Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsitteillä oleva tai säädettävä laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä edistää yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tämä liittyy osana siihen lainsäädäntökokonaisuuteen, joka työvoiman vapaamman liikkuvuuden takia päätettiin säätää harmaan talouden rajoittamiseksi. Aiempia askelia ovat olleet rakennustyömaitten käytettävät kulkuluvat ja ulkomaisen työnantajan velvoite asettaa edustaja Suomeen. Tällä hetkellä on sitten vielä tämmöisiä rekisteröinti- ja verovelvollisuuteen liittyviä säädöksiä käsittelyssä. Harmaan talouden valvontaa on myös tehostettu poliisin ja työsuojelupiirin resursseja lisäämällä.

Lakiehdotus perustuu kolmikantaisen Ulteva-työryhmän yksimieliseen mietintöön, ja niinpä siinä ei myöskään käsittelyaikana suurempia ristiriitoja esiintynyt. Ainoa asia, josta tuli erimielisyyttä, liittyi merenkulkuun. Siinä näkemykset vaihtelivat laidasta laitaan. Toisten mielestä koko lakia ei olisi tullut soveltaa merenkulkuun lainkaan ja toisten mielestä taas ei tarvita mitään poikkeuksia. Valiokunta haki pitkään ja hartaasti tässä kompromissia. Täytyy sanoa, että aika onnistunut sellainen löydettiin. Pykälämuotoiluksi tuli se, että lakia sovelletaan Suomen rajojen sisällä satamissa, aluevesirajojen sisällä ja merimieslain säätämien asioitten osalta myös suomalaisissa aluksissa sitten Suomen rajojen ulkopuolella. No, tästä ei sen pitempään.

Myös toinen muutos käsittelyn aikana tehtiin, ja se koskee näitä määritelmiä, milloin selvitysvelvollisuus astuu mukaan. Siinä täsmennettiin tätä vakiintuneisuuden määritelmää, milloin alihankkija- tai toimittajayrityksestä on nuo lain edellyttämät tiedot hankittava.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä todetaan, että lain tarkoitus torjua harmaata taloutta ja parantaa työnantajavelvoitteiden maksamista voi toteutua ainoastaan silloin, kun turvataan työsuojelupiireille riittävät rahat valvontaan. Onkin hyvä, että nyt talousarvioesityksessä on esitetty 700 000 euroa lisää käytettäväksi tämän lakiehdotuksen mukaisista lisätöistä johtuviin palkkaus- ja muihin menoihin. Tämän mukaan ilmeisesti pystytään toistakymmentä uutta tarkastajan virkaa perustamaan.

Tämä on hyvä asia, että kun tehdään joku sellainen laki, niin sitä myös pystytään sitten valvomaan. Mutta on varmaan ihan hyvä seurata muutaman vuoden viipeellä, kuinka tämä valvonta on onnistunut, ja tehdä tarpeellisia muutoksia, jos niikseen tulee, tai kenties vuosittain budjetin käsittelyn yhteydessä katsoa, ovatko resurssit riittäviä työsuojelupiireille.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viitaten edellisiin puheenvuoroihin totean, että tämäkin laki on tärkeä, mutta huolestuneena voi sanoa, että tähän saakka erilaisista ilmoitusvelvollisuuksista, valvonnasta, työsuojelusta jne. riippumatta täsmällistä tietoa siitä, kuinka paljon nyt tällä hetkellä ulkomaista työvoimaa on Suomessa, ei viranomaisilla ole. On tieto ja ilmoitukset vain muutamista tuhansista ihmisistä. Elikkä me kaikki tiedämme, että heitä täytyy olla enemmän täällä, mutta sellaista ajantasaista rekisteröintitietoa ei näytä syntyvän. Siitä ehkä jossakin vaiheessa saattaa tulla merkittäviäkin ongelmia. Mutta siitä huolimatta tästä siirtymäajasta luopuminen ja vapaus, joka nyt on, on parempi kuin sitä edeltänyt tila.