Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan painopisteet ovat innovaatiopolitiikka, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka, alueiden kehittäminen ja rakennerahastot sekä energiapolitiikka. Innovaatiopolitiikan määrärahoiksi esitetään lähes 740:tä miljoonaa euroa, jossa on lisäystä vuoden 2008 talousarvioon 56,8 miljoonaa. Siis Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan noin 30 miljoonalla eurolla, ja talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä Tekesin valtuuksia lisätään vielä 15 miljoonalla eurolla nimenomaan energiasektorin demonstraatiohankkeita varten.

Voimme todeta, että Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset ovat olleet merkittäviä ja ne ovat olleet merkittävä tekijä Suomen menestymiseen, mutta ne eivät vieläkään vastaa hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Nimittäin me tavoittelemme 4 prosentin osuutta bkt:stä ja nyt näillä näkymin me olemme noin 3,4 prosentin tasossa.

Valtiovarainvaliokunta korostaa nimenomaan laaja-alaisen innovaatiopolitiikan edistämistä jatkossa, mikä asettaa meille paljon uusia vaatimuksia yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten asiakas- ja yrityslähtöiselle kehittämistyölle. Se edellyttää myös sitä, että me huolehdimme nimenomaan tutkimuksen laadun ja osaamispohjan vahvistamisesta.

Näistä hyvistä innovaatiopolitiikan kokemuksista huolimatta Suomessa on edelleen pullonkaulana kasvuyritysten vähäisyys, ja on erittäin tärkeää, että me tämän laajan innovaatiopolitiikan puitteissa löydämme uusia välineitä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Osin tästä syystä me valiokuntakäsittelyssä päädyimme lisäämään yritysten kansainvälistymisavustukseen miljoona euroa. Nimittäin meidän saamamme selvityksen mukaan kansainvälistymiseen osoitetut avustukset ovat osoittautuneet erinomaisen tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi tukea kansainvälistyvää pk-yrityssektoria. Nyt kun otamme huomioon tämän heikkenevän taloustilanteen, on erityisen tärkeää, että meillä on riittävästi välineitä myös uusien kansainvälistyvien pk-yritysten toimintojen tukemiseen.

Talous- ja työllisyyskehityksen näkymät ovat siis heikentyneet merkittävästi talousarvioesityksen laatimisen jälkeen. Talouteen ja työllisyyteen on tullut lyhyessä ajassa uhkakuvia, joiden toteutumista ja voimakkuutta on edelleen vaikea arvioida. Joka tapauksessa pitkään kestänyt talouden kasvu on päättynyt, yritysten toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet ja yritykset ovat irtisanoneet ja lomauttaneet merkittävästi ihan viime viikkojen aikana työvoimaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että hallitus varautuu reagoimaan nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisiin toimiin tarkoitettuja määrärahoja ja erityisesti äkillisten rakennemuutosten alueille suunnattuja tukia.

Valiokunta jaostokäsittelyssä teki pienen täydennyksen nimenomaan työllisyysperusteisiin investointeihin. On huomattava se, että nyt ensi vuoden budjetissa tähän tarkoitukseen käytettävät määrärahat supistuvat, ja taustalla on se, että kaikesta huolimatta tätä ensi vuoden budjettia kirjoitettaessa ja koko tämän vuoden työllisyyskehitystä tänä päivänäkin vielä arvioitaessa voidaan sanoa, että me olemme varsin hyvässä työllisyystilanteessa. Mutta tämä muutos on tapahtumassa erittäin nopeasti, ja sen vuoksi on tärkeää, että näille työllisyyspoliittisille investoinneille voidaan antaa riittävää tukea alueellisesti ja paikallisesti, ja sitä tarvitsee julkinen sektori, mutta ennen kaikkea näitten uusien työpaikkojen syntyminen pitää varmistaa myös yrityssektorilla.

Ehkä kaikkein olennaisimmaksi kysymykseksi on kuitenkin nousemassa tämän nopean muutoksen seurauksena se, millä tavalla varmistetaan sekä viennin että kotimaan rahoitus yrityssektorissa. Sen vuoksi tähän talousarvioon liittyy merkittäviä lisäyksiä Finnveralle, Vientiluotto Oy:n toiminnan käynnistymiseen uudelleen ja pääomasijoituksia sekä Averaan että muutoinkin, siis tämän pääomasijoitustoiminnan aktivointiin. Tesin pääomittaminen myös tämän lisäksi. Elikkä suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvyn kannalta vientiluotoilla on äärimmäisen tärkeä merkitys. Niinpä monissa muissa maissa on käytössä järjestelmiä, joilla valtio voi toimia vientikaupan luotottajana meitä selvästi joustavammin.

Arvoisa puhemies! Lisäksi tänne energiasektorille tulee merkittäviä lisäyksiä, samoin pieni lisäpanostus maakunnan kehittämisrahaan, ja kokonaisuutena voidaan todeta, että jaoston työssä on vallinnut erittäin hyvä yhteishenki. Nämä myönteiset ratkaisut pystyttiin hyvin kirjaamaan, mutta tämän lisäksi oppositiolta tulee muutamia täydentäviä esityksiä, ja ajattelen, että tässä murrostilanteessa tämmöistä ajattelua ja kehittämistä katalysoivia ajatuksia ihan perustellustikin tarvitaan.

Haluan samalla, kun kiitän jaostoa, kiittää myös arvoisaa ministeri Pekkarista ja myös ministeri Cronbergiä erittäin hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja tämän budjetin käsittelyn yhteydessä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Huolimatta monesti epäilevistä asenteista yrittäjyyttä kohtaan, yritysten määrä Suomessa on kasvanut enemmän kuin kertaakaan vuosikymmeneen. Vanhasen ensimmäisen hallituksen toteuttama starttirahajärjestelmän uudistus on ollut yksi helpottava tekijä. Järjestelmähän vakinaistettiin tämän vuoden alusta.

Hallituksen työpolitiikan yksi keskeisistä painopisteistä on yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Tämä huomioidaan myös budjetissa. Innovaatiopolitiikkaan esitetään yli 700 miljoonan määrärahaa. Painopisteet suunnataan kysyntä- ja asiakaslähtöisyyteen ja kasvuyrittäjyyteen. Myös kansainvälistymistä tuetaan, ja lisäsimmekin siihen vielä miljoonan yritysten yhteishankkeisiin. Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan ja energiasektorin demonstraatiohankkeita varten lisätään rahaa.

Hallituksen budjettiesityksessä todettiin työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan painopisteitä olevan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, työttömyyden vähentäminen sekä uuden yrittäjyyden lisääminen. Työllisyysperusteisilla investoinneilla voidaan tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä ja edistää uusien työpaikkojen syntyä, ja siksi tähän jaosto halusikin lisätä tuon miljoona euroa, mutta finanssikriisi kun on tuonut nyt omat ongelmansa ratkaistavaksi, jatkoelvytyksestä puhuttaessa TEMin toimialalla on toki suuri vastuu.

Työvoimapoliittista koulutusta räätälöidään nykyistä paremmin vastaamaan yritysten tarpeita. Koulutuspaikkojahan päätettiin myös lisätä aloille, jotka työllistävät yrittäjiä, kuten metsäkone- ja puutavarakuljetusaloilla. Tämäkin ala vain on suhdanteista riippuvainen, kuten on nähty. Yrittäjyys tulisi nähdä kuitenkin jatkossakin yhtenä vaihtoehtona pohdittaessa työllistymistä maaseudulla. Alle 20 henkeä työllistävistä yrityksistä melkein kolmanneksen sijaintipaikka on maaseudulla. Vanhasen kakkoshallitus uskoo vahvasti maaseudulle perustettaviin yrityksiin. Tutkimusten mukaan yrityksen menestymiseen ei sinänsä vaikuta yrityksen syrjäinen sijainti, liikenne- ja tietoliikenneinfralla sen sijaan on merkitystä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että matkailuun liittyvää verkostoitumista, osaamista, tutkimusta ja innovaatioita vahvistetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tulee tiivistää ja selkeyttää työnjakoa muiden sidosryhmien välillä. Rahoitus tulee kohdentaa matkailun kehittymisen kannalta olennaisiin toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Varkauden talousalueen kannalta on hyvä, että myös Varkaus otettiin äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi ministeri Pekkarisen tuella. Se luo lisämahdollisuuksia selviytymiseen tässä taloustilanteessa.

Työllisyyden turvaamisen kannalta on myös tärkeää, että yritysten toiminnalle ja investointien jatkumiselle taataan toimivat puitteet. Finanssikriisin vuoksi tätä on erityisen tärkeää seurata. Suomalaisten vientiyritysten kannalta Vientiluotto on tärkeä, koska monissa muissa maissa on järjestelmiä, joilla valtio voi toimia vientikauppojen luotottajana. Esitettyjen ratkaisujen riittävyyttä tulee seurata ja tarvittaessa toimia kilpailukyvyn tukemiseksi.

Työhyvinvoinnin edistämisen määrärahat nousevat lähes 100 miljoonalla. Näin tuetaan henkilöstön viihtymistä työssään ja työhön sitoutumista.

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiapolitiikan määrärahoihin saatiin budjettiin sovittua jo tasokorotus, jota lisäbudjetilla vielä koroteltiin, joka mahdollistaa investoinnit uusiutuvaan energiaan myös. Energiatukeen ja erityisesti uusituvan energian edistämiseen on ensi vuonna käytettävissä noin 2,5 kertaa enemmän resursseja kuin tänä vuonna. On myös tärkeää, että vuosia 2010—2013 koskevassa kehyspäätöksessä suunnataan riittävät resurssit strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Velkaneuvontaan jaos halusi lisätä taas 100 000 euroa ja teki myös miljoonan euron lisäyksen maakunnan kehittämisrahan sitoutumattoman osuuden korottamiseen. Nämä molemmat menevät tarpeeseen. Nimittäin alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahaa oli budjetissa noin 31,7 miljoonaa euroa, joka oli 1,5 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Väheneminen on tietysti valitettavaa, koska erityisohjelmiin sitomaton määräraha on yleisesti pidettynä joustava ja nopea rahoitusmuoto osaamis- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen.

Huolimatta viime vuosien nousujohteisesta kehityksestä taloudessa velkaneuvonnan kysyntä ei myöskään ole laantunut, vaan uusien asiakkaiden määräksi on vakiintunut noin 15 000 henkeä vuodessa. Ministeriöhän onkin asettanut selvitysmiehen tekemään kokonaisarviota talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Sen määräaika on tammikuun lopussa. Toivomme, että neuvonnan toimivuutta arvioitaessa otetaan myös huomioon, että toiminnan rahoitus saadaan kestävälle pohjalle jatkossa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joissa poistetaan esteitä yrittäjyyden aloittamiseksi. Hallitus lupaa tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Näin on myös käynyt. Yrittäjiä on tuettu sekä verotuksen keinoin että esimerkiksi starttirahan saamisen edellytyksiä lieventämällä.

Huolimatta hallituksen hyvistä toimista on maailman finanssikriisi vaikuttanut myös meidän yrityselämäämme. Yrittäjäjärjestöjen huoli aloittavien yritysten toimeentulosta ja jatkamisesta on tällä hetkellä suuri. Nyt kun taloustilanne on, mikä on, tulevaisuutta ei pysty ennustamaan edes kristallipallosta ja pankit eväävät luottoja varmemmiltakin yrityksiltä, kuinka käy untuvikkojen, pienten ja keskisuurten aloittavien yritysten, jotka tarvitsisivat juuri nyt tukea ja ilmaa siipiensä alle?

Työvoimatoimistojen myöntämä starttiraha on hyvä järjestelmä ja toimii varmasti normaalioloissa luotettavasti väliarviointeineen. Tässä taloustilanteessa tarvitaan päättäjiltä ja puolueettomilta arvioitsijoilta viisasta harkintaa, kun mietitään yritysten jatkorahoitusta. Uuden yrittäjän menestykseen vaikuttavat yrittäjästä riippumattomat tekijät on pystyttävä tunnistamaan ja eliminoimaan arvioinneista. Jokainen yrittäjä on meille nyt arvokas.

