Täysistunnon pöytäkirja 120/2006 vp

PTK 120/2006 vp

120. TORSTAINA 23. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Ilmastonmuutoksen poliittinen painoarvo

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Perjantaina Nairobissa päättyi kaksi viikkoa kestänyt YK:n ilmastokokous. YK:n pääsihteeri Kofi Annan puhui siellä ilmastonmuutoksesta sellaisella vakavuudella ja painolla, että sitä harvoin kuulee Suomessa. Hän painotti, että ilmastonmuutoksessa ei ole kyse vain ympäristöstä, vaan myös ihmisten terveydestä, turvallisuudesta, ruuan saannista. Annanin mukaan ilmasto pitää nostaa politiikan kärkeen, ihan perinteisten suurten kysymysten, kuten joukkotuhoaseiden leviämisen ja köyhyyden torjumisen, rinnalle. Kysyisin pääministeri Vanhaselta:

Oletteko te samaa mieltä YK:n pääsihteerin kanssa, pitäisikö ilmastoasioiden painoarvoa nostaa politiikassa, ja onko mielestänne tällä hallituksella vähän petraamista tässä asiassa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysymyksen ensimmäiseen osaan vastaan, että olen täysin samaa mieltä pääsihteeri Annanin kanssa. Varmaan tämäkin hallitus voisi tehdä enemmän. Me olemme hyvin aktiivinen osa maailman ilmastopolitiikkaa. Omalta osaltaan Suomen pitää olla eturivissä nostamassa ilmastokysymykset politiikan tärkeimpien pääaiheiden joukkoon.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nairobissa puhui myös Maailmanpankin entinen pääekonomisti Sir Nicholas Stern. Stern kokosi Iso-Britannian hallituksen pyynnöstä laajan raportin ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista, ja tulokset ovat kyllä hyvin karua luettavaa. Niiden mukaan ilmastonmuutos voi leikata maailman bruttokansantuotetta jopa 20 prosenttia. Stern kutsuukin ilmastonmuutosta kaikkien aikojen suurimmaksi markkinahäiriöksi. Toisaalta Sternin mukaan ilmastonmuutoksen torjumisen eli päästöjen vähentämisen kustannukset voivat olla vain noin prosentin luokkaa eli huomattavasti pienemmät. Stern on puhunut, että ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen, se se vasta onkin kasvun vastaista politiikkaa.

Ensimmäinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Kysymys!

