Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin, jos koskaan, on valtion talousarviota laadittu niin suuren maailmantalouden epävarmuuden keskellä kuin kuluneena syksynä.

Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt talouskriisi on levinnyt laajasti kansainväliseen talouteen ja vaikuttanut voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Euroalue on ensimmäistä kertaa taantumassa ja laskusuhdanne on levinnyt myös nopeasti kehittyvän talouden maihin kuten Kiinaan ja Venäjälle. Maailmantalouden jyrkän laskusuhdanteen syvyydestä ja kestosta ei ole yhteistä käsitystä. Yhteistä on vain se, että jokainen uusi ennuste on ollut entistä huonompi ainakin tähän saakka.

Viime syksynä budjettiesitystä annettaessa arvioitiin ensi vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi Suomessa 1,8 prosenttia ja marraskuun täydentävässä esityksessä 0,5 prosenttia. Suomen Pankin äskeisessä ennusteessa luku oli jo -0,5 prosenttia. Vaikka nyt käsiteltävä budjettiesitys perustuukin 0,5 prosentin kasvuun, on hallituksen varauduttava myös selkeästi miinusmerkkiseen kasvuun. Pudotus on ollut todella jyrkkä ja lopullinen luku riippuu pitkälti laskusuhdanteen pituudesta. Laskusuhdanteen vaikutukset valtion ja kuntien talouteen riippuvat ennen kaikkea työllisyyden kehityksestä ja yritysten kannattavuudesta. Työllisyys tuleekin alenemaan selvästi ja työttömyys kääntyy kasvuun ensi vuonna, sillä jo nyt lomautukset ja lomautuksen uhka koskevat yli 36 000:ta henkilöä.

Vaikka Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan, puhumattakaan maailmantalouden kysyntään ovat olemattomat, niin valtion toimenpiteillä on keskeinen merkitys siinä, miten me pärjäämme suhteessa muihin maihin. Viennistä riippuvaisena maana koemme, että maailmantalouden kysynnän heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä, mutta toisaalta sitä parantavat vakava-raiset pankkimme, yritystemme vahvat taseet ja hyvä julkinen taloutemme.

Valtiovarainvaliokunta on pitänyt erittäin tärkeinä ja myönteisinä niitä hallituksen elvyttäviä toimia, joihin hallitus on jo ryhtynyt. Ensinnäkin tärkeätä kotimaista kulutuskysyntää on vahvistettu talousarvioon sisällytetyillä suurilla veronkevennyksillä. Ne yhdessä toteutuvien palkankorotusten ja hidastuvan inflaation kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa noin 4 prosentilla. Toiseksi hallitus on turvannut yritysten pyörien pyörimistä turvaamalla pankki- ja rahoitussektorin toimintakykyä 50 miljardin euron takausmahdollisuudella sekä lisäämällä merkittävästi valtion omistamien rahoitus- ja takauslaitosten toimintamahdollisuuksia pääomittamalla niitä ja lisäämällä lainananto- ja takausvaltuutta ennen kaikkea vientiyritysten rahoituksen turvaamiseksi.

Myönteistä on, että Euroopan ja maailmanlaajuisten toimenpiteiden seurauksena korkokehitys on saatu kääntymään alaspäin. Lisätoimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, sillä suuryritysten varainhankinta markkinoilta on hiipunut ja nekin ovat kääntymässä rahoituslaitosten puoleen. Se puolestaan kiristää myös pk-yritysten rahoitusmarkkinoita. Jos ja kun halutaan lisätä pankkien luotonantovolyymia, niin takauksella ei ole sitä vaikutusta. Pankit tulisikin saada ottamaan pääomitusta, sillä sen määrän voisi jakaa luottoina kymmenkertaisesti.

Hallituksen tulisikin antaa ehdotuksensa pääomituksesta eduskunnalle istuntotauon aikana. Hallituksen tulee harkita myös muita toimia, esimerkiksi työeläkeyhtiöiden takaisinlainauksen tehostamista auttamalla yrityksiä turvaavien vakuuksien saamisessa. Selvitysmies, ministeri Antti Tanskasella on tärkeä tehtävä edessään.

Olennainen osa kotimaista kysyntää ja työllisyyden hoitoa ovat luonnollisesti investoinnit. Hallitus onkin esittänyt täydentävässä budjettiesityksessään lisää rahoitusta rakentamiseen muun muassa Senaatti-kiinteistöille ja homekoulujen korjausavustuksiin sekä toimia vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Lisäksi on muistettava, että budjettiin sisältyy aiempia vuosia selvästi suuremmat uusien teiden rakentamishankkeet. (Vasemmalta: Entäs perusradanpito?)

Valtiovarainvaliokunta on omalta osaltaan lisännyt rakentamispanostuksia ohjaamalla 70 miljoonaa euron lisäyksistä 34 miljoonaa perustien- ja radanpitoon sekä lähes 9 miljoonaa ympäristö-, siirtoviemäri- ja vesihuoltotöihin sekä Museoviraston hallitsemien rakennusten korjaustöihin. Lisäyksiä tehtiin myös työllisyysperusteisiin investointiavustuksiin ja Rajavartiolaitoksen kiinteistömenoihin. Kun valiokunta lisäsi vielä erityisryhmien asuntojen avustusvaltuutta 25 miljoonalla eurolla, niin valiokunnan lisäämillä määrärahoilla saadaan aikaan vipuvaikutuksena lähes 200 miljoonan euron rakentamisinvestoinnit.

Valiokunta lisäsi panostuksia myös yritysten kansainvälistymisavustuksiin, maakunnan kehittämisrahaan, lähialueyhteistyöhön, yliopistoille ja niiden harjoittelukouluille sekä lukuisiin eri kulttuurikohteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön osalta korostimme ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämistä. Siksi valiokunta osoittaa lisärahoitusta mielenterveyspalveluihin, lapsiperheiden kotipalveluihin ja veteraanikuntoutukseen.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös tuottavuusohjelmaan. Valiokunta pitää sitä perusteltuna ja tarpeellisena. Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelman toteuttamisessa on pyrittävä ottamaan huomioon suhdannetilanne ja sen mukaan mahdollisesti muuttuvat henkilöstötarpeet. Henkilöstövoimavarat ovat jo tällä hetkellä monin paikoin niukat ja heikentyvä taloustilanne voi johtaa joidenkin hallinnonalojen tehtävien lisääntymiseen. Valiokunta painottaakin, että ohjelman toteuttamisessa tulee käyttää tarvittaessa myös hallinnonalakohtaista harkintaa.

Valiokunta haluaa kiinnittää huomiota myös tuomioistuinten käsittelyaikojen liialliseen pituuteen eräissä tapauksissa. Samat ongelmat korostuvat laajalti sosiaalietuuksia koskevien valitusten käsittelyaikojen jatkuvasti pidentyessä. Valiokunta korostaa, että pitkät käsittelyajat heikentävät kansalaisten oikeusturvaa ja vähentävät kansalaisten tuntemaa luottamusta oikeuslaitosta kohtaan. Jatkuessaan ne myös rapauttavat kansalaisten uskoa koko yhteiskuntaan, mikä voi heijastua monella tavalla muun muassa äänestysvilkkauteen.

Valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Ensimmäisessä eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon jatkossa ainakin eräät erikseen mainitut, eduskunnan pysyväisluonteisiksi tarkoittamat määrärahalisäykset ja vakiinnuttaa ne sellaiselle tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Toisessa, aluepoliittisesti tärkeässä lausumaehdotuksessa eduskunta edellyttää, että hammaslääkärien koulutusta koskevat päätökset Kuopion osalta tehdään kevään 2009 kehysriihessä. (Keskeltä: Se on oikein!) Näin asiaan saadaan ratkaisu, ja valiokunta uskoo varmasti, että päätös on myönteinen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen varsinaisesta ja sitä täydentävästä esityksestä sekä valiokunnan lisäyksistä muodostuu kokonaisuus, joka on merkittävästi elvyttävä, työllistävä ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia turvaava budjettiesitys. Se on 2 639 482 000 euroa alijäämäinen, jolla summalla lisätään nettolainanottoa. Elvyttävyydestä ja alijäämäisyydestä huolimatta valiokunta yhtyy hallituksen käsitykseen, että vuoden 2009 ensimmäinen elvyttävä lisäbudjetti on annettava jo helmikuun alussa. Siinä on keskityttävä täsmäohjatusti kohdentamaan varoja sellaisiin rakennuskohteisiin, joiden työllistävä vaikutus on suuri ja jotka joka tapauksessa joudutaan tekemään myöhemmin. Sen lisäksi toivomme edelleen myös muita sellaisia toimia, jotka edesauttavat yritystemme toimintaa ja selviytymistä nykyisessä suhdannetilanteessa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää valiokuntaa ja sen jaostoja erinomaisesti suoritetusta työstä, joka pysyi hyvin aikataulussaan, mutta oli silti perusteellista. Tämän pohjalta valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2009 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaisesti niihin valiokunnassa tehdyin muutoksin, että edellä ehdotetut kaksi lausumaa hyväksytään, että talousarvioaloitteet 83, 85, 118, 557, 605 ja 905 hyväksytään, että muut talousarvioaloitteet hylätään ja että talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2009 alkaen.

Herra puhemies! Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Esko Kiviranta /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus on tehnyt onnistunutta talouspolitiikkaa. Työllisyys on talouspolitiikan onnistumisen keskeisin mittari, ja vuodesta 2003 alkaen onkin luotu runsaasti uusia työpaikkoja.

Keskustan johtaman hallituksen talouspolitiikka on perustunut merkittäviin yrittäjyyden edistämistoimiin sekä oikein ajoitettuihin, kohdistettuihin ja mitoitettuihin veroratkaisuihin. Vanhasen hallituksen talouspolitiikan seurauksena työllisyyden parantumisen lisäksi tuottavuus on kasvanut. Tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, koska eläkkeelle on siirtymässä yhä suurempi osa suomalaisia. Väestön kasvava eläkkeelle siirtyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen on otettava talouspolitiikassa huomioon.

Vanhasen hallitusten politiikasta on ollut hyötyä koko Suomelle ja kaikille suomalaisille. (Ed. Kuoppa: Ei pidä paikkaansa!) Samalla kun valtiontaloutta on hoidettu järkiperäisesti, hallitus on huolehtinut ja välittänyt myös heikommista. Tämä on näkynyt sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävissä ratkaisuissa, joihin palaan myöhemmin.

Kansainväliset talousnäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Tilanne on otettava vakavasti. Maailmanlaajuinen taantuma tuntuu meilläkin, vaikka talouspolitiikkaansa hyvin hoitaneena euroalueen maana Suomi ei ole taloustaantuman keskiössä. Suomi on kuitenkin vientiriippuvainen maa, ja vaikeudet viennissä näkyvät meillä ensin vientiyrityksissä, sitten kotimarkkinoilla ja viipeellä myös valtion- ja kuntataloudessa.

Hallitus varautuu epävarmoihin suhdanteisiin elvyttämällä. Elvytyksessä on kyse määräaikaisista ja harkitusti suunnatuista toimista, joiden aikataulu on suunniteltu ja jotka käynnistetään ripeästi. Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on elvyttävä: Verotusta kevennetään 1,8 miljardilla eurolla, lapsiperheille ja pienituloisille suunnattuja etuuksia parannetaan sekä asuntojen uudis- ja korjausrakentamista tuetaan. Lisäksi syksyn aikana hallitus on päättänyt uusista elvyttävistä toimista vuoden 2008 kolmannessa lisäbudjetissa sekä ensi vuoden budjettiesityksen täydennyksessä.

Hallituksen toimet ovat olleet tarkkaan harkittuja ja järkeviä. Ensin oli tärkeää varmistaa finanssisektorin toimintaedellytykset. Sen jälkeen hallitus pyrki turvaamaan vientiyritysten toimintamahdollisuudet myös taantuman aikana. Kotimaisen kulutuskysynnän säilymistä on pidetty yllä pienimpien sosiaalietuuksien korotuksilla sekä veroratkaisuilla, kuten tuloverotuksen ja ruokaverotuksen keventämisellä.

Hallitus on keskustellut työmarkkinaosapuolten kanssa ajankohtaisesta taloustilanteesta. Keskusteluja on tarkoitus jatkaa ensi vuoden alussa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että työllisyyden lisäksi huolehditaan työntekijöiden osaamisesta ja kehittämisestä lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Työstä työhön on voitava siirtyä mahdollisimman nopeasti osaamisen tai toimeentulon siitä kärsimättä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettipäätöksessä asiat ovat oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Kestävä taloudenpito ja hyvä työllisyyskehitys ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat sosiaalisesti oikeudenmukaisen menopolitiikan. Siihen kuuluu ruuan arvonlisäveron laskeminen, joka on ollut keskustan pitkäaikainen tavoite. Ruuan arvonlisäveron laskeminen 17 prosentista 12 prosenttiin (Ed. Saarinen: Sehän se elvyttää hyvin!) hyödyttää erityisesti pienituloisia, joiden käytettävissä olevista tuloista menee elintarvikkeisiin isompi osuus kuin keski- ja suurituloisilla. Sen sijaan sosialidemokraattien ruuan arvonlisäveron alentamisen vaihtoehdoksi esittämä — sinänsä hyvä — kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen ei antaisi euroakaan lähes sadalle tuhannelle pelkän kansaneläkkeen varassa elävälle. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostamiseen palataan hallitusohjelman mukaisesti myöhemmin tällä vaalikaudella. (Vasemmalta: Joskus syssymmällä!)

Keskustajohtoisen hallituksen sosiaalinen oikeudenmukaisuus näkyy oikea-aikaisina tulonsiirtoina. Vanhasen hallitus on korottanut vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä sairauspäivärahoja työmarkkinatuen tasolle. Korotus on historiallisen suuri ja merkittävä, 170 euroa kuukaudessa. Hallituksen perhepoliittinen linja näkyy myös muissa parannuksissa, kuten lapsilisän yksinhuoltajakorotuksessa, lapsikotihoidon tuen korotuksessa (Ed. Kuoppa: Köyhimmät jäävät kokonaan ilman!) sekä monilapsisen perheen lapsilisän korotuksessa.

Merkittävä uudistus on myös lääkkeiden viitehintajärjestelmän toteuttaminen. Se hillitsee lääkekustannusten nousua, mikä koituu kuluttajien hyödyksi.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan tavoitteena on edelleen työpaikkojen turvaaminen ja työttömyyden vähentäminen. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työ on myös keino estää yhteiskunnallista syrjäytymistä. Työllisyyden ylläpitäminen on myös avain julkisten palveluiden ja yhteiskunnan suojaverkon kestävään parantamiseen. Keskustan eduskuntaryhmälle on tärkeää, että yhteiskunnan turvaverkot ja perusturva ovat kunnossa.

Keskustajohtoisen hallituksen käynnistämä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on merkittävä asia. Talouskasvun hidastuessa on entistäkin tärkeämpää parantaa työn kannustavuutta, vähentää köyhyyttä ja turvata perusturvan taso kaikissa elämäntilanteissa. Keskustan eduskuntaryhmä tukee sosiaaliturvaa uudistavan komitean työtä. (Ed. Martti Korhonen: Epäilemättä!) Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus selviytyä nykyistä paremmin elämän muutoskohdista ja arjen hallinnasta. Verotuksen kehittämistyöryhmän pohdintojen on oltava linjassa sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiden kanssa.

Edelleen on tärkeää ohjata riittävästi varoja infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja koulutukseen. Katse on suunnattava määrätietoisesti tulevaisuuteen. Tämä on tärkeää, kun pyritään luomaan Suomeen uutta osaamista ja uusia osaajia. Yritysten kannattaa pitää kiinni työntekijöistään myös taantuman aikana, koska yrityksillä on oltava valmiudet laajentaa toimintaansa viipymättä, kun nousukausi taas alkaa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta esittää budjettimietinnössään talousarvioon noin 70 miljoonan euron lisäyksiä. (Ed. Martti Korhonen: Ne kyllä muuttuivat merkittävästi!) Ne on kohdennettu keskustalaisten painotusten mukaan. (Ed. Saarinen: Se kyllä pitää paikkansa!) Nämä talousarviolisäykset kohdistuvat etenkin työllistäviin ja elvyttäviin toimiin. (Ed. Zyskowicz: Eiköhän tuo vaalipaniikki saa jo naurettavia piirteitä!)

Merkittävin osa lisäyksistä kohdistuu liikenteen perustarpeisiin. Ne ovat tarpeen infrastruktuurin ylläpitämiseksi ja koskevat koko maata. Toimiva logistiikka on tärkeää kilpailukyvyl-lemme, kuten keskustajohtoisen hallituksemme hallitusohjelmassa todetaan. Suurin määrärahalisäys, runsaat 20 miljoonaa euroa, kohdistuu perustienpitoon. Lisäykset perusradanpitoon ja joukkoliikenteeseen ovat huomattavia ja niitä on helppo perustella myös ympäristönäkökulmasta. Nämä tukevat hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa näkyy vahvasti keskustalainen kädenjälki. (Ed. Zyskowicz: Älkää nyt sentään yliampuko!) Suomen on osaltaan kannettava vahva vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee yliopistojen toimintaedellytysten parantamista koko maassa. (Vasemmalta: Rauha maahan, joulu on tulossa!) Valtiovarainvaliokunnan yliopistokeskusten kehittämiseen ehdottama 500 000 euron lisämääräraha ja yliopistojen toimintamenoihin esittämä 3 miljoonan euron sekä harjoittelukouluihin esittämä 2 miljoonan euron lisämääräraha ovat tarpeellisia. Keskustan eduskuntaryhmä pitää yliopistokeskusten rahoituksen pysyvää turvaamista tärkeänä. Yliopistokeskukset on säilytettävä aluekehitystehtäväänsä suorittavina yksikköinä.

Keskustan eduskuntaryhmälle on ollut ja on erittäin tärkeä koulutus- ja aluepoliittinen kysymys, että hammaslääkärikoulutus käynnistetään Kuopion yliopistossa. Valtiovarainvaliokunta ehdottaakin tiukkaa lausumaa, että eduskunta edellyttää asian päättämistä ensi kevään kehysriihessä. (Ed. Ollila: Minkä asian?) Se merkitsee loppua opetusministeriön viivyttelylle tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on tärkeä vaalia ja edistää kotimaisen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Se on kestävää kehitystä, joka tukee hallituksen aktiivista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Keskustan ansiosta Suomessa voidaan EU-maatalouspolitiikan niin sanotun terveystarkastuksen lopputuloksena maksaa lähivuosina tuotantoon sidottuja EU-tukia enemmän kuin missään muussa jäsenvaltiossa. Näin voidaan turvata maidon- ja naudanlihantuotanto jatkossakin. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa valtiovarainvaliokunnan esityksiä määrärahalisäyksistä vesihuolto- ja ympäristötöihin sekä kestävän metsätalouden rahoitukseen. Tärkeää on myös se, että maatalouden neuvonta ja maaseudun kehittäminen ovat saamassa lisämäärärahoja.

Valtiovarainvaliokunta esittää valtuuksien korotusta erityisryhmien asuntojen avustuksiin. Tämä tukee hyvin Vanhasen kakkoshallituksen välittävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista linjaa. Sama koskee valiokunnan ehdotuksia myöntää määrärahoja veteraanien kuntoutukseen, nuorten mielenterveyspalveluihin ja lapsiperheiden kotipalveluun.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee pääministeri Vanhasen kakkoshallituksen vuoden 2009 budjettiesitystä, joka elvyttää taloutta ja perustuu talouden realiteetteihin ja Suomen tulevaisuuden tarpeisiin. (Ed. Zyskowicz: Ei siellä hallituksessa muita puolueita taida ollakaan kuin kepu!)

Reijo Paajanen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kulunut syksy on tarjonnut synkkiä uutisia. Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkinakriisi on muuttumassa talouskriisiksi. Ongelmat ovat levinneet muille mantereille ja uhkaavat johtaa maailmanlaajuiseen taantumaan. Talouskehityksen ennustaminen on erityisen vaikeaa tässä tilanteessa, mutta varmaa on se, että kansainvälisen kasvun hiipuminen vaikuttaa väistämättä myös Suomeen.

Jotkut ovat jo puhuneet 1990-luvun laman toistumasta. Vertaus ei ole kovin osuva, sillä tällä kertaa uhka tulee ulkopuolelta. Suomen onni tässä tilanteessa on se, että pitkään jatkuneen talouskasvun myötä julkinen taloutemme on hyvässä kunnossa. Työllisyys on lisääntynyt, mikä on parantanut yhä useamman ihmisen henkilökohtaista taloutta. Myös yritystemme taseet ja suomalainen pankkijärjestelmä ovat kohtalaisen vahvoja kestämään finanssikriisin ja kasvun hidastumisen. On kuitenkin selvää, että rahoitusmarkkinoiden kireyden ohella kasvun hiipuminen vaikuttaa vientituloihimme ja vähentää investointeja. Valitettavasti myös työttömyys uhkaa kääntyä nousuun useiden vuosien hyvien kehitysten jälkeen.

Talouskasvu hidastuu, mutta me täällä Suomessa voimme taistella taantumaa vastaan pitämällä kotimaan pyörät pyörimässä. Elvyttävät toimet ovat nyt paikallaan, ja hallitus onkin tässä ollut hyvin tilanteen tasalla. Tällä budjetilla — ja jo aikaisemmin kuluvan vuoden lisätalousarviossa — käynnistetään useita toimia, joilla edistetään kotimaista kysyntää ja työpaikkojen säilymistä sekä luodaan luottamusta tulevaisuuteen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että erityisesti työllisyydestä on pidettävä huolta, jotta ihmisten perusturvallisuus ja tulevaisuuden kasvun edellytykset säilyvät.

Valtiovallalla on olemassa omat keinonsa tukea talouskasvun jatkumista. Tänään käsittelyssä olevan budjetin myötä hallitus ja eduskunta lähettävät kansalaisille selvän viestin siitä, että talouskriisiä torjutaan nyt kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tilanne elää koko ajan, joten elvytyksessäkin on elettävä ajassa siten, että toimet ovat ripeitä mutta harkittuja.

Kokoomukselle on erityisen tärkeää, että Suomi on maa, jossa kannattaa tehdä työtä, opiskella ja yrittää. Tätä toivoa ja tulevaisuuden uskon vahvistusta tarvitaan erityisesti juuri nyt. Budjettiesityksen ehdottomasti merkittävin linjaus onkin tuntuva verojen keventäminen.

Veronkevennykset osuvat juuri oikein tähän suhdannetilanteeseen. Ne lisäävät kansalaisten käteenjäävää tuloa, mikä auttaa kotimaisen kysynnän ylläpitämisessä. Työn verotuksen keventäminen on oikeaa politiikkaa myös tulevaisuutta ajatellen. Työnteon kannattavuudesta huolehtiminen edesauttaa Suomen menestymistä myös siinä vaiheessa, kun talous kääntyy jälleen nousuun.

Kokoomuksen tavoitteena on, että ahkeruus kannattaa aina. Tämä on entistäkin tärkeämpää väestön ikääntyessä ja työntekijöiden lukumäärän vähentyessä. Siksi veronkevennykset on suunnattava kaikille, jotta kaikkien työnteko muuttuu yhä kannattavammaksi. Pieni- ja keskituloisten asemaa parannetaan täsmätoimilla kuten sosiaaliturvaetuuksien nostoilla ja verotuksen työtulovähennyksellä. (Ed. Saarinen: Ruuan alvi!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että eläkkeensaajien verotusta kevennetään palkansaajien kevennystä vastaavasti. Ensi vuoden alusta myös eläkeläispuolisoiden verotus korjataan korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. (Ed. Saarinen: Entäs omaishoitajat?) Tavallista suurempien indeksikorotusten myötä ja kansaneläkkeen korotuksen ohella nämä toimenpiteet parantavat eläkeläisten ostovoimaa merkittävästi. (Ed. Gustafsson: Mihin unohtui asumistuki?) Näin luodaan tulevaisuudenuskoa myös heille, jotka eivät enää ole työelämässä mukana.

Veronkevennysten lisäksi kotitalouksien ostovoimaa edistää ruuan arvonlisäveron alentaminen ensi vuoden lokakuusta alkaen. (Ed. Viitanen: Täsmäelvytystoimi!) Se helpottaa niitä perheitä, joilla iso osa tuloista kuluu elintarvikkeisiin. Talouskasvun hidastumisesta on löydettävissä jopa jotain positiivista: Korkotaso alenee, mikä auttaa esimerkiksi asuntovelallisia, ja korkealle ponnahtanut inflaatio on ensi vuonna hidastumassa 2 prosentin tienoille. Myös tämä lisää ostovoimaa.

Budjetti sisältää joukon muitakin verotukseen liittyviä toimia, joilla pyritään työllisyyden ja talouskasvun ylläpitämiseen. (Ed. Martti Korhonen: Ei tässä oikein pyrkiminen riitä!) Kokoomus kannattaa erityisesti kotitalousvähennyksen korottamista ja laajentamista, joka luo nopeasti uutta työtä Suomeen. Kotitalousvähennyksen käyttö auttaa muun muassa rakennusteollisuutta sekä koti- ja hoivapalvelujen tarvitsijoita. Metsäveron alentaminen edistää puukauppoja, ja lähisukulaisten perintöveron keventäminen helpottaa esimerkiksi yritysten haasteellisia sukupolvenvaihdoksia.

Arvoisa herra puhemies! Julkisen taloutemme ylijäämä ja pitkään harjoitettu järkevä talouspolitiikka antavat mahdollisuuden voimakkaaseen elvytykseen. Suomi voi ottaa kestävästi lisää velkaa ja toteuttaa elvyttäviä toimia. Näiden toimien on oltava määräaikaisia ja täsmällisesti kohdennettuja siten, että ne lisäävät työllisyyttä ja talouden dynamiikkaa.

Hallituksen alkuperäinen budjettiesitys oli jo erittäin elvyttävä muun muassa veronkevennysten johdosta, ja tilanne on entisestään parantunut täydentävän budjettiesityksen myötä. Myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien esittämät lisäykset on kohdennettu työllisyyttä edistävästi. (Ed. Martti Korhonen: Niin näyttää olevan!) Näitä toimia ovat muun muassa panostukset perus-tien- ja perusradanpitoon, ympäristö- ja vesihuoltotöihin sekä asuntorakentamisen ja rakennusten korjaamisen edistämiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että lisämäärärahoja on suunnattava niihin kohteisiin, joissa työvoiman osuus on suuri.

Vuoden 2009 budjetilla täytetään myös Suomen ilmastovelvoitteita ja samalla edistetään talouskasvua. (Ed. Tiusanen: Vajavaisesti!) Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukea, uusiutuvan energian investointitukia ja energia-avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä kymmenillä miljoonilla euroilla. Eduskunnassa joukkoliikenteeseen lisätään vielä 3 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalouspuolella metsien kestävä hoito ja puun energiakäytön edistäminen saavat lisärahoitusta. Perheet voivat remontoida pientalojaan energiatehokkaammiksi korkeampaa kotitalousvähennystä hyödyntäen.

Rakentamista edistetään muutenkin mittavasti. Asuntojen uudis- ja korjausrakentamista, vuokra-asuntoja sekä vanhusten ja muiden erityisryhmien asuntojen tuotantoa tuetaan avustuksilla, korkotuella, valtuuksien nostoilla ja takauksilla. Myös oppilaitoksille, muun muassa homekoulujen korjauksiin, osoitetaan 30 miljoonaa euroa lisää.

Budjetin myötä aloitetaan kuusi uutta väylähanketta jo käynnissä olevien kuudentoista hankkeen lisäksi. Väyläinvestointeja käynnistetään nyt 550 miljoonalla eurolla, mikä on erittäin hyvä panostus viime vuosiin nähden. (Ed. Martti Korhonen: Onko se riittävä?)

Metsäteollisuuden puunsaannin turvaamiseksi on sovittu mittava apupaketti niille väylille, jotka ovat puukuljetusten kannalta merkittäviä. Puun liikkumista edistää myös puun myyntitulon määräaikainen veronhuojennus. Kokoomus on tyytyväinen siihen, että vaikeuksissa olevien alojen kuten metsä- ja rakennusteollisuuden pärjäämistä pyritään näin tukemaan.

Hallitus on myös käynyt toimiin taatakseen suomalaisille yrityksille riittävän rahoituksen. Tässä markkinatilanteessa vakavaraisillakin yrityksillä on hankaluuksia löytää halukkaita luotottajia. Täydentävän budjettiesityksen myötä vientiä sekä pk- ja kasvuyrityksiä rahoitetaan muun muassa Finnveran ja Vientiluoton kautta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä nyt on huolehdittava siitä, että yksikään elinkelpoinen yritys ei kaadu rahoituksen puutteeseen. Näiden jo esitettyjen toimien lisäksi hallituksessa onkin aloitettu kartoitus siitä, mitä muuta asian hyväksi voidaan vielä tehdä nopealla aikataululla.

Yleinen taloustilanne vaikuttaa myös kuntien talouteen. Kuntien menot ovat viime vuosina kasvaneet kovaa vauhtia muun muassa palkkojen nousun myötä. Kuntien tulot ovat kuitenkin lisääntyneet runsaasti, ja sen myötä kuntatalous on kohtuullisen hyvin tasapainossa. Ensi vuodelle kuntienkin verotulojen hyvä kehitys on kuitenkin uhattuna. Suhdannetilanteesta johtuen mutta myös pitemmällä aikavälillä Suomessa on välttämätöntä jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Vain näin kuntalaisten tarvitsemat palvelut pystytään järjestämään siten, että kuntatalous pysyy kunnossa. (Ed. Viitanen: Tarvittaisiin sinne vähän valtionosuuksiakin! — Vasemmalta: Ei se ole nytkään!)

Arvoisa puhemies! Budjetin toimilla tartutaan vahvasti nykyisen taloustilanteen kohentamiseen. On kuitenkin selvää, että meidän on katsottava myös pidemmälle ja huolehdittava kasvun edellytyksistä myös tulevaisuudessa. Kokoomuslaiset ovat määrätietoisesti toimineet osaamisen, korkean koulutuksen ja sivistyksen puolesta. Tässä budjetissa yliopistot saavat jälleen 20 miljoonan lisäyksen toimintamenoihinsa. Budjettiesityksessä on myös 50 miljoonaa euroa yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseen. Eduskunnan vielä lisäämä 3 miljoonaa euroa tulee varmasti tarpeeseen samoin kuin lisämäärärahat yliopistokeskuksille ja harjoittelukouluille.

Osaamista ja tulevaisuuden menestymistä edistää myös tutkimus- ja kehityspanosten voimakas kasvattaminen. Hienoa on, että tulevaisuudesta huolehditaan myös perusopetuksen laatua parantamalla. Muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen ohjataan ensi vuonna 16 miljoonaa euroa.

Ammatillista koulutusta lisätään tarkoituksena taata jokaiselle nuorelle opiskelupaikka. Lisäpaikkoja on tulossa yli 4 000, mistä hallitukselle suuri kiitos. Yhä useampi syrjäytymisvaarassa oleva nuori pääsee kehittämään ammatillisia taitojaan myös työpajatoiminnan kautta.

Työllisyyden heikentyessä oikean koulutuksen tarjonta ja ammattitaidon ylläpitäminen ovat entistä tärkeämpiä. Kokoomus kannattaa työkykyä ja osaamista edistäviä toimia, joita on ennakkotietojen mukaan luvassa myös ensi vuoden lisätalousarvioon.

Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu, että niitä, jotka todella tukea tarvitsevat, on tuettava merkittävästi. Tässä budjetissa tehdään tulonsiirtojen historiaa korottamalla pienimpiä vanhempain-, sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja peräti 170 eurolla kuukaudessa. Näin helpotetaan useiden pienituloisten, esimerkiksi opiskelijaperheiden, asemaa.

Lapsiperheitä muistetaan myös muilla tavoin. Monilapsisten perheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen. Koti- ja yksityisen hoidon tukea korotetaan, jotta perheille annetaan valinnanmahdollisuuksia sujuvan arjen takaamiseksi. Myös eduskunta on lisäämässä useita miljoonia lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. (Puhemies: 15 minuuttia!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen sekä lapsiperheiden kotiavun lisärahoitusta. (Ed. Saarinen: Vuodesta toiseen!) Veteraanien kuntoutusrahat nousevat eduskunnan lisäysten myötä oikealle tasolle.

Arvoisa herra puhemies! Vielä lopuksi: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan esityksiin ja varsinkin niiden talouskasvua, työllisyyttä ja kansalaisten ostovoimaa edistäviin ratkaisuihin. Niillä pyritään luomaan kotimaista kysyntää ja pitämään yllä kasvua niin tässä taloustilanteessa kuin pitemmälläkin aikavälillä. Yhtenäisyydellä ja tulevaisuudenuskolla selviämme näistäkin edessä olevista haasteista. (Ed. Tiusanen: Maailman paras budjetti!)

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Aloitan siitä, mihin viime vuonna lopetin. Seppo Lindblomin sanoin: "Nähtävissä on ennen muuta niin sanotuksi kvartaalitaloudeksi kutsutun elinkeinoelämän virtausten voimistuminen eli lyhytjännitteisen omistajaintressin esiin tunkeutuminen. Osin se kertonee tietotaidon talouden mukanaan tuomasta kaivatustakin dynamiikasta, mutta ennen kaikkea yri-tystoiminnan sosiaalisen koodin muutoksesta, moraalin rakoilusta ja yritysjohdon ahneudesta, jolle ei löydy mitään markkinataloudellisia perusteita. Juuri kun markkinatalouden merkitystä on korostettu modernissa yhteiskuntapolitiikassa, niin sen itsekuri pettää ja sen etiikka yskii huolestuttavalla tavalla."

Herra puhemies! Sosialidemokraatit edellyttävät Eurooppa-neuvoston lailla välittömiä kysyntää tukevia elvytystoimia, joilla ehkäistään myös pitkäaikaistyöttömyyden laajeneminen ja toimeentulo-ongelmien kärjistyminen. Elvyttävällä budjettivaihtoehdolla kohdennamme lisäpanostuksia erityisesti kuntiin, rakentamiseen ja koulutukseen luoden noin 30 000 työpaikkaa. Hallituksen hidastelu kostautuu yhä suurempana inhimillisenä hätänä ja yhä suurempina taloudellisina kustannuksina. Näinä lomautusten ja irtisanomisten aikoina on hallituksen tehtävä pikaisia päätöksiä ja toimittava. Lähtökohta vastalauseessamme on siis talouden vakauttaminen, ja tätä samaa tavoitetta tuimme viime viikolla esittämällämme pelastusrenkaalla. Jo viime talvena esitimme, että ihmisten luottamusta tulevaisuuteen on vahvistettava. Tämä sanoma on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Sosialidemokraatit ehdottivat vilpittömästi hallitukselle yhteistyön kättä. Hallitus ei tunnusta tosiasioita ja laittoi kylmästi SDP:n istumaan sivupöytään. Tällaisena aikana tarvitaan perinteistä suomalaista yhteistyötä yli puoluerajojen ja konsensusta. Kyseessä on kansallinen eheys ja yhteinen pärjääminen. Finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kriisi on horjuttanut pankkien keskinäistä luottamusta ja viimeisimmässä vaiheessa vaikeuttanut yritysten rahoituksen saatavuutta. Kierteen katkaisuun vaaditaan myös muita toimia kuin eduskunnan hyväksymiä väliaikaisia valtiontakauksia. Reaalitalouden luottamuksen palauttamiseksi vaaditaan taloutta elvyttäviä toimia, jotka vahvistavat kotimaista kysyntää, juuri sellaisia kuin sosialidemokraatit esittävät. Yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut nopeasti syksyn aikana. Kehitys johtaa pian yritysten likviditeetin heikkenemiseen ja konkursseihin. Tämän estämiseksi tarvitaan nyt määrätietoisia valtion toimia.

Valtion erityisluottolaitoksien valtuuksia on lisättävä enemmän kuin hallitus on ehdottanut. On myös harkittava mahdollisuuksia lisätä Tekesin kautta yrityksille jaettavan t&k-rahoituksen lisäämistä ja rahoituksen ehtojen väljentämistä. Asuntorahoituksessa voitaisiin lisätä valtion takauksia ja korkotukea. Hallituksen on esiteltävä pikaisesti näitä asioita koskeva riittävä paketti eduskunnalle, kun asiaa koskeva ministeri Antti Tanskasen selvitystyö valmistuu. (Ed. Salo: Käykö helmikuussa?)

Sata-komiteassa suunnitellaan työttömyysturvaan perustavaa laatua olevia heikennyksiä. Kurjuutta aiotaan jakaa jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kesken. Lisäksi hallitus vielä ajaa alas työvoimatoimistojen palveluja. Tällainen toiminta osoittaa piittaamattomuutta tavallisen ihmisen asemaa kohtaan. Lamavuosien virheitä ei saa toistaa: kaikki keinot työttömyysuhan alla elävien ihmisten auttamiseksi on otettava käyttöön. Lamavuosien virheitä ei saa toistaa.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa työttömien perusturvaa ja palveluja. Työttömän sosiaaliturvan parantaminen antaa työtä vailla olevalle mahdollisuuden keskittyä työnhakuun, ei toimeentulotuen hakemiseen työttömyyspäivärahan täydennykseksi. Se raha, jonka hallitus nyt suurituloisille verohelpotuksina jakaa, voitaisiin käyttää paitsi sosiaaliturvan tason korjaamiseen myös lomautettujen ja irtisanottujen koulutukseen ja työllistämiseen sekä pienituloisten aseman parantamiseen.

Hallitus on myös muuttanut tuottavuusohjelman pelkäksi henkilöstön irtisanomisohjelmaksi. Se on keskeytettävä välittömästi. Henkilöstön paikoitellen äkillinen ja mittava vähentäminen heijastuu kielteisesti työyhteisön työssä jaksamiseen ja pahimmillaan palveluiden laatuun. Pysäyttäviä esimerkkejä löytyy työvoimapalveluiden vähentämisen lisäksi työsuojelun heikentämisestä, vankeinhoidosta sekä operatiivisten poliisi- ja rajamiesten vähentämisestä.

Hallitus on laiminlyönyt myös harmaan talouden torjunnan. Se katsoo läpi sormien rikollista toimintaa, joka vääristää kilpailua ja tulonjakoa ja aiheuttaa työttömyyttä. (Ed. Saarinen: Ei se hallitusta kiinnosta!) Tilanne on uhka yksittäisen työntekijän oikeusturvalle ja koko yhteiskuntamme turvallisuudelle sekä hyvinvointivaltiomme rahoituspohjan turvaamiselle. Menetetyt verotulot ovat noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Summa on lähes sama kuin velka, jonka hallitus ottaa ensi vuonna.

Verotuksen keskeinen periaate on oikeudenmukaisuus ja veronmaksukyky. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla verotuksella voidaan vaikuttaa työllisyyteen, tulonjakoon, ympäristöön, terveyteen sekä talouden kilpailukykyyn. Vetoomuksistamme huolimatta hallitus ei ollut valmis suuntaamaan veronkevennyksiä pienituloisille, jolloin oikeudenmukaisuuden lisäksi olisi tehokkaammin edistetty työllisyyttä. SDP on esittänyt myös perusvähennyksen kaksinkertaistamista, jolla täsmätuettaisiin pienituloisten toimeentuloa.

Sen sijaan, että ruuan arvonlisäveroa alennettiin yli puolen miljardin euron edestä (Ed. Tennilä: Se oli oikea päätös!), tulonjakovaikutus olisi toteutettu tehokkaammin tuloverotuksen kohdennetulla alentamisella ja sosiaalietuuksien korottamisen avulla. Sosialidemokraattien vastustus — ja onneksi voimassa oleva perustuslaki — estivät taas rikkaiden vapauttamisen perintöverosta. Sosialidemokraattien vastalauseessa tulopohjaa vahvistetaan uusilla ympäristö- ja kulutusveroilla. Toivottavasti hallitus vihdoin toteuttaa sosialidemokraattien vuosi sitten esittämän windfall-veron. Esitämme lisäksi jäteveron laajennusta ja pakkausveron käyttöönottamista.

Herra puhemies! On vaikeampaa poistaa syntynyttä työttömyyttä kuin ennaltaehkäistä sen syntyminen. Kuitenkin porvarihallitus on leikkaamassa talouskurimuksen alla erityisen tärkeitä työvoimapolitiikan ja aikuisten ammatillisen koulutuksen voimavaroja. (Ed. Saarinen: Kylmää kyytiä!) Työpaikkansa menettäneen, lomautetun ja työttömyysuhan alla olevan ihmisen kouluttamiseen ja tukeen on panostettava vahvasti. Muutosturvaa on laajennettava koskemaan myös lomautettuja. (Ed. Salo: Tavallinen ihminen on töissä!) Kansalaisten perusturvallisuus on riippuvainen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluista. Sekä kuntatalouden heikkeneminen että kiristyneet rahoitusmarkkinat estävät kuitenkin kuntia tekemästä järkeviä ja perusteltuja investointeja. Tämän solmun aukaisussa tarvitaan myös valtiota ja sen vahvempaa luotonottokykyä ja hyvää taloustilannetta. Nyt valtion on vihdoin aktivoiduttava.

Sosialidemokraattien esittämässä elvytyspaketissa keskeisenä keinona on 10 prosentin investointiavustus kunnille. Tämä keino on uusi ja hyvä, koska valtionosuus rakennusten remontoinneissa kunnille koskee nykyään peruskouluja ja lukioita. Päiväkoteihin, vanhusten hoitorakennuksiin ja sairaaloiden vuodeosastoihin pitää vihdoin suunnata peruskorjausvaroja. Uusilla satsauksilla koko julkinen sektori voisi säästää pidemmällä aikavälillä kalliista sairaanhoitokuluista, muun muassa mitä homeen aiheuttamat krooniset taudit merkitsevät tänä päivänä kouluissa ja monissa laitoksissa.

Nyt on vahvistettava alue- ja elinkeinokehitystä käynnistämällä pikaisesti toteutusvalmiudessa olevia hankkeita. Toimiva liikennejärjestelmä ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka tukevat elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä sekä sitä kautta talouskasvua. Sosialidemokraatit esittävät konkreettista välitöntä päätöstä käynnistää seuraavat hankkeet: Kantatiellä 51 Kirkkonummi—Kivenlahti, Valtatiellä 14 Savonlinnan keskustan järjestelyt, Valtatiellä 5 Päiväranta—Vuorela, Valtatiellä 6 Joensuun kohta, E18:lla Haminan kohta sekä pääradan hankkeet erityisesti Seinäjoki—Oulu- ja Pieksämäki—Kuopio-väliosuus. (Ed. Korkeaoja: Kaikki kerralla!) On panostettava kevyen liikenteen väyliin lastemme koulutien turvaamiseksi. Kuusi vuotta sitten eduskunta käynnisti sosialidemokraattien johdolla viisi merkittävää tiehanketta Tampereen läntisestä ohitustiestä alkaen, ja ne tulivat välttämättömään tarpeeseen. Nyt on suhdannetilanne vielä pahempi.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten eriarvoisuus on kasvanut voimakkaasti. Kuntien väliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ovat suuret. Heikoimmin palvelut pystytään turvaamaan päihderiippuvaisille, mielenterveyspotilaille ja lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille. Hallituksen tavoitteet osallisuuden lisäämisestä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä eivät myöskään näy käynnistetyissä hankkeissa. Yhtään syrjäytymiskierteen katkaisemiseen tähtäävää hanketta ei ole vielä aloitettu. Yhteisvastuu ja välittäminen, herra valtiovarainministeri, ei hoidu haravatalkoilla.

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat kriisiytymässä. Ihmisen pääsy sairautensa edellyttämälle hoidon tasolle alkaa olla kiinni lompakon paksuudesta. Pienituloisilla kansalaisilla on käytettävissään vain yksi tie terveydenhuollossa: julkinen terveydenhuolto. (Ed. Karhuvaara: Mikä vika siinä on?) Se tie on tällä hetkellä monin paikoin tukossa. Hyvätuloinen väestönosa voi aina valita julkisen palvelun sijaan yksityisen palvelun. Lisäksi työssäkäyvät saavat myös työterveyshuollon palvelut. Hallitus keskittyy rakentelemaan terveydenhuoltoon uusia hallintohimmeleitä ja miettii, miten yksityiset palveluntarjoajat voivat parhaiten hyödyntää julkisten sairaaloiden kapasiteettia. Kuntapalveluihin tarvitaan uusien tuottamistapojen ohella selkeitä rahallisia satsauksia. Myös sosiaaliturvan uudistamiseen täytyy osoittaa riittävä rahoitus. Sosialidemokraatit esittävät kunnille sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin 450 miljoonaa euroa. Tämä panostus on tehtävä taloudellisesta taantumasta huolimatta, ja oikeastaan juuri sen vuoksi.

Sosialidemokraatit haluavat tehdä Suomesta jälleen hyvinvointivaltion, jossa ei tarvitse lähteä hakemaan ruokaa leipäjonosta tai pelätä jäävänsä ilman hoitoa tai apua sitä tarvitessaan. Lapsiperheitä on tuettava määrätietoisesti. Välittömiä toimenpiteitä tarvitaan neuvolapalvelujen, lapsiperheiden kotipalvelun ja kouluterveydenhuollon pikaiseksi kuntoon saattamiseksi. Valtion on selkeästi sitouduttava vanhuspalvelujen ja omaishoidon turvaamiseen sekä varmistettava vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun rahoitus. Panostukset kuntapalveluihin ja sosiaaliturvaan ovat arjen perusturvaa ja samalla panostuksia tulevaisuuteen. Vapaiden markkinavoimien nimeen vannova kokoomus tarjoaa amerikkalaista mallia myös Suomen köyhille. Ihmisten oman vastuun korostaminen ja julkisten palveluiden alasajo merkitsee pahimmillaan sitä, että vaikeuksissa olevat jäävät oman onnensa nojaan. (Ed. Karhuvaara: Tehostetaan!)

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään vaatineet lisärahaa kuntien sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetustoimeen. Talouskriisin pitkittyminen heikentää näitä palveluita, ellei hallitus kanna vastuuta kuntien kyvystä selviytyä velvoitteistaan. Kunnat joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöä. Lomautukset ja henkilöstöleikkaukset eivät tuo todellisia säästöjä pidemmällä aikavälillä, vaan lisäävät ongelmia ja sairastavuutta. Kuntalaisten oikeus julkisiin palveluihin on uhattuna. Lisääntyvät yksityiset palvelut lisäävät kuntalaisten eriarvoistumista, ja kuntiin muodostuu kahden kerroksen palvelumarkkinat. Viesti ihmisiltä on pahimmillaan, että he eivät pääse lääkärille tai heillä ei ole varaa ostaa heille määrättyjä lääkkeitä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vaativat toimenpiteitä joukkoliikenteen tukemiseen. Ensi vuoden talousarviossa hallitus leikkaa kaupunki- ja seutulippujen valtionavustuksia ja maaseudun bussiliikenteen määrärahoja. Hallituksen toimet eivät ole yhdensuuntaisia sen ilmastotavoitteiden kanssa. Monissa keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikenne on ajettu lähes alas, ja lapset joutuvat menemään koulun pihalle seisoksimaan jopa tuntia ennen koulun alkua.

Suomessa on pikaisesti parannettava rakennusten energiatehokkuutta ja osallistuttava ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Vastalauseessamme esitämme lisäpanostuksia ja tukimuotoja korjausrakentamiseen. Sosialidemokraatit haluavat turvata niin vuokratalojen vuokralaisille kuin kerros- ja rivitaloyhtiöiden asukkaille yhdenvertaisen korjausremonttituen. Nyt pitää panostaa julkiseen asuntotuotantoon. Lisäksi esityksemme korkotuen omavastuun puolittamisesta varmistaisi uusien asuntojen vuokrien kohtuullisuuden.

Arvoisa puhemies! Suomessa elää yli puoli miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella, ja lapsiköyhyys koskettaa 135 000:ta lasta. Tässä asiassa on niin hallituksen kuin oppositionkin istuttava samaan pöytään ja tunnustettava vastuunsa. Politiikan viihteellisyyden sijaan nyt tarvitaan keskustelua politiikan sisällöistä ja arvovalinnoista. Kovat arvot arjessa ja työelämässä tukahduttavat ihmisen ja Suomen toivon paremmasta huomisesta. (Ed. Gustafsson: Toivo menee!) Tarvitsemme tulevaisuususkon lisäksi toimivat arjen turvaverkot. Vain kanssaihmisistä huolehtiva ja yhtenäinen kansa auttaa meidät tästäkin kurimuksesta yli ja eteenpäin.

Minna Sirnö /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Elämme pimeää aikaa. Monia suomalaisia odottaa mustaakin mustempi joulu. Siksi tässä tilanteessa on hämmentävää, miten pitkään hallitus on ajanut sammutetuin lyhdyin elvytysaikeidensa suhteen.

Vielä muutama viikko sittenhän valtiovarainministeri sanoi tässä salissa, ettei kansainvälinen taantuma koske meitä suomalaisia. (Ed. Salo: Ei pidä paikkaansa! — Ed. Zyskowicz: Saisiko tuon suorana sitaattina?) Vielä muutama viikko sitten työministerimme puolestaan totesi tiedotusvälineille, että lomautus- ja irtisanomisuhat koskevat korkeintaan vain muutamia tuhansia suomalaisia. Samaan aikaan jokainen lukutaitoinen ja uutisia seuraava suomalainen saattoi todeta, että lomautus- ja irtisanomisuhat koskivat lähes tuhatta uutta ihmistä jok’ikinen päivä.

Syksyn aikana olemme saaneet myös kuulla pankkien luottamuspulasta, yritysten rahoituskriisistä, tehtaiden sulkemisista, viennin hiipumisesta, kuntien heikentyneistä talousnäkymistä, opettajien, sairaanhoitajien ja rakentajien lomautuksista ja irtisanomisista. Pimentyvän ja syventyvän taantuman merkit olivat siis kenen tahansa luettavissa jo syys—lokakuussa. Silti julkisuudessa porvarihallitus heräsi huomaamaan laman merkit vasta nyt ja reagoi merkkeihin mitättömillä panoksilla. (Ed. Salo: Miksi vaikenitte syyskuussa?)

Onko väärään aikaan ajoitettu henkilöstöleikkuri eli tuottavuusohjelma jo syönyt ministeriöiden aikaa seuraavimmat asiantuntijat, vai vaikenivatko ministerit tahallaan taantumasta ja nyt aliresursoivat elvytystä? (Ed. Zyskowicz: Höpö höpö!) Lamaan ja taantumaan aidosti varautuva kansantalous ja sen poliittinen vastuullinen johto eivät jää odottamaan kuukausitolkulla vielä huonompia aikoja. Lamaan ja taantumaan aidosti varautuva kansantalous ja sen poliittinen vastuullinen johto panostavat nopeasti ja jopa ennakoivasti työllisyyteen, koulutukseen, yhteisvastuuseen ja perusturvaan.

Viime lamasta meidän poliittisten päättäjien olisi jo pitänyt oppia, että jokainen lomautus, jokainen irtisanominen on liikaa. Yksikin pitkittynyt työttömyysjakso on sekä inhimillinen katastrofi että kansantaloudellinen tappio. (Ed. Salo: Sehän myönnetään!) Meidän keskuudessamme elää kokonainen sukupolvi, jonka kohdalla viime lama ei ole koskaan päättynyt. Näiden laman lasten omia lapsia uhkaavat nyt monessa kunnassa jälleen leikkaukset, opettajien lomautukset, luokkakokojen kasvu ja kouluterveydenhuollon supistukset. Onko meillä yksinkertaisesti varaa jälleen juustohöylätä lastemme arjesta? Vasemmistoliiton mielestä ei. Mielestämme jokainen lapsi on panostamisen arvoinen myös taloudellisen taantuman aikana.

Me vasemmistoliitossa olemme panneet huolestuneina merkille, ettei hallitus vieläkään tunnu näkevän, miten pitkäaikaistyöttömien ja eläkeläisten rinnalla lapsiperheiden määrä kirkon ja Pelastusarmeijan leipäjonoissa on viime kuukausina moninkertaistunut. Monen lapsen arki on uhattuna siitä syystä, etteivät vanhempien rahat yksinkertaisesti riitä edes välttämättömimpään.

Juuri tässä tilanteessa tarvitaan toivoa ja kuulevia korvia. Mutta missä ovat kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja Rkp:n konkreettiset teot, joilla kasvatetaan yhteisvastuuta, tasataan tuloeroja, panostetaan aikuisten ammatilliseen osaamiseen muuttuvilla työmarkkinoilla, tehdään tuntuvia ja aidosti työllistäviä investointeja tai luodaan kansalaispalkan kaltainen perusturva niille, joita uhkaa putoaminen normaalin leivän syrjästä?

Näitä tekoja ei yksinkertaisesti ole, ja niiden harkintaakin hallitus on sysännyt ensi vuoden puolelle, aikaan, jolloin useat uhat ovat jo muuttuneet lomautuksiksi ja irtisanomisiksi. Siksi keskivertosuomalaiselle hallituspuolueiden tarjoama budjetti on kuin Etelä-Suomen talvi: synkkä, kalsea ja vähän valoa antava.

Budjetista yksinkertaisesti uupuvat elvyttävät eurot. Savon Sanomien kolumnissaan valtiovarainministeri Katainen haukkuu ihmisten toimeentuloa parantavien ja elvyttävien lisäeurojen esittämistä rahojen laittamiseksi haisemaan. Silti valtiovarainministeri surutta hassaa velkarahaa veronkevennyksiin, jotka lisäävät suomalaisten eriarvoisuutta eivätkä levennä pienituloisten leipää. (Ed. Zyskowicz: Äsken juuri valititte elvyttävien eurojen puutetta!)

Budjetti jatkaakin Vanhasen hallitusten epäoikeudenmukaista veropolitiikkaa, jossa verovelvollisten määrää karsitaan rikkaimmasta päästä, ja raskaimman kokonaisverotaakan maksajia ensi vuonna ovat omaishoitajat, lapsiperheet, pitkäaikaistyöttömät ja pienituloiset eläkeläiset. Vastineeksi veroeuroista hallitus lupaa pieni- ja keskituloisille lomautusten ja leikkureiden runtelemia palveluita ja riisuttuja turvaverkkoja. Hallitus ei edes ole halukas antamaan joululahjaa vuokra-asujille tai rakentajille. Nyt kun asuntotuotanto ja tie- ja rautatieinvestoinnit todella loisivat työtä, hallitus jää odottelemaan muita maksumiehiä.

Me vasemmistoliitossa uskomme, että jokaisesta puolueesta löytyy halukkaita vastuunkantajia vaikeinakin aikoina. Uskomme, että monen hallituspuolueenkin edustajan tavoitteena on ennalta ehkäistä lama ja ihmisten ahdingon syventyminen. Siksi vasemmistoliiton vaihtoehdossa tarjoamme koko eduskunnalle työvälineitä, joilla taataan samansuuruinen ja riittävän iso perusturva eläkeläisille, sairaille ja työttömille. (Ed. Salo: Sirppiä ja vasaraa!) Mielestämme jokainen lisäeuro pienituloisten käteen elvyttää kaikista nopeimmin ja tehokkaimmin koko kansantaloutta.

Tarjoamme oikeudenmukaisempaa veromallia, jossa kotimaiselle kysynnälle annetaan piristysruiske vapauttamalla kaikki pienet vuositulot veroista ja laajentamalla veropohjaa koskemaan kaikkia, siis myös nykyistä rikkaiden ja muiden tekemän työn hedelmillä elävien veroaatelia. Panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja joukkoliikenteeseen. Lisäksi satsaamme esityksessämme aikuisten osaamiseen. Satsaamme opettajien lomautusten sijaan lasten yksilöllisempään kasvun tukemiseen kouluissa. Mahdollistamme nykyistä useampien Suomessa jo elävien maahanmuuttajien osallisuuden työelämään ja suomalaiseen arkeen. Ja heitämme hyvästit valtion tuottavuusohjelmalle ja henkilöstön supistuksille, koska ne juuri nyt ovat yksinkertaisesti väärin kohdistettuja ja väärin ajoitettuja, aivan kuten ministerit Pekkarinen ja Cronbergkin ovat julkisuudessa todenneet.

Arvoisa puhemies! Omalla esityksellämme haluamme myös olla rakentamassa kansainvä-listä solidaarisuutta ja rauhaa. Nälkä ei ruoka- kriisin aikana katoa maailmasta, ellemme me myös täällä Suomessa pidä kiinni YK:lle, EU:lle ja Euroopan neuvostolle antamistamme sitoumuksista. Haluamme myös ulkoasiainvaliokunnan tapaan panostaa kriisien ennakointiin, en-naltaehkäisyyn ja jälkihoitoon nykyistä paremmin satsaamalla erityisesti siviilikriisinhallintaan. Myönnämme, että myös sotilaalliselle kriisinhallinnalle on tarpeensa, mutta sotilaallinen kriisinhallinta ei voi olla itsetarkoitus tai väline kasvattaa taloudellisen taantuman aikana asehankintamäärärahoja.

Tiedostamme, että Suomelta toivotaan lisää joukkoja Afganistanin vaalien turvaamiseen. On myös ilmeistä, että eri maille tullaan esittämään vaade pysyvien lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Ilmaisimme huolemme Afganistanin tilanteesta jo vuosi sitten selonteon yhteydessä. Valitettavasti tilanne on vuodessa monin tavoin huonontunut: maan oloja ei ole saatu riittävästi vakautettua, demokraattiset instituutiot Afganistanissa ovat hyvin heiveröisiä, eikä Afganistanin talous ole osoittanut elpymisen merk-kejä. Siksi edellytämme, että päätös lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin tapahtuu vain uuden selonteon kautta eli siten, että eduskunta päättää siitä. Edellytämme myös, että suomalaiset ovat mukana laatimassa strategiaa, jolla Afganistan saatetaan rauhallisen kehityksen tielle. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa pitkittää Afganistanin sotaa enää päivääkään.

Arvoisa puhemies! Mielestämme juuri pimeänä aikana oikeudenmukaisuuteen ja toivon valantaan on panostettava. Mielestämme tuloerot, terveyserot ja lasten hyvinvointierot ovat jo nyt liian räikeitä. Siksi ehdottamiemme momenttikohtaisten muutosten lisäksi haluamme eduskunnan linjaavan politiikkaa budjetin yleisperustelujen yhteydessä. Siksi olemme vastalauseeseemme liittäneet yksitoista lausumaehdotusta.

Johanna Sumuvuori /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten joulukuussa vihreiden ryhmäpuhe talousarviosta alkoi huomiolla, että eduskunnan on varauduttava talouden taantumaan, joka on seurausta Yhdysvaltain asuntoluottokriisistä. Nyt tuo taantuma on käsillä. Tästä alamäestä ei todennäköisesti ole tulossa 1990-luvun laman syvyistä, mutta vaikea siitä on tulossa joka tapauksessa.

Taantumaan on vastattava. Tehtävämme on harjoittaa politiikkaa, joka rajoittaa taantuman kielteiset vaikutukset mahdollisimman pieniksi. Samalla tulee yhtä aikaa taantuman torjunnan kanssa edistää uusien ympäristöystävällisten viherkaulustyöpaikkojen syntymistä. Ennen kaikkea emme saa toistaa 1990-luvun laman hoidossa tehtyjä virheitä. (Ed. Kanerva: Mikä on viherkaulus?) Laman aikana harjoitetun politiikan seurauksena syrjäytettiin noin 100 000 ihmistä pitkäaikaistyöttömyyteen ja kymmeniätuhansia yrittäjiä velkavankeuteen. Näin ei saa tapahtua toistamiseen. Siihen meillä ei ole inhimillisesti sen enempää kuin taloudellisesti varaa.

