Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä istunnon pikku hiljaa käynnistyessä kunnallisvaalien jälkeen ja kun täällä on niin paljon kunnanvaltuutettuja paikalla, niin tietysti on tämäkin asia nyt hyvä puhua vielä tästä kestävän metsätalouden rahoituksesta.

Kokoomuksen esitys tässä sen hylkäämisestä, joka on ed. Hemmilän täällä aktiivisesti esillä pitämä, on kyllä kummallinen, kun kuitenkin sitä niin sanottua risupakettia pitäisi rahoittaa. Tässä nyt on lähdetty liikkeelle niiden lupausten pohjalta, mitä vuonna 2002 toukokuussa annettiin, kun tehtiin sinänsä mielestäni lyhytnäköinen päätös viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.

Lopuksi, puhemies, haluaisin painottaa, että kestävän metsätalouden kohdalla ollaan edelleenkin monta, monta askelta jäljessä siinä mielessä, mitä se sana itsessään tarkoittaa. Pitäisi biodiversiteetistä pitää enemmän huoli, biologisesta monimuotoisuudesta, ja tässähän nyt ainoastaan oikeastaan on vain budjettiteknisistä syistä laitettu tämä raha tämän tyyppisen otsakkeen alle, jotta se täyttäisi EU:n velvoitteet ja vaatimukset.

Mutta koska otsake on tämä, puhemies, painotan tätä aitoa, kestävää metsätaloutta ja toisaalta sitä, että poltettaisiin sellaisia energialähteitä, jotka mahdollisimman vähän rasittavat Suomen hiilidioksidikuormaa, koska nyt Kioton sopimus on todella ratifioitumassa ja tulossa voimaan koko planeetalla.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ehdotan, että valiokunnassa esittämämme vastalauseen mukaisesti tämä lakiehdotus hylätään. Perusteluna on, että tässä ei todellakaan käytetä näitä metsänparannusvaroja siihen tarkoitukseen, mitä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa alun perin on tarkoitettu.

Kun äskeisessä puheenvuorossaan ed. Tiusanen epäili, että allekirjoittaneen tarkoitusperät ovat ristiriidassa nimenomaan metsänparannusvarojen käytön osalta, niin toteaisin, että nimenomaan näitten metsänparannustoimenpiteitten rahoittamisesta on kysymys, kun perustelin ja perustelen tässäkin tätä hylkäävää esitystäni.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni ei pitäisi ottaa metsänparannusvaroista pois, mieluummin sinne pitäisi laittaa lisää. Suomalaiset metsät pusikoituvat, ja ensiharvennukset ovat rästissä, ja suomalainen metsäteollisuus kaipaa kunnon raaka-ainetta. Toki oikein on, että viedään kaikki puu, mikä on tienvarsilla, ja rantapuita jnp. voimalaitokseen poltettavaksi, mutta niiden rahojen pitää tulla jostakin muualta, ei metsänparannusrahoista. Tässä on suuri huoli suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineesta ja sen saatavuudesta jatkossa.

Sirkka-Liisa  Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tiusanen täällä epäili, että nämä eivät olisi todellisuudessa sitä kestävän metsätalouden rahoituksen lisäystä, niin voi vakuuttaa, ed. Tiusanen, että näin on. 2 miljoonan euron lisäyshän on saatu valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön budjettineuvotteluissa ja se 2 miljoonaa euroa on nyt kohdennettu nimenomaan kestävän metsätalouden rahoituslain muutokseen, jolla täytetään sitä velvollisuutta, jonka eduskunta on päättänyt hyväksyessään vuonna 2002 toukokuussa ydinvoimalan rakentamispäätöksen. Tällä ratkaisulla nyt tullaan vähän vastaan sitä pontta, mutta vielä tarvitaan ponnisteluja, aivan niin kuin valiokunnan mietinnössä todetaankin, että tästä pitää saada pysyvä järjestelmä ja sen rahoitus pitää turvata myöskin vuonna 2006, koska ei ole mitään järkeä tätä järjestelmää ottaa käyttöön vain puoleksi vuodeksi. Sen takia maatalousvaliokunnan mietintö lähtee juuri siitä, että jotta se voidaan toteuttaa, niin rahoituksen pitää olla sovittuna myöskin vuoden 2005 jälkeen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin valiokunnan puheenjohtajalle Sirkka-Liisa Anttilalle todeta sen, että kun tämän asian otsakkeena on laki kestävän metsätalouden rahoituksesta, niin painotin puheenvuorossani sanaa kestävä, niin kuin sanoin. Kestävällä metsätaloudella ymmärrän myös nimenomaan monipuolista biologista monimuotoisuutta, biodiversiteettiä, sen suojelua ja ylläpitoa käytännön metsätaloutta suoritettaessa. Se 6 kuutiota hehtaarille pystyyn jätettävää puuta monesti ei toteudu, ja Suomessa tehdään edelleenkin avohakkuita. Se, että risupaketin osa, niin kuin sanoitte, tietty osa, lisärahoitus, on pantu tämän otsakkeen alle, johtuu siitä, että tässä on tavallaan Euroopan unionin olosuhteisiin sopiva kohta laittaa tällä tavalla varoja metsätalouteen. Tässä mielessä vain totesin tämän. Puhuin yleensä kestävästä metsätaloudesta.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on muutamalle vastauspuheenvuorolle sijaa. Ensinnäkin ed. Hemmilälle: Tämä 2 miljoonaa euroa on Kemera-lain mukaista rahankäyttöä, kun Kemera-lain muutos juuri hyväksytään nyt, ja se tapahtuu niin yksinkertaisesti, että lakia juuri nyt muutetaan ja silloin se raha menee perille oikeaan tarkoitukseen. Ei siinä mitään ristiriitaa ole.

