5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen
tulon verottamisesta annetun lain ja sairausvakuutuslain 18 luvun
16 ja 32 §:n muuttamisesta
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Luulin ensiksi, että joudun kehumaan
hallituksen esitystä, mitä en tietenkään
aivan mielelläni tee, mutta ei minun tarvitsekaan, koska
tämän esityksen takana onkin EU:n komissio, jota
sitäkään en tietenkään
mielelläni kehu, mutta nyt joudun sen poikkeuksellisesti
tekemään.
Hallituksen esittämät muutokset johtuvat EU:n
komission Suomelle 26.3.2012 lähettämästä virallisesta
huomautuksesta. Komissio katsoo nykysääntelyn
rajoittavan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.
Muutoksilla Suomen säännökset tehdään
yhteensopiviksi Euroopan unionin oikeuden ja EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa.
Suomi joutuisi vastaamaan EU-tuomioistuimeen ennen pitkää,
jos nykyisiä säännöksiä ei
muutettaisi. Ja puhun nyt muutoksesta, joka koskee rajoitetusti
verovelvollisen mahdollisuutta päästä vastaavaan
ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvolliset. Jatkossa
nimittäin rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen työntekijä voisi
hakea verohallinnolta rajoitetusti verovelvollisen verokortin, joka
oikeuttaisi hänet verotusmenettelylain mukaiseen verotukseen
eli vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvolliset.
Esimerkiksi maa- tai puutarhatalouden yleensä varsin pienituloiseksi
kesäkausityöstään jäävä kausityöntekijä,
joka saattaa ansaita esimerkiksi noin 5 000 euroa kesän
aikana, on joutunut maksamaan palkastaan hänelle kohtuuttoman
korkean 35 prosentin lähdeveron ja tämän
lisäksi muun muassa sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja
päivärahamaksuja.
Nyt tilanne muuttuu, jos tällainen kausityöntekijä on
aktiivinen ja hankkii itselleen tällaisen rajoitetusti
verovelvollisen verokortin. Palkanmaksajan tulee edelleen periä nykyiseen
tapaan 35 prosentin lähdevero, jos rajoitetusti verovelvollinen
ei ole aktiivinen ja hae rajoitetusti verovelvollisen verokorttia,
joka oikeuttaa tähän verotusmenettelylain mukaiseen
verotukseen lähdeverotuksen asemesta. Verovelvolliselle
voitaisiin siis edelleen antaa lähdeverokortti. Lähdeverotuksessa
sovellettaisiin edelleen kaavamaista ja kiinteämääräistä tulonhankkimisvähennystä,
ja
näin ollen siis kuukausikohtainen 510 euron ja päiväkohtainen
17 euron vähennys säilyvät ennallaan,
samanmääräisinä kuin ne ovat
olleet jo vuosikausia. Olen useissa lakialoitteissa esittänyt
näihin lähdeverotuksen kaavamaisiin ja kiinteämääräisiin
vähennyksiin korotuksia, mutta niitä ei ole säädetty
eikä siis säädetä nytkään.
Arvoisa puhemies! Tämä verotusmenettelylain
mukainen verotus olisi mahdollinen ensi vuoden alusta lähtien,
jos saaja asuu valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta
ja tietojenvaihdosta veroasioissa. Tämä mahdollisuus koskisi
käsittääkseni esimerkiksi kaikkia Euroopan
talousalueen valtioita, joihin kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden
lisäksi muistaakseni Norja, Sveitsi ja Liechtenstein. Verotusmenettelylain mukainen
verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisen
ulkomaisen työntekijän vero määräytyy
tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen
kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi muutos merkitsee
sitä, että rajoitetusti verovelvolliset saisivat
vähentää tulonhankkimiseen liittyvät
kulut samojen säännösten mukaan ja myös samassa
aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Meillä on ollut aikaisemmin erittäin
yksinkertainen käytäntö: jos on henkilö,
joka tilapäisesti on Suomessa töissä eikä asu
täällä vakituisesti, niin hänen
palkastaan tai muista tuloistaan on pidätetty selkeä yhden
verokannan mukainen lähdevero, ja se on toiminut tehokkaasti
ja asianmukaisesti. No, kuten edustaja Kiviranta täällä sanoi,
Euroopan unionin komissio on kiinnittänyt tähän
huomiota ja katsoo, että tämä järjestelmä on
este työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Komissio on sillä tavalla
oikeassa, että useissa tilanteissa tosiaankin tämä vero,
jos tehdään kausiluontoista työtä,
muodostuu korkeaksi, varsinkin jos henkilön muut tulot
eivät ole erityisen korkeita. Komissio on vaatinut, että meillä pitää olla
järjestelmä, jossa otetaan huomioon maailmanlaajuiset tulot
ja katsotaan, että tuo veroprosentti Suomenkin osalta asettuu
oikealle, oikeudenmukaiselle tasolle.