Tilanne on sama, kun puhutaan aloittavien innovatiivisten ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten siemenrahoituksesta. Tästä riskirahoituksesta vastaavan Averan toimintaa on tuettava ja helpotettava sen mahdollisuuksia antaa uusille yrityksille riskirahoitusta. Valtion on nyt erityisesti kiinnitettävä kaiken muun lisäksi huomiota myös riskirahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Yksi työ- ja elinkeinoministeriön tämän hetken kuumimpia ja samalla vaikeimpia ratkaisuja liittyy Suomen tuleviin energialinjauksiin. Mitä energiamuotoja tuetaan, millä tavoin ja kuinka paljon? Mitä energiamuotoja verotetaan, millä tavoin ja kuinka paljon? Johtavatko nämä valtiovallan toimet, olkootpa ne sitten investointitukea, sertifikaatteja, windfall-veroja, syöttötariffeja tai jotain aivan muuta, sittenkään toivottuun tulokseen?

Kokoomuksen perusajatus on koko tämän keskustelun ajan ollut: ratkaisujen on oltava mahdollisimman kustannustehokkaita. Toivon järkeviä ratkaisuja ministeriltä seuraavissa kokouksissa.

Tämä koskee myös kotitalouksia, ja tämän toteuttamiseksi kotitaloudet tarvitsevat tehokasta neuvontaa. Aikanaan hyvin ja silloisten määräysten mukaisesti rakennettujen talojen muuntaminen nykytiedon mukaisiksi energiapiheiksi asunnoiksi ei aina ole aivan yksinkertaista. Kotitalousvähennyksen rajoitusten poistaminen ja enimmäismäärän korottaminen 3 000 euroon per henkilö edesauttaa myös energiaremonttien teettämistä. Useimmissa tapauksissa tarvitaan lisäinvestointeja erilaisiin laitteisiin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi.

Erityisen ilahtunut olen tässä budjetissa siitä, että energia-avustuksiin lisättyä määrärahaa on nyt nostettu niin, että kerrostalo- ja rivitaloasunnot ovat myöskin tässä energiamuotojen mahdollisuuksien puitteissa mukana. Valtion tulisikin kiinnittää erityistä huomiota myös kotitalouksien energiaratkaisujen kuten erilaisten lämpöpumppujen käyttöönoton tukemiseen entistä paremmin, ja niin kuin olen moneen kertaan täällä sanonut, esimerkiksi Ruotsissa on lämpöpumppujen määrä moninkertainen Suomeen verrattuna juuri valtiovallan myöntämien tukien ansiosta.

Kaikenlaisten energiaa säästävien ratkaisujen tulisi kuulua tukien piiriin, ja mielestäni tämä pitäisi ulottaa myös kesämökkien luvatussa maassa koskemaan myös vapaa-ajan asuntoja. Juuri tänään aamun lehdessä kerrottiin kesämökin peruslämmön aiheuttamista kustannuksista, kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Kysymyksessä ei ole mikään vähäinen energiamäärä, joka talvisin kuluu tyhjissä mökeissä. Sitä pitäisi pyrkiä alentamaan, ja ratkaisu tähän ei ole se, että lopetetaan lämmitys kokonaan.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Ensi vuoden 2009 valtion talousarvioesityksessä palkkaperusteisia työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty niin, että niitä on enää 40,2 miljoonaa euroa. Aiemmin vastaavia tukia myönnettiin seuraavasti: vuonna 1998 193 miljoonan euron edestä, vuonna 2001 tuki jo puolittui 95 miljoonaan euroon, ja tälle vuodelle tukea on vain 61 miljoonaa euroa. Tukia vähennettiin sillä perusteella, että työttömyystilastot kaunistuivat vuosi vuodelta. Kuitenkin oli selvää, että vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä pysyi koko ajan lähes yhtä suurena, jolloin työllistämistuet olisi tullut päinvastoin pysyttää lähes entisellä tasolla. Näin siitä syystä, etteivät pitkäaikaistyöttömät olisi tulleet tuomituiksi loppuiäkseen työttömiksi.

Parin viime vuoden ajan aktiivisia työllistämistukia on suunnattu suhteessa aiempaa enemmän avoimelle sektorille kuntien ja kuntayhtymien kustannuksella. Ensi vuoden budjettikirjaan on kirjattu tavoite: "Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla."

Herra puhemies! Edellä oleva kehitys tarkoittaa ainakin kahta asiaa. Vanhasen—Kataisenkaan hallitus ei ole lainkaan kiinnostunut erittäin huonon sosiaaliturvan varassa elävän suuren pitkäaikaisjoukon toimeentulon tai työllistymisen parantamisesta. Samalla tämäkään hallitus ei halua ylläpitää aktiivista työllistämistä kunnille ja kuntayhtymille julkisen palvelutason turvaamiseksi, vaikka se olisi täysin perusteltua, varsinkin kun suhdanteet nyt heikkenevät nopeasti. Vasemmistoliitto haluaa kuitenkin tähän ongelmaan puuttua, ja esitämmekin määrärahan lisäystä huomisessa äänestyksessä.

Kaiken kaikkiaan laman jälkeisten hallitusten sosiaaliturva- ja työllistämispolitiikka on johtanut siihen, että viidesosa kansastamme on tehty täysin osattomaksi vailla toivoa toimeentulon ja työllistymisen edes kohtuullisesta paranemisesta. Näin on myös ymmärrettävää, ettei kansalaisten äänestysaktiivisuuskaan lähde nousuun. Suomesta on tullut kuin pikku-Amerikka. USA:ssahan äänestysaktiivisuus ei ole järin suuri. Esimerkiksi jokaisella uudella presidentillä on suuria vaikeuksia saada edes 20 prosentin kannatusta kaikkien äänioikeutettujen äänistä.

Lopuksi haluan muistuttaa maakuntien liittojen yhteisestä aloitteesta, missä esitettiin tarpeellista 4:ää miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osuuteen. Valtiovarainvaliokunta otti tästä mietintöönsä vain 1 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto tuleekin esittämään lopun eli 3 miljoonan euron lisäystä.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön toimialalla on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomen tulevaisuuden varmistamisessa ja ennen kaikkea myönteisen taloudellisen kehityksen aikaansaamisessa. Sen takia haluan jo tässä ensi sanoissa tukea ministeri Pekkarista siinä, että on oikein, että työ- ja elinkeinotoimistoilla säilytetään riittävät voimavarat tilanteessa, jossa ne joutuvat ja pääsevät kanavoimaan entistä suuremman osan resursseista, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja pidetään nykyisiä työpaikkoja yllä. Tällä nykyisellä hallituksella on ollut herkkyys elää ja toimia ajassa, ja siitä osoituksena on tämä noin 5 miljardin euron paketti, jolla edistetään suomalaisen yritystoiminnan edellytyksiä muun muassa Finnveran, Vientiluoton, Suomen Teollisuussijoituksen ja Tekesin kautta. Nämä toimet ovat merkittävä osa sitä Suomen selviytymispakettia, jolla halutaan ylläpitää korkeaa työllisyyttä ja luoda myöskin uusia yritystoiminnan edellytyksiä. Tämä on oikea linja ja sitä pitää jatkaa.

Tämän ministeriön toimialaan kuuluu myöskin aluekehitys, joka on haasteellinen kokonaisuus. On hyvä, että nämä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat on saatu vihdoin toimintaan ja eräitä määrärahoja on nyt aiennettukin, jotta ne monet kehittämishankkeet pääsevät johtamaan myöskin myönteisiin tuloksiin.

Itse pidän tärkeänä, että tulevaisuudessa voitaisiin lisätä tätä maakunnan kehittämisrahaa, nimenomaan sitä vapaata rahaa, joka kohdentuu maakuntien liittojen kautta, ja toivon, että jo lähivuosien aikana tuntuvia tasokorotuksia tähän aikaansaataisiin.

Puhemies! Energiapolitiikasta täytyy antaa tunnustus jälleen ministeri Pekkariselle ja pääministeri Vanhaselle. Suomi sai Euroopan unionin pöydässä oikeastaan läpi kaikki ne keskeiset tavoitteet, jotka liittyvät Suomen etuun ja intressiin, mikä koskee päästövähennysten laskentavuosien keskiarvoa, teollisuuden ilmaisia päästöoikeuksia ja turpeen aseman varmistamista biodieselin raaka-aineena. Nämä kaikki olivat Suomelle ja maakuntien Suomelle tärkeitä asioita, ja tässä meidän johtomme onnistui hyvin.

Energiapolitiikka voi merkitä myöskin todella paljon uusia työpaikkoja uusiutuvan energian lisäämisen kautta, ja on ollut hyvin myönteistä, että tässä määrärahakehitys on ollut myönteinen. Uskon, että lähivuosien aikana paljon työtä ja toimeentuloa tapahtuu maakunnissa mutta myöskin tältä osin Suomi kantaa oman vastuunsa tässä yhteisessä ilmastohaasteessa.

Puhemies! Sitten haluan nostaa yhden yksityiskohdan, joka ei ole varsinaisesti budjettiasia mutta on tärkeä Suomelle ja tärkeä työllisyydelle, ja se liittyy kaivostoiminnan edellytyksiin. Nyt paraikaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä kaivoslakia, joka on hyvin haasteellinen laki, jossa pitää yhdistää monenlaisia intressejä. Mutta elinkeinopolitiikan ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta pidän tärkeänä ja välttämättömänä, että uusikaan laki ei vaikeuta kaivostoiminnan aloittamista ja käynnistämistä Suomessa, koska niin paljon strategiassamme olemme laskeneet kaivostoiminnan varaan työllisyysnäkökohdan, aluekehitysnäkökohdan ja Suomen menestymisnäkökohdan kautta. Nämä lähinnä ystävällisenä viestinä hyvälle ministerille, johon me luotamme tietysti kaikki yli puoluerajojen, niin kuin täällä on todettu.

Puhemies! Mitä tulee sitten aluehallinnon uudistamiseen, joka koskettaa myöskin työvoima- ja elinkeinoministeriötä ja alueita, on tärkeää, että näistä uusista elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristövirastoista saadaan toimivia yksiköitä, jotka voivat palvella maakuntien yrityksiä ja ihmisiä nykyistä tehokkaammin vielä, koota voimavaroja ja aikaansaada toimintaa, joka on tuottavaa ja tuloksellista ja johtaa koko maan vahvaan myönteiseen kehitykseen ja maakuntien Suomen myönteiseen kehitykseen.

Puhemies! Tämän toimialan osalta on todella tehty paljon ja myönteistä, ja valtion talousarviossa on hyviä esityksiä, jotka palvelevat yhteistä isänmaatamme.

Reijo  Paajanen  /kok:

Herra puhemies! Maailmantaloudessa vallitsevalla matalapaineella voi olla vakavat vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Nyt jos koskaan testataan yritysten kilpailukyky ja joustavuus. Monilla yrityksillä on edessään raskaita päätöksiä. Tuottavuutta ja ydintoimintoja on tehostettava ja kuluja karsittava samalla, kun vielä rahoituksen saanti on entistä ongelmallisempaa ja yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Irtisanomiset ja lomautukset ovat tosiasia. Tämä on todella huolestuttavaa Suomen työllisyyskehityksen kannalta. On sanomattakin selvää, että hyvinvointimme kulmakivinä ovat yritykset, yrittäjyys ja tietysti niiden työntekijät. Mikäli hyvinvointi halutaan turvata, on yritysten toimintaedellytysten oltava kunnossa. Työvoimapoliittisiin toimiin varattuja määrärahoja ja äkillisten rakennemuutosalueiden tukia on lisättävä. Niillä voidaan edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Varteenotettavia elvytyskeinoja ovat myös toiminnallisesti tervejärkiset valtion alueellistamistoimenpiteet ennen kaikkea rakennemuutosalueille: liikenneväylähankkeet, asuntorakentaminen ja tietysti mittavat peruskorjaustarpeet, mitä meillä ympäri Suomea on.

Isoksi ongelmaksi on muodostumassa yritysten taholta rahoituksen tarve. Me tarvitsemme voimakkaita toimenpiteitä yritysten rahoituksen saannin turvaamiseksi. Ensisijaisesti vienti- ja kasvuyritysten rahoituksen saanti pitää turvata, mutta yhtään elinvoimaista yritystä ei pidä jättää heitteille. Viime laman muistamme hyvin ja siellä koetut konkurssiaallot. Tuolloinhan kaatui noin 30 000 yritystä. Samanlainen kohtalo on estettävä. Se tuhosi ja saattoi tuhansia perheitä täydelliseen ahdinkoon ja vararikkoon, ja osa sieltä ei ole vielä selvillä nytkään.

