Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Minä olin poikkeuksellisesti valiokuntakäsittelyn aikana valmis hyväksymään valiokunnan lausuntoluonnoksen ja minulla oli vain yksi ehto sille, oikeastaan yksi ainoa kirjain. Työelämävaliokunnan lausuntoluonnoksessa esitettiin ... (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Esitin valiokuntakäsittelyn aikana muutettavaksi yhtä ainoaa sanaa ja yhtä kirjainta. Työelämävaliokunnan lausuntoesityksessä oli kohta, jossa sanottiin, että valiokunta pitää hallituksen esitystä tärkeänä. Jos tuo sana "tärkeänä" olisi muutettu kuuluvaksi, että valiokunta pitää hallituksen esitystä törkeänä, niin olisin hyväksynyt koko valiokunnan lausunnon semmoisenaan, mutta kun tuo ehto ei täyttynyt, niin jätin sitten eriävän mielipiteen ja tulen esittämään tämän lain hylkäämistä.

Tästä esityksestä on sanottava, että keskusta on työreforminsa vanki, mutta sosialidemokraatit ovat samalla hallitusohjelman vankeja, kun tämä onneton kirjaus matalapalkkamallista vietiin sisään hallitusohjelmaan. Tämän asian nyt luulisi olevan riittävän kiusallinen sosialidemokraateille, kun he työmarkkinapöydissä sanovat ajavansa työntekijöille parempia palkkoja ja samaiset sosialidemokraatit täällä salissa ovat valmiit osoittamaan työnantajalle vastikkeetonta tukea ainoastaan sillä perusteella, että maksettava palkka on riittävän alhainen. Mutta tämä sopii hyvin tähän isoon linjaan, 3 miljardin euron veronhuojennuksiin, varallisuusveron poistamiseen. Tämä matalapalkkatuki sopii hyvin tähän jatkeeksi.

Hallituksen esitys matalapalkkatuesta sisältää lukuisia periaatteellisia ja käytännöllisiä ongelmia. Ensinnäkin matalapalkkatuen panos—tuotos-suhde on hallituksen esityksen perusteluidenkin mukaan tavattoman huono. 120 miljoonan euron panoksella saadaan aikaan vain 1 900 uutta työpaikkaa. Syntyvän työpaikan hinta on hyvin korkea, yli 60 000 euroa. Vertailun vuoksi voidaan sanoa, että jos tämä potti olisi käytetty normaaleihin työllistämistukiin, sillä olisi voitu työllistää 20 000 työtöntä. Myöskään tuen vaikutusta ikääntyvien työntekijöitten työuran jatkamiseen ei ole kyetty osoittamaan. Ikääntyvien väestöryhmien työllisyysaste kasvaa jo nykysuuntauksen mukaan, eikä voida sanoa, että tämä hallituksen esitys kasvattaa tätä trendiä. Tämä pitää kyllä huomioida sitten seurannassa niin, että tämmöistä muutenkin tapahtuvaa trendiä ei lueta tämän kokeilun tulokseksi.

Semmoinen periaate, jossa työnantaja saa julkisen sektorin tukea sillä perusteella, että maksaa riittävän pientä palkkaa, on täysin kestämätön. Työttömien köyhien rinnalle uhkaa kasvaa työssä käyvien köyhien ryhmä, sillä työmarkkinoilla työskentelee jo nyt kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka eivät tule palkallaan toimeen, ja hyvin usein on kyse naisista. Olen yllättynyt siitä, että esimerkiksi vihreät edustajat eivät ole tähän asiaan kiinnittäneet huomiota. Tällä hallituksen esityksellä on vahva sukupuolisyrjintää lisäävä vaikutus.

Matalapalkkatuki luo lisäksi kaksinkertaisen kannustin- ja palkkaloukun. Tuki kohdistuu jo 900 euroa kuukaudessa ansaitseviin, ja toinen kynnys tulee 1 600 euron kuukausipalkassa. Sen jälkeen jos työnantaja haluaisi korottaa työntekijän palkkaa vaikkapa 100 euroa, tämä korotus tulisi maksamaan työnantajalle 150 euroa. Silloin varmaan työnantaja miettii kaksi kertaa, nostaako palkkaa vai ei.

Lisäksi työnantajille suunnattava matalapalkkatuki on luonteeltaan täysin vastikkeeton eikä sillä ole mitään konkreettista kytkentää uusien työntekijöitten palkkaamiseen. Tukia annetaan esimerkiksi sellaiselle työnantajalle, joka lomauttaa, joka irtisanoo, joka voi tuottaa voittoja kymmeniä miljoonia euroja, tai työnantaja voi siirtää osan tuotannosta ulkomaille. Siitäkin huolimatta tuki tulee. Kiinnostaa kyllä, mikä on kokoomuksen kanta tähän malliin, kun kokoomus on aina ilmoittanut vastustavansa vastikkeettomia tukia ja nyt he ainakin tämän oman vastalauseensa mukaan haluaisivat näitä vastikkeettomia tukia päinvastoin kasvattaa.

Parempi malli olisi ollut sellainen tukimalli, jossa maksettaisiin pienyrittäjälle tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen mutta ilman kytkentää maksettavan palkan suuruuteen. Vasemmistoliitto olisi ollut valmis tukemaan tätä mallia, mutta semmoista esitystä meidän käsittelyymme ei ole tuotu.

Vielä on huomattava, että matalapalkkatuki ei koske valtiota. Silloin voi olettaa, että kiusaus ulkoistaa palveluita kasvaa, varsinkin kun muistaa, että valtiontalouden kehyskeskusteluissa ilmoitettiin, että valtiosektorilta muutamien vuosien aikana vähennetään liki 20 000 työpaikkaa eli paineet ulkoistamiseen kasvavat sitäkin kautta.

Arvoisa puhemies! Olen valiokunnassa ollut, olen nyt ja tulen olemaan myöskin kakkoskäsittelyssä sitä mieltä, että tämä lakiehdotus tulee hylätä.

Vielä muutama ristiriita valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Siellä sanotaan, että ehdotetussa mallissa tuen kohteeksi on valittu työmarkkinoiden ehkä kaikkein helpoimmin haavoittuva joukko, ikääntyvät, vähäisen koulutuksen saaneet työntekijät, heidän asemansa työmarkkinoilla on iso ongelma. Näin on, mutta tällä mallilla ei ole mitään suoraa kytkentää koulutustasoon vaan ikärajauksen jälkeen kyseessä on universaali tuki.

Edelleen sanotaan, että valtiotyönantajan mukanaolo merkitsisi käytännössä sitä, että tukiraha kierrätettäisiin valtion talousarviossa momentilta toiselle ilman, että sillä olisi vaikutusta kannuste- ja ohjauskeinojen käyttöön. Kierrätys tekisi valtion talousarviosta kuitenkin aiempaa monimutkaisemman ja vaikeammin seurattavan. Lisäksi valtio on sitoutunut osaltaan tukemaan ikääntyneiden matalapalkkaisten henkilöitten työllistymistä. Ensinnäkään valtio ei ole nykyisin yhtään sen valistuneempi työnantaja kuin muutkaan. Sen osoitti myös työelämäselonteko, joka täällä käsiteltiin joku aika sitten. Toiseksi malli kannustaa kiistatta ulkoistamaan palveluita.

Edelleen valtiovarainvaliokunnan mielestä on perusteltua, että kuntatyönantajat sisällytetään tuen piiriin esitetystä kritiikistä huolimatta. Kuntia ja niiden palveluksessa olevia ikääntyneitä matalapalkkaisia työntekijöitä ei ole perusteltua asettaa lähtökohtaisesti muita heikompaan asemaan, mutta näin tehdään sitten valtion sektorilla. Vielä huomautan, että työnantajan matalapalkkatuki on määräaikainen kokeilu. Sitä voidaan kehittää saatujen kokemusten perusteella, ja sen vuoksi on tärkeää, että kokeilun vaikutuksia seurataan huolellisesti. Mutta muutoinkin havaittavaa trendiä ikääntyvien työllisyysasteen parantamisesta ei voi lukea kokeilun tulokseksi. Ikääntyvien työllisyysasteeseen vaikuttavat keskeisesti myös ikärakenne ja työmarkkinoilta poistuvien ikäluokkien suuruus.

Viimeiseksi valtiovarainvaliokunta pitää lisäksi tärkeänä sitä, että hallitus tutkii myös muita keinoja, joilla ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnystä voitaisiin alentaa. Kyllä tässä voi kysyä, miksi vain tutkii, miksei ole tuotu esitystä tästä tukimallista, koska sille löytyisi tukea muun muassa vasemmistoliitosta. Me olemme ryhmässä asiasta keskustelleet ja pitäneet mallia kokeilemisen arvoisena. Minusta olisi ollut luontevaa lähteä liikkeelle semmoisesta mallista, joka olisi konkreettisesti tukenut pienyrittäjää, jolla olisi ollut konkreettisesti kytkös työllistämiseen, ja vieläpä hakea semmoinen malli, joka olisi voitu hyväksyä aivan samalla lailla tämän salin vasemmalla kuin oikealla laidalla.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä heti aluksi on syytä todeta se, että kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä matalapalkkatuki on kyllä kokeilemisen arvoinen. Suomessa on edelleen se tilanne, että meillä työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa on selviä ongelmia. Kysyntä ja tarjonta eivät kaikkialla kohtaa, jolloin tietysti pitää erilaisilla ratkaisuilla yrittää miettiä, millä parannetaan työllisyyttä. Tämä on nyt yksi malli, mitä lähdetään kokeilemaan.

Aikanaan, kun täällä salissa jokusia vuosia sitten puhuttiin muun muassa kotitalousvähennyksestä ja sen aloittamisesta, silloin kovasti epäiltiin, ettei tällä kotitalousvähennysmallilla ole mitään hyötyä, se ei aikaansaa työllisyyttä eikä paranna yhtään tilaa. Se on eri asia, samanlainen logiikka kuitenkin toisaalta. Kotitalousvähennyksen perusteella on syntynyt työpaikkoja, ja mikä tärkeintä, myös harmaa talous niin sanotuissa remonttitöissä on alentunut huomattavasti.

Matalapalkkakokeiluista, tämän tyyppisistä malleista on saatu myös hyviä kokemuksia Ranskassa. Voi olla totta, ja olen sitä mieltä, että kritiikki tätä mallia kohtaan on myös ihan aiheellista ja oikeutettua. Kustannukset ovat kohtuullisen paljon, jos lasketaan työpaikkoja kohden. Toisaalta kaikissa erityyppisissä kokeiluissa tai vastaavissa, myös työllisyystöissä ja työllisyyteen tähtäävässä koulutuksessa, on aika huomattavia kustannuksia. Voimme sitten miettiä, mikä on sitten se parempi malli ja mikä on se huonompi malli. Mutta niin kuin sanoin, tämä on minun mielestäni kokeilemisen arvoinen.

Tästähän on väännetty jo pitkään. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan tämä kirjattiin aikanaan, että tavoitteena oli, että järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön jo vuoden 2004 aikana. Nyt eletään vuoden 2005 loppupuolta. Tämä järjestelmä tulee käyttöön ensi vuoden alussa. Sanotaan, että hallituksella meni kaksi vuotta aikaa löytääkseen jonkin näköisen mallin. Vastaavasti myös, jos katsoo keskustan esittämiä tavoitteita, jotka aikanaan liikkuivat siinä, että pitäisi suunnilleen 500 miljoonaa euroa käyttää tähän kokeiluun, niin nyt on pudottu 120 miljoonaan euroon.

Se, mikä meidän mielestämme kokoomuksessa on huonointa tässä nyt eduskunnan käsittelyyn tuodussa hallituksen esityksessä ja mallissa, on se, että tämä rajaa tämän tuen vain yli 53-vuotiaille. Se ei kuitenkaan vastaa tämän alkuperäisen tukimallin tavoitetta. Hallituksen esittämä malli koskee siis vain hyvin pientä osaa työvoimasta, arvioiden mukaan vain noin 3:a prosenttia palkansaajista. Tuen ulkopuolelle jäisi siis suuri osa työvoimasta, jolla on 54 vuotta täyttäneiden tapaan ongelmia työllistyä ja pysyä työllisinä. On selvää, että ikääntyvien työllisyysasteen nostaminen ja heidän pitämisensä työelämässä nykyistä pidempään ovat äärimmäisen tärkeitä työllisyyden kehityksen kannalta. Matalapalkkatuen kohdentaminen vain ja ainoastaan tähän ryhmään ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, sillä tavoitteena ei voi olla vain näin rajatun työllisten joukon tukeminen. Matalapalkka-aloilla työn kokonaishinnan korkeus ei ole kiinni työntekijän iästä, vaan ongelmat koskevat kaikkea matalapalkkaista työtä.

