Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä hallituksen esityksessä on kysymys käytännössä siitä, että eräät pörssiyhtiöt eivät ulkomaille osinkoa maksaessaan noudattaneet voimassa olevaa lainsäädäntöä, niin pyritään muuttamaan lainsäädäntö vastaamaan sitä lainvastaista käytäntöä. Sen seurauksena on menetetty ja niiden muutosten jälkeen, mitä tässä esityksessä nyt aiotaan toteuttaa, menetetään edelleen verotuloja.

Kun valiokunnan mietintöön sisältyvässä vastalauseessa on analysoitu tämän esityksen puutteita ja heikkouksia, joita asian ensimmäisessä käsittelyssä jo käytiin läpi, en pitkitä istuntoa, vaan totean, että tämä lakiesitys tässä muodossa on kelvoton ja se on hylättävä. Esitän sen hylättäväksi.

Lisäksi tässä yhteydessä on vielä syytä todeta selvyyden vuoksi se, että tämä ei muuta mahdollisuutta siihen, mitä nyt vielä voimassa olevan lain mukaankin on tapahtunut. Otetaan yksi esimerkki, joka kuvastaa sitä: ulkomaiset omaisuudenhoitajat ovat perineet osingonsaajilta lähdeverolain mukaisesti 29 prosentin suuruisen lähdeveron, mutta tilittäneet eteenpäin alemman verokannan mukaisen veron ulkomaisille osingonsaajille. Se kuvastaa sitä, että omaisuudenhoitajatkin jujuttavat niin valtiota kuin osingonsaajiakin. Minusta se on syytä myös noteerata tässä yhteydessä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi kannatan ed. Polven tekemää hylkäysehdotusta ja siltä varalta, että suureksi yllätykseksemme kävisi niin, että tuo hylkäys ei tapahdukaan, ehdotan perusteluissa lausuttavaksi: "Eduskunta edellyttää Verohallituksen valvovan tarkoin perittävien lähdeverojen oikeamääräisyyttä ja seuraavan muutoinkin lainmuutoksen vaikutuksia lähdeveron kertymään." Arvoisa puhemies! Tämä on jaettu ed. Sinnemäen nimellä pöydille.

Arvoisa puhemies! Tässä asiassahan on sillä tavalla, että jollei meillä tällä hetkellä olisi niin sanottua Virke-projektia ja sen taustalla projektipäällikkö Markku Hirvosen uraauurtavaa työtä, niin ei meillä niitä eväitä olisi tässä keskustelussa ylipäätään harmaan talouden torjunnassa, jotka meillä tällä hetkellä on. Hänhän oli valiokunnassakin ollut kuultavana. Nyt oli käynyt sillä tavalla, että jostakin syystä vaan projektipäällikkö Hirvosen sanoma ei ollut mennyt mietintöön saakka aivan siinä muodossa kuin tarkoitus oli.

Arvoisa puhemies! Lienee mahdollista, että jotta näin merkittävässä asiassa tulisi kirjatuksi pöytäkirjaan, mitä on tullut lausuttua, siteeraan Markku Hirvosen tekstiä. Tämä on siis lainaus hänen selvityksestään, niin että ainakin eduskunnan pöytäkirjoista näkyy näin arvokkaassa työssä, mitä on tarkoitettu. Lainaus alkaa nyt:

"Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajissa on tuntematon määrä suomalaisia. Muun muassa suomalaisille palveluja tarjoavat ulkomaille rekisteröidyt sijoituspalveluyhtiöt ovat ilmoittaneet automaattisesti hallintarekisteröivänsä suomalaisten heidän kauttaan tekemät osakesijoitukset. Vaikka saajat olisivat ulkomaalaisia, osingonsaajien ilmoitetut kotivaltiot eivät välttämättä pidä paikkaansa, vaan kotivaltioksi voidaan ilmoittaa mahdollisimman alhaiseen veroprosenttiin oikeuttava valtio, kuten Iso-Britannia. Perustelut hallituksen esityksen mukaisen lähdeverotuksen osuvuudesta ovat pakostakin epätarkkoja, koska tiedot maksetuista osingoista perustuvat ilmoitettuihin eivätkä saajien tosiasiallisiin kotivaltioihin.