Myös valtion erityisrahoituslaitosten toimintakyky on varmistettava. Pankit ovat tulleet äärivarovaisiksi yritysten rahoittamisessa jopa pitkäaikaisten asiakkaittensa kanssa vaatien täysin kohtuuttomia vakuuksia. Kentältä tulleiden viestien myötä pk- ja pienyrittäjät ovat erittäin huolissaan pankkien kielteisistä rahoituspäätöksistä. On erittäin ikävää, jos tasapuolisuus katoaa isojen ja pienten yritysten rahoitustarpeissa. Luotonannon pitää olla tasapuolista, ja se on toteutettava mahdollisimman kohtuullisin ehdoin. Käyttöpääoman puute voi ajaa taloudellisiin vaikeuksiin yrityksiä, joiden tulevaisuudennäkymät ovat muuten kunnossa. Tehokas veropoliittinen väline taantuman oloissa olisi vapaiden poisto-oikeuksien salliminen verotuksessa. Tämä voidaan toteuttaa vaikka määräaikaisena. Tilanne edellyttää myös yritysten luottamuksen vahvistamista työmarkkinoiden toimintaan. On madallutettava työllistämisen kynnystä ja harkittava muun muassa lievennyksiä määräaikaisten työsopimusten solmimisedellytyksiin.

Arvoisa herra puhemies! Innovaatiopolitiikkaan on nyt panostettu lisää, ja tämä on omiaan vahvistamaan Suomen kilpailukykyä ja yritysten kansainvälistymistä. Huomionarvoista on, että 1990-luvulla alkanut talouskasvu perustui juuri suurelta osin onnistuneeseen tiede- ja teknologiapolitiikkaan sekä hyvin toimivaan innovaatiojärjestelmään. Ilman uusia keksintöjä ja ideoita elinkeinoelämä jähmettyy ja kasvu pysähtyy.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänään Euroopan unionin parlamentti hyväksyi ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävän ilmasto- ja energiapaketin, se on todella merkittävä päivä. Unioni vähentää päästöjään viidenneksen vuoteen 2020 mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen on vienyt Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa varsin tarmokkaasti eteenpäin. Paketti saatiin kasaan paljon ennen muita maita. EU:n nyt hyväksymä paketti oli sitten lopultakin melko armollinen energiaintensiiviselle teollisuudelle, ja Suomi sai suurin osin neuvottelutavoitteensa läpi. Tämän paketin kanssa voidaan ihan kohtuullisen hyvin elää.

Taloudellinen ohjaus on merkittävä keino ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjausta tehdään myös tukemalla. Energiatuen rahoitusta on lisätty budjetissa. Energiatukeen ja uusiutuvaan energiaan on käytettävissä 2,5 kertaa enemmän varoja ensi vuonna kuin tänä vuonna on ollut. Myös demonstraatiohankkeita rahoitetaan. Ilmastopolitiikka on saanut aika hyvin rahoitusta.

Merkittävä ohjauksen muoto on myös verotus. Suomessa tulee toteuttaa ilmastologinen verouudistus, eli verotuksemme kannustavuus ja rankaisevuus on käytävä läpi ilmaston kannalta. Uusia ideoita tarvitaan juuri nyt ja ihan kaikilta tahoilta. Tällä hetkellä ministeri Kataisen nimittämä verotyöryhmä miettii Suomelle maailman kilpailukykyisintä verotusta, ja kyllä siellä nämä ilmasto- ja energianäkökohdat sekä ympäristönäkökohdat tulevat olemaan merkittävässä osassa. Odotan, että ilmastoverotus toisi myös lisää rahaa valtion kassaan. Mutta kuitenkin meidän pitää tässä verotuksen suunnittelussa muistaa, että emme rankaise verottamalla niitä yhtiöitä, jotka tuottavat puhtaasti energiaa. Sehän olisi aivan järjetöntä ja nurinkurista kannustamista.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Laki velvoittaa valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla maassamme. Palvelujen kysyntä jatkuu edelleen tasaisena, vaikka velkajärjestelylain voimaantulon aikoihin vuonna 1993 ajateltiin ylivelkaantuneiden henkilöiden asioiden tulevan hoidetuiksi muutamassa vuodessa. Asiakaskunnan rakenne on muuttunut, kasvavana ryhmänä ovat nykyisin nuoret.

Velkaneuvontapalvelujen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa erityisesti korkean työttömyyden alueilla, muun muassa omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa. Tämänhetkinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen voidaan myös ennustaa, ettei palveluntarve seuraavina vuosinakaan tule vähenemään, päinvastoin. Velkaneuvonta-asiat ovat tulleet entistä vaativammiksi, ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Siitäkin huolimatta, että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen menevien hakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Keskeneräiset työt ovat myös lisääntyneet.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa talous- ja velkaneuvonnassa on yksi henkilö vähemmän kuin aiemmin ja kaikkien maakunnan asukkaiden on haettava nämä palvelut Joensuusta. Samalla kuitenkin Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki maakunnasta, jossa määräraha-alijäämä on palveluita keskittämällä saatu kurottua umpeen ja kunnat ovat siten tiukasta taloustilanteesta huolimatta kyenneet omalta osaltaan järjestämään talous- ja velkaneuvontapalvelunsa. Toki on muistettava, että miinuksena tässä on se, että kun Joensuun seutukunta on tietenkin parhaimmassa asemassa, niin niillä henkilöillä, jotka ovat kauempana tästä seutukunnasta, on pitkä matka näitä palveluja hakea.

Haluan muistuttaa, että kunnilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvollisuutta vastata määrärahan riittävyydestä. Tämä onkin eräissä kunnissa johtanut siihen, että kustannusten jäädessä enenevässä määrin kuntien kontolle ne ovat irtisanoneet sopimukset.

Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa edellytetään talousneuvontapalvelujen järjestämistä sekä ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi asetettua ennalta ehkäisevää työtä on jo nykyisten määrärahojen puitteissa ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta ja ylivelkaongelmien selvittäminen vievät velkaneuvojan ajan kokonaisuudessaan. Myös tämä tulisi ottaa huomioon talous- ja velkaneuvontaan varatuissa määrärahoissa.

Kansalaisten velkaantumiskehitystä osoittavien eri indikaattorien perusteella voidaan olettaa, että asiakkaita talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään toimintaan saada lisää resursseja. Määrärahavaje koko maan talous- ja velkaneuvonnan kattamiseen lienee parin miljoonan euron luokkaa. Kun nyt on tämä selvitys valmistumassa talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämisestä, niin toivottavasti tässä sitten myös nämä määrärahat asetetaan oikealle tasolle.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä en malta olla puuttumatta tähän pikavippiasiaan, tästäkin asiasta on tässä talossa ollut puhetta. Eli toivoisi, että selvitetään mahdollisimman nopeasti ehdot, millä näitä pikavippejä sitten annetaan, ja myös kontrolli näihin. Tietysti on tarpeen myös läpinäkyvyys niin, että kun sitä pikavippiä ollaan nostamassa, tiedetään, mikä se todellinen korko on. Eli hyvin paljon tämä nykyinenkin käytäntö aiheuttaa ongelmia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi puutun kohtaan "Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin", näihin määrärahoihin. Ne ovat pudonneet jyrkästi, ja kyseisiin määrärahoihin tehdyt leikkaukset vaikeuttavat työttömyydestä kärsivien kuntien mahdollisuuksia toteuttaa yritysten toimintaympäristöä parantavia infrastruktuuriympäristöjä. Eri puolilla maatamme löytyy vaikka kuinka paljon esimerkkejä, (Puhemies: 5 minuuttia!) että näillä on edistetty työpaikkojen syntymistä ja samalla tuettu alueellista ja paikallista työllisyyttä.

On valitettavaa, että hallituksen puolelta ollaan vain miljoonaa tähän lisää esittämässä. SDP:n eduskuntaryhmä esittää tähän tuntuvaa euromääräistä korotusta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä jo muutama kommentti.

Ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja siellä erityisesti kauppa- ja teollisuusjaostoa, joka on pääasiassa tämän budjettimietinnön tietysti valmistanut, erittäin hyvästä työstä. Valtiovarainvaliokunta on viisaudessaan tehnyt merkittäviä korjauksia ja lisäyksiä hallituksen alkuperäiseen esitykseen, ja otan kaikki ne hyvin suurella tyydytyksellä vastaan, nämä positiiviseen suuntaan menneet muutokset, mitä kirjoihin ja kansiin on laitettu.

Arvoisa puhemies! Suomessa yritysten taseet ovat tänä päivänä vahvemmat kuin koskaan Suomen historian aikaan. Suomessa yrityksiäkin on vieläkin selvästi enemmän kuin koskaan ennen ja työllisyyskin on tällä hetkellä tasolla, jolla se on ollut vain hyvin kauan aikaa sitten. Mutta ei voi mitään sille, että tämä maailman talouskriisi rantautuu jollakin tavalla myöskin Suomeen. Se rantautuu näköjään vähän hitaammin meille ja juuri paljolti syistä, mitkä äsken kerroin.

Kun yritykset ovat aika hyvässä iskussa ja kun järjestelmä toimii aika hyvin, myös pankkijärjestelmä verrattuna moniin muihin maihin, niin meillä kuitenkin pyörät ovat vielä pyörineet, mutta on ilman muuta selvää, että kaiken aikaa niitten pyöriminen vaikeutuu, uusia ongelmia tulee ja se näkyy yritysten vaikeuksissa, ihan vaikeuksissa rahoituksen saannin suhteen, mutta sitten myöskin lomautuksissa ja varmasti irtisanomisissakin.

Muutama tunti sitten päättyneen, ihan tämän päivänkohtaisen lomautettujen kartoituksen tulos oli se, että Suomessa on tällä hetkellä lomautettuja tai siis sellaisia ilmoituksia, jotka kertovat lomautuksista, jotka joko ovat jo päällä tällä hetkellä tai tullaan ilmoitusten mukaan tekemään, niin paljon, että näiden yhteismäärä on nyt ylittämässä noin 40 000 henkilöä. Muutamassa, noin kymmenessä päivässä tämä määrä on lisääntynyt useilla tuhansilla ja nyt ollaan noin 40 000 lomautetun kohdalla. Kuitenkaan irtisanomisten määrät eivät ole kovinkaan paljon lisääntyneet. Tämä kertoo osin ensinnäkin siitä jo ensi sanoissani sanomastani yritysten taseitten vahvuudesta ja toisaalta siitä — ja nyt kyllä täytyy se tässä suoraan sanoa — aika vastuullisesta asenteesta, jolla monet yritykset ovat suhtautuneet tähän vallitsevaan tilanteeseen. Mieluummin on kuitenkin lomautettu kuin sanottu irti. Tämä on parempi ratkaisu, ehdottomasti parempi ratkaisu kuin suoraan irtisanominen.

Nyt täytyy vaan toivoa, että yritykset itse ja hallitus yhteistyössä yritysten kanssa voi myöskin lomautusten aikana löytää sellaisia toimenpiteitä, joilla joko lomautetut sijoittuvat sitten niihin yrityksiin, mieluusti niihin, joista ovat lomautettuina, tai jos yritys joutuu irtisanomisiin, niin näin irtisanotut olisivat sitten mahdollisimman hyvin edelleen ja uudelleen työllistettävissä. Näitä toimia tarvitaan. Ne välineet, mitä meillä tällä hetkellä on näitten lähikuukausien tarpeisiin tämän tyyppiseen koulutukseen, kurssitukseen, treiningiin, riittävät lähimpien kuukausien tarpeisiin, ja hallitus valmistelee jatkossa toimia, joilla parannetaan aineellisia edellytyksiä vastata äsken kuvaamaani haasteeseen.

Arvoisa puhemies! Tämä talouden kriisin rantautuminen Suomeen selvästikin tulee eri rintamilla, noudattaa erilaista aikataulua. Kun esimerkiksi käytiin läpi rakentamista rakentamisalan ammattilaisten kanssa, niin rakentamisessa ne ongelmat tällä hetkellä eivät ole julkisessa rakentamisessa. Ei siellä ole vedetty liinoja kiinni. Kyllä se on tämä yksityisen puolen rakentaminen ja ennen kaikkea talonrakentaminen ja yksityisen puolen bisnesrakentaminen, jossa erityisesti nyt on todella jyrkkä alaspäinmeno, ja sieltä tulee näitä lomautuksia ennen pitkää ja nyt jo myöskin irtisanomisia on tullut. Tähän joudutaan varautumaan, että näin tapahtuu jatkossakin.