Tarvitsemme paniikkisäästämisen sijasta elvytystä. Pitkän päälle on halvempaa elvyttää velaksi kuin hoitaa työttömyyttä ja pahoinvointia velaksi. Tähän elvytykseen hallitus onkin talousarvioesityksellään lähtenyt, ja jatkossa elvytystoimia tarvitaan ja tehdään vielä lisää. Taantuman kielteisten vaikutusten minimointi edellyttää määrätietoista politiikkaa. Hallitus onkin päättänyt antaa elvyttävän lisäbudjetin jo helmikuussa.

Samaan aikaan myös itse finanssikriisin syihin on puututtava: Tarvitaan parempaa riskien arviointia, parempaa läpinäkyvyyttä ja lisää valvontaa. Täydellinen vapaus ei johda täydellisiin markkinoihin, vaan täydelliseen sekasotkuun. Ei voi olla niin, että hyvinä aikoina voitot yksityistetään, mutta huonoina aikoina tappiot sosialisoidaan ilman seurauksia. Valtioiden on yksin ja yhdessä säädeltävä markkinoita nykyistä enemmän. Jos talous olisi auto, siihen on viimein asennettava ratti ja jarrut.

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on toiminut taantuman edessä yhtenäisyydellä ja päättäväisyydellä, josta on muualla otettu mallia. EU-maat sopivat viime viikolla 200 miljardin elvytyspaketista, joka vastaa 1,5:tä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Suomelle unionin jäsenyys tuo taantumassa vakautta, jota esimerkiksi Islannissa nyt kaivataan.

Suomeen taantuma vaikuttaa erityisen raskaasti, koska investointihyödykkeiden osuus viennistä on suuri: Kun maailmalla ei enää rakenneta entiseen tahtiin laivoja ja kerrostaloja, ei Suomestakaan enää myydä moottoreita ja hissejä. Tämä lisää muiden maiden ongelmien vaikutusta omaan talouteemme. Viennin vaikeuksia voidaan helpottaa varmistamalla, että terveiden yritysten lainarahan saanti turvataan.

Kun vienti ei vedä, on turvauduttava palveluihin. Palvelut ovat paitsi työvoimapainotteisia myös ympäristöystävällisiä. Tämä kannattaa huomioida elvytyskeinoista päätettäessä. Vihreä eduskuntaryhmä korostaa, että taantuma ei ole tekosyy hellittää ilmastotavoitteista, vaan mahdollisuus edistää niiden saavuttamista.

Talousarvioesitykseen sisältyvän veroelvytyksen lisäksi on elvytettävä investoimalla kotimaassa työllistävään infrastruktuuriin. Voimakkaat panostukset ratoihin ja uusiutuvaan energiaan torjuisivat samalla ilmastonmuutosta, joka on käsillä olevaa taantumaa monin verroin suurempi ongelma. On aika edistää erityisesti niitä ratainvestointeja, jotka pystytään saamaan työllisyyttä ajatellen nopeasti liikkeelle. Perusradanpidon lisäinvestointien lisäksi on aiheellista harkita suurten kaupunkien raideliikenteen kehittämistä. Hallituksen päätöksellä Kehäradan rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Nyt on myös hyvä aika laittaa homekoulut, liikuntapaikat ja muut julkiset rakennukset kuntoon.

Kun taantuma on leikannut metalliteollisuuden tilauskantaa peräti neljänneksellä vuoden takaisesta, tarttumalla uusiutuvan energian tarjoamiin mahdollisuuksiin voidaan pitää metalli- ja sähkömiehet töissä ja luoda työpaikkoja alueille, joita teollisuuden rakennemuutos on kohdellut kaltoin. Samalla torjutaan ilmastonmuutosta.

Winwindin Haminassa aloittama tuulivoimaloiden valmistus on hyvä esimerkki viherkaulustyöpaikkojen mahdollisuuksista Suomelle. Tehdas työllistää alkuvaiheessa 240 ja vuoteen 2011 mennessä lähes 400 ihmistä. Lisäksi tehtaan vaikutus työllisyyteen kotimaisten alihankkijoiden kautta on merkittävä. Uusiutuvaan energiaan verrattuna ydinvoima on surkea työllistäjä. (Ed. Sasi: Tuhansia tällä hetkellä!)

Arvoisa puhemies! Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä on useita elvyttäviä ja ihmisten hyvinvointia lisääviä tekijöitä.

Pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat sekä kuntoutusrahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle, mikä merkitsee noin 170 euron kuukausittaista lisää näiden tukien saajille. Vihreille tämä oli erittäin tärkeä tavoite hallitusneuvotteluissa. Hallitus tekee myös muita parannuksia sosiaaliturvaan. Suuremmat muutokset ovat kuitenkin edessä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen myötä. Kaikkein heikko-osaisimpien ihmisten osalta hallitus jatkaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista osoittaen siihen myös tarvittavat määrärahat.

Hallitus edistää myös vuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien asumista. Pientalojen energia-avustuksia korotetaan, ja kotitalousvähennyksen uudistus tukee pientalojen siirtymistä ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. Ensi vuonna uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointihankkeiden tuki nousee merkittävästi. Hallitus tekee myös panostuksia energiapuun ja muun bioenergian käytön lisäämiseksi.

Hallitus aloittaa ensimmäistä kertaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuen. Työsuhdematkalipun uudistamista houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi valmistellaan.

Ulkopolitiikan osalta kriisinhallinnan valmiuksia vahvistetaan edelleen ja erityisesti siviilihenkilöiden osallistumista kriisien ratkaisemiseen tuetaan lähes 4 miljoonan euron lisäpanostuksella.

Ulkopolitiikkaan liittyy kuitenkin myös hallituksen suurin häpeän aihe: Suomi ei ole saavuttamassa kehitysyhteistyön osalta edes Euroo- pan unionin minimitavoitetta eli 0,51 prosentin osuutta bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä YK:ssa sovitusta 0,7 prosentista nyt puhumattakaan. Kun maailmantalous on alamäessä, kaikkein eniten kärsivät köyhimpien maiden ihmiset. Siksi nyt jos koskaan pitää huolehtia, että kehitysmäärärahat ovat riittävällä tasolla. Valtiovarainvaliokunnan saamien selvitysten mukaan on todennäköistä, että edes bruttokansantuotteen hidastuminen nollatasolle ei nosta määrärahojen tasoa riittävästi, vaan sovitun tason saavuttaminen edellyttää kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä.

Tieteen ja kulttuurin osalta talousarvioesityksessä on paljon hyvää. Taide- ja kulttuuribudjetti kasvaa noin 10 prosentilla, ja vuosi 2009 on viimeinen vuosi, jolloin veikkausvoittovaroista rahoitetaan lakisääteisiä kirjastojen valtionosuuksia. Taiteen ja tieteen apurahansaajien sosiaaliturva laitetaan viimein kuntoon ja taiteilijoille myönnettävien apurahavuosien määrää nostetaan 50:llä.

Arvoisa puhemies! Kun taloudelliset ajat ovat epävarmat, on entistä tärkeämpää panostaa ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Erityisesti nuorten pahoinvointiin on puututtava ripeästi, sillä muuten syrjäytetyistä nuorista kasvaa syrjäytyneitä aikuisia. Talousarvioon onkin eduskuntakäsittelyssä lisätty rahaa muun muassa nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Hallitus lisäsi yli 5,5 miljoonaa euroa myös nuorisotyön toimialalle, mikä on erinomainen asia, sillä näin lisätään ennalta ehkäisevän politiikan vaikuttavuutta nuorten hyvinvointiin.

Eduskuntakäsittelyssä lisättiin rahaa myös maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen, mikä on maahanmuuttajien määrän kasvaessa ensiarvoisen tärkeää.

Myös sivistykselle, kuten yliopistoille, on eduskuntakäsittelyssä löytynyt lisävaroja.

Rahallisesti pieni mutta merkittävä asia on myös tasa-arvon tietopalvelun perustaminen.

Tulopuolella hallitus on päättänyt tupakka- ja alkoholiverotuksen kiristämisestä, mikä on tärkeä kansanterveyttä edistävä toimenpide. Jatkossa voitaisiin harkita kaupasta ja ravitsemusliikkeestä ostettavan alkoholin verotuksen eriyttämistä niin, että verotuksen keinoin edistettäisiin ravintola-alan työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Elämme talouden taantumassa ja yleisessä epävarmuudessa. Vaikka tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti, ennusteiden mukaan työttömyys ja konkurssit kääntyvät kasvuun. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että aiemmista talouden laskusuhdanteista on otettava opiksi: Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa jättää taantumasta kärsiviä ihmisiä pohjalle. Taantuman edessä tarvitaan määrätietoisia toimia. Elvytyksen suhteen on parempi tehdä liian paljon ja liian nopeasti kuin liian vähän ja liian hitaasti.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Det ekonomiska läget ser nu mycket annorlunda ut än vad det gjorde i mitten av september när vi diskuterade budgetförslaget i remissdebatt. Nu, tre månader senare, befinner vi oss i en ekonomisk tillbakagång, där dåliga prognoser var och annan vecka ersätts av nya, ännu sämre prognoser. Det har vi märkt genom ökade samarbetsförhandlingar, uppsägningar och permitteringar. Nästa år kommer att avvika från det vi blivit vana vid under en längre tid.

Vi är rädda för att arbetslösheten kommer att öka och den ekonomiska tillväxten att avta. Nu är goda råd dyra. Det gäller att anpassa budgetåtgärderna till den uppkomna situationen och rikta in dem på åtgärder som stimulerar inhemsk produktion, konsumtion och sysselsättning. Regeringens planer på att ytterligare vidta stimulerande åtgärder i den första tilläggsbudgeten för nästa år för att vända den ekonomiska utvecklingen, stävja en växande arbetslöshet samt öka beredskapen på arbetsmarknaden är nödvändiga.

Svenska riksdagsgruppen stöder planerna på ett välgenomtänkt och underbyggt stimulanspaket ännu tidigt i vinter. Arbetsmarknadsorganisationerna har också gett sitt stöd för detta och fört fram betydelsen av att staten garanterar företagen en fungerande finansmarknad.

Herra puhemies! Budjettiehdotukseen sisältyvä kansainvälistymisavustusten korottaminen yritysten yhteishankkeisiin edistää erilaisten vienninedistämistoimien toteuttamista. Erityisen tärkeitä hankkeet ja avustukset ovat vientiään käynnistäville ja uusille markkina-alueille sijoittumaan pyrkiville yrityksille.

Hallituksen syksyllä esittämä budjettiehdotus sisälsi jo monia työllisyyttä ja yrittämistä tukevia aineksia. Eduskunnan tekemillä lisäyksillä on myös stimuloiva vaikutus, mutta ne osoittavat myös, että elämä jatkuu. Haluamme siksi tukea kulttuuria, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä ympäristöhankkeita, joissa pienillä panostuksilla voi usein olla suuri teho.

Valtio voi ja sen tulee elvyttää muun muassa asuntotuotantoa tukemalla uudisrakentamista ja peruskorjaamista tässä tilanteessa. Ensi vuoden budjetissa on lisäys korkotuettuun Ara-tuotantoon. Erityisryhmien asuntotuotannon myöntämisvaltuutta korotetaan lisäksi jopa 25 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Ruotsalainen eduskuntaryhmä toivoo, että hallitus on myös valmis palaamaan näihin toimiin ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä, mikäli tarvetta on. Rakennuspuolella myös muilla julkisilla hankkeilla, kuten esimerkiksi koulujen ja vanhainkotien peruskorjaamisella tai uudisrakentamisella, voi olla myönteinen vaikutus.

Infrahankkeet ja liikenneyhteydet tarjoavat nopean tavan taloudellisen toimeliaisuuden liikkeelle saamiseksi samalla, kun ne tietenkin tukevat niin liikenneturvallisuuteen liittyviä toimia kuin yhteyksien parantamistakin. Perustienpitoon on valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa lisätty runsaat 20 miljoonaa euroa ja perusradanpitoon runsaat 13 miljoonaa euroa. Mitä suuriin infrapanostuksiin ja niiden mahdolliseen aikaistamiseen tulee, haluan vain Kirkkonummen ja Espoon Kivenlahden välisen Kantatie 51:n osalta muistuttaa, että ruotsalainen eduskuntaryhmä on koko ajan vastustanut nyt nähtävissä olevaa myöhentämistä. Mikäli jonkin suuren infrahankkeen aikaistaminen tulee ajankohtaiseksi, ruotsalainen eduskuntaryhmä edellyttää Kantatie 51:n olevan ensimmäisenä listalla. (Ed. Rajamäki: Sehän oli meidänkin listalla!)

Herr talman! En stor del av de tillägg som finansutskottet föreslår kommer också att gynna miljön förutom att de även stimulerar sysselsättningen. Speciellt glada är vi över tillskottet om 3,5 miljoner till miljöministeriets moment för miljöarbeten. Eftersom momentet används till att planera och genomföra miljöarbeten, göra grundliga renoveringar samt utföra vatten- och avloppsarbeten har anslaget klara sysselsättningspolitiska effekter samtidigt som behovet av anslag för just miljöarbeten är mycket stort.

Om man dessutom lägger till det föreslagna tilläggsanslaget på 4,5 miljoner på jord- och skogsbruksministeriets moment för stöd till bland annat vattenförsörjningen föreslås satsningarna på miljöarbeten samt vatten och avlopp att ökas med hela 8 miljoner euro. Enbart anslaget för vattenförsörjningen och översvämningsskyddet har i det närmaste tredubblats jämfört med läget för två år sedan.

Att en stor del av anslaget för vattenförsörjning går till främjande av vatten- och avloppsåtgärder är synnerligen positivt. Den belastning som beror på hushållsavloppsvatten i glesbygden har stor betydelse särskilt i fråga om fosforbelastningen i Östersjön. Den årliga fosforbelastningen från de cirka en miljon människor som inte har tillgång till allmänna avlopp är 1,5 gånger så stor som från de 4,2 miljoner människor som är anslutna till sådana.

Ett annat positivt förslag i nästa års budget är utvidgningen av hushållsavdraget. Svenska riksdagsgruppen har redan tidigare efterlyst en kännbar höjning av stödet till hushåll som övergår till en förnyelsebar energiform som uppvärmningskälla. Förutom att ökningen av hushållsavdraget till 3 000 euro per år är en synnerligen viktig klimatpolitisk åtgärd i och med att avdraget i framtiden även omfattar energisparande förbättringar i hemmen, har också den ökningen en sysselsättande effekt. Man kan väl förutspå att avdraget i och med den här ändringen blir ännu mer populärt i och med att avdraget för reparationsarbeten i hushållen nästan tredubblas. I och med det höjda maximibeloppet för hushållsavdraget förbättras ställningen förstås även för dem som anlitar omsorgstjänster.

Kotitalousvähennyksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi tarvitaan kuitenkin tietoa ja neuvontaa eri energiavaihtoehdoista. Hallitus oli ehdottanut, että muun muassa energianeuvonnan määräraha palautettaisiin vuoden 2007 tasolle, mutta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen ansiosta taso voidaan nyt säilyttää. Energiansäästön ja uusiutuvan energian edistäminen on myös linjassa eduskunnan käsittelyssä olevan ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Suomi on suhteellisen pieni maa, mutta energian kulutuksessa asukasta kohden kuulumme suurkuluttajiin maailmassa. Tämä voidaan osittain selittää teollisuutemme rakenteella, maantieteellisellä sijainnillamme ja pitkillä etäisyyksillä. Tämän lisäksi energiakulutus on suuri niin kotitalouksissa kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Toistaiseksi vaatimukset säästämisestä, tehostamisesta ja kulutuksen ohjaamisesta vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan ja säästeliäästä energian käytöstä ovat olleet vaatimattomia. Olemme jäljessä uuden, uusiutuvan energian ja energianiukan tekniikan käyttöön ottamisessa moniin muihin länsimaihin verrattuna, minkä vuoksi ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kaikki energianeuvontaan suunnatut määrärahat ovat mitä suurimmassa määrin tarpeellisia.

Ensi vuonna valtion talousarvioon sisältyy ensimmäistä kertaa myös valtion avustus suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen. (Ed. Zyskowicz: Se on varmaan kepun ansiota!) Kaupunkien joukkoliikenteen edelleen kehittäminen on tarpeellista, jotta Suomi selviäisi ilmastopoliittisista tavoitteistaan ja velvoitteistaan. Budjettikehyksissä on puolestaan alustava lupaus määrärahojen edelleen lisäämisestä suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen tulevaisuudessa. Toimiva joukkoliikenne on myös ilmastopoliittinen toimenpide. Ilman valtiovarainvaliokunnan nyt ehdottamaa lisäpanostusta vaarana olisi ollut maaseudun joukkoliikenteen supistuminen. Joukkoliikenteen toimivuus koko maassamme on edellytyksenä maamme asuttuna pitämiseksi samalla, kun oman auton käytölle on oltava vaihtoehtoja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa valtiovarainvaliokunnan ehdotusta nostaa esiin lisää seikkoja, jotka ovat tärkeitä koko maan asuttuna pitämiseksi, nimittäin maaseutuneuvonnan ja maaseudun kehittämisen. Maaseutuneuvonnan määrärahat voidaan tehdyn lisäyksen ansiosta pitää tämän vuoden tasolla. Riittävällä määrärahalla voidaan taata laadukas ja alueellisesti ja sisällöllisesti kattava neuvontapalvelujen tarjonta. Neuvonnalla voidaan muun muassa parantaa maaseutuyritysten kilpailukykyä, ympäristöä ja vähentää ravinnekuormitusta.

Herr talman! Nästa års budgetförslag innehåller många sociala förbättringsförslag som också stärker familjernas situation. Moderskaps-, faderskaps- och föräldradagpenningarnas miniminivå höjs till samma nivå som arbetsmarknadsstödet från och med den 1 januari. Det här innebär en höjning på cirka 170 euro i månaden. Dessutom höjs vårdpenningen för hemvård av barn med 20 euro i månaden och stödet för privat vård av barn med 22,67 euro i månaden. Barnbidraget höjs med 10 euro i månaden från och med det tredje barnet.

Att stipendietagarnas sociala trygghet också äntligen ordnas innebär att en stor lucka i vårt sociala system fylls. Även behovsprövningen av makens inkomster i bostadstillägget till studiestödet för studerande slopas, något som underlättar situationen för studerande. Svenska riksdagsgruppen anser att det är rättvist att också pensionärerna nu får en lindrad beskattning, så att pensionsinkomsterna inte beskattas hårdare än förvärvsinkomster av samma storlek.

Förutom detta är vi nöjda över att finansutskottet igen föreslår en öronmärkning för anslag för barn- och ungdomspsykiatrin, något som svenska riksdagsgruppen arbetat för och som funnits med i budgeten ända sedan 2000 antingen under eget anslag eller som öronmärkning. Svenska riksdagsgruppen anser dock att det är dags för regeringen att ta den här frågan på ett sådant allvar att riksdagen i fortsättningen inte skulle tvingas sköta den här självklara saken.

Även hemtjänster för barnfamiljer får en öronmärkning under samma moment. Viktigt är också de höjda anslagen för den psykoterapi som Folkpensionsanstalten ordnar. Anslaget på en halv miljon förbättrar förhoppningsvis läget trots att ett större anslag skulle behövas.

Budjetin lähetekeskustelussa aiemmin syksyllä ruotsalainen eduskuntaryhmä vaati, että valtio ottaisi vastuunsa hallitusohjelmaan sisältyvistä kirjauksista pilottiohjelman käynnistämiseksi maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi maahanmuuttajavaltaisilla alueilla. Pilottiohjelmaan ei osoitettu määrärahaa hallituksen budjettiehdotuksessa, mutta valiokuntakäsittelyssä on neuvoteltu miljoonan euron panostus tähän pilottiohjelmaan. Hankkeella on suuri merkitys maahanmuuttajien onnistuneelle kotouttamiselle.

Yliopistojen toiminnan turvaaminen on edellytyksenä tiedon ja osaamisen kehittämiselle. Kun otetaan huomioon niin valtiovarainvaliokunnan ehdotukset kuin hallituksen toistaiseksi tekemät linjaukset, tällä kaudella toimintaedellytyksiä on parannettu merkittävästi. Hallitus on myös ohjelmassaan todennut, että tutkimuksen ja kehitystoiminnan tavoitteena on, että julkinen rahoitus nousee 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on tärkeä tavoite erityisesti taloudellisessa taantumassa. Panostukset tutkimukseen ja kehitystoimintaan ovat tärkeitä tulevina vuosina.

Herr talman! Finland har också förbundit sig till Europeiska rådets beslut om en miniminivå om 0,51 procent av bnp i bistånd senast 2010. Svenska riksdagsgruppen anser att det är mycket viktigt att hålla de löften som getts, och att det långsiktiga målet måste vara 0,7 procent av bnp i bistånd senast 2015. Det nuvarande ekonomiska läget kanske hjälper oss att uppnå den här målsättningen, men ändå lite på fel sätt. Vi måste fortsättningsvis hålla fast vid målet 0,7 procent också när ekonomin igen går bättre.

En lite mer positiv ökning i budgeten är satsningen på svenskspråkig barnträdgårdslärarutbildning i södra Finland. Vi har en akut brist på behörig personal vid daghemmen i huvudstadsregionen och kommunerna har länge kämpat med problemen. Det lilla anslaget har stor betydelse och gör att Helsingfors universitet och Arcada nu kan inleda en planering med syfte att starta en grundutbildning 2010, dessutom kan Åbo Akademi inleda en behörighetsgivande barnträdgårdslärarutbildning 2009 för personer som arbetar vid daghem och saknar formell utbildning och behörighet idag.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! "Kohta rymisee ja kovaa." Näin uutisoi Taloussanomat ensi vuodeksi ennustettua taantumaa. Käsiteltävä mietintö perustuu jo nyt vanhentuneisiin arvioihin, kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja totesi. Mietinnön pohjana on edelleen arvio siitä, että talous ensi vuonna kasvaisi 0,5 prosenttia, kun viimeisimmät ennusteet ensi vuodelle ovat miinusmerkkisiä. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu ensi vuonna 0,5 prosentilla ensi vuonna.

Vuoden ensimmäisinä kuukausina kriisi näyttää alkavan lyödä toden teolla läpi, ja tiedossa on ekonomistien mukaan lisää lomautuksia, irtisanomisia ja konkursseja. (Ed. Pulliainen: Ei siinä ekonomisteja tarvita!) Finanssikriisin vaikutukset näkyvät yritysten tilanteessa viiveellä. Jonkin aikaa yritykset pyörivät vanhojen tilausten voimin, mutta kun uusia ei tule, iskee rahapula, ja vienti on jo lähtenyt heikkenemään. Vientiteollisuudesta on viestitty, että tilauksia ei ole enää tullut entiseen malliin.

Globaali rahoituskriisi on jo syksyn aikana näkynyt odotettua aiemmin kotimaisessa reaalitaloudessa. Kymmenissätuhansissa suomalaiskodeissa eletään tällä hetkellä pelossa työpaikan menettämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan lomautukset koskevat jo 36 000:ta henkilöä. Erityisen hälyttäviä tiedot ovat rakennusalalta. Suomen Pankin ennusteen mukaan keskimäärin työllisyys vähenee vajaalla 50 000 hengellä ensi vuonna.

Kun ottaa huomioon, miten vakavia aikoja elämme, ihmettelen, että valiokunnan mietinnön yleisperustelujen ainoa ponsi keskittyy talouden kannalta täysin marginaalisiin asioihin. Ponnella yleensä painotetaan niitä asioita, joihin erityisesti halutaan kiinnittää huomiota. Onko valiokunnan suurin huoli 4H-kerhojen, maatalousmuseon ja metsämuseon määrärahojen tason vakiinnuttaminen, kun ponnessa ilmaistaan turhautuminen siihen, että valiokunta on joutunut vuodesta toiseen korjaamaan näihin liittyviä puutteita? Kyllä nämä varmasti ovat alan harrastajille tärkeitä asioita, ja valiokunnankin on ikävä aina näitä korjauksia tehdä vuosi vuodelta uudestaan, mutta tässä vakavassa tilanteessa olisi odottanut valiokunnalta painopistettä yritysten, työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi. (Ed. Manninen: Hallituksella on homma hallussa, niin ei tarvita!)

Eurooppa-neuvosto linjasi viime viikolla finanssikriisin laukaisemiseen tähtääviä toimenpiteitä. Päätökset on kuitenkin tehtävä jokaisessa maassa, niin myös Suomessa. Kristillisdemokraatit eivät yhdy sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton huutokauppaan siitä, kuka eniten tarjoaa veronmaksajien piikkiin otettavia velkarahoja laman torjuntaan. Vaadimme vahvaa elvytystä, mutta kyllä sen kohdentamisessa on oltava erittäin huolellinen. Olemme jo esittäneet ja edelleen esitämme, että hallitus asettaisi viisaiden miesten ja naisten neuvonantajaryhmän valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä syvenevän kriisin ratkaisemiseksi. (Ed. Rajamäki: Eikös siellä pitäisi olla semmoinen valtioneuvos?) Neuvonantajien runsaus tuo menestyksen, todetaan Sananlaskuissa.

Lisätalousarviossa jouduttiin jo korjaamaan verotulokertymää alaspäin, ja ensi vuonna verotulokertymä romahtaa ja hallitus esittää 2,4 miljardin euron lisävelkaa. Silti hallitus ei luovu aiemmista suunnitelmistaan palkkaveronkevennyksiin. Tuloveronkevennyksistä kiinni pitäminen tässä tilanteessa on karhunpalvelus tuleville sukupolville, jotka joutuvat vastaamaan niistä veloista, jokaisesta miljoonasta eurosta, joiden turvin veroja nyt kevennetään. Tuloveronalennus ei ole paras talouden elvyttäjä. Veronkevennysten dynaaminen, elvyttävä vaikutus on arviolta neljännes, parhaimmillaan ehkä kolmannes, veronkevennysten määrästä.

Kun reaalitaloudessa epävarmuus lisääntyy, ihmiset eivät lisää ostamista vaan säästämistä. Jos kuluttajat pelkäävät työpaikkansa ja palkkansa puolesta, veronkevennykset eivät virtaa kulutukseen, vaan menevät säästöön.

Mielestämme veronkevennysvara olisi viisainta kohdentaa lapsiperheille ja pienituloisille, joiden kautta kasvava ostovoima suuntautuu tehokkaimmin kotimaiseen kulutukseen. Tätä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdotti jo kesällä laaditussa vaihtoehtobudjetissa.

Ehdotamme, että tuloveron kunnallista perusvähennystä korotettaisiin 2 500 euroon, mikä merkitsee, että kevennys ulottuisi noin 15 000 euron vuosituloihin nykyisen vajaan 9 000 euron sijaan.

Pääministeri Vanhanen on tämän syksyn aikana nostanut esiin tarpeen perheverotuksen saamiseksi maahamme. Totta onkin, että kansainvälisesti vertaillen lapsiperheiden verotus on Suomessa kireää. Veronmaksajain Keskusliiton tutkimuksen mukaan palkansaajaperheelle jää Suomessa samasta palkasta eri tulotasoilla eurooppalaisessa vertailussa keskimäärin vähemmän käteen verojen ja lapsilisien jälkeen. Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista vähennystä.

Toivon, että pääministeri tutustuisi kristillisdemokraattisen ryhmän esittämään sosiaalisesti oikeudenmukaiseen perheveromalliin. Ehdotamme nimittäin kunnallisverotukseen säädettäväksi lapsenhuoltajan ansiotulovähennystä. Puolisoista jompikumpi voisi saada tämän vähennyksen verotuksessaan, ja myös yksinhuoltaja saisi saman edun.

Ehdotamme myös talousvaikeuksiin ajautuvien perheiden asuntolainojen tukirahastoa Aran sisälle, jotta voidaan toteuttaa valtion väliintulo asuntovelallisen maksukyvyttömyyden sattuessa. Samaan päämäärään tähtäämään haluamme vahvistaa Takuu-Säätiön toimintaedellytyksiä. Velkaisia kotitalouksia ei saa jättää oman elämänsä katastrofien keskelle.

Hallituksen esittämä elvytyspaketti asunto- ja korjausrakentamiseksi sekä viennin edistämiseksi on kannatettava, mutta valitettavasti riittämätön. 1990-luvun alun lama opetti, että laajenevaa työttömyyttä ei saa päästää syntymään. Syrjäytymisen noidankehää on vaikea murtaa, jos työttömyys pitkittyy. Nyt olisi kaikin keinoin panostettava työllisyyden ylläpitämiseen. Turhien konkurssien välttämiseksi yritysrahoitus on turvattava. Jos kuntien investointeja ei valtion toimesta voimakkaasti nyt tueta, on suuri vaara, että verotulojen hyytyessä ja talousennusteiden synkentyessä kunnissa tehdään päätöksiä jäädyttää kiireellisiä investointeja, esimerkiksi homekoulujen, päiväkotien ja sairaaloiden remontteja sekä tarpeellisia uudisrakennuksia. Nyt olisi mielekästä käynnistää myös kauan odotettuja väylähankkeita, ja aivan erityisesti raideliikenteen rakentaminen helpottaisi kansalaisten liikkumista, palvelisi elinkeinoelämän kuljetustarpeita ja myös ilmastopoliittisia tavoitteita. Hyvinvointipalveluihin, ennen muuta kansanterveyteen panostaminen tulee myös ymmärtää elvyttävänä investointina. Palvelujen kautta raha kiertää tehokkaasti kotimaiseen kulutukseen, ja samalla saadaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä tulevaisuuteen.

Kuntien verotulojen kasvu hyytyy taantuman vuoksi. Kuntaliitto viimeisimmässä arviossaan uskoi verotulojen kasvavan ensi vuonna enää 0,8 prosenttia. Suurimmassa osassa kuntia verotulot vähenevät, ja seuraavana vuonna mennään jo kokonaisuudessaan pakkasen puolelle. Samaan aikaan, kun verotulot heikkenevät, menot kasvavat. Kyllä valtionosuuksia on tässä tilanteessa välttämätöntä lisätä.

Hyvinvointi-investointeja tarvitaan lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen turvaamiseen ja lisäksi vinoutuneen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut painottuvat tällä hetkellä korjaaviin toimenpiteisiin, ja nekin tulevat melko myöhäisessä vaiheessa, jolloin niin inhimillinen kuin taloudellinen lasku on kallis. Tämänhetkistä globaalia finanssikriisiä suurempi ongelma Suomen taloudelle on kuitenkin todennäköisesti vuonna 2010 kulminoituva huoltosuhteen heikkeneminen. Pelätyn työvoimapulan oloissa väestön tulee olla mahdollisimman tervettä, työ- ja toimintakykyistä.

Kuntapäättäjät tuskailevat vuosittain kohoavien erikoissairaanhoidon kustannusten vuoksi. Kyllä nämä kulut pitkälti johtuvat siitä, että pohja vuotaa. Jos perusterveydenhuolto ei toimi, paine kasaantuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Aivan tämä sama hälyttävä signaali näkyy lastensuojelussa — huostaanottojen ja kodin ulkopuolelle sijoitusten määrärahat on ylitetty monessa kunnassa. Tällä hetkellä jo yli 16 000 suomalaislasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle hoitoon. Ennalta ehkäisevien ja varhaisvaiheen palveluiden puuttuminen johtaa siihen, että ongelmat pahenevat ja vaativat sitten huomattavasti kalliimpia hoitoja. Perusterveydenhuollon remontti toisi muutamassa vuodessa jo säästöjä terveyskuluihin, kun raskaan erikoissairaanhoidon menokasvu saataisiin talttumaan, ja siksi olisi niin tärkeää saada nyt terveyskeskukset toimimaan. Esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tarpeellisesta työstä tällä hetkellä jää puolet tekemättä. Kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät muun muassa lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina. Tai kuntien päihdehoidon puute vie potilaita suoraan sairaaloihin. Kaikkein kalleimmasta terveydenhoidosta, tehohoitopaikoista, neljännes menee alkoholin aiheuttamien sairauksien hoitoon.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä, että tuottavuusohjelmaa hallitus ei katso aiheelliseksi päivittää, vaikka työllisyyden näkymät ovat oleellisesti muuttuneet. Tuottavuusohjelmahan perustuu ennakoituun työvoimapulaan, siihen, että yritysten tarvitseman työvoiman saatavuus turvataan valtion henkilöstöä supistamalla. Nyt yritykset lomauttavat ja vähentävät henkilöstöä. Ainakin lähivuosien osalta on järjetöntä noudattaa vanhentuneisiin työllisyysarvioihin perustuvaa tuottavuusohjelmaa.

Hallituksen sisältä tulevat viestit tuottavuusohjelman toteuttamisesta sekä toisaalta alueellistamispolitiikasta ovat ristiriitaisia. Osa ministereistä ajaa hankkeita kuin käärmettä pyssyyn ja osa on taas irtisanoutunut, ainakin puheissa, näistä hankkeista. Kyllä tuottavuuden lisääminen on toki oikea tavoite, mutta käytännössä tämä on vääntynyt tarkoittamaan lähinnä henkilöstöleikkauksia, puhutaanpa sitten yliopistoista, vankeinhoidosta, poliisista tai aluehallinnon palveluverkostosta. Ei todellinen tuottavuus lisäänny lainkaan, jos palvelut hoidetaan huonosti. Esimerkiksi työvoimatoimistojen henkilöstöön kohdistuu leikkauspaine ja kuitenkin samaan aikaan työvoimatoimistoilta odotetaan yhä henkilökohtaisempaa ja yksilöllisempää palvelua niin työttömille kuin yrityksille.

Vankeinhoidon henkilökuntaa huolestuttaa uhka niukkojen voimavarojen karsimisesta ja vankiloiden lakkauttamisista. Vankien määrä on kuitenkin viime vuosina kasvanut ja vangit kärsivät yhä useammin myös vakavista päihde- ja mielenterveysongelmista. Alimitoitettu henkilöstö sairastelee ja kärsii työuupumuksesta. Kyllä riittävä henkilöstömäärä edistäisi vankien kuntoutumista, uusintarikollisuuden ehkäisyä ja samalla yhteiskunnan turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto piti viime viikonlopun kokouksessaan kiinni ilmastotavoitteista. Pienet viitteet USA:n ja mahdollisesti Kiinankin aiempaa myönteisemmästä suhtautumisesta myös herättävät toiveita. Sen sijaan nyt on suuri vaara, että EU ja muut rikkaat maat siirtävät liian raskaan taakan köyhille maille, ja tältä osin Poznanin YK-kokous oli huolestuttava.

Suomelle on positiivista se, että metalli- ja metsäteollisuutemme on pääsemässä ilmaisten päästöoikeuksien piiriin. Teollisuuden etujen turvaamisen ikävänä kääntöpuolena on se, että tavalliset suomalaiset ihmiset ja kotitaloudet joutuvat sitäkin suuremman taakan kantajiksi. Kristillisdemokraatit kantavat huolta siitä, että ilmastonmuutoksen lasku uhkaa langeta raskaimmin köyhimpien suomalaisten ja köyhimpien maiden maksettavaksi. Vaadimme Vanhasen hallitukselta selontekoa siitä, miten ilmastonmuutoksen torjunnan taloudellinen taakka jakaantuu ja mitä hallitus aikoo tehdä oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvio on nyt eduskunnan käsissä. Eduskunnalla on täysi mahdollisuus korjata budjettia oikeudenmukaisemmaksi ja elvyttävämmäksi tukemalla kristillis-demokraattien talousarvioehdotuksia tulevissa äänestyksissä.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitkään poikkeuksellisen suotuisana jatkunut talouskehitys on ohi. Asiantuntijoiden mukaan euroalueen edessä on kahden vuoden kurimus. Luulen, että on pitempikin. On selvää, että nyt puhutaan jo syvästä ja kohtuullisen pitkäkestoisesta taantumasta. Talouskriisin käynnistänyt Yhdysvallat on jo syvässä taantumassa eivätkä Aasian nousevien talouksien käyrät enää sojota ylös, toisin kuin perussuomalaisten kannatuslukemat. Vielä joku aika sitten Kiina ja Intiakin ovat toistaiseksi pysytelleet kasvu-uralla. (Ed. Mannisen välihuutoja)

Ylikansallinen talouskriisi on iskemässä Suomeenkin täydellä tehollaan. — Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustakin heräsi. Olisi pitänyt herätä jo aikaisemmin puolustamaan Suomen kansaa. — Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteemme kasvu melkeinpä pysähtyi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Tällä hetkellä tuntuu olevan jo niin kiivas irtisanomis- ja lomautustahti — viittaan tällä Outokummun ja UPM:n viime viikolla antamiin tulosvaroituksiin — että vuoden viimeisellä neljänneksellä saatetaankin jo karahtaa nollaan tai mennä pakkasen puolelle.

Kuinka jyrkäksi kansantaloutemme alamäki ensi vuonna menee — tai sen annetaan mennä — ja kuinka moni suomalainen työntekijä mahtaakaan tätä menoa saada vielä ei-toivotun joululahjan potkujen muodossa?

Arvoisa puhemies! Taloutemme lähitulevaisuus on nyt erityisen epävarma. Se, mitä hallituksen perussuomalaisten mielestä pitää nyt ripeästi tehdä, on elvyttää. Se on ainoa talouspoliittinen keinomme pehmentää taantuman vaikutuksia. Taantumaa me emme voi kokonaan estää, mutta joukkotyöttömyyden kyllä. Oma rahapolitiikkamme on käytännössä luovutettu Euroopan unionin mahtimaille, maille, jotka eivät ole noudattaneet itse laatimiaan sääntöjä taloudenpidossa. Siis viittaan talous- ja vakaussopimukseen. Näiden maiden toimenpiteiden onnistumisen varaan emme voi tulevaisuuttamme laskea. On tehtävä itse.

EU:n elvytyspaketti on kokoluokaltaan kosmeettinen koko Eurooppaa ajatellen, sinänsä myönteinen signaali, mutta ei se talouden suuntaa käännä. (Ed. Pulliainen: Ei pysty näköjään!) Tämän hoksasi jopa ed. Eero Heinäluoma. Kyllä näköjään huomasi, ed. Pulliainen, MTV:n kolumnissaan. Miten Kreikka, Italia ja Portugali nyt sitten elvyttävät, kun niiden talous on ollut alijäämäinen ja ruvella jo hyvinä vuosina? Kymmenen vuotta on mennyt hyvin ja alijäämä on valtava. Millä ne elvyttävät? Kuka niille lainaa rahaa ja millä korolla? Taitaa Silvio Berlusconi joutua kaivamaan omia taskujaan, sillä varmaan muilla ei siellä enää rahaa ole. Eihän tästä elvytyksestä Etelä-Euroopan kansoille tule mitään, koska ne ovat pakkasella jo nyt. Kuka lainaa? Saksako maksaa? Minä luulen, ettei maksa iankaikkisesti. Tämä etelähelma menee EU:ssa, ed. Pulliainen, todella syvään suohon.

Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa muhii pankkikriisi. On aivan selvää, että raakileina EU-jäsenyyteen poliittisista syistä hyväksytyt esimerkiksi Romania ja Bulgaria eivät täyttäneet jäsenehtoja eikä niiden talous ole tällä hetkellä sellaisella tasolla kuin EU-maan talouden pitäisi olla. Tämä on aivan selvä asia.

Kun vertaamme tilannetta 1990-luvun alun lama-aikaan, niin silloin ei ollut kyse ylikansallisesta lamasta ja Suomessa karsittiin menoja kovalla kädellä. Nyt tarvitsemme mittavaa elvytyspakettia kansantalouden pyörien pitämiseksi pyörimässä tai kehitys voi kääntyä vielä ennustettuakin heikommaksi. Nyt tämä on erittäin olennaista, ja odotan tästä hallitukselta toimenpiteitä. Uskonkin, että niitä tulee. Eli elinkelpoisia yrityksiä ei pidä päästää turhaan konkurssiin. Nyt on nimittäin sellainen tilanne, että Suomessa on paljon yrityksiä, joilla on puutetta lyhytaikaisesta rahasta. Ne yritykset ovat sinänsä kunnossa, mutta rahoitusta ei tahdo saada. Tämä on nyt iso asia, koska pitämällä ihmiset töissä ja yritykset toiminnassa tästä selvitään paremmin. Tässä nyt hallituksen talouspoliittinen kunto ja pitkänäköisyyskestot testataan. Eli meidän on tarjottava suomalaisille työtä ja tulevaisuudenuskoa, pidettävä yllä kotimaista kysyntää, sillä voidaan lamapeikkoa hätistellä loitommalle, ei kokonaan poistaa.

Hallitus on reagoinut taantumaan lupaamalla elvytystoimia ensi vuoden alkuun. Viivyttelyyn ei ole varaa, mutta ei tarvitse pelotellakaan. Perussuomalaisten mielestä elvytystä varten voidaan tilapäisesti lisätä valtionvelkaa vieläkin enemmän kuin hallitus on kaavaillut, mutta jokainen meistä tietää, että velat on maksettava takaisin. On elvytettävä sillä tavalla, joka pitkällä tähtäimellä tuo ja luo lisää jaettavaa, eikä vedettävä kaikkia avustuksia suoraan suolesta alas, vaan se on tehtävä niin, että tulee jatkuvuutta, parempia toimintaedellytyksiä, kilpailukykyisiä työpaikkoja. Mutta kunnissa tilanne on muodostumassa jo tukalaksi, ja sen takia valtion on nyt tultava vastaan. Valtiontaloutemme kestää sen, mutta kuntataloutemme vaatii sitä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä nyt on oikea aika käynnistää lisää tie-, silta- ja rakennushankkeita, sillä tämän alan työllisyys vahvistaa ja tuo työpaikkoja alihankkijoille ja muullekin teollisuus- ja työvoimaketjulle. Perustienpitoon ja perusradanpitoon tulee suunnata lisää varoja. Sitten täytyy huolehtia niin, että myös koko maa pysyy asuttuna. Me perussuomalaiset kannatamme koko Suomen asuttuna pitämistä, elinkelpoista maaseutua ja maataloutta. Se on koko Suomen, myös meidän kaupungeissa asuvien, yhteinen etu. Isänmaa on yhteinen, vaikka sen itsemääräämisoikeus on epätäydellinen, sanottakoon nyt näin nätisti. (Ed. Pulliainen: Olipa kauniisti sanottu! — Ed. Gustafssonin välihuuto) — Oli rakentavasti, niin että ed. Gustafssonkin innostui!

Arvoisa puhemies! Rakentaminen on nyt edullisempaa kuin nousukaudella, jolloin kamreerit valistavat kansalaisia aina talouden ylikuumenemisen vaaroista. Nyt ei ole ylikuumenemisen vaaraa, joten johdonmukaisuuden ja rehellisyyden nimissä toimitaan nyt rakentamisen edellytysten puolesta. Uusia kohteita tarvitaan myös, mutta etenkin täällä Pääkaupunkiseudulla on lukuisia alueita, jotka vaativat kunnostamista, peruskorjaamista. Usean uusmaalaisen lähiöasukkaan koti uhkaa rapistua käsiin. Tässä jo pelkästään kunnollisilla julkisivuremonteilla pystytään talojen energiakulutustakin pudottamaan 40 prosentilla. Peruskorjauksiin ja putkiremontteihin on nyt syytä satsata. On kuultava lähiökansan ääntä, koska kyllä lähiökansa tietää, se on nyt vaaleissakin nähty, eikä hallituksen pidä olla ynseä näitä alueita kohtaan. Ei pidä siis olla ynseä, vaan satsata sinne. Tulee moninkertainen hyöty energiatehokkuudessa, työllisyydessä, paremmassa asumisessa, kaikessa, siis kaikki voittavat, winwin-tilanne.

Mutta hallitus jatkaa härkäpäisesti tuottavuusohjelmansa toteuttamista. Tässä onkin ilmeinen törmäyskohta Suomen keskustan ja kokoomuksen välillä. Mielenkiinnolla seuraan sitä kädenvääntöä, joka tässä on selvästi syntynyt. Muutamaa käytännön asiaa seuranneena totean, että esimerkiksi Autorekisterikeskuksen pilkkominen ja saneeraus oli tapahtuma, jossa unohdettiin sekä sydän että järki ja ihminen. Ei tämmöistä saneerausta kannata tehdä, joka toiminnallisesti ei paranna, joka rampauttaa toimintoja, pistää ulos pitkään alalla olleita naisvaltaisia työpaikkoja, aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia ja kokonaiskustannukset eivät alene, vaan tulevat takaisin sairastumisina, työttömyyskorvauksina ja muina. Annettaisiin ihmisille kunniallinen tapa päästä luonnollisen poistuman kautta eläkkeelle. Se on inhimillistä, se on oikein ja se on kuitenkin se, mihin nyt joudutaan menemään. Veikkaukseni on, että hallitus joutuu tuottavuusohjelmansa jäädyttämään. Ei ole mitään järkeä nyt potkia valtiolta julkisista viroista ihmisiä maantielle, kun on taantuma ja lama, ei mitään järkeä.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden hillintä on nyt kaikki kaikessa ja vanhojen keinojen kavalkadiakin on syytä kaivaa esiin, jopa velvoitetyöllistämistä myöten, koska aina on parempi, että ihminen elättää itsensä työllä, maksaa veroja, on mukana, kuin että on poissa työmarkkinoilta työvoimapoliittisten toimien ja työttömyyspäivärahan varassa. Eli myös kuntien ja valtion vastuu tässä suhteessa on selvä. Nyt tarvitaan uutta ideointia. Tässä yksi uusi idea oli mielestäni yrittäjä Katriina Sundqvistilla Helsingin Sanomissa noin viikko sitten. Parturikampaamopienyrittäjä sanoi, että hän voisi jonkun toisen vastaavan yrittäjän kanssa palkata yhden työntekijän vaikka puoliksi, kun eivät resurssit riitä kokonaiseen. Nyt tarvitaan tällaisia uusia ideoita, ja pitää madaltaa kynnystä, jotta nimenomaan pienyrittäjät, jotka toimivat kotimarkkinoilla, voivat ottaa ihmisiä töihin, voivat maksaa palkkaa. (Ed. Kanerva: Mikä estää Sundqvistiä toimimasta näin?) — No, ed. Kanerva, palaamme tähän asiaan, että voidaan kohtuullistaa esimerkiksi niitä yhteisiä työvoimakustannuksia, se tuntuu sivukuluista enemmän olevan kiinni. Katsotaan tätä mallia vaikka yhdessä. Uskon, että näin viisaat valtiomiehet tähän löytävät jonkun ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa, millä niiden pitäisi olla. Häpeällistä kyllä, arvoisa porvarihallitus, kuluvanakin vuonna monessa kunnassa kuntoutustoimintaan tarkoitetut määrärahat ovat loppuneet jo heinäkuussa. Valiokunta on nyt lisäämässä veteraanikuntoutukseen 1,8 miljoonan euron mää-rärahan. Se on silkkaa kosmetiikkaa, mutta kuitenkin parempi kuin ei mitään. On se sentään 10 miljoonaa vanhaa tapettua markkaa. Kyllä sekin koko summa on.

Sitä paitsi vieläkin meidän yhteinen häpeämme täällä on, että veteraaneilta kysellään työkyvyttömyysasteita, kun määritellään sotainvalideille annettavaa pitkä- tai osa-aikaista laitos-huoltoa. Kyse on sentään 87-vuotiaista veteraaneista keski-iältään. Ei tällaisia saisi olla siis kerta kaikkiaan. Eli kyllä meidän olisi nämä asiat saatava kuntoon eikä vain aina orjallisesti kuunneltava joidenkin ministeriöiden virkamiesten mielipiteitä siitä, miksi tämä on näin, kun on kerran ennenkin ollut. Olisi muuten varmaan korkea aika aloittaa myös sotaorpojen kuntoutustoiminta.

No, sitten tietysti onhan tuolla paljonkin säästökohteita budjetissa. Perussuomalaiset aina ehdottavat myös säästökohteita. Tämä paras helmihän siellä on Ison-Britannian jäsenmaksujen palautuksessa EU:lle. (Ed. Pulliainen: Eikös ne ole vieläkään palauttaneet sitä!) Tämä rappioraha pyörii valtion budjetissa vuodesta toiseen ja tänäkin vuonnakin se siellä on lähes 150 miljoonan euron suuruisena. Perussuomalaiset esittävät sen poistamista. Olen hyvin iloinen, että Suomen keskustankin omaatuntoa tämä kolkuttaa. Varmaan kaikki virkamiehet ja Suomen keskustakin ovat miettineet päänsä puhki, kuinka me saisimme sen summan sieltä pois piilotettua. (Ed. Pulliainen: Laittakaa lasku sinne!) Mutta ei ole onnistunut. Tämä on aivan erinomaista. Ei edes ed. Pulliainen ole vielä keksinyt, miten se poistetaan. Sehän poistuisi, kun perussuomalaisten aloite siitä hyväksytään. Se muuten esitetään, pääsette jälleen äänestämään siitä.

Arvoisa puhemies! Monia sotilaallisen kriisinhallinnan menoja kasvatetaan ensi vuonna tuntuvasti ja vielä monet haikailevat korotusta kehitysapumäärärahoihinkin. Perussuomalaiset esittävät näihin kehitysapumäärärahoihin pienempää kasvua, emme siis nykytasosta vähentämistä, mutta se kasvaa kymmenillä miljoonilla. Tämähän tietysti voi tulevaisuudessa mennä pienemmäksi, koska jos bkt laskee, niin siihen sidottuina nämäkin laskevat. Onpa mielenkiintoista nähdä, heijastuisiko se tähän.

Mutta, arvoisa puhemies, me elämme vakavia aikoja ja meidän täytyy yhdessä pystyä arvioimaan, mikä on harjoitettavan politiikan suunta. Perussuomalaiset on vastuullinen puolue, me emme esitä menoautomaatin lailla valtavia menolisäyksiä siinä tilanteessa, jolloin taloutta on tasapainotettava, mutta kipukohtiin pienituloisille, vaikeuksissa oleville ja unohdetuille, heille me esitämme lisää ja esitämme myös määrärahoja pois sieltä, missä ne ovat vähemmän tarpeellisia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi oma henkilökohtainen kantani näin ryhmäpuheenvuoron loppuun. Aina kun puhutaan demografisista tekijöistä ja väestörakenteemme vääristymistä, voidaan katsoa, että vuosikymmeniä harjoitettu väärä aborttipolitiikka on ollut syynä. Jos sitä ei olisi, meillä olisi tasapainoinen väestöpyramidi. (Ed. Tiusanen: Höpö, höpö! Laittomia abortteja!) Tasapainoinen väestöpyramidi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. Aivan alkuun on todettava, että kun käsillä on ennenkokematon epävarmuus ja vakava talouskriisi, tämä ei riitelyllä ratkea vaan hyvin vastuullisella, maltillisella ja määrätietoisella yhteisellä toiminnalla. Täytyy olla kykyä katsoa eteenpäin. Huutaminen ja pauhaaminen ja panikoiminen ovat tässä tilanteessa vaan pahasta.

Joitakin kommentteja alkuun käytettyihin puheenvuoroihin. Täällä on useassa puheenvuorossa sivuttu tuottavuusohjelmaa ja viitattu tuottavuusohjelman henkilöstöä vähentäviin vaikutuksiin nimenomaan tämän kyseisen talouskriisin aikakautena. Nythän me toteutamme siis edellisen hallituksen päättämää tuottavuusohjelmaa, joka minusta on oikein hyvä. Valtiolta lähtee kuukaudessa noin 600 henkeä pois eläkkeelle sekä muihin ammatteihin, ja tilalle otetaan edellisen hallituksen päätöksen mukaan noin 400. Nyt kun olemme puhuneet viime kuukausien aikana tuottavuusohjelmasta, sen täydennyksestä, niin silloin puhumme vuosien 2012 ja 2015 aikakaudesta ja sinne tulevista uusista tuottavuusohjelman tavoitteista. Kun tämä talouskriisi, työllisyystilanne ja tuottavuusohjelma kytketään yhteen, niin silloin täytyisi kritisoida sitä edellisen hallituksen tuottavuusohjelmaa, jos siinä katsotaan olevan jotain ongelmaa. Jos taas näissä lisätoimenpiteissä katsotaan olevan ongelmaa, niin se tarkoittaa vuosien 2012 ja 2015 välistä aikaa. Nämä molemmat ohjelmat ovat perusteltuja, koska vuoteen 2015 mennessä meillä on 120 000 työikäistä ihmistä vähemmän kuin vuonna 2009, eli väestöä pitää riittää, koulutettua väestöä, myös yksityissektorin palvelukseen.

Mitä tulee tuloveronkevennyksiin, joissakin puheenvuoroissa tätä veronkevennystä kutsuttiin suurituloisten veronkevennykseksi. Minä olen aina yrittänyt selvittää, mikä on se suurituloinen. Ed. Heinäluoman kanssa olimme eräässä tv-väittelyssä, ja hän ensimmäistä kertaa siellä itse asiassa minun kuulteni totesi, että noin ministerin palkka, tai sitten sanoi, että hieman ministerin palkan alapuolella. Jos katsotaan, että ministerin, joka ei ole kansanedustaja, palkka on 9 000 euroa, ja jos ajatellaan, että siinä menee se raja, jonka jälkeen veronkevennyksiä ei pidä antaa, niin siitä meille säästyisi 50 miljoonaa euroa. Kun tämä 50 miljoonaa euroa suhteutetaan 1,030 miljardin tuloveronkevennyksiin, sillä 50 miljoonalla eurolla ei kyllä kovin suuria muutoksia verotaulukkoihin pystyttäisi tekemään. (Ed. Tennilä: Eihän tuollaisilla luvuilla!) Jos taas suurituloisen raja menee 5 000 euron kuukausiansion kohdalla, niin siitä me saisimme säästön, jos siihen pistettäisiin progressiopiikki eli 5 000 tai enemmän ansaitsevat eivät saisi veronkevennyksiä, niin että meillä jäisi uudelleen kohdennettavaksi 180 miljoonaa euroa. Tässä ehkä hieman sitä suuruusluokkaa, mistä puhutaan. (Ed. Saarinen: Se on oikeudenmukaisuuskysymys!) Velkarahalla ei tehdä veronkevennyksiä vaan velkarahalla maksetaan menoja. Ymmärrän sen, että eri arvolähtökohdista katsottuna on ymmärrettävää, että toiset haluavat ottaa enemmän kuin toiset. Ei tässä sen ihmeellisempää ole.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, tässäkin budjettiesityksessä ja eduskunnan tähän tekemässä täydennyksessä riittää huonoista ajoista huolimatta erittäin paljon satsauksia sellaisiin perusasioihin, jotka kantavat tätä maata eteenpäin, kuten työnteon palkitsevuuden lisäämiseen, kuten sivistystason, osaamisen kohentamiseen, kuten kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon parantamiseen. Täällä on puhuttu useassa ryhmäpuheenvuorossa pienimmistä äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoista, joitten korotus on varsin merkittävä, 170 euroa kuukaudessa. (Ed. Tennilä: Työmarkkinatuki unohtui!) Apurahansaajat saavat ensimmäistä kertaa sosiaaliturvan, ja vammaisten henkilökohtainen apu tullaan ensimmäistä kertaa järjestämään puhumattakaan, että vammaisille ihmisille ohjataan enemmän kuin koskaan työllistämistukea. Nämä ovat niitä, joilla tulevaisuutta voidaan rakentaa. Totta on se, että vaikeina aikoina ei pystytä kaikkia negatiivisia asioita hälventämään pois, vaikka kuinka yrittäisimme, mutta kannattaa kokeilla.

Kaikkein suurin haaste ensi vuonna tulee olemaan yritysrahoituksen saatavuus. Se on oikeastaan sairauden ydin. Kaikki muu, kuten elvytys, on oireen hoitoa. Sitäkin tarvitaan, se on tärkeää, mutta jos on jaoteltavissa itse sairaus, niin se on rahamarkkinaongelmat, yritysten vaikeudet saada rahoitusta, ja sitten sairauden oireet ovat siitä aiheutuvat lieveilmiöt. Molempia täytyy hoitaa, mutta pääpainon täytyy tietysti olla sen sairauden ongelmien kuntoon saattamisessa. Tähän tulevan vuoden talousarvio satsaa varsin merkittävästi, eivät pelkästään pankkien vakavaraisina pitämiseen liittyvät mahdolliset pääomittamiset ja siihen liittyvät pääomalainat tai valtiontakaukset vaan myös valtion erityisrahoitusyhtiöiden mahdollisuudet luotottaa pk-sektoria — kuten Finnvera, Vientiluotto ja Teollisuussijoitus. Yhteisvaikutuksiltaan ensi vuonna lisäykset ovat noin 5 miljardia euroa. Olen varma, että tulevina vuosina, tulevina kuukausina tätä täytyy katsoa vielä tarkemmin. Mutta tämä on, arvoisa puhemies, se kaikkein suurin kysymys. (Ed. Korkeaoja: Aivan oikein, aivan oikein!) Toivon, että tämän sairauden hoitoon meillä riittää yhteistä tahtoa, niin kuin uskon, että löytyy.

Puhemies! Tässä on viime kuukausien aikana paljon miekkailtu siitä, kuka on ollut oikeassa ja kuka on ollut väärässä. Minä katselin muutamia omia puheitani viime syksyltä, mitä silloin on tullut sanottua. Totesin muun muassa talousarviota esiteltäessä, että maailmantalouden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa. Käynnissä on yhtä aikaa normaali hitaamman kasvun kausi ja pitkään jatkuneen nousun jälkeinen aikakausi mutta toisaalta Yhdysvalloista alkanut luottokriisi, joka on iskenyt myös reaalitalouteen ja levinnyt eri puolille maailmaa. Yhdysvaltain pankkikriisin seuraukset tulevat näkymään myös Euroopassa, kuinka vakavina, sitä emme osaa vielä tässä vaiheessa arvioida. Riskit kasautuvat maihin, joissa on entisestään myös kotikutoisia ta-loudellisia vaikeuksia. Suomen kannalta taloudellisena kysymysmerkkinä, ehkä jopa vakavana haittatekijänä voi olla Venäjän talouskehityksen mahdollinen hiipuminen. Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin, ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Tavallisella suomalaisella on ollut perustellusti huoli tulevaisuudesta.

Yhtä lailla totesin kehysbudjetissa viime keväänä, että maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan vielä viimesyksyisiin arvioihin verrattuna mutta jatkuvan silti kohtuullisella tasolla. Tämä oli siis viime kevään arvio Suomen Pankista, EU:sta, Imf:stä. Toisaalta riskit USA:n odotettua hitaammasta talouskehityksestä ovat merkittävät ja toteutuessaan hidastaisivat talouskasvua laajemminkin jne.

Vakausohjelmaa viime joulun alla käsiteltäessä totesin, että suotuisa suhdanne on sumentanut monien näköalaa. Tällainen kertaluonteisten tulojen varaan rakennettu jakopolitiikka on kuitenkin vastuutonta. Vaihtoehtobudjetin tasapainottaminen verotuloja näpelöimällä ei saa tätä asiaa muuksi muuttumaan. Suhdannehuipun ennätyksellisten verokertymien rukkaaminen ylöspäin ei paljon lämmitä, kun laskusuhdanteen verotulot eivät enää katakaan huippuvuosien menoja jnp. Me kaikki, jotka vaan halusimme, pystyimme näkemään, että talous hidastuu, mutta sen syvyyttä ja nopeutta ei kukaan ole pystynyt lukujen valossa täysin arvioimaan.

