tätä asiaa käsittelevät.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen juuri tulossa maanpuolustuskurssilta n:o 160, joka päättyi tänään. Siellä juuri käsiteltiin energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Siinä mielessä ajattelin sanoa tuoreeltani muutaman kannustavan sanan ed. Pulliaisen lakialoitteeseen.

Todellakin hajautettu kotimainen energiantuotanto on meidän turvamme mahdollisessa kriisitilanteessa. Sen vuoksi pitäisi käyttää kaikkia toimenpiteitä, joilla esimerkiksi puuenergian parempaa hyödyntämistä edistettäisiin. Mielestäni meillä Suomessakin pitäisi ottaa käyttöön muun muassa Saksassa oleva ostovelvoitelainsäädäntö, jossa kaikki uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö pääsee markkinoille sitä kautta, että sähköyhtiöillä on ostovelvoite kaupalliseen kunnon hintaan. Se on merkittävällä tavalla edistänyt kotimaisen energian ja uusiutuvan energian käyttöä. Suomessa pitäisi myös tällä tavalla edetä. Se olisi merkittävä työllistävä tekijä myöskin maaseutualueelle ja haja-asutusalueille.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Sinällään huoltovarmuuden turvaaminen on tärkeä asia. Luin ed. Pulliaisen aloitetta, ja hän kuvaa tässä, että pitäisi olla asfaltoituja kenttiä aika tiheässä ympäri Suomea. Minusta itse puu energiana on hyvä asia, mutta en tiedä, onko tämä mallina sillä tavalla hyvä, että pitäisi tällaisia asfalttikenttiä tehdä. Ilmeisesti keppoisempikin varastointitapa kävisi. Tosin ed. Pulliainen kuvaa sitä aikaa, kun oli halkovarastoja 50-luvulla, ja nimeääkin 50-luvun aloitteessaan. Minusta sillä tavalla puut säilyvät, ei siinä tarvitse mitään erityisiä rakennelmia olla vaan kohtuullisen kevyt peittokatos, jolloin ei massiivisia rakennelmia tarvitsisi olla olemassa.

Toinen asia, jonka ed. E. Kanerva totesi, on puiden pelletointi. Siinähän tapahtuu sillä tavalla, että puu puristetaan ja pakataan tiiviiseen muotoon, jolloin säilyvyys on kohtuullisen hyvä tällaisissa aumoissa tai siiloissa, jolloin ei myöskään tarvita massiivirakenteita. Kun ed. Pulliainen on vihreitä arvoja kannattava kansanedustaja, toivoisi myös, että tällaista asfaltointia ei olisi missään tapauksessa, koska meidän pitäisi luonnonmukaisin menetelmin pyrkiä Suomessa elämään. Asfaltti on ulkomailta tuotua, sehän on öljyperäinen aine, josta on tehty asfalttia. Sen vuoksi pyrkikäämme nyt kotimaisuuteen myös varastointipuolella.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Kekkonen käytti hyvän puheenvuoron siinä mielessä, että realisti tietenkin pitää olla, koska aika harvoin yksittäisten kansanedustajien aloitteet sellaisinaan menevät lävitse. Mutta ajattelutapa, mikä aloitteessa on, on nimenomaan arvokas tapa. Varmaan meidän on kaikkien syytä pyrkiä tätä asiaa viemään joka suunnalla eteenpäin, missä ollaan.

Meillä on myös kokeiltu jo Vapon toimesta yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa puun välivarastointia käytöstä poistettujen turvetuotantokenttien yhteydessä. Kun tällaisia kenttiä on nyt ympäri valtakunnan olemassa, tämähän tarjoaa yhden mahdollisuuden varastointipaikan perustamiseen, joka on jo periaatteessa energiatarkoituksessa ollutkin, eli siellä on logistiikka ja kuljetusyhteydet olemassa. Siinä mielessä se saattaisi tarjota hyvin halvankin vaihtoehdon tämän asian hoitamiseen.