Puhuja

Kysyisin valtiovarainministeri Heinäluomalta: Onko hallituksessa jo tutustuttu tähän Sternin raporttiin ja onko hallituksen talouspolitiikassa otettu ilmasto teidän mielestänne riittävästi huomioon?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kyllä, olen tutustunut. EU-maiden puheenvuorossa G20-ryhmän valtiovarainministerien ja pääjohtajien kokouksessa viime viikonloppuna Australiassa ilmoitin sen kannan, että tämä raportti on tärkein viime aikojen eurooppalainen ilmastopuheenvuoro. Se muuttaa ajattelutapaa, asenteita, osoittaa vastaansanomattomalla tavalla, että ilmastonmuutokseen vastaaminen on myös taloudellisesti toimiva vaihtoehto. Sanoin, että tuon raportin johtopäätökset täytyy ottaa vakavasti. Tämä sama henki oli myös EU-maiden valtiovarainministereiden ja Efta-maiden valtiovarainministereiden yhteisessä kokouksessa muutama viikko sitten Brysselissä. Siinäkin viestitin sen, että Suomi osaltaan tekee kaikkensa, jotta tämän raportin johtopäätökset tulisivat yleisemmäksi toimintalinjaksi kaikkien keskeisten toimijoiden kohdalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin Nairobissa Suomen valtuuskunnan neuvottelijat ministeri Enestamin johdolla tekivät hyvää työtä, tämäkin on hyvä sanoa. Mutta missä ei ole tehty hyvää työtä mielestäni, on Suomen oma ilmastopolitiikka sikäli, että kun energia- ja ilmastostrategia oli eduskunnassa käsittelyssä, kävi kaikille selväksi, että pääpaino on ollut siinä, miten Suomi hankkii päästöoikeuksia, eikä siinä, miten Suomi vähentää omia päästöjään. Kysyisinkin pääministeri Vanhaselta: Onko teidän mielestänne viisaampaa todella katsoa siihen suuntaan, että Suomi voisi vähentää Kioton sopimuksen velvoitteiden mukaisesti omia päästöjään, eikä ostaa vain ulkoa päästömahdollisuuksia, päästöoikeuksia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Selonteossa, joka eduskunnalle annettiin, on tietysti suurena tavoitteena se, että onnistumme päästöissämme pääsemään sille tasolle, joka meille lähtötasoksi on asetettu. Sekin on kova tavoite, koska taloutemme on kehittynyt myönteisesti, päästöt ovat kasvaneet. Saavutetaan nyt tämä ensin. Sen lisäksi tarvitaan luonnollisesti taas seuraava vaihe, seuraava selonteko, jossa tavoitteet asetetaan kovemmiksi. Meidän pitää kiinnittää huomiota ilman muuta myös omien päästöjemme määrään. Ei voi olla kyse vain siitä, että teollisuutemme hankkii päästöoikeuksia muualta. Sen pitää ennen muuta tapahtua tuottavuutta ja energiatehokkuutta lisäämällä. Kaikilla sektoreilla yhteiskunnassa on edellytyksiä energian säästön tehostamiseen.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni Suomi on pitänyt erinomaisella tavalla omalla puheenjohtajuuskaudellaan esillä ilmastokysymyksiä. Erityisesti Suomi on edistänyt EU—USA-ilmastodialogia, jossa yritetään omalla tavallaan löytää vastausta post Kiotoon eli vuoden 2012 jälkeiseen aikaan. Olisin kysynyt ympäristöministeri Enestamilta, miten arvioisitte tuota EU—USA-ilmastodialogin kokousta, minkälaisia tuloksia siinä saavutettiin?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta, että ensimmäistä kertaa neljään vuoteen saatiin aikaan ilmastodialogi EU:n ja USA:n välillä, mikä sinänsä oli erittäin tärkeää. Toiseksi, sovittiin ihan konkreettisesti siitä, millä tavalla dialogia jatketaan. USA kutsui ensi vuonna pidettävään kokoukseen, ja erityisesti ilmastonmuutoksen sektorilla, energiasektorilla ja luonnon monimuotoisuudella jatketaan. Annettiin konkreettiset valmisteluohjeet virkamiehille, ja tältä pohjalta minusta on hyvä dialogia jatkaa.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Päästökauppa on Suomen kannalta ongelmallinen siksi, että varhaisia toimia ei ole otettu riittävästi huomioon ja Suomen teollisuudessa ympäristönormit ovat jo korkealla tasolla, joten vähentäminen on hankalaa ja ennen kaikkea kallista. Ongelma on myös niin sanottu hiilivuoto eli teollisuuden mahdollinen pakeneminen maihin, joissa rajoitteita ei ole. Tiedustelen: Onko hallitus ryhtynyt sellaisiin toimiin, joilla Suomen tilanne saataisiin oikeudenmukaisemmaksi? Meidän tietysti pitää myös muistaa, että vaikka kaikki valot Suomesta sammutettaisiin, se ei tätä koko ongelmaa ratkaise. Sivistysvaltiona meidän tietysti täytyy oma osuutemme tehdä, mutta sen pitää olla kohtuullinen.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Minusta tämä kysymys siitä, että siirtyykö Suomen teollisuus muihin maihin, on ehkä kuitenkin liioiteltu. Tiedän esimerkiksi, että Kiina ei ota vastaan sellaisia ulkomaisia investointeja, jotka aiheuttavat lisää päästöjä. Pitää olla nollapäästöisiä investointeja. Teollisuudenkin kannalta on hyvin lyhytnäköistä ajatella, että ikään kuin tästä pääsisi pakoon jonnekin. Näyttää myöskin tämän Sternin raportin mukaan hyvin, hyvin ilmeiseltä, että maat, jotka ovat nyt Kioton pöytäkirjan ulkopuolella, esimerkiksi Australia, liittyvät siihen. Elikkä näyttää siltä, että tällainen globaali kattavuus saadaan, jolloin myöskään tästä ei voi syntyä ikään kuin pakenemalla Suomen kannalta ongelmia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri totesi, että energian säästöjä tarvitaan kaikilla sektoreilla, ja se pitää varmasti paikkansa. Aivan niin kuin ed. Ollila totesi, ei Suomi ongelmaa ratkaise, mutta voimme myötävaikuttaa siihen, että muut ryhtyvät säästämään. On tietenkin helppoa sanoa, että teollisuuden tai liikenteen puolella pitää säästää. Kysyn: Onko hallitus laatinut mitään omaa strategiaa, miten valtioneuvostossa ja sen alaisissa virastoissa ruvettaisiin esimerkkinä säästämään energiaa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa rouva puhemies! Koko EU-puheenjohtajuuskausi korostaa sitä, että esimerkiksi näissä epävirallisissa kokouksissa Suomessa tähän asiaan kiinnitetään huomiota, ostetaan paikallisesti. Esimerkiksi valtioneuvoston autojen hankinnoissa on selvästi lähdetty siitä, että hankitaan mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja. Tämä on hyvin konkreettinen toimenpide.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehkä ainoastaan ed. Ollila otti esiin nyt tässä keskustelussa päästövähennysten kalleuden, mutta muuten on selvästi ehkä rakentumassa pikkuhiljaa sellainen poliittinen konsensus Suomessa, missä otetaan huomioon tämä Sternin raportin toteamus, että vaikka päästöjen vähentäminen lyhyellä aikavälillä veisi rahaa, se on ilman muuta kannattavaa pitkällä aikavälillä. Kysyisinkin ministeri Heinäluomalta: Luuletteko, että tässä on jonkinlainen läpimurron aika ilmastonmuutoksen torjunnassa käsillä?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tämä on myös oma vaikutelmani, että tämän syksyn aikana on tapahtunut tavattoman paljon positiiviseen suuntaan. Tämä näkyy Yhdysvaltain sisäisessä kehityksessä, myös Yhdysvaltain kongressivaalien jälkeinen politiikka tulee painottamaan enemmän ilmastokysymyksiä. Kongressista tulee paine myös Yhdysvaltain presidenttiä kohtaan ottaa ympäristökysymykset vakavasti. Samoin Yhdysvalloissa on käynnissä osavaltioissa liike tulla vapaaehtoisesti päästökaupan tyyppisiin järjestelyihin mukaan ja sitten lisäksi Yhdysvaltain isoissa kaupungeissa on myös käynnissä tällainen liike. Euroopan maiden keskuudessa myös vahvistuu halu tehdä oma voitavansa vetää muut keskeiset maat ja maanosat mukaan tähän liikkeeseen.

