Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen laiksi lääkelain muuttamisesta tavoitteena on toimeenpanna lääkedirektiivin säännökset, joiden tarkoituksena on estää lääkeväärennöksien päätyminen lääkkeiden lailliseen jakelukanavaan. Suomessa lääkkeiden laillisessa jakeluketjussa ei ole toistaiseksi havaittu lääkeväärennöksiä, mutta muualla Euroopan unionissa tapauksia on ollut.

Esityksessä ehdotetaan, että lääkkeiden logistisen ketjun valvonta valmistuksesta kuluttajalle laajenisi kattamaan myös lääkkeiden välittäjät. Välittäjien olisi rekisteröidyttävä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen eli Fimean ylläpitämään rekisteriin ja noudatettava lääkkeiden hyviä jakelutapoja. Lääkkeiden välittäjät lisättäisiin myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen lääkelaissa määriteltyihin tarkastuskohteisiin.

Lääkealan toimijoilla olisi esityksen mukaan velvollisuus ilmoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle lääkeväärennöksiä koskevat epäilyt. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus määrätä lääkkeen jakelu, myynti sekä kulutukseen luovutus keskeytettäväksi ja lääke poistettavaksi markkinoilta, jos on syytä epäillä, että lääke on väärennetty tai lääkkeeseen liittyy tuotevirhe. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tiedonsaantioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Kansaneläkelaitokselta lisättäisiin. Lääkelain mukaisten lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi tarpeellisten tietojen saantioikeus koski-si lääkitysvirhetapauksia, lääkkeen määrääjään kohdistettuja valvontatoimia sekä lääkkeiden aiheuttamia epäiltyjä haittavaikutuksia.

Kolmansista maista Euroopan tulosalueelle tuotavilla lääkeaineilla tulisi olla lääkeaineen vientimaan viranomaisen antama kirjallinen todistus hyviä tuotantotapoja koskevien vaatimusten ja valvonnan täyttymisestä silloin, kun lääkeaineita käytetään ihmisille tarkoitettujen myyntiluvallisten tai rekisteröityjen lääkevalmisteiden valmistukseen. Suomen ulkopuolelle lääkkeitä saisi toimittaa lääketehtaasta vain sellaiselle toimijalle, jolla on kyseisessä maassa laillinen oikeus hankkia lääkkeitä lääketehtaasta.

Apteekkipalvelujen tarjoamista koskevaan lääkelain säännökseen ehdotetun lisäyksen mukaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen internetsivuilla olisi oltava saatavilla tietoa kansallisesta lainsäädännöstä, jota sovelletaan lääkkeiden tarjoamiseen, etämyyntiin, internetin välityksellä. Lisäksi keskuksen internetsivuilla tulisi olla taustatietoa kansalaisille internetin välityksellä laittomasti toimitettavien lääk-keiden riskeistä. Lisäksi lääkelaissa esitetään säädettäväksi sairaala-apteekkien mahdollisuudesta teettää lääkkeiden sopimusvalmistusta toisessa sairaala-apteekissa.

Lisäksi esitetään muutosta, jonka mukaan yrityksellä, jolla on sekä lääketehdaslupa että tukkukauppalupa, olisi mahdollista olla yksi vastuunalainen johtaja.

Tavoitteena on, että nyt käsiteltävänä olevan esityksen sisältämät muutokset tulisivat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä lääkedirektiivillä on tarkoituksena estää lääkeväärennöksien päätyminen lääkkeiden lailliseen jakelukanavaan. Väärennöksistä koituvia kustannuksia on vaikea arvioida, ja esityksen mukaan Suomessa lääkkeiden laillisessa jakeluketjussa ei ole havaittu toistaiseksi lääkeväärennöksiä. Keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa tukkumyynnin luotettavuuden varmistaminen ja kolmansista maista tuotujen lääkeaineiden tuotanto- ja jakeluketjun turvallisuuden parantaminen.

Lakimuutoksen kaikki tavoitteet ovat kannatettavia. Lääkkeiden laiton valmistus on miljardiliiketoimintaa, ja valmistus- ja jakeluketjun seuraaminen aukottomasti on haastava tehtävä myös Suomen virallisen lääkejakelukanavan kohdalla. Tuotepakkausten turvajärjestelmän parantaminen on hyvä työkalu, mutta järjestelmää tulee kehittää edelleen, koska rikollisten kekseliäisyys on tunnetusti hyvä, kun he ratkovat heille luotuja toiminnan esteitä.

