Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on — tai ainakin sitä voi luonnehtia niin — pitkälti tekninen ja tulee hyvinkin pitkälti EU-lainsäädännöstä ja siitä, kuinka aluekehitysrahastosta säädettiin edellisen Euroopan parlamentin kaudella.

Muutama sana nyt kuitenkin siitä, kuinka nimenomaan nyt käsiteltävänä oleva alueellisen yhteistyön tavoite kasvattaa jatkuvasti merkitystään Suomelle EU:n aluekehityspolitiikassa.

EU:n tasolla tähän alueellisen yhteistyön tavoitteeseen kohdistetaan tällä seitsenvuotiskaudella noin 9 miljardia euroa. Siksikin Suomen pitää toimia tiiviisti tämän lainsäädännön alla pyöritettävissä ohjelmissa ja saada sitä kautta rahaa omaan aluekehitykseensä. Näissä hankkeissa nimenomaan aktiivisuus palkitaan.

Me olemme tottuneet saamaan Suomeen EU:n aluekehitysrahoitusta ennen muuta Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston kautta. Nyt aluekehitysrahaston perusrahoituksen kriteerineuvotteluissa Suomen hallitus ei kuitenkaan onnistunut ja harvan asutuksen rahoitus tippui suhteellisesti todella paljon. Kumpaakin päärahastoa koskettaa niin sanottu temaattinen keskittäminen, eli EU-rahaa voi saada Suomessakin aiempaa harvempien tavoitteitten toteutumiseen. Näiden seikkojen vuoksi muiden rahoituskanavien, kuten juuri tämän alueellisen yhteistyön, kautta saatavat varat ja niiden merkitys kaiken kaikkiaan korostuvat.

Kaiken kaikkiaan näissä EU:n aluekehitysohjelmien toteutuksissa pitäisi pystyä vahvistamaan sitä EU:n perusperiaatetta, jonka mukaan alueiden ja maakuntien rooli olisi mahdollisimman vahva ja paikalliset ja alueelliset toimijat olisivat mukana ohjelmien suunnittelussa ja toimeenpanoissa. Tämän hallituskauden aikana on aluepolitiikkaa ja sen toteutusta viety keskusjohtoisemmaksi, mutta todellinen aluekehityspolitiikkahan toimii aivan päinvastoin eli alhaalta ylöspäin. Tämä todellisen aluekehityspolitiikan ajattelutapa olisi erityisen tärkeä nimenomaan tässä alueellisen yhteistyön tavoitteessa, jonka ohjelmiin osallistuu useampia maita ja alueita. Silloin päätösvallan pitää ihan todellisesti olla samalla tasolla kaikissa osallistuvissa jäsenmaissa.

Jos EU:n yhteisenä ja yhtenä perimmäisenä tarkoituksena on yhdistää maita ja niiden sisäistä kanssakäymistä, niin tämä alueellisen yhteistyön rahoitus on siihen ymmärtääkseni todella hyvä käytännön väline. Alueellisen yhteistyön ohjelmissa rajat ylittävä yhteistyö on merkittävässä roolissa ja tavoitteena on poistaa hallinnollisia, juridisia ja fyysisiä rajaesteitä Euroopan unionissa. Meillä Suomessa tämän tavoitteen kautta saatavat rahat ovat erityisen tärkeitä itärajayhteistyön vuoksi. Siksikin olisi suonut, että Suomen hallitus olisi onnistunut neuvottelemaan tähän pottiin merkittävästi enemmän rahaa pari vuotta sitten. Ehkä näiden rahojen merkitys Itä-Suomelle ei ollut meidän neuvottelevalle hallitukselle kovinkaan selvä tai ei ehkä kovinkaan tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Itse tähän lainsäädäntöesitykseen ei ole juurikaan huomautettavaa. Alueellisen yhteistyön ohjelmat ovat Suomessa olleet käytössä vähän vajaateholla. Toivottavasti niihin panostetaan nyt viime kautta enemmän. Alue- ja maatalouspolitiikka ovat absoluuttisesti mitattuna kaikista suurimmat rahavirrat EU:sta Suomeen eli käytännössä omien jäsenmaksujemme palauttamiseen Suomen ja suomalaisten hyväksi. Kun Suomen hallitus epäonnistui EU:n rahoituskehysneuvotteluissa aluepolitiikan ja aluekehityspolitiikan osalta, perinteisten alueellisiin ominaisuuksiin perustuvien kriteereitten kautta saatavat rahat vähenivät. Näillä muilla keinoilla rahavirtaa pitää nyt pystyä vankistamaan ja hyötymään tällaisten rajat ylittävien EU-ohjelmien, kuten nämä alueelliset yhteistyöohjelmat ovat, toiminnasta.

Meillähän on kaiken kaikkiaan näissä paljon yhteisiä ohjelmia esimerkiksi Ruotsin kanssa, joka onnistui säilyttämään käytännössä entisen rahoitustasonsa, toisin siis kuin Suomi ja Suomen silloinen hallitus. Maakuntiemme mahdollisuudet kehittää työllisyyttä ja yrittäjyyttä ovat osin pitkälti erilaisten EU-aluekehitystukien varassa nyt, kun kansalliset varat on tämän hallituksen aikana käytännössä leikattu olemattomiksi. Siksi tässäkin toivon, että istuva hallitus tekee kaikkensa, että maakunnilla on täydet mahdollisuudet hyödyntää nämä erilaiset EU:n rahoitusmuodot.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen pääasiallinen tarkoitus on lisätä tähän kyseessä olevaan lakiin ohjelmakautta 2014—2020 koskevat Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimeenpanon edellyttämät säännökset.

Jos tästä alueellisesta yhteistyöstä ottaa yhden esimerkin, niin mielestäni tämmöinen esimerkiksi nyt meillä vireillä oleva Pohjoismaiden yhteinen Pohjois-Suomea koskettava matkailua edistävä hanke, johon pyritään saamaan juuri näitä varoja käyttöön, on erinomainen esimerkki siitä, että meidän pitää välillä ajatella myös omien maidemme rajat tavallaan unohtaen ja miettiä näitä kehitystöitä niin, että jos ajatellaan tätä globaalia kehitystä ja matkailua, miten me pystymme tarjoamaan sellaisia palveluita ja kokonaisuuksia ja markkinoimaan alueita ilman tämmöisiä valtakunnanrajoja niin, että me saamme semmoista lisäarvoa, joka hyödyttää kaikkia näitä toimijoita yli valtakunnanrajojen.

Sitten kun puhutaan aluekehitystyöstä yleisemmin, niin täytyy kyllä yhtyä edustaja Korhosen puheisiin siitä, että kun tätä ohjelmakautta lähdettiin Suomen osalta neuvottelemaan, niin tämä aluekehitysrahojen saanti oli kyllä Suomen kannalta epäonnistuminen. Ne laskivat verrattuna edelliseen ohjelmakauteen lähes 30 prosenttia, kun rahan arvon kehitys otetaan huomioon. Mutta tämä ei ole ainoa ongelma alueiden kehitystyössä, vaan yksi on se, että me myös lähdimme aivan kuin sahaamaan itse omaa oksaamme vähentämällä täällä ihan kotimaisesti teknistä tukea 4 prosentista 3 prosenttiin, ja nyt sitten aluekehitysrahojen hallinnointiin, jakoon, valvontaan, maksatukseen ja niin edelleen käytettävien rahojen pienuus on aiheuttamassa sen, että saattaa jopa olla paikka paikoin, että kaikkia rahoja ei saada jaettua. Tämä on todella surkea tilanne, jos tähän joudutaan.