Niin kuin sanoin, viikonlopun G20-ryhmän kokouksessa, jossa olivat mukana maat, jotka edustavat 85:tä prosenttia maailman kokonaistuotannosta, oli hyvin vahva henki siinä, että ilmastokysymykset täytyy nostaa energiapolitiikan asioissa kärkijoukkoon (Puhemies koputtaa) ja ylipäänsä keskeisiin asioihin, joihin kansallisella yhteistyöllä haetaan vaikutuksia. Elämme muutoksen aikaa.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten täälläkin on käynyt ilmi, globaali kattavuus on yksi keskeinen asia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ynnä se, että mahdollisimman moni sitoutuu myöskin ei pelkästään päästötavoitteisiin vaan myöskin kehittämään uutta teknologiaa. Nyt olisin vielä, pääministeri Vanhanen, kysynyt:

Kun EU—Venäjä-yhteistyöneuvottelujen pitäisi alkaa — valitettavasti näyttää, että Puola estää alkamisen omalla toiminnallaan näiden alkamisen — onko nämä ilmastopäästökysymykset ja niihin sitoutuminen ollut tarkoitus ottaa myöskin näissä Venäjä-keskusteluissa esiin, jos ei EU—Venäjä-tasolla, niin kahdenkeskisissä keskusteluissa Suomen ja Venäjän välillä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Energia- ja ympäristökysymykset ovat EU:n ja Venäjän välisessä yhteistyölistassa olleet pitkään. Ne ovat olennainen osa tätä yhteistyötämme ja tulevat olemaan myös huomisessa huippukokouksessa asialistalla mukana ihan riippumatta siitä, että huomenna ei tehdä ratkaisua uuden yhteistyösopimuksen aloittamista koskevasta päätöksestä. Erityisesti Euroopalla ja eurooppalaisella teollisuudella olisi hyvin paljon myös saavutettavaa Venäjällä. Venäjällä on erittäin paljon energiakäytön tehostamisessa saavutettavaa. Eräiden arvioiden mukaan, kun lasketaan Venäjän energiasektorin toisaalta ne liekit, jotka kaasu- ja öljykentillä ikään kuin polttavat ilmaan energiaa, ja toisaalta ne menetykset, joiden verran infrastruktuurissa, rakennuksissa ja liikenteessä Venäjällä hukataan energiaa, niiden yhteisvaikutus saattaa olla jopa yli puolet siitä energiamäärästä, jonka maa tällä hetkellä tuottaa kaasua. (Puhemies koputtaa — Ed. Pulliainen: 70 prosenttia!) Eli siellä on saavutettavissa valtavasti potentiaalia kohdistamalla toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseen, ja tässä meillä eurooppalaisilla on paljon sellaista teknologiaa, joka soveltuisi myös Venäjälle.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! On ehkä syytä muistuttaa, että Helsingissä pidettiin erillinen EU—Venäjä-kokous ympäristöministerikokoonpanossa ja sovittiin ensinnäkin yhteistyösopimuksesta komission ja Venäjän välillä ja asetettiin seitsemän työryhmää valmistelemaan seuraavaa kokousta. Yhtenä työryhmän tehtävänä on kehittää nimenomaan EU:n ja Venäjän ilmastoyhteistyötä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.