Oma lukunsa ovat sitten laittomasti maahantuotujen lääkkeiden käytöstä aiheutuneet haitat. Niistä ei vastaa kukaan, eikä tietoja niistä kerätä minnekään. Suomalaiset tietävät jo, että pimeä pullo tappaa, mutta sitä ei ymmärretä, että myös pimeä lääke voi tappaa. Väärennettyjen lääkkeiden on todettu sisältävän haitallisia aineita ja jopa myrkkyjä. Haitallista on sekin, jos vaikuttavaa ainetta ei ole lääkkeessä. Näennäisesti edullisempien lääkkeiden lopullinen hinta voi ollakin kohtuuttoman suuri.

Kiina on yksi suurimmista lääkeväärennösten valmistajista, iso maa ja vaikea valvoa. Tänä vuonna Kiinassa astui voimaan maan elintarvike- ja lääkeviranomaisen vahvistama päätös, jolla säädellään lääkevalmisteissa käytettäviä ei-lääkinnällisiä apu- ja sidosaineita. Lakiin tuleva apuaineen määritelmä on tärkeä asia, kun pelkkä lääkeaine ei ole vaaraa aiheuttava vaan myös ne apuaineet. Ne on otettukin huomioon lakiehdotuksen 5 e §:ssä.

Arvoisa puhemies! Kun Suomi on tietotekniikan edelläkävijä, voisi lääkepakkauksiin liittää koodin, jonka takaa netistä myös asiakas voisi löytää kaikki tarvittavat tiedot lääkkeen sisällöstä, valmistajasta, toimitusketjusta sekä muut ohjeet. Kokonaisvaltaisen lääkkeiden seurantajärjestelmän kehittämisestä voisi näin Suomi saada myös tärkeän vientituotteen.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa lääkkeiden valmistus, tukkukauppa ja apteekkimyynti ovat turvallisia. Niitä säätelevät lait ja asetukset, ja Fimea puolestaan valvoo, että ne myös toteutuvat. Meille kaikille on tuttua, että netistä tai katukaupasta ostettu lääke voi olla väärennös mutta ei koskaan apteekista hankittu. Lääkeväärennösten määrä lisääntyy kuitenkin koko ajan, ja Keski-Euroopassa niitä on jo päätynyt myös apteekkeihin, ei paljon, mutta jonkin verran. Onneksi tällaista Suomessa ei ole tapahtunut. EU:n alueella ihmisten liikkuvuus lisääntyy koko ajan, ja parhaillaan olemme hyväksymässä yhtenäistä eurooppalaista reseptiä, jolla voi hankkia lääkkeensä toisesta EU-maasta. Tässä mielessä suomalaistenkin on mahdollista joutua lääkeväärennöksen kohteeksi.

WHO:n määrittelyn mukaan lääkeväärennös on tarkoituksellisesti ja vilpillisesti väärin merkitty valmiste. Virheet voivat liittyä lääkevalmisteen koostumukseen, alkuperään tai tunnistettavuuteen pakkausmerkinnöissä tai muussa lääkevalmistetta koskevassa informaatiossa. Nyt käsittelyssä olevalla lääkelain muutoksella otetaan täytäntöön EU:n lääkedirektiiviin tehdyt muutokset, joilla pyritään estämään lääkeväärennösten pääsy apteekkeihin ja sitä kautta kuluttajille. Tärkeimmät muutokset koskevat EU:n ja Eta-alueen ulkopuolella tuotettavien lääkeaineiden tuonnin kiristymistä, sääntelyn sekä viranomaisten suorittamien tarkastusten ulottamista kattavasti välityksen eri portaisiin sekä tarkastuksia koskevien periaatteiden ja ohjeiden yhdenmukaistamista unionin alueella. Direktiiviin kuuluu myös lääkepakkauksiin liitettäviä pakollisia turvaominaisuuksia ja niiden tarkistamista.