Ed. Kankaalle: Hänen käsityksensä on se, että kaikki metsästä tuleva puuaines olisi metsäteollisuuden käytettävissä. Sellaista metsäteollisuutta voi ollakin Ydin-Keski-Suomessa mutta ei sitten juuri muualla; se keskittyy sinne.

Ed. Tiusaselle toteaisin, että talousmetsien hoito tapahtuu harvinaisen tarkoin säädellyllä järjestelmällä. Sitten pitää siihen hoitojärjestelmään puuttua, jos siinä on jotakin mätää. Ja jos lakia rikotaan, sitten pitää panna putkaan.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vastalausehan lähtee ihan puhtaasti siitä, että oltaisiin vähän pitemmällä tähtäimellä tämän asian kanssa, ettei lähdettäisi vain puolen vuoden rahoitukseen, ja sillä perusteella on ed. Hemmilän ehdotus. Kannatan ed. Hemmilän ehdotusta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni valiokunnan mietinnön lausumaehdotukset osoittavat, että on harkittu nimenomaan pitkäjänteisyyttä. Nyt kun olen ymmärtänyt, että ministeri on sitoutunut nimenomaan tähän valiokunnan lausumaehdotukseen, jos ja kun eduskunta sen hyväksyy, niin tällä minun mielestäni tässä saadaan nimenomaan pitkäjänteisyyttä. Myöskin tämä toinen lausumaehdotus minun mielestäni on erittäin hyvä, kun aavistuksen verran tunnen metsätalouden lainsäädäntöä. Siellä kyllä tarvitaan tällaista yhteneväisyyttä ja jotakin järkeä niihin eri lakeihin.

Arvoisa puhemies! Tietysti yksi asia, joka minua tässä hieman hämmentää, on tämä 20 kiintokuutiometrin vähimmäismäärä. Mutta taas toisaalta, kun keskustelin valiokunnan jäsenten kanssa, muun muassa ed. Pulliaisen kanssa, niin tämä muutos, mikä siellä on, nimenomaan metsätiet, ojalinjat jne., ehkä toivon mukaan sitten kompensoi tilanteen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on kyllä tässä tilanteessa oppositiostakin käsin valmis hyväksymään tämän.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Tällä lailla, joka on valitettavasti yksivuotinen, lisätään energiapuun käyttöä, ja tämän pitäisi olla hyvä asia. Ihmettelen kyllä suuresti, että kokoomus esittää tätä lakiesitystä hylättäväksi. Tämä mielestäni osoittaa sen, mikä on kokoomuksen metsäpoliittinen linja.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Virénille vastauspuheenvuoron kaltaisesti, kun hän vaati ja toivoi pitkäjänteisyyttä: Kun ne pykälät luodaan nyt, niin luodaan sille pitkäjänteisyydelle nimenomaan pohja. Nyt on vaan kysymys siitä, että rahoitus pitää saada hoidettua niin, että se ei ole yhden vuoden rahoitus, vaan se on monivuotinen rahoitus. Ja sitten viime kädessähän tässä on kysymys ylimenokaudesta. Tästähän tulee yleisen energianhinnan nousun myötä täydellisesti liiketaloudellisesti kannattavaa toimeliaisuutta hyvin lyhyessä ajassa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Siihen, mitä ed. Pulliainen juuri totesi, on helppo yhtyä. Olisin ed. Vistbackalle todennut, samoin kuin ed. Hemmilän vastalauseeseen viitaten, että 20 kiintokuutiometrin vähimmäiserän vaatimus on jo tällä hetkellä voimassa olevassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetty, eli siinä ei ole mitään uutta, sitä on sillä mielellä turha kritisoida.

Toisekseen, kun täällä kaivattiin nimenomaan pitkäjänteisyyttä, niin minusta ed. Vistbacka oli siinä ihan oikeassa, kun hän tulkitsi maatalousvaliokunnan ponsia juuri sillä tavalla, että valiokunta tiedosti tämän ongelman, mikä vuoden laista tulee, ja jotta se voidaan ottaa käyttöön, sillä pitää olla jatkorahoitus turvattuna. Minusta tämäkin puoli on hoidettu ja kokoomuksen vastalauseessa kannetaan vähän turhista asioista nyt huolta.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys budjettilaista. Ed. Pulliainen ja valiokunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila käyttivät erinomaiset puheenvuorot. Ei niihin ole mitään täydennettävää.

