Täysistunnon pöytäkirja 120/2006 vp

PTK 120/2006 vp

120. TORSTAINA 23. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan kotikunta

Sari Essayah /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Nykyisen voimassa olevan kotikuntalain mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön vaihtaessa laitokseen toiseen kuntaan hänen kotikuntansa kuitenkin säilyy. Kotikunta on taloudellisessa vastuussa näistä hoitokuluista eikä kovinkaan usein näitä maksusitoumuksia saada.

Olisinkin ministeri Manniselta kysynyt, miksi hallitus ei ole tuonut esitystä kotikuntalain muutoksesta. Nykytilannehan on johtanut siihen, että esimerkiksi pitkäaikaissairaat yksinäiset vanhukset joutuvat olemaan kaukana omista läheisistään tai mielenterveyspotilaan vanhemmat eivät pääse vaihtamaan kotikuntaansa, kun heidän aikuinen lapsensa on mielenterveyshoidossa jossakin kunnassa, josta ei anneta maksusitoumusta vanhempien muuttaessa. Tämä tilanne on lähestulkoon perustuslain vastainen.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus on omassa selonteossaan todennut tämän tilanteen, että erityisesti vammaisten osalta kysymys saattaa olla perustuslain vastaisesta tilanteesta. Sitä ennen olin jo asettanut työryhmän, joka on selvittänyt tätä asiaa. Sen työryhmän ehdotus esitti, että tällainen oikeus tulisi, mutta kuitenkin niin, että sitä ennen täytyisi luoda se korvausjärjestelmä, jolla kunta joutuu kuitenkin joko määräajan tai toistaiseksi maksamaan sitä korvausta, vaikka siitä huolimatta, että kotikunta muuttuu, jotta ne kunnat, joissa on esimerkiksi laitoksia, eivät joutuisi taloudellisesti kestämättömään asemaan. On sovittu, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tämän korvausjärjestelmän, mutta kun Paras-hankkeet ynnä muut ovat olleet nyt valmistelun alla, niin yksinkertaisesti lainsäädäntötyövoimaa ei (Puhemies koputtaa) ole ollut riittävästi, niin että tämä esitys olisi pystytty tuomaan.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Onko hallitus tuomassa tätä esitystä vielä tällä kaudella? Tätähän on valmisteltu joku puolitoista vuotta, koska suurin piirtein toista vuotta sitten, kun asiaa kysyttiin ministeriöstä, sanottiin, että aivan tuota pikaa ollaan tuomassa tämä esitys. Miksi näitä selvityksiä ei ole tehty rinnan Paras-hankkeen kanssa, koska on aivan selvää, niin kuin sanoitte, että Paras-hankkeen toteutumisella on vaikutusta tähän? Minkä takia ministeriö ei ole pystynyt toimimaan näin tärkeässä perustuslaillisessa kysymyksessä, joka koskettaa yhteiskunnan heikommassa asemassa olevia, vammaisia, mielenterveyspotilaita ja pitkäaikaissairaita?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä olen kysyjän kanssa ihan samaa mieltä siitä, että on erittäin tärkeää, että ihmiset saisivat muuttaa lähelle omaisiaan, olivatpa he sitten laitospotilaita jossakin kehitysvammalaitoksessa tai sitten vanhuksia, jotka ovat pitkäaikaissairaspaikoilla tai muita, jotka haluaisivat muuttaa lähelle omaisiaan. Me olemme valmistelleet tätä ministeriössä hyvin paljon, ja on osoittautunut erittäin hankalaksi tämä valmistelu. Erittäin hankalaa on tehdä sitä järjestelmää, joka olisi oikeudenmukainen kaikille osapuolille. Sen jälkeen kun valmistelu oli saatu tiettyyn pisteeseen, niin meillä on tämän puitelain ja Paras-hankkeen valmistelun kanssa, juuri niin kuin ministeri Manninen totesi, juristityövoimamme on sidottu täysin tähän Paras-hankkeen valmisteluun. Haluamme kyllä, että tämä etenee ja menee eteenpäin. Uskon, että tässä tulee uusia näköaloja nyt, kun olemme saaneet tämän mallin Paras-hankkeeseen, jossa luodaan isommalle eli 20 000 asukkaan pohjalle, näitä yksiköitä, niin ehkä on sitten helpompi edetä tässäkin asiassa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.