Puhemies! Muutamia kohtia vielä haluaisin katsoa tässä talousarvioesityksessä. Siellä on myös eduskunnan lisäykset mukaan lukien otettu mittavia lisäyksiä rakentamisen vahvistamiseen. Sosiaalisen asuntotuotannon korkotukilainavaltuus kasvaa 44 prosentilla 920 miljoonaan euroon. Lisäksi vuonna 2009 uusi 250 miljoonan euron takausvaltuus tavallisten ja sosiaalisten vuokra-asuntojen väliin sijoittuvalle uudelle tuotantomuodolle on tulossa, jossa takauksella minimoidaan korkokustannukset omistajan sitoutuessa pitämään asunnot kaksikymmentä vuotta vuokra-asuntoina. Aivan yhtä lailla vuonna 2009 yhteensä on tulossa 110 miljoonaa euroa asuntojen rakentamiseen vanhuksille, vammaisille, opiskelijoille ja asunnottomille. Aivan yhtä lailla Senaatti-kiinteistöjen toimintaa nopeutetaan eli sinne on tulossa 30 miljoonan lisävaltuus. Näin ollen volyymi kasvaa, jos oikein muistan, 80 miljoonaan. Kuntarahoitusta pääomitetaan, jotta rahoitusmarkkinoiden toimintaa pystytään myös rakentamisen puolella parantamaan. Sitten on erityisen suuret satsaukset kotitalousvähennyksen käytön kasvattamisesta, ja kun tähän yhdistetään erilaiset korjausrakentamisen ja energiarakentamisen avustukset, yhteensä voimme puhua useiden satojen miljoonien potentiaalista. Nyt on kysymys siitä, halutaanko näitä käyttää.

Puhemies! Haluaisin vielä tähän loppuun vaan korostaa sitä, että kaikkein olennaisin kysymys Suomen talouden tulevaisuuden kannalta on yritysten rahoituksen saamisen turvaaminen. Me emme pysty vaikuttamaan kysyntäpuoleen, siis vientikysyntäpuoleen, kovastikaan, toivon mukaan eurooppalaiset toimenpiteet siihen jossakin määrin vaikuttavat, mutta voimme vaikuttaa siihen, että edes kohtuullisella rahansaannilla hyvin kasvavat työllistävät suomalaiset yritykset pysyvät pystyssä ja olisivat siinä kunnossa, että kun ehkä kolmen vuoden päästä talous alkaa kasvaa, niin suomalaiset yritykset olisivat niitä, jotka ensimmäisinä pääsevät markkinaosuuksien uusjaossa kiinni ja pystyvät menestymään ja vetämään meidät ylös todennäköisesti hyvinkin vakavan talouskriisin jälkeisestä ajasta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun hallituksen kovat arvot yhtyvät valtiovarainministeriön erittäin hitaaseen reagointiin tässä vakavassa tilanteessa, jossa maa järisee, massairtisanomiset ovat jokapäiväinen ilmoitus, niin tässä tilanteessa nimenomaan kärjistyy nyt muun muassa verotuksessa tämä vaikutus. Te olette räiskineet veropelivaraa sen sijaan, että olisitte suunnanneet sitä pienituloisille ja tältä osin tukeneet myös taloutta ja ostovoimaa.

Toinen asia on, että kuntien peruspalvelut, arjen turvallisuus ovat erittäin vahvasti kriisiytymässä — sosiaali- ja terveydenhuolto — ja tältä osin täytyy kyllä yhtyä täysin teihin. Mutta peräänkuulutan myös Helsingin Sanomien Juhana Rossin lailla johtajuutta vihdoin tässä vakavassa tilanteessa hallitukselta ja valtiovarainministeriöltä juuri tämän pankkien luotonannon rajun supistumisen seurauksena. Mitä se merkitsee reaalitaloudessa meidän yrityksillemme? Terveetkin yritykset ovat nyt uhattuna. Asunnonostajat ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. Nyt on vahvistettava marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriön esittämiä valtion erityisluottolaitosten toimintaedellytyksiä. Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, että tätä kautta voitaisiin pk-rahoitusta, kenties Tekestä, ottaa apuun tähän tilanteeseen.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko kehuakin joskus valtiovarainministeriä, etenkin kun hän on valaistunut ihmisten arjen asioissa. Totesitte viime kyselytunnilla ja tässä tuoreessa kolumnissanne Savon Sanomissa aivan oikein mutta kenties teidän suussanne ensimmäisen kerran, että raskaimman verotaakan tällä hetkellä kantavat pieni- ja keskituloiset suomalaiset.

Epäoikeudenmukaisen veropolitiikan äärellä ette kuitenkaan ole aseeton ja voimaton. Päinvastoin teillä on juuri valta muuttaa veropolitiikkaa sellaiseksi, että se on oikeudenmukaisempi niin, että myös ne suurituloisimmat kantavat oman osuutensa, ja vielä niin, että tätä veropohjaa laajentamalla niillä suurituloisilla ja heidän tuloillansa voidaan mahdollisesti toteuttaa pieni- ja keskituloisille ihmisille verohelpotuksia. Kysymys kuuluu:

Kun te olette nyt tiedostanut asian, miksi ette vieläkään ole valmis laittamaan asiaa kuntoon?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut hyvin johdonmukaisesti, ja asiat ovat hallussa. Politiikkaa tehdään ajalla.

Oppositio sen sijaan pyrkii huiskimalla tekemään kaikenlaisia ehdotuksia hätäpäissään. (Vasemmalta: Ei meillä mikään hätä ole!) Kun hallitus tuo sitten elvytyspaketin, niin totta kai siellä on niitä elementtejä, ja oppositio yrittää selittää, kuinka hallitus olisi muka tullut heidän linjalleen.

Ed. Rajamäki äsken totesi täysin väärin, että pankit ovat supistaneet luotonantoa. Eivät pankit ole supistaneet, vaan kysymys on siitä, että yritykset eivät muilta rahoitusmarkkinoilta saa luottoa. Monet pankit ovat lisänneet yritysluottoja jopa noin 30 prosenttia koko vuonna, mutta siinä tarvitaan toimenpiteitä, ja luotan kyllä hallituksen kykyyn niitä tehdä niin, että me selviämme niin kuin se yleensä on mahdollista näissä olosuhteissa.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki on maalaillut täällä kauhukuvia julkisen sektorin alasajosta ja tuottavuusohjelmastakin. Tästä ei tietenkään ole kyse vaan siitä, että järkevästi nähdään tulevaisuus. Julkista hallintoa sekä hyvinvointipalveluiden tuottavuutta on lisättävä, jotta palvelut voidaan järjestää myös väestön ikääntyessä.

Toinen puoli asiassa on se, että työvoiman vähentyessä myös yksityisen sektorin tarpeista on pidettävä huolta. Kansantalouden kestävyyden kannalta on selvää, että julkinen sektori ei voi varata suurinta osaa työikäisistä omiin tehtäviinsä. Onko tosiaan niin, että nykyajan SDP ei näe julkisen ja yksityisen sektorin talouden kestävyyttä enää tärkeänä?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vaati Poznanin ilmastokokouksessa globaalia solidaarisuutta ilmastonmuutoksen ja finanssikriisin kaksoishaasteeseen tarttumiseksi, eli tarvitaan uusi kaikkia koskeva Green New Deal. Vihreiden mielestä talouskriisiin tuleekin reagoida nimenomaan niin, että samalla edistetään ilmastotavoitteita, ja yksi keino on lisätä ympäristösektorin viherkaulustyöpaikkojen määrää. Kysynkin ministeri Kataiselta:

Miten elvytystoimien toteuttamisessa huomioidaan niiden ilmastopoliittiset vaikutukset?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te totesitte, että jos lähivuosien tuottavuusohjelmaa arvostellaan, niin arvostelu tulisi kohdistaa Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen. Varmasti sekin hallitus arvostelunsa ansaitsee. Mutta sitä ihmettelen, että istuva hallitus ei ole tässä uudessa talous- ja työllisyystilanteessa päivittämässä tuottavuusohjelmaa.

Eikö nyt tässä tilanteessa ole järjetöntä noudattaa vanhentuneisiin työllisyysarvioihin perustuvaa tuottavuusohjelmaa, koska tuottavuusohjelmahan on tehty nimenomaan sitä varten, että ennakoidaan työvoimapulaa, yritykset tarvitsevat työvoimaa ja se turvataan valtion henkilöstöä supistamalla? Esimerkiksi tätä työvoimatoimistojen henkilöstön tuottavuusohjelmaa ovat arvostelleet sekä ministeri Pekkarinen että Cronberg. Kysynkin: Oletteko te valmis siltä osin päivittämään tuottavuusohjelman, ja kaiken kaikkiaan onko hallitus valmis päivittämään nyt tässä tilanteessa tuottavuusohjelman?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Budgeten är ansvarsfullt uppgjord och utgår ifrån att stärka hemmamarknaden och sysselsättningen, vilket i det här läget är mycket viktigt.

On hyvä ja kannatettavaa myös, että hallitus heti kevätkauden alussa antaa elvyttävän ja työllisyyttä parantavan lisätalousarvion eduskunnalle. Mielestäni olisi luontevaa, että jos uusia infrahankkeita käynnistetään, Kantatie 51 olisi ensimmäinen. Tämä sen vuoksi, että eduskunta jo kerran on (Ed. Rajamäen välihuuto) hyväksynyt hankkeen toteuttamisen, ja myös hankesuunnitelma on jo olemassa. Kysynkin valtiovarainministeriltä: Onko tarkoitus sisällyttää tähän elvyttävään pakettiin myös uusia infrahankkeita?

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kauan lama oli jotenkin helppo sysätä ulkoiseksi kuin siitä pystyttiin syyttämään amerikkalaisia subprime-juppeja tai islantilaisia turskan tuoksuisia pörssipelureita, mutta kun tämä on tullut osaksi Eurooppaa ja osaksi kotimaata, niin tämä selitys ei enää kelpaa. Nyt on pystyttävä hoitamaan tämä syntynyt tilanne. Taloudessa on myös paljon kiinni psykologiasta, ja tässä on teillä, herra valtiovarainministeri, myös suuri mahdollisuus. Te puhuitte aivan oikein tästä yritysrahoituksesta, mainitsin sen perussuomalaisten ryhmäpuheessa. Se on nyt aivan olennaista, että yritykset pystyvät rahata-loutensa hoitamaan ja pitämään ihmisiä töissä. Toinen seikka on se, että julkista sektoria, joka työllistää ihmisiä valtiolla ja kunnissa, ei päästetä nyt luisuun vaan pidetään ihmiset töissä. Nämä kaksi asiaa ratkaisevat: yrityksille rahoitus, jotta ne pitävät työpaikat, ja julkiselta sektorilta ei leikata.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelen valtiovarainministeri Kataista tänään ja kun luen hänen viikonlopun kirjoituksensa Savon Sanomissa, minulle kyllä vahvistuu se käsitys, että valtiovarainministeri vähättelee tätä talouden tsunamia. Näin se on ollut koko syksyn ajan. Vielä kesällä te totesitte, että suhdanneongelma on Suomelle toissijainen verrattuna muihin Suomen haasteisiin. Vielä lokakuun alussa te totesitte, ettei ole mitään syytä avata valtion ensi vuoden budjettia, tämä taloustilanne ei edellytä mitään erityisiä toimenpiteitä. Ja nyt edelleen, kun me käsittelemme ensi vuoden talousarviota, kun olisi mahdollisuus todella tarttua työllisyyden ja talouden kohentamiseen, tehdä merkittäviä elvytystoimenpiteitä, te toteatte, että tähän ei ole tarvetta vaan palataan asiaan ensi vuonna. Miksi yhä useamman suomalaisen yrityksen ja perheen pitää joutua vaikeuksiin? Nyt niissä on jo kymmeniätuhansia Suomessa: 36 000 ihmistä on lomautettuna, 2 500 yritystä on lomauttamassa. Miksi yhä useamman suomalaisen pitää joutua vaikeuksiin ennen kuin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On pakko sanoa nyt, että tämä päivä on kyllä surullinen päivä. Nyt voi sanoa myös niin, että toivo on kyllä mennyt. Porvarihallitus vie tämän maan nyt taantumasta lamaan, ja se vie sen siihen todella hurjaa vauhtia tällä budjettiesityksellä, se on se väistämätön seuraus. Budjettiesitys on rakennettu kesän ja alkusyksyn aikana, ja se ei vastaa tämän päivän eikä ensi vuoden tarpeisiin, ikävä kyllä. Kaikki merkit itse asiassa tällä hetkellä viittaavat siihen, että huomattavan paljon väkevämpää otetta olisi pitänyt saada talouteen, työllisyyteen, ja ennen kaikkea sisämarkkinoitten pitämiseen vauhdissa. Tällä budjettiesityksellä se ei tule toimimaan.

Ruotsi esimerkiksi viime viikolla julkaisi tutkimuksen, jossa he itse arvioivat 140 000 työtöntä tulevan lisää ensi ja seuraavan vuoden aikana. Japani kertoi nyt viikonlopun aikana, että noin neljänneksellä yritysten tulokset putoavat ja että siellä on odotettavissa todella alaspäin menevä trendi. Mitä meillä tapahtuu? Meillä hallituspuolueet nyt jo vannovat lisätalousarvion nimeen ja kaipaavat elvyttävää lisätalousarviota. Miksi ne elvyttävät toimet eivät ole tässä budjettikirjassa mukana?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotimarkkinoiden pyöriminen on varmasti niitä tärkeimpiä asioita tässä taloustilanteessa, mutta jäin kaipaamaan kyllä ed. Soinin puheenvuorosta aluepolitiikkaa, joka mielestäni tässä meidän käsittelyssämme olevassa budjetissa tulee erittäin hyvin näkösälle, nimenomaan työllisyyspolitiikkana. (Ed. Erkki Virtanen: Soininko tämä pitää hoitaa?)

Mutta kaikista oleellisinta on tietysti se ministeri Kataisen esille ottama vientiyritysten ongelma, että jos rahoitusta täältä päästä löytyykin, niin asiakkuuspäästä sitä ei löydy. Kysyisin ministeriltä, onko hänellä tiedossaan joitakin sellaisia salamekanismeja, joilla tämä homma saataisiin hoidettua, tai voiko Euroopan tasolla edes vaikuttaa tällaisiin rahoitusmekanismeihin.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että huoli yritysten toimintaedellytyksistä ja niitten rahoituksen turvaamisesta on varmasti näitten keskeisten toimenpiteitten joukossa kaikkein keskeisin.

Viime viikolla täällä eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä suomalaisille pankeille myönnettävistä väliaikaisista valtiontakauksista, ja hallituksen esitys lähti siitä, että sitä voidaan myöntää vain vakavaraisille ja toimintaedellytykset omaaville pankeille. Kuitenkin kävi niin, että tuon mietinnön vastalauseessa sosialidemokraatit kolmessa lausumassa viittasivat kriisipankkeihin. Ihmettelen tätä, kun puheenjohtaja Urpilainen on voimakkaasti puhunut luottamuksen herättämisestä. Oliko tämä teidän mielestänne luottamusta herättävä toimi Suomen kansalaisiin ja suomalaiseen pankkimaailmaan päin?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nimenomaan mietinnössä on otettu kantaa siihen, millä tavalla menetellään kriisipankkien kanssa. EU-komissiohan on myös tarkentanut sitä, että hyvät pankithan tokko mitään takausehtoja tulevat tarvitsemaan. Tältä osin on kysymys siitä, millä ehdoilla myöskin valvonta ja toisaalta kriisipankkien riskien takausten realisoituessa Suomen valtion ja veronmaksajien etu varmistetaan. Tästä me kannamme kyllä kieltämättä huolta, toivon mukaan paremmin kuin tämä talo 1990-luvun alussa.

Mutta, herra puhemies, kiinnitän huomiota siihen, onko valtiovarainministeristä kyseessä panikoituminen vai edesvastuuton asennoituminen tähän tilanteeseen, kun te ette reagoi verotuksella, ette investoinneilla ajassa tähän kriisiin. (Ed. Zyskowicz: Etuajassa!) Ja erittäin vakava kysymys on, että yritysrahoituksen osalta näiden erityisrahoituslaitosten toimintapelivaraa ette ole välittömästi laittamassa liikkeelle. Vai kuvaako sitä panikoitumattomuutta se, että kun Kaupthingia käsiteltiin, te ette ollut täällä salissa, ja kun käsiteltiin täällä tätä ed. Ravin äsken mainitsemaa pankkien takauskysymystä, valtiovarainministeri ei tässä vakavassa taloudellisessa tilanteessa osallistunut eduskunnan käsittelyyn? Minä en nimitä tätä panikoitumiseksi vaan siksi toiseksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt oleellista on se, että estämme massatyöttömyyden, estämme laman syntymisen, ja koska tarvitaan nopeita toimia, pitää olla myös nopea ohjelma. Nykyään, minis-teri Katainen, tiedätte, kolmen kohdan ohjelmat ovat suosiossa. Esitän teille kolmen kohdan ohjelman: 1) Julkisiin investointeihin satsataan huomattavasti enemmän, homekouluihin, sairaaloihin, raideinvestointeihin. 2) Rakennustoiminta elvytetään. Pidetään huolta siitä, että meillä riittää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, panos-tetaan siihen, että asuntoja rakennetaan lisää. 3) Kotimaista kulutuskysyntää tuetaan. Sitä tuetaan parhaiten lisäämällä työttömien, yksinhuoltajien, kansaneläkeläisten ja muiden pienituloisten tuloja. He käyttävät sen kotimaiseen kysyntään. Tähän ei teidän 100 miljoonaa riitä. Se pitää vähintään kaksikymmenkertaistaa. Oletteko, ministeri Katainen, valmiita tähän?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä luottokriisi lähti liikkeelle, niin kuin kaikki olemme havainneet, Yhdysvaltain ja Brittein saarten asuntoluottomarkkinoilta. Mutta nyt ihan viimeisinä päivinä on käynyt ilmi, että siellä taustalla näyttääkin olevan harmaan ja mustan talouden pääomamassat, niin kuin Sveitsin tilanne viime viikolta on aivan hyvin tuonut esille. Arvoisa valtiovarainministeri, tämähän on antamassa myöskin meille suomalaisille erinomaisen mahdollisuuden lähteä kyselemään Yhdysvaltain tavoin, mahtaako tuolla olla suomalaisnimisiä tallettajia takana, niin että saisimme tämän kuplan kerrankin puhkaistua. Samalla pyydän teiltä, että pistätte toisen ministerin sieltä valtiovarainministeriöstä, Mari Kiviniemen, järjestykseen. Hän on antanut sellaisen kirjallisen lausunnon, joka on täysin ristiriidassa näissä asioissa hallitusohjelman kanssa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ministeri Kataisen kanssa täysin samaa mieltä siltä osin, että nyt on syytä välttää kaikkea tarpeetonta riitelyä, mutta oppositio haluaa sisulla ja sydämellä tuoda esille omat vaihtoehtonsa.

Minä hämmästellen kuuntelin, kun täällä ed. Manninen totesi — hän ei käyttänyt sosialidemokraatti-sanaa, mutta viittasi meihin — että olemme huiskineet hätäpäissämme tämän vaihtoehtobudjetin. Ed. Manninen, tämä on se budjetti, jota on tukenut myöskin Elinkeinoelämän keskusliitto viime viikolla jättämässään työmarkkinajärjestöjen paperissa, tämä on 90-prosenttisesti se sama esitys, mitä esittivät EK, ministeri Taxell, Sixten Korkman jne. Miten te kehtaatte sanoa, että me olemme huiskineet hätäpäissämme? (Välihuutoja kokoomuksesta) Samalla te arvostelette näitä tahoja, joihin viittasin.

Siis olennainen ero nyt on, arvoisa puhemies, se, että meidän ja EK:n elvytysbudjetti on miljardibudjetti tähän kansalliseen hätätilaan ja hallituksen on kuin kärpäsen surinaa, 100 miljoonaa euroa on tulossa. (Eduskunnasta: Ei kannata vääristellä!)

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee opposition puheenvuoroja, ed. Gustafssonin ja ed. Arhinmäen, ja retoriikan alta hakee todellista asiaa, niin sieltä paljastuu se, että arvostelunne sisältö on oikean suuntainen mutta riittämätön. (Ed. Gustafsson: Täysin riittämätön!) Jos opposition arvostelu on oikean suuntainen mutta riittämätön, se on itse asiassa kiitos hallitukselle. Näinhän oppositio aina toimii (Ed. Gustafsson: Se on suuruusluokkaero!) Kun Arhinmäen kolmen kohdan ohjelman ottaa esille, jokaiseen teidän esittämäänne kohtaan hallituspuolueitten eduskunnassa tekemien ehdotusten sisältö kohdistuu, kaikkiin näihin asioihin. (Ed. Tennilä: Ei pidä paikkaansa!) Rahat vaan kohdistetaan oikealla tavalla, ja hallitus valmistautuu, kuten olemme kuulleet, myöskin siihen, että tilanteen kehityksen myötä, lisäbudjettien myötä, ensi vuonna tullaan uudestaan asialle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä pari näkökohtaa SDP:n talouspolitiikasta.

Vuosi sitten vaihtoehtobudjetissanne väititte, että budjetin verotulot oli arvioitu alakanttiin, ja esititte 1,3 miljardin korotusta arvioihin. Nyt tiedämme, että ne verotulot oli arvioitu yläkanttiin, koska jo nyt tiedämme, että niitä oli satoja miljoonia vähemmän todellisuudessa kuin mitä tälle vuodelle tehdyssä budjetissa arvioitiin.

Toiseksi, te esititte elvytykseen miljardin elvytyspakettia, vasemmistoliitto esitti kahden miljardin elvytyspakettia. Tämä on vakava asia, mutta kai se koomiselta tuntuu, tämmöinen huutokauppa. Kenen vuoro on esittää kolme miljardia, onko se ed. Soinin vai ed. Räsäsen? (Ed. Viitanen: Hallituksen!)

Ja kolmas näkökohta, herra puhemies: sosialidemokraatit arvostelevat, että veronalennuksia ei ole tehty ajassa, koska ne päätettiin jo elo—syyskuussa, mutta ne sopivat juuri tähän aikaan, ja sitten te arvostelette vielä profiilia, joka on täysin samanlainen kuin oli teidän ollessanne hallituksessa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt hallituspuolueiden kansanedustajat, kuten myös ministerit, yrittävät puhua mustaa valkoiseksi. Huomaan hallituspuolueiden kansanedustajissa hieman tällaista ylimielisyyden sävyä, mikä minua kyllä hieman tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hirvittää.

Sosialidemokraatit ovat tehneet yhteistyötarjouksen hallitukselle. Me olemme sitä mieltä, että meidän pitäisi yhdessä miettiä, miten Suomi selviytyy tästä vaikeasta tilanteesta, miten estämme 1990-luvun surulliset tarinat. Se ei ole kelvannut hallitukselle. Me emme siitä lannistuneet. Me teimme oman vaihtoehtoisen ohjelmamme, kerroimme, miten Suomeen luodaan yli 30 000 uutta työpaikkaa, ja samoilla linjoilla meidän kanssamme on Sixten Korkman, on Jorma Ollila, ovat monet muut talouden asiantuntijat. Minä toivon nyt, arvoisa valtiovarainministeri, että jos meidän yhteistyömme ei teille kelpaa, niin teille kelpaisivat kuitenkin ne monet hyvät elvytystoimenpiteet, jotka ovat sisällä tässä niin sosialidemokraattien kuin työmarkkinajärjestöjen yhteisessä toimenpide-esityksessä. (Ed. Zyskowicz: Ne toimenpiteet on jo hallituksen paketissa!)

Kysynkin nyt ministeri Kataiselta, kun en saanut teiltä vastausta torstaina: Voisitteko te ystävällisesti vastata minulle nyt, mikä on hallituksen toimenpiteiden työllisyysarvio ensi vuonna? Kuinka monta uutta työpaikkaa syntyy Suomeen tämän budjettiesityksen toimesta? Vastausta tähän ei ole tullut. Toivon, että se tulee nyt.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden veroratkaisu ei anna työttömille ja pääosalle eläkeläisiä euroakaan, eli on se todella riittämätön, jos se on nolla. (Ed. Sasi: Ruuan alvi!) Tämä tällainen linjaus ei saa jatkua enää, kun ensi vuoden alun elvytysratkaisua tehdään. Silloin pitää tuloelvyttää näitä pienituloisimpia, arvoisa ministeri.

Kiireisintä on nostaa työmarkkinatukea. Se on jäänyt noin 30 prosenttia jälkeen vuoden 1994 jälkeisenä aikana, ja se on vain noin 15 euroa päivässä käteen, kun se joka päivälle jaetaan. Ei sillä elä kukaan. Pelättävissä on, että ensi vuonna tällä surkealla työmarkkinatuella joutuu kitkuttamaan vuoden mittaan jopa 300 000 työtöntä tässä maassa. Pankaa mieleen, ministeri: työmarkkinatukeen korotus ja heti, ei mitään salakomitean, tai mikä Sata-komitea, riitelyä ja jahkaamista, vaan siihen korotus ja työmarkkinaosapuolten kanssa, koko työmarkkinakentän kanssa, jatketaan sitten sitä kysymystä, miten koko työt-tömyysturvan osalta tehdään. Mutta työmarkkinatukeen pitää tulla korotus heti.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta hallitus on tarttunut opposition yhteistyötarjoukseen. Puheenjohtaja, ed. Urpilainen esitti, että suomalaiset tarvitsevat unelmia, suomalaiset tarvitsevat toivoa, ja nyt kun maailmantaloudessa on tapahtunut se mitä on, se koskettaa meidän vientiteollisuuttamme ja nyt ainoastaan kotimarkkinat voivat pitää meitä pinnalla. Ei kannata lietsoa tuhon tietä. Maailmantalous elpyy ja tulee parempia aikoja. Nyt tarvitaan tosiaan unelmia. (Ed. Tennilä: Mutta toimia myös!) Sen tähden me olemme tarttuneet tähän unelmaan: Pidetään yllä toivoa, annetaan ihmisille unelmia ja luotetaan (Puhemies koputtaa) tähän hallituksen elvyttävään budjettiin. (Ed. Arhinmäki: Tarvitaan ennen muuta toimia!)

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi, herra puhemies, haluaisin kiittää äänestäjiä siitä, että he jättivät demarit oppositioon viime vaaleissa. Jos olisi menty menonlisäyksiin, joita demarit esittivät vaaliohjelmissaan, niin olisi huippusuhdanteessa lisätty menoja ja tänä päivänä keskusteltaisiin vakavista leikkauksista perussosiaaliturvaan. (Ed. Zyskowicz: Näin on!) Se olisi ollut SDP:n linja. Hallitus sen sijaan vakavasti jo ennakoi laman luotaessa hallitusohjelmaa ja sovittiin siitä, että panostetaan kovasti vuosille 2008, 2009 ja 2010, kun suhdanteet menevät heikompaan suuntaan.

No, viime kesänä hallitus ilmoitti, että kevennetään reippaasti verotusta, jotta voidaan elvyttää taloutta. Te sanoitte, että kevennykset ovat aivan liiallisia. (Ed. Tennilä: Ei, kun pienituloiset unohtui!) Marraskuussa te havahduitte, että nyt on lama tulossa, ja nyt te vaaditte elvytystä. Te olette olleet tässä asiassa pari vuotta myöhässä. Hallitus on tiennyt, mitä se täsmälleen tekee.

Nyt pitää muistaa, että kun te käytte huutokauppaa — te lupaatte miljardin, muu vasemmisto 2 miljardia, otetaan velkaa — se velka täytyy joskus myöskin maksaa. Se ei ole ilmaista rahaa, vaan se täytyy myöskin joskus maksaa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Se pitää muistaa.

Mitä tulee sitten teidän ohjelmiinne, niin kun puhutaan oikeudenmukaisesta verotuksesta tässä elvyttämistilanteessa (Puhemies: Minuutti on kulunut, edustaja!) te olette hoitaneet varallisuusveron poistamisen ja nyt vastustatte elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos hallitus olisi kuunnellut aikaisemmin sosialidemokraattien neuvoja, voisi olla niin, että tällä hetkellä kunnissa olisi parempi tilanne kuin nyt. Kyllä meitä ainakin kovasti hirvittävät nämä viimeaikaiset barometrit, joiden mukaan kuntien talousnäkymät ovat kuluneen vuoden aikana heikentyneet tuntuvasti ja kielteiset merkit näkyvät kaikissa mittareissa, niin velanotossa, niin verojen kiristyksissä, niin investointien lykkäämisissä kuin palveluiden leikkaamisessakin.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kysyi ennen kunnallisvaaleja finanssikriisin vaikutusta kuntiin, ed. Sasi ja ministeri Katainen. Silloin hallituksen ainoa vastaus oli, että SDP pelottelee, ja nyt me tiedämme nämä luvut. Eli kannattaisikohan ottaa nyt ihan vakavasti, mieluummin kuin tätä ylimielistä huutokauppaterminologiaa tarjoten, nämä opposition yhteistyötarjoukset ja meidän hyvin harkitut esityksemme? Tässä on mittaluokkavirhe, ja minun mielestäni valtiovarainministeriössä ja valtiovarainministerillä on nyt väärä tilannearvio. Teidän elvytystoimenne ovat pingispallon kokoisia, kun niitten pitäisi olla rantapallon kokoisia. (Ed. Arhinmäki: Jalkapallon!) Tässä on nyt se keskeinen ero.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Montakohan kertaa tässä salissa ja julkisuudessa on hoettu, että vahva valtiontalous on köyhän ystävä. Näinhän tätä on perusteltu, kun valtiontaloutta on ajettu kuntoon. Nythän sitä ystävyyttä mitataan, (Ed. Zyskowicz: Nyt on varaa!) miten tämä vahva valtiontalous voi auttaa tilanteessa, jossa me olemme sukeltamassa. Me olemme menossa vapaassa pudotuksessa nyt taloustaantumasta lamaan.

Mitä ed. Kalli tuossa sanoi, suuruusluokkaa 40 000 ihmistä on jo yt-neuvottelujen kohteena tällä hetkellä. Ei voida kuin arvioida, mitä ensi vuonna tulee tapahtumaan, ja jos kotimarkkinat eivät toimi, mihin te viittasitte, niin silloin me menemme todella syvälle siellä laman syöverissä, (Ed. Zyskowicz: Sen takia me alennamme veroja!) ja kotimarkkinat eivät toimi, jos kuntatalouden annetaan painua miinukselle vahvasti, niin kuin se nyt on painumassa. Siellä loppuvat investoinnit, siellä loppuu työllistäminen, ja sen vaikutus on alueellisesti hyvin vahva.

Siinä me olemme eri mieltä täydellisesti, mitä hallitus nyt tekee. Ne painotukset eivät ole kohdallaan. Ne eivät ole arvopohjaltaan sosiaalisia. Tämä hallituksen esitys on tulonjakopolitiikalla tehty, ideologisesti värittynyt. Nyt olisi tarvinnut nimenomaan elvyttävää talouspolitiikkaa, ja budjettiesitys ei ole sitä. (Välihuutoja) — Sitä vartenhan on pantu valtiontaloutta kuntoon.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kolme minuuttia, puhemies, kannattaa puhua tästä paikaltaan.

Täällä on joitakin kysymyksiä, joihin vastaan.

Ensinnä tästä pankkien luotonantokyvyn turvaamisesta. Se on todella hallitukselle ja oppositiolle toivon mukaan yhteinen intressi, eli ei syyllistetä pankkeja, jos ne ottavat vastaan valtiontakuun tai valtion pääomaruiskeen. Niitä ei Suomessa anneta vaikeuksissa oleville pankeille; vaikeuksissa oleville pankeille tulee tiukemmat ehdot. Mutta katsotaan näitä tukielementtejä ei pankkitukena vaan normaalina instrumenttina, kuten vaikkapa Finnveran tai Teollisuussijoituksen kautta tulevia takuita tai pääomaruiskeita käsitellään. Eli ne ovat samankaltaisia elementtejä, joilla mahdollistetaan lisäluotonanto ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tukeminen. Tähän olemme hakeneet EU:sta yhteisiä parempia sääntöjä, koska EU:sta aiemmin, siis kilpailukomissiosta, tuli hieman huonompia periaatteita.

Elvytyspolitiikka ja ilmastotoimenpiteet: Erityisesti lämmitysjärjestelmien uusiminen, energiainvestoinnit, joita tuetaan sekä kotitalousvähennyksellä että ihan suorilla tuilla, ovat parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa.

Tuottavuusohjelma pitäisi päivittää, toteaa ed. Räsänen, ja työvoimatoimistoista oli puhetta. Nyt me olemme puhuneet työvoimatoimistojen tuottavuustoimista vuosille 2012 ja 2015, eli nykyiset toimenpiteet eivät siellä ole sen ihmeellisempiä. Ei niitä ministeriö ole itsekään kiistänyt. Minulle on aivan yhdentekevää, jos elinkeinoministeriö etsii tuottavuussäästönsä jostakin muualta kuin työvoimatoimistoista, mutta mistä nyt on keskusteltu, ne ovat tulevia vuosia, eivät todennäköisesti edes näitä talouden huonoja vuosia. (Ed. Gustafsson: No, miten ministeri on toista mieltä, että ne vaikuttavat nyt jo? Saako täällä puhua mitä tahansa?)

Uudet infrastruktuurihankkeet: Me tulemme suhtautumaan uusiin infrastruktuurihankkeisiin sillä periaatteella, että katsomme, missä euro per työpaikka on parhaiten tuotossa. Eli mitä enemmän käytämme rahaa sinänsä hyviin suuriin liikenneinvestointeihin, mutta jos työllisyyskate on heikko, sitä enemmän jää työtä vailla olevia ihmisiä. Eli nyt kannattaa todellakin katsoa tarkkaan, mistä saamme velkarahalla tehtyjä työpaikkoja mahdollisimman paljon aikaiseksi, ei vain sitä, että tehdään kaikkea, mikä tuntuu kivalta, vaan siten, että velkarahalla elvyttäminen menee nimenomaan työllistämiseen. Tämä on se olennainen kysymys. (Ed. Viitanen: Suurituloisten veronkevennyksiin menee!)

Suhdanne on toissijainen ongelma muihin verrattuna. Kyllä se vaan näin on. Suomi lähtee tähän talouskriisin parhaasta mahdollisesta asemasta, mutta päädymme huonoimpaan asemaan sen takia, että missään muualla kuin Suomessa ja Japanissa huoltosuhde ei ole niin huono kuin se on meillä ja Japanissa. Eli me todellakin olemme pysyvästi 1—2 prosentin talouskasvun maa, kunhan tämä talouskriisi on ohi. Se pitää paikkansa. (Ed. Heinäluoma: Ei taatusti pidä!)

Sitä en ole koskaan sanonut, ettei ole tarvetta elvyttämiseen, koska jo elokuussa tein budjettiesityksen, joka on sitä, mitä EU-maissa nyt oletetaan tarvittavan: 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Minä ymmärrän, että sitä on vaikea hyväksyä elvyttävänä, koska se on tehty jo kesällä, mutta tämä vaan pitää paikkansa. Jos muut maat yrittävät päästä samalle tasolle kuin me, niin siellä käydään vastaavaa keskustelua kansallisissa parlamenteissa. Me olemme esittäneet 1,5 prosentin elvytyspaketin jo elokuussa. Hyväksykää tämä faktana. Tämä ei ole mielipide, vaan tämä on fakta.

Mitä tulee sitten tulee täydennysesitykseen, niin täydentävässä budjettiesityksessä puutuimme niihin asioihin, joita varsinaisessa budjettiesityksessä ei ollut, koska näimme, että kriisi on elänyt nimenomaan siihen suuntaan, että yritykset tarvitsevat lisää rahoitusta, ja sillä me täydensimme. Nyt taas kuukauden puolentoista päästä näemme paljon pidemmälle. Suomen Pankin ennuste perustuu kolmen viikon takaisiin tietoihin. Tällä viikolla tulee VM:n ennuste, se perustuu jälleen uusimpiin tietoihin. Todennäköisesti suunta on huonompaan. Mutta älkää sitä kiistäkö, ettei valtion elokuussa tehty budjettiesitys ole 1,5 prosenttiyksikköä elvyttävä. Se on sitä. Se ei ole mielipide, se on fakta.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen omassa puheenvuorossaan totesi, että nyt lääkitään sairautta. Täällä salissa minä en ole lääkäri eikä ministeri Katainenkaan, mutta lääkäreitä täältä löytyy. Kysyisin teiltä lääkäreiltä: Miten käy, jos antibioottikuurin syö vain vaillinaisena esimerkiksi poskiontelotulehdukseen? Ei sillä sairautta paranneta, ja tämä hallituksen elvyttävä budjetti ja muut elvytystoimet ovat juuri tällaista muutaman antibioottipillerin syömistä.

Ministeri Katainen on todennut, että tehokkaampiin elvytystoimiin ei pidä nyt ryhtyä, koska elvyttämiseen käytettävä raha olisi pois veronmaksajien selkänahasta. Eikö näin? Näin te olette todennut. No, tämä vertaus on hieman ontto, koska jos nyt ei elvytetä riittävästi, niin kuka sen maksaa? Se tulee juuri tavallisten kansalaisten selkänahasta.

Todellakin kylmää se tapa, jolla hallitus tällä hetkellä suhtautuu kuntatalouden tilaan. Te edelleen väitätte, että kunnilla menee hyvin, että kyllä kunnista rahaa löytyy. Jos te tarkastelisitte niitä kuntabudjetteja, joita seuraavalle vuodelle on nyt laadittu ja jonkalaisia ennusteita ollaan tekemässä sitten myöskin tuleville vuosille, niin te näette, että siellä ollaan supistamassa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) juuri niistä palveluista, jotka ovat elintärkeitä tavallisille kansalaisille ja etenkin pienituloisille.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vanhasen—Kataisen hallitus on kärkisijoilla tuloerojen kasvattamisessa EU-maissa. Elikkä se elvyttää kyllä, mutta se elvyttää rikkaitten tuloja, ja epäilen, että se ei ole paras elvytystapa kyllä tässä tilanteessa. Mielestäni paras elvytystapa, yksi keino olisi se, että vuokra-asuntotuotantoa lisättäisiin kunnolla. (Ed. Zyskowicz: Sitähän lisätään!) Tämä hallitus esittää vain aloitusavustusten korottamista ja laajentamista koko maahan. Se ei tule riittämään, vaan pitää korkotukilainojen omavastuukorkoa alentaa elikkä korkotukilainojen ehtoja kunnolla parantaa. Sitä kautta saadaan vuokra-asuntotuotanto liikkeelle. Yli 30 000 ihmistä on vuokra-asuntojonossa. Kymmeniätuhansia rakennustyöläisiä on jäämässä työttömäksi. Miksi ette puutu tähän, jotta voitaisiin ihmisiä työllistää ja voitaisiin ihmisille rakentaa asuntoja?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa ed. Soini valitti veteraanikuntoutusrahojen vähyyttä. Tiedossahan on, että määrärahat alenevat siitä syystä, että noitten tukien kohdeyleisökin vähenee. (Ed. Erkki Virtanen: Ei pidä paikkaansa!) Mehän tänä vuonna lisäsimme 1,8 miljoonaa euroa tuolla jaostossa veteraanikuntoutusrahoihin. Sitä paitsi myös 4 miljoonaa euroa tuli tilapäistä lisää tuohon tarkoitukseen. Tosiasia on se, että niissä kunnissa, joissa veteraanikuntoutusta on viety avo- ja kotikuntoutuksen suuntaan, rahat riittävät, mutta laitospainotteisissa kunnissa rahat eivät tahdo riittää. Eli kuntia täytyy kyllä ohjeistaa myös tähän yhteisesti linjattuun painotukseen, että kuntoutusta pitää antaa siellä kotona ja avopuolella enemmän, mikä on myös veteraanien ja sotainvalidien etujen mukaista.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettihan on merkittävällä tavalla elvyttävä, ja voi sanoa, että ne viime viikkoina tulleet täydennykset osoittavat, että rahatalouden ja vientiyritysten tarpeisiin on puututtu hyvin. Mutta ne ehdotukset, jotka kotimaista kysyntää tässä budjetissa pyrkivät tukemaan, niin on kuitenkin rehellisyyden nimissä sanottava, että ne ovat tulleet jo aikaisemmin, perustuneet aikaisempiin suunnitelmiin ja eivät ehkä ole täysin kattavia siinä mielessä, että optimaalisesti tunnistettaisiin kaikki tarpeet esimerkiksi pienituloisten ja lapsiperheellisten kulutuksen ylläpitämiseksi. (Ed. Heinäluoman välihuuto) — Mutta hyviä toimia nämä ovat siltikin. — Mutta kysynkin ministeriltä sitä, että koska meillä Sata-komiteassa arvioidaan, miten perusturvaa voidaan vahvistaa ja miten se voidaan tehdä tavalla, joka pitää yllä työllisyyttä ja helpottaa työlliseksi pääsemistä — se on tässä tilanteessa aivan olennaista — ja toisaalta arvioidaan myös hallituskauden puolivälitarkastuksessa veropolitiikkaa, niin pitäisikö samassa yhteydessä arvioida myös keskeisiä tukia, koska tässä yhteydessä niillä, esimerkiksi lapsiperheiden tuilla, on myös kysynnän kannalta keskeinen rooli?

Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen on täällä ollut hieman erikoisella päällä. Hänelle ei riitä se, että eletään tässä hetkessä, vaan hän itsetarkoituksellisesti lukee vanhoja puheitaan vakuuttaakseen ilmeisesti ennen kaikkea itselleen, että on ollut oikeassa jo kuukausia sitten. (Ed. Zyskowicz: Ei vaan teille, kun te vääristelitte!)

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen tuntui täällä vähättelevän niitä rahoja, joita voitaisiin (Ed. Rajamäki: Hidastetussa filmissä!) käyttää tarpeellisiin tarkoituksiin, vaikka veteraanien osalta, tuomioistuinlaitokseen, lapsilisien korottamiseen tai niille toimeentulotuen asiakkaille, jotka saavat lapsilisän korotusta, että hekin saavat korotuksen. Kun täällä totesitte tuloveron alennuksista, että riippuen mihin rikkaiden raja vedetään, sieltä on säästettävissä "vain" 50 miljoonaa tai "vain" 180 miljoonaa. Teille nämä olivat mitättömiä rahoja, ja me sosialidemokraatit olemme tehneet oman vaihtoehtoisen esityksemme. Me haluamme kohdentaa niitä tarkoituksenmukaisesti. Me haluamme kohdentaa niitä niihin kohteisiin, joilla on merkitystä. Me emme katso mittakaavasuhteellisuutta niin kuin te. Te voitte täällä väittää sitä kautta, että eduskunnan budjettivalta, jota hallituspuolueiden edustajat ovat käyttäneet 70 miljoonan euron edestä, on täysin mitätön, koska se on alle puolet siitä, mitä te sanoitte, että suurituloisten veronalennusten peruminen olisi tuonut. (Puhemies: Minuutti!)

Ministeri Katainen, tämä on arvovalinta teiltä, mutta toivon, että vastaatte myös ajan hetkeen ja henkeen.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Panin ilokseni merkille, että sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa lainattiin pitkään pitkäaikaista demarivaikuttajaa ministeri Seppo Lindblomia ihan ensimmäisestä kappaleesta lähtien. (Ed. Rajamäki: Vuosi sitten jo!) Katsoin tuota hänen kantaansa eduskuntavaalien jälkeen Suomen Kuvalehdestä 35/2007, ja hän totesi sanatarkasti näin: "Murhe sosialidemokraattien tappiosta ei ollut ensimmäinen tuntemukseni eduskuntavaalien jälkeen. Olin pikemminkin huojentunut. Minkälaisessa kusessa suomalainen hyvinvointivaltio olisikaan, jos demarien vaaliohjelma olisi vienyt puolueen voittoon?" (Ed. Zyskowicz: Kuulitteko ed. Heinäluoma?)

Hyvät ystävät, mitähän mahtaisi Seppo Lindblom, teidän ryhmäpuheenvuoronne idoli, sanoa, kun hän kuulisi, että nyt suurin oppositiopuolue esittää verokertymiä miljardikaupalla lisättäväksi ja budjettivastalauseen mukaan uutta velkaa pitää ottaa noin 2,5—3 miljardia euroa? Minä ehdottaisin kyllä, että kävisitte tämän oppi-isänne kanssa nyt syventävät keskustelut siitä, onko teidän talouspolitiikassanne tässä tilanteessa mitään uskottavuutta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joka puolueesta löytyy monenlaisia ajattelijoita. Jätän nyt kuitenkin siteeraamatta eduskunnan puhemies Sauli Niinistön viisauksia tämän hallituksen veropolitiikan onnistumisesta. (Ed. Gustafsson: Voisi siteerata Holkeria ja Suomistakin!) Toteaisin kuitenkin, että se olisi sikäli perustellumpaa, että puhemies Niinistö on kuitenkin nykyinenkin poliitikko eikä eläkkeellä oleva kokoomuksen edustaja. (Ed. Zyskowicz: Te aloititte siteeraamisen!)

Jos me olisimme tehneet sen miljardin euron satsauksen, jota SDP esitti, niin kunnat eivät nyt lomauttaisi väkeä eivätkä irtisanoisi väkeä. Meillä olisi terveydenhuollossa käynnissä parempi kehitys eikä se kehitys, joka meillä nyt on käynnissä, ja meillä olisi ne pienemmät opetusryhmät kouluissa. Semmoinen olisi tämä hirveys, joka olisi toteutunut tästä ohjelmasta. (Ed. Salo: Lindblom on eri mieltä!)

Mutta jos Seppo Lindblomille kerrottaisiin, että kokoomus nyt esittää 2 miljardin euron veronalennuksia ja 2 miljardin euron lainanottoa, niin kyllä hän ihmettelisi, mikä kokoomukseen on mennyt.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, minäkin olen lueskellut syyskuussa pitämäänne budjetin esittelypuheenvuoroa. Siinä puheessa ei esiinny sanaa "elvytys" tai "elvyttäminen", ei kertaakaan.

Täällä aikaisemmin pitämässänne vastauspuheenvuorossa oli komeata tyyliä, valtiomiestyyliä, kun korostitte sitä, ettei asioita tässä vaikeassa tilanteessa ratkaista riitelemällä, ei väittelemällä eikä hajottamalla, vaan pitää etsiä yhteistyötä, vastuullista ponnistelua yhteiseen suuntaan.

Tämän johdosta kysyn, mikä oli sen vaikeus, minkä takia hallituksessa ei tartuttu siihen sosialidemokraattien jo ennen kuntavaaleja esittämään yhteistyötarjoukseen, jonka tarkoituksena oli tarkastella rakennusalan syvenevää työttömyyttä, ennakoida niitä toimia, siihen vastaamiseksi perehtyä kuntatalouden kehitykseen ja yhdessä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kanssa vielä miettiä työmarkkinatilannetta, työmarkkinaratkaisuja, joilla päästäisiin tasapainoisesti tässä yhdessä laajalla sopimusyhteiskuntamallilla eteenpäin? Jos me emme halua riitelyä, eikö tuohon tarkoitukseen olisi kannattanut silloin tarttua?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakentaminen on yksi hyvä elvyttävä ja työllistävä toimiala. Rakentamisen perustamishankinnat on karsittu minimiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääninhallituksissa on pitkät listat eri kouluasteilla hyvistä suunnitelmista. Arvoisa ministeri, eikö nyt olisi ihanneaika tehdä linjaus ja periaatepäätös koulutuksen perustamishankinnoista ja lisätä määrärahoja rakentamiseen, jotta nämä hyvät hankkeet saadaan toteutukseen lähitulevaisuudessa?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, kun te syksyllä elvytitte siinä budjetissa, te lupasitte valtavat valtionosuuksien korotukset kunnille. Minulla on tässä budjettineuvos Raija Koskisen kirje sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, jossa todetaan, että valtionosuusprosentin muutos on kuntatalouden kannalta käytännössä kustannusneutraali. Sinne tulee paljon rahaa, mutta ne kaikki menevät veronkevennysten kattamiseen.

Ministeri Katainen, te sanotte, että nämä investoinnit eivät työllistä. Tiejohtaja Keränen kertoi juuri pari päivää sitten, että Päiväranta—Vuorela-osuus työllistäisi 2 000—3 000 ihmistä pelkästään Pohjois-Savossa.

Ministeri Katainen, kun minä luin tätä teidän kuuden kohdan ohjelmaanne Savon Sanomista, minulle tuli jotenkin mieleen tämä perinteinen savolainen kolmen konstin Koponen, Kuikka-Koponen, joka teki ihmisille temppuja ja vei heidän rahansa. Minusta alkaa huolestuttavasti näyttää, että Kuikka-Koponen on saanut seuraajan, Kuikka-Kataisen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtanen lukee nyt väärin kyllä sitä Raija Koskisen kirjettä. Kuntien valtionosuuksiinhan tulee 24 miljoonaa lisää sen lisäksi, mitä nämä indeksikorotukset vievät. Sitten sinne tulee vielä vanhustenhoitoon ja muuhun apuun toiset 25 miljoonaa.

Mutta haluaisin kysyä pääoppositiopuolueen ed. Rajamäeltä, joka piti ryhmäpuheenvuoron: Oletteko te ihan tosissanne siinä, että suomalainen terveydenhoito on niin huonoa, kuten te demarit aina sanotte? Pohjoismaisessa vertailussahan nimenomaan suomalainen terveydenhuolto oli Pohjoismaiden parasta. Jos te saatte vakavan sairauden, te varmasti saatte Kysissä, samoin kuin me Husissa, maailman parhaimman hoidon. Kun perusterveydenhoito saadaan kuntoon, kun uusi terveydenhoitolaki tulee voimaan, niin uskon, että meillä on erittäin korkeatasoinen terveydenhoito julkisella puolella. Ei sitä pidä aina mollata. Ei kukaan halua olla siellä töissä, jos aina sanotaan, että te teette kaiken väärin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nimenomaan siitä me kannamme huolta, että perusterveydenhuollon, perinteisen kansanterveystyön voimavarat ovat erittäin heikot. Erikoissairaanhoito on Suomessa todella laadukasta. Mutta kokonaisuus, hoidon porrastus, ihmisen pääsy sairautensa edellyttämälle hoidon tasolle edellyttää, että perusterveydenhuolto on myös paremmassa kunnossa, ja tässä meillä on selvä kriittinen kohta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet eivät nouse. Tämä on se vakava paikka, johon olisi pitänyt tätä veropelivaraa suunnata, nimenomaan perusturvallisuuden ja arjen turvallisuuden vahvistamiseen.

Itse asiassa valtiovarainministeri ei ole minusta reagoinut EU-komission selkeän tiedonannon linjauksen mukaisesti: nopeita pikaisia täsmätoimia investointiin, elvytykseen ja kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen, joka tarkoittaa nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden ja tähän liittyvän tilanteen parantamista.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Katainen kiersi tuottavuusohjelmaa koskevan kysymyksen ja toistan sen: Aikooko hallitus päivittää lähivuosien tuottavuusohjelmaa tämän uuden työllisyystilanteen vuoksi?

Mutta sitten toinen asia on kyllä erittäin vakava, tämä kuntien kyky tuottaa tarvittavia palveluja. Aivan erityisesti taantuma-aikana olisi erittäin tärkeää katsoa tulevaisuuteen ja tehdä mahdolliset toimenpiteet, että voitaisiin välttää syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden kierre. On kohtalokasta, jos kunnissa nyt tehdään ratkaisuja talouden pakon edessä, että palvelutarpeita ei hoideta. Tietysti myös investointien jäädyttäminen on huolestuttavaa elvyttämisen näkökulmasta. Mutta kyllä meillä on aivan liikaa huolestuttavia signaaleja lastensuojelusta, terveyskeskuksista, mielenterveysongelmista, nuorten syrjäytymisestä, jotka tulevat tuottamaan suuren laskun yhteiskunnalle tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Kyllä mielestäni hyvinvointipalveluihin, ennen muuta terveyteen, panostaminen tulisi nähdä elvyttävänä investointina. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Rahaa kiertää kulutukseen ja saadaan myös hyötyjä hyvinvointiin.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elämme valtavan taantuman aikaa. Nyt on paljon puhuttu elvytyksestä. Se on ihan oikein, ja hallitus varmahan on järkeilly ja oikiassa suhteessa elvytystä vie etehenpäin.

Mutta erustaja Arhinmäelle kyllä kommentoisin pikkuisen, kun hän lietsoo sitä henkeä, että pitääs sinne ja sinne rakennuspuolella elvyttää. Aivan oikeen, mutta kunnia valtiovarainministeri Kataiselle siitä, kun hän viime pyhän aikana sano, jotta ollahan ny vähän rauhallisesti, ettei ylikuumene tilanne, saatiin rakennustarvikkeet, kohteet jonkun verran halpenoo. Eli hän on työväenpuolueen asialla eikä rikkaitten asialla. Eli otetaan ensin rakennustarvikkeista löysät pois. (Ed. Arhinmäki: Ei niin väliä niillä 40 000 työttömällä!)

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olemme yksimielisiä ministeri Kataisen kanssa siitä, mikä koskee yritysrahoituksen turvaamisen tärkeyttä. Mutta miksi hallitus odottaa Tilastokeskuksen ilmoitusta siitä, että Suomi on lamassa?

Kysyn, herra ministeri, teiltä: Te olette moneen kertaan kuuluttaneet sitä, että käsin kerättyjä, nopeasti vaikuttavia elvytystoimia pitää nyt nopeasti saada kasaan. Olette luvannut tarkoitukseen noin 100 miljoonaa euroa. Miten ruuan arvonlisäveroon tuhlattavat viisinkertaiset määrät, siis 500 miljoonaa euroa, täyttävät teidän vaatimanne ja teidän vaatimuksenne täsmäelvytyksestä? Ja mihin talousoppiin perustuu tämä näkemys monien satojen miljoonien roiskimisesta yleiskatteisesti? Toivon, että todella vastaatte ja avaatte tämän kysymyksen, olisiko täsmällisemmin käytettävissä 500 miljoonaa euroa elvytykseen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Guzenina-Richardson kyseli tästä lääkityksen oikeaan osuvuudesta. Joskus yksikin oikea (Ed. Salo: Rauhoittavien, ei antibioottien!) antibioottikapseli auttaa lääkityksenä, jos diagnoosi on oikea, ed. Zyskowicz. Mutta haluaisin sanoa nimenomaan hallitukselle, että se kapseli, jonka te olette laittaneet asuntorakentamiseen ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamiseen, ei todella ole oikea kapseli. Se on väärä lääke, ja se aiheuttaa jos ei nollan niin sitten ei juuri enempää, ja tämän ovat esimerkiksi ympäristövaliokunnan asiantuntijat todenneet. Tuolla tavoin emme saa asuntorakentamista liikkeelle, mitä te olette tähän mennessä esittäneet.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut hyvä tietyissä opposition alkupuheenvuoroissa, että te olette kannustaneet yhteistyöhön yli rajojen, te olette kannustaneet konsensusta, te olette kannustaneet, että ihmisten luottamusta tulevaisuuteen täytyy ylläpitää. Rakentavaa on ollut myöskin se, että te olette esittäneet niitä toimenpiteitä, joita hallitus on jo pääosin tehnyt. Eli siinä suhteessa olette olleet täysin hallituksen linjoilla. Vähän enempi vielä rahaa, mutta ne toimenpiteet, jotka ovat jo olleet esillä, on pääosin tehty, että hyvin vähän on mitään uutta löytynyt teidän puoleltanne. Toivon sitä uutta, että löytäisitte.

Huolestuttavaa on se, (Ed. Rajamäki: Miten on verotuksen sisältö?) että te haluatte kertoa tietynlaisia puolitotuuksia. Te väitätte, että työttömyysturvaan ollaan luomassa heikennyksiä, mutta samanaikaisesti unohdatte kertoa, että koko sosiaaliturvan kokonaisuudistus on menossa ja se on kokonaispaketti. Oleellista on, että ihmiset saisivat töitä, ja se on se suuri elementti. Toinen asia on, että te väitätte, että sosiaali- ja terveyspuoli on ollut himmeleitten rakentamista. Kukahan ne himmelit on rakentanut? Toisaalta te ette tue esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää, joka poistaisi tätä byrokratiaa, loisi sitä uutta tilannetta, jolloin asiakkaat voisivat aidosti päättää, mihinkä terveyspalveluihin menevät.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen talouspolitiikka vastaa tähän maailmanlaajuiseen talouspoliittiseen tilanteeseen elvyttävällä budjetilla, ja tulevassa talousarviossa asiat ovat oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Hallitus on harjoittanut ja harjoittaa kestävää taloudenpitoa. Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on edelleen työpaikkojen turvaaminen ja työttömyyden vähentäminen. Työ on jokaiselle suomalaiselle parasta sosiaaliturvaa, sen me tiedämme jokainen.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin valtiovarainministeri Kataiselta: Miten te arvioitte hallituksen elvyttävien toimenpiteiden estävän työttömyyden lisääntymistä ja siten edistävän hyvän työllisyyden ylläpitoa jo tulevana vuonna?

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te ette edelleenkään vastaa minun kysymykseeni. (Ed. Zyskowicz: Eihän hän ole saanut puheenvuoroakaan vielä!) Kertooko tämä ylimielisyydestä, vai kertooko tämä siitä, että teillä ei ole vastausta minulle? Te ette tiedä, kuinka paljon näillä hallituksen esittämillä toimenpiteillä, kuinka monta työpaikkaa niillä syntyy Suomeen. Me sosialidemokraatit tiedämme, paljonko meidän vaihtoehdoillamme syntyy. Niitä syntyy alhaisenkin arvion mukaan yli 30 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

Sitten, kun te viittaatte siihen, että toimenpiteitä pitää tehdä vasta ensi vuonna, jotta näkee pidemmälle. Yhä useampi suomalainen perhe joutuu vaikeuksiin, yhä useampi suomalainen yritys joutuu vaikeuksiin, kun hallitus odottelee, jotta se näkee pidemmälle. Arvoisa ministeri Katainen, me näemme jo nyt pidemmälle. Me ja monet talousasiantuntijat kertovat teille, että toimenpiteitä vaaditaan nyt, ei vasta helmikuussa. Miksi te ette usko meitä, miksi te ette usko Suomen parhaita talousasiantuntijoita ja tuo toimenpiteitä eduskuntaan tällä viikolla, kun käsittelemme budjettia?

Ja kolmas asia, arvoisa ministeri Katainen. Haluan kysyä teiltä, kun viittasitte kolumnissanne ensi vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon ja sen 100 miljoonan euron suuruuteen, onko se loppuun asti harkittu (Puhemies: Minuutti kulunut!) summa, vai onko teillä valmiutta tarkistaa sitä, koska me olemme sitä mieltä, että se pitäisi kymmenkertaistaa. Oikea suuruusluokka olisi noin miljardi euroa. Oletteko valmiita tähän?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä todettiin, niin elokuussa ministeri Katainen ei hirveästi puhunut elvytyksestä vielä, kun puhui veroratkaisusta ja ensi vuoden talousarviosta. Ikävä kyllä. Nyt kun se tarve olisi elvyttää, niin sitä ei tapahdu. Budjetin loppusumma on suuruusluokaltaan budjettitalouden kautta noin 39 miljardia euroa ja kokonaisuutena muistaakseni 46 miljardia suuruusluokkana. Nyt se muuttuu 70 miljoonan euron edestä, 70 miljoonan euron edestä, aikana, jolloin tarvetta olisi todella vahvalle panostukselle nimenomaan sinne elvytyksen suuntaan.