Käsittelyn aikana selvisi myös, että tämä kohdistuu melko tavalla julkiseen sektoriin eli kunnat pystyvät tätä mallia hyödyntämään. Kun esimerkiksi maanantaina kuuntelin uutisia ajaessani autolla, siellä todettiin, että Helsingissäkin, Helsingin kaupungilla, on vaikeus saada työntekijöitä hoivatyöhön. Tässä nyt on yksi väline, millä Helsingin kaupunki voi ehkä helpottaa omia ongelmiaan saadakseen työntekijöitä tarvittavaan hoivatyöhön.

Olennaista on kuitenkin se, että tätä mallia ja siitä aiheutuvia hyötyjä ja haittoja seurataan tarkasti. Sen takia valtiovarainvaliokunnan mietintöön kirjattiinkin se, että aikanaan vuoden 2008 talousarvion käsittelyn yhteydessä katsotaan, mitä tästä on ollut hyötyä, kun on nähty sitten, kun on muutama vuosi kokeiltu, mikä on ollut vaikutus. Jos kokeilun aikana huomataan, että pitää korjata jollain tavalla tätä mallia, se on aina mahdollista, tai toisaalta, jos sitten huomataan vaikka se, että tällä mallilla ei ole niitä vaikutuksia, mitä on haettu, ei mikään estä katkaisemasta mallin käyttöönottoa sitten, sanotaan vaikka kolmen vuoden kuluttua, jonka jälkeen jo varmaan voidaan nähdä, onko tällä ollut niitä hyötyjä, mitä on haettu.

Ed. Mustajärvi täällä sanoi siitä, että tämä ehkä vie siihen suuntaan, että kun valtio ei ole mukana, tämä johtaisi ulkoistamiseen. En usko tällaiseen uhkakuvaan, koska en usko, että valtiolla lähdetään ulkoistamaan mitään toimintoja sen takia, että saataisiin 200 euroa tukea johonkin työpaikkaan. Jos ulkoistetaan joitakin töitä tai järjestellään uudestaan, niin siinä pitää olla kyllä takana paljon viisaampaa liiketaloudellista ajattelua kuin pelkästään tietynlaisen matalapalkkatuen saaminen. Uskon, että toki valtiolla saattaa olla huonoa johtamista joissakin kohdissa, mutta jos ajattelumalli perustuisi pelkästään tähän, niin sitten varmaan semmoinen valtion instanssi pitäisi lakkauttaa kokonaan, jos ei siellä muunlaiseen ajatteluun pystytä.

Toinen asia: Täällä ed. Mustajärvi kysyi, mitä mieltä kokoomus on, kun on kerran tämmöinen vastikkeeton tuki. No, tietysti on hyvä kysymys, että jos ylipäätään ollaan sitä mieltä, että vaikuttamalla työvoimakustannuksiin saadaan aikaan lisää työpaikkoja ja työvoiman kysyntä sitä kautta kasvaa, niin samalla tavalla vastikkeetonta tukea, tai sanotaan uudelleenjärjestelyä, on se, jos vaikka alennetaan joitakin työvoiman sivukuluja. Tässä nyt sitten kohdistetaan tämä tuki tietylle palkkahaitarille ja tietyssä määrässä, jolloin samalla tavalla tämä toimii kuin joku muu mahdollinen työvoiman sivukulujen alentaminen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä, kun tätä lakia käsiteltiin, esitin tämän lain hylkäämistä ja olen edelleenkin sitä mieltä, että tässä siirretään vastikkeettomasti veronmaksajien rahoja työnantajille.

Ed. Jari Koskiselle haluan heti todeta, kun hän puhui työllistettyjen tukemisesta, että tämähän ei tue työllistettyjä työssäolijoita lainkaan. Tämä tukee vain työnantajia. Tämä ei nosta sentilläkään pienipalkkaisen, Helsingin kaupungin työntekijän palkkaa. Tämä tukee vain työnantajia. Jos halutaan, että kuntatyönantajat esimerkiksi Helsingissä pystyisivät maksamaan parempaa palkkaa ja saisivat työntekijöitä avoimiin virkoihin, vanhustenhoitoon, päivähoitoon jne., niin annettakoon se tuki suoraan valtionosuuksina kunnille. Se on paljon yksinkertaisempi ja helpompi ratkaisu kuin tässä tapauksessa. Tämä tuki menee samalla tavalla kunnille. Tämä sama tuki voi mennä samalla tavalla Nokia Oy:lle, Nordea-pankille jne. Tämä ei erottele suuria eikä pieniä työnantajia, ei rikkaita eikä köyhiä työnantajia, vaan tämä kohtelee samalla tavalla. Ilman minkäänlaista vastiketta 120 miljoonaa euroa siirretään työnantajien tukemiseen. Siis työnantajiahan tässä tuetaan eikä näitä matalapalkkaisia työntekijöitä.

Täällä ei ole minkäänlaista vaatimusta siitä, että työnantajan saadakseen tämän tuen pitäisi ottaa uusia, työttömiä työntekijöitä töihin, vaan tämä tuki maksetaan jo nyt työssä olevien työntekijöitten mukaan, jos heidän palkkansa on riittävän alhainen, elikkä palkan tulee olla 900:sta enintään 2 000 euroon kuukaudessa. Tuki on suurin, jos palkka on 1 400—1 600 euroa kuukaudessa. Mielestäni kyllä ed. Mustajärven käyttämä vertaus siitä, että olisi tarvinnut vain yksi kirjain vaihtaa, on mielestäni aika hyvä vertaus tähän, kun tätä lakia ajattelee.

Tämä työnantajille suunnattava matalapalkkatuki on luonteeltaan vastikkeeton, eikä sillä ole mitään konkreettista kytkentää uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Tuki annetaan kaikille työnantajille, ja se vuotaa myös yrityksiin, joilla olisi muutenkin palkanmaksukykyä. Kuten jo totesin, esimerkiksi Nokia tai Nordea-pankki tai joku suuri vakuutusyhtiö pystyy kyllä maksamaan 54-vuotiaan pienipalkkaisen työntekijän palkan ilman tätä veronmaksajien rahoilla annettavaa tukea. Suurimmillaan tämä tuki yhtä työntekijää kohti on 220 euroa, joten mistään aivan olemattomasta tuesta ei voi puhua. Jos todella haluttaisiin työllistää, niin silloin pitäisi antaa, esimerkiksi kun julkinen sektori työllistää, tämä tuki kuntien valtionosuuksina suoraan kunnille ja sitä kautta parantaa kuntien mahdollisuuksia työllistää ja maksaa parempaa palkkaa pienipalkkaisille työntekijöille.

Tässähän ollaan luomassa valtion toimenpitein palkkakatto, elikkä valtio palkitsee ne työnantajat, jotka maksavat riittävän pientä palkkaa. Suomessa on aivan riittävästi pienipalkkaisia työntekijöitä liikealalla ja julkisella sektorilla, ja valtaosaltaan nämä ovat naisia. Näin ollen tässä tulee todella tämmöinen sukupuolisyrjintään verrattava asia. Kun valtio palkitsee työnantajan, ettei se nosta palkkaa ja pitää palkat riittävän matalina, se saa sosiaaliturvamaksuihinsa alennusta, saa tämän tuen, mutta jos palkat nousevat, niin silloin tätä tukea ei tule. On ihan selvää, että työnantajat eivät niin yksinkertaisia ole, että palkat erityisesti pienipalkkaisten työntekijöitten kohdalla nousisivat tämän rajan ylitse, jolloin he menettäisivät tämän tukensa.

Sitten vielä, kun tämähän ei koske nyt valtiota, niin siihenkin haluan sen verran todeta, että kyllähän tämä ihan selvästi vääristää kilpailua. Yksityinen palveluntarjoaja, joka tarjoaa pienellä palkalla tätä työtä, saa tämän edun, mutta valtion työntekijä, joka tekee sitä työtä, ei saa tätä etua. 220 euroa on kumminkin kohtuullinen kilpailuetu verrattuna nykyiseen tilanteeseen, ja sitä kautta tämä voi myöskin johtaa siihen, että tämä vääristää kilpailua ja antaa sitten kilpailuedun verrattuna esimerkiksi valtion työntekijöihin.

Jos valtiolla on näin runsaasti rahaa, niin kyllä olen edelleenkin sitä mieltä, että tätä rahaa voisi käyttää paljon paremmin ja paljon järkevämmin työllistämiseen. Vielä muistetaan se, että valtiolla on todella sitä rahaa, koska nyt se antaa muun muassa tämän varallisuusveron poiston rikkaimmille, tässä tapauksessa se antaa tämän rahan työnantajille ilman vastiketta, ilman takuuta yhdestäkään uudesta työpaikasta.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tunnen kyllä ymmärtämystä sitä vakavaa kritiikkiä kohtaan, jota vasemmistoliitto tätä mallia kohtaan on esittänyt. Ei tietenkään missään nimessä ole toivottavaa se, että saadaan lisää pieniä palkkoja tai pienempiä palkkoja. Lisäksi tämä on varsin kallista työllistämistä.

Vihreät ovat halukkaat hyväksymään tämän matalapalkkakokeilun. Olemme tehneet siihen kolme muutosesitystä. Ehdotankin, että lakiehdotus hyväksytään siinä muodossa kuin se on vastalauseessa 1, jossa on tehty muutokset 2, 3 ja 13 §:ään.

Ensinnäkin esitämme sen pykälän muuttamista, josta aikaisemmissa puheenvuoroissa on hyvin puhuttu jo, siis valtiotyönantajasta, että valtiotyönantajaa ei rajattaisi tuen ulkopuolelle ja näin tehtäisi konkreettista ja voimakasta kannustinta ulkoistamiseen. Lisäksi esitämme, että tämä kokeilu toteutetaan myös toisessa ikäluokassa, niin sanotun lamasukupolven ikäluokassa. Näin saadaan myös sellaisia tuloksia tästä kokeilusta arvioiduiksi paremmin, millä tavalla tämä malli voisi estää virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen.

Meillähän on pitkäaikaistyöttömyyden osalta tai vaikeasti työllistettävien osalta ikään kuin kaksi erillistä ongelmaa, se, että työttömyys jää tosiaan pysyväksi ja siitä ei pääse eroon, ja näitä henkilöitä on pilvin pimein, ja sitten on tosiaan koko ajan ikään kuin uusia nuoria aikuisia, jotka lipuvat pitkäaikaistyöttömyyteen. Ehkä tämän matalapalkkatukikokeilun laajentaminen tähän ikäluokkaan antaisi ainakin osviittaa siitä, onko tällainen malli lainkaan toimiva. Koska tämän kokeilun laajentamisesta tulee kustannuksia, esitämme voimaantuloajan lyhentämistä eli että kokeilu lyhennettäisiin kolmivuotiseksi.

Arvoisa puhemies! Mikä tässä matalapalkkakokeilussa on hyvää, tässä hallituksen esityksessä? (Ed. Valpas: Ei mitään hyvää!) — Totta kai voi nähdä niinkin, edustajatoverit vasemmalla, että siinä ei ole mitään hyvää, mutta ajatuksella siitä, että tuetaan yli viisikymppisten osalta kokopäivätyötä, siis että tämä matalapalkkatuki on nimenomaan rajattu kokopäivätyöhön, sillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia.

Meillähän on tässä 50+-ikäluokassa aika paljon eritoten naisia kaupan alalla osa-aikaisissa hommissa vastoin tahtoaan eli he kokevat tekevänsä vähemmän töitä kuin jaksaisivat ja todellakin saavat silloin huomattavasti vähemmän palkkaa kuin tarvitsisivat, kun työ on osa-aikaista. Mikäli tämä kokeilu johtaa siihen, että näillä aloilla näitten yli viisikymppisten naisten, jotka takuulla ansaitsevat täyden palkan, työajat kokoaikaistetaan, edes osan heistä, se on minusta jo positiivinen saavutus.