Mutta aivan erityisesti tämän ensimmäisen aallon ongelmat kohtaavat ne yritykset, jotka ovat vientimarkkinoilla ja jotka siellä kilvoittelevat rajussa uloslyöntikisassa omasta vientilimiitistään. Ne pyrkivät pitämään saumansa siellä markkinoilla, ja ne ovat kovassa puristuksessa, koska kysyntä vähenee ja käydään kisaa, kuka saa tuotteilleen jatkossakin sen kysynnän sauman. Jotta suomalaiset yritykset tässä tilanteessa menestyisivät, on äärettömän tärkeää se, mitä eduskunta ja valiokunta on tässä mietinnössään hallituksen esityksen pohjalta sitten hyväksymässä. Elikkä me nyt kykenemme lisäämään sellaista riskinottoa nimenomaan takaustoiminnan kautta, jossa takauslimiittejä lisätään miljardimäärin tällä varsinaisella budjetilla, ja myöskin uusia rahoitusinstrumentteja ollaan panemassa pystyyn, joilla silloin, kun pankit eivät pysty rahoitusvastuita hoitamaan, tulee julkinen rahoittaja, ottaa sen vastuun kannettavakseen ja luotottaa niitä yrityksiä, jotka ovat periaatteessa kannattavan toiminnan tekijöitä ja viejiä, mutta jotka eivät normaaliin tapaan saa rahaa niiltä rahoittajilta, jotka aiemmin ovat tulleet suurista yrityksistä puheenollen ulkomailta ja jotka kotimarkkinatoimijoista puheenollen ovat kotimaisia toimijoita. Kun nämä eivät pysty hoitamaan niitten aikaisemmin hoitamaa siivua, niin tässä tilanteessa tarvitaan näitten julkisten rahoitusinstrumenttien pystyyn panemista, ja nyt ne on tässä näillä toimilla laitettu. Ne on laitettu nyt niin pystyyn, että niillä pystytään vastaamaan tähän ensimmäiseen akuuttiin vaiheeseen, mutta on ilman muuta selvää, että nämä rahat ja nämä järjestelyt eivät riitä koko vuoden 2009 loppuun asti, tämä on ilman muuta selvää.

Mutta yhtä selvää on se, että näillä päästään monta kuukautta eteenpäin, kaikissa oloissa monta monta kuukautta eteenpäin, ja hallitus on ilmoittanut julkisesti ja tässä minä seuraavan kerran ilmoitan, että hallitus valmistelee jatkotoimia, joissa katsotaan, riittävätkö ne, mitä nyt on täällä päätetty. Siis nythän me olemme päättämässä ja osin olemme jo päättäneetkin siitä, että näitä takausvastuita lisätään useammalla miljardilla eurolla, että tähän viennin rahoitukseen tulee 1,2 miljardia euroa konkreettista rahaa, että kotimarkkinarahoitukseen tulee useampi sata miljoonaa euroa jnp., että nimenomaan pääomasijoitustoimintaan tulee yhteensä 80 miljoonaa euroa ja sitä rataa.

Näiden toimien lisäksi ajatellen tämän tyyppisten takausvastuitten hoitamista ja rahoituksen järjestelyä silloin, kun pankit eivät niitä pysty hoitamaan, parhaillaan nyt mietitään ja arvioidaan, mitä muuta tarvitaan, koska markkinoilta tulee erilaista viestiä siitä, mikä on taudin kuva tänään ja miten taudin kuva näyttäisi kehittyvän tästä edespäin useamman kuukauden aikaan.

Kutsuin avukseni entisen OKO:n pääjohtajan ja professorin, tiedemiehen Antti Tanskasen lähinnä siitä syystä, että hän käy läpi — koska hänellä ei ole mitään omaa portfoliota, omaa salkkua enää kannettavana — eri asiantuntijoitten kanssa arvion siitä, mikä tuo taudin kuvan kehitys näyttäisi olevan, ja hänen tehtävänään on sitten tehdä arvio myöskin, kun on esitetty erilaisia (Puhemies: 7 minuuttia!) uusia lääkkeitä, monia erilaisia uusia lääkkeitä. Hänen tehtävänään on tavallaan panna lääkepurkit riviin ja arvioida, millä lääkityksellä siihen hänen arvioimaansa taudin kuvaan voitaisiin parhaiten ja tehokkaimmalla tavalla vastata. Nämä esitykset minä olen pyytänyt, tai tämä on tämmöinen sparraustilanne. Antti Tanskanen tekee työtä kaiken aikaa, ja tarkoitus on, että tammikuun puoleenväliin mennessä hänen kanssaan meille löytyy yhteinen käsitys. Sitten tarkoitukseni on konsultoida ja keskustella muun hallituksen kanssa, ja tammikuun lopulla ne toimet, jotka tarvitaan lisäbudjettiin, siinä yhteydessä esiteltäisiin eduskunnalle, ja ne asiat, mitkä ovat hoidettavissa ilman tällaisia lakimuutoksia tai budjettiin tulevia lisäyksiä, hoidettaisiin erillisellä lisäyksellä.

Arvoisa puhemies! Minä en ole varma, onko se 5 vai 10 vai mikä minuuttimäärä.

Arvoisa puhemies! Ehkä saan jatkaa seuraavalla kerralla näistä energia-asioista. En tarkoita seuraavaa eduskuntaa. Aion olla täällä vielä monta kautta, monta vaalikautta, (Naurua) mutta jatkan muutamien puheenvuorojen jälkeen.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen käsitteli hyvin ansiokkaasti tätä nykytilannetta, eri toimialojen eroja, ja nosti esille rakentamisen ja sitten nämä kansainvälistyneet yritykset. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että nyt löytyy kestävät ratkaisut siihen, miten tämä riskien jakaminen toteutetaan sekä julkisen rahoittajan että pankkien ja yksityisen rahoitussektorin välillä. Jos ajatellaan sitä, että me pystymme tämän yhteisvastuullisesti hoitamaan niin, että yritysten rahoitus varmistetaan myös nyt lähimaastossa, niin on ilmiselvä asia, että tätä kautta me luomme suomalaisille yrityksille poikkeukselliset lähtökohdat säilyttää vahva asema kansainvälisessä kilpailussa myös tämän kansainvälisen talouskriisin aikana.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri juuri luonnehti tuota taudinkuvaa, mikä se on, ja avasi lääkepurkkirivistön ja otti sieltä yhden purkin, joka liittyi pääomitukseen, sekä kuntarahoituksen että Finnveran aktivointiin. Tässä yhteydessä tuli esiin se, että on hyvä varautua tähän luottolaman syvenemiseen ja tilanteen vaikeutumiseen. Järkevää varautumista olisi määrittää näille molemmille luottolaitoksille uudet ja entistä laajemmat toimivaltuudet, jotka ovat EU-kilpailulainsäädännön mukaisesti mahdollisia mutta joita Suomessa ei ole määritelty näille luottolaitoksille kuuluviksi. Kysyisinkin ministeriltä, onko ministeri valmis edistämään näiden toimivaltuuksien laajentamista ja avaamista ja millä aikataululla.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän Suomi pitäisi saada todellakin liikkeelle, ja ministeri Pekkarinen on tässä yrittänyt parastaan. Mutta tässäkin on se ongelma nyt hallituksen osalta, että kun ministerien Kiviniemi ja Katainen nyt pitäisi myös vastata siitä, että rahoitusmarkkinat toimivat, niin professori Antti Tanskanen onkin nyt se hallituksen vastaus tähän. Toivotaan nyt, että professori Antti Tanskanen hallituksen puolesta pystyy tämän asian laittamaan sillä tavoin liikkeelle, että yritykset saisivat sitä rahoitusta, koska tässä on se ongelma.

Nythän pankit pelkäävät 1990-luvun tavoin sitä, että ne ovat oikeudessa sitten näissä tapauksissa, kun yritys menee konkurssiin ja rahaa on annettu, ja ne sysäävät nyt sitä vastuuta ministeri Pekkariselle. Olisinkin kysynyt, miten suuria vastuita nyt sitten hallitus on valmis ottamaan näitten osalta. Nämä rahathan eivät riitä, jotka nyt on annettu, vaan nythän talousvaliokuntakin lähti siitä, että tähän asiaan palataan helmikuussa, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niin kuin hallituskin tekee, ja sitten taas takauksien osalta huhtikuussa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla on kaksi kysymystä, joihin vastausta ei budjettikirjasta löydy. Ensinnäkin, missä on kolleganne työministeri? Hänet olisi olettanut näkevänsä kyllä tässä tilanteessa.

Toinen kysymys: Ministeri Pekkarinen, vastatkaa te nyt, kun työministeri ei ole paikalla. Itsekin korostitte, että nämä työvoimakoulutukseen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskeisessä asemassa tässä lähikuukausina. Miten turvaatte sen, että voimavarat, joilla tämä koulutus pitää järjestää, kilpailuttaa, suunnitella, riittävät, kun satun tietämään aika lähituntumasta, että jo tällä hetkellä siellä työskennellään täysin äärirajoilla, jos koulutuksen määrä nousee voimakkaasti? Nyt on markkinaoikeus on tehnyt päätöksiä, joissa te-keskukset ovat hävinneet kilpailuja sen vuoksi, että perustelut eivät ole olleet riittäviä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Miten tähän vastaatte?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos luin lehdistä oikein, niin Ranskassa, Englannissa ja Saksassa mietiskellään sitä, että käytettäisiin yritysten joukkovelkakirjalainoja tässä tilanteessa niin, että valtio antaa niihin takaukset, ja sitten ruotsalaisista lehdistä taas luin, että tämä voisi avata eräänlaisen pääomituskeinon pankeille. Eli onko näitä asioita pohdiskeltu arvoisan ministerin johdolla jossakin?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen vastaus kuvaa sitä vakavuutta ja varmuutta, millä hallituksen piirissä on suhtauduttu tähän talouden haasteeseen. Se on juuri oikea tapa, elikkä analysoidaan tarkasti, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta me saamme tämän taloustilanteen kääntymään nousuun. Ei niin, että me lyömme täällä nokkiin miljardi sinne, miljardi tänne, mikä on ollut vasemmisto-opposition linja, vaan harkitusti mietitään, mitä täsmätoimia tarvitaan, jotta rahoitusmarkkinat toimivat ja jotta voidaan toteuttaa investointeja, joissa euro per työpaikka -vaikutus on mahdollisimman suuri, siis yksityisiä investointeja, mutta varmasti myöskin julkisia investointeja rakentamisen, asuntotuotannon, vesihuollon ynnä muitten osalta. Ja kun tämä paketti tulee helmikuussa eduskuntaan, niin uskon, että me kaikki voimme olla tyytyväisiä, että se on hyvin harkittu ja johdonmukainen paketti tämän hallituksen hyvän talouspolitiikan linjan jatkeena.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on valtiovaroissa pohdittu sitä, että Suomen pitkään jatkunut talouskasvu on liittynyt siihen, että meillä on ollut hyvin onnistunut ja pitkäjänteinen tiede- ja teknologiapolitiikka sekä hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä. Siltä osin tietenkin pohdituttaa ja aiheuttaa huolta, kun meillä on Tekes esimerkiksi rahoittaja, että Tekesistä kuuluu huolia siitä, että yritykset ovat pistämässä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, sanotaanko, jäihin. Tällöin tietenkin tulee pohdittavaksi, olisiko meillä mahdollisuus nostaa sitä Tekesin rahoitusosuutta esimerkiksi 45 tai 50 prosenttiin.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Annan tunnustuksen teille, ministeri Pekkarinen, että tämän syksyn aikana olette reagoinut tähän yritysten heikentyvään rahoitustilanteeseen. Oikean suuntaisia esityksiä on tehty. Lisää kuitenkin tarvitaan, kuten sosialidemokraatit ovat esittäneet ja kuten itsekin totesitte, että nämä eivät riitä. Konkurssit ovat tammi—lokakuussa lisääntyneet 14 prosentilla, ja me olemme vasta nyt menossa kohti huonompia aikoja. Kentällä yritykset perustavat kriisiryhmiä ja viestit ovat kovin huolestuttavia. Eli tässä tilanteessa on äärettömän tärkeää, että me emme päästä terveitä yrityksiä konkurssiin tilapäisten rahoitus- ja vakuusongelmien takia. Todellakin tarvitaan lisää valtuuksia, lisää pääomituksia niin Teollisuussijoitukselle kuin Verallekin, ja tarvitaan innovatiivisia, tähän aikaan sopivia rahoitus- ja takaustuotteita. Toivon, että johdollanne, ministeri Pekkarinen, näitä tosiaan on sitten ensi tammikuun lopulla saatavissa ja löydettävissä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liittyen työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeihin, niiden volyymiin, valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan niillä on ollut suuria, myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittämiseen. Se on myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanta, ja me olemme käyneet paikan päällä tutustumassa siihen, mitä niillä rahoilla on saatu aikaan.

