Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta on kyse ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kehittämisestä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan lainsäädäntöä kehitetään ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi.

Ihmiskaupan uhrien auttamisesta on kertynyt kokemusta Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimivalle ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle ja muille toimijoille jo usean vuoden ajan, ja nyt esitettävillä lainmuutoksilla on tarkoitus entisestään kehittää auttamisjärjestelmän toimintamahdollisuuksia. Tätä lainvalmistelutyötä on edellyttänyt poikkihallinnollinen työryhmän selvitys, ja sitten sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti vuosi sitten, että tätä ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön kehittämistyötä jatketaan työryhmän johtopäätösten pohjalta.

Auttamista koskevan sääntelyn on yleisesti arvioitu olevan riittämätöntä määrittämään erityisesti viranomaisten vastuita ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä turvaamaan ihmiskaupan uhrien yhdenvertaista kohtelua. Tämän esityksen tavoitteena on kehittää tätä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tekemällä siitä entistä ennustettavampi, läpinäkyvämpi ja eri toimijoiden väliseltä vastuunjaoltaan selkeämpi kokonaisuus. Esitys on merkittävä erityisesti auttamisjärjestelmästä vastaavan Joutsenon vastaanottokeskuksen käytännön toiminnan näkökulmasta.

Esitykseen sisältyvillä uhrien auttamista ja tunnistamista tarkentavilla säännöksillä on tarkoitus tehostaa ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa ja edistää myös näiden rikosten tutkintaa. Ehdotus selkeyttää viranomaisten välistä työnjakoa. Tästä laista käy entistä selkeämmin ilmi, mitkä viranomaiset ovat vastuussa ihmiskaupan uhrien auttamisesta, ja Joutsenon vastaanottokeskus vastaisi sellaisten henkilöiden auttamisesta, joilla ei ole kotikuntaa, ja tukisi kuntia puolestaan kotikunnan omaavien auttamisessa.

Laista ilmenee myös, millä edellytyksillä auttaminen voidaan aloittaa ja vastaavasti lopettaa sekä mitä auttamistoimilla käytännössä tarkoitetaan. Laki tuo myös kotikunnan omaavat ihmiskaupan uhrit auttamisjärjestelmän piiriin edistäen uhrien yhdenvertaisuuden toteuttamista. Säännösten lähtökohtana olisi niiden soveltaminen kaikkiin Suomessa oleskeleviin ihmiskaupan uhreihin kansalaisuudesta tai ulkomaalaisoikeudellisesta asemasta riippumatta.

Auttamisjärjestelmään pääsisi myös jatkossa matalalla kynnyksellä ilman seikkaperäistä tutkintaa. Riittää, että uhrin tilanteessa on viitteitä ihmiskaupassa uhriutumisesta. Ihmiskaupan uhria voitaisiin auttaa ja antaa erilaisia laissa tarkemmin lueteltuja palveluja jo heti ensimmäisestä päivästä alkaen, esimerkkinä asuminen, toimeentulo, neuvonta tai terveyspalvelut.

Valmistelussa mukana olleiden ja kuultujen toimijoiden näkemykset lainsäädännön yksityiskohdista ovat olleet jossakin määrin ristiriitaisia keskenään. Hallituksen lähtökohtana on ollut toteuttaa kaikkein keskeisimmiksi tunnistetut säädöstarpeet jo nyt, vaikka ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kehitettäisiinkin vielä laajemmin lähivuosina. Joka tapauksessa on tärkeää, että esitettävien muutosten käytännön toimivuutta seurataan tarkasti, ja sisäministeriö aikoo pyytää seurannan tueksi myös lausunnot keskeisiltä tahoilta vuoden 2016 loppuun mennessä ja arvioida, onko järjestelmää tai lainsäädäntöä tarpeen vielä kehittää.

Esitettävät lainmuutokset eivät ole ainoita tarpeellisia toimenpiteitä, vaan tämän lisäksi on tärkeätä, että auttamisjärjestelmää kehitetään myös käytännön tasolla. Tähän oleellisesti kuuluu viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön edistäminen. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt ovat merkittävässä roolissa ihmiskaupan uhrien auttamistyössä varsinkin alkuvaiheen tunnistamisessa. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi myös viranomaisten keskinäistä yhteistyötä on syytä kehittää.

Tässä esitettävissä muutoksissa on monelta osin kyse käytännön kirjaamisesta lakiin. Esityksellä ei ole arvioitu olevan valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pyritään parantamaan viranomaistoimintoja liittyen ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja heidän auttamiseensa. Kansainvälistä ihmiskauppaa voidaan pitää modernin ajan orjuutena, minkä vuoksi sen kitkemiseen on syytä suunnata riittävät voimavarat kansallisella tasolla, siis myös lainsäädäntötasolla. Ihmiskaupan torjunta kuitenkin vaatii lisäksi saumattomasti toimivaa yhteistyötä erityisesti Euroopan maiden kesken, jotta tärkeimmät ihmissalakuljettajien käyttämät reitit saadaan tukittua ja ihmissalakuljettajaliigat eliminoitua.

Ihmiskauppailmiö on Suomessa huomattavasti lisääntynyt viime vuosina etenkin turvapaikanhakijamäärien kasvun takia, sillä suurin osa maahamme tulevista turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen kansainvälisten ihmissalakuljettajien myötävaikutuksella. Vuodesta 2009 lähtien joka vuosi yli 1 000 yksilöä on saanut jollain statuksella myönteisen turvapaikkapäätöksen Suomessa. Suomella ei ole realistisia mahdollisuuksia maamme sosiaalista rauhaa vaarantamatta kotouttaa tällaisia määriä myönteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen saaneita ihmisiä vuodesta toiseen. Tämä koskee myös lukuisten ihmiskauppatapausten tutkimista, joiden määrä vain kasvaa kasvamistaan viime vuosien turvapaikkapäätösten takia.

Tehokkain tapa vähentää ihmiskauppailmiön esiintyneisyyttä Suomessa on muokata kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevia säädöksiä tiukemmiksi, mikä vähentäisi Suomen hou-kuttelevuutta globaalien ihmissalakuljettajien kohteena. Tämä olisi sekä maamme sosiaalisen rauhan säilyttämisen että ihmisarvojen edistämisen kannalta kestävin politiikkateko.