Lääkkeiden väärentäminen on kannattavaa bisnestä. Se voi olla tuotoltaan jopa huumekauppaa kannattavampaa. Riski saada väärä lääke täällä Suomessa on olematon, varsinkin jos se on täällä Suomessa apteekista hankittu, mutta se kasvaa, mitä kauemmaksi mennään. Suurin riski on tietysti, jos lääke on hankittu netistä Euroopan ulkopuolelta, mutta se on olemassa myös Keski-Euroopassa jo tänä päivänä.

Tämän riskin eliminointiin nyt hyväksyttävä lainmuutos tähtää. Se onkin erittäin kannatettava. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että he saavat turvallisen lääkkeen sairauteensa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Rajat ylittävä terveydenhuolto tuo mukanaan nykyistä useammin myös lääkkeiden hankinnan ulkomailta. Lääkedirektiivi lisää siis ennen kaikkea suomalaisten turvallisuutta, mitä tulee muista EU-maista ostettuihin lääkkeisiin. Suomi on jo nykyisellään varsin hyvin pystynyt torjumaan lääkeväärennösten pääsyn virallisiin jakelukanaviin. Samaan aikaan, kun hoidamme kuitenkin yhä useammin terveyttämme kansainvälisesti, myös lääkemarkkinat kansainvälistyvät ja kasvavat.

Kuten jo on todettu, lääkeväärennökset ovat maailmalla olemassa olevaa liiketoimintaa, mutta kuluttajalle ne ovat aina iso terveysriski, joskus jopa hengenvaarallisia. Myös lääkkeiden nettitilaus kaikenlaisilta sivustoilta on kasvanut myös Suomessa. Esimerkiksi Tullin tekemät lääkeväärennöstakavarikot ovat vuosittain lisääntyneet. Laittomista lääkkeistä jopa 90 prosenttia tulee postitse nettitilauksina. Tullin laboratoriossa on havaittu, että esimerkiksi sydänlääkkeet eivät ole olleet tuoteselosteen mukaisia vaan aineosat on korvattu jollakin toisella tuotteella tai aineosien suhteet ovat vääränlaiset. Tällaiset virheet tai tahalliset teot lääkkeiden valmistuksessa aiheuttavat suuren vaaran lääkkeiden käyttäjille.

Tällä lakimuutoksella ei nyt puututa esimerkiksi laittomien nettilääkemyyjien toimintaan mutta sillä pyritään estämään lääkeväärennösten pääsy lailliseen jakelukanavaan. Vaikka Suomessa lääkeväärennösten päätyminen lailliseen jakeluun ei ole ollut ongelma, on tärkeää, että asiaan puututaan jo ennen kuin se sellaiseksi muuttuukaan. Lääkkeiden logistisen ketjun valvonta valmistuksesta kuluttajalle laajenee kattamaan lääkkeiden välittäjät.

Lakiesitys on siis kannatettava. Toivon kuitenkin, että valiokunta kiinnittää samassa yhteydessä huomiota kansalaistemme valistukseen lääkeväärennösten ja turvattomien nettilääketi-lausten vähentämiseksi.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten ei-lääkinnällinen lääkkeiden käyttö ei ole korkealla tasolla, mutta kuitenkin se koskettaa silti suurta joukkoa. Tämä lakiesitys on hyvä esimerkki proaktiivisesta, oikeansuuntaisesta lainvalmistelusta ja sen voimaan saattamisesta ennalta ehkäisevästi eikä sellaisesta jälkikäteisestä reagoinnista, jolloin reagoidaan vasta sitten, kun ongelma on jo kaatunut päälle.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme hallituksen esitystä lääkelain muuttamisesta. Hallituksen esityksellä ehdotetaan tehtävän lääkelakiin muutoksia, joiden tarkoitus on estää lääkeväärennöksien päätyminen lääkkeiden lailliseen jakelukanavaan. Muutoksilla saatetaan voimaan EU:n lääkeväärennysdirektiivin säännökset.

