Jouko Laxell /kok:
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Suomen rahoituslaitokset ovat kestäneet
            tyydyttävästi kansainvälisen finanssikriisin
            vaikutukset. Pörssissä tilanne on tasoittunut,
            mutta vaikka ollaan hiljaa taantumasta nousemassa, finanssikriisin
            vaikutukset pankkeihin voimistuvat.
         
         
         Pankkien asiakkaiden rahanhoitovaikeudet kasvavat, kun työttömyys
            nousee ja yritysten konkurssit lisääntyvät.
            Asiasta on moneen otteeseen varoitettu pankkeja jo ennen taantumaa. Kun
            kotitalouksien ottamat lainat ylittävät niiden
            saamat tulot, on vaikeuksia aina odotettavissa. Pankit ovat myöntäneet
            lainaa kotitalouksille, joiden tuloista yli 60 prosenttia, jopa
            80 prosenttia, menee lainojen lyhennyksiin. On selvä, että näissä tapauksissa
            ongelmat kasvavat välittömästi, kun joku
            kotitaloudesta joutuu työttömäksi tai
            sairaaksi. Pankkiasiakkaiden velanhoito-ongelmat ovat olleet kasvussa,
            mutta ne ovat toistaiseksi pysyneet suhteellisen pieninä.
            Vallitseva matala korkotaso on helpottanut lainojen hoitoa. Kotitalouksilla
            on yrityksiä enemmän luottoja hoitamatta, mutta
            arvon alentumistappioita pankit ovat kirjanneet yritysluotoista
            suhteellisesti enemmän kuin kotitalousluotoista.
         
         
         Kevennetyn rahapolitiikan ja voimakkaan julkisen tuen avulla
            korot ovat painuneet alas. Korot eivät kuitenkaan kerro
            pankkien rahoitustoiminnan tehokkuudesta. Pieni korko voi heijastaa pankkien
            runsasta likviditeettiä seurauksena rahapolitiikasta, talletusrahoituksen
            kasvusta ja vähentyneestä antolainauksesta. Rahoitusmarkkinoiden
            vakautuessa ja kasvun alkaessa tulee vastaan kysymys rahapolitiikan
            kiristämisen ajoituksesta. Mitkä ovat rahapolitiikan
            kiristämisen vaikutukset nousevassa taloudessa? Siinäpä kysymys.
         
         
         Arvoisa puhemies! Finanssivalvonnan toteuttaman stressitestin
            mukaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kestää taantuman kahtena
            seuraavana vuonna. Suomen finanssijärjestelmän
            vakaus ei ole uhattuna, vaikka talouskehitys olisi ennustettua heikompaa
            vuosina 2010 ja 2011. Pankkien kannattavuus kyllä heikkenee
            ja liiketappioita tulee, mikä kaventaa vakavaraisuuspuskureita.
         
         
         Finanssivalvonnan selvityksen mukaan finanssialan yritysten
            palkitsemisperiaatteet ovat pääosin suositusten
            mukaisia, eikä johdon palkitseminen kannusta ottamaan pankkien
            kantokyvyn ylittäviä riskejä. Kansainväliset
            suositukset ja palkitsemisen sääntely vaativat
            finanssialan yrityksiä arvioimaan palkitsemiskäytäntöään. Mielestäni
            tätä on syytä korostaa edelleen, kun keskustellaan
            uusista pankkien valtiontakauksista.
         
         
         Millä tavoin pitää suojautua tuleviin
            pankkikriiseihin olettaen, että ne ovat luonteeltaan aikaisempaa
            laajempia? Ne eivät välttämättä ole yksittäisten
            pankkien ongelmia, vaan nekin ovat kansainvälisiä rahoituskriisejä,
            jotka leviävät kulkutautina kaikkialle. Toinen
            potentiaalinen kriisin aihe liittyy Kiinaan, jossa maan pankkijärjestelmä irtaantuu
            vähitellen kommunistisesta valtiojohtoisuudesta kohti aitoa
            markkinataloutta. Mitä seuraa siitä, kun Kiinan
            pankit saavat toimia vapaasti maailmanmarkkinoilla? (Ed. Erkki Virtanen:
            Ei hyvää ainakaan!) Mikä on hallituksen
            rooli rahoitusmarkkinoiden ulkoisen sääntelyn
            ja valvonnan sekä rahoituslaitosten sisäisen sääntelyn
            valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä?
            Onko vaarana se, että ohitamme jälleen tämän
            kriisin olankohautuksella emmekä ole valmistautuneita seuraavaan
            kriisiin?
         
         
         Arvoisa puhemies! Ongelma on iso, koska rahoitusmarkkinat ovat
            nopealiikkeisiä ja innovatiivisia. Sääntely
            taas on hidasta ja yleensä jälkikäteen
            reagointia. Pankkien sääntelyn ja valvonnan kehittämiseen
            ei voida suhtautua siten, että tarvitaan iso kriisi, ennen
            kuin poliittiset päättäjät kehittävät
            toimenpiteet uuden ongelman ratkaisemiseksi.
         
         
         Puheenvuoroni tarkoituksena oli tuoda ilmi se, että valtiontakauksissa
            eduskunnan pitäisi päästä keskustelemaan
            niistä toimintamalleista, joilla tuleva finanssikriisi
            estetään toteutumasta Suomessa ja kansainvälisesti.
         
         
       
      
         
         Erkki Virtanen /vas:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ed. Laxell käytti jälleen
            kerran, tekisi mieli sanoa, kokoomuksen edustajaksi varsin ansiokkaan
            puheenvuoron. On kyllä syytä toivoa, että se,
            mitä hän ikään kuin periaatteellisena
            viestinä esitti, todella leviäisi tällaiseksi
            yleiseksi käytännöksi. Kun minusta näyttää siltä,
            että nyt koetun tai parhaillaan kokemamme kriisin, joka
            siis alkoi amerikkalaisena pankkikriisinä, seuraukset ovat
            olleet niin dramaattisia ja tulevat koettelemaan niin isoa osaa
            etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä,
            että kaikki mahdollinen tulevien kriisien estämiseksi
            on tehtävä. Hyvä esimerkki on nyt tämä Kiinan
            pankkijärjestelmä. Jos ja kun pelkästään
            USA:n velka kiinalaiselle rahoitusjärjestelmälle
            lankeaa USA:n maksettavaksi, niin jo siitä seuraa sellainen
            kriisi, että tämä saattaa olla vielä leikkiä sen
            rinnalla, ja siihenkin olisi hyvä varautua.
         
         
       
      
      Keskustelu päättyi.