Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta on osa hallituksen energiapakettia, niitä ratkaisuja, joita keväällä isossa mitassa periaatepäätöksellä tehtiin, ja nyt niitä viedään lain tasolle. Samoin tässä on toinen tarkoitus, ja se on se, että entistä selkeämmin metsänhoitoon ja oikeaan aikaan kiinnitetään huomiota. Nämä kaksi seikkaa päällimmäisenä tämän asian osalta.

Aivan alkuun tähän sanon, että valiokunnan käsittelyn ja eduskunnan käsittelyn kannalta oli tietenkin harmillista, että tämä lakiesitys tuli valiokuntaan näin myöhään. Voin näin valiokunnan puheenjohtajana kyllä sanoa, että oli vähän arvotonta se hallituksen valmistelu ja aivan olemattoman pienistä asioista erimielisyydet, jotka sitten onneksi saatiin selvitettyä, ja vihdoin viimein saatiin tämä laki tänne tuotua. Se olisi voinut tulla jo paljon, paljon aikaisemminkin, niin pienet nuo asiat olivat, mistä siellä viime kädessä väännettiin. Tämä teki myöskin valiokunnan käsittelylle oman aikataulunsa, ja ymmärrän myöskin opposition kannalta sen harmin, joka siltä osin oli, että tämä käsittelyaikataulu oli näin lyhyt.

No, joka tapauksessa valiokunta on asian käsitellyt ja kuullut aika laajan joukon asiantuntijoita siitä huolimatta, että aika oli lyhyt, ja on myöskin esittänyt muutamia muutoksia. Ensin ihan muutaman asian haluan tähän alkuun sanoa.

Kestävän metsätalouden rahoituslain osalta, nyt kun eriytetään toisistaan selkeästi metsänhoitotuki ja pienpuun energiatuki, joka on entinen haketustuki, tällä saadaan nyt sitten selvästi kohdennettua varoja taimikon aikaisempaan hoitoon, ja myös samalla määritellään nyt se selkeä taimikon keskipituus — joka on 1,3 metriä — johon asti puhdistushakkuun jälkeen on vastuu yksiselitteisesti metsänomistajalla. Niin kuin valiokunta kirjoittaa, vasta sen jälkeen, kun taimikko ylittää selvästi tuon tavoitteeksi asetetun 1,3 metriä, on sitten mahdollisuus saada tätä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea tuohon taimikon hoitoon.

Sitten tämä toinen puoli on pienpuun energiatuki ja siihen liittyvät toimenpiteet. Ensinnäkin tämä lakiesitys on hallinnollisesti hyvä, tämä on yksinkertainen, täällä on mahdollisimman vähän erilaisia mittoja. Ainoastaan se, kun täällä on hehtaarikohtaiset rajoitteet, jotka ovat nyt valiokunnan saaman tiedon mukaan 45 kiintokuutiometriä energiapuuta hehtaaria kohden yhdeltä kiinteistöltä, rajoittaa myöskin vahvasti ja voimakkaasti sitä, että niiltä kohteilta, joilta tulee huomattavan paljon enemmän kuin tämä 45 kuutiometriä, se puu ei mene pelkästään polttoon ja energiaksi, vaan siitä tulee myöskin kuitupuuksi menevä osio. Ja kun korjuu on vielä integroitua, tässä tulee erittäin merkittävät tehot ja sitä kautta tehokkuuden ja kustannusten säästö myös metsäteollisuudelle ja toimijoille, urakoitsijoille, jotka tätä työtä tekevät. Siksi valiokunnassa sinänsä näistä rajoista keskusteltiin mutta tähän pääperiaatteeseen oltiin kovasti tyytyväisiä. Tällä me saamme myöskin sitä tavoitetta entistä lähemmäksi, joka hallituksella ja myöskin meillä kaikilla on siitä, että uusiutuvan energian määrä saadaan nostettua sille tavoitellulle tasolle.

Tässä käytiin keskustelua myöskin tästä kuutiohinnan tasosta, joka nyt on tuo 10 euroa, näyttäisi sille tasolle asettuvan, ja siitä, miten se kohtelee eri toimijoita. Hallituksen esityksessä oli niin, että julkisyhteisöille se on puolet tästä, ja siinä olivat mukaan luettuina myöskin valtion metsät elikkä Metsähallituksen metsät. Tätä puolta tästä 10 eurosta perustellaan sillä, että julkisyhteisöjen metsälöt ovat kuitenkin lähtökohtaisesti kooltaan keskimäärin suurempia kuin yksityismetsät ja sitä kautta korjuun tehokkuus on parempaa kuin yksityisistä metsistä. Ja tämä varmasti paikkansa pitää.