Esitys lääkelain muuttamisesta on erittäin tärkeä ja ajankohtainen lakimuutos. Nyt tiedetään, että tunnistetiedoiltaan ja tuotehistorialtaan tai alkuperältään väärennetyiksi havaittujen lääkkeiden määrä on lisääntynyt Euroopan unionissa. Kyseiset lääketuotteet sisältävät usein laadultaan puutteellisia tai vääriä valmistusaineita, tai niistä saattaa puuttua tai niissä saattaa olla väärä määrä valmistusaineita. Näitä väärennettyjä lääkkeitä päätyy asiakkaalle joko laittomasti mutta myös laillisen toimitusketjun kautta. On erittäin harmillista kuluttajan kannalta, jos hän saa laillisen toimitusketjun kautta väärennettyjä lääkkeitä.

Arvoisa puhemies! Esityksellä pyritään puuttumaan näihin havaittuihin epäkohtiin vahvistamalla lääkkeiden valmistajilta edellytettäviä tarkastusvaatimuksia sekä lisäämällä Eta-alueen ulkopuolelta tuotavien lääkeaineiden kontrollia. Tiedetään, että lääkkeiden tuotantoketjut ja jakeluverkostot ovat nykyisin maailmanlaajuisia ja monimuotoisia ja niihin kuuluu toimijoita, jotka eivät ole lääkedirektiivin mukaisia lääketukkukauppiaita.

Hallituksen esityksessä esitetyillä muutoksilla pyritään nimenomaan estämään väärennettyjen lääkkeiden pääsy lääkkeiden lailliseen toimitusketjuun. Keskeisimmät ehdotetut muutokset ovat lääkeaineiden tuontia kolmansista maista koskevien vaatimuksien kiristyminen sekä sääntelyn ulottuminen lääkkeiden välittäjiin, lääkeaineiden valmistukseen, maahantuontiin ja jakeluun. Esityksen perusteella jatkossa kolmansista maista Euroopan talousalueelle tuotavilla lääkeaineilla tulee olla lääkeaineen vientimaan viranomaisen antama kirjallinen todistus maan GMP-vaatimuksista sekä valvonnasta silloin, kun lääkeaineita käytetään ihmisille tarkoitettujen myyntiluvallisten tai rekisteröityjen lääkevalmisteiden valmistukseen.

Kiitoksia ministerille hyvästä lain esittelystä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustelussa jo muun muassa edustaja Salonen kiinnitti huomiota siihen, miten suomalaiset tilaavat netin kautta lääkkeitä, jotka saattavat sisältää aivan muuta kuin mitä väitetään. Tällaiset lääkkeet saattavat olla täysin hyödyttömiä, tai pahimmassa tapauksessa niiden nauttiminen saattaa olla jopa vaarallista. Tietysti, jos tämä plasebovaikutus on niin suuri, että potilas kokee saavansa apua lääkkeestä, vaikka se ei sisälläkään sitä luvattua vaikuttavaa ainetta vaan vaikkapa pelkkää vehnäjauhoa, siinä on oma myönteinenkin merkityksensä, mutta kaiken kaikkiaan ajattelen näin, että se on ongelma, että sairaat ihmiset sairauksiinsa tilaavat lääkkeitä, jotka eivät vastaa niitä lupauksia, mitä niistä lääkkeistä annetaan.

En itse tiedä, mitä kaikkea tälle voisi tehdä. Ihmiset luottavat paljon verkon kautta tulevaan informaatioon, ja tietysti siellä olevasta informaatiosta valtaosa onkin luotettavaa, mutta näissä lääkkeiden tilaamistilanteissa asia ei välttämättä ole niin. Olisinkin ministeriltä kysynyt: onko teillä ministeriössä mietitty, mitä nykyistä enemmän voitaisiin tehdä sen estämiseksi, etteivät ihmiset tulisi petetyiksi sitä kautta, että luulevat tilaavansa netistä vaikuttavia, hyödyllisiä lääkkeitä, joita saavat edullisesti, mutta jotka lääkkeet sitten osoittautuvat olevan kaikkea muuta kuin sitä, mitä on tilattu?