Kun minä katselin näitä lausumia, niin en minä enää oikein tiedä, pitääkö näille nauraa vai itkeä vai mitä näille pitää tehdä. Täällä on kaksi lausumaehdotusta. Toinen lausumaehdotus on Kuopion hammaslääketieteen laitos, aivan oikein. Mutta kun toinen lausumaehdotus on, että eduskunnan tarvitsee korjata tilannetta vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä, kuten määrärahoja, ainakin maatalousmuseoon, metsämuseoon, 4H-toimintaan, niin kyllä tämä nyt menee jo naurettavuuksien puolelle — 70 miljoonaa euroa, (Ed. Gustafsson: Tämä kertoo kaiken!) ja kun meillä on tarve miljardielvytykseen, niin jotakin tässä nyt on pielessä, arvoisat edustajakollegat, todella pahasti!

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suokaa anteeksi, ed. Urpilainen, etten ole kerinnyt kaikkiin teidän kysymyksiinne vastata. Tässä on vain semmoinen tilanne, että te kysytte kolmeen eri kertaan useampia kysymyksiä ja minä saan aina kerralla vastata sadan edustajan kysymyksiin. Minä yritän palvella niin monta edustajaa kuin vain suinkin on mahdollista. Teillä on ihan hyvä kysymys.

Ei meistä kukaan tiedä, kuinka hyvin eri toimet tuottavat uusia työpaikkoja. Eivät edes sosialidemokraatit pysty tietämään, että se, että satsaa 33 000 euroa yhteen työpaikkaan, niin kuin te esitätte, toimiiko se todella. Se on aika kallis työpaikan hinta. Näin ollen se voi olla ihan hyvä, jos tuon verran syntyy, mutta 33 000 euroa per työpaikka on aika hintava tapa elvyttää. Sen takia me etsimme nimenomaan käsiin niitä keinoja, joilla me saisimme mahdollisimman hyvän työllisyyskatteen. (Ed. Arhinmäki: Kertokaa joitakin edes!)

Meillä on sellainen periaate, jossa veronmaksajien rahoista halutaan pitää hyvää huolta. Kun me otamme yhteiseen hyvään veronmaksajien piikkiin eläkkeensaajien ja palkansaajien maksettavaksi velkaa, niin me toivomme, että mahdollisimman moni saisi työpaikan sen velkaelvytyksen hinnalla.

Kun täällä puhuttiin 100 miljoonasta, ei semmoista hintalappua ole missään päätetty. Se voi olla ihan mitä hyvänsä. En vain halua, että tulee semmoinen mielikuva, että kun budjetti on 2 miljardia euroa elvyttävä 1.1. lähtien, niin sen päälle heti tammikuussa tulisi, kuten vasemmistoliitto on esittänyt, 2 miljardin uusi elvytyspaketti. Eli lisätalousarvio on jotakin, mitä minä en osaa vielä sanoa, mutta me etsimme niitä keinoja, joilla saadaan mahdollisimman hyvä työllisyyskate niille velkaeuroille, jotka otamme. Se jää vielä nähtäväksi.

Täällä on puhuttu, että liian myöhään, tarvitaan toimenpiteet nyt heti. Minä olen ymmärtänyt, että me kaikki puhumme siitä budjetista, joka tulee käyttöön 1.1.2009, vai onko täällä joku esittänyt ensi vuoden talousarvion aikaistamista huomiselle päivälle, vai olisiko sen pitänyt alkaa jo viime viikolla? (Välihuutoja vasemmalta) Tämä on yksi semmoinen harha, jonka haluan nyt kerta kaikkiaan oikaista. Kun täällä on koko syksyn huudettu, että liian myöhään, liian myöhään, niin kukaan teistä ei ole esittänyt, että ensi vuoden talousarvio pitää aikaistaa tälle vuodelle, kukaan teistä ei ole esittänyt noita miljardiluokan uusia toimenpiteitä tämän vuoden lisätalousarvioihin. Me kaikki puhumme 1.1.2009 alkavasta budjetista ja siellä on jo noin 2 miljardia euroa elvytystä, ja lisätalousarviossa, toivon mukaan, näemme riittävän pitkälle, mitä toimia kannattaa tehdä.

Ihan vain sivumennen sanottuna, kun täällä on näitä oikeassa olevia henkilöitä kovin paljon — tämäkään ei ole mielipide, vaan vaikka ed. Gustafsson voi tämän vahvistaa — että teidän omassa talousarvioesityksessänne nämä verotuloarviot olivat 1,3 miljardia pielessä tälle vuodelle. Sen lisäksi tuli vielä 1,3 miljardia pysyviä menolisäyksiä. Eihän tämäkään nyt ihan niin kauaskatseista, oikeaan osuvaa talouspolitiikkaa ollut. Mutta minä en teitä syytä, ei meistä kukaan pystynyt tietämään riittävästi eteenpäin, mutta kyllä se aika vapaalla pudotuksella tehty budjettiesitys oli.

Ihan, puhemies, tähän loppuun totean vain tästä rakentamisesta. Meillä maarakentamisen hinnat ovat edelleenkin tavattoman korkealla. Kuten olen aikaisemmin todennut, isot tieinvestoinnit ovat hyviä, koska ne tuottavat, ne ovat investointiluonteisia, mutta minä myös haluaisin välttää sitä, että veronmaksajien rahoilla tuetaan korkeaa maarakentamisen hintaa. Ei kai kenenkään intressi voi olla se, että tuetaan ylikorkeita hintoja veronmaksajien toimesta. Toivon, että hinnat tulevat alaspäin, jolloin tämmöisiä suurempiakin hankkeita voidaan käynnistää. Mutta se, minkä takia hinnat ovat korkealla, johtuu siitä, että meillä rakennetaan enemmän kuin koskaan tasavallan historiassa suuria tiehankkeita ensi vuonna.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, ministeri Katainen. Minusta on hyvä, että te nyt myönsitte, ettei hallituksella ole arviota siitä, kuinka paljon nämä teidän esittämänne toimet työllistävät. Paljonko uusia työpaikkoja syntyy, siitä teillä ei ole tietoa ja minä kiitän, että te rehellisesti sen myönsitte. (Ed. Zyskowicz: Ei ole teilläkään tietoa!) Minä kiitän myös siitä, että te myönsitte tuon teidän 100 miljoonan euron elvytysarvionne olevan pielessä ja myönsitte tässä myös sen, että olette valmiita arvioimaan tuota suuruusluokkaa uudestaan ja se voi olla huomattavasti paljon suurempi. Toivottavasti se on miljardin suuruinen, niin kuin me sosialidemokraatit olemme esittäneet.

Mutta sitten, arvoisa valtiovarainministeri, nyt haluan pikkuisen hämmentää teidän laskuoppianne. Ei tietenkään tapahdu niin, että tuo miljardi jaetaan 30 000:lla ja lasketaan, kuinka paljon yksi työpaikka maksaa. Ei se matematiikka, arvoisa ministeri, niin toimi, vaan olemme rakentamassa teitä, rautateitä, vuokra-asuntoja, korjaamassa homekouluja, sairaaloita, päiväkoteja, tekemässä sellaisia investointeja, jotka joka tapauksessa pitäisi tehdä. Meidän mielestämme on järkevää tehdä ne tässä suhdannetilanteessa, jotta työttömyys ei pahentuisi, jotta voimme vauhdittaa talouskasvua. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Toivon todella, että te olisitte valmiita tuntemaan suomalaisten hädän ja toimimaan nopeasti.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin äskeinen puheenvuoro todistaa, että työhanskat ja vasara ovat vain vaalirekvisiittaa valtiovarainministerin puolueelle. Olette tänään käyttänyt paljon aikaa todistamalla, että olette ollut ekspertti ennustajaeukkona. Osaatteko nyt jo ennustaa, mitä sanotte pienille koululaisille ensi keväänä, kun he jäävät ilman opetusta, koska heidän opettajansa on lomautettuna?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on hyvin paljon arvosteltu hallituksen ensi vuodelle suuntaamia noin miljardin euron veronalennuksia, itse asiassa tuloveronalennuksia, ja lähinnä kahdella argumentilla: Oppositio on väittänyt, että tällä tavoin ei elvytetä, koska se kohdistuu lähinnä suurituloisille. Hyvät ystävät, pieni- ja keskituloisille kohdistuu tästä noin miljardista eurosta 95 prosenttia. Sen määritelmän mukaan, minkä ed. Heinäluoma aikaisemmin antoi, kuka on suurituloinen, sen määritelmän mukaan hallituksen ensi vuodelle kohdistamista tuloveronalennuksista pieni- ja keskituloisiin kohdistuu 95 prosenttia. (Välihuutoja vasemmalta)

Toinen perusargumenttinne on ollut se, ettei näitä veronalennuksia voi laskea elvyttäviksi, koska nehän on päätetty jo elokuussa budjettiriihen yhteydessä, annettu syyskuussa eduskuntaan. En ymmärrä tätä logiikkaa, totta kai ne ovat elvyttäviä riippumatta siitä, että ne on päätetty aikaisemmassa vaiheessa.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Markkinoilla vallitsee aina kysynnän ja tarjonnan laki. Kysyntä on nyt pysähtynyt maailmanlaajuisesti, ja se myös heijastuu tänne meille Suomeen. Siitä syystä meidän on pakko suunnata katseet kotimarkkinoihin ja lisätä täällä ostovoimaa. Niin kuin ed. Zyskowicz tuossa äsken totesi, niin näillä verohelpotuksilla annetaan ostovoimaa kotimarkkinoille. Sen lisäksi tulee vielä hallituksen päättämä ja eduskunnan hyväksymä ruuan arvonlisäveron alennus ensi syksynä. Vuokra-asuntotuotantoon asunto- ja ympäristöjaostossa lisättiin erityisryhmien myöntämisvaltuuksiin 25 miljoonaa euroa. Tämä tapahtui Vanhasen hallituksen aikana jo toisen kerran, viime vuonna lisättiin sama summa, eli tätä puolta tuodaan eteenpäin. Lisäksi tähän infraan kuuluu, niin kuin ministeri Katainen tuossa edellä totesi, maarakennuspuoli. Se on tietysti kallista, mutta tulevathan sieltäkin pikkuhiljaa hinnat laskemaan ja sille puolelle myös liikennejaostossa lisättiin perustienpitoon rahaa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on ollut johdonmukainen näissä toimissaan, ja ymmärrän hyvin sen, että nyt tämä paketti, mikä on tehty, se on ollut kauasnäköinen. Se tulee ensi vuoden talousarvioon, ja sitä täydennettiin tässä marras—joulukuun vaihteessa, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja lisätalousarviosta olemme huomattavasti viisaampia tammi—helmikuun vaihteessa, kun on nähty, mihin suuntaan maailmanmarkkinat ja kokonaistilanne menevät.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä täällä viime laman turhankin läheltä nähnyttä hirvittää tämä välinpitämättömyys ja hallituspuolueiden ylimielisyys tätä tilannetta kohtaan. Tuntuu, että historia pian toistaa itseään, jollei ole sitä jo toistamassa. (Ed. Rajamäki: Ihan samanlaista!) Onko ihan täysin todella jäänyt kuulematta se, että lukuisat ihmiset, kymmenettuhannet suomalaiset ovat saaneet lomautus- ja irtisanomispaperin käteensä? Heillä on edessään synkkä joulu, synkkä alkuvuosi, ja heitä eivät nämä hyvätuloisten veronalennukset tule auttamaan tippaakaan. Muun muassa kotimaakuntani Pirkanmaa on yksi mustimmista alueista. Siellä kunnat suunnittelevat jo avaavansa budjetit heti alkuvuodesta, leikkauksia on tiedossa.

Herätys hallitus! Nyt täytyy tarttua toimeen. Kun mietitään, että te tarjoatte todella kevyet ja, voi sanoa, hitaat eväät — ei kysymyksessä ole 1.1., lupaatte palata asiaan helmikuussa — sinä aikana ehtii tapahtua vaikka mitä. Jos ette meitä usko, uskokaa työmarkkinaosapuolia, tehkää jotain. (Ed. Rajamäki: Ja lukekaa Hesarin taloussivuja!) Viime laman tärkein oppi oli se, että työttömyys ei saa päästä ryöpsähtämään, ja nyt näyttää tapahtuvan juuri niin.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Manninen arvosteli vasemmistoa siitä, että se on hätäpäissään. Meillä todella on hätä. Meillä on hätä niistä kymmenistätuhansista ihmisistä, joita uhkaa irtisanominen. Niistä meillä on, ed. Mieto, myös hätä, niistä 40 000 rakennustyöläisestä, joita uhkaa irtisanominen, jos ei panosteta kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Nyt pitää panostaa näihin. Ihmettelen, ministeri Katainen, teidän puheitanne. Ne ovat kuin tyhjien suolakurkkupurkkien pärinä leipäjonoissa siitä, että elvyttävä budjetti tehtiin elokuussa. Se elvyttää suurituloisten tilejä, säästöjä, ehkä ulkomaanmatkoja. Nyt pitäisi panostaa kotimaiseen kulutuskysyntään ja siihen panostetaan satsaamalla kaikkein pienituloisimpiin.

Mutta sosialidemokraatit, miksi te täällä vieläkin niin kovasti pienituloisille suunnattavaa ruuan arvonlisäveron alennusta vastustatte? Siirtäkää tykit vaikkapa siihen, että aletaan vaatia yhdessä varallisuusveroa takaisin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen ollut tässä talossa kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla on talous mennyt taantumaan. Molemmilla kerroilla demarit hyppivät pitkin istuntosalin seiniä ja vasurit seurasivat sukkana perässä. Tämä keskustelu on kyllä ollut todella masentavaa. Minä muistutan ed. Karhua esimerkiksi siitä, että oli ehdottomasti vasemmiston syy, että hallitus pääsi silloin vuosina 1991—1993 liian myöhään tarttumaan niihin asioihin ja tekemään uusia lakeja, joita olisi laman torjumiseksi tarvittu. (Ed. Tiusanen: Kenenkäs syy se nyt on?) Onneksi nyt teillä ei ole valtaa kaataa hallituksen elvytysbudjettia.

Ja jos joku ei ymmärrä, että kun siirretään veronalennukset vuodella eteenpäin sen takia, että varaudutaan tulevaan, ja luulee, että se ei ole elvytystä, ed. Kantola, niin mitä se sitten on? Minä toivon, että menisitte vaikka suomen kielen kurssille.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että elämme vuotta 2008, kohta vuotta 2009. Nyt ei pidä hakea syyllisiä vaan yhteistoimintaa, jolla Suomi nostetaan tästä, ennen kuin sukellamme tätä syvemmälle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On ilman muuta selvää, että nyt ollaan niin kovien aikojen edessä, että on pakko tehdä uudelleenarvioita. Ilman muuta veronmaksukyky ja varallisuus pitää ottaa paremmin huomioon myös verotuksessa ja siirtyä myös varallisuuden osalta uudelleenarvioimaan niitä tehtyjä ratkaisuja.

Toinen asia on se, herra valtiovarainministeri, että me esitimme kolmannen lisäbudjetin yhteydessä lisäyksiä, me esitimme nimenomaan jo ensi vuoden budjettiin, 1.1. alkaen, elvyttäviä toimia, jotka olivat nähtävissä. Budjetin täydellisyysperiaatekin muuten edellyttäisi, että nyt olisi jo reagoitu näissä asioissa.

Mutta ed. Jaskarin suuntaan: Olen hyvin surullinen kansallisen eheydenkin näkökulmasta siitä, että meillä ei ymmärretä, että meidän pitäisi varustautua nyt oikeasta päästä, sosiaalisen turvallisuuden näkökulmasta. Ja sellaiset isot asiat, jotka ovat yli vaalikauden ulottuvia, kuten sosiaaliturva, tämän tyyppiset asiat, on yleensä valmisteltu laajalla parlamentaarisella tavalla. Maatalouspolitiikkaakin valmisteltiin ennen parlamentaarisesti laajalla tavalla. Nyt minusta koko tämä yritystalouden ja reaalitalouden tilanne vaatisi, että kaikki istuvat samaan pöytään. Nyt ei hyödy kukaan siitä, että oppositiolle osoitetaan sivupöytää.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaankin kotimainen kulutuskysyntä on pidettävä yllä ja tuloverojen alennukset auttavat siihen, ja kiitoksia ed. Arhinmäelle tuesta tämän ruuan alvin alentamisen suhteen, se todella myös helpottaa nimenomaan pienituloisten asemaa. Vientiyritysten toiminta tietysti tulee turvata, mutta kyllä samalla pitäisi edellyttää ja toivoa yrityksiltä malttia, että pitäytyisivät irtisanomisista niin pitkälle kuin mahdollista. Lomauttamisetkin ovat parempia ja uudelleenkouluttaminen, nimittäin monet yritykset tulevat vielä tarvitsemaan sitä hyvää työvoimaa sitten taas, kun nousukausi on tulossa.

Vaikka suuria liikenneinvestointeja tehdään tosiaan, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, ensi vuoden aikana paljon jo aikaisempien päätöksien mukaisesti, on silti hyvä, että nyt elvytyspakettiin laitettiin 37 miljoonaa perustienpitoon ja rautateihin, ja uskon, että kyllä ne hinnatkin vielä rakentamisessa laskevat jossain vaiheessa. Tämä on erittäin tarpeellista, ja vielä niissä tulevissa, helmikuun ja myöhemmissä paketeissa toivon valtiovarainministeriltä myös lisää rahaa nimenomaan perustienpitoon maakuntiin ja maaseudulle.

Rakentajia tarvitaan myös, totta kai, asuntorakentamiseen vastaisuudessa, ja kun heitä vapautuu, niin uskon, että vuokra-asuntorakentaminen on järkevää, koska monet nuoret eivät pysty omistusasuntoa tässä tilanteessa ostamaan, (Puhemies: Minuutti kulunut!) mutta vuokra-asunnoilla voidaan turvata heille asuminen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyysperusteisiin investointiavustuksiin ja työllisyysohjelmiin kohdennetut määrärahat ovat tästä vuodesta ja viime vuodesta pudonneet todella jyrkästi. Näillä rahoilla, niin kuin kaikki edustajat tietävät, on pystytty parantamaan yritysten toimintaympäristöjä hyvinkin merkittävästi eli investointeja tekemään tässä toimintaympäristössä, ja sitä kautta on luotu todella paljon pysyviä työpaikkoja. Todettakoon vielä, että nämä rakennemuutosalueet ovat lisääntyneet ennen kaikkea metsäteollisuuden supistuksen vuoksi, mutta todella myös muillakin toimialoilla on vaikeuksia. Ihmetyttää, kun täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä edelleenkin — syksyllä ministerit puhuivat "seurataan tilannetta" — vaaditaan nyt, että määrärahojen riittävyyttä tulee seurata. Mielestäni tässä ei ole mitään seuraamista. Täällä on paljon puhuttu elvytyksestä. Tässä vaaditaan nyt tekoja ja nopeasti. Tätäkin kautta voitaisiin kuitenkin ennalta ehkäisevää toimintaa tehdä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi ed. Ukkolalle: Niinä vuosina, joista te puhuitte tuossa, sosialidemokraatit olivat oppositiossa eli hallituksella oli kaikki valta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin vuonna 1991 olivat voimassa niin sanotut määräenemmistö- ja määrävähemmistösäännökset. Tiedättekö te, mitä ne tarkoittivat? Oppositiolla oli valta perua, vaikuttaa ja estää budjettilakien syntyminen, verolakien syntyminen, tähän maahan. Kun se saatiin pois, niin vasta sitten hallitus pystyi käynnistämään kunnolliset taloustalkoot, jotta lamaan voitiin pureutua. Demarit estivät koko ajan, vuoden verran, minkäänlaisten lakien syntymisen. (Ed. Kähkönen: Höpö höpö!) — Kyllä, te ette ollut täällä silloin, minä olin.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, kyllä se veroratkaisu ensi vuodelle oli mittasuhteiltaan oikea, mutta siinä jäivät pois siitä edunsaajien joukosta lähes kaikki työttömät ja pääosa eläkeläisistä, eli toista miljoonaa pienituloista jäi paitsi, ja se oli se virhe. Se ei saa toistua, kun tätä uutta elvytyspakettia tehdään. Ylipäätään minä ihmettelen sitä, että täällä niin vähän kannetaan huolta tästä kulutuskyvystä nimenomaan tämän arkikansan osalta, sillä tämä on markkinatalous. Ei täällä voida tuottaa enempää kuin on kulutusta. Nyt ei huolta kanneta siitä kulutuspuolesta ollenkaan, ainakaan muissa porukoissa juurikaan, ja se on kuitenkin se peruskysymys.

USA:n talous kaatui siihen, että reaalipalkat ovat 1980-luvun tasolla ja sosiaaliturva on huonontunut. Siellä otettiin velkaa ja se tie loppui väistämättä jossakin vaiheessa. Siitähän se USA:n talouden romahdus juontuu. Nyt meillä pitää huolehtia tästä pienituloisten tuloelvytyksestä, tämä on minusta ydinkysymys, ja se pitää aloittaa, arvoisa valtiovarainministeri, todellakin työmarkkinatuen korotuksesta. Sekä demariryhmä että me esitämme siihen korotusta heti ensi vuoden alusta, mutta hyvä on, jos se saadaan sitten helmikuussa voimaan, sillä ensi vuonna tällä 15 euron käteenjäävällä päivärahan osalla kitkuttaa jopa 300 000 työtöntä pahimmillaan. Jos siellä tulopohja näin pahasti romahtaa, niin mihin sitä tuotetaan, jos se kulutuskyky romahtaa saman tien?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En pidä kauhean hyvänä lähtökohtana sitä, että täällä käytetään puheenvuoroja, joissa sanotaan, että väheksytään tai halveksutaan niitä ihmisiä, jotka jäävät työttömiksi, tai suhtaudutaan heihin tai heidän ongelmiinsa ylimielisesti. En minä oikein jaksa uskoa, että missään laidassa tätä salia semmoista mieltä on, yritetään nyt vähän tulla kuitenkin alas siitä kiihkosta.

Ed. Urpilaiselle vastaisin, välittäkää hänelle tämä tieto. Eli ei 100 miljoonan lisätalousarviopäätös ole mikään päätös. (Ed. Rajamäki: Se onkin harvinainen tilanne näin päin!) Ei sitä rahasummaa ole missään päätetty. Se on jotakin, mikä sitten katsotaan tarpeelliseksi siinä hetkessä, kun se tehdään. Ei kannata sitä nyt elätellä.

Sitten toinen kysymys, että yhden miljardin satsauksella saadaan 30 000 työpaikkaa. Kyllä se vaan niin on, että jos se niin menisi, niin se on 33 000 euroa per työpaikka. Se on aika hintava, mutta se on tietysti paljon. Meistä kukaan ei tiedä, kuinka monta työpaikkaa erilaisilla toimenpiteillä saadaan. Minä sanon ihan suoraan sen, että me yritämme parempaan eli että saadaan vastaava määrä työpaikkoja tai enempi vastaavalla rahalla tai pienemmällä rahalla. Eli meidän vilpitön tarkoituksemme on suhtautua huolellisesti veronmaksajien piikkiin otettuun velkarahaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Kukaan tässä salissa todennäköisesti ei ole sitä mieltä, että ihmisten ei pitäisi olla töissä, vaan ihmisten pitää olla töissä kantamassa vastuuta itsestään ja läheisistään, ja me yritämme päästä tähän ihannetilanteeseen, että mahdollisimman moni olisi velkarahalla töissä. Silloin me etsimme ne keinot.

Mutta ei pidä myöskään omaa arvoaan tai kyvykkyyttään yliarvioida, ei meidän kenenkään, että me poliitikkoina pelastamme tämän maan niin, ettei tähän maahan tule yhtään työtöntä. Ei se niin mene. Emme me pysty sitä estämään. (Ed. Tennilä: Silti työttömyysturvasta pitää huolehtia!) Mutta toivon mukaan mahdollisimman moni pystyy olemaan töissä niillä velkarahoilla, mitä on käytettävissä.

Mitä tulee sitten tähän velkaantumiseen, meidän ministeriössämme on tehty skenaarioita. Viimeisimmän skenaarion mukaan tämmöinen maltillinen, hitaan kasvun skenaario, jossa on maltillinen suhdannelasku, voisi hyvinkin tarkoittaa vuosina 2008—2012 noin 20 miljardin euron velkaantumista. Tämä ei ole edes hoidettavissa sillä, että jos nyt pistetään miljardi menemään, niin se putoaa 10 tai 5 miljardiin, vaan tämä vaan tulee, jos vientikysyntä supistuu, supistuu, supistuu ja me emme pysty pakottamaan amerikkalaisia ostamaan meidän hienoja suomalaisten työntekijöiden tuotteita, se vaan tulee näin. Eli me velkaannumme pahimmassa tapauksessa todella hurjasti, ja sen takia meidän täytyy jättää paukkuja vähän tulevillekin vuosille. Yritetään hoitaa koko aika mahdollisimman hyvin työllisyyttä, mutta ei kuvitella mahdottomia.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän ministeri puhuu osin ihan hyviäkin näkökulmia, ei siinä ole mitään, mutta kun te sanotte, että te haette aina tehokkuutta, kun te rahaa panette, niin minäpä otan yhden esimerkin, matalapalkkatuen. Ei yhtään uutta työpaikkaa, 100 miljoonaa euroa. Mitä tehokkuutta siinä on? Kertokaa, jos siinä on joku tehokkuusnäkökulma, mitä rahalla saa enemmän. Ei yhtään uutta työpaikkaa. Silloin se on järjetöntä rahan käyttöä. Tämä järjettömyys menee nyt sisämarkkinoiden kautta, ministeri Katainen, läpi. Esimerkiksi Espoon kaupunki, tämän maan toiseksi suurin kaupunki, on tehnyt päätöksiä, joilla ajetaan itse asiassa investointeja alas, hankintakiellot ovat päällä. Kuopio on tehnyt päätöksen lomauttaa koko henkilökunnan. Muut ovat tulossa siellä perässä. Sehän syö tämän sisämarkkinauskottavuuden, kun samanaikaisesti tulee irtisanomisia. Nyt on kyse siitä, millä sitä uskoa tänne saadaan. Eihän tässä mistään muusta ole kyse, näin joulun alla on hyvä olla lapsenuskoinen, mutta typerähän ei tarvitse olla. Sen takia pitäisi hakea tehoja sille rahalle, niin kuin me olemme esittäneet.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on varmasti mielenkiintoista netin kautta yleisön seurata, kun täällä käydään kuumana ja esitetään asioita monesti opposition suulla täysin tuuleen puhaltaen. Valtiovarainministerin näkemykset, että meidän täytyy nähdä vastuu Suomen kasantaloudesta, työllisyydestä ja hyvinvoinnista ja pärjätä tässä kansainvälisessä tilanteessa, ovat oikein ja tähän tulee suhtautua vastuullisesti.

Hämmästelin ed. Martti Korhosen näkemystä, kun hän totesi, että hän haluaisi nauraa, kun valtiovarainvaliokunta toteaa pysyväisluonteisiksi tarkoitettujen määrärahojen pysymisen muun muassa yliopistokeskusten määrärahojen osalta. En voi ymmärtää, miten puheenjohtaja näkee nollaksi yliopistokeskusten merkityksen. Keskusta sai tämän summan takaisin nostetuksi.

Sain useamman puhelun parilta yrittäjältä, jotka ihmettelivät, minkä takia eduskunnassa selitetään sillä tavalla, että kaikki yritykset ovat nyt kaatumassa melkein ja ihmiset joutuvat työttömiksi, koska siellä on kohtuullisen hyvä tilanne tällä hetkellä. Olennaista on katsoa tulevaisuuteen, niin kuin täällä valtiovarainministeri on todennut. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Hämmästelen myös sitä, että todetaan, että 500 miljoonan euron ruuan alvin kevennys vähäosaisille on merkityksetön ja turha sijoitus.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit kannamme huolta kansalaisista ja haluamme turvaa ihan oikeasti. Ministeri Katainen, sanoitte, että nyt pitää katsoa eteenpäin. Eikö kuitenkin pitäisi elää myös tässä hetkessä? Eikö tämä taloudellinen tilanne nimenomaan vaadi nyt toimia, esimerkiksi tuottavuusohjelman poikkilaittamista, niin kuin me olemme esittäneet?

Täällä väitettiin, että me pelottelemme työttömyysturvauhalla ja näillä asioilla, mutta todellisuudessa me kannamme huolta myös työttömistä. Eikö nimenomaan tuottavuusohjelman toimilla olla nyt viemässä työvoimapalveluja kauemmaksi työttömien osalta? Eikö kunnille tulisi myös antaa nyt mahdollisuus pystyä hoitamaan peruspalvelujaan paremmin? Eikö tulisi arvottaa asioita uudelleen ja antaa turvaa ja luottamusta ihmisille, mitä me peräänkuulutamme, esimerkiksi käynnistämällä nyt oppilaitosten rakennushankkeita homekoulujen kunnostamiseksi ja jopa kansallista ohjelmaa tämän asian pois hoitamiseksi?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi asia, jota korostan, on se, että yksityisen sektorin työpaikoista on mikro- ja pk-yrityksillä 65 prosentin osuus. Eikö tämä todista, miten tärkeästä sektorista on kyse? Sen huomioiminen on voimakkaasti noteerattava esimerkiksi pankkirahoituksessa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmi, että ed. Urpilainen ehti lähteä. Häneltä meni ohi tämä, että todellakin erilaisilla elvytystoimilla on erilaiset työllisyysvaikutukset. Toivon, että kerrotte myöskin nämä terveiset hänelle.

Toinen perustavaa laatua oleva ongelma SDP:n budjettivastalauseessa on se, että se perustuu tiettyihin asioihin. Velan määrää kasvatetaan suunnilleen saman verran kuin hallituksen esityksessä. Sen lisäksi te olette arvioineet verotuottoja huomattavasti ylemmäs ja kolmanneksi vielä keksineet uusia veroja, joita ei ole vielä toistaiseksi olemassa. Virheelliset verotuotot ja uusien verojen puuttuminen aiheuttavat varmasti noin 5—6 miljardin euron velkaantumisen. Pitkällä tähtäimellä tämä on täysin kestämätöntä. Tässä teidän pelastusrenkaassanne on reikä, ja se ei kauan kelluta.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös tämän talon ulkopuoliset maan johtavat talouden asiantuntijat ovat määritelleet, että tämä budjettiesitys vastaa aivan oikealla tavalla tähän taantumaan, ja on äärettömän tärkeää myös sitten se, että varaudutaan jatkotoimenpiteisiin. Mutta toistaiseksi meillä ei ole viitteitä siitä, että olisimme ajautumassa tällaiseen hinta- ja palkkakierteeseen, mutta meillä on tietysti aikamoisia uhkakuvia olemassa, koska nämä työsopimusjärjestelmät ovat nyt poistumassa. Tietysti tällainen suuri jatkokysymys on, löytyykö tässä tilanteessa talouskehitystä tukevaa työmarkkinamallia avoimille työmarkkinoille ja julkiselle sektorille. Haluaisin kysyä arvostetulta ministeriltä, minkälaisia ajatuksia tässä taantumatilanteessa on työmarkkinoitten neuvottelukäytännön kehittämiseksi.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä rahoituskriisiin että ilmastokriisiin on ajauduttu pitkään kestäneen epäterveen elämänmenon johdosta. Pitkään vallassa olleena puolueena SDP:tä voi pitää ilmastolle haitallisen yhteiskuntapolitiikan pääarkkitehtina. Kysyisinkin ministeri Kataiselta, millaisia yhtymäkohtia hän nyt näkee rahoituskriisin ja ilmastokriisin ratkaisemisessa budjetin näkökulmasta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Koko keskustelun ajan minua henkilökohtaisesti on ainakin häirinnyt yksi asia, ja se liittyy sanaan taantuma, joka kaikkien taloustieteilijöiden mukaan tarkoittaa sitä, että on kaksi peräkkäistä miinusmerkkistä kvartaalia, emmekä vielä ole sellaisessa tilanteessa nähdäkseni.

Siitä huolimatta, että oppositio väittää hallituksen seuranneen talouskehitystä tumput suorana, hallitus toimii koko ajan ja jopa ennakoiden. Valtio olemme me. Mikäli Suomessa ei ole työtä ja työtä tekevää kansaa, ei valtiolla ole jaettavaa.

Suomalaisen Työn Liitossa on laskettu, että jos kansalaiset käyttäisivät kaikki veronpalautuksensa kotimaiseen kulutukseen, voitaisiin niillä työllistää 30 000 suomalaista vuodeksi. Jokaisella ostopäätöksellä siis vedätämme joko kotiin päin tai pois täältä. Suomalainen työ on ta-loudellisen hyvinvoinnin vuosina jäänyt vähälle suosimiselle. Nyt kotimaisuus maistuu ja muistuu jälleen mieleen. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 18 prosenttia suomalaisista on lisännyt tietoisesti kotimaisten tuotteiden suosimista.

Tulevan vuoden budjetti on rakennettu elvyttäväksi, samoin sitä täydentävät, valmistelussa olevat lisätalousarviot. Ne ovat sitä sekä yksittäisten ihmisten kannalta katsottuna että yritysten kannalta katsottuna.

Pitkään todella alhaisella tasolla olleet minimipäivärahat korottuvat, pienituloisiin painottuva tuloveronkevennys toteutuu, ruuan arvonlisäverotus alenee, ja myös kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuus laajenee ja summat suurenevat. Nyt on juuri oikea aika panostaa myös koteihin.

Valtio on varautunut tukemaan vientiyrityksiä hankalien aikojen yli. Tuotannon kasvu on kotimaisen kysynnän varassa. Kuitenkin vielä voimakkaampi vaikutus suomalaiseen työllisyyteen on kansalaisten ostovoimalla ja sen käyttämisellä. Julkinen ja yksityinen kulutus ylläpitää 1,5:tä miljoonaa työpaikkaa. Työllistävää vaikutusta verratessa yksityinen kulutus työllistää miljoonan euron tuotosta kohden noin 14 ja vienti noin 9 henkilöä. Hyvä on pitää muistissa myös se, että vientiyritykset tekevät tänäkin vuonna noin 40 prosenttia koko Suomen bkt:sta.

Uusien elvyttävien toimien mietinnässä tulee olla myös heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten toimeentulon parantaminen. Sen kautta koko kansantaloutta tuetaan pysymään toivotulla uralla. Ennen muuta on oleellista, että työllisyys saadaan turvattua. Luotan siihen, että Vanhasen hallitus kohdentaa talouden seurannan osoittaman suunnan mukaisesti voimavaransa niin, että työväkemme saa elantonsa itse hankkimastaan työstä, mutta että niistäkin huolehditaan, joilla elämä ei kulje ennalta laadittujen käsikirjoitusten mukaan.

Arvoisa puhemies! Näen erittäin tärkeänä sen, että emme keskustele kotimarkkinoista ja työllisyyden hoidosta niin, että käsittelemme vain massoja, vaan otamme huomioon myöskin alueelliset vaikutukset. Tärkeää on huolehtia alueellisesta elvytyksestä. Näen oleellisen tärkeänä sen, että esimerkiksi Pohjois-Suomen kaivos- ja infrahankkeet otetaan elvytyspaketeissa huomioon niin, että tulokset siellä työllisyytenä mitattuna ovat monta kertaa vaikuttavammat kuin täällä eteläisessä Suomessa. Kohdennamme toimenpiteemme siis niin, että tarkastelemme Pohjois- ja Itä-Suomea ja Etelä-Suomea hiukan eri näkökulmasta.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa, että tämä vuoden 2009 talousarvio on erittäin vastuullinen, välittävä ja reagoi vahvasti näihin talouden haasteisiin. Tämän kansainvälisen kriisin vaikutuksia me emme voi torjua, mutta me voimme lieventää niitä kotimaisin toimin, ja kiitos sinivihreän hallituksen näihin toimiin on ryhdytty ajoissa.

Nyt kotimarkkinoiden toimivuus on kaikkein tärkeintä, ja kotimaista ostovoimaa parantavatkin ensi vuonna yhteensä lähes 2 miljardin veronkevennykset. Nämä jos mitkä tulevat oikeaan aikaan parantamaan ostovoimaa ja luomaan uskoa kotitalouksien arkeen. Ostovoimaa parantavat myös palkankorotukset sekä aleneva inflaatio.

Jo elokuussa esitelty ja nyt käsiteltävä talousarvio on kokonaisuudessaan hyvin elvyttävä sisältäen edellä mainittujen veronkevennysten lisäksi muun muassa kotitalousvähennyksen laajentamisen sekä erittäin mittavan infrapaketin, yli 540 miljoonaa euroa. Lisäksi viimeviikkoiset panostukset asuin- ja korjausrakentamiseen, kuten esimerkiksi homekouluihin, ovat erittäin hyviä toimenpiteitä. Siksi SDP:n täällä useaan kertaan esittämä vaatimus siitä, että valtion on nyt viimein aktivoiduttava, kuulostaa hyvin retoriselta oppositiopolitiikalta. Tuntuu, että koko talousarviota vuodelle 2009 ei ole maltettu lukea, vaan on keskitytty näihin viimeaikaisiin toimenpiteisiin.

Elvytystoimiin suunnattujen eurojen vaikutuksen työllisyyteen tulee olla maksimaalinen, ja näiden eurojen kohdentaminen oikein on äärettömän tärkeää. Erityisen tärkeätä on nyt pitää kiinni osaavasta työvoimasta, nuorista. Heitä ei saa päästää työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska pian meillä työikäisen väen määrä joka tapauksessa vähenee ja jatkossa tarvitsemme kaikki työtä tekemään. Sinivihreän hallituksen elvytystoimien tavoitteena onkin aivan oikein se, että mahdollisimman suuri joukko ihmisiä kyetään pitämään työmarkkinoilla taloustilanteesta huolimatta.

Suuri haasteemme on yritysrahoituksen saatavuus. Vaikka kotimaiset pankit ovat luotonantoaan lisänneet yli 20 prosenttia, silti liian monien yritysten on vaikea saada luottoa, ja vaikka eduskunta on päättänyt taata suomalaisten pankkien liikkeelle laskemia velkainstrumentteja, lisännyt luototusta muun muassa Finnveran kautta, niin tätä tulee edelleen kehittää ja jatkaa. Tämä on suuri ongelmamme, ja yritysten toimintakyvyn ja työpaikkojen turvaaminen on tärkein tavoitteemme.

Arvoisa puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina yrittäjä on usein erityisen kovilla. Vastuu on kannettava paitsi yrityksen kannattavuudesta myös henkilökunnan toimeentulosta. Meillä on Suomessa pitkään tehty töitä yrittäjyyden ja sitä kautta työpaikkojen lisäämiseksi. Monin erilaisin ohjelmin on tuettu aloittavaa yrittäjää, kasvavaa yrittäjää, sivutoimista yrittäjää. Nyt olisi luotava ohjelma, jolla tuetaan pienyrittäjää selviytymään haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Pk-yrittäjät työllistävät noin 62 prosenttia kaikista yrityksissä työskentelevistä.

Erityisesti monet yksinyrittäjät ovat tilanteessa, jossa työtä riittäisi toisellekin, mutta toisen palkkaaminen pysyvään työsuhteeseen on liian suuri riski. Näinä haastavina aikoina voisi tukea yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi laajentaa koskemaan myös määräaikaista työsuhdetta. Tämä voisi olla väliaikainen yrittäjän jaksamista tukeva työllistämiskeino, jota kukin yrittäjä saisi käyttää vain kerran. Erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella yksinyrittäjillä on paljon työllistämispotentiaalia.

Lopuksi, mielestäni nyt olisi täällä salissa tärkeää muistaa, ettemme täällä opposition tavoin sorru pessimismiin ja pelotteluun. Psykologialla on tässä lajissa valtavan suuri merkitys, ja tiedämme, että negatiiviset ennusteet toteuttavat itseään, jos niitä jatkuvasti hoetaan, ja meidän jos kenen pitää olla vastuullisia siinä, että puhumme asioista niin kuin ne ovat ja pyrimme asioita mahdollisimman hyvin eteenpäin viemään niin, että kykenemme työllisyyttä ylläpitämään ja ihmisten hyvinvoinnin säilyttämään.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Käsittelemme ensi vuoden budjettia poikkeuksellisen epävarmoissa talousnäkymissä, ja se velvoittaa ja vastuuttaa meitä kaikkia. Hallitus on tehnyt merkittävät talouspoliittiset valintansa viime keväänä ja budjettiesityksen jo kesällä. Esitys on edelleen sama, vaikka maailma on talouden osalta sen jälkeen kääntynyt ylösalaisin. Näkymät ovat vaikeat, ja talouskehitys voi olla vielä ennustettuakin heikompaa ja työttömyys arvioitua suurempaa. Kukaan meistä ei tietenkään halua maalata näitä synkkiä kuvia, mutta tämä on se tosiseikka, se suuri näkymä, joissa oloissa me otamme kantaa ensi vuoden budjettiin. Maailma on siis muuttunut, budjettiesitys ei.

Toinen budjettikäsittelyn merkillisyys liittyy siihen, että hallitus näyttää tosiasiassa henkisesti hyppäävän muuten niin tärkeän budjettikäsittelyn ylitse todetessaan lukuisissa puheenvuoroissa sekä täällä eduskunnassa että julkisuudessa, että se heti ensi vuoden alkupuolella tuo lisäbudjetin, jossa elvytyslinja tosiasiassa muodostuu. Hallituspuolueiden kansanedustajat lanseeraavat jo kilvan maakuntalehtien kolumneissaan kaikkea sitä hyvää, mikä tulee sisältymään vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin. Tämä ei ole hyväksyttävä toimintatapa parlamentaarisessa demokratiassa, eikä se myöskään lisää kipeästi kaivattua luottamusta yrityksissä ja kotitalouksissa.

Vaikka eduskunnan enemmistö näyttääkin hyväksyvän tällaisen välinpitämättömyyden linjan, haluan itse tuoda esille joitakin näkemyksiä siitä, miten nyt tulisi toimia, eikä tulisi vain odotella tilanteen heikentymistä. Näissä oloissa tarvitsemme sekä elvytystä että perusturvallisuuden lisäämistä. Reaalitalouden luottamuksen palauttamiseksi sekä pankkisektorin vahvistamiseksi tarvitaan taloutta elvyttäviä toimia kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi. Talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin vauhdittamalla rakentamista, edistämällä aikuiskoulutusta sekä lisäämällä työllistymistä tukevia aktiivitoimia.

Myös verotus on vahva instrumentti, jota tulisi vastuullisesti käyttää tässä uudessa taloustilanteessa. Veropolitiikan keskeinen tavoitehan on palveluiden ja tulonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Oikein kohdennetuilla veropäätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi muun muassa työllisyyteen. Siksi onkin valitettavaa, ettei hallitus ole halunnut uudelleen arvioida jo aiemmin tekemiään päätöksiä, sillä pieni- ja keskituloisille kohdennetut veronkevennykset toimisivat tässä tilanteessa paitsi niiden saajien eduksi myös yhteiseksi hyväksi.

Arvoisa puhemies! Suurimmat ja synkimmät lomautus- ja irtisanomistiedot olemme syksyn ja talven aikana saaneet rakennussektorilta. Kaikki toimenpiteet vaarassa olevien työpaikkojen pelastamiseksi ja uusien synnyttämiseksi on nyt otettava käyttöön. Hallitus markkinoi tehokkuus per työtunti- tai euroa per työpaikka -ajatteluaan mutta unohtaa, että sillä välin, kun se aikoo kuukausitolkulla pohtia, mitä tekisi, ehtii moni suomalainen jo menettää työpaikkansa tai tulla lomautetuksi. Pystymme halutessamme paitsi vaikuttamaan yritysten toimintaedellytyksiin myös päättämään itse valtiojohtoisesti toteutettavien hankkeiden aikaistamisesta, ja näin tulisikin toimia. Perustienpidon ja -radanpidon lisäksi voimme aikaistaa myös valmiiksi suunniteltuja uusia väylähankkeita, kuten esimerkiksi Kantatie 51:n rakentamista.

Vaikeassa näkymässä voimme ylläpitää kansalaisten perusturvallisuutta paitsi huolehtimalla mahdollisimman hyvästä työllisyystilanteesta myös huolehtimalla siitä, että ihmisille tarpeelliset ja välttämättömät peruspalvelut toimivat ja ovat kaikkien ulottuvilla. Nämä palvelut tuotetaan pääasiassa kunnissa. Kuntatalous on nyt käännekohdassa. Parasta politiikkaa on tietysti pitää huolta kuntien tulopohjasta ja niiden kyvystä investoida. Tämä vaatii nyt valtiolta aktiivisempia toimia. Monet huutavat vääryydet, kuten lasten ja nuorten riittämättömät mielenterveyspalvelut, vanhustenhoidon riittämättömät resurssit ja terveyspalveluiden, esimerkiksi hammashoidon, ylipitkät jonotusajat, eivät korjaudu tuottavuusohjelmalla tai kuntauudistuksilla vaan riittävällä rahoituksella.

Arvoisa puhemies! Viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet meille, miten haavoittuvia monet maailman rakenteet ovat. Vahvoiksikin luullut valtiot löytävät itsensä syvien vaikeuksien keskeltä. Monet näistä ilmiöistä ovat globaaleja ja vaikeasti hallittavissa. Uusien ongelmien syntyessä emme saa unohtaa ja hylätä vanhojakaan haasteitamme. Maailmanlaajuinen köyhyys on edelleen suuri ongelma, jonka poistamiseen meidän tulee sitoutua. USA:n, Euroopan ja Suomenkin kohtaamat taloudelliset vaikeudet ovat todellisia, mutta toki inhimillisesti katsoen niiden laajemmat seuraukset eivät ole verrattavissa siihen hätään ja niihin epäinhimillisiin olosuhteisiin, joissa miljoonat maailman köyhistä joutuvat elämään.

Kehitysavun osuus kansantaloudesta ei ole noussut tasaisesti kohti EU:ssa sovittua 0,51 prosentin minimitasoa vuoteen 2010 mennessä. Kyynisimmät voisivat sanoa, että näiden velvoitteiden hoitaminen helpottaa lähivuosina, jos ja kun oma kansantuotteemme pienenee. Solidaarisuus ja sivistynyt humanismi ei kuitenkaan voi lähteä tällaisesta ajattelusta. Siksi haluankin, puhemies, lopuksi todeta, että Suomen on pidettävä kiinni myös kansainvälisistä sitoutumuksistaan maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämiseksi.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Talouden epävarmuus näkyy uutisissa lomautuksina ja työpaikkojen menetyksinä. Työllisyyteen panostaminen, tukityöllistäminen ja koulutus on nyt todella tärkeää. Ne paikkakunnat, joilla jokin suuri työllistävä tehdas lakkautetaan, tarvitsevat runsaasti valtion tukea uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Työelämävaliokunta painotti budjettilausunnossaan, että hallituksen on tarvittaessa reagoitava nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tarkoitettuja määrärahoja. Valiokunta painotti myös tasa-arvon tietopalvelun käynnistämistä, ja huomaan ilokseni, että valtiovarainvaliokunta on tähän lisännyt määrärahat.

Maailmantalouden tila heijastuu jo nyt kuntiin. Talouskriisi heikentää verotuloja, mikä johtaa vyön kiristämiseen. Paras keino kuntatalouden ahdingon helpottamiseen on valtion rahojen eli valtionosuuksien lisääminen kunnille. Valtionosuuksia on jonkin verran korotettu, mutta rahoitusvajetta vielä on. Hallituksen on syytä varautua lisäämään kuntien tuloja jo ensi vuoden alusta.

Kotitalousvähennyksen nosto ja käyttömahdollisuuden laajentaminen asuntojen energiakorjauksiin ja lämmitystapamuutoksiin on erinomainen asia sekä työllisyyden että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Kaupunkien joukkoliikenteen tukemisessa on päästy alkuun, sitä tuetaan 5 miljoonalla. Kaiken kaikkiaan joukkoliikenteen rahat säilyvät ennallaan, kun huomioidaan valtiovarainvaliokunnan tekemä 3 miljoonan euron lisäys. Se ei ole kovin hyvä saavutus, kun joukkoliikenteen rahoja tulisi tuntuvasti lisätä. Toinen ikuisuuskysymys on ratojen kuntoon satsaaminen ja rataverkoston lisääminen. Perusradanpidossa on vuosittain noin 50 miljoonan euron vaje, jota valiokunta nyt helpotti vajaan 14 miljoonan euron lisäyksellä. Todellisessa ilmastopolitiikassa nostetaan myös joukkoliikenteen ja raideliikenteen edistäminen etusijalle.

Globaaleilla markkinoilla menestyäkseen Suomi tarvitsee innovaatioita, joita syntyy tutkimuksesta, teknologiasta, palveluratkaisuista ja muotoilusta. Suomi on perinteisesti ollut innovaatioiden huippumaa, ja siihen voimme asettaa toivomme jatkossakin. On panostettava koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan. Suomen yrittäjäaktiivisuutta pitää nostaa, tukea pieniä yrityksiä kasvamaan, auttaa keksijöitä kaupallistamaan ja patentoimaan keksintönsä. Perustutkimus tarvitsee aina valtion tuen, sillä sen merkitys keksintöjen ja innovaatioiden alkulähteenä on suuri. Perustutkimus tarvitsee aikaa ja pitkäjänteistä rahoitusta tuottaakseen hedelmää.

Arvoisa puhemies! Nyt on aika tukea paremmin perheitä sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsiperheiden peruspalveluita on parannettava. Mietinnössä mainitaan kodinhoitopalveluiden lisääminen. Erittäin tärkeää on myös perheitä tukevien peruspalveluiden laatu. Esimerkiksi hoito- ja kouluryhmien ryhmäkokojen pienentäminen on avainasemassa lasten hyvinvoinnin ja henkilökunnan jaksamisen kannalta. Ja kouluterveydenhoitajan pitäisi olla aina tavattavissa, kun oppilas tätä tuttua ja turvallista luottoaikuista tarvitsee.

Omaishoitajien arjen helpottamisen on oltava yksi prioriteeteistamme. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja raskasta työtä päivin öin. On selvää, että jokainen tarvitse lomaa joskus, myös läheistään hoitava omaishoitaja.

Kansan onnellisuus kasvaa tiettyyn pisteeseen asti bruttokansantuotteen noustessa. Suomessa tämä piste ohitettiin jo 1970-luvulla, joten vaurauden kasvu ei tuo lisäonnea meille. Vaarana sen sijaan on, että vauraus jakautuu entistä epätasaisemmin. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat, työttömät ja heidän perheensä sekä pienituloiset eläkeläiset. Heidän asemaansa on parannettava sosiaaliturvan uudistuksessa. Samalla on löydettävä keino lisätä työn kannustavuutta. Kannustavuus ei ole sitä, että tuloja heikennetään, vaan se on sitä, että työnteko kannattaa aina. Jokaisen määräaikaisen tai osapäiväisen työn on annettava tekijälleen lisätienestejä. Myös työttömän pitää voida vastaanottaa osa-aikaista työtä siten, että käteenjäävä palkkio kasvaa.

Meillä on lisäksi myös globaali vastuu. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat edelleen kaukana siitä, mitä olemme kansainvälisesti luvanneet, eikä se ole kunniaksi meille. Maailman ruokakriisi on kohdellut kaltoin maailman köyhimpiä, joita on autettava. Uuden vuoden politiikan ohjenuoraksi on otettava vastuu lähimmäisistä, Suomen vähäosaisista ja maailman köyhistä, sekä kannettava vastuuta ympäristön tilan parantamisesta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Näin taantuman kynnyksellä on syytä kantaa huolta erityisesti niistä, jotka jo valmiiksi ovat heikoimmilla: köyhistä lapsiperheistä, pienen eläkkeen varassa elävistä eläkeläisistä, opiskelijoista ja työttömistä. Kun talous kiristyy, näiden ryhmien vaikeudet kasvavat entisestään.

Syrjäytymisvaarassa olevia ja jo syrjäytyneitä nuoria on maassamme huolestuttavan paljon, ja on todennäköistä, että heidän määränsä tulee taantuman aikana kasvamaan entisestään. Näitä nuoria tulisi auttaa ajoissa ottamaan elämän syrjästä kiinni, jotta saataisiin kuriin syrjäytymiseen liittyvät yhteiskuntaamme kuormittavat vakavat lieveilmiöt, kuten päihdeongelmat, rikollisuus ja itsemurhat. Tutkimusten mukaan syrjäytymisuhassa olevat voidaan tunnistaa jo varhaislapsuudessa, mutta konkreettiset toimet heidän tukemisekseen ovat tähän saakka jääneet vähälle. Ei ole oikein, että yhteiskunta vain katsoo vierestä olkiaan kohautellen, kuinka sen tulevaisuuden toivot suistuvat väärille raiteille. Väestön ikääntyessä meillä ei ole varaa hukata yhdenkään nuoren työpanosta.

Arvoisa puhemies! Paras tapa ehkäistä lasten ja nuorten ongelmia on tukea heitä ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pienten lasten vanhemmat ovat nykyaikana todella lujilla, ja lukuisissa perheissä kärsitään esimerkiksi työuupumuksesta, masennuksesta ja päihdeongelmista. Kaikki tämä vaikuttaa tuhoisasti lasten kehitykseen. Perheiden varhaiseen tukemiseen tulisikin valtion talousarviossa suunnata tuntuvasti nykyistä enemmän resursseja.

Vielä muutama vuosikymmen sitten lapsiperheiden oli mahdollista saada kodinhoitoapua vaikeissa elämäntilanteissa, mutta nykyisin sitä ei heille enää riitä. Tässä kehitys on mennyt huonompaan suuntaan, ja seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Kyllä lapsiperheille on nyt löydyttävä rahaa talouskriisistä huolimatta, löytyihän sitä 1960—1970-luvullakin, vaikka Suomi oli tuolloin paljon nykyistä köyhempi maa.

Hallitus on perustanut suuren määrän erilaisia työryhmiä selvittämään ja ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea paperilla; ne ratkeavat ohjaamalla rahaa riskiryhmien auttamiseen.

Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti, kun Suomi avaa rajojaan entistä useammille, saapuu maahamme myös rikollista ainesta, jolla ei ole tarkoitustakaan asettua tänne asumaan ja tekemään rehellistä työtä. Harmaa talous rehottaa erityisesti monilla rakennustyömailla, joilla suomalaisista työehtosopimuksista ei piitata ja verot jätetään tilittämättä. Harmaan talouden yrittäjärikolliset rikastuvat ja vahvistavat asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Huolestuttavaa onkin viimeaikainen kehitys, jossa nämä voimat soluttautuvat suuren rahan avulla myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Poliisilla on oltava riittävät resurssit erityisesti talousrikostutkinnassa ja harmaan talouden torjunnassa. Samoin syyttäjälaitoksella on oltava voimavaroja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseen. Mielestäni on edellä kerrottuun viitaten ensiarvoisen tärkeää, että poliitikkojen ja puolueiden vaalirahoituksesta tehdään lähiaikoina tässä salissa mahdollisimman avointa ja julkista.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina olen ihmetellyt hallituspuolueiden ministereiden ristiriitaista toimintaa erityisesti terveyskysymyksissä. Samanaikaisesti, kun kokoomuslainen ministeri Risikko yrittää edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, pyrkii Rkp:n ministeri Thors päinvastaiseen lopputulokseen toimimalla nuuskateollisuuden näkyvänä mannekiinina. Mielestäni nuuskan ja muiden terveydelle haitallisten aineiden käytön puolustaminen ministeritasolla on suorastaan edesvastuutonta toimintaa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen hyvinvoinnin haasteena myös viimeaikaisen tutkimustiedon valossa ovat etenkin väestön ikääntymisen seuraukset. Siihen liittyvät tietenkin myös työvoiman riittävyys ja tuottavuuden kasvuvaatimukset sekä osaaminen. Lähivuosina finanssikriisi tuo oman mausteensa tähän soppaan, mikä tänä syksynä on alkanut. Etelä-Savossa oli yli 65-vuotiaita viime vuonna vajaat 22 prosenttia. Vuonna 2013 luvun arvioidaan olevan 26 prosenttia. Väkiluvun suhteen ennuste omavaraisuuslaskelman mukaan on, että maakunnassamme on vuonna 2030 noin 10 000 asukasta vähemmän kuin nyt. Etelä-Savossa siis huoltosuhteen, montako huollettavaa on 100:aa työikäistä kohden, arvioidaan olevan vuonna 2030 lähes 100, kun se on nyt alle 60:n. Uudellamaallahan huoltosuhde on nyt reilut 40 ja vuonna 2030 sen arvioidaan olevan reilut 60 eli suunnilleen sama, missä meidän maakuntamme on jo nyt. Jos Suomi on edelläkävijä Euroopassa ja maailmassakin ikääntymisessä, niin Etelä-Savo on sitä todellakin maamme sisällä. Siksipä meidän tulisi olla innovatiivisia myös täällä eduskunnassa, etteivät pelkästään Etelä-Savon virheistä voi muut ottaa oppia, vaan myös niistä hyvistä käytännöistä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen avulla kootaan yksiin hyvät käytännöt, jottei pyörää tarvitse keksiä uudelleen joka puolella Suomea. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamista taas tuetaan hallitusohjelmaan perustuvassa palveluinnovaatiohankkeessa. Siinä luodaan hyvä käytäntöverkosto tukemaan palveluinnovaatioiden tuotteistamista, levittämistä ja käyttöönottoa. Kaikille avoin Palvelupuntari-sivusto välittää luotettavaa ja helposti tulkittavissa olevaa tietoa palvelujen toimivuudesta. Olkoon kyse sitten valtion tuottavuusohjelmasta tai näistä erilaisista hankkeista, lähtökohtana on ikääntyvä väestömme ja työvoiman tarpeemme tulevaisuudessa. Keinoja pitää olla monia, jotta kansantalous pyörii ja tarpeelliset palvelut pystytään kuntalaisille takaamaan. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, terveyden edistäminen ja yksilön omavastuu näyttelevät joka tapauksessa suurta osaa kustannusten hallinnassa ja työllisyysasteen nostossa. Nyt finanssikriisin ollessa kohdalla, hallitus aivan oikein miettii lisää elvyttäviä toimia ensi vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin.

Arvoisa puhemies! Kriisinhallintakeskuksen määrärahavaje vaikeuttaa siviilikriisinhallintastrategiassa asetettujen tehtävien toteuttamista. Vuonna 2009 valmisteltavaan kokonaisvaltaiseen kriisinhallintastrategiaan tuleekin sisällyttää pitkän aikavälin linjauksia siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan, sekä kriisinhallinnan ja kehityspolitiikan yhteensovittamisesta. Samalla tulee myös korostaa kriisinhallinnan kokonais-valtaista lähestymistapaa ja yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa eläkeläisiä muistetaan eläketulon verotuksen alennuksen jatkamisella. Näin eläkkeiden verotus ei kiristy suhteessa palkkatulon verotukseen. Indeksikorotus tuo tällä kertaa poikkeuksellisen suuren, vajaan 30 euron korotuksen per kuukausi kansaneläkkeen varassa eläville ensi vuoden alussa. Samalla saatetaan eläkeläispuolisoiden veroaste korkeintaan palkansaajan veroasteen tasolle. Ruuan arvonlisäveroa taas alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta 2009. Tämä vaikuttaa myös monen eläkeläisen elämään, varsinkin nyt, kun ruuan hinta tänä vuonna kohosi. Tämä helpottaa erityisesti pienituloisten kuluttajien asemaa.