Lähdeveron perinnässä tapahtuu muun tyyppisiä virheitä, jotka eivät tule esiin, koska menettelyä ei valvota kunnolla. Verotarkastajan erään pörssiyhtiön tarkastuksen yhteydessä suorittamissa pistokokeissa tuli ilmi tapauksia, joissa ulkomaiset omaisuudenhoitajat olivat perineet osingonsaajalta lähdeverolain mukaisen 29 prosentin suuruisen lähdeveron mutta tilittäneet eteenpäin vain verosopimuksen mukaisen, huomattavasti pienemmän määrän. Tässä tapauksessa tarkistukset johtivat siihen, että omaisuudenhoitajat maksoivat yli miljoona markkaa lähdeveroa oikaisutilityksinä. Virheellinen menettely on ilmeisesti ollut suhteellisen laajalti käytössä. Menettelyn vuoksi sekä sijoittajat että veronsaaja ovat kärsineet.

Useissa puheenvuoroissa on aivan oikein — siis eduskunnan pöytäkirjoihin kirjatuissa puheenvuoroissa — viitattu siihen, ettei suomalaisilla ole ollut aikaisemmin osinkojen takia syytä piiloutua hallintarekisteriin, koska rajoitetusti verovelvollisen verokohtelu on osinkojen kohdalla ollut pääsääntöisesti epäedullisempi kuin yleisesti verovelvollisen. Intressi onkin ollut nimenomaan luovutusvoittojen salaamisessa. Näiden taloudellinen merkitys osakkeiden omistajalle on osakkeiden nousevan kurssikehityksen aikana ollut merkittävästi suurempi kuin osakkeiden nimellisarvon perusteella määräytyvien osinkojen. En pitäisi myöskään vähämerkityksellisenä hallintarekisteröinnin tarjoamaa mahdollisuutta lähes riskittömään sisäpiiritiedon hyväksikäyttöön.

Eduskunnan keskusteluissa on kysytty, mitä syytä suomalaisella osakkeenomistajalla on piiloutua hallintarekisterin taakse. Kysyisin itse, mitä syytä ulkomaalaisilla osakkeenomistajilla on piiloutua hallintarekisterin taakse. Hallintarekisteröinti on kätevä väline byrokratian vähentämiseksi ulkomaalaisten omistajien osakekauppatilanteissa. Ulkomaalaisella osakkeenomistajalla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään syytä estää tietojensa ilmoittamista Suomen viranomaisille osinkojen maksua koskevassa vuosi-ilmoituksessa, jollei kysymys ole sitten kotivaltioon kohdistuvasta veronkierrosta tai rahanpesusta. Viittaukset kansainvälisten tietojen vaihdon kehittämiseen eivät oikein perustu mihinkään silloin, kun mitään tietoja ei edes kerätä.

Säästödirektiivissä olivat vaihtoehtoina joko koroista perittävä lähdevero tai koronsaajan tunnistaminen ja hänen saamiensa korkojen ilmoittaminen kotivaltiolle. Nyt osinkojen kohdalla halutaan luopua sekä merkittävästä määrästä lähdeveroa että osingonsaajaa koskevien tietojen ilmoittamisesta.

Valiokunnan mietinnöstä saa helposti sen kuvan, että olisin ollut esittämässä siirtymistä lähdeveron palautusmenettelyyn. En tätä esittänyt, koska en pitänyt tällaisen ehdotuksen läpimenoa realistisena. En myöskään esittänyt suomalaisten osingonmaksajien lähdeveron perimättä jäämisestä aiheutuvan vastuun lisäämistä mitenkään hallituksen esitykseen verrattuna. Esitin vain, että alemmalla lähdeverolla maksettujen osinkojen saajista vaadittaisiin tiedot vuosi-ilmoituksella, kun kerran ulkomaiset omaisuudenhoitajat ovat vakuuttaneet pystyvänsä tällaiset osingonsaajat tunnistamaan ja heitä koskevat tiedot vaadittaessa antamaan. Jos tämän ehdotuksen katsotaan romahduttavan koko esitetyn järjestelmän ja sen mukana suomalaiset osakemarkkinat, minun on vaikea kuvitella hallituksen esityksen laatijoiden itsensäkään uskovan esitetyn mallin johtavan oikeaan verotukseen.

Huomattavaa on myös, ettei lainmuutoksella ilmoitusvelvollisuutta sinänsä olla vähentämässä. Vuosittain annettavan ilmoituksen sijasta valvontavastuu siirtyy verotarkastukseen. Periaatteessa, ellei verotarkastuksilla aseteta rajoitteita, tiedot on jatkossakin vaadittaessa annettava samassa laajuudessa. Kysymys on myös siitä, sallitaanko näihin osinkomaksuihin kohdistuva verotarkastus jatkossa ja aiotaanko sitä tehdä.