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on kiinnitetty tärkeää huomiota juuri tähän rehottavaan lääkkeiden nettikauppaan, ja edustaja Zyskowicz juuri äsken vei sanat suustani. Olisin myös kysynyt ministeri Risikolta, onko ministeriössä mahdollisesti pohdittu toimia tähän rehottavaan nettilääkekauppaan liittyen. Valistus, totta kai, kuten edustaja Salonen mainitsi, on tärkeässä roolissa, mutta se ei varmasti yksinään riitä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on oikeastaan aika sopiva paikka muistuttaa lääketurvallisuudesta myös käsikauppalääkkeiden osalta. Käsikauppalääkkeet ovat väärinkäytettyinä vaarallisia, ja siksi niiden oikea myyntipaikka on aina apteekki, koska siellä on ammattitaitoinen henkilökunta ohjaamassa tätä lääkkeiden käyttöä. Silloin tällöin aina kuulee semmoisia ehdotuksia, että käsikauppalääkkeet voisi siirtää elintarvikeliikkeisiin. Minun mielestäni se olisi lääketurvallisuuden kannalta suuri heikennys, mutta haluaisin kysyä: mitä mieltä ministeri tästä asiasta on?

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Erittäin tärkeitä kysymyksiä, ja tuosta nettikaupasta sanoisin, että totta kai meidän Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea koko ajan tekee työtä sen eteen myös valistuksen kautta, että tällaisia virheellisiä lääkkeitä ei olisi liikkeellä. Mutta voitte ymmärtää sen, että meillä on myös sellaisia lääkkeitä, valitettavasti, siellä liikkeellä, jotka eivät ole minkään valvonnan piirissä, koska joku vain tekee niitä ja laittaa liikkeelle ja niin edelleen. Sen tähden minä sanoisinkin, että tämä on erittäin tärkeä asia, että jokainen nyt itsekin miettii, kannattaako sieltä netistä tilata niitä lääkkeitä. Aina pitää sitten muistaa, että myös jokin omavastuukin on, jos sellaista tekee, ja tietenkin pitäisi aina varmistaa sitten se lähettävä taho, onko lähettävä taho virallinen taho, koska virallisia tahoja tietenkin valvotaan ja siihen meillä on ihan eurooppalainen systeemi.

Mutta sitten Mäkisalo-Ropposen kysymykseen vastaan, että olen ehdottomasti sitä mieltä, että lääkkeitä ei pidä siirtää kauppoihin, marketteihin ja näihin vähittäistavarakauppoihin ollenkaan, koska nimenomaan apteekeissa saa samaan hintaan sen lääkeneuvonnan. Meillä on kyllä paljon jo tällä hetkellä eräällä lailla väärinkäyttöä lääkkeissä, ja sitten ei välttämättä edes tiedetä, että joku ihan sellainen, mitä nyt joissain maissa on ehkä tuolla kaupoissa, saattaa aiheuttaa kuitenkin jollekin ihmiselle hyvin vaaratilanteen joidenkin muitten lääkkeitten kanssa yhdistettynä, ja sitä neuvontaa ei kyllä sitten noista marketeista saa.

Se, mitä me olemme nyt tekemässä Fimean suunnasta, on se, että mietimme, olisivatko jotkut näistä reseptilääkkeistä siirrettävissä käsikauppalääkkeiksi. Se on yksi sellainen kehittämisen kohde, ja siitä varmasti ensi vuonna sitten lisää.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Ihan lyhyesti haluaisin tehdä vielä kysymyksen näistä Tullin lääkeainelistoista. Olen itse niitä joskus selannut ja havainnut, että siellä on joitakin sellaisia vitamiineja tai vitamiineiksi luettavia aineita, mitkä ovat aivan vapaasti täältä Suomesta apteekista ja jopa kauppojen hyllyiltä saatavissa, mutta sitten ne kuitenkin edelleen ovat siellä Tullin lääkeaineluettelossa, eli näitä ei saa tilata eikä tuoda Suomeen ulkomailta mutta saa ostaa vaikkapa tuolta lähikaupan hyllyltä. Näitä voivat olla vaikka jotkut B-vitamiinijohdannaiset. Kuinka nyt näitä Tullin lääkeainelistoja päivitetään, ja olisiko niissä joitakin sellaisia lääkkeitä, mitä sieltä voisi jopa ottaa pois, ja kenties jotakin pitäisi lisätä? Ei muuta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ministerin kanssa aivan samaa mieltä siitä, että lääkkeet pitää jatkossakin apteekista hakea, ja pidän erittäin hyvänä, että siellä on ammattitaitoisia farmaseutteja, jotka pystyvät kertomaan lääkkeitten sivuvaikutuksista ja myös miettimään, ovatko ne sen muun lääkityksen kanssa yhteensopivia, tuleeko joitain haittavaikutuksia, ja niistä informoimaan.