Täytyy myös pitää ihan relevanttina tavoitteena sitäkin, että jos tässä ikääntyvien työntekijöiden ikäluokassa ehkäistään työttömäksi joutumista, siis jos tämä matalapalkkatukikokeilu auttaa siihen, että vaikkei nyt suoranaisesti uusia työpaikkoja syntyisi kovinkaan paljon tai ei uusia ihmisiä rekrytoitaisi, mutta näitä reilusti yli viisikymppisiä ei suoranaisesti pois potkittaisi, niin tämä olisi jo hyvä saavutus. Kuten me kaikki tiedämme, myös vasemmistoliittolaiset toverit, kun ikääntyvä työntekijä joutuu työttömäksi, mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi uudelleen työmarkkinoille ovat todella huonot. Eli siihen on vaikea löytää välineitä, miten sitten löytyy se uusi työpaikka, jos siinä vaiheessa työttömäksi joutuu. Todellakin, jos tätä työttömäksi joutumista tämä kokeilu kykenee ennalta ehkäisemään, pidän sitä erittäin positiivisena tuloksena.

Täällä ed. Jari Koskinen epäili, että valtiotyönantaja olisi niin hyveellinen ja oikeamielinen, että vaikka tähän on nyt rakennettu tämä selvä taloudellinen kannustin ulkoistamiseen, niin tällaista ulkoistamista ei tapahtuisi. Tämä ulosrajaushan ei koske pelkästään valtiotyönantajaa, vaan myöskin esimerkiksi Helsingin yliopistoa ja valtion liikelaitoksia. Kyllä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä minulle jäi vakaa käsitys siitä, että tätä taloudellista kannustinta tullaan myös käyttämään eli näitä tukipalveluja ulkoistamaan. Kyllä tuottavuus ja tehokkuus on meillä monilla työpaikoilla ja juuri julkisella sektorilla viety niin pitkälle, että jokainen euro, mikä jostakin on irti revittävissä, irti revitään.

Olenkin pitänyt erittäin yllättävänä sitä, että sosialidemokraatit ovat olleet valmiit lähtemään mukaan tähän minun mielestäni ideologiseen ulkoistamiseen. Tässä on nyt kysymys juuri sellaisesta kannustimesta, jossa ei puhuta tapauskohtaisesti, onko järkevää tuottaa omana toimintana vai ulkoistaa, vaan nimenomaan tehdään taloudellinen kannustin siihen, että kannattaa ulkoistaa. Tätä pidän kyllä työväenpuolueelta, jos näitä sanoja enää uskaltaa käyttää, hyvin erikoisena linjaratkaisuna.

Sitten, arvoisa puhemies, lyhyesti tästä vuosina 65—75 syntyneitten ikäluokasta, johon niukin naukin itsekin kuulun, kun olen syntynyt 31.12.1975, eli lamasukupolven mukaan ottamisesta tähän kokeiluun. Lamasukupolven väliinputoamista kuvaa se, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tämän ikäisten tulotaso on ollut matalampi kuin edellisellä sukupolvella samassa iässä. Todellakin se, että on tullut työmarkkinoille 90-luvun suuren laman aikaan, on jättänyt pysyvän vaikutuksen näiden henkilöiden, tämän ikäluokan, tulotasoon ja työuraan. Tähän ei ole oikein löydetty välineitä puuttua. Siksi on perusteltua kokeilla, millainen työllisyyshyöty tästä matalapalkkatukikokeilusta saataisiin myös tässä ikäluokassa, joka on jäämässä pysyvästi 90-luvun alun suuren laman maksajaksi.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi toteaisin, että tämä on tehoton malli eikä tätä minun mielestäni voida rinnastaa mitenkään tähän kotitalousvähennysmalliin, niin kuin ed. Jari Koskinen täällä totesi. Ei näillä nyt ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Ihmettelen kyllä vihreitten näkemystä, kun tämä naisia sorsiva laki ollaan valmiita hyväksymään myöskin vihreissä. Vihreät olivat halukkaita vielä laajentamaan tätä mallia nuoriin ikäluokkiin. He haluavat tämmöisen uuden köyhälistön ikäihmisiin ja sitten myöskin nuoriin ikäluokkiin.

Kyllä minusta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, on erikoista se, että täällä nyt laaditaan laki, jolla tuetaan matalapalkkaisuutta eli tehdään köyhien luokka nyt oikein lainsäädännöllä. Aivan varmasti, jos tämä malli täällä hyväksytään, sitä tullaan laajentamaan, niin kuin vihreät tuossa antoivat ymmärtää, ensinnä nuoriin ja sitten edelleen muihinkin ryhmiin. Eli tämä on päänavaus huonoon suuntaan. Kyllähän tässä se työreformin maku on suussa, kun tätä lakia käsitellään täällä salissa. Siinähän me olemme, työreformissa. (Ed. Mustajärvi: Katkerana!) — Kyllä, ed. Mustajärvi, olette aivan oikeassa.

Eli tämä on todella törkeää, niin kuin ed. Mustajärvi puheessaan totesi. Se on siinä mielessä törkeää, että se tapahtuu kaiken lisäksi aikana, jolloinka hallituksella on otsaa antaa superrikkaille veronalennuksia, esimerkkinä vain tämä varallisuusveron poisto, jossa Suomen kaikkein rikkaimmat ihmiset tulevat saamaan jälleen veronalennuksen ensi vuoden alusta. Sitten kun kehitellään tällaisia matalapalkkaloukkuja oikein lainsäädännöllä, niin ei kai tätä voi sanoa muuta kuin törkeäksi. Kun muistetaan eilinen keskustelu näistä Fortum-herrojen optioista, täällä avokätisesti oltiin valmiita antamaan heille näitä miljoonia euroja ilman, että olisi ollut minkäänlaista yritystäkään kohtuullistaa näitä optioita, ei minkäänlaista yritystä eikä halua ollut tähän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tällainen laki ansaitsee tulla hylätyksi, niin kuin ed. Mustajärvi täällä on esittänyt. Olen lämpimästi kannattamassa hänen esitystään.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on Suomen tulevaisuuden pahin uhka edelleen. Siihen ei ole patenttiratkaisua. Hallituksen tavoite työttömyyden puolittamisesta ei ole toteutumassa.

Työttömyyden turvaamiseksi tarvitaan keinovalikoimia, jotka ovat esimerkiksi seuraavia:

Ensinnä tuloverotuksen keventäminen tuntuu purevan varsin hyvin tällä hetkellä. Starttirahan käyttäjäryhmiä laajentamalla saadaan paljon uusia yrittäjiä, jotka työllistävät. Kotitalousvähennyksen tuplaaminen ja käyttäjämäärien lisääntyminen työllistää kotitalouspalveluyrittäjiä ja alan ammattilaisia ja vähentää rajusti harmaata taloutta alalta. Verohuojennusten antaminen yksinyrittäjälle, joka rekrytoi työntekijän, luo edellytyksiä mikroyritysten kasvuun. Aikuiskoulutus, täydennyskoulutus ja työvoimakoulutus luovat mahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin.

Tärkein työllistämispolitiikka on kuitenkin hyvin harjoitettu yrityspolitiikka, joka luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiseen ja olemassa olevien yritysten kasvuun. Yksi keino olisi ollut, että alennetaan matalan tuottavuuden tehtävissä työnantajakustannuksia, että vähän koulutetuille pitkäaikaistyöttömille löytyisi töitä.

Arvoisa puhemies! Alkuperäisen idean mukaan työnantaja laskisi jokaisen työntekijänsä kuukausipalkan perusteella, onko hän oikeutettu saamaan kyseisestä työntekijästä työvoimakustannusten alennuksen. Laskentakaava olisi yksinkertainen, ja se voitaisiin sisällyttää palkanlaskuohjelmiin. Alkuperäisen idean etuna olisi ollut tuntuvan kustannusalennuksen kohdistaminen matalampiin palkkatasoihin, joka kannustaa palkkaamaan tällaista työvoimaa. Se ei olisi aiheuttanut ongelmia sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmälle. Se olisi ollut hallinnollisesti toteutuskelpoinen yrittäjän, työntekijän ja viranomaisen kannalta.

Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ei täytä alkuperäistä ideaa matalapalkka-alojen tuesta ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Työllisyyden edistäminen ja työllistämistoimenpiteet ovat aina itse asiassa aika kalliita. Tämän esityksen arvioiduista kustannuksista yhtä työpaikkaa kohden olen sitä mieltä, enkä itse asiassa ole vain sitä mieltä, vaan se on helppo myös laskea, että työllistäminen tällä tavalla on kuitenkin edullisempaa kuin sillä logiikalla, että annetaan yleisiä veronalennuksia ja katsotaan, kuinka paljon siitä syntyy työpaikkoja. Eli vaikka tämän esityksen tavalla esitetty työllistäminen on kallista eikä esimerkiksi työpaikan hinta, jos se katsotaan tästä kotitalousvähennyksestä, siinäkään ole kovin halpa, siinä ehkä 30 000 euroa syntynyttä työpaikkaa kohden, niin mistään ei kyllä tule niin kallista laskua kuin nimenomaan niistä yleisistä veronalennuksista, joita tämä hallitus on harrastanut. Eli kun täällä budjetti kokonaisuudessaan käsitellään, niin mielestäni suomalaisen työllisyyden kannalta tämä esitys on huomattavasti paremmin perusteltu kuin muut tämän hallituksen budjetin yhteydessä antamat veroesitykset.

Tässä esityksessä pyritään puuttumaan nimenomaan 54:ää vuotta vanhempiin työntekijöihin, ja tähän on varmasti monia perusteita. Suomessa eri ikäluokkien väliset koulutuserot ovat melko suuret. Yli 54-vuotiaiden keskuudessa on paljon hyvin matalasti koulutettuja, ja niin kuin esimerkiksi ed. Meriläinen täällä totesi, kun yli 54-vuotiaat joutuvat työttömiksi, heillä on huomattavia vaikeuksia työllistyä enää uudelleen. Sen lisäksi nimenomaan matalasti koulutettujen ihmisten työttömyys on suomalaisen työttömyyden erityispiirre, ja täytyy mielestäni olla mahdollisuus kokeilla joitain toimenpiteitä, joihin tähän suomalaisen työttömyyden erityispiirteeseen voitaisiin puuttua.

Ed. Valppaalle erityisesti ja kaikille muillekin haluaisin vielä todeta, että jos puhutaan, että tässä nyt luodaan jotain erityistä matalapalkkaisuutta ja köyhyyttä, (Ed. Valpas: Niin tehdään!) niin ei niinkään ole niin, vaan näiden ihmisten kohdalla on olemassa matalapalkkaisuutta ja esimerkiksi, niin kuin myös mielestäni ed. Meriläinen asiallisesti totesi, yli 54-vuotiaiden ikäryhmässä on nimenomaan paljon niitä, jotka tekevät osa-aikaista työtä vasten tahtoaan. Tämä esitys luo kuitenkin mallin ja kannusteen työnantajille tehdä kokoaikaiseksi niitä työsuhteita, jotka nyt ovat osa-aikaisia. Se on mielestäni tämän ehdotuksen ehdottomasti yksi hyvistä piirteistä. (Ed. Valpas: Se voidaan tehdä toisella tavalla!) Tämä tuki on palkan suhteen liukuva, eli siinä mielessä se ei muodosta sellaista palkkakattoa, mitä täällä joissain puheenvuoroissa on esitetty.

Puheenvuorostani varmaan voi ymmärtää, että olen tukemassa ed. Meriläisen ehdotusta, että esitys hyväksyttäisiin siinä muodossa kuin vastalauseessa 1 on esitetty.

Yksi erilliskysymys valtiotyönantajasta. On mielestäni erittäin erikoista, minkä takia esitystä eduskunnassa ei muutettu sillä tavalla, että valtiotyönantaja tulisi tähän mukaan. Valiokunnan enemmistö on perustellut kantaa, että se olisi vain rahan kierrättämistä valtion eri momenteilta, mutta eihän se yksittäisen viraston tai toimijan kannalta ole kierrätystä, vaan yksittäinen virasto, esimerkiksi Helsingin yliopisto, voi nimenomaan tässä tapauksessa, jos esitystä ei hyväksytä muutettuna siten kuin on ehdotettu, säästää riihikuivaa rahaa ulkoistamalla. Ed. Jari Koskiselle voisi todeta, että kai 200 euroa yhden työntekijän kohdalla kuukaudessa on niin merkittävä summa, että kyllä sellaisia summia osataan Helsingin yliopistossakin ajatella. Helsingin yliopisto nimenomaan on yksi niistä työnantajista, joilla on paljon tätä avustavaa työvoimaa. Kyllä palkkakustannuksilla työnantajalle, myös valtiotyönantajalle, on merkitystä olosuhteissa, joissa valtion virastoilta nimenomaan vaaditaan lisääntyvää tehostamista.