Nyt lakia muutetaan tältä osin, ja tosiaan
meillä voi sitten jatkossa ilmoittautua verotusmenettelylain
mukaiseen menettelyyn, jossa tulovero määritellään
sillä perusteella, paljonko henkilöllä on
maailmanlaajuisesti tuloja vuoden aikana, ja sitten katsotaan, paljonko
niitä on Suomessa. Semmoisia eriä, jotka on esimerkiksi
verosopimusten vuoksi katsottu verovapaiksi, katsotaan verollisiksi.
Täytyy sanoa, että tämä on
erittäin monimutkainen menettely, ja verovelvollisen vilpittömyys
on jossain määrin vaikeaa arvioida, kun hänen
pitäisi sitten kertoa, onko tuloja Australiasta ja Kiinasta,
jos on henkilö, joka työskentelee vuoden aikana
monellakin paikkakunnalla maailmassa. Mutta täytyy sanoa,
että tietysti yksilötasolla tämä edistää oikeudenmukaisuutta,
että lähtökohta on se, että ihminen
maksaa veromaksukykynsä mukaisesti veroja eikä kiinteän
veroprosentin mukaisesti, ja tällä tavalla tämä on,
voi sanoa, hyväksyttävä ja kannatettava
hallituksen esitys. Mutta kuten sanottu, tämä voi
lisätä merkittävästi Verohallinnon
työtä, ja toivonkin, että mahdollisimman
moni valitsee nykyisen järjestelmän, koska nykyinen
järjestelmä säilyy edelleen voimassa,
ja käyttää lähdeveroa ja sitä omassa
verotuksessaan.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on arvokas asia,
että rajoitetusti verovelvollisten asemaa parannetaan.
Tämä aihe on tullut esille itselleni keskusteluissa
lähinnä puutarhatuottajien kanssa. Muun muassa
puutarhatiloilla työllistetään sesonkiaikoina
paljon työntekijöitä, joita tämä asia
tulee koskemaan.
Voimassa olevan käytännön mukaan
alle kuuden kuukauden työsopimuksella olevia verotetaan
niin, että päivittäisen 17 euron tai
kuukausittaisen 510 euron verovapaan osuuden ylittävältä osalta
peritään 35 prosenttia lähdeveroa. Tätä kautta
verotus rankaisee ahkeruudesta, kun veroaste nousee nopeasti tulojen
noustessa. Eli käytännössä tehokkaan
ja hyvän työntekijän työn arvo
leikkautuu verotuksen kautta niin, että lopullinen käteen
tuleva palkka on lähellä vähemmän
aikaansaavan työntekijän tuloa.
Tilannetta on mielestäni vinouttanut entisestään
se, että päiväkohtaisen vähennyksen
taso on pysynyt 17 eurossa vuodesta 1995. Niin kuin edustaja Kivirantakin
täällä puheenvuorossaan totesi, Euroopan
komissiohan on myös katsonut, että Suomen nykykäytäntö rajoittaa
työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, ja näinhän
asia käytännössä on.
Arvoisa herra puhemies! On hyvä asia, että tämä epäkohta
korjataan nyt mahdollistamalla rajoitetusti verovelvollisille pääseminen
normaalin verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotettavaksi.
Tämän päätöksen myötä siis
mahdollistuu näille kausityöntekijöille
se, että heidän verotuksensa menee yleisen tuloveroasteikon
mukaan ja käytössä ovat samat vähennykset
kuin muillakin. He tulevat näin samalle viivalle kaikkien
muidenkin työntekijöiden kanssa.
Aivan lopuksi haluan todeta todellakin sen, että tällä muutoksella
on positiivinen vaikutus muun muassa suomalaisille erikoiskasviviljelijöille
ja puutarha-alalle.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Itse asiassa tuo edustaja Sasin hyvä puheenvuoro kirvoitti
minut tähän uuteen puheenvuoroon. On tosiaan niin,
että verovelvollisen asuinvaltiostaan saamaa tuloa ei verotettaisi
Suomessa mutta tämä tulo otettaisiin progressiovaikutuksen
takia huomioon määrättäessä Suomessa
saadun tulon veroa. Lakiin ollaan siis lisäämässä tällainen säännös
maailmanlaajuisten tulojen verovaikutuksesta, joka käytännössä olisi
verovelvollisen antamien tietojen varassa. Täytyy olla
samaa mieltä kuin edustaja Sasi, että tosiaan
luottamukseenhan tämä silloin perustuisi.
Ulkomailta saatuja tuloja ei kuitenkaan säännöksen
mukaan otettaisi huomioon, jos rajoitetusti verovelvollinen asuu
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja jos verotusmenettelyssä verotettava
Suomessa saatu tulo on vähintään 75 prosenttia
verovelvollisen kokonaistuloista.
Vielä voisin todeta, että automaattinen tietojenvaihto
ei tarjoa ainakaan vielä toimivaa vaihtoehtoa, sillä se
ei ole riittävän kattavaa edes EU- ja Eta-maiden
välillä.
Yleiskeskustelu päättyi.