Valiokunta kuitenkin esittää, että valtion metsät jätettäisiin tämän tuen ulkopuolelle, ja perusteena on se, että tässä kyllä maksetaan taskusta toiseen tukea. Siksi on valiokunnan mielestä perusteltua näin tehdä ja käyttää voimakkaasti ja vahvasti omistajaohjausta siihen, että Metsähallitus, jolla on kaikkein suurimmat metsäpinta-alat, pystyy sen tehokkaalla tavalla tekemään ja hoitaa rästinsä kuntoon, niin kuin sen ilman muuta tehdä pitää.

Myöskin käytiin keskustelua, voi sanoa, vähän pöytäkirjan ulkopuolella valiokunnassa siitä, pitäisikö muutamien pohjoisen kuntien osalta tätä asiaa arvioida uudelleen. Mutta se jätettiin esittämättä sen vuoksi, että nyt haluttiin selkeitä linjauksia, mitkä tahot kuuluvat ja mitkä eivät. Siksi näin.

Kolmas asia, johon valiokunta kiinnittää erityistä huomiota, on Kemera-varojen — ja yleensäkin näiden molempien lakien osalta varojen — riittävyys ja riittävä varmentaminen, jotta ne eivät lopu aina, joka vuosi, kesken. Tämä on erittäin merkittävä asia toimijoiden kannalta. Tähän pitää tulla selkeämpi rahoituspotti, jotta tiedetään, millä kohtaa rahoituksessa mennään.

Edelleen valiokunta teki oikeastaan kaikkein isoimman muutosehdotuksensa, joka tähän lakiin sisältyy, ja se on se, että tänne tehtiin siirtymäsäännös sen vuoksi, että tämän lain notifikaation myötä voisi muuten tapahtua niin, että nyt tehdyt sopimukset, maksatussitoumukset, eivät sitten ehkä tulisikaan enää korvattavien piiriin. Niille ei korvausta saisi, jollei tätä siirtymäsäännöstä olisi. Siksi tämä siirtymäsäännös ehdotetaan sisällytettäväksi tähän lakiin.

Sen lisäksi vielä lopuksi valiokunta esittää myös seuraavanlaista lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että pienpuun energiatuesta annettavan lain vaikutuksia puun energiakäyttöön ja raakapuun markkinoihin seurataan ja että seurannan tuloksista toimitetaan valiokunnalle selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä." Tämä on paikallaan, jotta myös uhka siihen, että metsäteollisuuden puunhankinta ... Se uhka on olematon, koska tämä koskettaa arvioiden mukaan noin reilua 3:a miljoonaa kuutiota. Se uhka on hyvin, hyvin pieni, mutta sitäkin halutaan, totta kai, seurata ja vakavasti ottaa.

Puhemies! Tähän sisältyy yksi pykälävastalause.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuossa jo aikaisemmin lupasin ed. Kumpula-Natrille palata näihin kantoasioihin, ja nyt se tulee, sen ensimmäinen osio. Se kertoo siitä, että nämä metsäteollisuuden yhtiöt ovat myyneet metsäomaisuutensa yleensä, mutta UPM-Kymmene ei. Eduskunnan päätettyä juurikäävän torjunnan tukemisesta UPM-Kymmene päätti ottaa päätehakkuun kuusikoissa käyttöön, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että jotta se juurikäävän torjunta saataisiin tehokkaaksi, niin kannot nostetaan pois. Näin oli metsäntutkijoitten suositus.

Nyt on sitten ihan viime aikoina ruvettu räpeltämään vähän muissakin paikoissa kuin päätehakkuukuusikoissa. Ja nyt olemme me, jotka olemme näistä asioista erikoisesti kiinnostuneita, vaatineet, että nämä ympäristönsuojelulliset näkökohdat ja ravinnekiertonäkökohdat ja tämmöiset otetaan hyvin selvästi huomioon.