Valiokunnan mietinnössä tämä enemmistön perustelu valtiotyönantajan jättämisestä esityksen ulkopuolelle ei riitä, se on huono perustelu. Tässä salissa ei vielä ole yksikään sosialidemokraatti käyttänyt tästä asiasta puheenvuoroa. Toivottavasti joku käyttää, mutta se ei silti ole hyvä puheenvuoro, jos siinä ei esitetä joitain parempia argumentteja. Muuten varsinaisesti olisi järkevää ehkä muuttaa tämä esitys vain niin, että valtiotyönantaja olisi tässä mukana.

Arvoisa puhemies! Tämä vuosina 65—75 syntyneiden mukaan ottaminen tähän kokeiluun on meidän esityksemme. Tämä sukupolvi, joka on tullut työmarkkinoille laman jälkeen, näyttää saaneen sellaisen taakan, että sen työmarkkina-asema ei ole parantunut senkään jälkeen, kun yleinen työllisyys on parantunut. Sitä nuorempien ja sitä vanhempien sukupolvien työmarkkina-asema on parempi esimerkiksi siinä, kuinka paljon on kokoaikaisia tai pysyviä työsuhteita, joten selvästi tämä ajankohta, jolloin on siirtynyt työmarkkinoille, näyttää vaikuttavan sen ryhmän elämään pysyvästi.

Tästä sukupolvesta on kohtuullisen vähän tutkimustietoa, mutta koska tämä esitys ylipäätänsä on kirjoitettu kokeilun muotoon, niin olisi erittäin perusteltua, että myös tämä lamasukupolvi olisi tässä kokeilussa mukana. Myös heidän osaltaan olisi hyvä katsoa sitä, muodostuvatko työsuhteet tämän mallin jälkeen kokoaikaisiksi. Tämän sukupolven osalta myös ne pitkäaikaiset vaikutukset työllisyysasteeseen, jos työllisyys siinä sukupolvessa lisääntyisi, olisivat tietenkin paljon pitkäaikaisempia, koska tämän ikäisten ihmisten on tarkoitus olla työmarkkinoilla vielä useita vuosikymmeniä.

Sen lisäksi on erityisiä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat alle 25-vuotiaisiin. Yhteiskuntatakuu koskee heitä. Mutta tässä ikäryhmässä, vaikka työllisyyden suhteen on paljon ongelmia, mitään erityistoimenpiteitä ei ole tehty.

Toinen asia, joka vaikuttaisi nimenomaan tämän ikäisten ihmisten työmarkkina-asemaan, olisi tietenkin se tässäkin salissa pitkään keskusteltu mutta ei vielä edennyt toimenpide siitä, että vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin tasan työnantajien kesken.

Me olemme esittäneet, että tämä kokeilu kestäisi kolme vuotta. Uskon, että kolmessa vuodessa voitaisiin saada sellainen aineisto, josta sitten voitaisiin vetää johtopäätökset tämän kokeilun hyvistä ja huonoista puolista ja saavutetuista tuloksista.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran kannatan esityksen hyväksymistä sillä tavalla kuin ed. Meriläinen on ehdottanut.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluaisin todeta, että kun työnantajat rekrytoivat uutta työvoimaa, eivät he rekrytoi sillä perusteella, tuleeko tähän tukea vai ei, vaan he rekrytoivat nimenomaan sillä perusteella, että työnantajalla on tarve joko lisätä tuotantoaan tai palvelujaan, ja siitä syntyy sitten se mahdollinen työsuhde. Joskus aikoinaan erilaisia työllistämistukia on saanut parhaimmillaan lähes puolet palkasta, ja kun silloin työnantajilta kysyi, olisivatko he valmiit ottamaan uuden työntekijän työhön, kun he saivat näin paljon tukia, niin työnantajat sanoivat ei, eivät he sillä perusteella rekrytoi, vain sillä perusteella, että heillä on todellinen tarve uuden työntekijän palkkaamiseen. Tässä tapauksessa tämä tuki annetaan jo työssä oleville. Elikkä mielestäni tämä on selvä tulonsiirto pelkästään veronmaksajilta työnantajille.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai työnantaja ensisijaisesti katsoo sitä, onko hänellä tarjota töitä. Mutta esimerkiksi tämän kokoaikaisuuden suhteen on mielestäni selvää, että monilla sellaisilla aloilla, joilla on paljon työntekijöitä, jotka tekevät osa-aikaista päivää, tämä varmasti muodostaa kannusteen siihen, että näistä työsuhteista voidaan tehdä kokoaikaisia. Ja kyllä se uuden työntekijän hinta työnantajalle myös jollain tavalla vaikuttaa siihen kynnykseen palkata uusi työntekijä, ja tässä tapauksessa tämä esitys luo kannusteen palkata uusia työntekijöitä.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä, että kyllähän meillä on perinteisesti ollut monenlaisia työllistämistukia ja se tiedetään, että on olemassa niin työntekijöitä, jotka eivät työllistyisi, kuin työtehtäviä, työpaikkoja, joita ei syntyisi, ellei valtio niitä erikseen tukisi.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lyhyesti todeta, kun puhuttiin näistä kaupan osa-aikaisista, että jollain tavalla tunnen tätä alaa aika paljon. Kaupat palkkaavat osa-aikaisia juuri sen tähden, koska on määrätty ruuhka-aika iltapäivällä tai illansuussa, jolloin palkataan kolmeksi neljänneksi tunniksi se työntekijä, korkeintaan viideksi tunniksi. Kun niitä työntekijöitä ei tarvita muuna aikana, niin niitä ei niille ajoille palkata. Jos on täysaikainen työntekijä, niin sehän on koko ajan siellä työssä. Näin ollen tämä ei edes sillä tavalla pelaa, kuin ed. Sinnemäki aivan oikein tietenkin toivoo, ja minä olen ihan samaa mieltä, että osa-aikaiset pitäisi muuttaa kokoaikaisiksi, mutta tämä ei toimi, koska tarvetta vartenhan ne työnantajat niitä työntekijöitä palkkaavat.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kysyn, kun täällä edellä puhui kaksi vihreitten naiskansanedustajaa ja kun te normaalisti haluatte hyvin profiloitua tasa-arvokysymyksillä, kuinka te tässä asiassa ette ole vastalauseessanne ettekä juuri keskustelussakaan pohtineet sitä, mitä tämä matalapalkkamalli aiheuttaa sitten naisten työmarkkinoilla. Esimerkiksi palvelualoilla työskentelee hyvin paljon pienipalkkaisia naisia, joilla on vaikeuksia selvitä palkallaan ihan normaalin arkielämän tarpeista, mutta nyt teille tämä asia tuntuu olevan täysin toisarvoinen. Päinvastoin, te olette valmiit hyväksymään semmoisia mekanismeja, jotka lisäävät entisestään epätasa-arvoa suomalaisilla työmarkkinoilla.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni myöskin vihreille juuri tästä asiasta, minkä ed. Mustajärvi otti esille. Emmehän me pääse koskaan tasa-arvoiseen palkkaukseen, jos näillä teidän keinoillanne edetään. Eli me luomme juuri näille naisvaltaisille aloille pysyvästi matalapalkka-aloja, ja siitä varmasti todella naiset kärsivät eniten.

Sitten minä kyllä ihmettelen, ja voisitte vastata myöskin siihen, arvoisat vihreiden edustajat, miksi te haluatte nuorille myöskin tämmöisen matalapalkkaryhmän. Mitä ideaa siinä on? Eli haluatte näköjään näitä matalapalkkaryhmiä eri-ikäisille ja myöskin sitten näille naisille. Että olette kyllä nyt vähän selityksen velkaa.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä sukupuolivaikutusten arviointi, joka hallituksen toimesta on tälle esitykselle tehty, on jäänyt hieman vajavaiseksi, eli siinähän vain todetaan se, että tässä kohderyhmässä, johon tämä matalapalkkatuki kohdistuu, on huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä, mutta muita pidemmälle meneviä yhteiskuntapoliittisia arvioita ei hallitus ole tehnyt. Mutta, kuten, arvoisa puhemies, puheenvuorossani totesin, tällä matalapalkkatukikokeilulla on myös positiivisia vaikutuksia tähän kohderyhmään, eli voi myös nähdä niin, että nämä edutkin myöskin sitten kohdistuvat enemmän naisiin kuin miehiin.

Minua ei niinkään ihmetytä se, että vihreät naiset ovat täällä puolustamassa vihreiden mallia matalapalkkatukikokeilusta, vaan se minua ihmetyttää, että täältä puuttuvat varsin laajasti ne sosialidemokraattiset kansanjoukot, jotka olisivat valmiita puolustamaan vaikkapa sitä osaa hallituksen esityksestä, jossa valtiotyönantaja on rajattu esityksen ulkopuolelle, mikä pitää sisällään ideologisen kannustamisen ulkoistamiseen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmetyttää myös, missä ovat ne sosialidemokraattiset kansanedustajat, jotka ylipäätänsä ovat puolustamassa tätä mallia. Olisi hauska kuulla, löytyykö heiltä jotain argumenttia tähän. Nythän tässä on ollut niin, että allekirjoittanut ja ed. Meriläinen ovat pyrkineet löytämään tästä kokeilusta niitä hyviä puolia.

Arvoisat vasemmistoliiton mieskansanedustajat, haluaisin kysyä, millä planeetalla te oikein elätte, kun te puhutte siinä sävyssä, että tällä esityksellä luodaan matalapalkkaisuutta, ikään kuin meillä ei olisi maailmaa, jossa sinänsä on nyt jo olemassa matalia palkkoja. Tällä esityksellä pyritään luomaan kannuste siihen, että työnantajat voisivat palkata nykyistä enemmän työntekijöitä eli parantamaan työllisyyttä, ja toisaalta tässä luodaan kannuste siihen, että ne työpaikat, joita luotaisiin näille palkkatasoille, olisivat kokoaikaisia. Sitä tässä nyt varsinaisesti tehdään. Tämä on hyvin vaikeaa, koska työllistämistoimenpiteet ylipäätänsä ovat vaikeita, työllisyysasteen nostaminen ei ole helppoa, mutta ei tällä esityksellä luoda mitään uusia matalia palkkoja.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Eiliset työllisyystilastot osoittivat, että vuoden aikana työllisten määrä on lisääntynyt 55 000. Se on ihan johdonmukainen seuraus siitä, että on harjoitettu yrittäjyyttä ja työntekoa tukevaa politiikkaa, niin kuin hallitusohjelmassa kirjattiin. Tästä politiikasta on tämä yksi osanen eli matalapalkkatuki puuttunut pitkään, ja sitä ovat muun muassa oppositiopuolueet kyselleet, milloin se tulee. Nyt se malli on tässä suhteellisen loppuun käsiteltynä.

Tähän äskeiseen keskusteluun totean: Täytyy osoittaa kiitokset, että oppositiosta löytyy näin hyviä hallituksen esityksen puolustajia, niin kuin edustajat Sinnemäki ja Meriläinen, ja vielä täysin oikeilla argumenteilla. Vasemmistoliitosta ei kukaan vastannut siihen ed. Sinnemäen kysymykseen, millä planeetalla te elätte. Ilmeisesti se on joku Utopia sen planeetan nimi, nimittäin kyllä nuo teidän puheenvuoronne ovat olleet melkoista kuultavaa. Jos ajatellaan työnantajan kannalta: Kun työnantaja miettii, kannattaako työntekijä palkata vai ei johonkin tehtävään, niin siinä joutuu työnantaja punnitsemaan, kuinka paljon se työntekijä tuottaa sille työnantajalle ja vertaamaan sitä siihen kustannukseen. Jos kustannus on alempi kuin työn tuotto tai tuottavuus, niin työpaikka syntyy. Nyt tämä matalapalkkatuki alentaa yli 54-vuotiaitten työllistämisen kustannuksia, jolloin nimenomaan tulee kannuste tarjota sitä työtä sellaisissakin tehtävissä, sellaisissakin toimissa, mitkä tällä hetkellä jäävät kannattavan tekemisen ulkopuolelle.

