Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus tässä esityksessään jälleen leikkaa kuntien valtionosuuksia merkittävällä tavalla, ja siinä mielessä tämä on vakava asia: nimittäin kuntien vastuita lisätään, mutta samanaikaisesti määrärahoja pienennetään.

Vuoteen 2017 mennessä valtionosuuksia leikataan yhteensä 7 miljardin euron edestä, ja se nähdään nyt muun muassa siinä, kuinka valtio ohjaa kuntia käytännössä siihen, että ne joutuvat nostamaan kuntaverojaan roimasti ylöspäin, sekä uutena toimenpiteenä tulee tämä kiinteistöveron ala- ja ylärajojen muuttaminen. Siinä mielessä, jos hallitus nyt tälläkin esityksellä ensi vuonna haluaa leikata sopeuttamistoiminnasta lähes 200 miljoonaa euroa, se ei voi olla vaikuttamatta esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon toimintojen supistamiseen.

Arvoisa puhemies! Kuntaliitto arvioi, että ensi vuonna myös uusia velvoitteita tulee kunnille jopa 300 miljoonan euron edestä, vaikka hallitus on luvannut näitä velvoitteita karsia miljardin edestä. Siinä mielessä näitten leikkausten vaikutusten arviointi olisi hyvä jostakin lukea ennen kuin tämmöisiin leikkauksiin ryhdytään. Nimittäin nämä vaikutusten arvioinnit yleensä jäävät tekemättä, ja se tulee sitten esille oppositiopuolueitten vastalauseena jossain määrin — mutta vain aika näyttää sen, missä määrin tämä vaikuttaa meidän kuntiemme asukkaiden hyvinvointiin.

Tärkeätähän olisi saada peruspalvelut tuotettua yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti kaikkialla Suomessa, mutta tulevaisuus sen näyttää, ettemme siihen pysty. Siinä mielessä onkin hyvä, että perussuomalaiset ovat esittäneet vastalauseen eivätkä hyväksy hallituksen esittämiä säästötoimenpiteitä tältä osin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan käsittelyssä keskustan ryhmä esitti tämän lakiesityksen hylkäämistä, koska hallitus ei ole kyennyt tuomaan eduskunnalle sellaisia lakiehdotuksia, joilla kuntien velvoitteita kevennettäisiin. Sen sijaan ensi vuodeksi on Kuntaliitonkin arvion mukaan kunnille tulossa uusia velvoitteita yli 300 miljoonan euron edestä. Ainoana kevennyksenä on esitetty vanhushuollon laitospainotteisuuden vähentämistä, mutta samalla ei ole otettu huomioon kotihoitoon suunnattujen palvelujen tarpeen kasvua.

Kaiken kaikkiaan lakiesitys sisältää kuntien talouksien kannalta aika ikäviä esityksiä: valtionosuusleikkaukset, kuntien harkinnanvaraisen rahoituslisäjärjestelmän nollaeurot, asiakasmaksujen ja kiinteistöveron ala- ja ylärajojen pakkokorotukset sekä niistä koituvien maksujen ja verotuottojen leikkaaminen ja sitten taas vastaavasti leikkaukset valtionosuuksista.

Perustuslakivaliokunta, jossa asia oli käsittelyssä ennen hallintovaliokuntaa, ei tosin katsonut, että tälle valtionosuuslain muutokselle olisi perustuslaillisia esteitä, mutta se kehotti hallintovaliokuntaa uudelleen arvioimaan harkinnanvaraisen järjestelmän sekä kiinteistöveron pakkokorotuksen imurointia. Tuossa vaiheessa vielä harkinnanvaraista järjestelmää oltiin ehdottamassa kokonaan poistettavaksi, mutta se ehdotus sitten onneksi peruttiin.

Kuntien kurjistamisen ja näitten kurjistavien esitysten sijaan hallituksen pitäisi tasapainottaa kuntien tehtäviä ja niihin osoitetun rahoituksen välistä epätasapainoa muun muassa toteuttamalla kunnille lupaamansa tehtäväkevennykset yhdellä miljardilla eurolla. Kuntatalouden vakavin ongelma on tehtävien ja rahoituksen välinen epätasapaino. Lupauksista huolimatta hallitus ei ole karsinut kuntien velvoitteita vaan todellakin lisännyt niitä.

Olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin kuntien ja kokonaisten alueiden välisten taloudellisten erojen kaventamiseksi. Tasasuuruiset valtionosuusleikkaukset kasvattavat kuntien välisiä eroja, ja kunnallisverorasituksessa erot ääripäitten välillä ovat jopa 6 prosenttiyksikköä. Erot maakunnittain ovat 2,3 prosenttiyksikköä, ja juopa vain kasvaa, kun ensi vuonna astuu voimaan valtionosuusuudistus.