Mikä koskee sitten tätä nuoren metsän hoidon alaa, että onko siinä olemassa jotakin sellaista ylireagointia, niin se rästialue on 360 000 hehtaaria tällä hetkellä, ja siinä ei siis tällaista ole olemassa. Ja on laskettu, että 13,5 miljoonaa kiintomottia voitaisiin käyttää energiapuutarkoituksiin siitä 100 miljoonan kiintokuution vuosikasvusta, mutta se, että siihen päästään, vaatii erittäin suunnitelmallista, järkevää toimintaa ja sen, että tasapuolisesti yksityinen lohkokin on lähdössä siihen operaatioon mukaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on todella nopeata toimintaa ollut, kun samalle viikolle on onnistunut sekä lähetekeskustelu että nyt sitten jo mietinnön teko. Kyllä pikkuisen hälytyskellot soivat, kun tässä ajassa on vielä osattu hallituksen esitystä muuttaa jopa useamman pykälän kohdalta ja ihan asiasisällön osalta.

Minä ymmärrän, että vaikka meillä on Suomessa sekä yksityisiä metsänomistaja että julkisyhteisöllisiä metsänomistajia, kuten valtio seurakunnat ja kunnat, niin kuitenkin näiden jälkeen meillä on vain yhdet puumarkkinat, jossa ostajapuoli on kai aina yksi ja sama. Nyt sitten täällä laitetaan alennettua tukea osalle näistä, ja osalta sitten valiokunta poisti kokonaan, valtionmetsistä kokonaan, tämän asian. Ei mene jakeluun, et-teikö tällä olisi sitten myös markkinoille vaikutusta. Tulee mieleen, että tämä olisi voinut olla jopa perustuslakivaliokunnan pyöräytettävissä tämä asia, kun tällainen esitys tehdään. Totta kai tämä näkyy markkina-alueella, jossa on valtion metsiä, että mistä puut sitten ostetaan ja miten ostetaan.

En ainakaan äskeisen valiokunnan puheenjohtajan esityksen perusteella ymmärtänyt, että tuen siirtelemisellä taskusta toiseen olisi mitään tekemistä sen kanssa, että nämä ovat markkinoilla, samoilla markkinoilla sitten kuitenkin, pienpuuta, energiatukea saavien piirissä tuomassa meille lisää raaka-ainetta uusiutuvan energian käyttöön. Se, missä kustannukset ovat suuria ja pieniä, niin ei tässä sanottu mitenkään, että jos on suuri yksityinen omistaja, jolla on suuri metsäala, että siellä se olisi tehokasta, että se olisi sitten pudotettu pois piiristä. Ei tässä suuruus ollutkaan kriteerinä, vaan oli vain se, että jos on julkisoikeudellinen, niin pois pudotetaan.

Sitten tämä toinenkin pykälä, joka tähän sisältyy, metsätien tekeminen ja siellä vähäiset rikkeet tai laiminlyönnit, niin toivottavasti tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, kun marjastukseen, sienestykseen, retkeilyyn ja muuhun käytettävät ulkoilukohteet ovat aktiivisessa käytössä, että ei puomia liian helposti kiinni laiteta. Siinä pitää olla hyvässä uskossa, että neuvonta sitten välittömästi johtaa toimenpiteisiin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen ennätti lähteä tuosta paikaltaan. Hän muistutti siitä, että tämän energiapuun 13,5 miljoonan kiintokuutiometrin energiakäyttöön saaminen on kova tavoite ja se teettää paljon työtä. Halusin ihan vahvasti yhtyä tähän näkemykseen senkin takia, että täällä esimerkiksi ed. Kankaanniemi haikaili entistä suurempia ja vielä merkittävämpiä osuuksia nimenomaan puuenergian varaan ja epäröi tuulisähkön tarkoituksenmukaisuutta. Kyllä tätä tässä valmistelussa on pitkään pohdittu eri osapuolten kanssa sitä, mikä on se ihan oikea määrä, mikä voidaan järjellisesti ottaa metsästä menemättä kovin paljon ainespuun päälle, ja tähän tämä määrä nyt sijoittui.

Toinen huomio valiokunnan puheenjohtajan esittelyn pohjalta. Ensinnäkin yhdyn siihen, että oli todella valitettavaa, että jäi näin myöhään tämän esityksen antaminen. Kolme ämmää, maa- ja metsätalousministeriö, sitä valmisteli, enkä syytä heitä. Siihen oli monia syitä, minkä takia ministeriö ei selviytynyt siitä nopeammin. Mutta se toinen huomio sitten on tämä valiokunnan muutos tähän Metsähallituksen kohteluun. Te olitte varmaan keskustellut asianomaisen ministerin, ministeri Anttilan kanssa, eikä siitä enempää. Mutta nyt pitää meidän varmaan varmistaa, että esimerkiksi pohjoisen Suomen sillä alueella, missä Metsähallitus on merkittävä toimija, ihan oikein kyetään nyt tarjoamaan se riittävä energiapuu.