Edustajat Jari Koskinen ja Meriläinen taisivat kritisoida tätä suppeata kohderyhmää tässä matalapalkkatuessa. Olisi toki parempi, jos kohderyhmä olisi ollut laajempi, mutta kun hallituksella oli tässä rajallinen summa rahaa käytettävänä, niin se kohdennettiin nimenomaan yli 54-vuotiaisiin sen takia, että heillä on kaikkein hankalin se työmarkkina-asema erityisesti silloin, jos työpaikka menee alta. Tämä matalapalkkatuki myös parantaa yli 54-vuotiaan mahdollisuuksia työllistyä uudelleen, koska taas kerran se hänen kustannuksensa työnantajalle alenee. Tässä on paljon puhuttu sitä, että tämä nyt menee vaan sitten olemassa olevien työpaikkojen tukemiseen. Se on erittäin hyvä, jos yli 54-vuotiaitten työntekijöitten olemassa olevia työpaikkoja säilyy, koska meillä on käsittääkseni yhteiskunnassa semmoinen tavoite, että työuria pitäisi pidentää. Tällä niitä myös pidennetään.

Jotkut vasemmistoliiton edustajat, muistaakseni Valpas ja Mustajärvi, väittivät, että tämä matalapalkkatuki alentaa palkkoja ja estää palkkojen nousun. Höpö, höpö! (Ed. Mustajärvi ja ed. Valpas: Kyllä!) Ettekö te tiedä, että palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken työehtosopimuksissa? Ei tällä mallilla. Tällä ainoastaan tuetaan yli 54-vuotiaitten matalalla palkalla olevien työntekijöitten työllistymistä. Edelleen tämä esitys kannustaa työnantajia tarjoamaan pidempää työaikaa tällä hetkellä osa-aikaisena oleville. Siitä ei ole mitään epäilystä. Se on monta kertaa täällä todistettu. Tuo tasa-arvoväite oli varsin kummallinen, en siihen edes puutu.

Mutta täällä on nostettu esiin tuo kysymys, olisiko kokeilua pitänyt laajentaa sitten valtiotyönantajalle. Tosiaankin se lopullinen tilanne olisi ollut se, että valtio olisi maksanut itselleen toisesta taskusta toiseen rahaa. Niin kuin ed. Sinnemäki täällä totesi, niin tietysti siihen yhteen toimipaikkaan menemällä toki jonkun työntekijän kannalta tällä olisi ollut vaikutusta. Mutta samalla, jos tämä olisi laajennettu valtiotyönantajaan, niin näillä kustannuksilla olisi todennäköisesti pitänyt lähteä rajaamaan taas tuota ikäluokkaa suppeammaksi tai sitten satsata enemmän tähän malliin. Edelleen jos olisi haluttu, että se ei vaikuta budjetin kokonaissummaan, niin sitten olisi pitänyt lähteä tekemään vastaavia karsintoja ministeriöittäin, laskea, kuinka paljon minkäkin hallinnonalan alla on tämän tuen piiriin kuuluvia työntekijöitä ja kuinka paljon se heidän saamansa tuki on, ja sitten nipistää vastaava leikkaus muista määrärahoista. Tämä olisi ollut hyvin vaikea operaatio. Uskon, että sen takia valtiovarainvaliokunta on tässä päätynyt ihan järkevään ratkaisuun.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikaiselle: Nimenomaanhan valtiolle kokonaisuudessaan tämä valtiotyönantajan mukaan ottaminen ei olisi tuonut yhtään lisää kuluja, mutta yksittäisen tiliviraston kohdalla, kuten esimerkiksi Helsingin yliopisto, tämä vaikuttaa siihen, mitä sen kannattaa tehdä. Eihän Helsingin yliopistolla ole mitään pankkikirjaa valtion pankkitilille, josta se voisi käydä hakemassa sen saman summan, vaan sen kannalta se näyttäytyy säästönä, jos se ulkoistaa, kun taas julkisen talouden, valtiontalouden, kokonaisuuden kannalta se, että myös tämä valtiotyönantaja olisi tullut tähän mukaan, ei tätä olisi tarvinnut rajata, sitä ikäluokkaa tai mitään muutakaan, vaan sehän olisi ollut valtiontalouden kannalta kokonaisuudessaan neutraali.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikainen paljasti, että tietää työehtosopimusten olemassaolon, ja se on ihan hyvä, kun joku aika sitten keskustan työreformista puhuttaessa tuntui siltä, että keskusta haluaa romuttaa koko sopimusjärjestelmän.

Mutta muistutan siitä valiokuntakäsittelystä, kun esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja epäili hänkin tämän mallin toimivuutta ja epäili sen vastikkeettomuutta, kun minä sitä asiaa häneltä kysyin. Enkä ole kyllä kuullut, että ed. Tiilikainen olisi epäillyt, että tämä EK:n edustaja eläisi jollain toisella planeetalla. Kysyn vielä: Ettekö te näe kerta kaikkiaan mitään ristiriitaa siinä, että irtisanova, lomauttava ja mahdollisesti kymmeniä miljoonia euroja takova yritys saa vielä valtion tukea?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvin tunnettua, että EK toivoi semmoista mallia työnantajakulujen alentamisessa, mikä olisi jakaantunut tasan kaikille työnantajille pienenä sivukulujen alennuksena. Tämmöisellä mallilla todellakaan tuskin olisi niitä työllisyysvaikutuksia saatu. Sen takia hallitus halusi kohdentaa käytettävissä olevan varan yli 54-vuotiaitten hankalassa työmarkkina-asemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minunkin on hyvin vaikea ymmärtää vasemmistoliiton väitteitä, kun näen, että tässä laissa on nimenomaan selkeästi kaksi hyvin tavoiteltavaa asiaa. Ensinnäkin se, että työttömät työllistyvät. 120 miljoonaa euroa on minun mielestäni merkittävä kädenojennus ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että työllistämisen kynnystä madalletaan. Toisaalta myöskin mielestäni tämä 54 vuoden ikäraja on kyllä oivallettu hyvin. Tällä nimenomaan tuetaan ikääntyvien pysymistä työelämässä, kun tiedetään se, että juuri nämä henkilöt ovat kaikkein heikoimpia ja helpoimmin haavoittuvia ja toisaalta useimmiten vähäisen koulutuksen saaneita ihmisiä. Meillä ei ole Suomessa minkäänlaista mahdollisuutta menettää näitä henkilöitä nimenomaan työelämän parista, kun tiedetään, että nuorten työttömyys on jatkuvasti alenemaan päin.

En myöskään ymmärrä sitä, että vasemmistoliitto väittää, että on kyseessä vastikkeeton raha, koska eikö ihmiselle ja yhteiskunnalle ole paras vastike se, että ihminen on työelämässä mukana ja sitä kautta myös talouden rattaat pyörivät. Tätä kauttahan me nimenomaan ylläpidämme niitä peruspalveluja, joista vasemmistoliittokin on hyvin usein huolissaan.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Täytyy kai näin alkuun sanoa, että on aikoihin eletty. Minä olen täällä puolustamassa harvana sosialidemokraattina hallituksen esitystä. Toivottavasti entinen ministeri, kansanedustaja Koskinen provosoituu myöskin tähän keskusteluun mukaan.

Hivenen taustaa tälle ehdotukselle. Hallitus esittää säädettäväksi väliaikaista lakia työnantajan matalapalkkatuesta. Tukiratkaisussaan se esittää mallia, jossa työnantaja olisi oikeutettu matalapalkkatukeen, mikäli hänellä olisi palveluksessaan yli 53-vuotias työntekijä, jonka kokonaistyöstä maksettava palkka on 900—2 000 euroa kuukaudessa. Kokoaikaisen työn vähimmäismääräksi esitetään 140:tä tuntia kuukaudessa. On arvioitu, että tämän mallin kustannukset olisivat vuositasolla noin 120 miljoonaa euroa. Kuitenkin nettomääräisesti kustannusvaikutus olisi noin 104 miljoonaa johtuen siitä, että tästä syntyisi veronalaista tuloa arviolta noin 16 miljoonaa euroa.

Kun tätä esitystä käsiteltiin muun muassa verojaostossa valtiovarainvaliokunnassa, joka mietinnön tässä on tehnyt, tähän malliin suhtauduttiin jossain määrin kriittisesti. Itsekin sen kaltaisia puheenvuoroja käytin. Mutta kuitenkin valiokunnassa todettiin se, että vaikka esitys on saanut osin varauksellisen vastaanoton, niin sitä pidettiin kuitenkin tärkeänä ja matalapalkkatukea kokeilemisen arvoisena. Näinhän myöskin asiantuntijavaliokunta omassa lausunnossaan toteaa, siis työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.

Pidettiin tärkeänä sitä, että seurataan tämän mallin toimivuutta. Sen takia mietinnössä todetaan se, että työnantajan matalapalkkatuki on määräaikainen kokeilu. Sitä voidaan kehittää saatujen kokemusten perusteella, elikkä ei ole kiveen hakattu se, että juuri näin mennään koko määräaika eteenpäin. Voidaan tarvittaessa siihen reagoida. Sen vuoksi on tärkeää, että kokeilun vaikutuksia seurataan huolellisesti. Tuen ehtoja tulisi myös muuttaa tarvittaessa kokeilukauden aikana, jos niiden vaikutukset ovat ei-toivottuja tai jos on nähtävissä, ettei tuella saavuteta niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Näistä syistä johtuen valtiovarainvaliokunta pitää aiheellisena tuen vaikutuksista annettua selvitystä vuonna 2009 talousarvion yhteydessä.

Täällä keskustelussa on otettu esille se, miksei tätä tukea ohjata myöskin valtiotyönantajalle. Valtiovarainvaliokunnalle, sen verojaostolle, on valtiovarainministeriö oman lausuntonsa antanut, jossa lausunnossa valtiovarainministeriö toteaa seuraavaa: "Valtio on työnantajana sitoutunut lakien puitteissa toimimaan ikääntyneiden hallituksen matalapalkkatukiesityksessä tarkoitettujen henkilöiden työllistämisen tukemiseen." Jos tätä tukea ohjattaisiin valtiotyönantajalle, sehän olisi käytännössä sitä, että siirretään euroja taskusta toiseen. Mitä järkeä siinä on? Eihän siinä mitään järkeä ole.

Täällä on esitetty myöskin sitä, että ohjattaisiin tämä tuki kuntien valtionosuuksien korottamiseen. No, miten siinä kävisi? Minä luulen, että tuskin tällä menettelyllä lähellekään sitä edes työllistettäisiin, mitä tämän lain kautta tehtäisiin. Kyllä se vaan niin on, että ne eurot saattaisivat huveta joihinkin muihin kuntien tarkoituksiin. En siis näe, että tässäkään on mitään järkeä tällä tavalla menetellä. No, tämä nyt menee vähän vasemmistoliittoon päin, harvinaista kyllä minun puheenvuorossani, kun täällä on kritisoitu tätä mallia, jossa on ongelmia ja heikkouksia ja puutteita. Sen takia sitä pitää seurata.

No, mitä sitten työntekijäliitot ovat sanoneet tämän asian osalta? Palvelualojen ammattiliitto toteaa omassa lausunnossaan muun muassa: "Hallituksen esitys väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta on hyvä ja kannatettava sekä lähtökohdiltaan oikea. Tuki kohdistetaan siihen ikäryhmään, jolla on suurimmat vaikeudet työllistyä uudelleen joutuessaan työttömäksi. Lisäksi tukimalli on riittävän yksinkertainen ja työnantaja saa tuen palkanmaksun yhteydessä." Sitten todetaan edelleen: "Myönteistä on se, että vähimmäistuntimäärä on 140 tuntia kuukaudessa." Todetaan myöskin se, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan osa-aika- ja määräaikaista työtä tekee PAMin keskeisillä sopimusaloilla noin 40 prosenttia työntekijöistä, noin 40 prosenttia työntekijöistä, joten tämä tuki palvelee sitä tarkoitusta, että tulee kokoaikaisia palvelualoja, tulee kokoaikaisia työpaikkoja. Edelleen PAMin mielestä yhteiskunnan toimenpiteillä ei pidä edistää osa-aikatyön käyttämistä ja siksi myös tässä matalapalkkatuessa tuntimäärän pitää olla korkea, että se tekee kokoaikatyön muuttamisen osa-aikatyöksi yritykselle kannattamattomaksi, ja tästä johtuen PAM myöskin tätä mallia tukee.