Mutta näkisin erittäin tärkeänä sen, jos jossain vaiheessa sitä ikäihmisten lääkehoitoa taas mietittäisiin, olisiko mahdollisuus sitten hyödyntää farmaseuttien ammattitaitoa, jotta he kävisivät läpi siellä apteekissa niitä ikäihmisten lääkityksiä, kun on todettu, että monesti ikäihmisille määrätään (Puhemies koputtaa) vain lääkkeitä lääkkeitten päälle eikä kukaan katso sitä kokonaisuutta välttämättä joka kerta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuli mieleen eräs asia, en tiedä, liittyykö päivän tekstiinkään, arvoisa ministeri, mutta kysynpähän kuitenkin.

Minusta on oikea tulkinta se, että kaupoista ei nyt ihan mitä tahansa saa ostaa, esimerkiksi lääkkeitä, mutta kuinka se on toisin päin? Kun varttuneella väellä ja miksei nuoremmillakin kansalaisilla jää lääkkeitä käyttämättä ja tiedän, että ne pitäisi palauttaa apteekkiin, mutta näinhän usein ei tehdä, koska kansalaisilla ei ole sitä viitseliäisyyttä, niin onko mietitty sellaista vaihtoehtoa, että kun me kuitenkin käymme joka päivä ostoksilla lähikaupoissa ja suuremmissakin marketeissa, näihin laitettaisiin joku lukollinen astia, mihinkä voisi palauttaa nämä käyttämättä jääneet, tarpeettomat lääkkeet? Minusta tämä olisi askel eteenpäin tässä mielessä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin tästä ikäihmisten lääkehoidosta. Meillähän on Fimea tehnyt ihan tällaisen verkoston, jossa on eri puolilta Suomea hoitavia henkilöitä, mutta myös lääkealan ihmisiä, jotka miettivät sitä, mitä voidaan tehdä, että näitä tällaisia kauheita, valtavia lääkearsenaaleja ikäihmisiltä saataisiin vähennettyä. Sen lisäksi meillä koulutetaan lääkealan asiantuntijoita, farmasisteja, sellaisiksi henkilöiksi, jotka tekisivät tällaisia kokonaisvaltaisia lääkehoidon arviointeja. Ja väitän kyllä, että sellainen toiminta kyllä hintansa haukkuisi siellä terveyskeskuksessa, jos säännöllisin väliajoin katsottaisiin koko kunnan ikäihmisten lääkkeet läpi: lääkäri ja lääkealan ihminen yhdessä.

Valitettavasti lääkealan ihmisiä ei kovin paljon ole mukana näissä arvioinneissa. Olin Ruotsissa käymässä viime viikolla, ja siellä ensiavussakin käytetään lääkealan ihmisiä, koska suurin osa ensiapuun tulevista henkilöistä on joko ikäihmisiä, joilla on valtavasti lääkkeitä, tai sitten muuten lääkkeitä tai lääkkeiden yhdistelmiä väärin käyttäviä. Apteekillahan on myös palvelu tähän lääkearviointiin, elikkä sitäkin kautta voisi saada...

Näihin Tullin listoihin: Niitähän arvioidaan, ja meillä on Fimean kanssa hyvä yhteistyö. Tulli ja Fimea tapaavat säännöllisin väliajoin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Risikolle. On erittäin hyvä, että tähän asiaan on kiinnitetty huomiota ja myös sitten on tiedossa, että saadaan paremmin huolehdittua ikäihmisten lääkityksestä: joku valvoo tarkemmin ja pitää huolta.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kiinnitän vielä tässä hieman huomiota siihen asiaan, että tavallinen kansalainen voi hämmentyä siitä, että hän saa apteekista tai jopa lähikaupasta ostettua sellaisia vitamiineja, joita ei saa tilata ulkomailta, elikkä saattaa vahingossa tilata ulkomailta sellaisia aineita tai lääkkeitä, hivenaineita, joita luulee tietenkin laillisiksi, koska niitä saa lähikaupasta ostaa. Ei muuta.