Täällä jo kerran aikaisemmin kerroin, että ei ole kauan aikaa siitä, kun minun luonani kävivät viiden kuuden pohjoisimman kunnan edustajat, jotka olivat sitä mieltä, että he eivät tahdo mitenkään saada valtion metsistä sitä energiapuuta, minkä he välttämättä tarvitsisivat jo tällä hetkellä siellä olevan uusiutuvaan perustuvan lämpökapasiteetin ruokkimiseksi. Tämä kyllä nyt sitten vaatii erityistä huolta, että tämä tarjonta pystytään turvaamaan.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Juuri näin on, niin kuin ministeri Pekkarinen sanoi, että tarvitaan toimia, jotta myös varsinkin siellä pohjoisessa Suomessa, missä valtion metsäomaisuuden osuus on jopa 94 prosenttia koko pinta-alasta, pitää Metsähallituksen vastuuta kantaa, ja siitä pitää ohjeistaa ja paimentaa meidän kaikkien, että näin tapahtuu.

Sitten ed. Kumpula-Natrille tästä julkisyhteisöt kautta yksityisoikeudelliset ja siitä syrjimättömyydestä. Se arviointi menee näiden välillä, ei niiden sisällä vaan niiden välillä. Siksi, että julkisyhteisöt eivät ole tämän syrjimättömyyden piirissä, yksityisoikeudelliset ovat, esimerkiksi yksityisoikeudellisilta osilta ei voitu ottaa suuria metsäyhtiöitä eroon tästä, koska silloin siitä olisi tullut selektiivinen ja silloin se olisi ollut perustuslakikysymys, ja siksi se menee näiden kahden eri kategorian välille.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Herra puhemies! Tuohon äskeiseen, sehän kuulosti siltä, että te olisitte halunneet ottaa kaikki paitsi yksityiset metsänomistajat sieltä pois, ja sehän kuulostaa jo vähän oudolta, kun meidän kuitenkin on tarkoitus ainakin lain perusteluissa saada ainesta energiapuuksi, ja näin on perustelut laitettu. Täällä hallituksen esityksessä vielä oli kuitenkin, että julkisyhteisön tuki voisi olla alempi ja valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säädellä. Ministeri Pekkarinen minusta aika rehellisesti puhui, kun hän puhui Pohjois-Suomesta, mutta sama koskettaa aika isoilta osin Itä-Suomeakin. Nyt te olette kuitenkin valiokunnassa muuttaneet tänne lakipykälään kiellon, että tätä asetusta ei tosiaan voi enää harkita, vaan jos se menee läpi, niin täällä on kielto, että tukea ei myönnetä, jos se tulee valtion omistamista metsistä.

Haluaisin kysyä nyt, kun ministeri ei ole paikalla eikä ministeri ole tätä esittänytkään, valiokunnan puheenjohtajalta, mitä Metsähallitus kertoi. Minä en löydä täältä, oletteko Metsähallitusta kuulleet. Mikä siellä on niin kuin valtion metsien kanta ollut, onko kuultu, edustaako metsäkeskus — se on tullut Lounais-Suomen yksiköstä — onko tässä kuultu valtion metsien edustajaa ja ketä?

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Valtion metsien edustajaa elikkä Metsähallitusta on kuultu valmistelussa, ei valiokunnassa. Sen sijaan kuultiin laajasti myöskin pohjoisen Suomen toimijoita mutta Metsähallitusta ei.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! En halua enempää venyttää tätä, kello on puoli seitsemän perjantai-iltana, ja täällä on vielä sosiaalipolitiikastakin keskustelijoita tullut saliin, mutta minun täytyy todeta, että ei eduskunta voi tehdä lakeja niin, että me emme kuuntele omaa valtion metsien omistajaa. Minun mielestäni tämä on ollut valiokunnassa vajavainen käsittely, ja tämän haluan merkittäväksi pöytäkirjaan. Toivotan hyvää perjantai-iltaa tästä eteenpäin jatkajille.