No, sitten tästä palkasta todetaan se, että jotta tukijärjestelmä edistäisi aidosti kokoaikatyön tarjoamista työntekijöille, tuen optimaalisimman kohdan siirtäminen 1 400—1 600 euron kuukausiansioon olisi myös erittäin tärkeää, mutta muutos tukijärjestelmän toimivuudesta on varsin uskottava näilläkin tulorajoilla. Olisi tietysti ollut hyvä, että tuota alarajaa 900 eurosta olisi korotettu ehkä johonkin 1 200:aan, mutta tällä lähdetään liikkeelle ja odotetaan nyt, mitä vaikutusta sillä työllistämisen suhteen on. Kyllä minusta meidän kaikkien pitää olla huolestuneita ikääntyvien ihmisten työllistämisestä. Erityisesti tämä koskee ikääntyvien naisten työllistämistä. Näinhän on käynyt meidän työelämässämme, että silloin, kun on tullut saneerauksia ja irtisanomisia, niin pääsääntöisesti ne ovat kohdistuneet ikääntyviin ihmisiin ja totta kai palvelualoilla erityisesti naisiin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen kävi läpi täällä niitä Palvelualojen ammattiliiton lausuntoja, joita minäkin olen lukenut. Sinällään se ei ollut yllätys, ja olen kyllä käynyt epävirallisia keskusteluja muidenkin ammattiliittojen edustajien kanssa, ja se epävirallisesti sanottu palaute on kyllä aivan toista, mitä nuo viralliset lausunnot. Kyllähän se kuitenkin niin on, kun tietää, kuinka tämä kolmikanta toimii ja mitkä suhteet sosialidemokraateilla on ammattiyhdistysliikkeeseen, niin kyllä näissä lausunnoissa saa sitä, mitä tilaa. Kyllä minusta tyhmyys on tyhmyys, vaikka se olisi kolmikannassa siunattu.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä että joku sosialidemokraatti puolusti hallituksen esitystä.

Palaisin vielä tähän valtiotyönantajaan. Ed. Laitisen perustelut eivät olleet sen parempia kuin tässä valiokunnan mietinnössäkään olevat perustelut, jotka eivät itse asiassa kuvaa tätä asiaa todelliselta kannalta, miltä se näyttää yksittäisen valtion tiliviraston kannalta, esimerkiksi Helsingin yliopiston kannalta. Tässä muodossa hyväksyttynä tämä esitys tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että kierrätettäisiin rahaa julkisen talouden sisällä, niin se raha siirtyy yksityiselle työnantajalle, koska tämä luo kannusteen ulkoistaa tässä tuloluokassa olevia lähinnä ikään kuin tukitoimenpiteitä.

Tämä lause "- - valtio on sitoutunut osaltaan tukemaan ikääntyneiden matalapalkkaisten henkilöiden työllistymistä" — kaikella kunnioituksella valtiovarainministeriötä kohtaan, mutta sallikaa minun nauraa. Valtiotyönantajalla on niin paljon ongelmia, mitä tulee esimerkiksi määräaikaisiin työsuhteisiin. Julkilausumat ovat toisenlaisia (Puhemies koputtaa) kuin mitä on todellisuus. Tässä yhteydessä tämä esitys vaan ei ole perusteltu.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on aikaisemmin puhuttu siitä, millä planeetalla kunkin puolueen edustajat elävät. Mikäli ed. Laitinen elää sellaisella planeetalla, jolla valtiotyönantajalla on korkea moraali, jopa taloudellista rationaliteettia vastaan, niin kutsukaa minutkin sinne planeetalle. En ole vielä itse sellaisella elänyt.

Kun viittasitte asiantuntijalausuntoihin valiokunnassa, niin myös työ- ja tasa-arvovaliokunta on saanut omat asiantuntijalausuntonsa ja kyllä esimerkiksi Helsingin yliopisto aivan selvästi omassa lausunnossaan totesi, että mikäli hallituksen esitys tulee voimaan sellaisenaan, on yliopiston järkevää ulkoistaa siivouspalvelut. Toivotaan porukalla, että näin ei käy.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta tuo heitto ed. Mustajärveltä oli tässä yhteydessä asiaton. Emme kai me nyt lähde täältä ohjaamaan sitä, mitä ammattiyhdistysliikkeessä tehdään. Minäkin olen käynyt näitä keskusteluja PAMin edustajien kanssa. Jos PAMin edustajat tuovat virallisen kirjeen valiokuntaan, niin kyllä siihen on uskominen. Ei sitä voi lähteä kiistämään edes joidenkin epävirallisten keskustelujen pohjalta. Jätän tuon heiton omaan arvoonsa.

Minulla on jalat tukevasti maassa tämänkin asian osalta. En minä näe kuitenkaan tässä sellaisia pöpöjä, niin kuin vihreät näkevät esimerkiksi valtiotyönantajan käyttäytymisen osalta. Myönnän sen, että valtio työnantajana ei ole paras mahdollinen, ei. Siellä on erittäin paljon, samaten kuin kuntapuolellakin, määräaikaisia työsuhteita, pyöritetään määräaikaisten työsuhteiden kautta vakinaisia työtehtäviä, ja se ei ole oikein. Pitää edetä samalla tavalla kuin Lipposen hallituksen aikaan, että vakinaistetaan näitä työsuhteita. Silloin tehtiin niin, että hallitus teki päätöksen, että valtionhallinnossa 3 000 määräaikaista työsuhdetta vakinaistetaan, ja se toteutui (Puhemies koputtaa), ja tämän hallituksen pitää ottaa siitä oppia.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä on kuunnellut, niin täytyy todeta, että vasemmistoliiton edustajilta löytyy kyllä luovuutta, kun tähänkin asiaan saatiin kytkettyä sekä varallisuusveron poisto että Fortumin optiot, joilla ei sinänsä ole yhtään mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Kai meidän kaikkien huoli on kuitenkin se, että Suomessa pitää saada työllisyysastetta nostettua korkeammalle tasolle selvästi kuin mikä se on tällä hetkellä. Vain sitä kautta tämä meidän yhteiskuntamme toimii. Sen takia olen sitä mieltä, että erilaisia kokeiluja pitää tehdä, että syntyy työllisyyttä. Tässä on yksi kokeilumalli. Jos se ei ole hyvä, sitten siitä aikanaan luovutaan, jos se on hyvä, niin sitä laajennetaan. Sen takia olisi pitänyt olla vähän rohkeampi tässä kokeilussa.

Toinen, mitä täällä vihreät kovasti pelkäävät, on tämä ulkoistaminen. Meille kokoomuksessa ulkoistaminen ei ole ideologinen kysymys. Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Jos Helsingin yliopistossa haetaan tehokkuutta, niin voi olla, että on järkevää ja viisasta ulkoistaa joitakin tehtäviä, jotta saadaan hoidettua ne paremmin ja yliopisto säästää rahoja ja voi keskittyä siihen olennaiseen tehtävään, mikä yliopistolla kai on, opetukseen ja tieteen tekemiseen, eikä siihen, kuka siellä siivoaa ja että paikat ovat ylipäätään siivossa kunnossa, kun siellä kerran opiskellaan ja tehdään tiedettä. Se kai se yliopiston varsinainen tarkoitus on.

Herra puhemies! Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme tekemään pari muutosesitystä tähän ehdotukseen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä nyt tämä matalapalkkalaki, jos sen lyhyesti sanoo.

Valtiovarainvaliokunnan mietintöön on liitetty neljä vastalausetta. Lausunnonantajavaliokuntana on ollut työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, ja lausunnossa on neljä eriävää mielipidettä. Vastalauseita ja eriäviä mielipiteitä on samoista ryhmistä kumpaakin valiokuntaa ajatellen.

Täällä jo eri vastalauseiden ja eriävien mielipiteitten tekijät ovat tuoneet esille omat perustelunsa. Voi sanoa, että lähtökohtanahan tämän lain kohdalla varmasti meillä kaikilla on ollut se, että tarvitaan ratkaisua työllistymiseen ja työllisyyden parantamiseen. Tämä hallituksen esitys on matalapalkkatukikokeilu vielä, että lähdetään kokeilulla ratkaisemaan työllisyyden parantamista, etsitään mallia. On kysymys viisivuotisesta mallista, ja lähtökohdaksi on asetettu, että pyrittäisiin helpottamaan nimenomaan heikosti koulutettujen ja ikääntyvien asemaa työmarkkinoilla.

Mielestäni tämä lähtökohta on aivan oikeutettu ja tarpeellinen. Tämän merkitys sitten vaikutuksina on tässä ehkä ollut se keskeinen: millä tavalla nähdään sen merkitys tässä kokonaisuudessa, millä työllisyyttä saataisiin parannettua, ja siitä nämä eri mielipiteet ja vastalauseet ja eriävät näkökulmat syntyvät. Myös sen, millä on pidemmän tähtäyksen vaikutusta nimenomaan siinä, luodaanko uusia työpaikkoja, konkreettisia työpaikkoja, tulisi olla tavoite. Toinen on myös se, että tällä lailla ei tule missään tapauksessa lisätä eriarvoistumista tai erilaiseen asemaan asettamista, vaan nimenomaan tulee lisätä yhdenvertaisuutta, että eri ryhmillä olisi, jos ajatellaan oikeudenmukaisuutta, oikeudenmukaiset mahdollisuudet edetä.

Mielestäni valtiovarainvaliokunta on mietinnössään hyvin nostanut esille niitä näkökulmia, joita työelämä- ja tasa-arvovaliokunta omassa lausunnossaan on tuonut esille. On erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa muun muassa seurannasta, että se pitää sitä tärkeänä ja on esittämässä, että vaikutuksista annetaan selvitys vuoden 2009 talousarvioesityksen yhteydessä.

Näin on hyvä, koska työelämä- ja tasa-arvovaliokuntahan esitti, että hallitus velvoitettaisiin antamaan tuen vaikutuksista selvitys työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2008 loppuun mennessä, että tehdään seurantaa, vaikka tietenkin valiokunnat ovat todenneet, että kun tämä on kokeilu, siihen tulisi itsestäänselvyytenäkin kuulua, että sen merkitystä arvioidaan. Ennen kaikkea täällä on myös nostettu esille se, että vaikutuksista on huolellista seurantaa siinä, mitkä ovat ne niin sanotut ei-toivotut ja sellaiset toivotut seuraukset, joita ei ole osattu arvioida.

Mielestäni se, että valtiovarainvaliokunta lausuu myös sen, että tärkeää on tämän ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnyksen helpottaminen, on tosi tärkeää. Se oli myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa yhtenä tärkeänä asiana. Se on ollut jo aikaisemmin, kun on tehty työelämäselontekoa, sisältönä.

Myös haluan vielä nostaa esiin sen, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti lausunnossaan hyvin huomiota ikäkysymykseen, josta täällä myös on todettu, pitäisikö tämän olla muillekin kuin ikääntyneille eli yli 54-vuotiaille. Varmasti kaikille tulee saada työtä, mutta on selvästi osoitettu, että on ryhmä, jonka työllistyminen on vaikeaa ja kun siihen kuuluvat ovat työttömäksi joutuneet, niin silloin varsinkin palaaminen työhön on vaikeutunut. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta löytyy erittäin hyvin se, mitä tarkoittaa ikääntyvien työntekijöitten työllisyysasteen nostaminen, miten sitä tulisi helpottaa.

Toinen, mikä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tuli esille, oli kokoaikaisen työn määrittely, eli valiokunta piti hyvänä sitä, että tuki on kohdistettu nimenomaan kokoaikaiseen työhön. Pyrittiin näkemään se, että tämän lain kohdissa oli myönteisiä asioita.

Arvoisa herra puhemies! Ryhmämme eli kristillisdemokraatit on jättänyt myös eriävän mielipiteen, joka on aivan saman suuntainen, samaan päätyvä kuin vasemmistoliiton, eli lakiehdotuksen hylyn, mutta olemme sen tehneet erillisenä, koska perusteluissa nostatetaan erilaisia painopisteitä esille. Sen vuoksi, vaikka päädyimme kumpikin hylkyyn, perustelut ovat erilaiset.

On nimenomaan epävarmaa, lisääntyykö tällä matalapalkkatukimallilla toivottu yli 54-vuotiaiden työn kysyntä, sillä hallituksen toimenpiteet muun muassa niin sanotun viimeisen työnantajan vastuun ongelman ratkaisemiseksi eivät ole olleet riittäviä. Mikäli mallilla halutaan tukea ikääntyvien työntekijöiden työelämässä pysymistä, olisi tuki ulotettava kaikille työnantajille, myös valtiolle ja sen laitoksille. Muutoin keskenään samassa työmarkkina-asemassa olevia työntekijöitä kohdellaan työnantajan perusteella yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti ja saatetaan lisätä paineita muunlaiseen toimintaan.