Tämä kokoomuksen vastalause ei liity millään tavalla muuten puun tuotantoon, kuin että siinä kyllä sahataan omaa oksaa tai metsänomistajien oksaa. Ihmettelen, mihin se perustuu. Eri asia on, että me tarvitsemme myös metsänparannukseen lisää rahoitusta vielä tänä vuonna, ja se on ihan parasta työllistämistä, mitä voidaan ajatella. Lisätalousarviossa onkin jo sopiva pieni pesämuna, jota eduskunnan pitää kasvattaa.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän keskusteluun kestävästä metsätaloudesta. Metsätalous tietysti taloudellisesti voi olla kestävää ja siihen on tarve, silloin kun on talousmetsästä kysymys, mutta kuitenkin myös talousmetsien biodiversiteetti on otettu yhä enemmän huomioon silloin, kun puhutaan koko maan biodiversiteetistä. Ainoastaan meidän suojellut alueemme eivät pysty yksin siitä vastaamaan. Tässä mielessä yleisesti ottaen tähän asiaan on mielestäni aina syytä kiinnittää huomiota.

Olli  Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä esitetään korjuutyön alentamista Etelä-Suomessa, mikä koskee myöskin Etelä-Savoa, joka on ollut edelläkävijä uusiutuvien energiavarojen käytössä jo toistakymmentä vuotta. Asiantuntijat siltä alueelta ovat esittäneet valiokunnassa vakavan huomautuksen, että tämä tulee vaarantamaan metsähakkeen saannin riittävässä määrin, jotta voitaisiin tyydyttää ne energiatarpeet, mitä nyt niillä laitoksilla hoidetaan muun muassa Mikkelin kaupungissa ja on hoidettu hyvin taloudellisesti. Tämä on erittäin vakava uhka metsähakkeen saannille.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän ed. Virénin puheenvuoro viimeistään osoitti sen, että tämä vastalause on tehty vain vastalauseen vuoksi, siinä ei ole todellista pohjaa ollenkaan. Kun hän puhui puolen vuoden määräajasta, niin kyllähän ensimmäinen lausuma kertoo sen, että mikäli jatkoa ei tule, tätä tukea ei panna täytäntöön. Tässä valiokunta oli hyvin yksimielinen, ja sitten tehdään tällainen vastalause aivan vastalauseen vuoksi, jolle ei ole tosiaan mitään pohjaa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Wallinin puheenvuoroon on pakko puuttua. Tämä vastalausehan sisältää todella paljon argumentointia siitä, miksi tämä lakiesitys on hylättävä. Yksi tärkeä seikka on se, että tässä ehdotetaan nyt metsänparannusvaroja Etelä-Suomesta leikattavaksi jopa 30 prosentilla. Jos hallituksen esitys nyt kuitenkin toteutuu asetusasteella, metsänparannusvaroja leikataan 30 prosenttia Etelä-Suomesta.

Toinen on tämä huima byrokratian lisääminen. Byrokratiaa on nyt jo niin paljon, että metsänparannusvaroista, joita on reilu 60 miljoonaa euroa käytettävissä, jopa 25—26 prosenttia kuluu hallintokuluihin. Jopa siis 25 prosenttia näistä rahoista, jotka pitäisi metsässä käyttää, kuluu hallintoon, paperinpyörittämiseen. Tämä esitys, tämä ehdotus, jota te olette nyt puolustamassa, sisältää hallintokulujen lisääntymistä entisestään. Ei mitään järkeä!

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän ed. Hemmilä muistaa, että kun tätä mietintöä tehtiin, siinä kiinnitettiin erityistä huomiota tähän kolmiportaisuuteen ja toivottiin, että hallitus asetusta antaessaan kiinnittää tähän huomiota ja pienentää näitä portaikkoja. Ed. Hemmilää ei kiinnosta kuunnella, mutta se on hyvin tyypillistä hänen valiokuntatyöskentelylleenkin.

Toisekseen toteaisin myöskin sen, mitä tulee tähän byrokratiaan, että toisessa lausumaehdotuksessa todetaan, että tätä lainsäädäntöä tulee uudistaa 1.1.2006 mennessä, ja se on nimenomaan sen takia, että byrokratiaa vähennetään.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt tässä ovat menossa kävyt ja risut sekaisin. Meillähän on tiettyjä elementtejä. Aikanaan, kun kestävän metsätalouden rahoituslaki on säädetty, pääministeri Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana lanseerattiin Kansallinen metsäohjelma, ja sen ohjelman kantavana tarkoituksena oli saada Suomen metsistä vuoteen 2012 mennessä 5 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta. Sen seurauksena tai johdantona päätettiin, että kestävän metsätalouden rahoituslakiin varataan puuntuotannon kestävyyteen tietty määräraha, joka nyt on vajaa 70 miljoonaa euroa.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kuitenkin näki 90-luvun puolenvälin jälkeen tärkeänä, että puuenergian, metsäenergian, hyödyntämistä voitaisiin saada liikkeelle, teki esityksen ja päätti, että panostetaan energiapuun korjuuseen kestävän metsätalouden rahoituslain puuntuotannon kestävyyden turvaamisesta tietty osa, koska koettiin tämä asia niin tärkeäksi. Kuitenkin silloin jo nähtiin ja lähdettiin siitä, että tulevaisuudessa energiapuun korjuu ja metsäenergia ja kotimainen energia pitää säätää erillisellä lailla.