Arvoisa puhemies! Tästä se arkiproosa löytyy kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ja arvoisa puhemies, tässä on äärimmäisen kiusallista se, miksi ihmeellä näin pitää tehdä. Mistä löytyy se motivaatio toimia näin, ja mistä löytyy se motivaatio haluta ymmärtää asiat toisin kuin ne on sanottu ja kirjoitettu? Tämä Virke-projektihan on tuottanut meidän kaikkien luettavaksi erittäin selkokielistä tekstiä, josta, vaikkei olisi veroekspertti pienimmässäkään määrin, on äärimmäisen helppo omaksua se tieto, ja nyt sitten ollaan tämmöisessä tilanteessa. Tämä on äärimmäisen kiusallista, ja tämä on äärimmäisen kallista leikkiä kaiken kaikkiaan. Kysymyshän on miljardeista euroista valtion tuloja vuositasolla.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Olisin kannattanut ed. Pulliaisen tekemää ponsiesitystä. Ponsi tämän lain seurannasta itse asiassa on täysin relevantti siinäkin tapauksessa, että hylkäysehdotus hyväksytään, koska tämän jo olemassa olevan lain seurannassa olisi parantamisen varaa ollut jo niiden vuosien aikana, kun olemassa oleva laki on ollut voimassa, mutta sitä ei ole noudatettu. Toisaalta, jos laki hyväksytään hallituksen esittämässä muodossa, sitä suurempi syy verovalvonnan suorittamiseen ja tämän järjestelmän seuraamiseen on.

Ehkä yksi kysymys nimenomaan hallintarekistereistä ja suomalaisista näissä hallintarekistereissä: Nyt, kun Suomessa on luovuttu yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä, sen houkuttelevuus, että nimenomaan osinkotuloja kierrätettäisiin hallintarekisterien kautta, on aivan toisella tasolla tällä hetkellä kuin se on ollut aikaisemmin. Eli se mahdollinen riski, että suomalaiset toteuttaisivat omistustaan hallintarekisterien takana, mikä ei ole lainmukaista, on kasvanut.

Ed. Pulliaisen puheenvuorossa tuli myös aika hyvin esiin niitä kysymyksiä, että kun esimerkiksi tilastot näyttävät, kuinka paljon osinkoja on maksettu nimenomaan Isoon-Britanniaan, tämä osoittaa sen, että nämä kotipaikkakysymykset eivät selvästikään tässä järjestelmässä ole samanlaisia kuin on muuten arvio suomalaisten yhtiöiden osakkeenomistajien kotipaikasta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Pulliaisen tekemää lausumaehdotusta.

Samalla totean sen, että on tietenkin selvää, että tähän mennessä piiloutuminen hallintarekisterien taakse ei ole johtunut osinkotulojen verotuksesta, koska osinkotuloverojen hyvitysjärjestelmä on käytännössä poistanut osinkojen veron. Mutta joidenkin niitä on ollut tietenkin tarpeen käyttää toisaalta myyntivoittoverojen kiertämiseksi ja ehkä myös jossain määrin harmaan rahan kätkemismielessä.

Mutta nyt näiden muutosten jälkeen tietenkin, kun osingoista peritään kotimaassakin jonkinasteista veroa, houkutus lisääntyy moninkertaiseksi. Se on eräs tämän esityksen ongelmista. Tässä tavallaan lisätään houkuttelevuutta entiseen tilanteeseen verrattuna, ja se väistämättä johtaa entistä suurempiin menetyksiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ikään kuin jatkaakseni siitä, mitä ensimmäisessä käsittelyssä ja lähetekeskustelun aikana totesin, niin meidän pitää muistaa koko ajan tässä, että kun harmaa talous saa myllertää tarpeeksi kauan, niin siinä on pääoma sellaisenaan, siis pimeä pääoma, joka on arkaa. Sitä arkaa pääomaa omistavat ja hallinnoivat sellaiset tahot, joista meidän tunnistamiemme kanssaihmisten kohdalla ei voisi kuvitellakaan, että he ovat miljonäärejä, ei sinne päinkään, taikka jopa miljardöörejä suorastaan. Siihen liittyy usein sitten rahanpesu sillä tavalla, että se raha tulee rahan luokse. Sillä tavalla tämmöiset asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin ensimmäisen käsittelyn puheenvuoroista saattoi päätellä.