Arvoisa puhemies! Harkinnanvaraista valtionosuusjärjestelmää ei todellakaan onneksi kokonaan olla nyt lakkauttamassa, mutta siellähän ei ole osoitettu määrärahaa laisinkaan. Pyöreä nolla euroa on siellä, mikä tarkoittaa sitä, että ainakaan ensi vuonna kunnat eivät saa harkinnanvaraisia, vaikka tarve niille kasvaa kaiken aikaa. Esimerkiksi kuntia eriarvoistavat valtionosuusleikkaukset ja myöskin rakennemuutospaikkakunnat olisivat kipeästi harkinnanvaraisten tukien tarpeessa.

Myöskään asiakasmaksujen ja kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotuksia ei pidä vähentää kunnilta enää valtionosuusleikkauksina. Hallituksen ensi vuodelle tekemä veivaus on aika poikkeuksellista. Siinä puututaan kuntien verotusoikeuteen, ja se on kyllä entisestään murentamassa luottamusta kunta—valtio-suhteessa.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Katainen tuossa omassa puheenvuorossaan totesi, kuntakentän taloustilanne kaiken kaikkiaan on erittäin huono. Syitä siihen on toki monia. Totta kai perussyy on se, että tehtävät ja rahoitus eivät ole tasapainossa kaiken kaikkiaan. Kuntien tehtäviä ei ole onnistuttu karsimaan luvatulla tavalla, tuottavuutta ei ole onnistuttu parantamaan riittävällä tavalla, tietojärjestelmiä ei ole onnistuttu yhtenäistämään, ja tällä vaalikaudellahan näitä kuntien valtionosuuksia on leikattu historiallisestikin rajulla tavalla. Merkille pantavaa on ollut myös se, että uusia tehtäviä on budjeteissa alimitoitettu todella vahvasti. Useissa eri yhteyksissä on jouduttu siis toteamaan se, että poliittisessa päätöksenteossa kaiken kaikkiaan on unohtunut valtion rahoitusvastuun periaate. Valtio on vetäytynyt rajusti omasta rahoitusvastuustaan. Sitä kuvaa erittäin hyvällä tavalla se, että tämän vaalikauden aikana kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista on leikattu kaiken kaikkiaan lähes 9 prosenttiyksikköä.

Hyvin mielenkiintoinen episodi oli tämän lain käsittelyn osalta valiokunnassa muun muassa se, että jopa valtiovarainministeriö omassa lausunnossaan ja omissa puheenvuoroissaan vastusti hallituksen esitystä poistaa harkinnanvarainen valtionosuus. Ehkä siitäkin voi jotain lukea.

Mutta summa summarum lyhyesti: Tämäkin esitys heikentää kuntien rahoitusasemaa todella vakavalla tavalla. Tämä esitys on kaiken kaikkiaan erittäin huono, niin kuin nyt tällä vaalikaudella kaikki kuntia koskettavat hallituksen esitykset ovat poikkeuksetta olleet. Eli tämänkin lain osalta näen, että tämä lakiehdotus on hylättävä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuntien valtionosuusprosentin alentamista 4,15 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2015 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,44 ja kuntien omarahoitusosuus 74,58 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista.

Tällä esityksellä tulee olemaan dramaattiset vaikutukset kuntatalouden kestävyyteen, ja se tulee pakottamaan monet kunnat nostamaan veroprosenttiaan tai etsimään liitoskumppaneita kuntapalveluiden rahoituksen pohjan tiputtua pois. Myös ikärakenteen muutoksen aiheuttama menovelvoitteiden kasvu asettaa nämä hallituksen tekemät kuntien valtionosuusleikkaukset erikoiseen valoon.

Arvoisa puhemies! Kuntien tehtävät ja kunnilta näihin velvoitteisiin olemassa oleva rahamäärä eivät ole millään muotoa tasapainossa. Tämä kehitys tulee vain kiihtymään lähivuosina, mikä johtaa siihen, että julkisten palveluiden saatavuus tulee pysyvästi heikkenemään, etenkin Ruuhka-Suomen ulkopuolella. Julkisen palveluverkoston saneerauksella tulee olemaan suuria vaikutuksia muun muassa rikkaiden ja köyhien suomalaisten hyvinvointierojen kasvun muodossa. Seuraavan hallituksen toivoisi pystyvän esittämään kestäviä ratkaisuja kuntien velvoitteiden lisääntymisen, kuntapalveluiden kysynnän kasvun ja kuntarahoituksen rapautumisen aiheuttamiin haasteisiin.