Arvoisa rouva puhemies! Kohdistan kysymykseni opetusministerille. Koulutuspalvelumme on todettu kilpailukykyisiksi ja kysyntää on myös kansainväliselle koulutusviennille. Suomen aseman vahvistaminen yhtenä maailman johtavana tietoyhteiskuntana on nykyisessä hallitusohjelmassa. Koulutusviennin vauhdittamiseksi valmistui noin runsas vuosi sitten työryhmätyö. Pääministerimme ja monet arvovaltaiset tahot ovat puoltaneet asiaa, ja itse korkeakoulut haluavat vahvistaa kansainvälistä toimintaansa. Opetusministeriössä ja hallituksessa asia ei ole vaan edennyt.

Arvoisa opetusministeri, mikä tai kuka jarruttaa koulutuspalvelujen viennin kehittymistä korkeakoulujemme lisävahvuudeksi sekä samalla koululaitoksemme kilpailukyvyn lisääjäksi ja kansainvälisyyden vahvistajaksi?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Edustaja ilmeisesti tarkoittaa EU—Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukysymystä. Haluan tämän varmistaa, koska puhuitte koulutusviennistä, ja sen eteen on jo tehty useita toimenpiteitä. Viimeksi se, mikä eduskunnassa tällä hetkellä on käsittelyssäkin, rahastotaloutta koskeva merkittävä avaus, joka mittaluokaltaan saattaa olla samaa luokkaa kuin tuo mihin viittasitte.

Mutta todella työryhmätyö tehtiin aikanaan ministeri Haataisen toimesta. Sen jälkeen päädyttiin siihen, mikä oli työryhmänkin kanta, että on jatkoselvitettävä stipendijärjestelmien toimivuus tämän näkymän edessä. Siihen pantiin kaksi eri selvitystyöryhmää; toista veti Sitra ja toinen oli kehitysyhteistyörahoitusta koskeva osio. Kehitysyhteistyörahoitusta koskeva työryhmä eteni kohtuullisen hyvin, mutta tuo toinen ei, jolloin päädyn siihen, että asiassa ei voi edetä tällaisen valmistelun perusteella. Nyt on kaksi selvitysmiestä pohtimassa yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämistä, ja siinä yhteydessä he käyvät tätä (Puhemies koputtaa) asiaa myöskin lävitse. Ei kannata tehdä päätöksiä, jotka eivät ole valmiita tehtäväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Lukukausimaksujen osalta me olemme kansallisesti varmaankin täällä eduskunnassa ihan yksimielisiä, että tasa-arvoiseen koulutusjärjestelmään emme halua, mutta juuri EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta tilanne on toinen. Täällä opiskelijat käyvät monesti piipahtamassa ja palaavat sitten kansainvälisille työmarkkinoille. Mikä on esteenä, ettemme voi keskustella avoimesti asiasta ja myöskin päättää?

Opetusministeri  Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Avoimelle keskustelulle ei ole todellakaan mitään esteitä. Olen kannustanut siihen ja kannustan edelleenkin. Tässä on nyt jonkinlainen esimerkki siitä, että käymme tässä sitä keskustelua. Mutta tuo asia, johon äsken viittasin, on niin kuin sanoin. Selvitysmiesten raportti valmistuu vuodenvaihteessa. Oma arvioni on se, että kun se saadaan, niin silloin voi olla materiaalia sellaiseen valmisteluun, joka tähtää seuraavan hallituksen ja eduskunnan toimiin. Mutta kuten sanoin, tämä on vain yksi osa kansainvälistymisestä, (Puhemies koputtaa) jonka tarve on huutava, se on ihan selvää. Siinä on itse asiassa meidän koulutuksemme akilleenkantapää tällä hetkellä.

Arvoisa rouva puhemies! Mehän keskustelimme tästä asiasta hyvin pitkään sen kopon yhteydessä viime viikolla, ja silloin ministeri jätti vastaamatta siihen, että mikä on teidän oma mielipiteenne tästä asiasta. Viime keväänä tuntui siltä, että te kannattaisitte tätä EU- ja Eta-maiden ulkopuolella olevien opiskelijoiden lukukausimaksua nimenomaan suomalaisiin yliopistoihin. Miten tässä nyt tulee käymään? Voitteko jotain arveluja esittää siitä omasta puolestanne?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Kerroin oman kantani syksyllä, kun selonteko tuli eduskuntaan. Sen lähetekeskustelussa kerroin kantani, joka oli täsmälleen sama kuin se on nytkin: se, minkä äsken kerroin. Ei ole eväitä riittävästi päättää tästä asiasta. Se on vain näin.

Mutta vielä kerran: Meillä on muita mahdollisuuksia. Yliopistolla on mahdollisuus yhtiöitten kautta toimia. Ne ovat käyttäneet tätä eduskunnan avaamaa mahdollisuutta kovin vaatimattomasti. Olin tänään juuri yliopistopäivillä ja kannustin heitä toimimaan siinä. Rahastotalous on toinen väylä, jota voi käyttää. Muitakin toimia tämän hallituksen aikana on tehty, jotka avaavat tätä niin sanottua koulutuksen liiketoimintaa. Olemme oikealla linjalla, mutta etenemisvauhti ei voi olla sellainen, joka ei saa riittävää, perusteellista valmistelua.