Valtionosuusuudistuksen osalta haluan muistuttaa kuntaministeriä ja ministeriötä siitä, että Etelä-Savo, oma maakuntamme, on muun muassa harvaanasuttu, ikääntyvä ja vesistön rikkoma maakunta, kuten aiemmin mainitsin. Toki positiivisiakin asioita on. Aluehallinnon Alkukehittämishankkeessa nousseet uhkakuvat esimerkiksi ympäristökeskuksen statuksen laskemisesta Etelä-Savossa saatiin onneksi torjuttua. On kuitenkin muistettava, että valtion toimintojen alueellistamisessa koko meidänkin maakuntamme on saatava reilu oma osansa työpaikoista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa asetetaan Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi köyhyyden poistaminen sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Hallituksen tulee myös varmistaa määrärahakehitys, joka tukee Suomen tavoitetta 0,7 prosenttiin vuonna 2015.

Arvoisa puhemies! Vakuutusoikeuden työtilanne on parantunut, kuten tuossa mietinnössä todettiin, mutta käsittelyajat ovat edelleen pitkiä, keskimäärin 14—15 kuukautta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa odottaakin käsittelyä noin 30 000 valitusta. Kun tämä ruuhka saadaan purettua, on vaarana, että asiat ruuhkautuvat vakuutusoikeuteen, joka on seuraava valitusaste. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä, että vakuutusoikeuteen osoitetaan lisäresursseja.

Arvoisa puhemies! Sotilaallisen kriisinhallinnan joukkojen ylläpitämisen määrärahaksi ulkoasiainministeriön hallinnonalalla osoitetaan vajaat 60 miljoonaa euroa. Määrärahan mitoituksen suunnitteluvahvuus on 1 000 sotilasta. Käytännössä määräraha ei riitä tähän kustannusten noususta johtuen, joten tehtävissä arvioidaan olevankin ensi vuonna vain 700—800 henkilöä.

Ja vielä yksi asia tähän väliin eli tuo tasa-arvon tietopalvelun perustaminen. Se on hyvä, että ensi vuodelle tulee siihen 180 000 euroa rahaa valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteella, kun sehän on luvattu viimeistään viime vuonna perustaa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä viikko on mielestäni hyvä esimerkki erilaisten arvojen ja ideologioiden välisestä keskustelusta, välillä jopa taisteluistakin. Voi tietysti kysyä, mikä tämä näkökulmaero on, onko se usko yhteisöihin ja ihmisten mahdollisuuksiin vai usko, että joku muu tietää tässä yhteiskunnassa paremmin, vai onko se usko Suomen mahdollisuuksiin vai onko käsitysmalli laman lietsominen, onko se toivo vai epätoivo ja onko se budjetissa kohdennetut järkevät panostukset vai summittainen rahojen levittely (Ed. Pulliainen: Se on epätoivo!) ja onko se toisaalta vielä usko työntekoon ja kannustavaan verotukseen verrattuna passiivisuutta aiheuttaviin veronkorotuksiin.

Varmaan olemme kaikki täällä samaa mieltä siitä, että meidän on tarkasti vältettävä 1990-luvun alun laman virheet. Kaikki on todella tehtävä, että työttömyys pysyisi alhaisena. Aitojen yritysten, aitojen työpaikkojen rahoitus on turvattava, koska jo olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen on huomattavasti paljon edullisempaa kuin uusien luominen. Pitkäaikaistyöttömyys on estettävä eli on luotava työmarkkinapolitiikassa nopea trampoliini takaisin töihin.

Voi sanoa, että hallitus on juuri tehnyt näitä tehtäviä hyvin monelta osaa. Voin sanoa, että lähes kaikki mahdollinen on tehty pankkien toiminnan normalisoimiseksi, jopa 50 miljardin euron takuut. Valtion erityisluottolaitosten valtuuksia yritysrahoitukseen on lisätty ja, kuten on sanottu, lisätään tarvittaessa myöskin jatkossa, mikäli raja alkaa tulla täyteen. Infrainvestoinnit ovat historiallisen korkealla, ja lisäbudjetissa vielä tuettiin nopeasti työllisyyttä tukevia kor-jausinvestointeja. Tulevaisuutta tehdään esimerkiksi historiallisella yliopistouudistuksella.

Mielestäni kokonaisuutena hallitus on toiminut järkevästi ja rationaalisesti ja, kuten sanoin, on valmis myöskin lisäämään elvytyspanostuksia, mikäli näin tarve vaatii.

No mitä opposition puolella on tapahtunut? Osa ryhmästä lietsoo lamaa, sanotaan, että kohta rytisee ja kovaa. Osa kertoo, että ihmisten luottamusta tulevaisuuteen on vahvistettava ja samalla vaatii veronkorotuksia niin ihmisille kuin yrityksille. Toisaalta vaaditaan vielä 2—3 miljardia euroa lisää elvytykseen ja hyvinä aikoina ei oltu valmiita lyhentämään niitä lainoja. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä elvytystä. Toisaalta kerrotaan, että työttömyysturvaa halutaan heikentää, mutta unohdetaan kertoa koko sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Toisaalta vielä myöskin kerrotaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on keskittynyt lähinnä hallintohimmeleiden tekemiseen, ja samalla vastustetaan byrokratiaa vähentävää palveluseteliuudistusta. Ristiriitaisia viestejä.

Olen kyllä samaa mieltä, mitä myöskin tietyt opposition edustajat ovat sanoneet, että tässä tilanteessa tarvitaan aitoja rajoja ylittävää yhteistyötä ja konsensusta, mutta me tarvitsemme ennen kaikkea hyviä ja myöskin uusia ideoita. Kuten aikaisemmin jo tänään sanoin, monet ideat, jotka opposition puolelta ovat tulleet, ovat niitä, mitä hallitus on ottanut jo käyttöön.

Olen löytänyt myöskin hyviä ideoita opposition puolelta. Kuten eräs edustaja sanoi, on tärkeä lisätä esimerkiksi valtion erityisrahoituslaitosten valtuuksia. Olen samaa mieltä, mikäli tämä tarve tulee esiin. Uudet vihreät työpaikat ovat todellinen mahdollisuus, ne täytyy meidän käyttää hyväksi. Se on ollut jo eri puolilla maailmaa todellisuutta. Perusvähennyksenkin nosto tulee varmasti yhtenä keskustelun kohteena silloin, kun puhutaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Myöskin Timo Soinin mainitsema ehdotus työnantajan sivukulujen alentamiseksi työpaikkojen luomiseksi olisi varmaan hyvä miettiä käyttöön otettavaksi.

Arvoisa puhemies! Peräänkuulutan todella yhteistyötä, peräänkuulutan riittävää konsensusta, peräänkuulutan ennen kaikkea räksyttävän oppositiopolitiikan sijasta aitoja, uusia uudistusehdotuksia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Moneenkin asiaan voisi puuttua ed. Jaskarin puheenvuorossa, mutta toivottavasti tätä debattia voimme käydä toisaalla.

Vuoden 2009 talousarvioesityksen käsittelyä valtiovarainvaliokunnassa on sävyttänyt talouskasvun erittäin jyrkkä heikentyminen. Talousennusteet ovat viikko viikolta kertoneet entistä kehnompaa kasvua tulevalle vuodelle ja heikkenevää työllisyyskehitystä. Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Uusista lomautuksista ja irtisanomisista uutisoidaan joka päivä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kiristyminen on johtanut myös lainamarkkinoiden erittäin voimakkaaseen kiristymiseen. Eduskunta hyväksyi lait, jotka antavat pankeille talletussuojan ja mahdollisuuden takauksiin. Pankkien on vuorostaan hoidettava oma osuutensa, yritysten rahoitus, ja sitä kautta työpaikat on turvattava kohtuullisin ehdoin.

Taantuman torjumiseksi tässä ja nyt tarvitaan voimakasta elvytystä. Veroratkaisujen lisäksi tarvitaan laajaa kotimaista kysyntää tukevia toimia. Käsittelyssä olevan talousarvioesityksen ja sen täydennyksen sekä kolmannen lisäbudjetin kautta toteutettavat elvytystoimet ovat riittämättömät. Meillä ei ole varaa odottaa helmikuulle, kuten hallitus on tekemässä.

Valtiovarainministeri Katainen on puhunut 100 miljoonan euron elvytyspaketista. Tämä on aivan mitättömän pieni summa. Kymmenkertainen määrä olisi summa, jolla jo jotain elvytystä saataisiin aikaan. Varat tulee suunnata infraan — ja infrassa tarkoitan pieniä hankkeita, perusväylänpito, sillat, kevyen liikenteen väylät, tasoristeysten poistaminen ja muut liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet — sekä kuntien peruskorjausinvestointeihin, esimerkiksi kouluihin, terveyskeskuksiin, kulttuurilaitoksiin, joissa jo tällä hetkellä on melkoinen peruskorjaustarve. Myös taloyhtiöitten peruskorjauksia valitettavasti on siirretty ja siirretty.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat voimakkaasti arvostelleet valtion tuottavuusohjelman toteutusta. Monelta taholta on todettu, että se on tosiasiassa henkilöstön saneerausohjelma. Ohjelmaa on toteutettu hyvin kaavamaisesti. Toki tavoite hallinnon tuottavuuden parantamiseksi on oikea, palvelurakenteita ja totuttuja toimintatapoja on kyseenalaistettava. Muun muassa toiminta- ja työtapojen muuttamisen ja mahdollisen henkilöstön vähentämisen on tapahduttava yhdessä henkilöstön kanssa, ei yksioikoisesti sanellen ja kaavamaisesti, ja joskus tuottavuuden parantaminen edellyttää myös lisäpanos-tuksia joko henkilöstön tai toimintaketjun osalta.

Lomautusten ja irtisanomisten jyrkkä lisääntyminen heijastuu voimakkaasti kuntien kunnallis- ja yhteisöverokertymiin. Verotulot romahtavat, mutta toimintamenot tulevat kasvamaan. Kuntatalouden tulevaisuus ei näytä ruusuiselta eikä se ole sitä suurimmalla osalla kunnista tälläkään hetkellä. Menot kunnissa kasvavat, ja esimerkiksi muuttotappiokunnille vuoden alusta toteutettu sivistystoimen valtionosuusuudistus oli varsin negatiivinen. Muuttotappiokuntien tilanne ei ole ollut muutenkaan paras mahdollinen johtuen muun muassa vinoutuneesta ikärakenteesta. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2010 vaihteessa. Toivottavasti siinä sitten otetaan huomioon myös edelleen nämä olosuhdetekijät, kuten sairastuvuus, suuret etäisyydet ja ikärakenne, samalla painolla kuin tässä nykyisessä järjestelmässä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että kertyneen alijäämän kuntia on 154, joissa alijäämä on yli 400 miljoonaa euroa, siis viime vuoden luku. Nämä kunnat ovat useassa tapauksessa ansiotasoltaan ja elinkeinorakenteeltaan keskimääräistä heikompia, ja myös tuloveroprosentti on jo huomattavan korkea. Taantuman iskiessä nämä kunnat joutuvat ensiksi suorastaan ahdinkoon. Menojen sopeuttaminen tulojen tasolle vaikeutuu entisestään, osalle kunnista se käynee mahdottomaksi. Harkinnanvaraisten rahoitusavustusten pikainen lisääminen ensi vuoden talousarvioon on välittömin keino auttaa näitä kuntia, ja sosialidemokraatit ovat esittäneet, että lisättäisiin tässä vaiheessa jo 5 miljoonaa lisää.

Arvoisa puhemies! Hyviäkin panostuksia siellä on, on muun muassa veteraanikuntoutus ja haja-asutusalueiden vesihuoltoon on näitä rahoja laitettu, mutta ehdottomasti näitä määrärahoja tulisi korottaa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Meillä poliitikoilla on erityinen vastuu siinä, että emme nyt alkaneen laskukauden aikana toista niitä virheitä, joita 1990-luvun laman aikana tehtiin. Eräs tärkeimmistä läksyistä on se, että työttömyyttä ei saa päästää nousemaan. Meillä ei ole varaa siihen, että kymmenettuhannet ihmiset jäävät pitkäaikaistyöttömiksi ja syrjäytyvät yhteiskunnallisesta osallisuudesta.

Tehokasta työttömyyden ehkäisyä on julkisilla investoinneilla elvyttäminen. Nyt on aika tarttua ratahankkeisiin ja korjausrakentamiseen kuten homekouluihin. Julkisen vallan tulee tuntea vastuunsa työvoimapolitiikassa myös siten, ettei nyt laskukaudella irtisanota ihmisiä julkisen alan työpaikoista. On nurinkurista, jos tuottavuuden nimissä nyt siirretään ihmisiä töistä kortistoon. Juuri nyt on aika tarkastella kriittisesti tuottavuusohjelmaa ja kysyä, tuotetaanko irtisanomisohjelmalla enemmän kuluja kuin säästöjä.

Toinen vähintään yhtä tärkeä läksy on se, että peruspalveluista ei pidä säästää. Koulut ja terveydenhuolto kärsivät edelleen viime vuosikymmenellä tehdyistä leikkauksista. Suuret luokkakoot ja terveydenhuoltopalvelujen ruuhkautuminen näkyvät pahoinvoinnin lisääntymisenä. Se ei ole säästöä.

Taantuma ei myöskään saa olla tekosyy hellittää ilmastotavoitteista. Panostamalla voimakkaasti perusradanpidon lisäinvestointeihin, raideliikenteen kehittämiseen sekä uusiutuvaan energiaan voisimme torjua laman lisäksi myös ilmastonmuutosta.

Arvoisa puhemies! Suomi voi pärjätä globaalissa maailmassa vain panostamalla osaamiseen, opetukseen ja koulutukseen. Talouskurimuksen alla on maltettava tehdä päätöksiä, jotka osoittautuvat viisaiksi myös pitkällä tähtäimellä. Jos me myös lamavuosina satsaamme opetukseen, meillä on paljon paremmat mahdollisuudet tarttua uusiin mahdollisuuksiin, kun laskusuhdanteesta jälleen noustaan.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan budjettikäsittelyssä lisättiin 1,8 miljoonaa euroa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja 1,4 miljoonaa euroa lapsiperheiden kotipalveluihin. Jotain on ehkä opittu. Viime laman aikana nimenomaan näistä säästettiin, ja nyt seuraukset ovat olleet näkyvissä.

Ongelmakohtiakin riittää. Kelan myöntämät harkinnanvaraiseen mielenterveyskuntoutukseen tarkoitetut rahat ovat vuosittain loppuneet kesken, ja nytkin vajausta on noin 1,5 miljoonaa euroa. On kestämätöntä, että ihmiset eivät tällaisen verrattain pienen summan puuttumisen takia pääse tarvitsemaansa hoitoon.

16 miljoonan euron lisämääräraha perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen on täysin riittämätön, jos ryhmäkokoja oikeasti halutaan pienentää. Kuntien vastuulla on silti huolehtia siitä, että edes tämä 16 miljoonaa menee oikeaan osoitteeseen. Viisaasti käytettynä tälläkin summalla pystytään tukemaan oppimista ja oppilaiden hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan budjettikäsittelyssä taide ja tiede saivat niin ikään pieniä lisäpanostuksia. Alueellisille taidetoimikunnille myönnettiin 250 000 euroa, harjoittelukouluille 2 miljoonaa ja yliopistoille 3 miljoonaa. Yliopistojen kohdalla tilanne on kuitenkin se, että tuottavuusohjelman leikkaukset ovat viemässä niille luvatuista toimintamäärärahojen lisäyksistä 9 miljoonaa. Eduskunnan lisäämän 3 miljoonan jälkeenkin tase on siis 6 miljoonaa miinuksella. Tämä tarkoittaa yliopistojen kurjistumista. Esimerkiksi opettaja—oppilas-suhdeluvun parantaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, mutta näillä resursseilla siihen ei pystytä.

Arvoisa puhemies! Eduskunta lisäsi budjettiin miljoona euroa maahanmuuttajien kotouttamisen pilottihankkeeseen. Hanke on tarkoitus toteuttaa niillä seuduilla, joilla on eniten maahanmuuttajia, kuten Pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien kotouttamisessa suuressa roolissa ovat työvoimatoimistot, joissa laaditaan kotouttamissuunnitelmat. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kaikkia kotouttamiseen myönnettyjä rahoja ei voida käyttää, koska työvoimatoimistoilla ei riitä siihen työvoimaa. Työvoimaa ei tähän tärkeään tarkoitukseen voida kuitenkaan palkata lisää, koska työvoimatoimistojakin koskee tuottavuusohjelma, joka pikemminkin leikkaa niiden voimavaroja.

Mitä järkeä tässä on? Ei yhtään mitään. Tässäkin kohtaa tuottavuusohjelmaa pitäisi siis tarkastella kriittisesti, sen sijaan että sitä kaavamaisesti toteutetaan.

Mikaela Nylander /r:

Ärade talman! Då vi diskuterade budgetförslaget i remissdebatten tidigare i höst var det ekonomiska läget ett helt annat än det vi upplever idag. Den ekonomiska tillbakagången är ett faktum och då blir givetvis de åtgärder staten vidtar intressanta och viktiga. Mycket på grund av ett välgenomtänkt regeringsprogram innehåller budgetförslaget många stimulerande element. Men då det ekonomiska läget förändrats rekordsnabbt är det välkommet att regeringen genast i början av nästa år planerar ytterligare stimulerande statliga åtgärder.

Dessa åtgärder bör vara väl övervägda så att de samtidigt som de stimulerar sysselsättningen och ekonomin också stöder de övergripande strategier som ligger till grund för både lagstiftningsarbetet och fördelningen av resurser. Exempel på viktiga strategier är främst klimatstrategin och det arbete den så kallade Sata-kommittén gör för tillfället för att reformera vårt socialskydd. Alla konkreta åtgärder bör utmynna i att så många som möjligt så länge som möjligt deltar i arbetslivet.

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeätä, että ymmärrämme miten tärkeätä on luoda tähän taloudelliseen tilanteeseen sopivia edellytyksiä yritystoiminnalle ja täten myös työllisyydelle. Siksi onkin hyvä, että monet niistä toimenpiteistä, jotka sisältyivät talousarvioesitykseen, ovat vahvistuneet ja saaneet lisää rahoitusta eduskuntakäsittelyssä. Perustienpito, perusradanpito, kotitalousvähennys, ympäristötyöt, vesihuoltohankkeet ja vientihankkeiden tukeminen ovat kaikki hyviä esimerkkejä siitä, miten voidaan tukea työllisyyttä samalla kun saavutetaan myös muita tärkeitä päämääriä. Ympäristöteknologiaan on panostettava kaikista äsken mainituista syistä.

Perhepoliittisesti talousarvioesitys pitää sisällään hyviä ja oikeudenmukaistuvia elementtejä, kun äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimitasoa korotetaan. Samalla on syytä nostaa esiin se seikka, että puolison tulot eivät enää vaikuta asumislisään opintotuessa. Kaikki nämä toimenpiteet ovat olleet poliittisella agendalla pitkään ja on hienoa, että niille saadaan nyt ratkaisu. Oikeudenmukaista on myös, että ensi vuodesta lähtien eläketuloja ei veroteta ankarammin kuin vastaavansuuruisia ansiotuloja.

Talman! Under den tid jag suttit i riksdagen har en fråga ständigt varit på tapeten på ett nästan sorglustigt sätt. Den gäller skärgårdstrafiken och de anslag regeringen beviljat. Varje år har riksdagen satt till pengar, så även i år. Anslagen är försvinnande små i statsbudgeten men alldeles avgörande för människor som bor, arbetar eller vistas i skärgården. Trafik- och kommunikationsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp som ska definiera servicenivån på skärgårdstrafiken i framtiden. Det är skäligt att förutsätta att de förslag arbetsgruppen kommer med leder till en situation, där riksdagen inte varje år måste ingripa och sätta till pengar för att uppnå regeringsprogrammets skrivningar om en bibehållen servicenivå.

Samma sak gäller anslagen för barn- och ungdomspsykiatrin som riksdagen antingen genom ett eget anslag eller genom öronmärkning tryggat år efter år. Regeringen bör komma fram till en permanent lösning i frågan.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tätä ensi vuoden valtion talousarviota tehdään tilanteessa, jossa olemme keskellä maailmanlaajuista talouskriisiä. Kuten jo hyvin tunnettua, tämä kriisihän alkoi finanssikriisistä Yhdysvalloista, ja sieltä se löi voimalla Eurooppaan ja aina tänne Suomeenkin asti. Tämä ei ollut siis Suomesta lähtöisin oleva, niin kuin ehkä jostakin puheenvuorosta saattaa jopa ymmärtää, vaan tämä on globaali kriisi, ja vaikka Suomen valtiontalous ja pankkijärjestelmämme ovat hyvässä kunnossa, niin me emme kuitenkaan pysty olemaan suojassa tältä kriisiltä tai siltä välttymään.

Yhdysvallat yritti palauttaa syöksyvien markkinoiden luottamuksen pariin kolmeen otteeseen massiivisilla tukipaketeilla. Eivät siinä kuitenkaan onnistuneet. Mutta sitten tapahtui jotakin vallan historiallista taloushistorian näkökulmasta, ja se oli se, että Euroopan unioni pystyi puhumaan ensimmäisen kerran yhdellä äänellä talousunionina, ja tämä sai aikaan sen, että tämä akuutti finassikriisi rauhoittui ja luottamus markkinoille ainakin perustaltaan palautui. Suomi oli mukana näissä järjestelyissä, ja tässä tilanteessa täytyy sanoa, että on erittäin hieno asia, että olemme aikanaan tehneet viisaita päätöksiä, liittyneet Euroopan unioniin ja myöskin euroalueeseen, koska se antaa meille aivan erilaisen pohjan toimia ja toimintaympäristön kuin se, että olisimme aikanaan ulkopuolelle jääneet.

Hallitus on Suomessa toteuttanut Euroopan unionin ja euroalueen yhteiset toimenpiteet, nostanut talletussuojaa ja antanut pankeille suuria takauksia, ja tämä on omalta osaltaan tehonnut, mutta sitä emme ole voineet myöskään välttää, että tämä finanssikriisi on muuttanut muotoaan. Se on tullut nyt talouskriisin muodossa Suomeenkin, ja aina paha lamanpeikkokin jo alkaa olla näkyvillä. Tässäkään tilanteessa hallitus ei ole jäänyt toimettomaksi, vaan on ryhtynyt toimenpiteisiin, tekee niitä kuitenkin tässä ajassa ja järkevästi miettien jokaisen euron vaikutuksen työpaikkojen syntymiseen tai säilymiseen, ei rahaa huiskien vaan elämällä hyvinkin tarkasti siinä hetkessä, missä ollaan, ja miettimällä juuri siihen hetkeen parhaiten toimivia ratkaisuja.

Näitä ratkaisuja on tehty tässä pitkin syksyä. Budjettiesitys tietenkin pohjaltaan oli se ensimmäinen. Sen jälkeen on tehty lisäbudjetti ja budjettiesityksen täydennys, ja seuraava elvyttävä paketti on tulossa ilmeisesti tammi—helmikuun vaihteen nurkilla. Näillä elvyttävillä toimenpiteillä, joita tämä budjettikin pitää sisällään, pyritään tietenkin ennen kaikkea turvaamaan suomalaista työllisyyttä, pitämään kotimarkkinoiden kysyntää yllä, ja tässä on valittu kolme keskeistä toimenpidettä. Ensimmäinen on rakentamisen ja investointien tukeminen. Siihen löytyy runsaasti keinovalikoimaa. Toinen on kotitalouksien ostovoiman kasvattaminen. Veronkevennyksillä ja jo aikaisemmin työmarkkinoilla sovituilla palkkaratkaisuilla ostovoima näyttäisi nousevan nykyisellä hintakehityksellä noin 4 prosenttia, joka on historiallisen suuri. Kolmas keino, joka löytyy hallituksen toimista, on yritysten rahoituksen saannin turvaaminen. Tässä on muun muassa nostettu Finnveran ja Teollisuussijoituksen lainavaltuuksia merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Budjetti on antelias budjetti, ehkä paljon anteliaampi kuin mihin maailmanlaajuinen talouden tila antaisi edellytyksiä, mutta tässä yhteydessä haluan kuitenkin nostaa muutamia erityisen hyviä asioita esille täältä budjetista. Yksi on satsaaminen sivistykseen, koulutukseen: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, yliopistojen toimintamenojen ja määrärahojen kasvattaminen, ammatillisten koulutuspaikkojen lisääminen 4 000 paikalla muun muassa. Edelleen, kotitalousvähennyksen kasvattaminen on erittäin tärkeä asia myös työllisyyden kannalta ja tältä elvyttävältä näkökulmaltaan. Kolmantena vielä tästä listasta haluaisin kokonaisuuden nostaa esille, ja se on lapsiperheille suunnattavat etuudet: monilapsisten perheiden lapsilisien korotus sekä alimpien äitiys- ja isyys- ja vanhempainrahojen korotukset.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Suomen ensi vuoden budjettiesitys, joka ei ota riittävästi huomioon niitä tarpeita, joita Suomessa tällä hetkellä on ja joita me oppositiossa olemme ja muun muassa työmarkkinaosapuolet ovat nostaneet esiin. Kyseessä on Suomen ja suomalaisten tulevaisuus. Huoli on aiheellinen, se on tässä ja nyt. Edellisen laman opit pitää muistaa, ja työllisyyttä ei saa päästää syöksykierteeseen, kuten aiemmin kävi. Siitä seuraa vain pitkäaikaistyöttömyyttä sekä mittava ja pitkään jatkuva syrjäytyminen. Edellisen laman laskua maksetaan osittain varmasti vieläkin.

Täällä on monta kertaa korostettu sitä, että tämä budjetti astuu voimaan tammikuun alusta ja sitten odotellaan vielä helmikuuhun, mitä tehdään. Tuollainen puolentoista kuukauden, reilun kuukauden, odottelu on erittäin pitkä sellaiselle henkilölle, jolla tällä hetkellä on lomautus- tai irtisanomispaperi kädessä ja laskut pyörivät kuitenkin päivittäin, viikoittain, kuukausittain. Perheestä, asumisesta ja elämiseen liittyvistä menoista on huolehdittava. Toimiin onkin ryhdyttävä heti, ja budjetti, sen koko ja kohdentuminen, on arvioitava uudelleen, sillä todella, kun tämä syöksy alkaa, sen vauhdin pysäyttäminen on huomattavan vaikeaa tähän alkutilanteeseen verrattuna.

Hallitus on esittänyt maksimissaan 100:aa miljoonaa euroa, ja aika monet osaavat talousosaajat ovat todenneet, että tarvittaisiin kymmenkertainen määrä. Tämä on myös meidän oma esityksemme. Enkä jaksa uskoa, että maan parhaat talousasiantuntijat erehtyisivät niin paljon. Heillä on käytössään ne samat tiedot, jotka hallituksella on. Meillä on hyvä referenssi edelliseen lamaan, ja tämä referenssi pitäisi ottaa nyt käyttöön ja katsoa, mitä tehtiin silloin kenties väärin niillä tiedoilla. Nyt sitä perustetta ei enää ole; me voimme oppia siitä kokemuksesta, mikä tuolloin oli.

Tämä hallituksen esitys budjetiksi ensi vuodelle, joka jatkaa lähinnä hyvätuloisten veronalennuksia, ei hyödytä maamme reilua 600 000:ta köyhää. Siellä joukossa on merkittävä määrä lapsiperheitä ja eläkkeensaajia. He ovat kuitenkin maksumiehinä siinä vaiheessa, kun kuntavero nousee. Näin tapahtuu aika merkittävässä osassa maamme kunnista. Nyt jo arviolta 800 000 ihmistä on saanut tiedon, että kuntavero nousee. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu ensi vuoden alussa, kun mittava määrä kuntia avaa jo sovitut budjetit ja katsoo uudelleen, mihin rahat riittävät, voidaanko pitää se kuntavero, joka on sovittu, voidaanko tuottaa ne palvelut, joista on sovittu. Tämä on tilanne ainakin kotimaakunnassani Pirkanmaalla, jossa useat kunnat ovat nyt todella pahassa tilanteessa johtuen siitä, että siellä on tullut paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Se on erittäin synkeää aluetta Suomessa muutamien muiden alueiden ohella. Mutta valitettavasti pelkään, että näitä ikäviä uutisia tulee edelleen.

Mitä tulee sitten eläkeläisiin, niin heidän osaltaan myöskään tämä veron korjaus ei kaikkien kohdalla toimi, ei veronkevennys, ei veron korjaus eikä myöskään kansaneläkkeen tasokorotus. Lapsiperheille on tulossa yhdelle pienelle joukolle merkittävä hyöty, mutta sitten tämä kolmannesta lapsesta tuleva lapsilisän nosto ei kyllä auta mittavaa joukkoa eli noin 80:tä prosenttia lapsiperheistä. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä on erittäin merkittävää köyhyyttä. Siitä on ihan tuoretta statistiikkaa olemassa, että juuri siinä joukossa tämä lapsiperheköyhyys kasaantuu.

Meidän mielestämme varat tulee suunnata niin, että kunnat saisivat tuulta purjeisiinsa, sekä muun muassa liikenneinvestointeihin. Haluaisimme aikaistaa jo päätettyjä hankkeita. Omalla listallamme tämä hanke ei ole, mutta haluaisin nostaa esiin yhden hyvän hankkeen. Se on liikennehanke omasta maakunnastani eli Pirkanmaan Valtatie 3:n korjauksen käynnistäminen jo tällä eduskuntakaudella. Se on ollut pitkään hankekorissa korkealla, mutta jäänyt aina sitten vain jalkoihin.

Lopuksi haluan sanoa, että nyt ollaan siinä tilanteessa, että täällä salissa ei ole hyvä kiistellä siitä, kuka esitti, kuka oli oikeassa tai väärässä tai kuka sanoi mitä. Nyt olisi tärkeää ottaa kaikki opit käyttöön, yhdessä viedä eteenpäin Suomea niin, että emme joutuisi lamaan. Jos tässä on jonkun kasvojen säilymisestä kysymys, niin täytyy sanoa, että sillä kasvojenkohotuksella on kyllä merkittävä hinta, jos ajoissa ei toimita. (Ed. Pulliainen: Niinhän sillä aina on!) Kuukausi on pitkä aika näissä talkoissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä finanssikriisistä. Sen ydinhän on ollut ja on edelleenkin, ed. Orpo, missähän liekään nyt, luottamuksen puute. Sen luottamuksen puutteen syy on järjestelmän läpinäkyvyyden puutteessa. Toisin sanoen pankkien nykyiset rahamarkkinakaupat eivät ole läpinäkyviä. Se, mitä pitäisi saada näkyviin, on pankkikohtaiset riskilisät silloin, kun pankit harjoittavat keskinäisiä rahamarkkinakauppoja. Jos katsellaan sitten sitä, millä nyt pelataan, nyt pelataan euriboreilla ja nehän ovat käytännössä vain sitä, että suurimpina pidetyt, arvovaltaisina pidetyt, pankit ilmoittelevat korkojaan ja niistä lasketaan keskiarvo, ja siinä se on se euribor. Siinä sen läpinäkyvyys on. No, nyt olemme nähneet viimeisen viikonvaihteenkin aikana sen, että näistä luotettavista, arvovaltaisista pankeista yhä useammat ovat todellisessa pulassa elikkä koko järjestelmä on nötkähtänyt perustavaa laatua olevalla tavalla.

Mitä sitten tilalle? Viisaat sanovat, että tämä euribor-järjestelmä on aikansa elänyt ja se pitäisi korvata sijoitustodistuksilla käytävällä kaupalla. Jos ne noteerattaisiin, niin paljastuisivat pankkikohtaiset riskilisät elikkä juuri se, joka loisi läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Siis, eikö niin, tietää, mikä kunkin pankin tilanne todellisuudessa on, elikkä se jouduttaisiin paljastamaan auki.

Millä tavalla tähän järjestelmään sitten voitaisiin siirtyä? Tietysti vain sillä tavalla, että rahamarkkinat päättävät, että nyt järjestelmää muutetaan, mutta kun nyt on tullut kysymykseen se, että julkinen valta on ryhtynyt miljardien ja kymmenien ja satojen miljardien edestä tukemaan pankkijärjestelmää, niin siinä yhteydessä voi tietysti vihjaista myöskin siitä, että kannattaisi järjestelmääkin rahamarkkinakaupassa muuttaa toisenlaiseksi.

Kysymys on akuutisti siitä, että tarvitaan pankkijärjestelmään myöskin pääomituskeinoja, ja uusin sellainen ajatus on yritysten joukkovelkakirjamarkkinat sellaisina, että valtiot lähtisivät niissä toimimaan takaajina. Tällainen ehdotus on pöydällä muun muassa Ranskassa, Englannissa ja Saksassa juuri tällä hetkellä. Sehän merkitsee silloin käytännön tasolla sitä, että reittauspuolella joudutaan tekemään harvinaisen selviä valintoja. Julkisen vallan pitää luotettavilta reittauslaitoksilta vaatia reittauksia, ja kysymys on siitä, mennäänkö A-tasojen alapuolelle elikkä tasolle BBB+ vai eikö mennä. Tämä edellyttää silloin kilpailupoliittisesti teollisuus- ja työllisyyspoliittisia syitä, ja se taas tekee tästä koko järjestelmästä aika ongelmallisen ajaa sisään. Suomihan on näitä rahoitusoperaatioita jo, tai eduskuntakin, siunannut 4,8 miljardia euroa.

Sitten vielä sananen tästä velkaelvytyksestä. Siitähän puhuttiin tässä salissa 1992 ja 1993 niin, että silloin oli aivan sama asetelma kuin täsmälleen tämän päivän aikana on ollut, että oppositio vaati vielä voimakkaampaa velkaelvytystä kuin mihinkä silloinen porvarihallitus suostui, ja käytännössä otettiin velkaa 60 miljardia markkaa yhden vuoden aikana, ja kun sitten se oli ylimitoitettu, niin siitähän oli seurauksena, että korot nousivat ja kaikki meni hurlumhei.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen talouspolitiikan linja on ollut jo pidempään onnistunut ja vakaa. Sen johdosta Suomi on menossa tähän talouden taantumavaiheeseen paremmassa kunnossa kuin monet monet muut maat Euroopassa taikka maailmalla. Tässä mielessä täytyy hivenen ihmetellä oppositiopuolueitten, sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton, lääkkeitä tähän tilanteeseen. Sieltä on esitetty hyvin summittaisia miljardiesityksiä, jotka pitäisi ikään kuin silmää räpäyttämättä markkinoille kohdentaa miettimättä tarkemmin, mitä näitten miljardien käyttötarkoitus taikka työllisyysvaikutukset olisivat. Tässä mielessä voi antaa täyden tuen Vanhasen kakkoshallituksen linjalle, joka määrätietoisesti tähtää siihen, että Suomi omilla toimillaan pyrkii varmistamaan pankkijärjestelmän toimivuuden ja rahoitusjärjestelmän toimivuuden. Tähän liittyvät osaltaan 50 miljardin takausvaltuus ja myöhemmin tuleva pääomasijoitusmahdollisuus pankkijärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi sekä toisaalta ne toimet, joilla halutaan varmistaa, että suomalaiset vientiyritykset saisivat rahoituksen ja voisivat tehdä kauppaa jatkossa, sillä kyllä meidän tuleva talouskehitys hyvin pitkälle riippuu siitä, mikä on viennin tilanne ja miten vientiyritykset pärjäävät.

Tietenkin tilanne on erilainen kuin 1990-luvun vaihteessa, jossa se kriisi oli pitkälle Suomen omaa tai lähialueitten kriisiä ja oli paljon maailmalla maita, joissa oli ostovoimaa ja talouden kasvua. Nyt ollaan vaikeammassa tilanteessa. Mutta tämä 5 miljardin paketti, joka turvaa viennin rahoitusta ja muun muassa Finnveran toimintaedellytyksiä, on täsmälleen oikea ratkaisu ja myös se linja, että on valmiutta katsoa helmikuussa viimeistään, tarvitaanko tätä rahoitusta lisää, jotta siitä ei muodostu pullonkaulaa.

Toisaalta ne toimet, joilla lisätään kansalaisten ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia, ovat oikeaa talouspolitiikan linjaa. Noin 1,8 miljardin euron veroratkaisut, joilla alennetaan ruuan arvonlisäveroa 5 prosenttiyksiköllä ja tuloveroa, osuvat myöskin sillä tavalla suhdannemielessä oikein, että ne mahdollistavat ostovoiman lisäämisen. Vaikka tietenkin voi keskustella siitä, olisiko verotuksen kevennystä pitänyt jaksottaa enemmän, minusta on hyvä, että Suomen hallitus ei kerralla laita kaikkea elvytysvaraa jo ensi vuoden alun budjettiin vaan varautuu siihen, että tämä talouden taantuma on varmasti pitempikestoinen ja useammalle vuodelle tarvitaan veronkevennysvaraa ja investointivaraa.

Mitä muuten tulee ensi vuoden talousarvioon, niin pitää sanoa, että monia tärkeitä uudistuksia täällä viedään eteenpäin, joista ehkä periaatteel-lisesti ja oikeudenmukaisuuden kannalta on tärkein alimpien päivärahojen korottaminen, äi-tiys-, sairaus- ja vanhempainpäivärahojen korottaminen noin 170 eurolla kuukaudessa. Lapsilisien korottaminen kolmannesta lapsesta alkaen ja kotihoidon tuen tason korottaminen ovat oikeita sosiaalipoliittisia ratkaisuja. Kun tähän vielä liitetään hallituksen ohjelmassa oleva sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jota valmistellaan laajapohjaisessa komiteassa, niin voi sanoa, että tämä Vanhasen kakkoshallitus tulee jättämään hyvin vahvan sosiaalisen ulottuvuuden ja leiman suomalaiseen yhteiskuntaan ja siinä mielessä toteuttaa niitä tärkeitä periaatteita, joita pitääkin yhteiskuntapolitiikassa olla, elikkä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisen.

Arvoisa puhemies! Jotta tähän päästään, niin pitää huolehtia siitä, että talouden kasvun ja talouden toimeliaisuuden edellytyksiin suunnataan riittävästi erilaisia toimenpiteitä. Siinä kyllä yhtenä tulee jatkossa olemaan työn vastaanottamiskynnyksen madaltaminen. Aina pitää olla edullisinta työn vastaanottaminen ja turvaverkoston pitää sitten täydentää sitä työtehtävästä saatavaa ansiotuloa. Nämä tulevat taantuma-ajat ovat haaste suomalaiselle yhteiskunnalle, ja sen takia tarvitaan paljon yhteistyötä, tarvitaan työmarkkinoitten ja hallituksen yhteistyötä, jota Vanhasen hallitus on hyvin ansiokkaasti edistänyt. Tarvitaan myöskin poliittista yhteistyötä kaikilla tasoilla. Nyt kun kunnissa uudet valtuustot aloittavat toimintansa, niin on tärkeää, että kunnat hakevat myös omat toimintastrategiansa siinä, mitenkä palvelujen tuottavuutta vahvistetaan ja miten turvataan kuntalaisten palvelut hyvin haasteellisissa oloissa, kun yleinen talouskasvu ei enää ole tukena ja turvana, niin kuin on vuosia ollut, vaan meidän täytyy löytää kunnallissektorille lisää tuottavuutta ja löytää ratkaisuja, joilla palvelut tuotetaan aina tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eivät sosialidemokraattien esitykset ole epämääräisiä. Ne ovat kaikki luettavissa. Niitä ovat monet tahot kommentoineet hyvin myönteisesti, jopa valtiovarainministeri. Pääpaino meillä on rakentamisessa ja kuntatalouden vahvistamisessa. Velkaa me esitämme otettavaksi suurin piirtein saman verran kuin hallituskin. Mitä ruuan arvonlisäveroon tulee, siinä 3 000 työpaikan syntyminen maksaa 166 000 euroa per työpaikka. Meidän vaihtoehtobudjetin on valtiovarainministeri laskenut tuottavan työpaikan 33 000 eurolla. Laskutapa on sama molemmissa. Tämä 500 miljoonaa, joka nyt roiskitaan markkinoille, voitaisiin jakaa muun muassa niinkin, että miljoonalle köyhimmälle suomalaiselle kotitaloudelle annettaisiin vuosittain 500 euroa. Nyt köyhimmät ihmiset saavat hyödykseen 40 euroa vuodessa tällä hallituksen esityksellä. Vaihtoehtoja on aika paljon.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakankaalle: Sanoitte, että sosialidemokraatit roiskivat rahaa emmekä tietäisi, mikä tämän meidän vaihtoehtobudjettimme vaikuttavuus on ja kuinka paljon mahdollisesti työllistäisimme ihmisiä Suomessa. Jos ette ole lukenut vaihtoehtobudjettiamme tai elvytyspakettiamme, niin voin sanoa teille, että tämän esityksen kautta noin 30 000 suomalaista pystyisi työllistymään. Kysyn teiltä: Mikä on teidän näkemyksenne siitä, kuinka paljon tällä budjetilla pystytään työllistämään suomalaisia tulevan vuoden aikana?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä SDP:n toimintalinja on epäjohdonmukaista. Kun te arvostelette hallitusta inflaation korottamisesta ja kun hallitus esittää ruokaveron alentamista, joka alentaa inflaatiota, niin teillä on tämä aika suuri ristiriita. Ruokaveron alentaminen alentaa inflaatiota ja parantaa pienempituloisten ostovoimaa suhteessa enemmän, ja meillä ei ole mitään perustetta pitää Suomessa ruokaveroa yli kaksinkertaisena Euroopan maihin verrattuna.

Mitä tulee elvytystoimiin, niin on parem-pi, että ne suunnitellaan ja harkitaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja eri teollisuudenalojen kanssa, missä saadaan paras vaikutus työpaikkojen aikaansaamiseksi, ei sillä tavalla, että täällä käydään huutokauppaa. Vasemmistoliitto esittää tuplana ja varmaan perussuomalaiset vielä nollan perään tähän elvytyspakettiin. Ei tämä ole vastuullista talouspolitiikkaa vaan kyllä se lähtee siitä, että haetaan parhaat ratkaisut, missä rahan määrän suhteessa saadaan parhaat työllistämisvaikutukset.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantalous sukeltaa emmekä me suomalaisetkaan selviä talouden myräkästä kuivin jaloin. Nyt taantuma ei kuitenkaan yllätä Suomea housut kintuissa kiitos keskustajohtoisten hallitusten pitkäjänteisen ja vastuullisen talouspolitiikan. Lihavina kasvavan talouden ja työllisyyden vuosina valtio on kasvattanut lihaksiaan kriisitilanteiden varalle, ja olemmekin eurooppalaisiin kumppaneihimme nähden hyvässä kunnossa. Mutta Kolmas nainen -yhtyettä mukaillen valehtelisimme, jos väittäisimme, ettei mitään syytä huoleen ole.

Ensi vuoden tapahtumia ei kukaan osaa tarkalleen ennustaa. Tulevan vuoden talousarvioesityksellä hallitus kuitenkin pyrkii parantamaan niin ihmisten kuin yritystenkin asemaa taantuman kynnyksellä. Suomalaisten ostovoimaa tuetaan keventämällä edelleen ansiotulojen verotusta yhteensä 1,37 miljardilla eurolla. Kevennykset kohdennetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille. Ostovoiman ohella veronkevennyksillä parannetaan työnteon kannattavuutta. Työn verotuksen keventämisen vaikutuksia ihmisten ostovoimaan tukee myös ruuan arvonlisäveron alentaminen 17:stä 12 prosenttiin, josta äsken käytiin debattia.

Toinen työllisyyttä ja samalla EU-huippukokouksessa juuri vahvistettujen ilmastositoumustemme saavuttamista tukeva veroratkaisu on kotitalousvähennysten sovellusalan laajentaminen ja ylärajan korottaminen peräti 3 000 euroon vuodessa. Remontteja koskevan erillisrajan poistolla hallitus haluaa edistää erityisesti energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä lisääviä rakennustoimia kuten esimerkiksi öljylämmitysten korvaamista pelletti- tai maalämpöjärjestelmillä. Kotitalousvähennyksen käyttöalaa laajennetaan myös tietoyhteiskuntapalveluihin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyttä tukevat suomalaisten arjen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat massiiviset liikenneinvestoinnitkin. En-si vuonna aloitetaan useita liikennehankkeita sekä lisätään perustien- ja radanpidon määrärahoja tuntuvasti.

Synkistä talousnäkymistä huolimatta hallitus myös parantaa suomalaisten sosiaalista turvaverkkoa merkittävästi. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle ensi vuoden alusta lukien. Tämä merkitsee noin 170 euron korotusta kuukaudessa. Korotus on jatkoa edellisen keskustan johtaman hallituksen työlle, sillä viime vaalikaudella vähimmäispäivärahoja korotettiin 94 eurolla kuukaudessa.

Kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea hiukan isommalla summalla. Korotusten jälkeen hoitoraha ensimmäisestä lapsesta on 314,28 euroa ja yksityisen hoidon tuki 160 euroa kuukaudessa. Uudistusten toteuttamiseksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta nostetaan 6,3 miljoonalla eurolla. Monilapsisia perheitä tuetaan lisäksi korottamalla lapsilisää 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta alkaen. Nämä kaikki ovat todellisia satsauksia tulevaisuuteen.

Epävarmassa tilanteessa on tärkeää reagoida tietysti ripeästi mutta ottaa silti aikaa ideoida parhaat mahdolliset toimenpiteet ja seurata niiden vaikutuksia. Paniikkiin ei parane ryhtyä. Hallitus on jo ryhtynyt elvyttämään taloutta ja jatkaa työtä heti ensi vuoden alusta noin 100 miljoonan euron lisäbudjetilla.

Nyt käsittelyssämme oleva talousarvioesitys kantaa vastuuta ihmisistä, ilmastosta ja talouden kestävyydestä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän budjetin käsittelyä leimaa Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin laajeneminen maailmanlaajuiseksi taloudelliseksi taantumaksi ja sen vaikutukset maamme talouteen ja ihmisten tulevaisuuteen. Ympäri maailmaa on ryhdytty laman torjuntatoimiin erilaisin tuki- ja elvytyspaketein. Suomessa toimet ovat olleet todella vaatimattomia ja reaktiot hitaita. Ministeri Katainen ja koko hallitus on ollut vaisu ja ponneton tilanteessa, jossa tarvittaisiin rohkeita linjanvetoja tulevaisuuteen. Tosiasiassa hallituksen toimenpiteet eivät vastaa tämän ajan tuomiin suuriin kysymyksiin ja haasteisiin. Hallitus sanoo, että sen elvyttävä toimenpide on jo keväällä päätetyt kaikkiin tuloluokkiin tasaisesti kohdistetut tuloprosentin kevennykset. Tämä on todella hämmästyttävää. Talousoppineet ovat kuitenkin toistuvasti kyseenalaistaneet näiden veroratkaisujen elvyttävän vaikutuksen.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta on vaadittava paremmin ajassa olevaa, talouden kehitykseen aktiivisesti vaikuttavaa talouspolitiikkaa. Sosialidemokraatit ovat esittäneet oman vaihtoehtobudjettinsa, jonka rinnalle olemme tehneet tukevan elvytyspaketin. Saman tyyppistä tukevaa elvytystä ovat vaatineet myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja palkansaajajärjestöt. Myös Suomen Yrittäjät on antanut tukensa linjauksillemme. Huoli Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta on suuri. Yritysten rahoituksen turvaaminen on keskeinen osa laman torjuntaa. Yt-neuvottelut, irtisanomiset ja konkurssit ovat synkkää todellisuutta yhä useammalla työpaikalla. Jokainen työttömäksi jäänyt työntekijä ja jokainen konkurssiin kaatunut yritys on liikaa. Yritysrahoituksen turvaamiseksi tarvitaan valtion tukea. Hallituksen toimet ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. Valtion erityisluottolaitosten vakuuksien ja Tekesin kautta jaettavan rahoituksen lisäämisellä voitaisiin parantaa yritysten rahoitusasemaa ja estää talouden kriisin syvenemistä. Yritysten ei kannata lyhytnäköisten säästöjen nimissä irtisanoa henkilökuntaa. Malttia toivoisin niihin tilanteisiin, jos mahdollista.

Tulevaisuudessa työvoiman saanti voi olla yritykselle yhä vaikeampaa, joten yt-neuvottelujakin kannattaisi käydä yhteistyön hengessä yhteistä tulevaisuutta ajatellen. Yritysten elinvoimaisuus ja työllisyyden hyvä taso on elintärkeä kuntataloudelle. Kuntataloutta vahvistamalla estetään myös työttömyyden lisääntymistä ja turvataan ihmisille elintärkeät hyvinvointipalvelut. Kuntien veropohjan kestävyyden ja sen mahdollisen laajentumisen lisäksi olennaista on, että valtio takaa lakisääteisiin palveluihin riittävät valtionosuudet.

Sosialidemokraatit vaativat omassa vaihtoehtobudjetissaan noin 600 miljoonan euron lisäyksiä kuntien valtionapuihin, jotta opetus-, sosiaali- ja terveystoimien palvelut voidaan turvata kaikille kuntalaisille laadukkaina. Kuntataloutta on syytä vahvistaa myös investointeja ajatellen. Kunnissa tehdään yli puolet julkisista investoinneista. Valtion kassa on tukeva ja luotonsaantimahdollisuudet hyvät. Valtio voisi myöntää suhdannetukena investointiavustusta kuntien rakennehankkeisiin. Avustusta voitaisiin käyttää esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen.

Arvoisa puhemies! Nämä panostukset olisi viisaampi tehdä nyt sen sijaan, että kasvatetaan työttömyyttä, lisätään sosiaalisia ja inhimillisiä kustannuksia ja tehdään korjausliikkeitä vuosien, pahimmillaan sukupolvien ajan jälkikäteen.

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että nykyisessä arvaamattomasti heikentyvässä taloustilanteessa tarvitaan vahvojen ja määrätietoisten elvytystoimien lisäksi myös sopeutustoimenpiteitä. Ammattitaidon vahvistaminen ja uudistaminen ovat avainasioita epävarmoilla työmarkkinoilla. Aikuiskoulutukseen ja muutosturvaan olisi nyt satsattava vahvasti, jotta ihmisten siirtyminen työstä työhön olisi mahdollisimman turvallista, joustavaa ja nopeaa. Sata-komitean työstä tihkuneet tiedot eivät kuitenkaan lupaa hyvää työttömyyden uhan alla eläville. On kohtuutonta ryhtyä heikentämään työttömyysturvaa tai vihjailemaan heikennyksillä, kuten hallitus nyt tuntuu tekevän Sata-komitean salaisuuksien verhon takana. Työttömien perusturvan, työmarkkinatuen tason, nostaminen on erittäin perusteltua. Se on välttämätöntä, sillä tuen taso, huono taso, ajaa työmarkkinatuen saajat pitkäaikaisen toimeentulotuen varaan köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Korotusten tulee kuitenkin kohdentua kaikkeen työttömyysturvaan. Valtion on maksettava jokaisen työttömän tukemisesta saman verran. Työttömiä ei saa asettaa keskenään vastakkain, niin kuin Sata-komitean suunnitelmassa tuntuu olevan.

Arvoisa herra puhemies! Ihan lopuksi: Sosiaaliturvaa pitää uudistaa, ja köyhyyttä ja syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja kannustaa ihmisiä työhön. Sosiaaliturva ei ole pelkkä raha, vaan olennainen osa perusturvaa on myös toimiva palveluverkosto. Palvelujen rahoitus kunnissa on turvattava ja työttömyyden ehkäisyyn ja katkaisuun liittyviä palveluita on tehostettava. Hallitus ei saa jäädä välinpitämättömästi viereen katsomaan, miten taantuma tulee vaikuttamaan. Se tiedetään. Se iskee pahimmin kaikkein köyhimpiin ja kaikkein heikoimpiin. Ministerit Vanhanen ja Katainen mielellään kehuskelevat hallituksensa suurella sosiaalisuudella. Nyt hallituksella on näytön paikka, mitä se sosiaalisuus käytännössä on.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime kuukausien talouskehityksen erittäin nopea heikentyminen ja ensi vuoden talousnäkymien epävarmuus Suomessa ja maailmanlaajuisesti ovat kyllä luoneet näin ensimmäisen kauden edustajalle aika haastavan harjoituksen hahmottaa arviota oikeanlaisesta talouspolitiikasta budjettilinjauksineen. Mutta joka tapauksessa näyttää selvältä, että nyt meillä on käsissä lähes kaikkia aiempia ennustuksia vakavampi talouden taantuma. Erityisen hätkähdyttävä oli viimeisin Suomen Pankin talousennuste, jonka jälkeen varmasti viimeisinkin uskoo, missä taloudessa kaiken kaikkiaan nyt sitten mennään. Näillä ennusteilla on vaikea nähdä, että nopeaa taloudellisen tilanteen paranemista olisi ainakaan nopeasti luvassa.

Yhdyn valtiovarainvaliokunnan mietinnön yleisperusteluihin niissä näkemyksissä, kun valiokunta toteaa, että keskustajohtoisen hallituksen tekemät ja esittämät budjettitoimenpiteet ovat erittäin tärkeitä maan talouden elvyttämiseksi eli pankkisektorin vakauttaminen, viennin mittavat tukitoimenpiteet, veronkevennykset, asunto- ja väylärakentamisen tukeminen jne. Yhdyn myös valiokunnan siihen arvioon, että talousnäkymien valossa tarvitaan vielä lisää elvyttäviä toimenpiteitä, ja uskoakseni niitä tarvitaan kyllä nopeasti ja vielä varmasti massiivisempina kuin jo toteutetut aivan oikeat ja hyvissä ajoin määritellyt toimenpiteet. Toki henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tässä muuttuneessa tilanteessa jo päätettyjä, aikataulullisesti määriteltyjä muutamia toimenpiteitä olisi syytä harkita ehkä uudelleen. Esimerkiksi arvioisin niin, että ruuan arvonlisäveron alentamisen aikaistaminen voisi olla tässä tilanteessa aivan oikeanlainen toimenpide.

Niin yritysten kuin kansantalouksienkin kilpailussa vahvat lähtevät uuteen nousukauteen muita vahvempina, ja sen vuoksi on tärkeää, että yhteiskunnan perusrakenteet, osaaminen, kansalaisten koulutus ja terveys ovat kunnossa taantuman jälkeenkin. Samoin taantuman aikana on pidettävä huolta siitä, että saamme koko maan, nimenomaisesti koko maan, taloudelliset ja henkiset voimavarat käyttöön ja optimoimme ne tasapainoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi sekä kaikkien kansalaisten hyvin-voinnin turvaamiseksi.

Muutamissa puheenvuoroissa on mainittu myös, varsinkin debatin aikana, aluepolitiikka ja maan tasapainoinen kehittäminen. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikka ovat keskeisessä roolissa aluekehityksen näkökulmasta. Tämän vuoksi osaamispohjaisen kehittämistyön edellytykset on turvattava kaikissa maakunnissa. Edellytysten turvaaminen tässä tarkoittaa muun muassa sitä, että yliopistokeskusten rahoitus turvataan ja niitten asema turvataan yliopistolaissa sekä sitä, että jokaisessa maakunnassa turvataan ammattikorkeakoulutoiminta sekä lisätään niitten tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

On myös välttämätöntä, että peruspalvelut turvataan kaikkialla Suomessa. Tämä edellyttää Paras-hankkeen määrätietoista eteenpäinviemistä, mutta se edellyttää myös valtionosuusjärjestelmän kehittämistä niin, että epäoikeudenmukaisuus, joka johtuu nyt kunnallisverotason rajuista eroista eri puolilla Suomea, voitaisiin poistaa.

Tasapainoiseen aluekehitykseen ja suomalaiseen huoltovarmuuteen liittyy myös se, että meidän on huolehdittava maaseudun toimintaedellytyksistä koko maassa, mutta meidän on huolehdittava myös siitä, että alueitten saavutettavuudesta huolehditaan tiestön, rautatieliikenteen, lentoliikenteen ja tietoliikenteen osalta. Hallitus on näihin, aivan oikein, panostanut, mutta on tärkeää, että panostaminen on määrätietoista myös niin, että väylästöjemme tasoa kyetään nostamaan vuosittain.

Tasapainoisen aluekehityksen turvaamiseksi on välttämätöntä löytää vielä esitettyjä vahvempia erillistoimenpiteitä pitkien välimatkojen aiheuttamien kustannusrasitteitten kompensointiin ja harvaanasuttujen alueitten yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämiseen. Näitä erillistoimenpiteitä ovat muun muassa kuljetustukijärjestelmä, jota tulee kehittää paremmin myös tasoltaan vastaamaan Ruotsin kuljetustukijärjestelmää, mutta edelleen on syytä kehittää muun muassa erillisiä verotoimenpiteitä yritysten kannattavuuden edistämiseksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maailma on ennen kokemattoman talouskriisin kourissa, kuten valtiovarainministerimme muutama tunti sitten sanoi. Ja kriisissä kaikkihan ei ole todellista, vaan se on myöskin pörssimeklareiden ja monien muiden ihmisten korvien välissä. Onneksi äsken uutisissa tuli tieto, että Sampo ennustaa, että tämä lama tai taantuma olisi lyhyempi kuin olemme arvioineet, siis lyhyempi kuin kaksi vuotta.

Ministeri Kataisen jo syyskuussa julkistaman vuoden 2009 budjetin ja siihen liittyvän lisäbudjetin mukaisesti elvyttäviä toimiahan on runsaasti, muun muassa veronkevennykset 1,8 miljardilla eurolla. Lapsiperheille ja vähätuloisille suunnataan etuisuuksia, ja asuntojen uudis- ja korjausrakentamista tuetaan. Tuetaan myös vuokra-asuntojen rakentamista kotitalousvähennyksen avulla, ja korjaus- ja energia-avustuksia käyttäen voidaan korjata omakotitaloja ja kerrostaloja useiden satojen miljoonien edestä. Apurahansaajien eläke-edut tulevat kuntoon, työllistämistukea lisätään, pienimmät sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäivärahat nousevat ja vammaiset saavat henkilökohtaista apua.

Ihmettelenkin suuresti, miten kristillisdemokraattien pörssiveron korottamisella tai vasemmistoliiton varallisuusveron ottamisella uudelleen käyttöön voitaisiin jotenkin tehdä parempia elvytystoimia. Ihmettelen myös sosialidemokraattien veronalennuspuhetta siitä, että suurituloisille ei pitäisi antaa ollenkaan veronalennuksia. Keitä ovat nämä suurituloiset, sitä ette ole ilmoittaneet. Ja ministeri Kataisen budjetissa veronalennukset ovat prosentuaalisesti suurempia pienituloisilla kuin suurituloisilla. Sosialidemokraatit puhuvat myös maksuttomasta päivähoidosta, maksuttomasta julkisesta liikenteestä, lapsilisän korottamisesta kaikille lapsille. Eikö tämä ole ristiriidassa sen suhteen, että te ette hyväksy veronalennuksia kaikille kansalaisille?