Erityisesti haluan nostaa esille, että rakenteellisen työttömyyden purkamiseen matalapalkkatukimalli on täysin riittämätön. Sen arvioitu työllisyysvaikutus, 1 900 työntekijää, on vaatimaton kustannuksiin, 120 miljoonaan euroon, nähden. Työllisyyden kannalta kynnyskysymys on, kuinka suuret työnantajan työllistämiskustannukset ovat. Erityisen suuri kynnys työllistämiseen syntyy juuri yksinyrittäjien kohdalla, kun yrityksen pitäisi palkata ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä, ja tiedämme, että Suomessa on noin 230 000 yrityksestä noin puolet, ylikin, jotka ovat yksinyrittäjien. On kyselyjen myötä saatu selvästi nostettua esille, että heistä kolme neljästä harkitsisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista, mikäli yrittäjälle myönnettäisiin helpotusta työnantajan sivukuluista. Vajaalla kolmanneksella vastanneista olisi myös tarjota töitä vähintään 25 tuntia viikossa.

Arvoisa herra puhemies! Vielä ihan lopuksi: Mikroyritykset työllistävät Suomessa neljänneksen työvoimasta, ja mikäli nykyisistä yksinyrittäjistä edes joka kymmenes pystyisi palkkaamaan työntekijän, saisimme yli 12 000 työpaikkaa. Matalapalkkatukimallin sijasta olisi pitänyt tukea ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista. Vaikka tässä hallituksen esityksessä siis on myönteistä, niin tässä tilanteessa, missä eletään, tämä ei ole se ratkaisu.

Markus   Mustajärvi  /vas:

Puhemies! Ihan lyhyesti kolmesta asiasta.

Täällä ed. Sinnemäki aiemmin ihmetteli, mikä ihmeen palkkausloukku tai palkkaloukku tässä on. Kyllä tässä on 1 600 euron kuukausipalkan kohdalla semmoinen lisku, että jos työnantaja nostaa 100 eurolla kuukausipalkkaa, niin se tulee 150 euroa maksamaan työnantajalle. Silloin työnantaja kyllä miettii, kannattaako nostaa vaiko ei.

Sitten kolmikantaisesta sopimusjärjestelmästä: minä kunnioitan suomalaista sopimusyhteiskuntaa, mutta ei se tarkoita sitä, että kun sanotaan sana kolmikanta, niin minä sillä hetkellä ripustaisin omat aivot narikkaan.

Sitten vielä siitä, mistä ed. Rauhalakin sanoi, että me olemme ihan tosissamme ajaneet sitä mallia, että mietittäisiin, mikä tukimuoto helpottaa yrittäjää palkkaamaan sen ensimmäisen työntekijän, missä kynnys on suuri. Jos muistan oikein, niin 93 prosenttia näistä yritysten työpaikoista on semmoisissa yrityksissä, joissa on alle kymmenen työntekijää. Se isoin kynnys on juuri siinä sen ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

Jos itse olemme ihan aidosti tätä mieltä ja tämmöisiä asioita ja esityksiä on väläytelty keskustassa, kokoomuksessa, kristillisissä ja monessa muussa, kyllä on vaan kumma, että tätä mallia ei ole otettu tosissaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että tämä hallituksen matalapalkkatyön tukimalli herättää intohimoja ja ristiriitoja vähän suuntaan jos toiseen. Tuntuu, että joka laidalta hieman haukutaan tai oikeastaan vähän kovemmalla äänelläkin haukutaan kyseistä mallia. Minäkään en valitettavasti ihan mallia aio silitellä.

Tuntuu kuitenkin hieman omituiselta, että vasemmistoliitto ei halua luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Onko nyt todellakin, hyvät veljet vasemmalla, niin, että vasemmistoliitto pitää ihmiset mieluummin työttömyyskortistossa kuin etsii malleja, joilla todellakin voitaisiin luoda uusia työpaikkoja? (Ed. Kuoppa: Montakos paikkaa luotte?) — Toivottavasti luodaan monta, mutta tämän mallin mukaisesti ei ilmeisesti kovinkaan monta.

Tämän lain tarkoitushan on ennen kaikkea yrittää saada käyttöön ne työpaikkamahdollisuudet, jotka ovat Suomesta lähes tyystin hävinneet. Eikä tarvitse olla kovinkaan kummoinen ekonomisti ymmärtääkseen, että kannattamatonta työtä ei kannata Suomessa teettää eikä missään muuallakaan. Eikö meidän kaikkien intressissä tulisi olla se, että luomme nimenomaan uusia työpaikkoja?

Ed. Kuoppa oli myös hyvin huolissaan siitä, että sama tuki saadaan sekä uusiin että jo olemassa oleviin työpaikkoihin. Jos tukimalli koskisi ainoastaan uusia työpaikkoja, se nimenomaan vääristäisi kilpailua. Kärsijänä olisi silloin se työnantaja, joka on jo aikaisemmin palkannut työsuhteeseen henkilön, joka täyttää tuen ehdot. Tämä saattaisi johtaa myös lain kiertämiseen siten, että henkilö irtisanotaan ja palkataan sitten myöhemmin uudelleen uutena työntekijänä.

Ed. Kuoppa oli huolissaan myös siitä, että tässä mallissa valuu rahaa veronmaksajilta työnantajille. Tämä kuulostaa minun korvaani hieman omituiselta. Ed. Kuoppa, työnantaja on myös veronmaksaja, ainakin kaikki minun tuntemani työnantajat. En tiedä, millaisia työnantajia ed. Kuoppa tuntee, mutta ehkä meillä on eri tyyppinen tuttavapiiri. Tämä tuki sitä paitsi on myös veronalaista tuloa, joten siitä tulee myös tavallaan osa kertymään takaisinpäin.

Suomen työttömyysongelma on pitkälti rakenteellinen, ja työmarkkinoille on syntynyt suhdanteista riippumaton pitkäaikaistyöttömien ryhmä. Tämä ongelma näkyy Suomessa erityisesti juuri heikosti koulutettujen kohdalla. Rakennetyöttömyyden vähentäminen vaatii toimia, joilla lisätään vähemmän erityisosaamista vaativien töiden määrää eli työvoiman kysyntää. Erityisesti palvelualoilta löytyy suuri potentiaali uusien työpaikkojen syntymiseen. Nämä niin sanotut matalan tuottavuuden työpaikat ovat jääneet syntymättä, sillä työn kokonaishinta veroineen ja sivukuluineen muodostuu liian korkeaksi työntekijän koulutukseen, ammattitaitoon ja tuottavuuteen nähden. Tähän asiaan juuri tällä hallituksen esityksellä yritetään — korostan sanaa yritetään — puuttua.

Tässä tukimallissa työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänen palveluksessaan on 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on 900—2 000 euroa kuukaudessa. Tuen rajaaminen vain yli 54-vuotiaille ei valitettavasti vastaa tukimallin alkuperäistä tavoitetta. Ikääntyvien työllisyysasteen nostaminen ja heidän pitämisensä työelämässä nykyistä pidempään ovat tärkeitä työllisyyden kehityksen kannalta. Mutta matalapalkkatuen kohdentaminen vain tähän ryhmään ei ole lähestulkoonkaan oikea ratkaisu, päin vastoin. Matalapalkka-aloilla työn kokonaishinnan korkeus ei ole kiinni työntekijän iästä, vaan ongelmat koskevat kaikkea matalapalkkaista työtä.

Hallituksen osoittama panostus ei ole riittävä aikaansaamaan todellisia työllisyysvaikutuksia, valitettavasti. Hallitus itse arvioi tukijärjestelmällä voitavan parantaa työllisyyttä vain noin 1 900 henkilötyövuodella, toisin sanoen mikään kovin suuri sampo tämä ei ole millään muotoa. Valitettavasti tällaisessa muodossa esitys on oikeastaan torso.

Ikärajoitteen vuoksi suuri osa tuesta tulee kohdistumaan kunnille, jotka työllistävät suhteellisesti enemmän matalapalkkaisia ja iäkkäämpiä palkansaajia. Kuntatalouden tilanne on kuitenkin niin heikko, etteivät kunnat tuesta huolimatta voi juurikaan luoda uusia työpaikkoja tämän mallin kautta. Työpaikkojen luominen yksityiselle sektorille vaatisikin ikärajoitteen poistamista.

Tämän keskustelun kuluessa vihreät ovat esittäneet, että samainen tuki voitaisiin myöntää myös nuorille. Sinänsä tämä ajatus on ihan hyvä, koska se auttaisi nuoria pääsemään työelämään. Mielestäni on kuitenkin täysin perusteetonta luoda taas uusia rajoituksia ja ikärajoitteita tähän malliin, koska sen jälkeen meille muodostuvat selkeästi ne, jotka ovat oikeutettuja tukeen, ja ne, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen. Mielestäni ei ole kovin tervettä, jos työpaikan syntyminen on kiinni siitä, millainen työntekijä työpaikassa pidemmällä tähtäimellä on. Paras mallihan tietysti olisi se, että tämä ikäraja poistettaisiin kokonaan, niin kuin kokoomus on sekä omassa vastalauseessaan että omassa lakialoitteessaan esittänyt.

Arvoisa puhemies! Tämä lakihan on viisivuotinen kokeilu. Sanon, että on voittopuolisesti erittäin hyvä, että tällaisia malleja kokeillaan. On hyvin tärkeää, että me Suomessa käytämme kaikki ne mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen, jotka järkevästi ovat käyttöön otettavissa. Toisaalta on valitettavasti todettava, että tuen ehdot ovat nyt sellaiset, että uusia työpaikkoja ei merkittävästi synny.

Hallitushan on ohjelmaansa kirjannut, että matalapalkkaisen tuen käyttömahdollisuuksia selvitetään, ja koko hallituskauden ajan ainakin minulle on jäänyt sellainen tunne, että tämä asia on ollut jollain tavalla kuuma peruna ja sellainen kiusallinen asia monellekin hallituspuolueen edustajalle, ei toki kaikille. Ehkä se myös näkyy tavallaan siinä, että tässäkään salissa ei kovin monta hallituspuolueen edustajaa tällä hetkellä edes istu. Kaksi keskustan edustajaa, ed. Tiilikainen ja ed. Moilanen-Savolainen, näyttävät kyllä ahkerasti puolustavan täällä hallituksen esitystä. Yhtään demaria sen sijaan paikalle ei näytä vaivautuneen.

Lopuksi täytyy todeta sellainen asia, että kun olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ollut tätä mallia käsittelemässä ja pohtinut, miksi se on rajattu näin kapeaksi, niin olen tullut siihen tulokseen, että kokeilulain lopulla tai loputtua halutaan esittää, että tämä malli on niin turha, että tätä ei kannata ottaa ollenkaan käyttöön. Toivottavasti olen tässä väärässä, mutta tällainen tuntuma tähän valitettavasti on tullut.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Holmlundille. Kuten tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, niin olisi toki työllisyysvaikutusten kannalta varmaan ollut parempi, jos ikäraja olisi ollut laajempi, kenties jopa ilman ikärajaa, mutta tässä oli rajallinen määrä rahaa käytettävissä tähän tarkoitukseen ja sen takia tämä kohdentaminen sitten ikääntyviin tehtiin.

Tässä keskustelussa on jonkun verran noussut esille tuo ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja sen tukeminen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta työelämäselonteon yhteydessä tätä asiaa käsitteli viime keväänä. Samoihin aikoihin tuli julki myös tämä Suomen Yrittäjien tutkimus yksinyrittäjien halukkuudesta palkata ensimmäinen työntekijä. Kaikki kuitenkin tietävät, minkälaisen valmisteluajan yleensä tämmöiset uudistukset vaativat, ja niinpä meillä pitää olla realismin tajua, ja jotta saatiin pää auki ensi vuoden budjettiin, ei ollut mahdollista käydä enää kokonaan uudenlaista mallia rakentamaan. Mutta on hienoa kuulla, että tämä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen saa tukea vasemmistoliitolta, kristillisiltä, uskoisin, että vihreiltä ja kokoomukselta myös. Ja kyllä se saa sitä myös keskustalta ja demareilta. Tämä on semmoinen tulevaisuuden asia, tulevaisuudessa pohdittava juttu. Toivottavasti se valmistelu käynnistyy jo nyt kuluvalla hallituskaudella.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Holmlundille haluan todeta, että kun puhuin veronmaksajista, niin en erotellut silloin sen enempää työnantajia tai palkansaajia, pääosan tuloverosta maksavat palkansaajat. Se on kyllä tosiasia. Sitten tietenkin yksi suuri valtion tulonlähde on arvonlisävero, erilaiset valmisteverot jnp., mutta palkansaajat kyllä maksavat tuloverosta suurimman osan.