Kuitenkin mietinnössä esitetään lisää vain 1:tä miljoonaa euroa tälle momentille ja esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Manninen vetämänsä Lappi-työryhmän loppuraportissa esittää, että näitä investointimäärärahoja lisätään 50 miljoonalla eurolla. Eikö tässä nyt ole aikamoinen ristiriita? Osoittaako tämä sitten, kun tämä on ollut kaikkein tuottavin ja tehokkain tapa tukea elinkeinoelämää, ylipäätään sitä, mikä todella hallituksen reagointikyky on?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisillä foorumeilla puhutaan paljon Green New Dealista. Esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon viime viikolla painotti, että me voimme samaan aikaan elvyttää maailmantaloutta ja samaan aikaan torjua vahvasti ilmastonmuutosta. Ilmasto- ja energiapolitiikkahan tarjoaa paljon työkaluja vihreään elvytykseen. Hallituksen talousarvioesityksessähän on jo merkittäviä lisäsatsauksia uusiutuvan energian investointeihin ja kotitalouksien energiaremonttien tukemiseen. Olisin ministeri Pekkariselta kysynyt, kun nyt pohditaan tarvittavia lisäelvytystoimenpiteitä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia nimenomaan ilmasto- ja energiapolitiikan saralla on löydettävissä, joilla voidaan samaan aikaan vähentää päästöjä ja elvyttää taloutta.

Edustajat Rantakangas ja Perkiö viittasivat Euroopan parlamentin ajankohtaiseen päätökseen tukea ilmasto- ja energiapakettia. Hallituksen tavoitteenahan oli varmistaa, että meille tärkeä energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky turvataan, mutta nyt kävikin niin, että lähes 100 prosenttia teollisuudesta jätettiin päästöoikeuksien huutokaupan ulkopuolelle.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen kertoma tällä hetkellä lomautettujen lukumäärä 40 000 on todella kova. Pelko tietysti on, että nuo määrät tulevat vielä kasvamaan. Myös korkean teknologian yritykset lomauttavat ja osittain myös irtisanovat väkeä.

Esko Aho esitti Pohjois-Suomi-päivillä tällä viikolla näkemyksen, että korkean teknologian yritysten huippuosaajat ja avainhenkilöt voitaisiin rekrytoida yliopistoihin ja korkeakouluihin tämän osaamispotentiaalin pitämiseksi yhteiskunnan pyörien pyörittämisessä, etteivät nämä osaajat karkaisi ulkomaille tai kenties oman työllistymisensä takia jäisi ulos tästä yhteiskunnan pyörästä. Miltä tällainen esitys vaikuttaa, ja olisiko valtion mahdollista osallistua tähän jollain tavalla?

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että onnistunut ja oikein mitoitettu innovaatiopolitiikka on yksi tulevaisuuden Suomen menestyksen avaimista, mutta nyt näyttää siltä, että emme saavuta itse itsellemme asettamiamme tavoitteita rahoituksellisesti. Tällä hetkellä kuitenkin olisi erittäin tärkeää, että saavuttaisimme edes tuon 4 prosentin tavoitteen bruttokansantuotteesta. Pidän ainakin itse, että se on se minimi, mikä pitäisi rahoituksessa saavuttaa tässä tilanteessa. Nyt kysyisinkin ministeri Pekkariselta, milloin me saavutamme tämän 4 prosentin tavoitteen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puheenjohtaja Karjulan johdolla valtiovarainvaliokunta on minusta tehnyt hyviä, tärkeitä painotuksia ja linjauksia ajassa. Ministeri Pekkariselta haluaisinkin kommenttia nimenomaan esimerkiksi rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon nopeuttamisen ja tehostamisen osalta.

Toinen asia on, että nyt on pakko yritysten rahoituksessa tehdä nopeita ratkaisuja muun muassa erityisluottolaitosten valtuuksien osalta. Niitä on lisättävä enemmän kuin hallitus on ehdottanut. Tekesin kautta kenties yrityksille on myöskin harkittava mahdollisuuksia jakaa tk-rahoituksen pelivaraa. Sitten kysymys on siitä, meneekö tilanne niin pahaksi, että on mietittävä esimerkiksi jo yrityksille annettavia ylimääräisiä ja määräaikaisia verohelpotuksia. Me voimme tarvita todella niitä kovia lääkepurkkeja.

Mutta toinen asia, mikä on minusta edesvastuutonta, on se, että valmistellaan ensi vuoden budjettia. Me tiedämme elvytyksen, infran, rakentamisen, sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon puutteet, mutta hallitus siirtää tietoisesti budjettivalmistelun ohi keväälle lisäbudjettiin toimia, jotka pitäisi päättää nyt tässä ajassa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eilen illalla kuulimme uutisen Kuitu Finland Oy:n konkurssista. Raha katosi Kiinaan ja 310 työpaikkaa Valkeakoskelta. Kuitu Finland elikkä entinen Säteri on yksi johtavista palonkestävien kuitujen valmistajista maailmassa. Mihin käytännön toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että tällaiset hyvin korkean teknologian omaavat teollisuuslaitokset, jotka valmistavat erikoistuotteita, pystyisivät pysymään pystyssä tämän laman aikana ja tuotanto säilyisi Suomessa? Onko työ- ja elinkeinoministerillä todella nyt niitä eväitä, joilla tämmöiseen puututaan, että tämä yritys tulisi kotimaiseen omistukseen ja että tuotanto ja ammattitaito ja kaikki tietämys säilyisivät Suomessa eivätkä ne menisi ulkolaisten hyödyksi?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin eräästä momentista: Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus. Tämän rahoitus säilyy nyt samalla tasolla kuin viime vuonna, kun valiokunta lisäsi 500 000 euroa. Tämä on kuitenkin sellainen momentti, johon olisi syytä lisätä rahoitusta ja resursseja vuosi vuodelta, sillä energian säästäminen ja energiatehokkuus ovat ilmastotalkoissa kaiken a ja o. Kysyisinkin arvoisalta ministeri Pekkariselta, mitä hankkeita on tai on suunnitteilla energiatehokkuuden suhteen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Cronberg on sairas, ja toivon, että osoitamme ymmärtämystä sitä kohtaan, että hän ei todella voi täällä nyt olla tällä kertaa.

Mitä tulee vielä tähän taudinkuvaan, josta äsken puhuin, ja siihen tavallaan reagoinnin järjestykseen: Kyllä todellakin se ensimmäinen asia, jonka olen havainnut, ja se ajatus, joka täällä on varsin laajasti ymmärretty ja hyväksytty, on, että ensimmäinen reagoinnin paikka on varmistaa, että ne, jotka tarvitsevat rahaa ihan kannattavan toiminnan tarpeisiin, ja ne, joilta nyt sitten vakuudet ovat yhtäkkiä romahtaneet mutta joilla vakuudet normaalioloissa riittäisivät rahan saamiseen, ne sitä rahaa saavat. Valtio menee ja ottaa riskin, sehän on riskinottoa. Siitä osa voi kaatua päällemme, mutta se pitää ottaa. Tällä on laaja ymmärtämys jnp.

Sitten tavallaan seuraava vaihe tulee näissä yrityksissä siinä vaiheessa, kun ne ovat saaneet sen normaalirahoituksensa hoidettua mutta sitten kysyntätilanne on niin huono, että näyttäisi siltä, että on semmoinen tietty vaihe, tietty tämmöinen pudotus, hauta, jonka yli pitäisi jollakin tavalla päästä. Sen seikan arvioiminen, ketä kannattaa auttaa tämän haudan yli, on erittäin tärkeä asia. Tätä myös nyt sitten tässä vähän väheksytyssä Tanskasen kanssa käytävässä preppauksessa yritetään katsoa. Me mietimme myöskin, tarvitaanko tällaisia vakauttamislainoja, vakauttamisavustuksia, vakauttamistakuita, joissa idea on se, että sen yrityksen kysynnän merkittävästi heikentyessä, todennäköisesti tilapäisesti, emme päästä sitä yritystä kuitenkaan konkurssiin, vaan erilaisin järjestelyin yrittäisimme antaa sellaiset edellytykset, että yritys voisi jatkaa luottaen siihen, että tulee joku kerta parempi päivä ja että silloin sillä on markkina jnp. Tähänkin liittyy riski. Jos tämä pitkittyy — niin kuin herra Krugman saadessaan Nobelin palkinnon arvioi, että tämä voi pitkittyä hyvin paljon — tähän liittyy riski, että ei tulekaan sieltä pohjalta sitä nousua, jossa mennään kohti parempaa, mutta myöskin tätä tällä hetkellä mietitään.

Mitä tulee vielä näihin erilaisiin muihin keinoihin, me mietimme täällä näitä bondeja. Se on yksi vaihtoehto, kun suuret yritykset, jotka eivät ole olleet näitten tavallisten pankkien, suomalaisten rahoituslaitosten asiakkaita, nyt kaatuvat niitten niskaan; nyt, kun ulkomaiset rahoittajat ovat häipyneet, nämä suuretkin tulevat näitten meidän normaalien rahoittajien asiakkaiksi. Me yritämme katsoa, voitaisiinko niitä siirtää vaikka tämän bondijärjestelmän kautta pois tästä asiakkuudesta ja tätä kautta raivata tilaa tavallisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Myös poisto-oikeuksien lisäämistä mietitään, mutta poisto-oikeudet auttavat vain niitä, jotka ovat hyvässä kunnossa olevia yrityksiä, koska eihän huono voi tehdä poistoja. Mutta voi olla, että tämäkin on tarpeen, koska ne eivät ole kohta hyvässä kunnossa, elleivät ne saa näitä poistoja käyttääkseen jnp. Kaikkia tämän tyyppisiä toimia tässä on tarkoitus miettiä.

Se, mitä Antti Tanskanen on tässä, ei nyt tarkoita sitä ... Minusta ministerillä pitää olla itsetuntoa riittävästi siihen, että hän tunnustaa sen, että on hyvä, että on joku hänen avustajanaan ja edelleen tällä jollakin vielä avustaja, ja heidän kanssaan käydään... (Ed. Skinnari: Ministeri on pois täältä!) — Ed. Skinnari, viime kädessä se olen minä, joka teen ne esitykset loppujen lopuksi kuitenkin kaikista niistä toimista. Minä teen ne esitykset, jotka liittyvät yritysten rahoitukseen, siihen lääkitykseen, jota me katsomme yritysten tarpeista lähtien. Mutta minulla pitää olla roh- keutta konsultoida ja keskustella niitten Suomen parhaitten asiantuntijoitten kanssa, jotka pystyvät antamaan minulle ... (Ed. Skinnari: Ei se voi pankkiasioista tehdä!) — Se voi tehdä, tämmöinen ulkopuolinen selvittäjä. Jos me kuuntelemme vain yhtä yksityistä pankkia emmekä yhtä aikaa yritysten menestyksen kannalta kaikkia niitä intresantteja, joilla on jotain annettavaa tämän tilanteen helpottamiseksi ... On tärkeää, että me kuulemme kaikkia yhtä aikaa ja kuulemme nimenomaan niin, että sitten se lääkepurkitus pannaan prioriteettiin ja sitä kautta säännöstellään.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä pari kolme muuta asiaa. Ensinnäkin minunkin mielestäni Tekesin rahoitukseen tai ylipäänsä innovaatiotoiminnan rahoittamiseen pitää hallituksen panna entistä enemmän voimavaroja. Tässä hallitus lisäyksessään lisää 15 miljoonaa ja nimenomaan käyttää vielä ed. Tynkkysenkin ja ed. Rajamäen täällä toivomalla tavalla. Se käytetään nimenomaan ympäristö- ja energiateknologiaan, siihen, mihinkä nyt on jo muutenkin käytetty; viime vuonna käytettiin 115—118 miljoonaa euroa näihin asioihin. No, se oli nyt sattumaa, että niin paljon käytettiin, mutta me pääsemme sinne lähelle 100 miljoonan euron tasoa, joka on kyllä aika hyvä taso verrattuna mihin tahansa maahan maailmassa, mihin tahansa maahan maailmassa.

Mitä tulee muutoin asiaan, kun sanottiin, että olisi nyt hyvä, että edes päästäisiin siihen 4 prosenttiin, niin maailmassa muuten siihen 4 prosenttiin päässeitä ei taida olla kuin Israel. Ei oikein tiedä, miten se Israelin luku lasketaan. Se voi nyt olla, että he pystyvät näyttämään, että se on 4 prosenttia, mutta Ruotsissakin, jossa se oli jo yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, viimeinen luku taisi olla aavistuksen verran alle 4 prosenttia. Elikkä se on hyvä asia ja hyvä tavoite, mutta ei pidä väheksyä, jos me pääsemme yli 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, koska silloin me mitä todennäköisimmin olemme maailman tapissa, maailman ykkönen tai kakkonen. Israelista me tiedämme, mihinkä menee merkittävä osa siitä t&k-rahasta, jota ne käyttävät siellä. (Eduskunnasta: Mihin se menee?) — No, en minä sano ääneen sitä, mihin se menee.