Kuitenkin nyt on kulunut monta, monta vuotta. Minusta kestävä ja järkevä asia on puuntuotannon kestävyys ja sen rahoitus on eri asia, se säädetään eri lailla, ja koko kotimainen energia ja siihen liittyvät asiat säädetään eri lailla. Kun kysymys on budjettilaista ja kun ei ole tiedossa pitkään tulevaisuutta seuraavilta vuosilta, on hyväksyttävä ja ymmärrettävä, että tämä nyt säädetään vuodeksi kerrallaan ja vuoden päästä asiaan palataan.

Toivon, että tämä hallituksen esitys toteutuu. Tämä vastaa niitä odotuksia, joita yksityismetsätalouden kenttä odottaa, ja näin voidaan sitten saada aikaan tämä erillinen laki, jolla voidaan lähteä toivottavasti entistä uutterammin viemään eteenpäin metsäenergian ja muun kotimaisen uudistuvan energian käyttömahdollisuuksien lisäämistä.

Markku  Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Kallin puheenvuoro osoittaa, tällä on myöskin erittäin merkittävä osuus suomalaisen energiapolitiikan kokonaisedun toteuttamisessa. Muistelen niin, puhemies, että kun päätettiin ydinvoimasta viime kaudella, kylläpä kokoomuskin taipui siihen, että siinä energiapolitiikan kokonaisuudessa oli tilaa niin sanotulle risupaketille ja puun hyödyntämiselle energiapolitiikassa. Mihin kummaan se halu on nyt sitten hävinnyt yhtäkkiä? Tämä on energiapolitiikan kannalta entistä tärkeämpää ja tähdellisempää, kun öljyn hinta nousee. Vuoden aikana on nähty, että niissä laitoksissa, jotka tuottavat puuhun perustuvaa haketta polttolaitokseen esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksossa — ed. Kuosmasen pitäisi tuntea asia hyvin — kysyntä on nelinkertaistunut, tuotanto nelinkertaistunut ja käyttö on moninkertainen siihen nähden, mitä uskottiin ja odotettiin. Tällä on tavattoman suuri aluepoliittinen ja energiataloudellinen merkitys.

Sen takia johtopäätös on, arvoisat kokoomuslaiset, aivan toinen. Sen sijaan, että tämä pitäisi hylätä, meidänhän pitäisi johdonmukaisesti lisätä näitä määrärahoja, jolloin me pystymme pitkäjänteisellä tavalla lisäämään metsäenergian ja metsäjätteen käyttöä myöskin suomalaisen energiapolitiikan kokonaisuutena. Tämä on se linja. Nyt ollaan aivan hakoteillä. Erään tuotantolaitoksen 160 000 tonnia metsäjätettä, haketta, tarkoittaa 320 000:ta megawattia energiaa. On valtaisasta määrästä kysymys, jolla korvataan, ed. Virén, öljyn tuontia, öljyn hintaa Suomessa. Miksi emme tartu tähän mahdollisuuteen kunnolla?

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla käytiin tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä varsin seikkaperäisesti näitä asioita läpi, enkä lähde nyt korokkeelle niitä tuomaan uudelleen esille. Haluan kuitenkin tässä tuoda esille asian, jota ed. Nepponen korosti ja joka on tullut muutamassa muussakin puheenvuorossa, elikkä tässä nyt sitten tukea leikataan. Valiokunta kuitenkin toteaa mietinnössään sen, että esityksessä energiapuun korjuutukea esitetään alennettavaksi Etelä-Suomessa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, ettei tuen tasoa lasketa siten, että korjuu jää osassa kohteita kokonaan tekemättä heikon kannattavuuden takia. Kun toisaalta tukitaso ei myöskään saa johtaa ylikompensaatioihin, valiokunta pitää tärkeänä, että lopulliset säännökset korjuutuen tasosta ja porrastuksesta perustuvat asianmukaisiin laskelmiin. Tarkoituksena on, että kun tästä tulee asetus, niin tähän asiaan paneudutaan uudelleen.

Ihmetyttää kyllä tämä, että kokoomus on esittämässä tämän lain hylkäämistä. Kyllähän se tarkoittaa tässä proseduurissa sitä, että te ette kannata, että tämän ydinenergiapäätöksen yhteydessä tehtyä bioenergiatavoitetta lähdettäisiin toteuttamaan. Siitä tässä on nimenomaan kysymys. Tämä valiokunnassa käytiin hyvin seikkaperäisesti läpi yksissä tuumin. Sen pohjalta tehtiin myös lausuma, jossa edellytetään sitä, että kun tämä jatko on varmistettu, niin vasta sitten otetaan tämä laki käytäntöön, ja hallitus myös näin toimii. Kyllä teidän hylkäysesityksenne tuli siinä loppumetreillä ajattelematta. Valitettavasti näin käy, mutta nyt on mentävä tämän mukaan. Ihmetyttää vieläkin tämä kokoomuksen menettely kaiken sen valiokuntakeskustelun jälkeen, mikä tämän lain käsittelyn yhteydessä käytiin.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Wallinille toteaisin ihan ystävälliseen sävyyn, että tässä talossa ei yleensä henkilökohtaisuuksiin, ainakaan tässä salissa, ole ruukattu mennä. Sen vuoksi en itse halua sen enempää vastata enkä lähteä arvioimaan kyseisen edustajan valiokuntatyöskentelyä.

