Täysistunnon pöytäkirja 112/2006 vp

PTK 112/2006 vp

112. TORSTAINA 9. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

15) Laki työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamisesta

 

Jouko Laxell /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saanko kohdat 15) ja 16) ottaa yhtä aikaa? Ne ovat samalla paperilla ja aika paljon saman suuntaisia. (Puhemies nyökkää) — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen eläkerahastot ovat eurooppalaista huipputasoa. Pääomamarkkinoillamme vaikuttavat 100—110 miljardin euron eläkerahastot. Tänä vuonna rahastot keräsivät noin 7 miljardia euroa pääomatuloja. Rahastot paisuivat myös työntekijöiden ja työnantajien maksamista 20 miljardin euron vakuutusmaksuista. Se on enemmän kuin noin 18 miljardin euron eläkemenot.

Pääomatulojen vuoksi eläkerahastoihin kertyy lisää noin 7 miljardia euroa vuodessa. Rahastoista huolimatta sekä kansan- että työeläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä. Vuonna 1996 kansaneläkkeisiin ja vuonna 2005 työeläkkeisiin ryhdyttiin soveltamaan taitettua indeksiä. Työeläkkeisiin palkat vaikuttavat 20-prosenttisesti ja hinnat 80-prosenttisesti. Kansaneläkkeisiin vaikuttaa vain hintaindeksi. Kansaneläkkeiden ostovoima oli vuonna 2002 pienempi kuin vuonna 1972. Jos kansaneläkettä korotetaan noin 30 prosenttia, saavutetaan 70-luvun ostovoima. Vaalikauden aikana kansaneläkkeisiin tehtiin vain 12 euron korotukset.

Arvoisa puhemies! Taitetusta indeksistä johtuu, että eläkkeitä korotetaan kolmannes tai neljännes palkkojen korotuksista. Tämä epäoikeudenmukaisuus puretaan muuttamalla sekä kansan- että työeläkkeiden indeksejä siten, että palkat ja hinnat kumpikin vaikuttavat niihin 50 prosenttia. Tekemäni aloitteet perustuvat siis siihen, että sekä työeläkkeiden että kansaneläkkeiden indeksiin palkkojen vaikutus on yhtä suuri kuin hintojen. Taitetun indeksin lisäksi tarvitaan verotuksellisia ratkaisuja niin, että eläketulojen vähennysperusteet ovat samat kuin palkkatulojen osalta.

Keskustelu päättyy.