Mitä, arvoisa puhemies, vielä tulee siihen, millä tavalla (Puhemies: 5 minuuttia!) näihin koulutustarpeisiin pystytään reagoimaan, niin — nyt huomaan, että juuri 5 minuuttia meni yli — hallitus valmistelee toimia niillä rahoilla, vielä kertaalleen, mitkä nyt on jo budjetoitu. Niillä pystytään tämä lähimpien kuukausien tarve hyvin hoitamaan.

Mitä tulee vielä näihin julkisiin töihin, niitten rahoittamisiin, niin kyllä hallitus tulee siinä tammi—helmikuun vaihteessa varmasti rahoittamaan myöskin tällaisia perinteisempiä työllisyysinvestointeja. Ne tulevat osin eri ministeriöiden, liikennehallinnon, sosiaali- ja terveyshallinnon, opetushallinnon ja ehkä myöskin ja todennäköisesti myöskin sitten näitten työllisyysperusteisten investointiavustusten kautta. Mutta siinäkin niillä rahoilla, jotka budjettiin on laitettu, päästään eteenpäin monta kuukautta, ja sen jatkon osalta sitten tammi—helmikuu on ihan hyvä ajankohta. Pitää olla järjestys, missä edetään, ja minusta Suomen hallitus on valinnut aika oikean järjestyksen edetä.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian käyttöä tulee lisätä kaikin mahdollisin tavoin sekä lämmityksessä, energiantuotannossa että liikenteessä. Monet kuluttajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että uusiutuvan energian käytön lisääminen kaupungeissa ja taajamissa on yksityistalouden kannalta melko hankalaa tai jopa vaikeaa, kun monissa omakoti- tai rivitaloissa ei kerta kaikkiaan löydy varastointitilaa säilyttää suurempia määriä raaka-ainetta, ja esimerkiksi hakkeen tai pelletin toimittajat sijaitsevat maaseudulla.

Kysyisinkin ministeriltä: Onko mitään sen suuntaisia hankkeita tai esityksiä, joilla voisi lisätä uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksia kaupungeissa esimerkiksi perustamalla huoltamoiden tyyppisiä myyntipisteitä, joista kuluttajat voisivat ostaa raaka-ainetta pienemmissä erissä, aivan kuten Keski-Euroopassa tapahtuu?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on kyllä tällä kertaa onnistunut tekemään kaiken sen, mitä sen käytössä olevat mahdollisuudet ovat olleet. Se on tehnyt elvyttävän budjetin, se antaa pankeille tukea, jos ne tarvitsevat, se nostaa laina- ja takausvaltuuksia, jos niitä tarvitaan ja kun niitä tarvitaan. Mutta yhdelle asialle me emme tietenkään voi mitään. Jos meidän vientimarkkinamme, vientimahdollisuutemme, tyrehtyvät, niin kyllä Suomen talous silloin on jumissa. Me tiedämme, mitä esimerkiksi Venäjällä tapahtuu, mutta onneksi tilanne ei ole läheskään niin paha kuin se oli 15—18 vuotta sitten, jolloin Neuvostoliiton romahtaminen romahdutti myös Suomen talouden. Siihen ei pidä mennä, että meillä on yksipuolinen vienti ja yksipuolinen tuonti. Täytyy olla monipuolista vientiä, monipuolisiin maihin monipuolista vientiä, ja sitä meillä onneksi on. Mutta, kuten sanoin, jos muualla maailmassa globaali kriisi (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) äityy, niin silloin me emme mahda mitään sille.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta professori, ministeri Antti Tanskasen nimittäminen selvitysmieheksi selvittämään meidän rahoitusongelmiamme oli oikea ratkaisu. Nyt on tietysti ladattu hyvin paljon odotuksia, minkälaisia ehdotuksia häneltä tulee ja mitä sitten ministeri ja hallitus tuovat eteenpäin. Mutta kyllä se on semmoinen kysymys ja alue, joka pitää kyllä selvittää, ja tuskin maasta löytyy kovinkaan montaa yhtä pätevää henkilöä kuin professori Tanskanen on tähän tehtävään.

Mutta menisin vähän toiseen asiaan, ja se on tuottavuusohjelma, jota on käsitelty nyt joka pääluokan osalta. Te, ministeri Pekkarinen, erittäin näyttävästi julkisuudessa riitautitte tuottavuusohjelman oman ministeriönne, oman hallinnon-alanne osalta. Annoitte kuvan ja käsityksen kansalle ja meille kansanedustajille, että nyt tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset torpataan. Kuitenkin te olitte itse Ahon kakkoshallituksen alkuvaiheessa nostamassa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tuottavuusohjelman henkilöstövaikutuksia 50 prosentilla, lähes 5 000 ihmisellä. Tämä on pikkuisen ristiriitaista. Miten te selitätte tämän?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meitin perukassa isäntämiehet on kyllästyneet jatkuvaan sähkönhinnan nousuun ja laittavat nyt omia tuulimyllyjä testausten osoitettua, että virtaa tönöön riittää. Olen ymmärtänyt, ettei yksityishenkilö saa tukea tällaiselle hankkeelle, mutta yritys saa. Korjataanko tällainen asia, jotta kansalaiset voisivat olla aktiivisia niin ympäristön kuin energian säästämisenkin suhteen?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin ed. Tynkkynen jäi. Pitää paikkansa, että Suomen kannalta keskeiset toimialat, kuten terästeollisuus ja massa- ja paperiteollisuus täyttävät nyt EU-ehdot, ja ne on määritelty hiilivuotoriskille alttiiksi teollisuusaloiksi, jotka ovat oikeutettuja ilmaisiin päästöoikeuksiin. Valitettavaa on vain se, että samalla moni muukin muille Euroopan maille tärkeä teollisuudenala määriteltiin samalla tavoin. Se tarkoittaa jatkossa joka maassa tiukkaa seulontaa eri teollisuuslaitosten energiatehokkuuden arvioinnissa, jotta tilanne olisi se, että tehokkaimmat laitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia enemmän kuin ne energiaa tuhlaavat laitokset.

Kysynkin ministeriltä: Kun vuoden päästä nähdään, miten arviointityö Euroopan unionissa sujuu, pitäisikö tällä perusteella ja kokemuksella päätöstä arvioida vuoden kuluttua uudelleen?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri totesi tuossa puheessaan, yritysten taseet ovat tällä hetkellä vahvoja, mutta jos kassavirrat loppuvat, niin kyllä taseetkin aika nopeasti menevät huonoon suuntaan, sen me kaikki tiedämme. Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan ennen kaikkea pk-yritykset ovat tällä hetkellä ongelmissa saada pankeilta lainaa, ja tämä saattaa muodostua aika isoksi ongelmaksi.

Kysynkin, mitä erilaisia tukielementtejä pk-yrityksille hallituksessa ollaan miettimässä, koska tiedämme sen, että on aika vaikeata löytää semmoisia tukielementtejä, että ne olisivat tasapuolisia eivätkä vääristäisi kilpailua.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täydentävä budjettiesitys sisältää esityksen siitä, että rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuksia joiltakin osin, lähinnä työllisyyden ja kilpailukyvyn ohjelmia, voitaisiin aikaistaa. Nyt pitkin vuotta on käyty keskustelua siitä, että EU:n rakennerahaston maksupäätökset ovat viivästyneet, ja tämä on aiheuttanut alueella ongelmia. Tietojärjestelmäongelmia on ollut, ja rahat alueella ovat jääneet joiltakin osin saamatta. Tilanne on esimerkiksi Itä-Suomessa hyvin valitettava, sillä rahastojen merkitys alueiden kehittämistyössä ja osaamistyössä on merkittävä. Tähän on myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään kiinnittänyt huomiota.

Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, mikä on tämän hetkinen tilanne. Päästäänkö päätöksiä ja maksuja nyt tekemään täydellä teholla, ja onko nämä tietojärjestelmäongelmat jo voitettu?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän yritystoiminnan elvyttämiseen. Kaikki keinot täytyy käyttää, jotta yritykset eivät joutuisi pistämään riippulukkoa oveen eivätkä lomauttamaan työntekijöitään pitkäksi aikaa. Valtiovarainministeri Katainen on useissa haastatteluissa sanonut, että kannattaa vasta sitten helmikuussa ryhtyä miettimään suurempia elvytystoimenpiteitä. Hän sanoo, että hintojen täytyy laskea, vasta sitten kannattaa valtion tulla mukaan. Näitten hintojen laskua odotellessa moni yritys keikahtaa tässä välillä, ja tahtoisinkin tietää teidän mielipiteenne siitä, mitä te tästä suunnitelmasta ajattelette. Tuntuu jotenkin näin sivusta katsoen aika koh-tuuttomalta näitä yrityksiä kohtaan, että valtio jää odottamaan sitä, mitä tapahtuu yhteiskunnassa, jos yrityksiä ja toimijoita ei tueta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te annoitte teollisuudelle onnellisuuspillereitä. Teollisuus sekä Suomessa että EU:ssa sitten Brysselin Eurooppa-kokouksen jälkeen hykertelee tyytyväisenä, mutta näillä onnellisuuspillereillä on sivuvaikutuksensa. Se nähtiin ja kuultiin Poznanin kokouksessa, jossa nimenomaan kehittyvät maat katsoivat varsin karsaasti sitä, että rikas EU jakoi nämä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeät päästöoikeudet ilmaiseksi teollisuudelle.

Arvoisa ministeri, voisitteko kommentoida, oliko tällä päätöksellä kielteinen vaikutus siihen tiehen, millä meidän pitäisi olla kohti Kööpenhaminaa ja siellä tehtävää kansainvälistä vaikuttavaa ilmastosopimusta?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Onneksi meillä on innovatiivinen ministeri, joka rohkenee katsoa asioita vähän uudestakin näkövinkkelistä. Innovatiivisuus on myös hyvän koulutuksen tarjoamista siinä vaiheessa, kun irtisanomisuhka saattaa olla yrityksessä päällä. Toivoisin, että ammattikorkeakouluverkostoa käytettäisiin paremmin hyväksi siinä tilanteessa, kun kuilu on tulossa. Siltaa pitää rakentaa sen koulutuksen avulla, koska väki on yhä paremmin koulutettua. Myöskin toivoisin, että niille alueille, jotka eivät ole niin sanottuja rakennekehityspaikkakuntia ja joilla työllisyys on vielä hyvää, niin sinnekin suunnattaisiin pk-sektorille ennakoivia toimenpiteitä.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Pekkariselle tästä vihreästä valosta poistojärjestelmän kehittämiselle. Olen useita kuukausia sitten jo tuonut esiin, että energiatehokkuusinvestoinnit pitäisi nyt tässä taloudellisessa tilanteessa saada nopeasti kertapoistona poistettua, jolloin saisimme sekä energiatehokkuutta että investointeja yritykseen. Toivonkin nyt, kun olen jättämässä siitä juuri lakialoitetta, että tämä lakialoitteeni saa nyt myötätuulta myös teidän puoleltanne.

Kysyisin kuitenkin enemmän tästä työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikasta: Onko meillä näköpiirissä sellaisia keinoja, joilla kannustettaisiin yrityksiä mieluummin lomauttamaan kuin irtisanomaan? Eli lomauttaminen olisi se lievempi vaihtoehto, ja yrityksien kannattaisi tähän toimeen ryhtyä mieluummin kuin irtisanomisiin.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden syöksykierre on jyrkkyydeltään nopeampi kuin 1930-luvulla, ja sehän on siinä mielessä hyvin huolestuttava seikka. Sen takia, tuossa kun ministeri Pekkarinen puhui lääkepurkeista, niin onkohan hän löytänyt lääkepurkkia ymmärtämisen puutostautiin, eli tarkoitan työllisyyspolitiikan osalta, koska tässä budjetissa vedetään työllisyysvaroja vähemmäksi. Se ajatus, kun työministeri puhui siitä, että laitetaan yrityksiin nämä ihmiset töihin, niin eihän se toteudu tässä tilanteessa, kun siellä lomautetaan ja pois potkitaan porukkaa. Silloin pitäisi etsiä niitä keinoja, miten korvata sitä, ja esimerkiksi näissä valtion tutkimuslaitoksissa ja tuolla kunnilla sitten on niitä ihmisiä, jotka ovat työttöminä, niin miten sinne voisi työllistää lisää.