Sanoisin, että tässä — hyvät, lähinnä keskustan edustajat — te ette nyt ymmärrä, mitä te olette tekemässä. Nimittäin te olette nyt leikkaamassa todellakin nuoren metsän hoitoon varattuja ja tarkoitettuja määrärahoja. Siitähän tässä on kysymys. Toinen seikka kokonaan on se, minkä verran maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan varoista ja metsänparannusvaroista on syytä ja järkevää ja aiheellista rahoittaa nimenomaan isompien yritysten, Biowatin, Vapon, Fortumin, tällaisten energiayritysten toimintaa. Nimittäin nyt tässä valitettavasti käy niin, että niitä rahoja, joita tarvittaisiin nuoren metsän hoitotöissä metsässä, tämän jälkeen tullaan käyttämään nyt jo sellaisessa kannattavassa energiatoiminnassa, mikä liittyy varttuneemmista kasvatusmetsistä kerättävän energiahakkeen keräilyyn.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän täytyisi nyt vähän skarpata kuullun ja luetun ymmärtämistä. Ed. Lämsä juuri luki sisältä sen, mitä mietinnössä todetaan. Siinä oli se vastaus, ei sitä voi moneen kertaan lukea, muut voivat kyllästyä sitä kuuntelemaan.

Toinen asia: Kun äsken juuri sanottiin, että hallintokulut ovat suuret, ne ovatkin, mutta niitten yksikköhintahan laskee, kun volyymi nousee. Nimenomaan tässähän se kynnys on korkealla, se on nimenomaan. Siinä kokoomuksen edustajat ovat aivan oikeassa. Mutta nyt, kun tämä ylimenokauden ratkaisu ylipäätään hoitaantuu, sen suurimman volyymin olosuhteissa ne hallintokulut ovat sitten kohtuulliset. Sehän tässä on perusidea.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia aiheesta vuosi kerrallaan. Nyt ei ole puhuttu ollenkaan siitä, että EU saattaa vaatia sitä, että lakia aina jatketaan vuosi kerrallaan. Jos tämä menee kilpailuoikeudelliseksi asiaksi EU:ssa, niin kuin meni energiahaketuki silloin aikoinansa, sehän meni määräaikaiseksi kilpailuoikeudellisista syistä, sen takia tätä ei pidä hämmästyä. Me teemme nyt näin ja noudatamme sitä proseduuria, että vuosi kerrallaan sitten jatketaan ja rahat tulevat sen mukaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Hemmilälle. Ellei menetellä tällä tavalla, kun Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitellaan 5 miljoonan kuutiometrin käyttöä energiapuulle ja kun nykyisen lain mukaan voidaan osoittaa tietty määrä kestävän metsätalouden puuntuotannosta energiatukeen, tulee käymään niin, että kun tämä 5 miljoonaa kuutiometriä tulee tuen piiriin, silloin ei ole olemassa enää riittävästi rahaa näihin varsinaisiin toimiin. Sen tähden on hyvä, että nämä korvamerkitään erikseen.

Pekka Nousiainen /kesk:

Herra puhemies! On perusteltua, että tämä hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö viedään läpi, koska tämä näissä olosuhteissa on paras mahdollinen ratkaisu. Tuntuu yllättävältä, että kokoomus on lähtenyt ehdottamaan lain hylkäämistä. Niin kuin ed. Lämsä totesi, valiokunta on lähtenyt ajatuksesta, että laki viedään läpi ja sen jälkeen asetustasolla asiaa tarkemmin tarkastellaan. Meidän tulee vain huolehtia siitä, että määrärahat ovat riittävät kotimaisen energian käytön lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Ongelma on nyt jo ollut se, että monissa maakunnissa, kuten Etelä-Savossa, jossa on isoja lämpölaitoksia useita, kannattavan ajomatkan etäisyys alkaa olla niin suuri, että ei ole enää kannattavaa tuoda haketta lämpölaitoksille, joten ennen pitkää me joudumme myöskin harkitsemaan tämän kuljetustuen käyttöönottoa tässä kysymyksessä. Mutta nyt minusta tämä asia on vietävä näin läpi.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Spekulaatioiden aika on ohi, siis spekulaatioiden aika on ohi, ja se tarkoittaa sitä, että Kioton sopimus ratifioidaan, se tulee voimaan. Venäjä on ratifiointinsa tehnyt. Suomikin on viime vuodet ikään kuin elänyt siinä ajatuksessa, että jos ei tulisikaan voimaan. Nyt se tulee, se on ensi vuoden alkupuolella voimassa. Näin ollen esimerkiksi seuraava osapuolikokous Buenos Airesissa Argentiinassa joulukuussa tulee varmasti olemaan tärkeä kokous. Näin on tärkeätä, että Suomella on näitä välineitä, että päästään tähän Kioton tavoitteeseen. Tämä on yksi niistä. Mielestäni valiokunnan mietintö on aivan oikean suuntainen. Kysymys on ainoastaan siitä, ovatko resurssit riittäviä.