Kyllähän tässä tämmöinen selvä palkkaloukku tulee, palkkakatto 1 600 euroa. Sen yli kun menee, niin lähtee valtion tuki pienenemään. Ja se on ihan selvä, ed. Holmlundkin varmaan — jos oikein ymmärrän, hän on ollut yrittäjä — tietää sen, että turhia kuluja ei makseta.

Ja yleensä tähän rekrytointiin, uusien työntekijöitten rekrytointiin, niin ei heitä sen takia palkata, että saataisiin valtiolta tukea. Kyllä yrittäjien mielestä, ainakin sen mukaan kuin minä olen puhuttanut heitä, ne rekrytointitarpeet ja -perusteet ovat aivan muut kuin se, että saadaan valtiolta tuki. Tämä esityshän nyt, mikä on käsittelyssä, merkitsee sitä, kuten jo aikaisemminkin sanoin, että esimerkiksi Nokia-yhtiölle, Kone Oy:lle, Nordea-pankille ja muille vastaaville laitoksille, jotka ovat hyvin kannattavia yrityksiä, maksetaan aivan samalla tavalla tämä tuki, kun ne maksavat riittävän pientä palkkaa siivoojille tai niille yrityksille, joilta ne ostavat nämä siivouspalvelut, kunhan nämä yritykset maksavat tarpeeksi pientä palkkaa. Mielestäni tässä kyllä pistetään rahaa suoraan sanoen hukkaan. Kuten täällä on jo aikaisemmin todettu, se, että maksettaisiin tuki, kun työnantaja palkkaa uusia työntekijöitä, tai annettaisiin joitain helpotuksia, olisi paljon johdonmukaisempi tapa, jos me haluamme todella työttömyyteen vaikuttaa.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Siinä asiassa olen ed. Kuopan kanssa kyllä samaa mieltä, että yritysten rekrytointiperusteet ovat muut kuin tuki. Pääsääntöhän on se, että kun on tekemätöntä työtä ja kun se kannattaa teettää, niin silloin palkataan työntekijä. Tässä on kuitenkin siitä kyse, että on olemassa työtä, jota ei kannata teettää ilman tukea. Ja kun silloin vaihtoehdot ovat ne, että joko on työpaikka tai ei ole työpaikkaa, niin mielestäni tuki on silloin parempi vaihtoehto kuin ei mitään tukea.

Ja ehkä muutamalla sanalla vielä tuosta ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta, josta muun muassa ed. Tiilikainenkin omassa puheenvuorossaan mainitsi. Olen itse puhunut tämän asian puolesta aina siitä asti, kun olen ensimmäisen puheenvuoroni tässä salissa käyttänyt. On erittäin hieno asia, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on monessa eri tilanteessa ottanut tämän asian huomioon. Tämä on ennen kaikkea sellainen kysymys, että tänä päivänä on erittäin suuri määrä yksinyrittäjiä, jotka haluaisivat palkata sen ensimmäisen työntekijän, mutta kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on monella tavalla niin korkea, että se kuitenkin jää tekemättä. Ja toinen kysymys on se, että myös yksin työtä tekevälle yksinyrittäjälle se työntekijä on myös sikäli turva, että se on työturvallisuuskysymys, ja silloin esimerkiksi yrittäjä pystyy eri tavalla pitämään myös niitä erittäin tärkeitä lomia.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! En ole ollut kyseisessä valiokunnassa, jossa tätä hallituksen esitystä on käsitelty, mutta se viesti, joka on tullut, on ollut kyllä karmaiseva. Nimenomaan sellaisissa yrityksissä, joissa on esimerkiksi kahden viikon palkanmaksujakso ja tarkasti pitää seurata näitä ikiä eli pitää olla yli 54-vuotias, ainakin ne henkilöt, jotka hoitavat palkanmaksun, ovat kauhistelleet tätä, että menee monen ihmisen aika sen seuraamiseen, että noudattaa tätä lakia, jos se tulee voimaan.

Toinen asia, jota olen hämmästellyt, kun tuolla huoneessani kuuntelin näitä puheenvuoroja, on, että tämä ei koske valtiota, että menee taskusta toiseen. Minun mielestäni pääluokittain ja momenteittain tulee rahaa eri sektoreille. Ei siellä voi mennä esimerkiksi poliisihallinto ottamaan oikeusministeriön hallinnonalalta rahaa. Niitä puheita, mitä ed. Laitinen täällä esitti muun muassa, minä en ymmärrä lainkaan, ja taisi olla myöskin ed. Tiilikainen, joka viittasi tähän, että valtiolla menee taskusta toiseen. Eihän valtionhallinnossa nyt niin ainakaan silloin menetelty, kun minä siellä olen lähes 20 vuotta ollut.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Olen saanut olla isäntänä, kun talossa vierailee veteraanikansanedustajia, ja kun tulin työhuoneeseeni, niin kuulin, että täällä kaivataan sosialidemokraattisia kansanedustajia, jolloin tunnollisena kansanedustajana tulin paikalle, juoksin suorastaan tänne.

Kyllä minä vilpittömästi puollan tätä hallituksen esitystä. Sen suurin ansiohan on se, että siinä nyt yritetään tosissaan kohdentaa tämä tuki yli 54-vuotiaille työntekijöille, ja on aivan niin kuin, yllätys yllätys, vastalauseessa vihreitten edustaja Janina Andersson toteaa: "Hallituksen esitys väliaikaisesta matalapalkkatuesta on monessa suhteessa ansiokas. Ikääntyneiden työntekijöiden erityisongelmat edellyttävät toimenpiteitä." Se, että hän sitten eräiltä osin päätyi kriittisiin painotuksiin, on ymmärrettävääkin osin tämän hallituksen esityksen kohdalta, koska haluan olla sillä tavalla rehellinen, että onhan tässä se ongelma ehkä, että sen rahasumman, mikä tähän on varattu, vaikuttavuus voi olla suhteellisen pieni. Mutta itse olen optimisti ja ajattelen, että se voi olla suurempikin kuin se, mitä tähän on varattu.

Joka tapauksessa tämä lähestymiskulma nimenomaan ikääntyneitten työntekijöitten kohdalta on oikea, jotta osa heistä voisi pysyä pidempään työelämässä, ja toinen näkökohta on sitten se, että tämä ehkä houkuttaa palkkaamaan joissakin tietyissä tilanteissa ikääntyneempiä työntekijöitä, joita ei ehkä muuten palkattaisi. Tämä nyt on voimassa vuoteen 2010 asti, ja arvioidaan sitten, mikä tämän vaikuttavuus ja merkitys on ollut.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä väkisinkin tulee vähän sellainen maku, sellainen väärin sammutetun maku. Tämä on hallituksen konkreettinen esitys työllisyyden parantamiseksi, jossa nimenomaan työllisyyttä parannetaan siinä joukossa, jossa se työllistyminen on kaikkein vaikeinta. Tämä on erittäin hyvin kohdistettu. Totta kai mielellämme olisimme tehneet sen laajemmassakin muodossa, mikäli se olisi ollut taloudellisesti tällä hetkellä mahdollista. Tämä kuitenkin kohdistuu erittäin hyvin siihen porukkaan, joka vaikeasti tällä hetkellä työllistyy. Näitä tällaisia avauksia on odotettu pitkään. Täytyy kiittää hallitusta, että hallitus on pystynyt nyt tällaisen avauksen tekemään. Toivon mukaan tätä pystytään myöhemmässä vaiheessa myös laajentamaan. Ehkä siinä vaiheessa jo oppositiokin on huomannut sen arvon, mikä tällä avauksella tulee olemaan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ei kai täällä ole arvosteltu sitä, että tähän ikäryhmään kuuluvien työllistämistä pyritään edistämään. Kysymys on vain siitä, onko tämä oikea tapa, onko se oikeudenmukainen tapa, onko se kustannustehokas tapa jne. Tämä on erittäin kallis tapa, ja se todella palkitsee siitä, että palkataan riittävän pienellä palkalla. Niin kuin vastalauseessa myöskin viitataan, usein nämä kaikista pienimmillä palkoilla olevat työntekijät ovat vielä naisia. En tiedä, onko tämän asian yhteydessä puhuttu suvauksesta, siitä, mikä vaikutus tällä on työmarkkinoilla naisten ja miesten väliseen tasa-arvotilanteeseen, koska fakta on, että silloin, kun tukea nimenomaan maksetaan vastikkeettomasti ja kohdistuen vain siihen, että palkka on liian pieni, niin herkästi se kohdistuu myöskin sukupuolten kesken arvioituna naisiin.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä pieni kommentti ed. Lintilän puheenvuoroon. Se, että tämä tuki kohdentuu nimenomaan yli 54-vuotiaisiin, toki auttaa tämän ikäluokan ja vaikeammin työllistyvien ihmisten pysymistä työmarkkinoilla, heidän työnsä jatkumista. Mutta toinen kysymys on se, pystytäänkö tällä mallilla luomaan uusia työpaikkoja, avaamaan niitä uusia työmahdollisuuksia työmarkkinoille. Minun mielestäni tämä malli ei niitä uusia työpaikkoja avaa. Hallitushan on itsekin todennut, että tämän lain vaikutus on vain noin 1 900 henkilötyövuotta, ja se ei ole kovinkaan merkittävä lisäys. Parempi kuitenkin kuin ei mitään.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä edelleenkin ihmettelen vasemmistoliiton väitteitä siitä, että tällä mallilla nimenomaan tavoitellaan matalia palkkoja. Täällä aiemmin ed. Tiilikainen muistutti siitä, että työmarkkinaosapuolethan sopivat palkkatasosta. Sitä ei päätä eduskunta eikä valtioneuvosto, joten unohdetaan tuollaiset keskustelut.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Holmlund otti äsken esille epäilyksen, syntyykö uusia työpaikkoja. Kyllä niitäkin varmaan syntyy, koska nythän hallituksella on monia keinoja ja monia tavoitteita aktivoida esimerkiksi pitkään työttöminä olleita. On erilaisia polkuja luotu sieltä työttömyydestä työllisyyteen. Yli 54-vuotias työttömänä ollut ei ole kovin haluttua riistaa työmarkkinoilla. Tämä uudistus kyllä helpottaa yli 54-vuotiaitten työttöminä olleitten työllistymistä aktivointitoimenpiteitten jälkeen tai ilman niitä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta keskustan taholta nyt aivan turhaan ihmetellään tätä meidän näkemystämme tässä asiassa. Tämähän suosii selvästi työnantajia ottamaan henkilöitä matalalla palkalla, ei kai tätä voi kukaan kiistää.

Sitten tämä sukupuolten välinen tasa-arvo. Jokainenhan ymmärtää, että matalapalkka-alat ovat naisvaltaisia aloja, ja koska siellä on huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä, niin onhan se selvää, että jos me lainsäädännöllä tämän matalapalkkaisuuden hyväksymme, niin se tietää sitä, että miesten ja naisten välinen palkkaero tulee edelleen kasvamaan. Ei kai tämä ole tarkoitus tässä tasa-arvon yhteiskunnassa?

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikista työreformipyrkimyksistä huolimatta tietenkin palkat sovitaan valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, mutta yhä enenevässä määrin niistä tietenkin myöskin sovitaan yrityksissä. Tässä suhteessa vähän ihmettelen ed. Moilanen-Savolaisen puheenvuoroa. Vai onko nyt tulkittavissa niin, että keskusta on ryhtynyt vastustamaan paikallisen sopimisen laajentamista?

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeimmistä työllistämiskysymyksistä: Meillä on 230 000 yritystä, niistä 100 000 yksinyrittäjää. Olen ed. Holmlundin kanssa paljon samaa mieltä. Työnantaja haluaa usein palkata työntekijän, mutta riski ja investointi on suuri, ja pitäisi saada varmuus investoinnin osuudesta, jotta riski vähenisi.