Eero Lämsä /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni koskee maatalousyrittäjän
            lomituspalvelulain 6 §:n muuttamista, ja tässä ehdotetaan,
            että viljelijöiden lomaoikeutta lisätään
            yhdellä päivällä. Esitin vastaavan
            lakialoitteen eduskunnalle vuonna 95 ja näiden valtiopäivien alussa
            99. Viime syksynä niin sanotussa viljelijätupossa
            hyväksyttiin viljelijöille yksi lomapäivä lisää.
            Kun nämä päivät on kirjattu
            pykälään, on paikallaan taas lakialoite
            uusia. Tässä esitetään yhtä lomapäivää edelleen
            lisää niin, että viljelijällä olisi
            24 päivää vuodessa vuosilomaa.
         
         
         
         Viime syksynä, kun käytiin viljelijätupoa,
            siinä tuli hyvin laajalti sellainen käsitys, että niin sanottuun
            tupoon sisältyy kaksi lomapäivää eli lomapäivä tänä vuonna
            ja yksi lomapäivä lisää ensi
            vuonna. Kuitenkaan tätä esitystä ei hallituksen
            budjetissa ole. Lomapäivän lisäämisen
            rahoitushan perustuu siihen, että siinä ei tarvita
            sinällään uutta rahaa, vaan kun viljelijöitten
            määrä, lomaoikeutettujen määrä,
            vähenee, tulee kustannussäästöjä noin
            25 miljoonaa markkaa, joka on suurin piirtein yhden lomapäivän
            hinta. Se raha riittää, mikä budjetissa
            nyt on, koska lomaoikeutettujen määrän
            vähentyessä voidaan lisätä yksi lomapäivä.
         
         
         
         Maatalousyrittäjien määrän
            vähenemisen myötä tilakoot ja hoidettavat
            karjat suurenevat ja samoilla tiloilla työmäärä lisääntyy
            ja työn rasittavuus kasvaa. On myös todettu, että maatalouden
            murrosvaiheessa henkinen rasittavuus on lisääntynyt.
            Siten tarve loman pitämiseen ja työstä irrottautumiseen
            kasvaa. Loman pidentäminen 24 päivään
            merkitsee kuitenkin edelleen sitä, että karjatalouden
            hoitaja on senkin jälkeen sidottuna karjanhoitoon 345 päiväksi
            vuodessa. Vapaa-ajan pidentämisellä voidaan vähentää maatalousyrittäjän
            työsidonnaisuutta, kokonaistyöaikaa ja fyysistä ja
            henkistä rasittuneisuutta sekä lisätä näin
            työnteon ja elämisen mielekkyyttä sekä yrittäjien
            henkisen ja fyysisen työkunnon säilymistä ja
            kohottamista.
         
         
         Toivon todella, että tämä johtaa
            jossakin vaiheessa eduskuntakäsittelyssä siihen
            tulokseen, että viljelijät saavat yhden lomapäivän
            lisää. Kun 95 esitin yhden lomapäivän
            lisäystä, niillä valtiopäivillä se
            ei vielä edennyt. Kun 99 valtiopäivien alussa
            esitin lakialoitteen uudelleen, en väitä, että lakialoitteeni
            johti tähän tulokseen, vaan se oli hallituksen
            ja MTK:n, tuottajaetujärjestöjen, välistä neuvottelua
            ja sitä kautta niin sanotusti realisoitui. Mutta oli miellyttävää todeta,
            että hallituksen lakiesityksessä oli hyvin pitkälle
            samat perustelut tälle asialle kuin minun aikoinaan esittämässäni
            lakialoitteessa.
         
         
       
      
      
         
         Matti Väistö /kesk:
            		
         
         
          Herra puhemies! Ed. Lämsän ym. lakialoite
            on mitä tähdellisin. Me tiedämme, että maatalousyrittäjien
            lukumäärä on tuntuvasti vähentynyt
            ja tulee vähenemään jatkossakin. Karjakoot
            ovat lypsykarjatiloilla, kotieläintiloilla, kasvaneet.
            Työn vastuullisuus ja vaativuus ovat monin tavoin lisääntyneet.
            Samaan aikaan ansiokehitys on ollut hyvin hidas ja työpanoksen
            tarve kasvava ja myös velkaantuminen on tuntuvasti lisääntynyt.
            Kaiken tämän paineen keskellä, herra
            puhemies, karjatalousyrittäjyyttä harjoittavat
            viljelijät, joiden määrä on
            vähentynyt, ovat sekä henkisesti että fyysisesti
            entistä tiukemmalla. Mielestäni tässä tilanteessa vähintä,
            mitä yhteiskunnan osalta voidaan heidän sosiaaliturvaansa
            tehdä, on vuosiloman pidentäminen.
         
         
         Ed. Lämsän lakialoite edellyttäisi
            varsin pientä panostusta. Tässä vaiheessa
            vuosiloman pidentämistä on edelleen mielestäni
            jatkettava. Muussa tapauksessa meillä tulee tilanne, että emme
            todella saa ammattitaitoisia jatkajia tiloille emmekä saa
            myöskään ammattitaitoisia lomittajia.
            Nythän käy niin, että kun tilat harvenevat, myös
            lomittajien työllistymismahdollisuus heikkenee ja välimatkat
            pitenevät. Tästä syystä, arvoisa
            puhemies, ehdotus on mitä kannatettavin.
         
         
       
      
      Keskustelu päättyy.