Lopuksi: On aika mielenkiintoista nähdä, että kokoomus ei tarvinnut silloin toukokuussa 2002 tällaista risupakettia omantunnon hyvittämiseksi eikä myönteisen päätöksen tekemiseksi viidennestä ydinvoimalasta. Nimenomaan keskustalle tämä oli paljon tärkeämpi asia. Näin ollen tässähän oli kysymys yhdestä sellaisesta osto- ja myyntipuolen vaihtorahasta, mutta tästä huolimatta kaiken sen johdosta, mitä tapahtui silloin ydinvoimapäätöksen yhteydessä, on syytä lisätä Suomen bioenergian käyttöä, nimenomaan puun käyttöä. Moni voimala Suomessa, muun muassa Kotkassa, on muuttanut energiarakennettaan, jättänyt maakaasun, alkanut polttamaan turvetta ja puuta. Se on myös osittain ongelma, se turpeen käytön lisääminen.

Mikko  Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Maakunnastahan on tullut sellaista palautetta, että itse asiassa tässä on paljon oikeansuuntaisia ajatuksia tässä lakiesityksessä. Puunkäyttö energiaksi on jo kaikkien hyväksymä tavoite, ja siitä, että tämän tuen saanti irrotetaan nuoren metsän hoidosta, tietysti voidaan kiistellä, mutta ylipäänsä tämä lakiesitys tulee tukemaan omatoimista metsänhoitoa ja metsänhoitoa taloudellisessa mielessä ylipäänsä. Minäkin olen tavallisena kansalaisena seurannut silloin aikoinaan näitä risupakettien lupauksia, kun tätä ydinvoimalapäätöstä tehtiin, ja on hyvä asia, että hallitus on tämän nyt ottanut esille ja näin voidaan edistää kotimaista puunkäyttöä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Alun perin, kun tämä hallituksen esitys tuli valiokuntaan ja eduskuntaan, niin silloinhan siinä oli puutteita, mutta nyt valiokuntatyön jälkeen tässä tehtiin riittävät korjaukset. Minusta nyt tässä on semmoiset ehdot laitettu, että tämän pitäisi toimia. Uskon kyllä, että mitä tapahtuukin, niin meillä on oma mahdollisuus sitten sanoa sanottavamme. Tarvittaessa vaikka maa- ja metsätalousvaliokunta pitää kutsua kasaan kesällä, jos niikseen menee, jos ei muuta ole tehtävissä.

On sillä tavalla huomioitava, että tästä tuen porrastuksestahan, joka tuossa on esitetty, on otettu valiokunnan kannanotto, mutta sitä ei tule tuolla tavalla toteuttaa, kuten tuossa on esitetty, koska se voisi johtaa Etelä-Suomen osalta kyllä siihen tilanteeseen, että metsään jää hyvää polttopuuta, joka nyt tällä hetkellä korjataan. Se on tärkeä kipupiste tässä koko kysymyksessä. Se porrastus täytyy tehdä sillä tavalla, että nostetaan tuolla pohjoisilla alueilla, mutta ei etelässä pudoteta.

Olli  Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Olin talousvaliokunnassa viime kaudella, jossa valmisteltiin ydinvoiman lisärakentamista. Silloin kyllä yksiselitteisesti nähtiin tarve niin sanotun risupaketin tekemiseen. (Keskustan ryhmästä: Pysykää sitten siinä!) — Pysytään tässä. — Silloin ongelmaksi tuli nimenomaan pohjoisen alueen uusiutuvien energiavarojen käyttö ja ajatuksena oli, että niitä olisi tuettu kuljetustuella. Nyt tämä lakiesitys lähtee päinvastaiseen suuntaan. Ed. Esa Lahtela myöskin epäilee sitä, että tällä saatetaan vaarantaa metsähakkeen saanti, kun korjuutukea esitetään alennettavaksi Etelä-Suomessa.

Tässä on yksiselitteinen kanta. Se pieni sivulause ei merkitse valmisteleville virkamiehille mitään, että sitten jos jossakin jää heikon kannattavuuden takia korjaamatta, niin sitten se otetaan huomioon. En jaksa uskoa, että tällä voidaan asia korjata, ed. Lämsä. Kyllä tämä on suuri huoli ja, niin kuin sanoin, Etelä-Savo on ollut edelläkulkija ja siellä asiantuntijat ovat nyt jo huolissaan siitä, miten saadaan riittävästi metsähaketta jo valmiina oleville laitoksille, puhumattakaan siitä, että on suunnitelmissa useiden uusien laitoksien rakentaminen.

Pertti  Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa käytiin tästä asiasta melko laaja asiantuntijakuuleminen, ja asiantuntijat lähes kaikki suhtautuivat joko kielteisesti tai jyrkän kielteisesti tähän lakiehdotukseen. Kun täällä keskustelussa ed. Kalli aiemmin otti esille, että yksityismetsänomistajat ja yksityismetsänomistajien edustajat odottavat tämän tapaista lakimuutosta, niin valiokunnassa kyllä kävi niin, että yksityismetsätalouden edustajat kun olivat kuultavana siellä, muun muassa MTK, niin he suhtautuivat erittäin kielteisesti tähän lakiuudistukseen monesta eri syystä, ja niitä syitä olemme tässä vastalauseessa myöskin esille tuoneet.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ajattelin, etten enää tässä puheenvuoroa käytä, mutta joudun vielä, kun ed. Hemmilä toi tuossa pari asiaa esille. Tästä viimeksi mainitusta elikkä siitä muun muassa, että MTK suhtautui tähän ristiriitaisesti. Suhtautui juuri siihen asiaan, mihinkä mekin suhtaudumme, että ei ole järkevää yhden vuoden laki, joka joudutaan vain osan vuotta toteuttamaan, vaan me edellytämme nimenomaan tälle sitä jatkoa, että se voidaan ottaa käyttöön. Myös me olemme linjanneet mietintöön sen, että jos tämä ei toteudu, niin tämä 2 miljoonaa euroa tullaan käyttämään tämän kestävän metsätalouden rahoitustoimenpiteisiin. Se tulee sinne, ei palauteta, vaan se tulee lisärahana sinne.