Olen myös varsin pahoillani ed. Rajamäen sosialidemokraattisessa ryhmäpuheenvuorossa terveydenhuollon ammattilaisten puolesta, koska hän sanoi, että terveydenhuolto on kriisiytynyt ja toimii huonosti. Näinhän asia ei ole. Pohjoismaisessa vertailussahan suomalainen terveydenhuolto on tehokkaampaa kuin missään muussa Pohjoismaassa. Terveydenhuollosta puuttuu edelleen lääkäreitä, ja nyt onkin perusterveydenhuollon vahvistamisen vuoro. Se asettaa suuria vaatimuksia Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Ehkä olisi aika jo ottaa ammatinharjoittajamalli tai osuuskuntamalli uudelleen käyttöön. Ja vuokralääkäritoiminnasta pitäisi pystyä vähitellen luopumaan, sillä vuokralääkärit ovat yleensä kokemattomia, kun taas vakinaiset lääkärit useimmiten ovat kokeneita.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettia voisi luonnehtia lyhyesti yhdellä sanalla: liian. Budjettiesitys on nimittäin liian vähän, liian myöhään ja liian oikealle. Maailman finanssikriisi heiluttaa Suomen taloutta. Nopeasti heikentynyt taloustilanne vaarantaa siis myös kuntatalouden. Jotta pahimmilta vaihtoehdoilta eli lomautuksilta, irtisanomisilta ja palveluiden leikkauksilta vältyttäisiin, nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tukea kuntia. Valtiontalous on hyvässä kunnossa ja antaisi tähän mahdollisuuden, kunhan hallitus vain ryhtyisi toimenpiteisiin.

Yli puolet kaikista julkisista investoinneista on kuntien tekemiä. Kuntien mahdollisuudet saada edullista rahoitusta epävakailta markkinoilta ovat heikommat kuin Suomen valtion. Nyt valtion on vihdoin aktivoiduttava. Valtio voisi suhdannetukena myöntää 10 prosentin investointiavustusta kuntien rakennushankkeisiin. Määrärahoilla voitaisiin rakentaa ja peruskorjata päiväkoteja, vanhainkoteja ja kouluja. Tällaiset investointiavustukset ovat keskeinen esitys SDP:n pelastusrengaselvytyspaketissa.

Arvoisa puhemies! Puolueemme on valmis kasvattamaan valtionvelkaa 2,5 miljardilla eurolla eli enemmän kuin hallitus esittää. Kaikki esittämämme elvytyspaketin toimet tukevat joko suoraan tai välillisesti kuntataloutta. Nyt kannattaa rakentaa ja työllistää suomalaisia rakentamisen ammattilaisia. Asiantuntija-arvion mukaan SDP:n elvytysohjelman toimenpiteet synnyttäisivät kaikkiaan noin 30 000 uutta työpaikkaa. Tämä vaikutus on moninkertainen verrattuna hallituksen vaatimattomiin toimenpiteisiin.

Työllisyyskehityksen turvaamiseen ja työttömyyden ehkäisyyn tarvitaan kaikkia mahdollisia keinoja. Hallituksen lääkkeillä uhkaavaa työttömyyttä hoidetaan vain passiivitoimin, vaikka nyt voimavarat olisi suunnattava aktiiviseen työttömyyden ehkäisyyn. 1990-luvun lamavuosien jälkeen saimme kipeää kokemusta siitä, että syntymään päässyttä työttömyyttä on vaikea saada painettua alas. Kuitenkin porvarihallitus on leikkaamassa tärkeitä työvoimapolitiikan ja aikuisten ammatillisen koulutuksen voimavaroja. Hallitus esittää esimerkiksi työllistämismäärärahoihin kymmenien miljoonien eurojen leikkauksia. Tätä voi pitää suoranaisena tyhmyytenä tässä taloustilanteessa.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hallitus todistelee kovaan ääneen eduskunnassa ja julkisuudessa, että sen ensi vuodelle valmistelema budjetti on Euroopan elvyttävin eikä maamme taloustilanteessa ole mitään todellista vaaraa. Tosiasiassa hallitus ei ole liiemmin kohentanut maan taloustilanteen heikentyessä syksyllä antamaansa budjettiesitystä, paitsi että viime keväänä päätettyjä suurituloisten verohuojennuksia on alettu markkinoida kansalaisille sanalla "elvytys". Hyvätuloiselle, turvatussa työsuhteessa työskentelevälle annettu verotuki ei riitä pelastamaan koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi rakennusalalla työttömyyden uhan kanssa eläville perheille joulun ykköspuheenaiheena ovat veronalennusten sijaan yt-neuvottelut ja lomautukset.

Arvoisa puhemies! Valtatie 14 kulkee Savonlinnan kaupungin läpi. Savonlinna on niitä harvoja merkittäviä taajamia, kaupunkeja, joiden läpi kokonainen valtatie edelleenkin kulkee. Ohikulkutietä on suunniteltu vuosikymmeniä. Hankkeelle myönnettiin alunperin rahoitus vuoden 2007 valtion talousarviossa ja rakentamisen oli tarkoitus alkaa vuosi sitten. Kustannustason nousun vuoksi hanketta lykättiin vuoteen 2010. Me sosialidemokraatit ehdotamme, että Savonlinnaan suunnitellun ohikulkutien rakentaminen käynnistetään pikaisesti. Se tuo työtä vaikeassa taloustilanteessa kärvistelevään maakuntaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Lamavuosien virheitä ei saa toistaa. Kaikki keinot työttömyysuhan alla elävien ihmisten auttamiseksi on otettava nopeasti käyttöön. Meidän esityksemme on lisätä työttömyysuhan alla olevien, lomautettujen ja jo työpaikkansa menettäneiden ihmisten kouluttamiseen ja tukeen 50 miljoonaa lisää. Vanhasen—Kataisen hallituksen ylimielisyys ja jatkuvat virhearvioinnit taloustilanteen vakavuudesta tuovat jo liian selvästi mieleen Ahon—Viinasen hallituksen aikaisen kansallisen katastrofin. Jotain olisi toivonut jääneen porvareidenkin mieleen viime lamasta.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Elämme poikkeuksellista kriisiaikaa, maailmanlaajuista rahoituskriisiä ja maailmanlaajuista ilmastokriisiä. Kumpaankin kriisiin on ajauduttu pitkään kestäneen epäterveen elämänmenon johdosta. Talouskriisi ja ilmastokriisi ovat todisteita siitä, että maailmanlaajuiset talouden rakenteet ja luonnonvarojen käyttö vaativat merkittävää tervehdyttämistä. Nämä kriisit vaikuttavat toisiinsa. Talouden taantuma vähentää luonnonvarojen käyttöä, mutta heikentää halukkuutta sitoutua taloudellisia satsauksia vaativiin tavoitteisiin. Maailman johtavat ilmastoneuvottelijat ovat kuorossa vakuuttaneet, että ohimenevä talouskriisi ei saa vaikuttaa ilmastokriisin hoitoon. Viime viikolla EU:n huippukokous sai aikaan ilmastokriisin tervehdyttämisessä kompromissipaketin. YK:n ilmastoneuvottelujen todellinen vääntö sopimusteksteiksi alkoi viime viikolla Puolan Poznanissa ja jatkuu aina Kööpenhaminan kokoukseen saakka 2009.

Hallituksen budjettiesitys lakeineen vuodelle 2009 on elvyttävyydessään Euroopan huippua. Maailmantalouden kriisi koettelee myös meitä, ja näkymät tulevalle vuodelle ovat epävarmat. Käsillä oleva talouskriisi on nimenomaan rahoituskriisi, joka vaikuttaa reaalitalouteen. Kriisiä on siis lähdettävä purkamaan juuri rahoituksen suunnasta. Tällä hetkellä ongelmana taitaa olla se, että valtiovallan suorat tukitoimet pankeille eivät laukaise luottolamaa, vaan pankit vahvistavat valtion tukipaketeilla mieluiten taseitaan ja luottolama jatkuu. Sen tähden valtiovallan tulisi Suomessakin valmistautua siihen, että Suomen Pankki lainoittaisi suoraan yritystoimintaa, jos pankit eivät hoida niille kuuluvaa yhteiskunnallista tehtävää. Hätätilanteessa meidän tulee valmistautua tekemään Suomen Pankista kriisiaikojen yrityspankki. Siis pankkien suuntaan valtion tulee olla varsin jämeränä.

Valtiovallan on tehtävä kaikkensa myös työllisyyden säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Lisääntyvä työttömyys tuo kurjuutta sekä suomalaisten elämään että kansantalouteen. Talouden kannalta työttömyys tarkoittaa veronmaksajien siirtymistä toimeentulotuelle, joten budjetin näkökulmasta työllisyyden vahvistaminen on tärkeimpiä tehtäviämme. On oleellista välttää yritysten konkurssiaalto. Työntekijän työllisenä pitäminen tulee tehdä houkuttelevaksi nimenomaan työnantajalle. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa lomauttamisen tulee olla yritykselle houkuttelevampi vaihtoehto kuin irtisanomisen. Työllistämiskoulutusta tulisi nyt kohdentaa nimenomaan lomautetuille, joiden valmiuksia palvella työnantajaansa parannetaan. En ole vakuuttunut, että olisimme vielä tehneet kaikkemme tässä asiassa. Meidän tulee tältä osin päivittää myös työllistämispolitiikkaamme.

Tuottavuuden kasvattaminen on valtion taloudenpidon keskeinen tavoite. Julkinen työnantaja ei saa varata itselleen suurinta osaa suomalaisesta työvoimasta. Siksi valtion tuottavuusohjelmat on vietävä läpi. Tuottavuusohjelman nimissä ei saa kuitenkaan päästää työkykyisiä ja työhaluisia ihmisiä liian aikaisin eläkkeelle. Työelämän arvoissa on nimittäin tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Nykyisen nuorison korvatessa eläkkeelle jääviä ennakoidaan samalla tuottavuuden laskevan, sillä nuorten sitoutuminen työnantajaan ja säännölliseen työaikaan ei ole yhtä esimerkillistä kuin heidän vanhempiensa ja isovanhempansa on ollut. Siis myös työelämämme on kriisissä, joka näkyy vähemmän ulospäin.

Arvoisa puhemies! Nyt todistamme sitä, mihin kestämättömät toimintatavat rahoitusmarkkinoilla johtavat, ja sitä, mihin kestämättömät toimintatavat luonnonvarojen käytössä johtavat. Toivoa on, sillä hallitus luotsaa vastuullisesti ja osaavasti Suomea kriisien karikoissa. Meidän tehtävämme on kuitenkin vastuullisella toimintapolitiikalla pitää yllä myös kansakunnan toivoa, ja tämä vastuu kuuluu myös oppositiolle.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanteesta voidaan sanoa, että emme tänään tiedä, mitä huomenna tiedämme. Ed. Asko-Seljavaaran äskeinen Sampo-ilmoitus oli mielestäni hieman tätä samaa, että emme tiedä varmasti huomisesta, vaikka tänään se tuntui tietysti hyvältä uutiselta.

Ensi vuoden talouskehityksen ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa, siitä voidaan esittää vain arvauksia. Se tiedetään, ettei Yhdysvalloista ole vuosiin maailmantalouden veturiksi. Maan talous on pahimmassa jamassa yli 70 vuoteen. Maailmantalouden painopiste siirtyykin Aasian nouseviin talouksiin sekä Venäjän markkinoille.

Hallitus on nopeasti reagoinut huononevaan taloustilanteeseen. Työmarkkinajohtajat ja hallitus ovat kokoontuneet neuvonpitoon maan taloustilanteesta. Taloustilanteen kannalta olennainen tekijä viimeksi vain puuttui neuvonpidosta eli Suomen Yrittäjät, joka edustaa valtaosaa maamme yrityksistä. Toivon, että hallitus paremmin huomioi yrittäjät vastaisuudessa.

Tämä oli toivottavasti vain erehdys, koska taloustilanteen kannalta merkittävin haaste on yritysrahoitus. Pankkien tiukkenevien lainaehtojen vuoksi mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusongelmat lisääntyvät. Elinkeinoelämän keskusliiton, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Suomen Pankin teettämien yritysrahoitusta koskevien selvitysten mukaan jo jopa neljänneksellä uutta rahoitusta hankkineista tai tavoitelleista mikroyrityksistä oli ongelmia saada sitä. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen näkyy myös isoissa yrityksissä. Rahoitusongelmat ovat erilaisia yrityksen koosta riippuen. Mikro- ja pienet yritykset eivät ole saaneet rahoitusta juuri lainkaan tai ovat saaneet haluamaansa vähemmän. Keskisuurten ja suurten yritysten ongelmana ei ole välttämättä rahoituksen saatavuus vaan korkeammat korot sekä tiukat vakuusvaatimukset.

Arvoisa puhemies! Ongelmallista yritysrahoituksen kiristymisessä on se, että Suomen yrityskanta perustuu pääosin mikroyrityksiin. 90 prosenttia yrityksistä on sellaisia, joissa on alle kymmenen työntekijää. Yksinyrittäjiä on puolet yritysten kokonaismäärästä. Rahoitusmahdollisuuksien kiristyminen vaikeuttaa suurta määrää yrityksiä. Julkiselta yritysrahoitukselta vaaditaan nyt monipuolisia rahoitusinstrumentteja, että mikro- ja pienillä yrityksillä on mahdollisuus toteuttaa elintärkeät investointinsa. On ilmeistä, että eduskunta joutuu uudelleen nostamaan julkisten yritysrahoituslaitosten vastuun kattoa. On erittäin tärkeätä, että mikro- ja pienten yritysten investointien rahoitusongelmat ratkaistaan tehokkaasti. Juuri nyt on markkinoitava yrityksille mahdollisuuksia saada luottoa julkisilta rahoituslaitoksilta. Myös yritysten rahoitushakemusten käsittelyä pitää nopeuttaa, ettei toiminnan hitaudella ajeta pieniä yrityksiä vararikkoon.

Vaadin jo vuonna 2006 kotitalouksien ylivelkaantumisen estämiseksi laajamittaista tiedotusta. Esitin myös kotitalouksien ylivelkaantumista koskevia kysymyksiä niin rahoituslaitosten edustajille kuin valtiovarainministerillekin. Pankin edustajilta sain kommentteja, etteivät kotitaloudet ole vaarassa. Sanottiin, että muissa länsimaissa kotitaloudet ovat enemmän velkaantuneita. Nyt ollaan tilanteessa, että pankeilla on monia irtisanomisuhan alaisia asuntolainoja. Pankkien erääntyneiden ja järjestelemättömien luottojen määrä on lisääntynyt. Taloudellinen kehitys ennakoi pankkien asuntoluottokannan laadun nopeata heikkenemistä. Talouden epävarmuus vähentää kotitalouksien maksukykyä ja lisää pankkien epäluottamusta kotitalouksien maksukykyyn.

Asuntolainasta aiheutuva velkarasitus on kova ja vie kotitalouksilta keskimäärin 31—40 prosenttia nettotuloista. Asuntolainoista lähes 20 prosenttia on myönnetty velallisille, joiden nettotuloista yli puolet kuluu asuntolainan takaisinmaksuun. Lisäksi kulutusluotot lisäävät perheiden velkarasitusta. Ennakoimattomat menot, yllättävä työttömyys ja asuntojen hintojenlasku aiheuttavat kotitalouksien velan takaisinmaksuongelmia. Pankit hyväksyvät asuntojen vakuusarvoksi tavallisesti 60—80 prosenttia käyvästä arvosta. Pankit ovat myöntäneet asuntolainaa asunnon käypäänkin arvoon asti. Kun matalasuhdanne jatkuu, asunnon reaaliarvo alenee eikä yllä tasolle, minkä mukaan laina on otettu. Vaikka asunto myytäisiin, ei siitä välttämättä riitä lainan katteeksi.

Arvoisa puhemies! Vasta nyt pankit ovat kiinnittäneet huomiota luoton myöntämisen kriteereihin, takaisinmaksukykyyn ja vakuuksiin. Näin olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun kotitalouksien velkaantumisaste lähenteli 90:tä prosenttia. Pankkien lainanantoa on tiukennettu niin, että vain harva kotitalous saa enää asuntolainaa. Mielestäni hallituksen tulisi miettiä puhemies Niinistön esittämää ajatusta roskapankista, joka ostaisi pankeilta maksuvaikeuksiin joutuneiden kotitalouksien lainat. Perhe ei menettäisi lainalla ostamaansa asuntoa, vaan siirtyisi roskapankin vuokralaiseksi siihen asti, kunnes maksukyky paranee ja asuntolainaa voidaan taas maksaa. Näin helpotettaisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden tunnollisten kansalaisten asemaa sekä monia epäinhimillisiä sosiaalisia ongelmia.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen talous vajoaa taantumaan, ennusti Suomen Pankki viime viikolla. Suomen Pankin ennuste oli ensimmäinen minun noteeraamani ennuste, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu ensi vuoden aikana. Linjana tänä syksynä kuitenkin on ollut, että on menty koko ajan yhä synkempään suuntaan. Meitä sosialidemokraatteja on tämän syksyn aikana syytetty siitä, että me olemme pelotelleet, synkistelleet taloustilannetta. Itse asiassa tämä kehitys on ollut huomattavasti huonompaa kuin mekään olemme ennustaneet tai odottaneet. Meidän arviomme on ollut kuitenkin huomattavasti realistisempi kuin hallituksen vähättely.

Talouden tilanne on maailmantaloudessa heikentynyt nopeasti tämän syksyn aikana. Rahoituksen saatavuus on kiristynyt, mikä on näkynyt kulutuksessa ja investoinneissa. Kasvun hidastuminen maailmantaloudessa ja vientimarkkinoilla vetävät vääjäämättä Suomen taantumaan. Suomi on hyvin riippuvainen viennistä. Suomen vienti on paljolti painottunut investointitavaroihin, ja niihin maailmantalouden hiipuminen iskee erityisesti. Tilauskannat monilla teollisuusaloilla ovatkin romahtaneet, ja pahimmillaan on tehtyjä tilauksia peruutettu.

Kotimarkkinoilla erityisesti talonrakentaminen on supistunut jatkuvasti. Uusia kohteita ei tänä päivänä aloiteta. Tästä rakennusteollisuus on jo pitkään varoitellut. Nämä varoitukset ovat olleet kuitenkin pitkälti tuuleen huutamista.

Tänäkin päivänä lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat valitettavasti edelleen arkeamme. Viime viikolla lomautusten kohteena oli 36 000 ihmistä, ja tämäkin lukema ilmeisesti tästä vielä tulee nousemaan. Konkurssien määrät ovat voimakkaassa kasvussa.

Mielestäni tänä syksynä talouspolitiikan perusvaihtoehdot ovat olleet toimettomuus ja ak-tiivinen elvyttäminen, ja valitettavasti hallitus on valinnut toimettomuuden. Hallituksella olisi ollut erinomainen mahdollisuus tehdä niin energia-, liikenne- kuin talonrakennushankkeiden aikaistamista koskevia päätöksiä. Jos näin olisi tehty, niin työt olisivat tällä hetkellä käynnissä ja lievittäisivät rakennusalan nopeasti pahenevaa työttömyyttä. Näitä esityksiä kuitenkaan ei ole ollut tämän syksyn lisäbudjetissa, ei budjetin täydennysesityksessä.

Vasta nyt, kun elinkeinoelämän raskassarja, työmarkkinajärjestöjen edustajat ja ekonomistit, ovat alkaneet vaatia hallitukselta vaikuttavia elvytystoimia, pientä heräämistä on tapahtunut. Nyt ryhdytään keräämään helmikuun lisäbudjettiin erilaisia investointikohteita. No, tähän voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei lainkaan, mutta valitettavasti ensi talvi on jo menetetty.

Elvytyspaketin suuruudeksi on arvioitu kymmeniä miljoonia —100 miljoonaa, tämä on ollut ainakin ministeri Kataisen arvio. Itse pidin tätä jonkinlaisena lapsuksena, mutta nyt kun olen kuunnellut tämän päivän keskustelua, niin täällä mielestäni myöskin monet hallituspuolueiden edustajat ovat puhuneet noin 100 miljoonan elvytyspaketista. Jos tämä pitää paikkansa, niin tämä on pelkkää näpertelyä. Tämä 100 miljoonaa tullaan tarvitsemaan todennäköisesti jo pelkästään siihen, että työllisyysmäärärahat, joita nyt leikataan budjetissa noin 80 miljoonalla, tullaan nostamaan tämänvuotiselle tasolle. Lisäksi pitäisi tehdä paljon muuta investointien osalta, yritysrahoituksen osalta.

Hallituksen mantrana on ollut, että mittava tuloveronkevennys elvyttää talouden. Mielestäni tämä on kyllä äärettömän kallista elvytystä. Normaalistikin veronkevennysten dynaamiset vaikutukset ovat noin 25 prosenttia, ja nyt kun talousnäkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat, niin pelkään, että nämä vaikutukset tulevat jäämään vielä huomattavasti pienemmiksi. Euromääräisesti näistä veronkevennyksistä suurin osa menee hyvä- ja suurituloisille, mikä myöskin vähentää kulutukseen menevää osuutta. Uskon, että suurin osa näistä veronkevennyksistä tulee menemään säästöön tileille, osakkeisiin.

Kannan huolta, kuten ed. Laxellkin, yritysrahoituksesta tällä hetkellä. Tänä päivänä tulee valitettavan paljon tietoa ja uutisia siitä, että erityisesti monen pienen ja keskisuuren yrityksen tilanne on niin sanotusti veitsenterällä. Ellei pystytä tekemään niiden rahoitusta turvaavia ratkaisuja, konkurssit tulevat lisääntymään, eli tässä täytyy toimia nyt ja nopeasti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat aika huonosti lukeneet tuon Keltaisen kirjan tai lisäbudjetin esitykset, koska he koko ajan moittivat tätä, että tähän rakentamiseen panostetaan niin vähän. Minä luen täältä, mitä sinne tulee: Sosiaalisen asuntotuotannon korkotukilainavaltuus kasvaa 920 miljoonaan euroon, eli se on 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Sitten 2009 tulee uusi takausvaltuus tavallisten ja sosiaalisten vuokra-asuntojen väliin sijoittuvalle uudelle tuotantomuodolle, joka on vuokra-asuntoja varten, tähän tulee 250 miljoonaa euroa. Asuntojen rakentamista vanhuksille, vammaisille, opiskelijoille ja asunnottomille kannustetaan 85 miljoonan euron investointiavustuksilla. Kyllä tässä on enemmän kuin teidän vaihtoehtobudjetissanne on rahaa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti hienoa, että sosialidemokraatit ovat huolissaan rakennusalan työpaikoista. Uskon, että kaikki olemme niistä huolissamme. Nyt kuitenkin on syytä muistaa, että aivan kaikkea ei kyllä hallitus eikä eduskuntakaan voi tehdä. Me kaikki tiedämme sen, että suuri romahdus on tapahtunut näillä vapailla asuntomarkkinoilla ja tahtoo olla niin, että markkinat ne siellä toimivat, sikäli kuin toimivat. Minusta ovat ylisuuria nekin odotukset, että vuokra-asuntotuotannolla voisimme korvata kokonaan sen, mikä vapailta, niin sanotuilta kovan rahan asuntomarkkinoilta poistuu, se ei minusta ole realismia, mutta varmaan hallitus tekee kaikkensa, että vuokratalotuotanto käynnistyy. Tässä budjetissahan on panostuksia sinne aika vahvasti, ja uskon, että niitä tulee vahvasti myöskin sitten lisäbudjetissa tuossa tammi—helmikuun vaihteessa.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En usko, että rakennusteollisuuden tilannearvio tästä tilanteesta tänä syksynä olisi ollut katteeton, perusteeton. Kyllä minä uskon, että siellä tiedetään, mikä on tilanne tällä hetkellä rakennusalalla, ja kun he väittävät, että uusia kohteita ei käynnisty, niin minä kyllä täysin uskon heitä. On varmaan näin, kuten ed. Reijonen totesi, ettei tätä pelkästään vuokra-asuntotuotannolla korjata, mutta meillä on kyllä paljon tekemistä siellä. Meillähän on vuokra-asuntotuotantomäärä per vuosi pudonnut vissiin jollekin 4 000:n tasolle, ja kun se on parhaimmillaan ollut jopa 20 000, niin kyllä tässä on aika paljon pelivaraa nostaa tätä. Oikeastaan se, mitä on tehty esimerkiksi budjetin täydennysosassa hyviä asioita, on yritysrahoituksen turvaaminen. Myönnän, että siellä on tehty ihan oikean suuntaisia ratkaisuja: on haluttu turvata vientiyritysten rahoituksensaanti, Finnvera-rahoitusta on vahvistettu, Veraventurea myöskin, pääomitettu teollisuussijoitusta. Nämä ovat olleet ihan oikean suuntaisia toimenpiteitä, mutta sielläkin kaivattaisiin kyllä tässä tilanteessa suurempia panostuksia. Tilanne on vaan tänä päivänä niin vakava.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme nyt tilanteessa, jossa ensi vuoden talousnäkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat ja talouskehitys voi olla vielä ennustettua heikompaa ja työttömyys arvioita suurempaa. Talouskehityksen ennustaminen on siis erityisen vaikeaa tässä tilanteessa, mutta varmaa on se, että kansainvälisen kasvun hiipuminen vaikuttaa väistämättä myös Suomeen.

Pidän kuitenkin valtiovarainministerimme maltillista tapaa lähestyä talouden elvyttämistä oikeana ratkaisuna. Elvyttäminen, niin tärkeätä kuin se onkin, on aina tehtävä oikea-aikaisesti ja oikean suuruisena. Opposition esittämät erinimiset ja erisuuruiset tukipaketit kilpahuudannan lopputulemana on väärä tapa jakaa verovaroja talouden elvyttämiseen. Haluankin toistaa jo täällä useaan kertaan mainitun faktan: Tällä budjetilla ja jo aikaisemmin kuluvan vuoden lisätalousarviossa käynnistetään useita toimia, joilla edistetään kotimaista kysyntää ja työpaikkojen säilymistä sekä luodaan luottamusta tulevaisuuteen.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä noin 9 600 henkilötyövuodella. Lisäksi maaliskuun 2008 kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka edelleen vähentävät henkilöstön tarvetta yhteensä 4 800 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä, kovia tavoitteita, mutta kannattamisen arvoisia ja aikanaan laajan tuenkin saaneita. Onhan toimet käynnistetty jo edellisen hallituksen aikana. On selvää, että väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu edellyttää tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Onkin ihmeellistä, että vasemmisto-oppositio haluaa nyt keskeyttää tuottavuusohjelman, kun sen noudattaminen on tulevaisuuden työvoiman tarpeen kannalta lähes välttämätön. Olisi vastuutonta näytellä vieläkin, että emme tiedä, mihin vaikeuksiin olemme tulevaisuudessa näiden vaikeuksien lisäksi joutumassa oman kokonaistuottavuuden kanssa, mikäli emme puutu vanhoihin rakenteisiimme.

Katson myös, että koska valtio edellyttää myös kunnilta omaa tuottavuuden parantamista kuntien yhteenliittymisillä eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, niin on luontevaa ja vastuullista pitää kiinni itse itselleen asettamistaan tuottavuuden parantamisohjelmista. Miksi kunnat muuten osallistuvat tuottavuuden parantamiseen tähtääviin ohjelmiin? Kipeitä päätöksiä siellä peruskunnissakin joudutaan tekemään asian tiimoilta. Nyt onkin valtion paikka näyttää hyvää johtajuutta asiassa. Mielestäni tuottavuusohjelma on yhä tänä päivänä perusteltu ja tarpeellinen.

Arvoisa puhemies! Huomioitavaa tässä tilanteessa on, että kuntatalouden tila on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hyvä vuonna 2008. Laskusuhdanteen myötä julkisen talouden tila on kuitenkin heikentymässä nopeasti ja riskit kuntatalouden kiristymiseen ovat lisääntyneet huomattavasti. Huoli kuntatalouden kiristymisestä on aiheellinen, vastaavathan kunnat pitkälti kunta-laistemme hyvinvoinnista. Talousarvioesitykseen sisältyy paljon elvyttäviä toimia, jotka vaikuttavat myös kuntatalouteen. Ne eivät kuitenkaan ole välttämättä riittäviä, mikäli laskusuhdanne jatkuu voimakkaana. Vaikka kuntien rahoitusasema paranee valtion toimenpiteiden ansiosta nettomääräisesti 24 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna ja kustannusten nousua korvaavat indeksikorotukset mukaan lukien 327 miljoonalla eurolla, on kuntien toimeentuloa pakko seurata tarkalla silmällä. Monet uudet kuntaliitoskunnat tekevät ensi vuoden budjettia jo muutenkin epävarmoissa lähtökohdissa, niin että on pystyttävä reagoimaan nopeasti negatiivisiin viesteihin. Katson, että luottamuksen säilyminen kuntatalouden kestävyyteen edelleen pitkällä tähtäimellä on keskeistä tässä tilanteessa. Hyvin alkanut kunta- ja palvelurakenneuudistus tuskin muuten etenee suotuisien tähtien alla.

Arvoisa puhemies! Hyvällä katson kuitenkin sosiaalisesti oikeudenmukaisia tekoja edellä lueteltujen haasteiden keskellä. Veronkevennykset sekä kotitalouksien ostovoiman paraneminen ruuan arvonlisän alentamisella ensi vuoden lokakuusta alkaen ovat varmasti monille perheille tervetulleita asioita. Lapsiperheitä muistetaan myös muilla tavoilla. Monilapsisten perheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen. Koti- ja yksityisen hoidon tukea korotetaan, pienimpiä vanhempain-, sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja peräti 170 eurolla kuukaudessa. Näin helpotetaan useiden pienituloisten, esimerkiksi opiskelijaperheiden, asemaa.

Arvoisa puhemies! Vaikka edessämme on eittämättä kovemmat taloudelliset ajat, ei meidän tule laittaa päätämme pensaaseen ja odottaa huolien menevän pois. Tarvitsemme hyvää, johdonmukaista ja tiukkaa talouskuria.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Näin joulun lähestyessä ihmisillä on mielessä tuleva joulujuhla. On mahdollisuus levätä ja viettää aikaa läheisten kanssa. Ihmisillä on myös tahtoa ja halua jakaa hyvinvointia tasaisesti kansalaisten kesken. Ostovoiman ja luottamuksen lisääminen on tärkeätä. Nyt hallitus on päätöksillään lisännyt lähinnä hyvätuloisten luottamusta ja ostovoimaa. Milloin hallitus tekee päätöksiä, joilla tuetaan myös pienituloisten ihmisten luottamusta ja ostovoimaa? Sata-komiteaan ovat unohtuneet ne uudistukset, jotka parantaisivat pienituloisten ihmisten luottamusta ja ostovoimaa, esimerkiksi työmarkkina- ja asumistuen korotukset.

Meillä kaikilla on unelmia. Ne liittyvät usein hyvin arkisiin asioihin. Haluamme suunnitella ja ennakoida tulevia tapahtumia. Omassa elämässämme ja yhteiskunnallisessa toiminnassa haluamme luoda tavoitteita ja rakentaa polkuja, joita myöten suunnitelmat toteutuvat. Haluamme varmasti jokainen elämäämme turvallisuutta. Yhteiskunnallinen turvallisuus ja vakaus taataan parhaiten demokraattisesti toimivassa maassa, jossa pyritään tasa-arvoisuuteen ja taataan yhteiskunnan kaikille jäsenille mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen, hyvään koulutukseen ja riittävään toimeentuloon. Turvallisuutta lisää tieto siitä, että saamme tukea ja hoitoa silloin, kun sitä tarvitsemme.

Kattavat julkiset palvelut ovat olleet luomassa ihmisten välillä tasa-arvoa. Siksi niiden alasajoa ja merkittäviä palvelumaksujen korotuksia ei saa hyväksyä. Suuret tuloerot ja taloudellisesti hyvin pärjäävien ryhmien kasvava itsekkyys sekä toisaalta syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrän lisääntyminen ovat asioita, joita ei saa hyväksyä.

Kun tulevaisuuden Suomea tai omaa elämää miettii, nousee kuitenkin yksi seikka ylitse muiden. Meille jokaiselle terveys on tärkeintä viimeistään siinä vaiheessa, kun terveys pettää tai läheinen on sairastunut. Suomalainen terveydenhuollon järjestelmä on ollut pitkään mielenkiinnon ja ihailun aihe ympäri maailmaa. Me olemme pystyneet kohtuullisin kustannuksin vastaamaan kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidon palveluista. Järjestelmä on kattanut kaikki ikäluokat vastasyntyneistä vanhuksiin. Sanoisin, että tämä on ollut aikanaan suuri suomalainen innovaatio.

Tällä hetkellä terveydenhuollon palvelujen saannissa on vajetta. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ei pääse kohtuuajassa, leikkausjonot ovat pitkiä, ja hoitotakuu ei aina toteudu. Kouluterveydenhoitoa on supistettu, eikä nuorten mielenterveysongelmiin kyetä puuttumaan ajoissa, vaan hoitoonpääsy ja hoito pitkittyvät kohtuuttomasti. Väestön eriarvoistuminen näkyy selkeästi terveydenhuollon palvelujen saannissa. Tällä hetkellä pienituloiset ja sairaammat ihmiset saavat vähemmän palveluja kuin hyvätuloiset ja terveemmät ihmiset. Kaikki tiedämme, että palvelujen saannin oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus koituisi koko yhteiskunnan parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän puutteet tulee ratkaista julkista perusterveydenhoitoa kehittämällä ja tukemalla. Siksi sosialidemokraatit ovat esittäneet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen 450 miljoonan euron lisäystä. Tästä summasta vähintään 25 miljoonaa euroa tulee osoittaa koulu- ja opiskelijaterveyden-hoidon parantamiseen ja vähintään 25 miljoonaa vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Meillä on mahdollisuus, jos hallitukselta löytyy hyvää tahtoa ja tukea sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän talousarvioaloitteille.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Muutama näkemys käsiteltävänä olevasta asiasta elikkä valtion talousarviosta vuodelle 2009. Niin kuin täällä lukemattomaan kertaan on todettu, niin maailmanlaajuiseksi laajentunut finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kriisi on järisyttämässä talouden perustekijöitä ympäri maailman. Suomessakin kansantalouden tilanne on heikentynyt entisestään ja näyttää heikkenevän. Näkymät ensi vuodelle ovat huolestuttavat. Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä kasvu pysähtyi edeltävästä neljänneksestä ja kasvoi vain vaivoin edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Talouskriisin seurauksena suomalaiset yritykset ja asiakkaat ovat osittain rahoitusongelmien seurauksena joutuneet perumaan tai siirtämään aiemmin sovittuja toimituksia ja investointeja. Näin on käynyt myöskin Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylän seudulla, missä odotimme aika isojakin investointeja, mutta yritysten varovaisuus nyt on erittäin herkkä. Myös uusien tilausten määrä on vähentynyt. Tämä on johtanut tuotannon leikkauksiin ja vaikeaan lomautus- ja irtisanomiskierteeseen.

Tosin tässä tilanteessa on todettava se, että erityisesti nyt yritykset ovat käyttäneet yhteistoimintamenettelyssä lomautusvaihtoehtoa ja ilmeisesti vähän paremmin varautuvat tulevaan tilanteeseen kuin 1990-luvun alkupuolella, sillä työmarkkinoilla tapahtuu työvoiman osalta varsin merkittävä murros: työvoiman kysyntä tulee lähivuosina kasvamaan. Tällä hetkellä työttömyyden noususta on selvät merkit: lomautettujen määrä on kasvanut jo noin 40 000:een, ja joka päivä tulee lisää tällaisia uutisia.

Me sosialidemokraatit vaihtoehtobudjetissamme esitämme keinoja yritysrahoituksen polttavimpien ongelmien lievittämiseen. Toki hallituksen esityksessä ja täydennysesityksessä näitä toimenpiteitä on, ja ne ovat aivan oikean suuntaisia. Me esitämme muun muassa Finnveran osalta valtuuksien lisäämistä, Finnveran rahoitusmahdollisuuksien kasvattamista samaten kuin Suomen Teollisuussijoituksen pääomittamista enemmän kuin mitä hallitus esittää. Ne ovat välttämättömiä toimenpiteitä.

Reaalitalouden luottamuksen palauttamiseksi sekä pankkisektorin vahvistamiseksi vaaditaan taloutta elvyttäviä, sosialidemokraattien esitysten mukaisia toimia kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi. Näillä toimilla kyettäisiin tukemaan ja vahvistamaan taloutta. Niinpä esitämmekin ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa joukon taloutta elvyttäviä toimia. Niihin kuuluu muun muassa sosiaalisesti hallituksen esitystä oikeudenmukaisemmin kohdennetut veronkevennykset, ja tämä on mielestäni yksi tärkeä kysymys. Minusta on aivan eriskummallista se, että hallitus on pitänyt omasta veronkevennyspolitiikastaan kiinni, vaikka lukemattomat asiantuntijat ovat todistelleet, myöskin valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa lähes kaikki, että painopiste veronkevennysten osalta tulee siirtää nyt pieni- ja keskituloisiin ja heidän ostovoimansa lisäämiseen ja sitä kautta sitten kulutukseen.

Esitämme useita erilaisia veroratkaisuja ja veroratkaisujen lisäksi esitämme laajaa kotimaista kysyntää tukevia toimia. Pääpaino toimissa on rakentamisessa, kuntataloudessa, koulutuksessa ja työllisyystoimissa. Koko vaihtoehtobudjetin elvyttävien toimien yhteismäärä on semmoinen 2,5 miljardia euroa.

Rakentaminen sukeltaa. Maanrakennuspuolella on vielä kohtalaisesti työtä, mutta sielläkin tullaan alas aika reippaasti, mutta talonrakentamisen puolella on jyrkkä lasku menossa, eikä sovi yhtään epäillä niitä tietoja, mitä Rakennusteollisuus esimerkiksi meille on valtiovarainvaliokunnassa kertonut siitä, että talonrakennuspuoli syöksyy. Sen takia on hirvittävän tärkeää, että käynnistetään niin sanottu sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto, jota on ajettu valitettavasti alas. Mekin olemme kyllä, sosialidemokraatit, hallituksessa ollessamme olleet sitä työtä valitettavasti tekemässä, mutta nyt tuotanto pitää nostaa ylös. Ne toimet, mitä hallitus omassa budjettiehdotuksessaan tämän osalta esittää, eivät tule olemaan riittäviä. Patoutunutta tarvetta vuokra-asuntotuotantoon on, niin kuin ed. Erkki Virtanen varsin hyvin tämän alan asiantuntijana tietää. Sitä on todella paljon, ja erityisesti sitä on kaikissa kasvukeskuksissa. Nyt on kapasiteettia olemassa, on rakentajia, on työvoimaa ja kustannukset ovat tulleet alaspäin. Tähän tilanteeseen pitää nyt aivan ehdottomasti tarttua.

Kuntien myöskin omalta osaltaan pitää investoida. Kyllä julkiset investoinnit ovat nyt tärkeitä. Uusi Jyväskylä investoi viiden vuoden sisällä noin 250 miljoonaa euroa, ja kun katsoo, minkälaisia päätöksiä kunnat ovat budjettien osalta tehneet, se on aika tavalla hyvä. Näin pitää olla. Valitettavasti on vaan niin, että ne ovat koulujen peruskorjauksia, siinä mielessä valitettavia, että ne ovat pääsääntöisesti homekouluja. Tästä johtuen esimerkiksi, kun näitä homekouluja ja päiväkoteja ympäri Suomen on ihan pilvin pimein ja puhutaan suuruusluokaltaan miljardin rahoitustarpeesta, valtion pitäisi näissä asioissa tulla kyllä kuntia vastaan.

Kuntien talousarvion tekeminen vielä ensi vuodelle onnistuu jotenkuten, mutta kyllä minä pelkään, että 2010 tulee olemaan erittäin vaikea vuosi kunnille tehdä omia talousarvioita. Tämä tulisi meidän täällä myöskin huomioida.

Puhemies! Näyttää siltä, että aika juoksee punaisena, joten päätänpä puheenvuoroni tähän ja jatkan jossain seuraavassa yhteydessä.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän syksyn suurimpana huolenaiheena ovat olleet maailmanlaajuisesti heikentyneet talousnäkymät. Tilanne laajeni nopeasti globaaliksi finanssikriisiksi, kun suuret pankit erityisesti Yhdysvalloissa alkoivat mennä vararikkoon. Kriisin vaikutuksia ovat olleet muun muassa luotonsaannin vaikeutuminen ja pankkien välisen luottamuksen häviäminen. Myös pörssikurssit ovat romahtaneet, mikä taas tuo mukanaan uusia ongelmia. Pankkien ahdinko ja pörssikurssien lasku kiristivät rahoitustilannetta.

Yritysten on vaikea rahoittaa investointejaan ja vientikauppaa. Joka kymmenennellä pienellä ja keskisuurella yrityksellä on ilmoitettu olevan maksuvaikeuksia. Nyt olisikin tärkeää myös hallituksen toimesta turvata yritysten työpaikat. Kuten yrittäjien puheenjohtaja kertoi, yrityksen, joiden liikevaihto on 5—10 tai jopa 15 miljoonaa, voivat olla maksuvaikeuksissa 100 000 euron velvoitteiden vuoksi. Lainahanat ovat edelleen auki suuryrityksille, mutta pienten yritysten tilanne on tyystin toinen ja onkin pelättävissä konkurssiaalto tulevana keväänä, jos tukea ei löydy.

Myös kotitaloudet alkavat jarruttaa erityisesti isompien hankintojen, kuten asuntojen ja autojen, kohdalla. Suurimpana kysymyksenä tulevan kehityksen kannalta on se, kuinka kotitaloudet tulevat toimimaan, jatkuuko kulutuksen kasvu kotimarkkinoilla vai lisääntyykö säästäminen.

Finanssikriisin seurauksena on teollisuustuotannon lasku, hintojen lasku ja kannattavuusongelmat, jotka koskevat erityisesti rakennusalaa ja rakennusaineteollisuutta, autoteollisuutta sekä kone- ja laiteteollisuutta. Nämä ongelmat ovat näkyvissä jo Suomessakin lähinnä vientiteollisuudessa ja rakennusalalla. Investoinnit supistuvat ja työttömyys kääntyy kasvuun. Suurimpana huolenamme onkin talouskasvun hidastuminen ja sen myötä työllisyyden heikkeneminen.

Olemme saaneet päivittäin kuulla uusista lomautusuutisista, ja tällä hetkellä Suomessa on lomautettuna jo 36 000 henkilöä noin 2 500 yrityksessä. Toimialoittain tarkasteltuna eniten lomautuksia on paperi- ja metalliteollisuudessa. Ongelmat tulevat näkymään vielä selvemmin ensi vuonna. Ensi vuonna talouskasvu voi pysähtyä kokonaan tai mennä jopa miinuksen puolelle. Teollisuudesta ja rakennusalasta arvioidaan häviävän 30 000—50 000 työpaikkaa. Ensi vuonna työttömyys kääntyisi lievään kasvuun, mutta vuonna 2010 työttömyystilanteen arvioidaan olevan selvästi pahempi. Talousnäkymät ovatkin kaiken kaikkiaan muuttuneet syksyn aikana niin paljon huonommiksi, että hallitus lopulta uskoi elvytyksen olevan tarpeen. Hallituksen elvytyspaketista ei saatu aikaan takkia, ei edes liiviä, korkeintaan 100 miljoonan euron panostus vastaa tuluskukkaroa.

Sosialidemokraatit esittelivät oman elvytyspakettinsa viime viikolla. Mittakaavaltaan se on hallituksen esitykseen verrattuna kymmenkertainen ja loppusumma on lähes miljardi euroa. Isoimman potin elvytyspaketista lohkaisevat väyläinvestoinnit sekä panostukset perustien- ja radanpitoon.

Yli puolet julkisista investoinneista on kuntien tekemiä. Sosialidemokraatit esittävät, että valtio voisi suhdannetukena myöntää 10 prosentin investointiavustusta kuntien rakennushankkeisiin. Kunnat voisivat käyttää tätä avustusta esimerkiksi koulujen ja vanhainkotien tai päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Lisäksi asunto- ja peruskorjausrakentamiseen esitämme 170 miljoonan euron panostusta.

Työpaikkansa menettäneiden, lomautettujen ja työttömyysuhan alla olevien ihmisten kouluttamisen tukemiseen esitämme 50 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa hallitus toimii juuri päinvastoin ja esittää työllisyyspoliittisten määrärahojen leikkaamista.

Lopuksi vielä tuottavuusohjelmasta. Siitä on tullut perimmäisen tarkoituksensa irvikuva, sillä tosiasiassa siinä näyttää olevan kyse valtionhallinnon henkilöstön vähentämisohjelmasta. Todelliselle tuottavuusohjelmalle on valtionhallinnossa aito tarve: kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, työvoima supistuu. Silloin on tärkeää, että kansantaloudessa henkilöstöresursseja pystytään kohdentamaan eri aloille mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti. Valtion tuottavuusohjelman työkaluksi on kuitenkin kehitetty yksinkertainen laskentakaava tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on perusteiltaan kuitenkin kovin kaavamainen: kahden lähtiessä tilalle saa palkata yhden. Lisäksi suunniteltujen leikkausten määrä on ylimitoitettu. Lopputuloksena näyttääkin olevan kohtuuttomuus toisensa jälkeen, ja sen vuoksi ohjelmasta tulisi luopua.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti ja elvytyspaketti ovat sitä tasoa lähellä, mitä EU:n alueella on myöskin sovittu, elikkä noin 1,5 prosenttia bkt:stä. Hallitus on aikonut pärjätä tässä elvytyksessä vain murto-osalla tästä, elikkä noin 100 miljoonan euron lisäyksellä. Nyt tämän päivän keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että yritetään ohjata keskustelua siihen, oliko jo varsinaisessa budjettiesitysriihessä elvytyspakettia ja oliko, kuten täällä ed. Sasi väitti, jo hallitusohjelmassa elvytyspakettia, kun jo tiedettiin sitä taantumaa jo siihenkin kuulemma. Nyt kuitenkin on tilanne se, että ollaan selkeästi myöhässä, sillä silloin elvytyksestä ei hallitusohjelman eikä budjettiriihen aikana puhuttu sanaakaan, vaan syyt olivat ihan muuta.

Yritysten tukemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja viime viikolla, kun niistä keskusteltiin tässä salissa, tiedettiin jo, että ne ovat riittämättömiä. Tämä viesti on tullut kaikilta niiltä tahoilta, joita on muun muassa talousvaliokunnassa kuultu, jotenka koko elinkeinoelämä on tässä samaa mieltä opposition kanssa. Nyt meillä on odotettavissa jo helmikuussa seuraava lisäys myöskin näihin yritysten tukemisiin ja vientiluototuksiin.

Meidän on nyt käynnistettävä erityisesti väylähankkeita ja muita julkisia investointeja, jotka ovat jo hankelistalla valmiina ja joita on tällä hetkellä lykätty. Samalla tulisi kuntien puolella käynnistää huomattavasti enemmän peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita. Välineiksi sosialidemokraatit ovat esittäneet erillistä väylärahastoa valtion puolelle ja kuntatalouden parantamiseksi 10 prosentin uutta investointitukea kunnallisille rakennushankkeille. Kotitalousvähennyksen käyttäminen on ollut hyvä alku ja hyvä lähtö, mutta se olisi suunnattava huomattavasti nykyistä tarkemmin energiaremontteihin sekä nykyisen, pelkän omakotitaloasumisen lisäksi myöskin asunto-osakeyhtiöille.

Kun nyt lähes totaalinen lainarahoituksen sulku on kohdannut kaikkia yrityksiä, tulisi mielestäni näihin pankkien takuisiin liittää jatkorahoitusmalli tai pieni vetoomus, että jos me tuemme pankkeja, on pankkien jatkolainoitettava yrityksiä sekä kotitalouksia. Meillä on 1990-luvulta valitettava esimerkki siitä, kun vain pankit pelastettiin ja sekä yritykset että kotitaloudet jätettiin pärjäämään pitkälti omillaan. Valitettavasti tätä inhimillistä ja taloudellista maksua on maksettu tähän päivään asti. Sosialidemokraattien elvytysbudjetin laskettu työllistämismäärä on noin 30 000 henkeä. Tämä on ministeriön laskukaavan arvion mukaan. Tämä 30 000 henkeä ei ole meidän oma keksintömme. Ja nyt, kun toisaalta tiedetään, että se vajaa 40 000 henkeä on jo nyt yt-neuvottelujen parissa, tuntuukin kummalliselta, että hallitus on leikkaamassa reilut 70 miljoonaa työllistämistuista ja työllistämiskoulutuksista.

Erityinen huoli on myöskin ollut jo nyt tähän mennessä kasvaneesta nuorisotyöttömyydestä, ja se huoli ei tuntunut mitenkään välittyneen työministerille, koska mitään erityisiä toimia siihen, että edes yhteiskuntatakuu, joka on tähän mennessä toiminut, olisi sillä tasolla, millä se on toiminut.

Ostovoiman kasvu 4 prosenttiin tuntuu lähes mantralta. Sitä on hoettu tässä salissa niin paljon. Valitettavasti en voi siihen uskoa, eivätkä monet talousasiantuntijatkaan. Ja jos se toteutuu, niin se toteutuu kyllä sillä mallilla, kuten hallitus on varmaankin sen tarkoittanut: niille, joilla talous on muutenkin kunnossa, niille sitä kasvua tulee lisää. Tällöin yhä edelleen tarvitaan lisääntyviä toimia, pienituloisemmille kohdennetut veronkevennykset, lapsilisän korottaminen jo ensimmäisestä lapsesta, tarvitaan kotitalousvähennys, perusvähennys kunnallisverotukseen ja muita toimenpiteitä, jotka kohdistuvat suoraan (Puhemies: 5 minuuttia!) perheille, kuten myös palvelut, jotenka tässä tapauksessa Suomi tarvitsee pelastusrenkaan selvitäkseen tästä talouslamasta.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen 200. talousarvioesitys saa minut huolestumaan kuntatalouden osalta. Talousarviossa todetaan, että tuottavuuden parantamiseen tähdätään erityisesti kunta- ja palvelurakennehankkeen sekä valtion tuottavuusohjelman toimilla. Kunnat ovatkin tehneet kiitettävästi kuntarakenteen muutoksia ihan Paras-lain edellytysten mukaan. Voisi sanoa myös, että valtio ja hallitus on ihan liiankin kiitettävästi hoitanut myös tuottavuusohjelman henkilöstöleikkausohjelmia varsinkin.

Väestö ikääntyy voimakkaasti, palvelutarve kasvaa ja työttömyys kasvaa samaan aikaan, kun yritykset saneeraavat omia rakenteitaan ja verotulot vähenevät. Eli yhtälö on mahdoton. Hallituksen suulla kuitenkin kuulee puhuttavan kaiken aikaa paranevasta kuntataloudesta. Myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan kuntatalouden pysyvän hyvänä. Perusteluissa vedotaan valtion toimenpiteisiin ja kuntaliitoksiin. Sanotaan, että kuntaliitosten ansiosta kunnallisvero alenee useissa kunnissa, että kunnilla on hyvä kassavaranto. Tämä on totisen toivottoman optimistista ajattelua. Jos jossakin vielä nyt menee hyvin, todellisuus valkenee, tai, voisi sanoa, synkkenee hyvinkin pian.

Arvoisa puhemies! Monessa kunnassa yhteisöveron käyttäytyminen tuo yllätyksiä. Tämän myöntää kyllä valiokuntakin. Metsäteollisuuspaikkakunnilla eletään, voisiko sanoa, lopun alkua, eivätkä irtisanomisen uhkat rajoitu pelkästään metsäteollisuuteen, vaan usean alan yritykset ovat antaneet merkkejä ja varoituksia tulevista rakennemuutoksista. Oma kuntani, Jämsänkoski, on liittymässä vuoden alusta yhdeksi kunnaksi Jämsän kanssa. Molemmat ovat metsäteollisuuspaikkakuntia, ja molempien taseet ovat ravalla. Eli yhteinen liitto ei ole ollut onnellinen edes kuherruskuukausien ajan. Olemmehan jo kihloissa olleet ja yhteisen valtuuston kuntavaalien jälkeenkin koonneet. Nyt olisi vain löydettävä 5 miljoonaa alijäämän kattamiseen ja tuotettava laadukkaat peruspalvelut vielä siinä ohessa. Ei varmasti ole ihme, jos kaupunginjohtajaa närästää kunnan asioiden kuntoonsaattaminen, muusta virkamiehistöstä ja luottamushenkilöistä puhumattakaan. Paras-lain mukaisten toimien kun piti tuoda kaikki onni ja auvoisuus kuntaelämään, ja sehän oli ainoa noudatettava vaihtoehto.

Miten hallitus sitten elvyttää kuntia tässä ongelmallisessa taloustilanteessa? Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin on varattu ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Syynä on kuulemma harkinnanvaraisen avun tarvitsijoiden puute. Omituista ajattelua. Tiedän, että avustushakemuksia on kyllä tullut ministeriöihin, mutta apua ei useinkaan ole myönnetty. Myös valiokunta on huomioinut, että tulevaisuudessa harkinnanvaraista valtionapua tullaan tarvitsemaan muun muassa työllisyyden heikkenemisen myötä. Eikö nyt olisi aika budjetoida harkinnanvaraisen avun määrää hieman uudella tavalla ajatellen tämän hetken kunta- ja maailmantalouden kehitystä?

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta tarkastelee kuntatalouden tilaa myös luottamuksen kannalta. Olisikin suotavaa, että kunnat voisivat luottaa valtion toimiin ja yhteistyöhön. Kunnat ovat noudattaneet Paras-lain tuomia velvoitteita, koonneet väestöpohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella sekä ammatillisella opetuspuolella, tehneet kuntaliitoksia ja kehittäneet yhteisiä toimintoja naapurikuntien kanssa. Nyt olisi luottamuksen luomisen aika valtion taholta. Kunnat odottavat vastaantuloa. Kuntamäärä vähenee huomattavasti jo vuonna 2009. Olisiko nyt aika avata kuntalaki ja pohtia valtion ja kunnan välistä tulonjakoa uusiksi? Kuntaliitosten mukanaan tuomien porkkanarahojen suhteen voisi kuntia ohjeistaa myös paremmin. Nyt on vaarassa käydä kuten 1970-luvun rakenneuudistuksessa, että periaatteellisia tuottavuuden nostoja ei saada aikaan porkkanarahojen turvin. Rahoja ohjataan kertaluonteisiin hankkeisiin, joilla tietysti on pitkässä juoksussa merkitystä jonkin osa-alueen kannalta, mutta jotka eivät välttämättä muuta palvelurakennetta tuottavuuden kannalta.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden auttamiseksi näkisin tarpeelliseksi siis kuntalain avaamisen ja talouden tasapainottamisen uudelleen määrittämisen. Nykyiset vaatimukset ovat tuomassa kohtuuttomia toteutuksia kuntiin. Kyläkouluja joudutaan sulkemaan jo säästösyistä. Enää ei ole perusteena oppilasmäärän kehittyminen, vaan katsotaan koulun ylläpidon olevan liian kallista kunnan talouteen nähden ja kootaan oppilaita isompiin yksiköihin ja isompiin ryhmiin. Tämä ei myöskään palvele hallitusohjelman mukaisia linjauksia opetusryhmien pienentämisestä.

Hallituksen elvytyspaketista on hyvä poimia oppilaitosten perustamiskustannuksiin suunnattu huomio. Tämä tulee tervetulleena osoituksena moneen kuntaan, jossa oppilaat ja opettajat joutuvat oleskelemaan homeisessa tai muuten sisäongelmaisissa koulutiloissa. Kuitenkaan tuo jälkirahoituksena osoitettu raha ei ole riittävä, eikä toimia monessa kunnassa sen turvinkaan pystytä aloittamaan. Nyt tarvittaisiinkin homekoulujen korjaamiseksi kansallinen ohjelma ja sille oikean suuruinen rahoitus. Myös homeongelmakoulut voitaisiin työryhmän puolesta laskea ja selvittää Suomenmaasta, niin kuin tehtiin opetusryhmienkin kokojen suhteen. Toivon, että hallitus löytäisi tähän uuden sävelen nyt, kun olemme saamassa uuden opetusministerinkin ja vielä Keski-Suomeen. Kiitos siitä! Lisäksi hallitus voisi myöntää 10 prosentin investointiavustuksen julkisiin rakennushankkeisiin, kuten SDP viisaasti elvytyspaketissaan esittää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyvin mielenkiintoisia puheenvuoroja. Aluksi haluaisin todeta, että ed. Perkiö käytti hyvän puheenvuoron näkökulmana, että maailmanlaajuisesti olemme kahden kriisin keskellä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa: ensinnäkin on luonnonvarojen kestämättömän käytön kriisi ja toiseksi on talouden kestämättömän hoidon kriisi. Näitä yhdistää yksi sana, ja se on ahneus. Sen on muuten joku nykyliberalisti kääntänyt niin, että se merkitsee voitontahtoa, ahneus on ’voitontahto’. Jääköön siihen tämän arviointi.

Tilanne, jossa me olemme luonnonvarojen kestämättömän käytön suhteen, on todella sama kuin ilmastonmuutoksessa, jossa käytetään kestämättömällä tavalla energiaa ja raaka-aineita. Jos ajattelemme Kioton sopimusta, joka on maailmanlaajuisesti hyväksytty, joka on voimassa ja on tämän planeetan laajin, merkittävin, käytännössä tällä hetkellä kaikkia muita maita kuin Yhdysvaltoja sitova sopimus, niin sen taso on Suomen kohdalla jäänyt saavuttamatta. Suomen Kioton-pöytäkirjan mukainen päästömäärä on 71 miljoonaa tonnia vuodessa, ja vuonna 2007, jolta vuodelta on viimeiset päästöluvut, ovat Suomen päästöt hiilidioksidiekvivalenttina 78,5 miljoonaa tonnia, eli kuljemme 10 prosentin verran sallitun yläpuolella. Tämä ei kerro hyvää myöskään Kioton-pöytäkirjan velvoitekaudelle 2008—2012 eikä myöskään vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

Mitä tulee tähän vuoden 2012 jälkeiseen aikaan, niin siitä tietysti Poznanissa puhuttiin paljon, ja se viesti, joka taas Poznaniin EU:lta tuli Brysselistä, jossa Eurooppa-neuvosto kokoontui, ei ollut hyvä asia. Euroopan valtiot, EU:n jäsenvaltiot, kunnostautuivat tämän keskinäisen ahneuden osoittamisessa nimenomaan niin, että kaikki maat hakivat itselleen edullisia päästösopimuksia, nimenomaan ilmaisia päästöyksiköitä Suomi metsäteollisuudelle, Saksa erityisesti metalliteollisuus- ja kemikaalipuolelle jne. Näin Brysselissä jälleen käännettiin vastuulle selkä.