Toinen asia on nämä työllisyysperusteiset investointituet, jotka tässä ovat tulleet esille. Niihin pitäisi vaan nyt laittaa rahaa, koska, niin kuin ed. Mustajärvi totesi, on osoitettu, että ne ovat tehokkaita. Sehän riippuu siitä valvonnasta, ettei anneta semmoiseen tehtävään, joka ei tuota pysyvää työtä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos lähtee näistä päästöoikeuksista liikkeelle, tällä kertaa näinpäin. On ihan totta, että ilmaisten päästöoikeuksien piiriin lopulta tuli paljon enemmän toimialoja kuin alkuperäinen komission esitys indikoi. Sehän ei selvästi sekään sanonut, mitkä toimialat pääsevät ilmaisten päästöoikeuksien piiriin, mutta se indikoi jotain, ja paljon laajempi oli se lopputulos. No, se oli meidän kannaltamme sillä tavalla hyvä, että meidän kannaltamme kaikki keskeiset toimialat pääsivät ilmaisten päästöoikeuksien tai siis oikealla termillä ilmaisen alkujaon piiriin.

Ed. Tiusasen puheenvuoroon siitä, mitä tämä tarkoittaa, tarkoitetaanko tässä nyt sitä, että EU jotenkin niin kuin tinkii niistä tavoitteista, mitä se itselleen oli asettanut: No, eihän se sitä tarkoita, eihän se sitä tarkoita. Nyt tämä tarkoittaa sitä, että se hallinnollinen ilmainen alkujako tapahtuu vaan niin, että kaikille niille, jotka saavat näitä päästöoikeuksia, se saantotaso on alhaisempi kuin se olisi ollut muutoin niille, jotka olisivat päässeet ilmaisen alkujaon piiriin.

Tavallaan sen ideahan, että toiset joutuvat ostamaan ja toiset pääsevät ilmaisen alkujaon piiriin, mikä oli komission alkuperäinen esitys, oli se, että tiettyjä toimialoja tavallaan priorisoidaan EU:n sisällä niin, että ne saavat ilmaisen alkujaon ja että toiset joutuvat sen ostamaan. Mutta nyt kun suurin osa tuli ilmaiseksi, kaikki saavat vähän vähemmän näitä päästöoikeuksia kuin se alkuperäinen esitys olisi käytännössä sisällään pitänyt. Näin tämä minun mielestäni pitää tulkita, ja suoraan sanottuna näin tämä juttu kaiken kaikkinensa onkin. Tämä ei merkitse sitä, että EU tinkisi siitä 20 prosentin tavoitteesta, minkä se oli aikanaan jo maaliskuussa 2007 ensimmäisen kerran itselleen tavoitteeksi asettanut.

Mitä tulee vielä siihen, miten uusiutuvaa energiaa kaupungeissa ja vähän taajemmin asutuissa yhteisöissä voitaisiin edistää, kyllä kaukolämpöjärjestelmä on se pääasiallinen juttu ja siinä nimenomaan uusiutuvat raaka-aineet. Sillä kuitenkin päästään laajempaan käyttöön. No, toinen on tämä edustajan tarkoittama idea elikkä, että rakennetaan myöskin kaupunkeihin, ja meillä on nyt jo markkinoilla myös kaupunkien pientaloihin soveltuvia järjestelmiä. Tämä pelletin käyttö esimerkiksi ei vaan ole niin houkuttavaa meillä vieläkään kuin se on esimerkiksi Ruotsissa, ja tässä pitää varmasti parantaa houkuttavuutta.

Mitä tulee tuottavuusohjelmaan, ed. Laitinen, minä en nyt tiedä, miten te puhutte 1990-luvun alusta, se oli ihan erilainen. (Ed. Laitinen: Vanhasen kakkoshallitus!) — Anteeksi, Vanhasen kakkoshallitus. — Ahon hallitus oli ihan erilaisessa tilanteessa, kun se teki omia ratkaisujaan.

Mitä tulee Vanhasen kakkoshallitukseen, tähän hallitukseen, niin minä olen sanonut asiasta julkisuudessa. En pitänyt erillistä tiedotustilaisuutta, vaan pidin tiedotustilaisuuden näitten rakennerahasto-ohjelmien osalta, että ne nyt toimivat — Ed. Toivakalle: ne nyt toimivat, Eak-raha on toiminut jo pitempään, nyt saatiin vihdoin viimein myös Esr:kin toimimaan. — Kun siinä yhteydessä minulta kysyttiin, kerroin, että minä voin erikseen kertoa nyt sitten näistä, ja kerroin, että minä en pidä järjellisenä sitä, että työ- ja elinkeinotoimistoja ajetaan alas, niin kuin alkuperäiset ideat olivat. Pidän edelleenkin siitä kiinni. Olen ilman muuta edelleenkin samalla kannalla. Ei minun mielipiteeni siitä mihinkään ole muuttunut. Jos epäilette sitä, niin turhaan epäilette. (Ed. Skinnari: Se oli oikein televisiosta!) Minun mielipiteeni ei siitä asiasta muutu yhtään mihinkään, se on ihan ilman muuta selvää.

Mitä tulee sähkön hintaan, muistutan siitä, että kyllä se vielä tällä hetkellä meillä kuitenkin on ehdottomasti Euroopan halvinta, mutta meilläkin kaikkien niiden toimien seurauksena, kun me rakennamme likaavan sähkön tilalle uutta puhtaampaa energiaa, puhtaampaa sähköä ja puhtaampaa muutakin energiaa, niin kyllä se puhtaampi tällä hetkellä vielä on kalliimpaa jonkun verran kuin tämä likaisen markkinahinta konsanaan on. Tästä syystä meillä joudutaan varautumaan siihen, että jatkossakin hinta voi nousta.

Aivan viimeinen kommentti liittyy näihin rakennemuutosalueisiin, joihin täällä parissa puheenvuorossa on viitattu. Huomenna valtioneuvosto tulee tekemään todennäköisesti päätöksen, jossa tällä hetkellä äkillisten rakennemuutosten kohteena olevista seuduista vielä kuusi seutua jää tuon menettelyn ulkopuolelle. Ne ovat olleet sen kaksi vuotta eivätkä ne jatka, ja kolme uutta rakennemuutosaluetta tulee tämän menettelyn piiriin. Rahaa on yhteensä näihin tarkoituksiin lisäbudjetissa ja varsinaisessa noin 60 miljoonaa euroa käytettävissä, ja ne kyllä hyvin riittävät aika pitkäksi aikaa siihen akuuttiin tarpeeseen. Vielä tämän menettelyn toimivuudesta voi sanoa, että kaikilla niillä seuduilla, jotka ovat olleet tähän saakka tämän äkillisen rakennemuutosmenettelyn piirissä, työllisyystilanne on parantunut tämän kahden vuoden aikaan. (Puhemies: Aika!) Yhdelläkään se ei ole mennyt huonompaan suuntaan. Kaikkialla se on parantunut näitten taakse jääneiden kahden vuoden aikaan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy myöskin osaltani kiittää hallitusta ja ministeriä nopeasta reaktiosta ja vaikuttavista toimenpiteistä, joita on tehty haasteellisen taloustilanteen osalla. Ne ovat oikeaan osuneita, ja niin kuin kuultiin, lisää on vielä tulossa.

Itse kuitenkin myös haluan kiinnittää huomiota, niin kuin täällä muutamat edustajat ovat tehneet, näihin rakennerahastoratkaisuihin. Oli hyvä kuulla, että nyt ne vihdoin viimein ovat toiminnassa. Tässä kyllä pitää hallinnon jumpata edelleenkin. Se ei ole hyvää hallintoa, että melkein kaksi vuotta, puolitoista vuotta, menee, kun ohjelmakausi vaihtuu, ennen kuin nämä liikkeelle lähtevät. On hyvä kuulla, että ne ovat nyt vihdoin viimein lähteneet.

Puhemies! Toinen asia, huolestuttavaa on kotimaisen energian osuus tällä hetkellä: Turpeen varastot ovat loppu, metsähakkeen käyttö on vähentymässä. Elikkä me tarvitsemme uusia toimenpiteitä, jotta me pystymme saamaan meidän lisääntyvästä puuraaka-aineestamme enemmän energiaa, ja näitä toimenpiteitä tarvitaan pikaisesti. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Yksi kysymys varmuusvarastoista: Mikä on mahdollisuus kantoenergian varmuusvarastointiin?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aion nostaa nyt esiin naisyrittäjyyden silläkin uhalla, että ministeri Cronberg ei ole paikalla. Naisyrittäjyyden edistämiseksi, sen edellytysten luomiseksi ja vahvistamiseksi, meillä toimii useita organisaatioita, muun muassa te-keskukset, Maa- ja kotitalousnaiset, Naisyrittäjyyskeskus ja Yrittäjänaisten keskusliitto. Mielestäni on erittäin tärkeää, että näiden toimivien, olemassa olevien organisaatioiden rahoitusta turvataan. Toisin sanoen mielestäni ei tulisi sallia sitä, että rakennetaan päällekkäisiä organisaatioita saman asian eteenpäinviemiseksi.

Olen nyt kuitenkin ymmärtänyt näin, että julkisella rahoituksella halutaan tukea niin sanottuja resurssikeskuksia, jotka ovat aikaisemmin toimineet ikään kuin projektiluontoisesti muun muassa Esr-rahoituksella. Minun mielestäni tämä on nimenomaan päällekkäisten rakenteiden luomista ja (Puhemies: Minuutti täyttyi!) uusien organisaatioiden luomista. Onkohan tämä nyt sitä pienten resurssien järkevää käyttöä? Minun mielestäni ei.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakennemuutosalueille on myönnetty erillisiä tukia, ja juuri ministeri viittasi siihen, että huomenna tehdään uusia päätöksiä. Se on aivan oikein. Kuitenkin maassamme löytyy monia paikkakuntia, joilla varsin lyhyellä ajalla työpaikat ovat vähentyneet sillä lailla, että suhteellinen työpaikkojen vähentymä vastaa lähes näitä rakennemuutosalueilla tapahtuneita työpaikkojen vähentymisiä. Puhun hitaan rakennemuutoksen paikkakunnista.

Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Kun menetettyjen työpaikkojen korvaaminen uusilla on erittäin vaikeaa, onko mietitty ministeriössä ja onko valmiuksia tämän tavallaan rajan ylittämiseen, jos ollaan lähellä sitä niin sanottua rakennemuutosaluetta, tai voitaisiinko erillisiä tukia (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kohdentaa näille paikkakunnille avainteollisuuslaitoksille, jos ovat yritykset vaikeuksissa?

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisen hyvistä vastauksista.

Minua askarruttaa eräs asia liittyen uusiutuviin energialähteisiin. Hallitus on tehnyt varsin hyviä toimenpiteitä sen suhteen, miten selviämme laskusuhdanteesta. Eräs niistä on kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korottaminen. Kotitalousvähennystähän voi nyt käyttää myös pientalojen energiaremontteihin. Se on myös erinomaisen hyvä asia ilmastotalkoon näkökulmasta.

Mutta olisiko pohdinnan paikka siinä, pitäisikö kotitalousvähennysmahdollisuutta kohdentaa paremmin siten, että energiaremonteissa tulisi toteuttaa uusiutuvia energiamuotoja, sillä muutoin saattaa käydä niin, että pientalo vaihtaa öljykattilan uuteen öljykattilaan eikä välttämättä sitten käytäkään (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ilmaston näkökulmasta parhaimpia menetelmiä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaivostoiminnan merkitys on erittäin tärkeä juuri heikomman talouden alueille. Maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat näihin hankkeisiin ulkoapäin. Tätä mahdollisuuksia tarjoavaa elinkeinoa ei pitäisi itse tyrehdyttää lainsäädännön avulla. Kaivosteollisuusalalta on tullut pelkästään huonoa palautetta valmistelussa olevasta kaivoslaista. Miten ministeri aikoo huomioida alan toimijoiden jyrkät näkemykset varsinkin tässä taloustilanteessa?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että lomautukset ovat lisääntyneet lyhyessä ajassa yllättävänkin voimakkaasti, vielä lokakuussa tämmöisestä ei saanut puhua mitään. Ministeri myös totesi, että taloustieteen nobelisti Paul Krugman varoittaa, että maailma voi vajota kymmeneksi vuodeksi deflaation leimaamaan talouskriisiin, ja Krugman perää voimakkaita elvytystoimia. Mutta istuva hallitus on kuitenkin, niin kuin täällä on jo todettu, omaksunut tämmöisen hyvin pienten askelten elvytyspolitiikan. Säästetään paukkuja vielä pahan päivän varalle. Muun muassa Esko Aho on ottanut tähän kantaa ja sanonut, että täytyy elvyttää ja sitten pitää elvyttää todella voimakkaasti.