Myös sitten siitä, mikä täällä on tullut esille, kun ed. Hemmilä, osittain ed. Alatalokin, oli huolestunut siitä, että nyt oltaisiin kestävän metsätalouden rahoitusta käyttämässä niin kuin suurteollisuuden energiayhtiöiden hyödyksi. Eihän näin ole. Ed. Hemmilä on ollut itse rakentamassa kyllä tätä mietintöä ja piti tärkeänä muun muassa sitä, että mietintöön linjataan se, että valiokunta pitää tärkeänä, että korjuu- ja kuljetusteknologiaa kehittämällä tuen käyttöä voidaan vähentää pitkällä aikavälillä ja että siitä voidaan tulevaisuudessa jopa luopua. Tämä tarkoittaa nimenomaan nyt tätä osuutta, tätä neljättä elementtiä, mikä tulee tähän bioenergiapuolelle; kestävän metsätalouden rahoitus kokonaisuudessaan on oma lohkonsa, ja siihen ei puututa. Se jää edelleen toimimaan. Sitä ei ole tarkoitus ajaa alas, vaan tämä liittyy nimenomaan hakkeen kuljetukseen, siihen teknologiaan, johonka nyt tarvitaan tukea. Todella toivomme sitä, että tämä teknologia kehittyy, että tulevaisuudessa voidaan tästä tuesta luopua kokonaan. Minusta tämä on erittäin järkevää ja näin pitää toimiakin.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olipa tämä asia nyt kytkyellä siihen viidenteen ydinvoimalapäätökseen tahi ei, niin tämä on siitä huolimatta tehtävä tässä ajassa, missä nyt eletään, kun energian hinta nousee koko ajan. Kaikki mitä saadaan kotimaisen energian hyväksi tehtyä, on eteenpäin kansantaloudellisesti ja valtiontaloudellisesti.

Edellisessä eduskunnassa tehtiin Kansallinen ilmasto-ohjelma, sen ohjelman mukaista toimintaa on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen, ja kaikki portit, mitä me siihen suuntaan avaamme, antavat meille valmiuksia hyödyntää sitä enempi ja enempi tulevaisuudessa, koska siihen on mentävä. Tästä, mitä ed. Hemmilä sanoi, että vastustajia oli valiokunnassa tämän asian käsittelyn yhteydessä asiantuntijoissa. (Ed. Hemmilä: Eikö ollut?) Minun käsittääkseni vastustus oli vain siitä syystä, että se on määräaikainen. Tässä on moneen kertaan vakuutettu, että tämä määräaikaisuus yritetään ajaa ohi ja yli sillä, että ponnella saadaan siihen ensi vuonna jatkoa. Näin minä asian käsitin.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En nyt voi välttyä siltä vaikutelmalta, että jonkunlaiseksi inttämiseksi tämä nyt meni ja mitä nyt oikeastaan valiokunnassa on kuultu, mutta totean nyt kuitenkin, että ed. Hemmilä on aivan oikeassa siinä, että MTK:n edustaja ja eräät muut metsäkeskustahon edustajat olivat sitä mieltä, että näin ei muka pitäisi nyt tehdä, ja miksi? Siksi, mitä juuri edellisessä puheenvuorossa todettiin, mutta erikoisesti siksi, että nuoren metsän hoidossa on rahoitusvajetta ja olisi haluttu suoraan nämä rahat siihen nuoren metsän hoidon pottiin, josta on etupainotteisesti, etukäteen käytetty jo rahat, elikkä siellä on siis rahoitusvaje. Se rahoitusvaje on vaan hoidettava toisella tavalla. Siinä niin kuin olisi vaan kaapattu rahat toiseen, sinänsä hyvään, tarkoitukseen. Nyt tässä se on jälkipottina kuitenkin käytettävissä, mikäli tämä operaatio sitten jatkon osalta epäonnistuu.

Markku  Laukkanen /kesk:

Herra puhemies! Ensin tästä termistä. Täällä vieläkin käytetään tätä sanaa "risupaketti" ikään kuin halveksivassa merkityksessä. (Ed. Hemmilä: Ei ole käytetty!) — Kyllä täällä on moneen otteeseen se vielä vilahdellut. Minusta kyse on ihan muusta. Valiokunta kirjaa ulos aivan oikein tavallaan tämän käsitteen bioenergiasta, kotimaisen bioenergian käytöstähän tässä on kyse. Silloin avautuu tavallaan laajempana kokonaisuutena suomalaisen energiapolitiikan strategia, ja sellaisena aikanaan, ed. Tiusanen, tämä ydinvoimaratkaisu tehtiin, kokonaisuutena, suomalaisen energiapolitiikan kokonaisuutena. Ei siinä ollut mitään pelimerkkejä, käyty kauppaa millään asioilla. Siksi on nyt syytä kysyäkin kokoomukselta jälleen kerran, parantaako tämä hylky nyt sitten niitä tarpeita, mitä meillä on kestävän metsätalouden tai bioenergian käytön lisäämiseksi tai sen korjuuteknologian kehittämiseksi. Ei varmasti. Siinä mielessä toivonkin, että mahdollisimman moni kokoomuslainen harkitsee asian nyt itse ja voi sanoutua irti tästä ed. Hemmilän kotkotuksesta tämän asian tiimoilta. Nähtäisiin asia kokonaisuutena ja pyrittäisiin ratkaisuihin, jotka turvaavat pitkäjänteisen toiminnan tässäkin asiassa, ja sen myötä saataisiin tavoitettua niitä tavoitteita, mitä sekä kestävän metsätalouden että energiapuun käytön suhteen meillä on.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Meillä kristillisdemokraateillahan ei maa- ja metsätalousvaliokunnassa ole omaa edustajaa, ja meidän arviointimme sitten tämän mietinnön sisällöstä aika pitkälti on perustunut siihen, mitä on pystytty tutustumaan lakitekstiin ja kuuntelemaan tietysti näitä puheenvuoroja täällä salissa. Henkilökohtaisesti tämä energiapuun korjuutuki on kannatettava asia, ja varmastikin tulen äänestämään tämän mietinnön mukaisesti. Kiinnitimme tähän määräaikaisuuteen kyllä huomiota näissä omissa sisäisissä keskusteluissamme.

Sitten toisaalta toinen asia, mihin täällä ei minun mielestäni ole aikaisemmin vielä kukaan puuttunut, on tämä vastalauseessa ilmenevä halu siirtää metsäenergian hyödyntäminen kauppa- ja teollisuusministeriön tai ympäristöministeriön momentille. Voisitteko, ed. Hemmilä, vähän valaista, mihin tämä perustuu, koska täällä olette puheenvuorossanne sanonut, että tämä laki lisää byrokratiaa? Kun kauppa- ja teollisuusministeriössä ei käsittääkseni ole mitään tämmöistä metsätalousosastoa, niin eikö se varsinaisesti lisäisi valtavasti byrokratiaa ja valtiolle kustannuksia, kun joutuisimme perustamaan kokonaisen uuden osaston tämän asian käsittelyä varten?

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle toteaisin, että vuonna 2001 eduskunta hyväksyi yksimielisesti Kansallisen ilmasto-ohjelman. Kansallinen ilmasto-ohjelma koostui KIO1:stä eli Kansallinen ilmasto-ohjelma 1:stä ja KIO2:sta eli Kansallinen ilmasto-ohjelma 2:sta. Kun valittiin tämä kakkonen, joka oli ydinvoimavaihtoehto, niin silloin se tarvitsi tavallaan, jotta enemmistö saatiin eduskunnasta sen taakse, myöskin jonkinlaisen peitteen, onko se sitten ollut näkösuojana risupaketti vai mikä. Tämä nimitys ei ole oleellista, mutta se oli se tilanne, joka oli toukokuussa 2002.

Toinen asia on se, että Kansallinen ilmasto-ohjelma, niin kuin täällä ed. Vilkuna totesi, pitää sisällään periaatteessa nimenomaan puun käytön energiantuotannossa, ja siihen ei liity sellaisia ongelmia ilmastonäkökulmasta niin kuin liittyy turpeen polttamiseen. Tässä mielessä tässä on ikään kuin kaksi eri asiaa.

Lopuksi: On todella hyvä asia, että valiokunta on positiivisesti linjannut tätä asiaa. Pitäähän nyt se rahoitus jostakin löytää; se, minkä nimikkeen alla se on, johtuu kyllä aika tavalla myös näistä EU-teknisistä kysymyksistä.

Pertti   Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy tähän vielä lopuksi todeta, että kun kyse on nimenomaan energiapuun korjuutuesta ja siitä tehtävästä työstä, joka tapahtuu nuorissa metsissä, ja nuoren metsän hoitotuen yhteydessä tapahtuvasta energiapuun korjuusta, siitä me olemme varmasti kaikki yksimielisiä, että siihen tarvitaan tukea. Nyt tätä tuen piiriä ollaan laajentamassa myöskin varttuneempiin metsiin, jopa kolmannen kehitysluokan metsään, josta tälläkin hetkellä kerätään energiapuuta täysin kannattavasti.

Hyvät edustajat, jotka olette nyt puolustamassa tätä tuen piirin laajentamista, samalla te olette leikkaamassa nuorten tai erityisesti taimikoiden hoitotyön yhteydessä kerättävän puun korjuutukea. Te olette leikkaamassa sitä jopa 30 prosenttia. On erittäin ristiriitaista, että toisaalta te olette lisäämässä energiaa ja puhutte hyvin sympaattisesti energiapuun korjuun tukemisesta, mutta toisaalta te olette valmiit leikkaamaan sitä tukea juuri sieltä, missä sitä tarvitaan ja mihin Kemera-rahoituksen alkuperäisessä tarkoituksessa sitä on tarkoitettu ohjattavaksi.