Millä tavalla sitten se liittyy tähän budjettiin? Meidän pitäisi saada windfall-verotus aikaiseksi. Meidän tulisi kohdistaa verohelpotukset niille ihmisille, jotka eivät käytä näin saatuja lisätuloja turhakkeisiin, eli pienituloisille ihmisille erityisesti ja keskituloisille sitten seuraavaksi. Suomessa on miljoona tulonsaajaa, joita valtionverotuksen helpottaminen ei lainkaan koske. Nämä ovat ihmisiä, jotka käyttävät lisätulot nimenomaan pääosin elämiseen ja siihen, että yleensä eläminen onnistuu, pienituloisia, eläkeläisiä, työttömiä, pitkäaikaissairaita, kansaneläkkeellä eläviä ihmisiä. Siellä on paljon myös nuorempia ihmisiä, muun muassa mielenterveyspotilaita, joilla on varhaisesta eläköitymisestä johtuva vaikea taloudellinen tilanne.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, täällä on puhuttu hallituksen toimenpiteistä. Tietenkään ei hallituskaan niin sokea ole, ettei se yritä, mutta sen yritys on ollut kyllä vahvasti puutteellista. Se tulee esille esimerkiksi siinä, miten asuntorakentamista on edistetty. Ed. Reijonen käytti tästä puheenvuoron. Totean vain, että meillä kaikki asiantuntijat ovat todenneet, että ne keinot, joita nyt on käytetty, lainsäädäntö ja muut budjetissa, eivät ole riittäviä. Me tarvitsemme selvästi vaikuttavampia keinoja tähän.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin tuolta vasemmalta puolen selkeän tiedon siitä, minkä vuoksi rakentaminen ei lähde käyntiin. Sen olisi mahdollista lähteä, jos hinnat hieman laskisivat. Kahden vuoden aikana rakentamisen kustannukset, raaka-aineitten hinnat, ovat nousseet 40 prosenttia. Siinä ei kyllä kotimökin rakentaja juuri mökkiä rakentele, elleivät hinnat laske, mutta ne vain eivät laske. Kuitenkin myytävänä olevien asuntojen hinnat laskevat. Minä sanon, että tässä on kuulkaa, pojat, oman edun tavoittelua niin puolin kuin toisin. Siellä on oman edun tavoittelua rakennusyrittäjillä, mutta oman edun tavoittelua myös rakennustyöläisillä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakentaminen näyttää tänä iltana kiinnostavan, ja se on tietysti erittäin hyvä asia monestakin näkökulmasta, mutta oikeastaan kysyisin ed. Tiusaselta, mitkä ovat ne eväät sitten, että tämä tilanne normalisoituisi. Minä en nimittäin usko siihen, että ensinnäkään Suomessa voidaan nopeasti käynnistää niin monen vuokrataloasunnon rakentaminen kuin vapailta markkinoilta nyt tavallaan työttömiä jää, joten kyllä markkinat kuitenkin ratkaisevat tässä aika paljon. Itse näen kyllä tilanteen niinkin, että jossakin tulee se raja vastaan, minkä yhteiskunta voi panostaa tähän. Kyllähän tämän pitää ihan normaalisti toimia. On muistettava se, että tilanne on 1990-luvun lähtökohdasta muuttunut niin paljon, että ei tänä päivänä vuokrataloja enää tarvita joka kylällä eikä kirkonkylällä eikä kunnassa, vaan lähinnä kasvukeskuksissa. Kyllä se enempi on nyt jo siitä tonttipulastakin kysymys, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) miksi ne saadaan liikkeelle, että kyllä tässä on kysymysmerkkejä erittäin paljon.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tätä lamaa pitää nyt lähteä torjumaan talonrakennustyöt etunenässä. Ei se kaikkeen yllä, se pitää tunnustaa. Mutta esimerkiksi vuokratalojen rakentamisen yhteydessä tämä lainaehtojen muuttaminen pitää tehdä kohtuullisemmaksi. Se naula vetää paremmin. Se on ollut kohtuutonta, ei niitä ole lähtenyt senkään vuoksi liikkeelle. On muitakin syitä, mutta tämä on yksi oleellinen syy. Toinen on sitten, ed. Ukkola, nämä palkat. Työnantajathan torjuivat maan hallituksen tukemana tällaisen maltillisen kokonaisvaltaisen palkkaratkaisun, ja tässä suossa sitä nyt sitten rämmitään. Se oli tarjolla, että olisi hillitty inflaatiota, olisi hillitty kustannuksia esimerkiksi maltillisilla työehtosopimuksilla. Tämä oli työnantajien tahto, ja siinä ei sitten auttanut työntekijöitten tai työväenliikkeen poliittisen siiven myötävaikuttaminen. Sitä tässä nyt myöskin niitetään, mitä aikanaan on kylvetty.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti edustajat Ukkola ja Reijonen, molemmat, ovat oikeassa siinä, että ei ole mitään hokkuspokkus-konsteja, ja ed. Erkki Virtanen varmasti vielä täsmentää olemassa olevia konsteja. Omasta mielestäni korkotukisäätely pitää saada tehokkaammaksi, korkoa alemmaksi nykyisestä. Vaikka se on ollut tuettu ja valtion vielä takaama, tästäkään huolimatta ei ole näitä lainoja haettu taikka niitä ei ole sitten toisaalta myöskään aina saatu. Tämä on ollut aikamoinen ongelma, mutta etenkin korjausrakentaminen on sellainen, missä saadaan nopeasti volyymejä liikkeelle. Toinen asia on tietysti se, että meidän pitäisi katsoa aravaa uudelleen, olisiko se sellainen väline, jolla voitaisiin saada nopeasti ja varmasti jotakin aikaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitän ystävällisistä ohjeista. Saa nähdä, onnistunko noudattamaan.

Arvoisa puhemies! Elämme totisesti synkkiä aikoja. Mikä on tämä aika, jolloin puhe puista tuntuu miltei rikokselta, kun jokapäiväiset uhat jäävät puheen ulkopuolelle: uhka taantumasta, lamasta, sen seurauksena työttömyydestä, sosiaalisten ja taloudellisten erojen edelleenkasvamisesta? Mutta on tässä lohtukin. Olemme kokeneet ylösnousemuksen, John Maynard Keynes on noussut haudastaan kummittelemaan.

Muistelen viime kaudella olleeni kutakuinkin ainoa — ehkä täällä joku muukin oli — joka silloin tällöin väläytteli näkemystä siitä, pitäisikö meidän ehkä sittenkin harkita tämmöisen vanhan kunnon keynesiläisen talouspoliittisen ajattelun nostamista uudelleen kunniaan, mutta kyllä tämä politiikan ja talouspolitiikan valtavirta, uusliberalismi, tuntui jyräävän kaikki alleen. Mutta kas kummaa, (Ed. Kaikkonen: Ei vaatinut ed. Virtanen leikkauksia!) nyt Keynes on noussut haudastaan Amerikassa, Euroopassa, vähän kaikkialla ja hänen oppinsa tuntuu kiinnostavan jopa Suomen hallitusta ja valtiovarainministeriötäkin, ainakin jos tämän budjettikäsittelyn myöhempiä puheita on kuunnellut. Jopa Lontoon Highgaten hautausmaalla luut ovat hieman kolisseet Karl Marxinkin haudassa. Odotan mielenkiinnolla, kuinka voimakkaaksi se kolina vahvistuu.

Mutta Keynesissä on olennaisinta se, että hän ja hänen oppiensa myötä Mr. Roosevelt ja Amerikan talouspoliitikot 1930-luvun alussa rakensivat New Deal -ohjelman, josta saattaisi olla otettavissa oppia myöskin muutamien lähiaikojen Suomeen. Me tarvitsemme kotimaista ja julkista kysyntää lisää. Kotimaista yksityistä kulutusta lisätään parhaiten siten, että lisätään kaikkein pienituloisimpien ja keskituloisten ostovoimaa, koska heidän kulutusalttiutensa on suurin ja jo kansantaloustieteen peruskurssilta tiedämme, että talouden voimistumisessa nimenomaan kulutusalttius on keskeisessä asemassa. Jos emme saa liikkumaan niitä rahoja, joita lisäämme kuluttajille erilaisin veronkevennyksin ja muin ekspansioin, niin ei se talous siitä lähde voimistumaan kasvuun. Siksi veronalennukset tulisi suurituloisten sijasta suunnata pieni- ja keskituloisille.

Arvoisa puhemies! Tässä olen myöskin ollut aistivinani tämmöisen déjà vu -ilmiön tuolta 1990-luvun alusta. Merkit ovat samanlaiset, mutta sillä tavoin huolestuttavammat, että silloin me upposimme, kun muu maailma pysyi pinnalla. Nyt muu maailma on uppoamassa ja vetämässä meidät mukaan. Se tekee tämän haasteen paljon vaikeammaksi. Me emme pysty, kuten täällä on moneen kertaan todettu, vaikuttamaan vientimme kehitykseen, niihin markkinoihin, jotka ratkaisevat vientiteollisuutemme kyvyn tuottaa ja työllistää.

Kun kello käy, niin puhun nyt vain siitä rakentamisesta. Kyllä jos minulta noin 4 000 aravavuokra-asuntoa rakennuttaneena nyt kysyttäisiin, ryhtyisinkö rakentamaan näitten hallituksen toimien jälkeen, edelleen olisin hyvin epäileväinen siksi, että tässä ei sitä keskeisintä asiaa ratkaista, jos puhutaan siis julkisesti tuetusta rakentamisesta: Yhtenäislainan ehtoja ei paranneta. Omavastuukoron alentaminen, ja sen ovat varmasti myöskin asianomaisten valiokuntien jäsenet kuulleet asiantuntijoilta moneen kertaan, olisi nyt se tehokkain keino, koska sillä tavalla turvataan se, että niistä asunnoista kustannuksista riippumatta saadaan kohtuuvuokraisempia. Ei mikään rakennuttaja, ei edes kunnallinen aravarakennuttaja, lähde liikkeelle, ellei voi olla vakuuttunut, että asukkaat pystyvät selviytymään vuokristaan. Tämä on ehkä keskeisin keino, joka on käytettävissä.

On niitä muitakin: Korjausrakentamiseen, myöskin ei-julkisesti rahoitettuun korjausrakentamiseen, pitää panostaa ainakin sillä tavoin, että asunto-osakeyhtiöitten rakennuttajien asiantuntemusta lisätään, että korjausrakentaminen pystytään suunnittelemaan ja kilpailuttamaan niin, että hinnat eivät nouse kohtuuttomiin. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Palaan asiaan tässä joskus, kun sopiva hetki tulee.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Syyskuussa budjetin lähetekeskustelussa emme vielä tienneet, kuinka vahvasti Yhdysvaltain asuntoluotoista alkanut talouskriisi koskettaa Eurooppaa ja sitä myötä Suomea, emmekä, totta puhuen, aivan tarkasti tiedä sitä vieläkään. Selvää on kuitenkin se, että emme tästä ainakaan aivan kuivin jaloin selviä. Kun maailmantaloudessa myrskyää, tuulista on myös Suomessa. Vastaavasti hyvinä aikoina hyödymme myös vastaavalla tavalla.

Talouden perusteet ovat kuitenkin nyt muuttumassa oleellisella ja vakavalla tavalla. Työllisyys ei parane ensi vuonna, sen sijaan käynee päinvastoin. Myös toiveet bruttokansantuotteen kasvusta voi unohtaa. Jos hyviä talousuutisia on viime päivinä tai viikkoina hakenut, ovat ne rajoittuneet lähinnä siihen, että korkotaso on saatu painumaan alaspäin. Tämä onkin tärkeä asia erityisesti monille asuntovelallisille, joista monilla saattaa olla työpaikka uhattuna näinä aikoina. (Ed. Ukkola: Inflaatio!)

Tässä tilanteessa paniikkitunnelmien luominen ei ole oikea vastaus ongelmiimme. Sellainen saattaisi vain pahentaa tilannetta. Varmasti moni on jo vähentänytkin kulutustaan, vaikka henkilökohtainen talous ei erityisesti ongelma olisikaan. Mutta jos kaikki vetävät paniikinomaisesti käyttäytymisessään ja kulutuksessaan liinoja kiinni, siitä seuraa entistä huonompaa talouskehitystä.

Vastaavasti ylioptimismiin ei ole aihetta. On selvää, että edessä on nyt aivan poikkeuksellisen epävakaa talousnäkymä nimenomaan kielteisessä mielessä. Saamme varautua siihen, että huonoja talousuutisia kuulemme lähiaikoina yhä vain lisää.

Nyt tarvitaankin, arvoisa puhemies, nimenomaan realismia ja herkkyyttä. Realismia siinä, että tarvitsemme mahdollisimman hyvän tilannekuvan siitä, missä ollaan ja mihin ollaan menossa, ja herkkyyttä siinä, että hallituksen ja eduskunnan on oltava valmis tarvittaessa nopeaankin reagointiin ja ennakointiin ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi yritysrahoituksen turvaaminen on tällainen asia. On hyvä, että hallitus on jo toiminut asiassa nimeämällä Antti Tanskasen selvittämään asiaa ja tekemään korjausesityksiä nopealla aikataululla. Jos tarvetta on tältä pohjalta esimerkiksi lakimuutoksiin tai muutoin eduskunnan kokoontumiseen, on myös eduskunnan syytä olla valmiudessa ylimääräiseen kokoontumiseen tammikuussa asian johdosta. Kyse on vakavasta asiasta.

Kaiken kaikkiaan tässä jää nyt odotuksia ensi vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon. On selvää, että sen on oltava luonteeltaan elvyttävä. Kuulun kyllä itse niihin poliitikkoihin, joiden mielestä nyt olisi hyvä aika erityisesti julkiseen ja julkisesti tuettuun rakentamiseen. Näyttää siltä, että vuosina 2009 ja 2010 olisi erityisen hyvä aika rakentaa niin liikenneinfraa kuin vaikkapa niitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntojakin. Samoin esimerkiksi homekoulujen korjaamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen olisi mielestäni hyvä aika nyt. Näin torjuttaisiin työttömyyttä ja saataisiin tarpeellisia hankkeita kuntoon entistä kohtuullisemmalla hinnalla. Myös panostukset uusiutuvaan energiaan olisivat nyt varsinkin viime viikon kansainvälisten ilmastokokousten jälkeen erityisen perusteltuja.

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa tarvitaan erityisesti realismia ja herkkyyttä, jotta emme joudu vakaviin talousvaikeuksiin. Tilanne on erittäin haastava, mutta viisaalla politiikalla tästä on mahdollista selvitä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ryhmäpuheiden jälkeen kehui tätä nyt käsittelyssä olevaa ensi vuoden talousarviota elvyttäväksi, kehui sitä kaukonäköisyyttä, joka hallituksella on ollut jo elokuussa, kun se on tehnyt äärimmäisen elvyttävän budjetin. Minun korvassani nämä puheet kuulostivat kovin ontoilta. Elokuussa ei voinut olla sellaista tietoa, miten syvälle taantumaan Suomi on ajautumassa. Silloin toki tehtiin elvytystä, mutta lähinnä elvytystä kaikkein suurituloisimpien kukkarolle ja pankkitileille ja elvytystä myös ulkomaille sitä kautta, kun suurituloiset käyttävät verohelpotuksensa matkustamiseen.

Ministeri Katainen nosti esiin, että kysymys on ulkoisesta uhasta, ei sentään varmaan puhunut maapallonulkoisesta uhasta — ehkä tarkoitti Yhdysvaltoja, muuta maailmaa, joka Suomea uhkaa. Toki kysymys on kansainvälisestä finanssikriisistä, mutta ennen muuta pitää miettiä, mitä me voimme täällä Suomessa itse tehdä, jotta estämme massatyöttömyyden, jotta estämme laman. Silloin oleellista on se, että me huolehdimme budjetilla ja talouspolitiikalla työllisyydestä, me huolehdimme siitä, että kotimainen kysyntä pysyy rullaamassa, pitää taloutta yllä.

Debatissa esittelin kolmikohtaisen ohjelman siitä, mitä pitää tehdä. Nyt, kun ei ole stubbmaisen nopeuden paikka, vaan ehtii vähän pidemmin kertoa, niin ajattelin nostaa useamman asian esille. Oleellista on se, mitä me laitamme elvytykseen. Euroopan unioni esittää puoltatoista prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on Suomen bruttokansantuotteeseen nähden 1,5 miljardia euroa. Jotkut yhdysvaltalaiset arvostetut kansantaloustieteilijät ja ekonomistit ovat nostaneet jopa 4 prosentin elvytystä esille. Tarvitsemme ei Jyrki Kataisen esittämää sataa miljoonaa, vaan vähintään 20-kertaista elvytystä. Ja jos olemme vastuullisia poliitikkoja, jos olemme vastuullisia talouden ylläpitäjiä, pidämme huolta siitä, että emme päästä massatyöttömyyttä ja lamaa tulemaan Suomeen, niin silloin me panostamme miljardeja elvytykseen.

Me tarvitsemme uusia työpaikkoja. Me tarvitsemme työpaikkoja, jotta ei synny massatyöttömyyttä. Tätä voidaan valtion budjetin kautta panostamalla julkisiin investointeihin parantaa. Homekoulujen korjaamista, sairaaloiden remontointia, joukkoliikenneinvestointeja, radan peruskunnossapitoa, tätä tarvitaan. Toisaalta huolehditaan siitä, että valtio ei irtisano ihmisiä. Tuottavuusohjelma pitää keskeyttää ja valtion on pidettävä huolta siitä, että se itse työllistää. Toisaalta myös muunlaiseen rakentamiseen pitää panostaa. Tarvitaan korjausrakentamista työllisyyden kannalta, mutta myös ilmastopolitiikan kannalta. Nyt jos koskaan on oiva mahdollisuus panostaa korjausrakentamiseen, joka tuo energiansäästöä ja turvaa kestävän kehityksen tarpeet. Nyt tarvitaan rakentamista, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Pienituloiset ihmiset huutavat sitä, että heidän ei tarvitse käyttää jopa puolta käteen jäävästä tulostaan asumiseen. Nyt on sen paikka työllisyyden nimissä.

Ennen muuta nyt pitää pitää huolta nimenomaan siitä, että kotimainen kulutuskysyntä säilyy, ja sitä tuetaan parhaiten sillä, että työttömien, yksinhuoltajien, kansaneläkeläisten ja muiden pienituloisten ostovoimaa kasvatetaan. Ne, joilla on kaikkein vähiten, käyttävät jokaisen ylimääräisen sentin ja euron kotimaassa kotimaisiin palveluihin, kotimaiseen ruokaan, kotimaisiin tuotteisiin, mutta jos me suuntaamme veronalennukset ennen muuta suurituloisille, jos emme sosiaalisia etuuksia paranna, nämä meidän niin sanotut elvytysvaramme valuvat ulkomaille, ne valuvat pois kotimaisesta kysynnästä. Sen vuoksi nyt tässä budjetissa (Puhemies: 5 minuuttia!) ja tammikuussa annettavassa lisäbudjetissa pitää olla rohkeutta ja uskallusta todella laittaa miljardeja peliin, estää massatyöttömyys, estää lama. Siihen vasemmistoliitto on valmis. Toivon mukaan eduskuntakin on. Meidän listamme ei ole Sailaksen lista, leikkauslista, vaan se on elvytyslista.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tulin käyttämään tämän, lainausmerkeissä, debattipuheenvuoroni nyt siitä syystä, kun äsken debatissa en saanut puheenvuoroa. Syy siihen, että tulin käyttämään tämän, ja haluan pöytäkirjattavan tämän seuraavan kohdan, on siinä, että kaksi puhemiestä pöytäkirjautti, että "ed. Vilkuna pois, ed. Vilkuna pois". En ollut poissa talosta, poistuin vain täysistuntosalista närkästyneenä tavasta, mutta kieltämättä puhemiehen täysin suvereeniin oikeuteen jakaa debattipuheenvuoroja.

Sitten varsinaiseen debattipuheenvuorooni, jonka olisin halunnut ed. Urpilaisen kuulevan. Hän mainitsi, että hallituksessa on jonkunlaista ylimielisyyttä. (Ed. Saarinen: Tosi paljon!) — No, se on semmoinen homma, että kun kansa maaliskuussa 2007 otti teiltä, demarit, sen ylimielisyyden viitan pois, niin luonnonlakien mukaan sille viitalle löytyy ottaja ja käyttäjä. (Ed. Saarinen: Niin näyttää!)

Sitten toinen osa, mistä todella olen pahoillani, että ministeri ei ole kuulemassa tätä. Tässä keskustelussa on puhuttu hyvin paljon markoista eipäs—juupas—eipäs—juupas, mutta vain yksi edustaja on ottanut puheessaan vahvasti kantaa sivistysvaltion, sivistysyhteiskunnan, yhteen minun mielestäni hyvin räikeään ja törkeään epäkohtaan. Ed. Soini sanoi puheessaan, että on ihmeellistä, että vielä nytkin kysytään sotaveteraanilta hänen hakiessaan hänelle kuuluvaa yhteiskunnan tukea työkykyprosenttia, työkykyä. Sen 10 vuoden aikana, mitä minä olen ollut tässä eduskunnassa, niin yksikään kansanedustaja ei ole ollut sitä mieltä, että tämmöisen käytöksen pitää jatkua. Joka vuosi jossakin budjettipuheenvuorossa on joku kansanedustaja ottanut puheeksi, että ei meidän kunniakansalaisilta tartte tämmöisiä asioita kysyä. Mikä työkykyinen on 87-vuotias ihminen, olkoonkin niin terve kuin hyvänsä? (Ed. Erkki Virtanen: Äänestettykin monta kertaa!) Todella tämä on semmoinen sivistysyhteiskunnan epäkohta, jonka toivoisin poistuvan, ja olisin todella halunnut ministeriltä kysyä, meinaako hän nyt aikanaan tehdä tälle asialle jotakin. Tässä tämä tällä kertaa, arvoisa herra puhemies.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pekka Vilkunan puheenvuoroon haluaisin todeta, että se työkyvyttömyysprosentti, mikä siellä on, on tällainen ehkä 1930-luvun lopun, 1940-luvun jäljiltä ollut maininta, koska siihen aikaan ihmiset olivat sen ikäisiä, että siinä oli kysymys myös työkyvystä. Mutta ed. Vilkuna on täysin oikeassa kysyessään, miksi tällä hetkellä enää yleensä jaotellaan haitta-asteen mukaan veteraaneja, sotainvalideja. Kaikkien sotainvalidien, jotka on invalideiksi todettu, pitäisi saada samat edut käytännössä. Nythän on kysymys kuntataloudesta ja valtion budjetista, jonka pitäisi antaa kunnille niin, että myös 10 prosentin sotainvalidit saisivat samat edut kuin ne, joilla on 25 prosentin haitta-aste.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vilkuna puhui täyttä asiaa, mutta muistutan, että todellakin viime kaudella erään hallituksen esityksen yhteydessä, taisi olla itse asiassa juuri tätä asiaa koskevan lainmuutoksen yhteydessä, tästä asiasta äänestettiin, ensinnäkin siitä, että tämä halventava termin käyttö tässä yhteydessä lopetettaisiin. Hallituspuolueitten äänin hävisimme. Sitten siinä samassa yhteydessä äänestettiin myöskin siitä, mihin ed. Tiusanen viittasi, eli tämän työkyvyttömyysasteen, lainausmerkeissä, eli haitta-asteen poistamisesta kokonaan, että kaikki sotaveteraanit saisivat sen avun, joka heille kuuluu. Valitettavasti siinäkin äänestyksessä katsottiin, että 10 prosenttia ja sitä pienemmän haitta-asteen omaaville tämän edun myöntäminen on valtiontalouden kannalta niin vaarallista, ettei sitä voida tehdä. Meillä kaikilla on käsitys, mitä tämmöinen tarkoittaa.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kiva kuulla ensiksikin ed. Soinin esille ottama asia, ed. Vilkuna toi sen pöntöstä justiin ja vasemmistoliiton edustajat Tiusanen ja Erkki Virtanen olivat täysin samaa mieltä. Minä vanhan veteraanin, joka on eresmennyt, poikana voin sanoa, oon kuunnellut täältä monenmoisia juttuja vuosien saatossa: eikö meil oo lopullisesti aika korjata tämä aikajärjestykseen? Mä luulen, niin oikealla kun vasemmalla ollaan samaa mieltä ja lyörähän nuija pöytähän perjantaina ja asiat kuntohon.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedän kyllä tämän lainsäädännön ja asetusjuttujen historian. Ne ovat olleet silloin aikanaan tarpeellisia, ja tiedän tämänkin, että tässä talossa on siitä keskusteltu ja äänestettykin, mutta nimenomaan siksi olisinkin halunnut kysyä sitä suoraan ministeriltä, että ministeri olisi joutunut sanomaan "ei" tai "joo". Minä olen aivan varma, että ei siellä olisi ollut kanttia sanoa, että ei tätä tulla koskaan korjaamaan, koska se on kuitenkin sivistysvaltion tunnus, että se pystyy muuttamaan lainsäädäntöä ja asetuksia niin halutessaan. (Ed. Erkki Virtanen: Kohta se on myöhäistä!)

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan esitykset ensi vuoden taloudenpidosta ovat kannatettavia. Esitysten talouskasvua, työllisyyttä ja kansalaisten ostovoimaa edistävät ratkaisut ovat tässä taloustilanteessa hyviä ja elvyttäviä toimenpiteitä. Syksyn mittaan on kansainvälinen taloustilanne muuttunut jatkuvasti, ja hallitus ja varsinkin kokoomuslainen valtiovarainministeri ovat reagoineet muuttuneisiin olosuhteisiin. Näin pitää tehdäkin. Jo syyskuussa annettu hallituksen ensi vuoden budjettiesitys veronkevennyksineen oli hyvin elvyttävä. Sen lisäksi tämän vuoden kolmas lisäbudjetti ja ensi vuoden budjetin täydennys kuvastavat muuttuneiden olosuhteiden huomioimista.

Täällä on oppositiosta kuulunut jatkuvasti vaatimuksia elvytystoimista, ja ihmetystä herättää, ettei mikään tunnu riittävän. Suomella on moniin muihin maihin verrattuna paremmat mahdollisuudet toteuttaa talouden elvytystä, ja näin on myös tehty. Esitykset täyttävät hyvin EU:n määrittelemän elvytystason. Ihmetystä on myös herättänyt se ja outoa on, että puututaan jo ensi vuoden eli vuoden 2009 alussa luvattuun lisäbudjettiin ja sitäkin on kritisoitu. Mutta se on mitä parhain väline toteuttaa sitten jälleen muuttuneita olosuhteita ja ottaa huomioon erilaisia asioita siinä vaiheessa.

Verotuksen keventäminen kannustaa työntekoon. Työllisyyden heikentyessä oikean koulutuksen tarjontaan ja ammattitaidon ylläpitämiseen tulee panostaa, ja ennakkotietojen mukaan näin tullaan myös tekemään. Valtiolla on rajalliset mahdollisuudet panostaa yhteiskunnallisiin elvytystoimiin, ja siksi on tarkkaan harkittava, millä toimenpiteillä saavutetaan suurimmat vaikutukset. Rakentamisen tukeminen on jatkossa hyvä keino edesauttaa rakennussektorin työllisyystilannetta. Rakentamisen aikatauluttamisessa on kuitenkin seurattava tarkasti yleistä tilannetta. Ei ole järkevää pönkittää kallista rakentamista. Niin kauan kuin keskeneräiset projektit vielä työllistävät, ei ole järkevää aloittaa tuettuja hankkeita, mutta niihin täytyy olla valmistautuneita, jotta ei synny merkittäviä katkoksia työllistymisessä.

Rakentamista elvyttävää on myös korjausrakentaminen, ja nyt jos koskaan on hyvä ajankohta satsata energiakorjauksiin. Kotitalousvähennys on hyvä apuväline tähän. Lisäksi esitetyt lisäykset väylärakentamiseen ovat alaa helpottavia toimia. Perustienpitoon on tulossa lisäyksiä, jotka ennen kaikkea helpottavat puun saantia. Lappiinkin on normaalien satsauksien lisäksi tulossa muun muassa Nuorgamin tien parannus ja Kevitsan kaivostien rakentaminen. Myös perusradanpidon puitteissa Lapin raideliikenteen edellytyksiä parannetaan.

Arvoisa puhemies! Kuten monissa puheissa on noussut esiin, talouden elvytyksen kannalta tärkeintä on kuitenkin pitää yritystoiminta voimissaan. Tässä riittää talkoita joka sektorille. Valtion toimet ovat yksi vaikutusväylä, mutta myös rahoitusmarkkinoiden on oltava toimivia. Normaalien vakavaraisten yritysten rahansaannin tulee olla taattuna, jotta suuremmilta ongelmilta vältytään. Tukitoimet viennin rahoittamiseksi ovat hyvä keino, mutta jolleivät kansainväliset markkinat vedä, niin ollaan ongelmissa. Kuitenkin on pyrittävä edesauttamaan vientiä mahdollisimman tehokkaasti, kun se nyt on tarpeen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämän vuoksi meidän jokaisen panoksella on merkitystä. Talouden suhdanteet heijastavat helposti konkretian lisäksi myös mielikuvia. On turhaa mustamaalata jatkuvasti yleistä tilannetta. Jokainen järkevä ihminen näkee realiteetit ja reagoi vallitsevaan tilanteeseen. Näin myös hallitus on esityksissään tehnyt.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kommentoin ensin edustajakollega Vilkunan puheenvuoroa tästä ylimielisyydestä. On totta, ylimielisyyden viestikapula on vaalituloksen myötä, voisiko sanoa, valitettavasti nyt hallituspuolueiden käsissä ja puheissa. Kyllä se näkyy käytöksessä. Me puolestamme olemme nöyrtyneet vaalituloksen edessä, ja tietysti hallituspuolueet vielä lisää nöyryyttävät meitä joka käänteessä. Mutta tämä on kestävyyslaji, täältä vielä noustaan.

Herra puhemies! Budjettikirjaa selaillessaan ja lukiessaan oppositio, esimerkiksi sosialidemokraatit ovat pääasiassa samaa mieltä hallituksen kanssa. Mitattakoon sitä euroilla, sivuilla, momenteilla, asioilla, millä mittarilla tahansa, niin aika pieneen marginaaliin meidän näkemys-eromme sitten kulminoituvat. Mehän olemme noin 47 miljardista samaa mieltä, ja sitten viimeisestä miljardista täällä suurin piirtein puhutaan, onko se sitten 1 tai 2 miljardia, millä elvytetään tai muuta vastaavaa. Aika pieneen marginaaliin nämä meidän keskustelumme täällä sitten käpertyvät.

Ristiriitaista ja ihmetyttävää on se, että kun velkaa otetaan ja lamaa pelätään ja taantuma on päällä, niin hallitus on täysin passiivinen ja flegmaattinen harmaan talouden suhteen. Eri asiantuntijoitten mukaan, riippuu vähän ketä kuuntelee, sieltä olisi saatavissa ihan pienin toimenpitein miljardiluokan tulot. Tämmöisen luulisi kiinnostavan hallitusta. Ajatelkaa, että kun Amerikan uusi presidenttikin puuttuu tämmöisiin asioihin omassa yhteiskunnassaan, niin meillä vaietaan lähes kuoliaaksi ja on lukemattomia kohtia, missä meillä talous vuotaa. Tänne ei jää enää hyvinvointivaltion rahoittajia kovin paljoa, koska on niin laajat, jopa lailliset, veronkiertomahdollisuudet.

Ristiriitaista on myös se, että hallitus väittää, että se tiesi suhdanteet jo keväällä, kun teki budjettiesitystään 2009. Samaan hengenvetoon toisessa lauseessa hallitus väittää, että on ollut mahdotonta tehdä elvytyspakettia, että se tulee vasta tammi—helmikuun taitteessa, koska tilanne on tullut niin yllättäen päälle. Hallituksen pitäisi nyt päättää, onko se tiennyt tästä ennakkoon vai onko tämä tullut yllättäen. Jompikumpi vastaus hyväksytään, mutta ei voi kaksilla korteilla pelata.

Ministeri Katainen vaatii käsin kerättyjä, tehokkaita, nopeasti vaikuttavia elvytyskeinoja. Hän laskee täällä euroa per työpaikka, millä hinnalla saadaan työllisyyttä pysymään ja myöskin saadaan lisää työpaikkoja. Tavoite on äärettömän hyvä ja kannatettava, samoin elinkeinoelämän rahoitushuoltoon liittyvät tavoitteet. Lämpimästi kannatan, se on nyt a ja o, että yrityksillä on käyttöpääomia. Mutta miten tätä ministeri Kataisen tavoitetta palvelee se, että on varaa ladata 500 miljoonaa ruuan arvonlisäveroon? Arviolta saadaan 3 000 työpaikkaa — tämä on hallituksen arvio — ja yhden työpaikan hinnaksi tulee 166 000 euroa, kun ministeri Katainen moittii meitä, että meidän elvytyspaketissamme työpaikan hinta on 33 000 euroa. Kuulitte ihan oikein, vain 33 000 euroa.

Hallitus puhuu 100 miljoonan elvytystarpeesta ja elvytyspaketista. Miksei tuota 500:aa miljoonaa kohdisteta sellaisille tahoille, jotka käyttäisivät sen suoraan kulutukseen? Esimerkiksi miljoona köyhintä kotitaloutta saisi 500 euroa, jos tämä jaettaisiin suoraan, vuodessa käyttöönsä riihikuivaa rahaa, käyttää sen sitten miten tahansa. Ei olisi jakelukustannuksia, ei jäisi rakenteisiin.

Sitten tärkeimmät hallituspuolueitten linjaukset, mitkä on pantu kaikkein tärkeimmiksi asioiksi. Yleisperustelujen lausumaehdotuksessa on tällaisia hankkeita, jotka vaativat korjausta ja joihin eduskunta on monena vuotena puuttunut, ja täällä sanotaan, että tällaisia määrärahoja ovat ainakin — sanon kolme tärkeintä — maatalousmuseo Sara, metsämuseo Lusto ja 4H-toiminta. Tässä on viiden hankkeen listalta kolme tärkeintä. Ovatko nämä Suomen suurimpia ongelmia tässä ajassa? Esimerkiksi 4H-järjestön toiminta on niin hyvin rahoitettu, että se on 60 euroa jäsentä kohden. (Puhemies: 5 minuuttia!) Tämä on enemmän, kaksi kertaa enemmän jäsentä kohden kuin on valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tuki valtion budjetin kautta. Tässä tasa-arvokysymykset ovat tosi kaukana.

Mihin näistä tärkeimmistä lausumassa mainituista museo- ja 4H-tukirahoista ovat jääneet sellaiset kohteet, joihin eduskunta on toistuvasti myös kiinnittänyt huomiota? Ensinnäkin, ed. Vilkuna, veteraanimäärärahat. Vuodesta vuoteen eduskunta on niitten perään huutanut ja päättänyt ja lisännyt määrärahaa. Miksei se ole täällä hallituspuolueitten listalla? Te olisitte voineet sen sinne kirjoittaa. Missä ovat kouluterveyden tarpeet? Missä ovat perusväylänpidon määrärahat? Missä ovat ympäristönsuojelun kipeästi tarvitsemat määrärahat? Nämä ovat kaikki sellaisia, joita eduskunta on vuodesta toiseen vaatinut. Näiden pitäisi olla täällä listoilla eikä tällaisia sinänsä tärkeitä varmaan mutta pienehköjä museo- ynnä järjestöavustuksia.

Ihan lopuksi, herra puhemies, jokunen sana liikenteestä. Määrärahat ovat edelleen alamittaisia, niitä on leikattu, ne ovat ristiriidassa liikennepoliittisen selonteon kanssa. Mietinnössäkin todetaan, että eduskunta on useita kertoja todennut, että kehyspäätöksen mukainen rahoitus ei ole riittävä perusväylien kunnossapitoon. Tässä liikennepoliittisen selonteon painoarvo alkaa olla kovin kevyt. Kun puolustuspoliittinen selonteko oli täällä käsittelyssä, niin kuvatekstin alla olleesta maininnasta siitä, että materiaalihankinnat sidotaan indeksiin, tuli perustuslain tasoinen kirjaus. Nyt ensi vuoden budjettiesitys ei noteeraa liikennepoliittista selontekoa juurikaan perusväylänpidon osalta. Liikennepoliittinen selonteko on puolustuspoliittisen selonteon rinnalla kovin kevyttä kauraa.

Jotakin asian vakavuudesta kertoo se, että eduskunta lisää liikenneministeriön budjettiin, kiitos siitä, 37 miljoonaa euroa perustienpitoon, perusradanpitoon ja joukkoliikenteeseen mutta nämä lisäyksetkään eivät yllä säilyttämään määrärahoja edes vuoden 2008 tasolla vaan kiistatta, väistämättä, perusväylänpidon määrärahat vähenevät vuonna 2009 eli niitä käytännössä leikataan. Tämä on asiantuntijoitten lausuntojen mukainen, tämä ei ole politiikkaa, tämä on matematiikkaa.

Pahoittelen ajan käyttöä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen ihmettelee, milloin — minä ajankohtana — hallitus on tiennyt ja mitä, mutta kukaan ei ainakaan osaa ennakoida tulevaisuutta tarkasti. Mutta se on hyvä, että varaudutaan tulevaan siinä vaiheessa, kun on pitkä nousukausi takana ja tiedetään, että jossain vaiheessa se alamäki alkaa.

Ja mitä näihin lisäbudjetteihin tulee, niin täytyy vielä vaan todeta, että ne ovat erittäin hyvä keino reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, ja tähän tähdätään ensi vuoden alussa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen puheenvuoro oli kyllä hyvin tyypillinen demarikansanedustajan puheenvuoro, ylimielinen, eikä ollenkaan oteta vastuuta siitä, mitä on 30—40 vuoden aikana tehty. Teillä olisi, ed. Saarinen, teillä ja puolueellanne, ollut aikaa tehdä tästä Suomesta ihanteellinen huoltoyhteiskunta, mutta te epäonnistuitte siinä. Siksi on valta vaihtunut, ja nyt tehdään sellaista yhteiskuntaa, joka kunnioittaa ihmistä, tukee työntekoa ja antaa arvon toiselle ja joka ottaa huomioon myös kaikkein köyhimmät. Teidän politiikassanne nämä kaikkein köyhimmät eivät koskaan tulleet esille. Miksi SDP ei ole todellakaan puuttunut siihen harmaaseen talouteen? Teillä olisi todellakin ollut mahdollisuus siihen puuttua. Minä kysyn vaan, mikä sen esti.

Toinen asia koskee sitten sitä, ovatko nämä elvytysrahat tulleet yllättäen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) vai eivät. Hallitus siirsi veronkevennykset ensi vuodelle, koska se osasi ennakoida tilanteen, että jotain tapahtuu, ei tietenkään osannut ennakoida näin rajua pudotusta, mutta kuitenkin sen, että jotain tapahtuu.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Saarisen puheenvuorossahan oli hyvää tämä harmaan talouden esille nostaminen, ja meidän kaikkien varmasti pitää tehdä töitä sen eteen, koska rehellisetkin yrittäjät joutuvat tästä kärsimään. Mutta kyllä olen samaa mieltä kuin ed. Ukkola, että kyllähän tätä viime kaudellakin olisi mahdollista ollut hoitaa vähän tormakammin, mutta jäi silloin hoitamatta, ja näyttää siltä, että aika vaikeata on edelleenkin hoitaa.

Mutta olin hieman yllättynyt tästä lausumaehdotuksen kritiikistä ja arvostelusta. Toki on niin, että kaikki jaostothan olisivat omalta osaltaan voineet tähän lausumaan nostaa tärkeitä asioita. Kuitenkin minusta on kohtuutonta se, että vuodesta toiseen samat korotukset, jotka eduskunta tekee, VM seuraavana vuonna leikkaa pois. Siis sehän on tavallaan eduskunnan arvovallan aliarvioimista, ja tämä ei kai liene tämän budjettivallan kannalta kovin hyvä asia.

4H:n osalta kannattaa ed. Saarisen kysyä kuitenkin (Puhemies: Minuutti!) sosialidemokraateilta, mikä heidän kantansa tähän 4H-työhön on.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karvolta kysyisin tästä tammi—helmikuun vaihteessa tai helmikuussa annettavasta lisäbudjetista ennen kaikkea sitä, miksi sinne siirretään sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat välttämättömiä jo tässä vaiheessa. Kyllä minä uskon, että siitä kuitenkin koko eduskunta on yhtä mieltä, eli elvytystä kaivattaisiin ja huomattavasti suuremmalla summalla kuin nyt on ennakkoon hallituksen puolelta annettu ymmärtää, jo tässä vaiheessa. Esimerkiksi otan kuntatalouden. Me tiedämme, missä tilanteessa kuntatalous on. Toki kuntienkin tulee osallistua elvytykseen, ja ne mielellään osallistuvat. Siellä on muun muassa korjaustarpeita liittyen kouluihin, ei yksin homekouluihin, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) terveyskeskuksiin jne. Ja myös me tiedämme, että infrapuolella olisi vaikka kuinka paljon työllistäviä pieniä hankkeita.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karvolle: Ensinnäkin lisätalousarvio on huonoa hallintoa silloin, jos muutenkin jo tässä vaiheessa tiedetään, että rahaa tarvitaan. Lisätalousarvio on yllättäviin, poikkeuksellisiin menoihin. Kun tilanne on päällä, pitää reagoida.

Ed. Ukkola, vastuuta on otettu. Työväenliike on taistellut kaikki työläisten edut selkänahastaan luopumalla palkankorotuksista, jotta on saatu sosiaalisia uudistuksia. Kerta kaikkiaan vastuuta on otettu ja on rakennettu tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa on muuten hyvä elää. Tämä on ihan maailman parhaita yhteiskuntia — ettei tule vaan väärin ymmärretyksi — ei tämän upeampaa maata maailmassa ole.

Ministeri Rajamäki puuttui harmaaseen talouteen. Hänen liikkeelle panemansa hankkeet on keskeytetty. Porvarihallitus ei halunnut jatkaa sillä tiellä.

Ed. Reijonen, näitä tärkeitä määrärahoja on paljon, joista eduskunta on siis toistuvasti lausunut. Ihmettelen, ovatko tässä ne tärkeimmät. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Tässä mielessä me olimme eri mieltä, niitä on paljon, joita olisi sinne pitänyt laittaa.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten on sanottu, oppositiolle ei riitä mikään. Jos ajattelette, mikä tämän syksyn tilanne on ollut, niin lyhyessä ajassa on tapahtunut raju muutos talouselämässä. (Ed. Saarinen: Hallitushan tiesi sen jo kesällä!) Sen takia nyt on syytä seurata, miten nämä tulevat päätökset elvytystoimista tulevat vaikuttamaan, ja sen vuoksi on hyvä sitten tammi—helmikuussa saada uusi tilannearvio ja muuttuneisiin olosuhteisiin vastata lisäbudjetilla.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2009 valtion tulo- ja menoarvioksi sekä valtiovarainvaliokunnan siihen tekemät lisäykset ja mietintö ovat tähän taloustilanteeseen harkittuja toimenpiteitä. Tämä lähes 46 miljardin euron budjetti on hyvin perusteltu. Mutta valmiutta on oltava tehdä tarvittaessa pikaisesti lisää elvyttäviä sekä taloutta ja työllisyyttä parantavia toimia. Vientivetoisen yritystoiminnan säilymiseksi ja kehittymiseksi on tehtävä tarvittavat toimet.

Valiokunnan kannanottoihin tuottavuusohjelmasta ja lausumaan pysyväisluontoisista määrärahoista on helppo yhtyä, ja ne ovat ihan nappiin osuneita. Tuottavuusohjelman toteutumisessa on otettava huomioon suhdannetilanne ja sen mukana muuttuvat henkilöstötarpeet. Pysyväisluontoisia määrärahoja ovat olleet muun muassa harjoittelukoulut, yliopistokeskukset ja 4H-toiminta, josta äsken käytiin vääntöä. Turhauttavaa on ryhtyä seuraavana vuonna taas jahnaamaan rahasta, joka juuri on yhdessä eduskunnassa hyväksytty.

Hallinnonaloittain otan tarkemmin asioihin kantaa yksityiskohtaisessa käsittelyssä, mutta pari suhdannetilanteeseen ja aluekehitykseen liittyvää asiaa nostan esille jo tässä vaiheessa.

Rakentaminen on elvyttävä ja työllisyyttä parantava ala. Rakentamiseen liittyvät perustamishankinnat on kaluttu budjetista vuosien saatossa minimiin. Lääninhallitusten hankelistoilla on hyvin perusteltuja kouluhankkeita eri koulutustasoille pitkät listat. Vuosittain hakemuksista on saatu yhdelle tai parille esitykselle myönteinen päätös aina lääneittäin. Nyt on oivallinen aika toteuttaa useampia näistä esityksistä eri tasoilla lähivuosina. Tarvitaan siis selkeä linjaus tulevasta panostuksesta.

Väylähankkeita on nostettu tässä keskustelussa myös esille. Perusteltuja uusia hankkeita on kuultu. Otan itsekin uudelleen esille jo 1900-luvun alkupuolella esillä olleen hankkeen, raideyhteyden Koillismaalle elikkä alueelle, jolla on noin 40 000 neliökilometriä raidetta vailla olevaa katvealuetta. Järkevin yhteys syntyy kunnostamalla rata Kontiomäeltä Taivalkoskelle ja rakentamalla ratayhteys Taivalkoskelta Kuusamon Rukan ja Suomun kautta Kemijärvelle. Matkan varrella on useita teollisuuslaitoksia, siellä on käynnistymässä kaivos Mustavaarassa uudelleen ja lisäksi vetovoimaisia matkailukeskuksia. Suunnittelusta tämäkin hanke on pikaisesti pantava käyntiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet on asetettu tässä budjetissa tärkeysjärjestykseen. Ensin varmistetaan finanssisektorin toimintaedellytykset, seuraavana on vientiyritysten toimintaedellytysten turvaaminen, kotimaisen kulutuksen säilyminen on kolmas tärkeä tekijä. Hysterian luominen, josta merkkejä tänäänkin tässä salissa on ilmennyt, ei kysyntää nosta eikä taloutta turvaa. Kuluttajien ostovoiman turvaaminen veroratkaisuilla, muun muassa ruokaverolla, ja sosiaalietuuksien korotuksilla, on nyt hyvin paikallaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuskin koskaan kansanedustaja-aikana on joutunut pitämään budjettipuheenvuoroa tilanteessa, jossa ei osaa ennustaa sitä, kuinka maailmantalous ja Suomen valtiontalous kehittyy ensi vuonna. Sama pätee myöskin kuntien talouksiin, jotka tällä hetkellä tekevät budjettejaan hyvin erikoislaatuisessa tilanteessa. Toiset lähtevät tekemään jo miinusmerkkistä verotuloarviota, toiset nollatulosta, ja osa tekee vielä plusmerkkisenkin tuloksen.

Täällä on puhuttu tänään paljon verotuksesta, ja olen kovin tyytyväinen siitä, että tämä hallitus teki tulopuolella veroratkaisun, jossa selvästi halutaan kotimarkkinoille lisätä ostovoimaa ja painotetaan pieni- ja keskituloisia. Tänään debatissa tuli ilmi, että jos pieni- ja keskituloisen määritelmä on se, minkä valtiovarainministeri Heinäluoma on määritellyt, niin 95 prosenttia kaikista ansiotuloveron kevennyksistä ohjautuu ensi vuonna nimenomaan pieni- ja keskituloisille väestölle.

On ollut vähän järkyttävää huomata se, että jostakin syystä tämä esitys ei ole käynyt vasemmistopuolueille, koska juuri tämä, yhdessä palkankorotukset ja veronalennukset, johtaa siihen, että keskimäärin palkansaajan tulo, mikäli hänellä on töitä, nousee ensi vuonna noin 4 prosenttia, ja tässä suhdannetilanteessa se on juuri oikean laatuinen toimenpide.

En ole myöskään täysin ymmärtänyt sitä, mitä SDP:n vastalause tässä budjetissa kaikkiaan tarkoittaa. Nimittäin tilanteessa, jossa Suomen kansantalous esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan supistuu ensi vuonna puoli prosenttia, arvioi suurin oppositiopuolue kuitenkin verokertymiä miljardikaupalla lisää, ja sen lisäksi kuitenkin he ilmoittavat budjettivastalauseen mukaan, että uutta velkaa pitää ottaa tämän lisäksi noin 2,5—3 miljardia euroa.

Muistan vielä viime kaudelta valtiovarainministeri Eero Heinäluoman budjettipuheenvuoron, jossa hän arvosteli kovasti oppositiota, mikäli esitettiin arvioita siitä, että verotulot kasvavat enemmän kuin mitä hänen tekemässään budjetissa on. Hän muun muassa sanoi sanatarkasti näin: "Ja semmoiseen takinkäännökseen, että lisäysmenoja ryhdytään rahoittamaan arvioimalla tuloja uudelleen, tämä hallitus ei tule ikinä suostumaan. - - Te ette tee vastuullista talouspolitiikkaa enää. Te rahoitatte teidän menonlisäyksiänne merkitsemällä vaan tuloja ylemmäksi siitä, mitä on arvioitu. - - Yksikään puolue tähän mennessä vielä tällä vaalikaudella ei ole tämmöiseen halpuuteen sortunut. Suurin oppositiopuolue näyttää mallia, miten mennään ali kohdasta, jossa aita - - on kaikkein matalin. — Toivotaan, ettei tartu tämä tauti - -." Näin kertoi Eero Heinäluoma silloin, kun hän oli vielä valtiovarainministeri. Nyt näyttää kuitenkin, että tämä tauti on pahasti tarttunut ja ylibudjetointia selvästi on tehty.

Jokunen sana myöskin valtion tuottavuusohjelmasta, joka näyttää olevan päivän puheenaihe.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ensi vuoden budjetista todetaan: "Valiokunta toteaa, kuten aiemminkin, tuottavuusohjelma on perusteltu ja tarpeellinen. - - Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelman toteuttamisessa on pyrittävä ottamaan huomioon suhdannetilanne ja sen mukaan mahdollisesti muuttuvat henkilöstötarpeet." Valtion tuottavuusohjelmalla varaudutaan siis väestön ikääntymiseen ja työvoiman vähenemiseen. Julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta on valiokunnan mielestä lisättävä, jotta nykyisen kaltaiset hyvinvointipalvelut voidaan tuottaa ikääntyvälle väestölle palvelujen kysynnän lisääntyessä.

Toinen puoli valiokunnan mielestä on se, että työvoiman vähentyessä ja työvoimapulan uhatessa myös yksityisen sektorin työvoimatarpeista on pidettävä huolta, ja kansantalouden kestävyyden kannalta on selvää, että julkinen sektori ei voi varata suurinta osaa työikäisistä omiin tehtäviinsä. Näin valiokunta totesi tuottavuusohjelmasta.

Tässä tuottavuusohjelmakeskustelussa valitettavasti on unohdettu se olennainen asia, että jo edellisen hallituksen, siis punamultahallituksen, aikana päätettiin 9 600 henkilötyövuoden vähennyksestä. Nykyhallitus päätti käynnistää uusia tuottavuustoimenpiteitä, jotka edelleen vähentävät henkilöstötarvetta vuoteen 2015 mennessä. Kaikki se julkinen keskustelu, mitä tähän mennessä käydään tuottavuusohjelmasta, käydään vuosien 2012 ja 2015 välisestä ajasta. Mikäli kansanedustajat ja edellisen hallituksen ministerit toteavat esimerkiksi (Puhemies: 5 minuuttia!) tässä salissa, että edellisen hallituksen tekemä tuottavuusohjelmapäätös oli virheellinen, niin sitten pitää myöskin suoraan kertoa, että me haluamme siitä tarvittaessa myöskin luopua.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa tietysti voi käyttää minkälaisia väitteitä tahansa, mutta jonkun verran olisi tosiasioissa ja rehellisyydessä pitäytymistä kyllä nyt odottanut tässä puheenvuorossa erityisesti tuottavuusohjelman osalta. Edellisen hallituksen tasosta tämä hallitus nosti tuntuvasti tuottavuusohjelman tavoitetasoa, ja sitä myöskin ulotettiin koskemaan muun muassa operatiivista poliisi- ja rajavartiosto- ja hätäkeskuspuolta, mitä edellinen hallitus ei tehnyt. Myöskin tässä hallituksessa siitä on muodostunut kirosana, valitettavasti, vaikka sen perimmäinen tavoite tietysti on ollut ymmärrettävä. Siitä on tullut naamioitu juustohöylä.

Merentutkimuslaitoksen osalta oli epäiltävissä, että tuottavuusohjelma kummitteli taustalla. Työsuojeluhallintoa vedetään alas. Harmaan talouden ja monen muun torjunnan osalta tehdään suuria vaikeuksia. Tämä näkyy niin kuin joka sektorilla. Työvoimahallinnossa (Puhemies: Minuutti!) työvoimatoimiston palveluja on viety alas. Tältä osin toivon kyllä, että eduskunta tässä asiassa kriittisesti ottaa enemmän ohjia käsiin.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommenttina ed. Rajamäen väittämään siitä, että nykyhallitus olisi erityisesti puuttunut poliisin ja Rajavartiolaitoksen operatiiviseen toimintaan: Nämä ovat painopistealueita, eivät olleet oikeita väittämiä. Nimenomaisesti kaikessa kuulemisessa on näistä kahdesta asiasta otettu selvää. Ainakin meillä hallintovaliokunnassa on käyty sitä läpi ja ministeri on sanonut, että ei tule. Siinä, mitä ovat välilliset vaikutukset, on aivan selvää se, että jos joudutaan ottamaan poliisimiehiä lupapalvelutoimintoihin kentältä, se on välillinen vaikutus, mutta, ed. Rajamäki, se ei ole suora vaikutus.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran lyhyesti ed. Rajamäelle, että edellisen hallituksen, siis punamultahallituksen, aikana päätettiin 9 600 henkilötyövuoden vähennyksestä vuoteen 2011 mennessä. Nykyhallitus on tehnyt tuottavuustoimenpiteitä, jotka koskevat vuosia 2012, 2013, 2014 ja 2015, ja ne vähentäisivät toteutuessaan henkilöstötarvetta 4 800. Kyllä minun mielestäni 9 600 on lukuna suurempi kuin 4 800 ja varsinkin, kun huomioidaan se, että punamultahallituksen säästöistä on jäänyt puolet ministeriön käyttöön, mutta sen sijaan uusien tuottavuustoimenpiteiden säästöistä jää kannusteeksi peräti kolme neljäsosaa, eli tilanne on myöskin siltä osin erilainen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Esimerkki tuottavuusohjelman erittäin rajusta käytöstä ulkoistamiseen ja irtisanomiseen ja yksityistämiseen on muun muassa Puolustushallinnon rakennuslaitos. Siellä henkilöstöä, joka ei tule tuohon portaille mieltä osoittamaan, on kohdeltu kyllä erittäin ala-arvoisesti. Toisaalta myöskin operatiiviseen poliisi- ja rajavartiostotoimintaan kohdistuvat, tuottavuusohjelman aiheuttamat leikkaukset ovat valitettavasti tosia. Täytyy sanoa, että en olisi ikinä uskonut, että valtiovarainvaliokunnassa tulee esille niin voimakas huoli Rajavartiolaitoksen johdosta, sen resurssien alasajosta jopa, ja tuntuu siltä, että sisäministeriön johto ei välttämättä ole ollut ajan tasalla tältä osin.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelmassa esitellään hallituksen veropolitiikan keskeiset tavoitteet. Veropolitiikallaan hallitus kertoo pyrkivänsä siihen, että "talouskasvun hedelmät jakautuvat laajasti yhteiskunnassa". Teksti kuvastaa hyvin, miten hallitusohjelmaa keväällä 2007 laadittaessa ei osattu ennakoida sitä, millä vauhdilla ja miten heikoksi taloudellinen suhdannetilanne muuttuu. Nyt me keskustelemme siitä, miten taloudellinen niukkuus ja negatiivinen kasvu jaetaan oikeudenmukaisesti. Taloudellisen kasvun hedelmien jakaminen tarkoittaa nyt edellisten vuosien työllä saavutetun valtiontalouden vahvuuden käyttämistä viisaimmalla mahdollisella tavalla tässä suhdannetilanteessa. Uutta kasvua odotellessa käytämme edellisen kasvujakson hedelmiä toivottavasti mahdollisimman oikeudenmukaisesti niin, ettei joustavuutta nyt haeta niiltä kansalaisilta, jotka eivät menneistä kasvun vuosista ole saaneet osakseen mitään.

Hallituksen veropoliittisissa tavoitteissa keskeisintä on työn verotuksen keventäminen. Työn verotusta kevennetään siksi, että työllisyys edelleen kasvaisi. Tällä linjauksella hallitus jatkaa edellisten hallitusten työllisyyttä vahvistanutta veropolitiikkaa. Pitkän kasvukauden jälkeen olisi ollut myös mahdollista valita toisin. Taloudellista liikkumavaraa olisi voinut myös käyttää pienituloisimpien väestöryhmien toimeentulon kohentamiseen. Hallitusohjelman esittelyssä ja monissa keskusteluissa verotuksen keventämisen työllisyysvaikutukset kytkettiin kannustavuuteen. Suhteellisen kireää verotusta on pidetty syynä siihen, etteivät ihmiset halua tehdä enempää työtä, kun lisätyöstä jää käteen niin vähän. Verotusta kevennettiin, koska "ahkeruuden tulee aina olla kannattavaa", kuten kokoomuksen suulla tänäänkin täällä todettiin.

Veronkevennysten vaikutus työllisyyden vahvistamiseen ja talouden piristämiseen on tällaisessa poikkeuksellisessa suhdannetilanteessa heikompaa kuin normaaliaikoina. Veronkevennysten sisältämät kannustimet työntekoon eivät paljon auta silloin, jos työtä ei kerta kaikkiaan löydy. On turha kannustaa ihmisiä sanomalla "kääritään hihat ja ryhdytään hommiin", jos hihat ovat palaneet ja hommia ei kerta kaikkiaan löydy.

Kuluneen syksyn mittaan veronkevennysten työllistävälle vaikutukselle on korostuneesti esitetty toinenkin perustelu. Veronkevennysten on katsottu olevan tärkeitä ennen muuta siksi, että ne lisäävät kansalaisten käteenjäävää rahaa eli nostavat nettotuloja. Kun ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissään, on todennäköistä, että osa tästä rahasta menee kulutukseen. Käteenjäävän rahan kasvattamisella on siten elvyttävää vaikutusta, ja siitähän täällä on tänään kiistelty, mutta on kai ihan selvä, että on mahdollista, että osa tästä menee ostamiseen.

Talouden epävarmuus on syksyn aikana kasvanut nopeasti. Ihmisten asenteet, pelot ja varovaisuus eivät ole eduskunnassa tai edes hallituksen toimin ratkaistavissa tällaisessa maassa, jossa toimii vapaa julkinen media. Emme voi estää ihmisiä havaitsemasta talouden huonoja uutisia ja lukemasta talousasiantuntijoiden synkkiä ennusteita. Ihmiset seuraavat muutakin kuin Idols-kisoja. Emmekä voi estää ihmisiä reagoimasta epävarmuuteen luonnollisella tavalla: he etsivät itselleen varmuutta ja turvaa epävarmuuden aikana, reagoivat huonoihin uutisiin järkevällä tavalla. Hallitushan myöntää itsekin, että veronkevennysten tuoma vaikutus kulutukseen on enempi vähempi arvailujen varassa.

Uudessa taloustilanteessa hallitus on joutunut luopumaan valtionvelan lyhentämisen jatkamisesta. Budjetin tasapainottamiseksi joudutaan ottamaan uutta velkaa 2,5 miljardia euroa. Sosialidemokraatit suhtautuvat velanottoon kaikella vakavuudella ja lähtökohtaisesti kriittisesti. Omassa vaihtoehtobudjetissamme esitämme 1:tä miljardia suurempia talouden elvyttämistoimia, kuin mitkä ovat hallituksen esitykset. Emme kuitenkaan esitä merkittävää lisäystä velanottoon, toisin kuin eräät täällä käydyssä keskustelussa ovat vääristellen väittäneet tänään. Sosialidemokraatit esittävät elvytyspakettinsa rahoittamista pääosin muilla keinoin kuin velanoton lisäämisellä. Käsityksemme mukaan 0,2 miljardin lisävelanotto hallituksen esitykseen nähden olisi tässä vaiheessa riittävää. Me emme nyt ole niiden joukossa, jotka roiskivat velkarahaa tai veronkevennyksiä.

Valtiovarainministeri Katainen toteaa paljon siteeratussa blogissaan: "Kaikki elvytys tehdään veronmaksajien rahoilla. Kun elvytetään velalla, niin se revitään samojen veronmaksajien, palkansaajien ja eläkeläisten, selkänahasta (Puhemies: 5 minuuttia!) parin vuoden sisällä." Miksi tämä koskisi vain opposition esittämiä elvytystoimia? Eikö sama päde kaikkeen valtiontalouden hoitamiseen mukaan lukien suurituloisten ansiotulo- ja perintöveron kevennykset tai metsäveron huojennukset tai autoverotusta koskevat ratkaisut. Eikö sama kuva palkansaajien ja eläkeläisten selkänahasta repimisestä päde myös asiakasmaksujen ja energiaverojen korotuksiin? Rehellisyyden nimissä valtiovarainministerin tulisi myöntää, että myös opposition puolella on, tai ainakin saattaa olla, kunniallisia motiiveja, vilpitöntä mieltä ja hyvää tahtoa rakentaa Suomea siten, että juuri palkansaajien ja eläkeläisten tulevaisuus olisi turvattu. Jokainen lisäkuukausi viivyttelyä uusien työpaikkojen luomisessa merkitsee lisäkuukausia tuhansille ihmisille ja perheille epävarmuudessa tai peräti vailla työtä. Selkänahka se työttömälläkin on.

SDP on omassa luottamusbudjetissaan tehnyt useita ehdotuksia veropohjan laajentamiseksi siten, ettei palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen tarvitsisi kiristäen puuttua: windfall-vero, pörssivero, pakkausvero, jätevero jne. On tahallista harhaanjohtamista hallituspuolueiden puolelta väittää, että sosialidemokraattien ainoa ratkaisu on valtionvelan vastuuton lisääminen. Ministeri Katainen on todennut: "Toimiva elvytys vaatii kuitenkin myös luottamusta tulevaisuuteen. Jos velkaantuminen on liian suurta ja nopeaa, niin katoaa luottamus velan takaisinmaksukyvystä." Elvytys on eri asia kuin pysyvien menojen lisääminen lainsäädäntötoimin. Kertaluonteiset investointeja vauhdittavat toimet eivät helposti upota tätä laivaa, joka Euroopan unionin maiden joukossa on taloutensa suhteen vakaimpia.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtajan Johnny Åkerholmin mukaan: "Julkisella sektorilla on valittavana vain huonoja vaihtoehtoja. Joko se käyttää aktiivisesti veronmaksajien rahoja kohteisiin, jotka luovat kysyntää. Toinen vaihtoehto on, ettei tehdä mitään. Molemmissa vaihtoehdoissa julkiset vajeet syvenevät." Näin kirjoittaa Kauppalehti viikko sitten. Lehti toteaa, että "aktiivinen elvytys on Åkerholmin mielestä toimettomuutta parempi vaihtoehto". Valtion vaikeudet julkisen talouden tasapainottamisessa siis kasvavat joka tapauksessa. Onkin ehdottoman välttämätöntä mielestäni, että valtiovarainministeriössä jo nyt aktiivisesti rakennetaan sitä toimenpidepakettia, jolla valtion kasvaneen velan lyhentämiseen käydään käsiksi sitten, kun uusi noususuhdanne alkaa. Keskustelun painopistettä olisikin siirrettävä kuopan syvyyden arvioinnista kuopasta nousemisen politiikkaan.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan lyhyesti äskeiselle puhujalle: Tässä budjettimietinnössä, jossa on vastalauseet kirjattu, sanatarkasti todetaan SDP:n budjettivastalauseen mukaan, että "uutta velkaa pitää ottaa noin 2,5—3 miljardia euroa", ja minä kyllä tämän siteerauksen luen niin, että se on myös tarkoitettu näin. Sitten jos ei se pidä paikkaansa, pitää kertoa, mitä on tarkoitettu, jos ei budjettimietinnön vastalauseeseen voi luottaa.

Toinen asia on veronkevennysten vaikutus. Täytyy huomioida, että veronkevennyksistä nauttivat yrittäjien ja palkansaajien lisäksi myöskin eläkkeensaajat. Tämä veronkevennys koskettaa myös miljoonaa eläkkeensaajaa ja vaikuttaa siten myöskin heidän ostovoimaansa. Ja se vaikuttaa myöskin työttömiin, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) se vaikuttaa myöskin ansiosidonnaisella päivärahalla oleviin työttömiin ja heidän tulonmuodostukseensa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Näkee todellakin tai kuulee, että ed. Kantola on uusi poliitikko, tuore poliitikko, uusi demari, joka ei ole seurannut demarien vuosikymmenten mittaista ja vuosien saatossa ollutta pitkää linjaa. 1990-luvun alusta lähtien, olipa vaalikamppailussa sanottu mitä tahansa, luvattu nostaa veroja tai laskea veroja, jokainen hallitus on noudattanut sitä, että lasketaan veroja säännöllisesti ja vakaasti. Niin ovat tehneet tähän saakka ne hallitukset, joissa SDP on ollut mukana keskustan kanssa, ja niin tekee tämäkin. Te lupasitte 2003, että ei veroja lasketa, mutta kun te menitte hallitukseen, niin veroja vaan laskettiin ja laskettiin enemmän kuin kokoomus omassa vaaliohjelmassaan lupasi. Elikkä minusta täytyy nyt ed. Kantolan ottaa hieman tämä realismi käteen ja katsoa; (Puhemies: Minuutti on mennyt!) täällä puhutaan, mitä puhutaan, ja sitten tehdään toisin.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä luen meidän vaihtoehtobudjettimme tai vastalauseemme tämän 2,7 miljardia about niin, että hallitus 2,5 miljardia ottaa lisää velkaa. Siinä on 0,2 se ero. Näin minä olen lukenut ja ollut tässä valmistelussa mukana. Jos olen ymmärtänyt niin paljon väärin, sitten pitää mennä tietysti opiskelemaan lisää.

Ed. Ukkolalle: En käyttänyt erityisen kriittistä puheenvuoroa sitä kohtaan, että veronkevennyksiä on tehty vuosien mittaan. Olen tietoinen siitä, että sosialidemokraatit ovat näitä veronkevennyksiä ajaneet, mutta totesin vain, että nyt olisi voitu tehdä toinenkin ratkaisu. Politiikkaahan on aina tehtävä siinä ajassa, niin kuin on täällä moneen kertaan eri puolilta todettu.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Mulla on tarkootus tässä vähä kehua klupuuttaa myös hallitusta sen suhteen, jotta mulle yks tärkeä sektori on tuo terveysliikuntapuoli ja liikunta. Veikkausvoittovarojahan on, sitä osuutta, jonkun verran positiivisesti annettu myös tänne urheilun saralle. Ja täytyy ministeri Wallinille antaa kiitokset siitä, että hän on todella ansiokkaasti tätä sektoria hoitanu sen suhteen, jotta siel on räätälöity näitä rahaosuuksiakin sillä lailla, että nyt se tärkein sektori liikunnassa, kilpaurheilussa, jos tällaista sanontaa käyttää, on mielestäni nuorisoliikunta eli seuratoimintatyö. Kunnille nyt on annettu niin sanottua korvamerkittyä rahaa, joka on tarkootettu suoraan seurojen toimintaan. Ainakin mitä tuolla kentällä oon käyny, niin kovasti on saanu suurta kiitosta. Siellä on aktiivista toimintaa, siellä on talakootyötä ollu paljon ja nyt voidahan niille talakootyölääsille maksaa jopa pientä korvaustakin siitä hyvästä tehrystä työstä.

Mutta sitten tämä oleellisen tärkiä sektori, tämä terveyspuoli. Terveysmenothan meillä jatkossa lisääntyy ja lisääntyy, ja sen suhteen on erittäin tärkiää, että terveysliikuntaa, joka omalla kohralla on ollu hyvin tärkiä jalansija, jotta minäkin tässä talossa tällä hetkellä olen, tätä asiaa on viety kans hyvin tärkiästi etehenpäin. Ministeri Risikko on mielestäni tehnyt tässä kyllä hyvää työtä sen suhteen, jotta hän on tätä tämän tästä viestittäny ja tuonu esiille.

Kaikkihan me tieretähän, että jos ihiminen käy raikkahassa ilimassa ja miksei pullisteloo peilienkin ääressä, niin hän omaa terveyttänsä liikunnalla hoitaa, eli se ruumiillinen liikunta, liikehrintä ja hikoolu. Vaikka tänä päivänä jostain lehrestä luin, jotta on erittäin ällöttävää, kun räkä poskella tuolla mennähän, niin väitän, että sellaaset ihmiset, jotka tosiaan hikooloo ja väsyy, kyllä ne on aika puhtahia tuolta sisältä, jotenka vain kun pesemäs käyrähän, niin se on ollu harhauttavaa.

Silloon jos muistatta, ennekö syksyllä tultihin tänne taloohin, niin kesätauon aikana, ennekö syksyllä kokoonnuttiin, ministeri Risikko oli kaikkien naisministerien kans komiasti esillä, eli se tuotihin aika rehvakkaasti julkisuutehen, kun ne rupes omaa kuntoansa eli terveysliikuntaa markkinoimahan kansalle. Niin mä haluaasin tänä päivänä vain kysäästä ministeriltä, kuinka niiren projekti on erenny, onko tullu liikuttua niin ku oli ollu tarkootus, ja vielä kun ne saivat sykemittarit, onko ollu sykemittari tarpeeksi kovassa käytössä.

Toinen asia, kun puhutahan tänä päivänä tästä niin sanotusta lamasta, joka on sinänsä, taantuma on tosiasia, mutta sitä ei oo otettu huomiohon nyt, ku maailmantalous on tosiaan menny alhaappäin, öljynhinta on tullu alas, monet tietyt muut tarvikkeet on halaventunu, niin kuitenkin töissä käyviä ihmisiä on valtaosa. Väitän, että töissä käyvillä ihmisillä kuitenkin menöö tosi hyvin sen suhteen, jotta hinnat on puronnu. Huolihan on tietysti kaikilla meillä yhteinen siitä, että saataas töitä työttömille ja ennen kaikkea, että työttömyys ei lisääntyisi. Nythän on paljon puhuttu tästä elvytyksestä. Totta kai elvyttää pitää, siihen pitää panna rahaa, mutta pikkusen pitää hillitysti miettiä, koska ruvetahan ja mitä ruvetahan tekemähän, ettei lyödä päätä seinähän. Siinä käy hyvin heleposti sillä lailla, jotta se ylikuumenoo ja tuloo niitä niin sanottuja virheinvestointeja.

Lopuksi haluaasin puuttua sellaseen asiahan, jotta Suomessa on myös sellaasia hyvin menestyviä kuntia, (Puhemies: 5 minuuttia!) jotka haluaasivat lainata korottamana valtiolle huomattaviakin summia rahaa, jos saisivat omalle paikkakunnalle esimerkiksi teitä ja siltoja elvytysmuodossa — pikku vinkkinä vain! Se olis hyvä tällaanen elvytyskeino tähän tämän hetken tilanteeseen.

Ja lopuksi haluaasin sanoa kolleega Saarisen Matille, tuos ku hän rehvakkaasti toi esille sen, että harmaata taloutta on, se tieretähän ja tieretähän melkeen, mihinä sitä on ja kuka sitä pitää. Jos kerran ed. Saarisella nämä asiat on tierossa, niin hänethän vois ehtoopuuhina konsultoida siihen tehtävähän, se olis todella kova kansantalourellinen hyöty.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluaisin puuttua yhteen ihan käytännön asiaan. Jos puhemies sallii, teen puhemiesneuvostolle yhden ehdotuksen puitavaksi. Kun ed. Vilkuna esitti kannanoton siitä, että hän ei saanut vastauspuheenvuoroa ja hänen piti tulla tänne pönttöön puhumaan, niin minä voisin kysyä näinpäin: Jos saisi paikaltaan puhua 3 minuutissa nämä varsinaiset puheenvuorot, niin kuinka moni meistä nyt kömpisi tänne pönttöön puhumaan sitä 5:tä minuuttia tai 10:tä minuuttia? Aika moni sen puheen pitäisi paikaltaan, ja uskoisin, että tämä 3 minuutin paikaltaanpuhuminen voisi lyhentää puherumbaa tämmöisissä pitkissä keskusteluissa.

Arvoisa puhemies! Kiitos, kun sain sanoa tämän, ilman että minut ajettiin tästä ulos. Mennään sitten asiaan.

Suhdannetilanne on todella vakava, ja vakavaksi minut ainakin henkilökohtaisesti veti lauantain televisio-ohjelma, jossa entinen poliitikko, entinen ministeri ja todellinen talouselämän vaikuttaja Christoffer Taxell sanoi tästä lamasta, että tämä on vielä pahempi kuin vuosina 1991—1995 koettu lama. Voi olla näin. Periaatteessa nämä ovat hyvin erilaisia lamoja, ainakin Suomen kohdalta. Jos Suomen vienti kerta kaikkiaan tyssää maailmalle, jos ei voida viedä sen enempää Ruotsiin, Saksaan, Venäjälle kuin muuallekaan, niin emme me kovin kauan täällä tule toimeen pesemällä toistemme paitoja. Kyllä vienti kaikesta huolimatta on Suomen talouselämän moottori, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka kotimarkkinoitten elvytys ja kotimarkkinoiden toimivuus, totta kai, pitävät yllä työllisyyttä, sen lisäksi tarvitaan myös vientiä.

Erona näille lamoille, taantumille, on tietenkin se, että Suomi on tällä hetkellä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin oli 1990-luvun alussa. Silloin Suomessa oltiin nykyislantilaisten tapaan Euroopan omistajia, ei välitetty, pantiin rahat menemään ja tuhlattiin ja pankit menivät konkurssiin, ihan niin kuin nyt lähes kaikkialla muualla paitsi meillä. Mielessä meidän yrityksemme ovat huomattavasti paremmassa kunnossa, koska 1990-luvun lama aikanaan oli Suomelle ja suomalaisille ja suomalaisille yrittäjille kova koetus. Sen jälkeen on yritetty tehdä kaikki, jotta taseet olisivat riittävän voimakkaita, jotta kestettäisiin tulevat taantumat.

Yritykset ovat minun mielestäni toimineet hyvin vastuullisesti. On mieluummin lomautettu kuin annettu potkuja, ja on ilman muuta selvä asia, että näin täytyy tehdä, koska tulevaisuudessa hyvistä työntekijöistä on todella huutava pula. Tähänhän valtion tuottavuusohjelmakin tähtää, että julkinen sektori, valtio, tulisi toimeen hieman vähemmällä työvoimalla, ettei se jatkossa imisi kaikkea itselleen, vaan että työvoimaa jäisi myös yksityisen sektorin tarpeisiin.

Sitten haluaisin sanoa parista asiasta.

Kuntien taloustilanteen heikkenemisestä: Se on varmasti totta, mitä täällä on puhuttu, mutta voi kysyä, voisivatko kunnatkin joskus tehdä jotain toisin kuin ne tällä hetkellä tekevät. Kuntien käytännöt ovat niin vanhakantaisia ja rahaa ja työpanosta vaativia, että ilman uudistuksia ne todella voivat jatkossa huonosti, jos taantuma iskee Suomeen lujasti ja jos ei kyetä joillakin keinoin järkeistämään palvelutuotantoa ja toimintoja. Kuntien tilanne nimittäin on sellainen, että jos terveyskeskukset uudistettaisiin ottamalla esimerkkiä yksityisen sektorin sairaanhoidosta, terveydenhoidosta, niin todennäköisesti ihmiset tulisivat hoidetuiksi puolta pienemmällä väellä kuin nyt.

Toinen uudistus on palveluseteli. On paljon järkevämpää antaa ihmisille mahdollisuus ostaa omat palvelunsa joko kolmannelta tai yksityiseltä sektorilta, jos kunta ei pysty niitä tarjoamaan, tai jopa kunnalta, sen takia että tällä tavalla markkinat (Puhemies: 5 minuuttia!) ohjaavat sitä, millä tavalla toimintoja tehdään.

Sitten haluaisin vielä yhden asian mainita — jos puhemies sallii pikkuisen ajan ylityksen, kun puhuin toisesta asiasta tässä ihan aluksi — eli tämän kotitalousvähennyksen. Se on erinomainen uudistus, ja olen todella ihmetellyt sitä, että aikaisemmissa keskusteluissa vasemmistossa on tätä uudistusta arvosteltu. (Ed. Laitinen: Ketkä olivat hallituksessa, kun se tehtiin?) Tämä jos mikä tuo työpaikkoja ja luo uutta yrittäjyyttä. Minä olen todella tyytyväinen, sillä tämä on tämän hallituksen yksi suurimpia saavutuksia Sata-järjestelmän ohella.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsillä olevan budjettiesityksen sisältämät viilaukset ovat erittäin onnistuneita. Alkuperäinenkin esitys oli rakentavasti koottu ja sisällöltään elvyttävä. Merkittävin linjaus budjettiesityksessä on kuitenkin tuntuva verojen keventäminen. Budjetin pääasiallinen tavoite onkin selkeä: valmistaudutaan kohtaamaan taloustilan-teen heikkenemisen seuraukset.

Talouskriisin torjunta on nyt kaikkein tärkein päämäärämme, ja meidän tulee työskennellä sen eteen yhtenä rintamana. Lähitulevaisuuden ennusteet eivät valitettavasti näytä hyviltä. Kriisi levittää lonkeroitaan yhä laajemmalle, ja entistä useampi suomalainen perhe joutuu väistämättä sen uhriksi. Jokaisen tuttavapiirissä on lomautettuja tai työttömäksi jääneitä.

Kansalaiset tarvitsevat kuitenkin nyt hyviä uutisia. Siksi täytyykin sanoa, että tulevat veronkevennykset tulevat juuri oikeaan aikaan. Kansalaisten käteen jää enemmän rahaa, eli heillä on enemmän käyttövaroja, mikä puolestaan auttaa pitämään yllä kotimaista kysyntää. Työn verotuksen keventäminen ja työnteon kannattavuudesta huolehtiminen on juuri oikeaa politiikkaa myös tulevaisuutta ajatellen. Jotta työnteko olisi kannattavaa, veronkevennykset on suunnattava kaikille, mutta erityisesti pitää huomioida pieni- ja keskituloiset.

Erityisen hienoa on se, että eläkkeensaajien verotusta kevennetään samassa suhteessa kuin palkansaajien. Lisäksi joidenkin eläkeläispuolisoiden palkansaajaa korkeampi verotus korjataan tässä budjetissa siten, että eläkeläispuolisot eivät maksa enempää veroa kuin palkansaajatkaan. Toinen hallituksen erinomaisista päätöksistä on ollut perintöveron lisäalentaminen 3 prosentilla ensimmäisessä veroluokassa. Hallituksen tekemät perintöveron alennukset on otettu kansalaisten keskuudessa mielihyvin vastaan. Suunta on siis oikea.

Arvoisa puhemies! Ensi syksynä alennetaan ruuan arvonlisäveroa 5 prosentilla. Alennus on huomattava, ja sen vaikutusta hintoihin on tarkoitus seurata. Päätös on tehty yksinkertaisesti sen vuoksi, että kotitalouksien ostovoimaa halutaan parantaa. Erityisesti lapsiperheet, joissa iso osa tuloista kuluu ruokaan, hyötyvät alennuksesta eniten. Toisaalta kolikon toinen puoli on kylläkin arvonlisäveron vaikutus ravintola-alaan. On tärkeää pitää huolta myös siitä, ettei ruuan arvonlisäveron alennus muutu epäedulliseksi ravintoloitsijan kannalta ja ravintolaelinkeinon kannalta suhteessa vähittäiskauppaan.

Alkoholiveron nosto on erittäin tervetullutta. Korotus olisi tosin voinut olla korkeampikin, joten soisin tässä asiassa kehityksen jatkuvan saman suuntaisesti. Tästä asiasta on kuitenkin juuri käyty täällä eduskunnassa hyvinkin pitkä ja laaja keskustelu, joten en palaa tämän kummemmin siihen.

Sen sijaan kotitalousvähennykseen: Kotitalousvähennys on hyväksi havaittu keino helpottaa ihmisten arkea. Kotitaloustyöhönhän luetaan erityisesti ruuanlaitto, siivous sekä lasten ja vanhusten hoitaminen. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostettiinkin nykyisestä 2 300 eurosta 3 000 euroon henkilöltä. Samalla vähennyksen sisällä olleet käyttörajat poistetaan ja vähennyksen saa käyttää haluamaansa kohteeseen. Kotitalousvähennyksestä on merkittävästi hyötyä kaikille niille, jotka käyttävät vähennykseen oikeuttavia palveluja. Vähennyksen suosio onkin kasvanut tasaisesti, ja yli 200 000 verovelvollista käyttää sitä vuosittain. Kotitalousvähennyksestä on seurannut niin paljon myönteisiä kokemuksia, että kannatan lämpimästi järjestelmän kehittämistä edelleenkin.

Arvoisa puhemies! Edessämme on eittämättä haasteellinen ajanjakso talouden näkökulmasta katsottuna. Ensi vuoden budjetissa on kuitenkin tarkoin huomioitu talouskasvun taantuminen. Seinät on piirretty täyteen uhkakuvia. Ed. Kantola käytti puheenvuorossaan sanaa, ettei nyt kannata puhua "hihojen käärimisestä". Tästäkin kuitenkin selviydytään ainoastaan sillä, että tehdään ankarasti työtä, vedetään yhtä köyttä ja uskotaan parempaan tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Tässä tällä kertaa kaikki. Palataan sitten tarkemmin kussakin pääluokassa erikseen asioihin.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden talousnäkymät ovat kieltämättä poikkeuksellisen epävarmat, ja talouskehitys voi vielä olla ennustettua huonompaa. Näin on valiokunnan mietinnössä todettu, ja tämä varmasti pitää paikkansa. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeata, mutta kun täällä on vasemmiston taholta esitetty arvioita, että hallitus ei olisi tehnyt näitä korjausliikkeitä ajassa, niin totean sen, että kyllä merkittävästi on tehty elvyttäviä toimenpiteitä ja myöskin valtiovarainvaliokunta omalta osaltaan lisännyt näitä elvytystoimia. Uskon, että se, mitä tällä hetkellä tiedetään, on oikean suuntaista ja tehty aivan oikein.

Veroratkaisut ovat olleet erittäin hyviä ja kannatettavia. Muutamia mainitsen — ruuan arvonlisäveron alentaminen, eläkeläisten verotuksen oikaisu — ja varmaan perintöveronkin osalta lähtökohtatilanne on kohtuullinen, mutta kyllähän se jäi hieman puolitiehen, minun mielestäni ainakin. Parantamisen varaa siinä olisi vielä ollut, mutta tällä kertaa ei tämän parempaan päästy.

Talouden näkökulmasta on aivan keskeistä se, miten yritykset selviytyvät tämän taantuman yli ja mitä yritysten tukemiseksi tehdään. Tässä on selkeästi nyt hallitus lähtenyt vahvasti liikkeelle. On tehty paljon ratkaisuja, jotka tukevat yrittäjyyttä. Suorien yritystukien osalta totean sen, että on aika vaikea avata sitä pakettia, koska se helposti vääristää kilpailua, ja tässä varmasti hallituksella on omat mietinnät ennen kuin tätä asiaa voidaan viedä eteenpäin.

Hyvää on myös se, että valtiovarainvaliokunnan osalta pystyimme lisäämään perusväylänpitoon merkittävästi euroja lisää, samoin vesihuoltoon. Nämä ovat hankkeita, jotka työllistävät myös pieniä maanrakennusalan yrittäjiä. Tähän aikaan varmasti sopii erittäin hyvin se, että nämä ovat kohtuullisen lyhytkestoisia ja työllistävät myös maaseutupaikkakunnilla yrittäjiä. Siellä, jos missä, on tästä työstä puute.

Erittäin hyvää oli myös se, että pystyttiin tänne rakentamisen osa-alueelle, erityisryhmien asuntojen rakentamiseen määrärahavaltuutta lisäämään vahvasti 110 miljoonaan euroon, ja sillä kyllä saadaan aika monta hanketta liikkeelle.

Perustamishankkeitten osalta totean sen, että myös koulujen homekorjauksiin pää on avattu, ja uskon, että tällä tiellä jatketaan vielä tulevaisuudessakin.

Täällä on käyty varsin laajasti keskustelua rakentamisesta, rakentamisen hinnasta, ja myöskin valtiovarainministeri otti kantaa siihen, että hallitus ei tue kallista rakentamista. Minua tämän asian jatkuva esille nostaminen hieman häiritsee. En tiedä sitten, milloin rakentaminen kovin halpaa tai kallista on ollut. Aina sillä on oma hintansa olemassa. Tulisikin enempi miettiä sitä, miten valtiovalta voisi vaikuttaa rakennuskustannusten alentamiseen, ovatko kaavamääräykset jne. kaikki kunnossa. Kyllähän tässä olisi enempi työtä kuin avata sitä, että rakentaminen on vaan kallista ja sen takia ei rakentamisinvestointeihin olla enempää rahaa laittamassa.

On todettava kuitenkin se, että rakennuskustannusindeksi on laskussa. Viimeisen tilaston mukaan, joka taisi ilmestyä perjantaina vai oliko tänään, rakennuskustannusindeksi on laskenut 0,8 prosenttia, lokakuusta marraskuuhun nimenomaan, ja uskon, että tämä lasku jatkuu. Näin on myöskin maanrakentamisen osalta. Kyllä maanrakentamisen puolella on ollut indeksi kohtuullisen korkea, mutta siihen on monia eri syitä. Itse puhuisinkin sen puolesta, että nyt tulisi käynnistää nimenomaan pienempiä hankkeita.

Täällä on myös todettu se, että työnantajat ovat itse olleet näitä kustannuksia, työvoimakustannuksia, nostamassa. Minusta kuitenkin tilanne on se, että lähes aina Rakennusteollisuus RT on halunnut liittokohtaisia ratkaisuja. Se on hyvä todeta.

Omavastuukorosta on myös täältä vasemmistoliiton osalta todettu, että sitä tulisi alentaa. Sen vaikutukset asiantuntijakuulemisessa todettiin kuitenkin vuokraneliöhintaan nähden marginaalisiksi, ja en usko, että sikäli kovin paljon asialle on tehtävissä.

Korostan vielä sitä, että rakennuskustannuksiin (Puhemies: 5 minuuttia!) voidaan vaikuttaa monella tavalla, ja olen ollut toteamassa sen, että vuokratalohankkeissa on ollut semmoisiakin laskennassa, että julkisivurakenteet on ensin pitänyt puhtaaksimuurata ja sen päälle vielä sitten lasiverhoilu, että kyllähän sinne hintaa saadaan, jos halutaan.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Vielä muutamaan asiaan talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ensinnäkin valtion tuottavuusohjelmaan.

Kyllä se vaan sillä tavalla on, että valtion tuottavuusohjelmaa tulee nyt arvioida tässä tilanteessa uudestaan. Nimittäin Valtiontalouden tarkastusvirasto on omassa lausunnossaan suhtautunut tähän hankkeeseen varauksellisesti ja toteaa muun muassa, että ohjelma on pikemminkin henkilöstön vähentämis- ja leikkausohjelma eikä sillä pyritä tosiasiassa tuotanto- tai palveluprosessin todelliseen tuottavuuden parantamiseen.

Taloushistoria osoittaa, että mitä parempi tuottavuuskehitys, sen paremmat ovat tulevaisuuden odotukset. Tuottavuuden nostaminen on kansakunnan hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää, sen me sosialidemokraatit tiedämme, tiedostamme ja tunnistamme. Tuottavuuden parantaminen kuuluu siten luonnollisena osana niin edellisen hallituksen kuin myöskin tämän hallituksen talouspolitiikan valikoimaan. Mutta kyllä tätä tuottavuuden mittaamista on kehitettävä, koska tavaratuotannosta tutut menetelmät eivät sovi välttämättä julkisen toiminnan ohjenuoraksi. Itse olin teollisuudessa työssä ja olin mukana useissa hankkeissa, projekteissa, joilla sen työpaikan ja yrityksen tuottavuutta yhteistyössä nostettiin. Valtion ja kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien hyödyt eivät aina näy heti, jotkut hyödyt syntyvät vasta useampien vuosien viiveellä. Näin se vaan on. Vaikuttavuus on myös saatava mukaan tuottavuuden arviointiin.

Valtion tuottavuusohjelman tarkoituksenahan oli löytää keinoja, joilla aidosti lisätään eri valtionhallinnon aloilla tuottavuutta. No, miten on sitten käynyt, sitä me pystymme jossain määrin arvioimaan, ja nyt sitä pitäisi kokonaisuutena arvioida uudestaan. Nimittäin tuottavuushyötyä ei saavuteta melko lailla yksioikoisella ulkoistamisella tai irtisanomisilla. Kyllä kestävä tuottavuus on vaativampi laji. Panostamalla hyvään johtamiseen, työn uudelleenorganisointiin, ihmisten osaamisen kehittämiseen ja täysimääräiseen hyödyntämiseen voidaan nostaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Henkilöstön tulee olla tässä työssä aidosti mukana.

Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnossa oli mahdollisuus 17 500 henkilötyövuoden vähentämiseen vuoteen 2011 mennessä. Sen jälkeen arvioitiin asiaa uudestaan ja silloinen valtiovarainministeri Heinäluoma kävi asiasta muiden ministeriöiden kanssa neuvotteluja. Neuvottelujen jälkeen tuo henkilöstön vähentämistavoite laskettiin 9 650 henkilötyövuoteen.

Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen kannalta Vanhasen ykköshallituksen päättämä kunta- ja palvelurakenneuudistus oli ratkaisevassa asemassa. Uudistuksen tavoitteena olivat, ja tietysti pitää olla edelleenkin, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen riittävä taloudellinen perusta sekä tehokkuus ja kehittäminen niin, että eri tehtävissä ja hallintokunnissa oleva henkilöstö on mukana.

No, mitäs teki Vanhasen kakkoshallitus? Nyt romutettiin näitä ykköshallituksen tuottavuusohjelman alkuperäisiä, myönteisiä, laatuun ja toiminnan tehostamiseen liittyviä tavoitteita. Vanhasen kakkoshallitus lisäsi ilmeisesti kokoomuksen vaatimuksesta tuottavuusohjelmaan henkilöstövähentämisen tarvetta noin 50 prosentilla. Elikkä vuoden 2015 loppuun mennessä vähennetään vielä reilut 4 800 henkilötyövuotta elikkä yhteensä 14 500 henkilötyövuotta. Kun asiantuntijoita, myöskin ministereitä, eri valtiovarainvaliokunnan jaostoissa ja valiokunnissa on kuultu, jokainen ministeri toisensa jälkeen haukkui meille tuottavuusohjelmaa. Jouduin eräässä kuulemistilaisuudessa sanomaan, että turha meitä on tänne tulla tämän asian osalta valistamaan, me tiedämme, mikä se on. Sehän on hallituksen asia arvioida sitä uudestaan. Sen takia on välttämätöntä, että nyt tämä tuottavuusohjelma keskeytetään.

Sitten, puhemies, liikenneinfrasta muutama sana. (Puhemies: 5 minuuttia!) Kyllä olisi toivonut, että selonteon yhteydessä olisi löytynyt tästä talosta hallituksen ja eduskunnan yhteistuumin kansallinen näkemys siitä, miten perustienpidon, perusradanpidon ja väyläinvestoinnit toteutetaan. Tosiasia on se, että kunnossapitovelka on vaan kasvanut. Niin raideliikenteen puolella kuin maantieliikenteenkin puolella tämä huitelee nyt semmoisessa 1,5 miljardissa eurossa. Asiantuntijat valtiovarainvaliokunnan viestintä- ja liikennejaostossa toivat sen muun muassa esiin, että nyt pitäisi kymmenen vuoden aikana panostaa vähintään 150 miljoonaa euroa perustienpidon rahoitukseen ja kunnossapitoon, ratapuolella panostus on 80 miljoonaa euroa vuodessa. Me tiedämme, että meillä on välittömästi korjauksen tarpeessa esimerkiksi reilu tuhannen siltaa, ja jossakin vaiheessa on pakko myöskin se työ käynnistää.

Tällä vuodatuksella nyt tarkoitan myöskin sitä, että eivät myöskään edelliset hallitukset eivätkä eduskunnat ymmärtäneet tätä tilannetta, jossa me nyt olemme. Kyllä se pitäisi yli puoluerajojen ja yli vaalikausien katsoa tämä asia ja menetellä samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa, joissa on selkeästi nyt sinne panostettu ja haettu ulkopuolista rahoitusta. Nythän valmistellaan erillisen rahaston perustamista, jota me sosialidemokraatit esitämme myöskin omassa vaihtoehtobudjetissamme.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Tulevaisuusvaliokunta, osa meistä, niin kuin osa tietysti kansanedustajistakin, myös hallituspuolueitten, tiesi jo kauan sitten kyseisen laman vaarat ja sen, että nousukausi ei voi jatkua sillä keinotekoisuudella, millä se aikaansaatiin, enää kauaakaan. Kuitenkaan ei tämän kaltainen ehkä kielellismielinen temppuilu, mitä nyt budjetissa esitetään elvytyksen nimissä, ole se ratkaisu siihen, mitä tulee, tai ainakaan asenteelliseen lamaantumiseen, siihen, mikä tulee seuraamaan sitten tätä varsinaista talouspoliittista lamaa, työttömyyttä ja muuta vastaavaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, koska kaikessa viinankulutuksessa, kaikissa mielenterveydellisissä ongelmissa, masennuksissa, depressioissa, on havaittavissa se, että suomalaiset eivät oikeastaan ole edellisestäkään lamasta toipuneet, koska sitä ei koskaan rehellisesti hoidettu, tosiasioita ei tunnustettu. Media on ollut yllättävän saamaton siinä, että vaikka hyviä kirjoja on asiasta kirjoitettu, niin meille ei ole tavallaan sallittu totuutta tässä yhteiskunnassa. Nyt me olemme menossa sitten joittenkin ennustusten mukaan pahempaan lamaan. Tässä budjetissa esimerkiksi, jos asenteellisesti ajatellaan, niin suurin laman aiheuttaja minun mielestäni yksinkertaisesti on Fortumin kaltaisten suurfirmojen politiikka. Esimerkiksi se, että täällä harhautetaan ihan suoraan meitä sillä, että joku windfall-vero sitten, tämä tuulesta temmattu tai putoillut, lisäarvo näille suurfirmoille, tai tässä tapauksessa Fortumille ja muille sähköfirmoille ja niille välittäjille, olisi se ratkaisu sitten, kun verotettaisiin tätä asiaa. Eihän se sillä lailla ole, vaan on olemassa muitakin keinoja. Kun tähän asti kansalle on vakuutettu, että kun bensan hinta ja muu energian hinta nousee — budjetoitu, kaikki budjetissa näette — niin sitten sähkön hinta seuraa perässä. Nyt kun kohta on puolella alentunut bensan hinta muutamassa kuukaudessa, bensan ja öljyn hinta, niin, arvoisa puhemies, Fortum nosti taas 28 prosenttia sähkön hintaa.

Kansalle samaan aikaan hallitus budjetin yh-teydessä antaa sen kaltaista asenteellista juttua, että vähentäkää kulutusta, ja kun kansa on vähentänyt kulutusta, niin hallituksen firma, Suomen kansan pääasiassa omistama Fortum, tai siis ei omistama, mutta hallinnoima, palkitsee sillä lailla, että se nostaa hintaa entisestään. Kun me vähennämme kulutusta, niin tämä nostaa häikäilemättömästi hintoja ikään kuin ilkkuen, että kyllä osakkeenomistajat tässäkin tilanteessa tarvitsevat omat yhtä suuret voittonsa kuin ennenkin. Samaan aikaan media ja hallituspuolueet hurskastelevat sillä, että nyt osakkeenomistajien aika olisi osallistua myös talkoisiin tällä alueella. Sitä ei tulla näkemään, ja karmivin esimerkki, surkein, häpeämättömin ja moraalittomin, on se, mitä Fortum ja hallituspuolueitten tästä asiasta vastaavat ministerit, valtiovarainministeri etunenässä, tekevät tämmöisessä tilanteessa, eli eivät pistä tätä tämän kaltaista juttua tässä maassa kuriin. Sillä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa eikä näitten hyvien vaihtoehtoenergioitten ja muitten kanssa, että Fortumin annetaan käyttäytyä tuolla lailla, koska mikään ei ole palkitsevaa, mitä me teemme, vaan ainoastaan pelataan, kun on saatu hallitukselta, valtiolta ja näiltä hallituspuolueilta käsiin tuon kaltainen firma, muutamalle ihmiselle, muutamille osakkeenomistajille optiojutuissa ja muuta vastaavaa, jotka nyt tietysti alkavat olla ohimenevää kohta, pelataan vaan rahaa. Tämä on tämän budjetin läpinäkyvin piirre kaikessa elvytyksellisyydessään, että sanakikkailu hallitsee tätä.

Eli, nyt kun sitten joulun viettoon mennään, niin toivotaan sitten, että ministerit Risikko ja Hyssälä, joita on tässä kehuttu, onnistuisivat sitten oikeasti näissä asioissa, mitä he peräänkuuluttavat. Ainakin hyväntahtoisesti toivon, että tällä alueella sitten suomalaiset yllättyisivät, että eivät menisi tähän masentavaan taloudelliseen, voisiko sanoa, perättömän puheen ja lupausten alhoon mukaan, vaan jotenkin ryhdistäytyisivät ja näkisivät, että ei ole odotettavissa budjetista eikä nykyhallituksesta parantajaa ainakaan henkiselle tilanteelle.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt ed. Kyllönen tarvitsee apua elvytyksessä. Tuli nimittäin semmoinen puhelu tässä illan mittaan, että kansalainen X soitteli ja kertoi, kuinka lujaa menee nelihenkisellä suomalaisella lapsiperheellä. Maksujen jälkeen oli jäänyt 44 senttiä elämiseen kuukaudeksi. Ei lämmitä veronkevennys, ei kotitalousvähennys eikä energia-avustus, jos jää 44 senttiä elämiseen kuukaudeksi eli eletään jo nyt velaksi. Mitä ihmettä me teemme konkreettisesti tällaisten perheiden elämän helpottamiseksi ja toimeentulon parantamiseksi? Elvytysapua tarvitaan. Vinkkejä otetaan vastaan.

Elvytyksestä hyppään asiaan, josta en ole kuullut tämän illan aikana puhetta. Valitettavasti ei ollut aamupäivällä mahdollisuutta, kun koneet eivät sillä tavalla kulkeneet, olla täällä keskustelussa mukana, mutta toivottavasti homeesta on joku maininnut sanan tässä salissa. Olemme varmaan kaikki havainneet lehtikirjoittelut siitä, että jopa kouluissa oppilaat suunnittelevat lakkoa ja osa on jäänytkin lakkoon homeisten koulurakennusten aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi. Valtakunnallisesti meillä käydään kovaa keskustelua siitä, kuinka terveitä meidän sairaalamme, päiväkotimme ja koulumme sisäilmaltaan ovat.

On mielenkiintoista seurata keskustelua myös siltä kannalta, miten näitä ongelmia korjataan tai "piilotetaan". Meillä ollaan hanakoita maalaamaan hometta piiloon ja pistämään vanhoja farmareita vuotavien seinien tukkeeksi parantamaan rakennusten tilaa, elikkä suoritetaan tällaista kevyttä tekohengitystä. Mutta milloin me aidosti pääsemme siihen tilanteeseen, että meidän tilamme ovat terveitä ja niissä lapset, nuoret, vanhukset, sairaat uskaltavat huolettomasti aikaansa viettää, opiskella, parantua?

STM on ansiokkaasti asettanut tällaisen työryhmän, jonka tuloksia todennäköisesti tämän hallituskauden aikana sitten tarkastellaan, mutta kuinka pitkälle nämä vauriot ovat siihen mennessä ehtineet edetä, sitä ei kukaan tänä päivänä osaa sanoa. Toivoisin, että kaiken elvytyksen ja huolehdinnan lomassa muistettaisiin myös ne kiinteistöt, jotka tänä päivänä tarvitsevat sitä korjausta ja remonttia välittömästi, eikä ole aikaa odottaa. Toisin sanoen elvytystoimia tarvitaan heti, roppi on jo sininen. Se vaatii silloin nopeata toimintaa, siihen eivät enää puheet riitä.

Ajattelin, etten puhu tuottavuusohjelmasta mitään, mutta siitä on täällä tänä iltana kuullut tuonne työhuoneeseen monet kerrat, ja on pakko sanoa esimerkiksi puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta, että meidän arvoisa valtiovarainministerimmekin on puolustellut valtion tuottavuusohjelmaa voimakkaasti muun muassa Par-dian toukokuisessa jäsenlehdessä. Kataisen mukaan tuottavuusohjelma on välttämätön, jotta ammattitaitoista työvoimaa riittäisi jatkossa myös yksityiselle sektorille.

Mielestäni työvoima ei kylläkään lisäänny siirtämällä työntekijöitä julkiselta sektorilta yksityisen työnantajan palvelukseen, mutta siinä usein käy niin, että kun esimerkiksi rakennuslaitoksen palveluksessa olleet siivoojat on yksityistetty, heidän palkkausehtonsa ja työsuhteensa ehdot ovat heikentyneet. Yleensä maksajina toimivat juuri pienipalkkaiset henkilöt ja usein pienipalkkaiset naiset, ja tällä ei kyllä ainakaan meikäläinen voi rintaansa röyhistellä ja pisteitä kerätä. Kuulostaa aika ikävältä tuottavuusohjelmalta.

Sen lisäksi tiestöinfran korjaamisesta en malta olla lopuksi sanomatta, että ne sadat sillat, jotka odottavat korjausta Suomenmaassa, kaipaisivat todella aktiivisia toimenpiteitä ja rahapussin avausta. Hyvänä esimerkkinä Tönölänsalmen silta Kuhmossa, joka on vaarassa joutua painorajan kohteeksi, mikä tarkoittaisi silloin sitä (Puhemies: 5 minuuttia!) että 300 työpaikkaa olisi jälleen kerran Kainuusta lähes-tulkoon vasaran alla, jos Kuhmo Oy:n puuntuonti loppuu Tönölänsalmen sillan liikennerajoituksen vuoksi. Elikkä näitä siltoja on varmasti Suomessa pitkin ja poikin. Tekemistä riittää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varsin moni kansanedustaja on kiinnittänyt täällä käydyssä keskustelussa huomiota harmaan ja mustan talouden torjunta-asioihin. Peruste kiinnittää tähän asiaan voimakkaasti huomiota on jo hallitusohjelmassa, jossa todetaan, että harmaan talouden torjunta on yksi kuudesta tavoitteellisesta painopistealueesta, elikkä siihen on pantu paljon toiveita jo silloin, kun hallitusohjelmaa puolitoista vuotta sitten tehtiin. Se syy, miksi se on siellä nyt, on se, että aikaisempien hallitusten aikana on yritetty tehdä kaikenlaista tämän harmaan ja mustan talouden torjunnan hyväksi, mutta aina on törmätty tämmöiseen rakenteelliseen vaikeuttamiseen.

Oikein kuvaava tilanne, joka tekee tämän opposition arvostelun varsin oikeutetuksi, koettiin muutama päivä sitten, kun ministeri Mari Kiviniemi vastasi kirjalliseen kysymykseen 797/2008vp. Arvoisa puhemies! Luen kysymyksen johdanto-osasta pätkän: "Esitutkintaviranomaisella on oikeus saada pankkitilitietoja rikosten paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Tilitapahtumatiedot kyllä saadaan, mutta vain paperilla. Näitä tietoja tarvitaan sen selvittämiseksi, mistä raha tulee ja mihin se menee. Ongelma on siinä, että nyt tarvitaan valtava määrä manuaalista työtä paperisten tiliotteiden käsittelyyn. - - Ainoa tapa analysoida numeromassaa on saada se tavalla tai toisella elektroniseen muotoon, jota voidaan sitten ryhmitellä ja summata." Tässä on vain pätkä johdannosta.

Sitten todetaan, että tämä operointi maksaa veronmaksajille satojatuhansia euroja vuosittain eikä siitä huolimatta pankkitoiminnan läpinäkyvyys juurikaan lisäänny. Nämä rahat ovat nyt niitä, mitä sisäministeri Rajamäki aikoinansa keräsi näihin tarkoituksiin.

No, mitäpäs, arvoisa puhemies, sitten ministeri Mari Kiviniemi varsin pitkässä ja polveilevassa ja monitahoisessa vastauksessaan johtopäätöksenään toteaa: "Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että olisi kohtuutonta velvoittaa yksityinen sektori järjestelmämuutoksiin ja sähköiseen asiointiin julkisen vallan toteuttamiseksi. Hallitus pitää kannatettavana, että luottolaitokset ja esitutkintaviranomaiset jatkavat vuoropuhelua kunkin yksittäisen pankin nykyisten järjestelmäratkaisujen kehittämisestä ja viranomaisten tietotarpeiden huomioon ottamisesta pankkien uudistaessa järjestelmiään."

Arvoisa puhemies! Siis toisin sanoen sama laulu, sama virsi kerta toisensa jälkeen, eihän tämä asia tule millään muulla kuntoon kuin sillä, että kun eduskunta sanoo A, niin se sanoo myöskin B, ja sillä tavalla harmaata taloutta voidaan torjua. Täällä on aivan oikein todettu, että tällä operoinnilla, juuri tämän tyyppisellä operoinnilla, jää 2,5 miljardia euroa verotuloja vuosittain saamatta. Arvostelu on siis opposition taholta ollut aivan oikein.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus on tehnyt onnistunutta talouspolitiikkaa. Tänä syksynä valtion talousarvio on laadittu suuren epävarmuuden keskellä. Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt ja nyt maailmanlaajuinen talouskriisi kolkuttelee myös omia rantojamme. Suomi on hoitanut talouspolitiikkansa hyvin, emmekä ole taloustaantuman keskipisteessä, vaikka heikennykset viennissämme vaikuttavat talouselämäämme viiveellä ja sitä kautta heijastukset näkyvät negatiivisesti sekä valtion että kuntien talouksissa. Vanhasen hallituksen politiikka on ollut järkevää ja luotettavaa kaikilla tavoin.

Hallitus varautuu epävarmoihin suhdanteisiin elvyttämällä. Elvytyksessä on kyse määräaikaisista ja harkitusti suunnatuista toimista, joiden aikataulu on suunniteltu ja jotka käynnistetään ripeästi. Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on elvyttävä: Verotusta kevennetään 1,8 miljardilla eurolla, lapsiperheille ja pienituloisille suunnattuja etuuksia parannetaan sekä asuntojen uudis- ja korjausrakentamista tuetaan.

Hallituksen politiikka perustuu yrittäjyyden tukemiseen ja rahoituksen turvaamiseen yrityksille. Työllisyyttä yritetään pitää mahdollisimman hyvällä tasolla ja siten estetään massatyöttömyyden syntymistä.

Hallituksen tulonsiirrot ovat olleet oikean suuntaisia. Pienituloisille kohdennetaan tulonsiirtoja, ja pidän sitä erittäin tärkeänä asiana. Pienituloisilta suurin osa tuloista menee kulutukseen, ja siten tulonsiirrot lisäävät kulutuskysyntää ja ylläpitävät hyvää työllisyyttä maassamme. Ruuan arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin vaikuttaa saman suuntaisesti, ja alvin aleneminen kohdentuu eniten kaikkein pienituloisimpiin, niin eläkeläisiin kuin monilapsisiin perheisiin.

Hallitus on harjoittanut koko olemassaolonsa ajan sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, ja ensi vuoden alusta nousevat kaikkein pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutustuet työmarkkinatuen tasolle. (Ed. Tennilä: Nouseehan ne terveysmaksutkin!) Korotus on historiallisesti suuri ja merkittävä, 170 euroa kuukaudessa. Hallituksen perhepoliittinen linja näkyy myös muissa parannuksissa, kuten lapsilisän yksinhuoltajakorotuksessa, lasten kotihoidon tuen korotuksissa sekä monilapsisten perheiden lapsilisien korotuksissa.

Hallitus on käynyt keskusteluja työmarkkinaosapuolien kanssa, ja keskusteluja on tarkoitus jatkaa vuodenvaihteen jälkeen. On hyvä, että työmarkkinaosapuolia kuullaan ja ratkaisuja tehdään sitten yhdessä. Mahdollisissa lomautus- ja irtisanomistilanteissa on hyvä ylläpitää työntekijöiden osaamista kaikin tavoin. Kaikkein tärkein tehtävä hallituksella on kuitenkin hyvän työllisyyden turvaaminen. Työstä työhön on voitava siirtyä mahdollisimman nopeasti osaamisen tai toimeentulon siitä kärsimättä.

Arvoisa puhemies! Keskustajohtoisen hallituksen käynnistämä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on merkittävä asia. Talouskasvun hidastuessa on entistäkin tärkeämpää parantaa työn kannustavuutta, vähentää köyhyyttä ja turvata perusturvan taso kaikissa elämäntilanteissa. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus selviytyä nykyistä paremmin elämän muutoskohdista ja arjen hallinnasta. Verotuksen kehittämistyöryhmän pohdintojen on oltava linjassa sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiden kanssa.

Valtiovarainvaliokunta esittää budjettimietinnössään talousarvioon noin 70 miljoonan euron lisäyksiä. Nämä talousarviolisäykset kohdistuvat etenkin työllistäviin ja elvyttäviin toimiin. Merkittävin osa lisäyksistä kohdistuu liikenteen perustarpeisiin. Ne ovat tarpeen infrastruktuurin ylläpitämiseksi ja koskevat koko maata. Toimiva logistiikka on tärkeä kilpailukyvyllemme. Suurin määrärahalisäys, runsaat 20 miljoonaa euroa, kohdistuu perustienpitoon. Lisäykset perusradanpitoon ja joukkoliikenteeseen ovat huomattavia, ja niitä on helppo perustella myös ympäristönäkökulmasta. Nämä tukevat hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja hillitsevät ilmastonmuutosta, josta Suomen on osaltaan kannettava vahva vastuu.

Keskustan ansiosta Suomessa voidaan EU-maatalouspolitiikan niin sanotun terveystarkastuksen lopputuloksena maksaa lähivuosina tuotantoon sidottuja EU-tukia enemmän kuin missään muussa jäsenvaltiossa. Näin voidaan turvata maidon ja naudanlihan tuotanto jatkossakin. Olen iloinen, että valtiovarainvaliokunnan esityksessä on määrärahalisäykset vesihuoltoon ja ympäristötöihin sekä kestävän metsätalouden rahoitukseen. Tärkeää on myös, että maatalouden neuvonta ja maaseudun kehittäminen ovat saamassa lisämäärärahoja.

Arvoisa puhemies! Valtuuksien korotus erityisryhmien asuntojen avustuksiin ja määrärahaesitykset veteraanikuntoutukseen, (Puhemies: 5 minuuttia!) nuorten mielenterveyspalveluihin ja lapsiperheiden kotipalveluun tukevat hyvin Matti Vanhasen toisen hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaista ja välittävää linjaa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty vilkasta keskustelua tästä budjetista ja arvosteltu budjettia opposition taholta, että tämä ei ole riittävästi elvyttävä, toisaalta että on kovin myöhällä havaittu tämä tarve. Kyllähän tämä Suomen ja kansainvälinen tilanne on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, ja koko budjetin valmistelu lähti siitä, että se on elvyttävä vuonna 2009, ja kun sen lisäksi tähän on tehty näitä muita lisäyksiä, muun muassa tämä 70 miljoonaa euroa, jonka eduskunta on vielä jakanut, niin tämä on varmasti semmoinen budjetti, jolla on hyvä lähteä vuoteen 2009. Niin kuin täällä on todettu, me emme tiedä tämän taantuman syvyyttä ja sitä, johtaako se sitten lamaan vai ei, mutta sen me tiedämme, että hallituksen toimet ovat olleet johdonmukaisia ja pitkälle tulevaisuuteen katsovia.

Jos ajatellaan esimerkiksi vaan Suomessa korkeaa ruuan hintaa, niin kyllä tämä ruuan alvin alennus, 500 miljoonaa euroa, menee juuri köyhemmälle osalle kansaa. Veronhuojennukset, jotka tulevat ansiotulovähennykseen, kohdistuvat lähes sataprosenttisesti pieni- ja keskituloisiin. Sitten kotitalousvähennys, joka kyllä auttaa ihan semmoisissa käytännön korjaustehtävissä kotona, ja toisaalta yritysten rahoituksen turvaaminen ovat sellaisia toimia, joilla yrityselämä voi pitää toimintaa ja tuottavuutta yllä ja pitää myöskin työllisyydestä huolta.

Kaiken kaikkiaan minä näen tässä budjetissa hyvin paljon sellaisia avauksia, joita aiemmissa budjeteissa ei ole ollut, ja se ottaa huomioon nykyisen ja tulevan tilanteen. (Puhemies: 2 minuuttia!) Vähän ihmettelen näitä puheenvuoroja, mitä täällä väännetään tästä budjetista. En tiedä sitten, kun 2,4 miljoonaa otetaan velkaa lisää ja täällä velanmaksua (Puhemies: 2 minuuttia on mennyt!) on arvosteltu aikaisemmin, kuinka paljon pitäisi sitä velkaa ottaa ja panna elvytykseen, kun tällä hetkellä kuitenkin työllisyystilanne vielä on hyvä ja on hyvin varauduttu vuoteen 2009.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty pitkin päivää monia puheenvuoroja, ja monissa puheenvuoroissa on tullut kehumista hallituksen talouspolitiikasta. Se uskottavuus kyllä muuttuu, kun on kuunnellut valtiovaroissa, esimerkiksi kunta- ja terveysjaostossa, sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoita plus muita asiantuntijoita, joita jaosto kuulee. Siellä on erityisen huutava pula rahoista.

Erityisesti kun keskustellaan lasten ja nuorten palveluista, ne ovat varsin retuperällä monessa kunnassa. Lasten mielenterveyspalveluitten osalta monella alueella on laiton tilanne. Lapset eivät pääse hoitoon, raskaaseen psykiatriaan, puhumattakaan että heillä olisi avopalveluita. Tämän vuoden alusta lastensuojelulaki astui voimaan, ja nyt me tiedämme, että on monia kuntia, Helsinki mukaan lukien, joissa ei ole päteviä sosiaalityöntekijöitä läheskään riittävästi, eli lastensuojelun tilanne on todella huono. Se on mennyt parempaan suuntaan, mutta selvästi siellä on resurssipula.

Tulonsiirrot, joita Matti Vanhasen hallitus on tehnyt, ovat varsin pieniä, kun niitä vertaa siihen, että maksut ovat nousseet, esimerkiksi terveyskeskus- ja palvelumaksut, vuokrat ovat kohonneet ja kaikki ne asiat, jotka ihmisten normaalielämään liittyvät, maksavat yhä enemmän. Pienituloisilla ei ole niitä pankkitalletuksia, joista voi sitten korkoja käyttää pahan päivän varalle. Elikkä itse tietysti sosiaalipoliitikkona ajattelen, että Matti Vanhasen hallituksella on oikea suunta, mutta toiminta tavattoman hidasta ja jotenkin huonosti kohdennettua.

Erityisesti olisin odottanut, että Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen olisi hallituksella ollut otetta enemmän lasten ja nuorten palvelujen järjestämiseen, siellä oppilashuollon vahvistamiseen, opinto-ohjauksen riittävästä määrästä huolehtimiseen. Jotenkin tuntuu siltä, että on menty kovien arvojen tahdissa tässä ensi vuoden budjetissa ja siellä on paljon puutteita, jotka olisi ollut mahdollisuus korjata, mutta sitä sosiaalisempaa Matti Vanhasen hallituksen otetta kyllä tässä odottelen itsekin kieli pitkällä. Toivotaan, että vuosi 2010 on sitten parempi. Valtiovarat ovat tehneet omalta osaltaan joitakin lisäyksiä myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta selvästi se on vielä riittämätöntä, ja toivoisin, että eduskunnassa kansanedustajilla olisi tämmöistä myötätuntoa myös opposition esityksiä kohtaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tennilä on täällä paikalla, niin ajattelin sanoa yhden asian, jota en sanonut varsinaisessa puheenvuorossa tuolla pöntössä. Ed. Tennilä on aina, joka käänteessä, kertonut ja sanonut, että työmarkkinatuki on alle arvostelun tässä yhteiskunnassa ja että työmarkkinatuen saajat ovat tämän yhteiskunnan kaikkein köyhimpiä ihmisiä. Ed. Tennilä, minä olen todella samaa mieltä, näin asia on.

Mutta minäpä kerron teille, ja te varmasti muistatte sen, mistä tämä johtuu. Se johtuu siitä, että työmarkkinatuen korottaminen tulee valtiolle todella kalliiksi. Ja tämä kalleus johtuu siitä, että 1990-luvulla Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana SAK uhkasi yleislakolla Suomen tasavallan hallitusta, jos ansiosidonnaiseen turvaan liittyvää peruspäivärahan osuutta ei laiteta valtion maksettavaksi. Sitä ennenhän sovittiin aina vuosittain, miten paljon ansiosidonnaisen turvan peruspäivärahasta maksaa valtio, miten paljon maksaa työnantaja ja miten paljon maksaa ammattiyhdistysliike. Sen jälkeen kun tämä saatiin pois, on ollut todella kallista lystiä korottaa työmarkkinatukea, koska se korotus tulee kaikkiin, ei pelkästään peruspäivärahoihin ja pelkästään työmarkkinatukeen, vaan joka ikiseen ansiosidonnaiseen turvaan tulee se peruspäivärahan osuus ja korotus. Se on kallista lystiä, ja tämä on syynä työmarkkinatuen jälkeenjääneisyyteen. Vasta silloin, kun mahdollisesti Ihalainen antaisi tämmöisen lahjan Suomen valtiolle ja eduskunnalle, että tämä yhteys purettaisiin, voitaisiin puuttua myös kaikkein köyhimpien työttömien asemaan ja heidän työmarkkinatukeensa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Hyvin lyhyesti totean sen, että tästä olemme yhtä mieltä. Työmarkkinatuki on kerta kaikkiaan pahasti jäänyt jälkeen reaalisesta palkkakehityksestä, osinkotulojen ja pääomatulojen kehityksestä puhumattakaan. Se on noin 30 prosenttia jäänyt jälkeen vuoden 1994 jälkeen reaalipalkkojen kehityksestä. Ja totta on, että työ-markkinatuki on jäänyt jonkunlaiseksi orpolapseksi melkeinpä tässä poliittisessa menossa. Tälläkin hetkellä kuitenkin työmarkkinatuella joutuu kitkuttelemaan — se on noin 15 euroa verottomana päivää kohti — 120 000 työtöntä juuri tällä hetkellä, ja viimeisen vuoden aikana työmarkkinatuella on joutunut elämään 260 000 työtöntä lyhyemmän tai pitemmän aikaa. Pelättävissä on, että ensi vuonna tämä kohtalo on yli 300 000 työttömällä, jotka ihan pienimmällä rahalla joutuvat toimeen tulemaan. Vuonna 2001 Lipposen kakkoshallituksen aikakaudella vasemmistoliiton kovalla paineella saatiin siihen silloisen niin sanotun kymppikampanjan tuloksena muutaman euron tasokorotus, ja siihen se on sitten jäänyt, valitettavasti.