Ministeri Katainen otti kantaa, että rakennetaan vasta sitten, kun hinnat ovat tarpeeksi alhaalla. Valtiovarainministeri Katainen mainitsi, että elvytyssumma on 100 miljoonaa euroa. Toimiiko oikeistohallitus nyt samalla tavalla kuin porvarihallitus teki 90-luvun laman koittaessa? Rahat laitettiin pankkien tukemiseen, ja aktiiviseen elvyttämiseen ei sitten rahaa riittänytkään. Juuri ministeri Pekkarisen ministeriö on avainasemassa elvytyksen ja sen elvytyksen purevuuden suhteen.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeri Pekkarista siitä, että talousarvioesityksessä on otettu huomioon ilmasto- ja energiapoliittiset haasteet ja erityisesti energiatuen rahoitusta on lisätty. Mutta niin kuin ed. Leppä sanoi, kaikilta osin ei kehitys ole mennyt kauhean hyvin, esimerkiksi hakkeen osalta. Olisin kysynyt sitä, miten elinkeinopoliittisesti tärkeää asiaa, pienten voimalaitosten asiaa, voidaan edistää nyt tämmöisen taantuman aikana, pysähtyykö se nyt täysin. Syöttötariffien perään viimeksi kyseltiin Juupajoella, kun olin siellä tuuraamassa ministeriä puhetilaisuudessa. Eli siirtyvätkö nämä bioenergiahankkeet nyt tämän taantuman vuoksi, kun nyt on isoja asioita tietysti tuettavana, näitä vientifirmojen resursseja ja muuta, vai tapahtuuko tällä sektorilla kuitenkin edistymistä?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on taistellut ansiokkaasti uusien työpaikkojen puolesta. Innovaatiopolitiikka ja yrityspolitiikka on ollut erittäin tuottoisaa, ja sen jäljet näkyvät uusina työpaikkoina joka päivä keskuudessamme. Totta kai tämä finanssikriisi on vienyt meiltä vähän terää pois, mutta siihenkin on jo valmistauduttu ministerin työllä ja ministeriön avulla erittäin tehokkaasti, kiitos siitä.

Näitä vaikeita rakennemuutosalueita on Suomessa paljon, ja niihinkin on varauduttu, aivan oikein, mutta monessa tapauksessa työllisyysperusteinen investointituki on kuitenkin se instrumentti, jolla pystytään nopeasti vaikuttamaan monella paikkakunnalla ja tekemään hyvää jälkeä valtiovarainvaliokunnan lausunnon mukaan. Kysynkin: miten nopeasti työ- ja elinkeinoministeriö aikoo reagoida siihen, että meillä on todella mahdollisuuksia työllisyysperusteisessa investointituessa ja tämä olisi apu, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka olisi todella nopea ja tehokas ensiapu?

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että Suomella on energinen ja uusiutuva ministeri, joka tuo uusia ideoita ja näkemyksiä ja kuuntelee myös asiantuntijoita. Tämä budjettiesitys on hyvä osoitus siitä.

Nostan esille energiapolitiikan, lähinnä sen, että kun nyt tavallinen pientaloasuja tai maatalousyrittäjä tai muu yrittäjä pohtii lämmön tai jonkun muun energian tuottamista, niin on hyvin vaikea saada opastusta, toisaalta saada tietoon myöskin vaihtoehtoja, millä tavalla voisi muuttaa lämmöntuotantoa. Kysyn ministeri Pekkariselta, kun energiatukeen ja uusiutuvan energian edistämiseen lisätään merkittävästi rahaa, lähes kolminkertaisesti tämän vuoden summa, ja energian säästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja tiedottamiseen laitetaan rahaa: Millä tavalla pystytään varmistamaan, että semmoiset ihmiset, jotka haluavat muuttaa tehokkaammaksi energiantuotantoa, saavat opastusta, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) samoiten yrittäjät, jotka haluavat tuottaa bioenergiaa?

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka nyt ministeri Cronberg onkin tänään pois, niin jatkan tästä ed. Laitisen mainitsemasta tuottavuusohjelmasta. Nopeasti huonompaan suuntaan muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa on kiinnitettävä huomiota etenkin työttömyystilanteen muutoksiin, ja tuottavuusohjelmaan vedoten ollaan sulkemassa useilta paikkakunnilta työvoimatoimistoja ja näin keskitetään palveluita suurempiin yksiköihin. Olisinkin kysynyt ministeri Pekkarisen mielipidettä: Miten tämä sopii tämänhetkisiin haasteisiin työelämää ajatellen?

Toisekseen koen erittäin ongelmallisena suunnata työllistämisvaroja pitkälti yritysten tukityöllistämiseen, kun samalla näitä varoja ollaan leikkaamassa julkiselta puolelta. Jos ollaan realistisia ja rehellisiä, niin loppujen lopuksi tämä johtaa siihen, että kaikkein vaikeimmin työllistettävät jäävät oman onnensa nojaan vailla minkään näköisiä mahdollisuuksia päästä aktivoivien työllistämistoimenpiteiden piiriin.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! TEMin osalta budjetissa on paljon hyvää. Muun muassa työllisyysmäärärahojen kohdentaminen yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yrityksissä tapahtuvan työn palkkatukeen on viisasta. Yhdessä hyvin toimivan työvoimahallinnon kanssa hyötymään pääsevät niin ihmiset kuin yrityksetkin. Sen sijaan monet menestyvät vientiyritykset ovat nyt taantuman kourissa todella vientitakuiden tarpeessa. Kysynkin ministeri Pekkariselta: Tuleeko tämä apu ajoissa, kun yritykset itse kiirehtivät näiden takuiden saamista, näin muun muassa vieremäläinen Ponsse, jonka keskeinen viesti oli juuri näiden takuiden pikainen saaminen?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen tunnetaan nopeasta reagoinnistaan, ja on hyvä, että myös hallitus on oppinut häneltä sen saman ominaisuuden. Hallitus reagoi nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen, ja rakennemuutospaikkakuntia saattaa vielä tulla tässä lisää. Siksi pidän tärkeänä, että työvoimapoliittisiin toimiin tarkoitettuja määrärahoja suunnataan juuri niille alueille. Niistä on hyviä kokemuksia Kymenlaakson alueella muun muassa Voikkaan tilanteen hoitamisesta.

Toinen tärkeä asia on täällä esille tullut valtion tuottavuusohjelma. Mielestäni se on arvioitava uudelleen ja sille asetetut tavoitteet ovat liian suuria työvoimahallinnon tehtäviin nähden tässä vaikeassa tilanteessa.

Kolmantena, on hieno asia, että tämän ilmaisen alkujaon piiriin pääsivät kaikki Suomelle tärkeät toimialat, siitä kiitos ministerille.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että Suomi todellakin saadaan pysymään liikkeellä. Huomenna on ylimääräinen valtiovarainministereitten kokous, jossa mietitään muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n rahoitusedellytyksiä. Jos valtiosihteerin selostuksesta suuressa valiokunnassa sai oikean kuvan, niin Suomi joutuu panostamaan noin 340 miljoonaa euroa tähän rahoitukseen. Se on paljon enemmän kuin se, mitä on puhuttu helmikuussa hallituksen panostavan.

Olisin kysynyt: Kuinka paljon nämä kansainväliset rahoitukset haittaavat nyt sitten tätä Suomen rahoitusta?

Sitten olisin kysynyt tästä, mikä tänään tuli myös esille: Miten kaukolämmön, joka on yksi Suomen merkittävimmistä energiamuodoista, asema nyt sitten turvataan tässä energiapaketissa, koska se on (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) kunnallisille energiayhtiöille ja kunnille tärkeä asia?

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurella tyytyväisyydellä on pantava merkille se, että hallituksen ja etenkin ministeri Pekkarisen reagointikyky talouden kriiseissä on ollut erittäin vahva niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Alueellisesti näissä rakennemuutossokeissa toimenpidepaketit on tehty erittäin määrätietoisesti, ja valtakunnallisesti elvyttävät toimenpiteet on tehty nopeasti portaittain, ja valmius uusiin toimenpiteisiin on myös olemassa.

Mutta toiseksi on tietysti selvää, ettei näitten rakennerahastojen toimivuudessa jatkossa saa olla näin suuria toiminnallisia viiveitä, ja on myös aivan välttämätöntä kiinnittää erityishuomiota näitten rakennerahastojen käytön aika suureenkin byrokratiaan ja yleensäkin tähän hanketoiminnan erittäin vahvaan ja suureen byrokratiaan. Tämä byrokratia estää aika monessakin tapauksessa tai ainakin hidastaa näitten hankkeitten tehokasta hyväksikäyttämistä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on aivan oikea aika, ministeri, investoida tutkimus- ja kehitystoimintaan, uuteen teknologiaan, erityisesti ympäristö- ja energiateknologiaan. Nyt otan esiin tämän rakennusaineteollisuuden. Puhutaan paljon siitä, millä tavalla me lämmitämme taloja, mutta puhumme tavattoman vähän, mistä talot tehdään. Rakennusteollisuus tuottaa 5 prosenttia päästöistä, ja vihreiden rakastama betonirakentaminen on yksi pahimpia päästöjen tuottajia tässä maassa. Teräsrakentaminen tuottaa myöskin niitä. Puurakentaminen toimii, ministeri, puunieluna. Oletteko tietoinen esimerkiksi siitä, että Metsähallitus suunnittelee Nuuksion kansallispuiston luontokeskusta rakennettavaksi betonista? Ja uuden Helsingin musiikkitalon verhoiluun suunnitellaan betoniseiniä sen sijaan, että maailmankuulu arkkitehti Toyota haluaa sinne samanlaiset puuseinät kuin Lahden Sibelius-talossa on. Hän teki Marinski-teatterin puusta. Ministeri, tämä on hölmöläisten hommaa. Tiedättekö tämän? Aiotteko puuttua tähän ja ohjata, että julkista rakentamista tullaan lisäämään merkittävällä tavalla nimenomaan puurakentamisen suuntaan, joka toimii hiilinieluna ja on äärimmäisen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kokonaisvaltaisesti, taloudellisesti tehokasta ja on uutta teknologiaa, jota voimme viedä sitten myöskin massiivisesti maailmalle ja samalla aikaansaada ilmastotavoitteiden kannalta merkittäviä tuloksia?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli täysin välttämätöntä saada tämä puheenvuoro kiittääkseni ministeri Pekkarista siitä, että hän tämän te-toimistojen alasajon lupasi nyt katkaista ja estää, mikä oli uhkaamassa tämän järjettömän yksioikoisen tuottavuusohjelman takia. Kiitos siitä. Kun nämä äkillisen rakennemuutoksen alueet on määritelty kahdeksi vuodeksi ja esimerkiksi Keuruun seudun ja Saarijärven—Viitasaaren seudun kaudet ovat nyt päättymässä ja tilanne kuitenkin lomautusten ja elinkeinoelämän näkökulmasta ei näytä kovin hyvältä, päinvastoin, niin kysyn, onko mahdollista, että kahden vuoden aikaa jatkettaisiin niiden osalta, missä siihen on perusteluita.

Herra puhemies! Tähän elvytyskeskusteluun sen verran totean, että en oikein ymmärrä vasemmisto-opposition linjauksia siitä, että nyt vaaditaan, kun vuodenvaihde on vasta edessä, niin valtavasti panostuksia tässä vaiheessa. (Puhemies: Minuutti päättyy!) On katsottava äärettömän tarkkaan, mihin ne kohdennetaan. Ministeri Tanskanen tekee tämän työn, ja sen jälkeen on syytä katsoa, mitä päätöksiä tehdään.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: Minä olen sanonut jo kauan aikaa aikaisemmin julkisuudessa, että tämän nyt meneillään olevan tuottavuusohjelman tiimoilta ei työvoima- ja elinkeinotoimistoja lakkauteta. Siellä on uudistus meneillään, mutta niitä ei lakkauteta. Tämä on sanottu jo monesti aikaisemmin. Tämä ei tarkoita sitä, ettei työ- ja elinkeinoministeriö ole mukana näissä tuottavuustalkoissa, mitä valtioneuvosto on päättänyt. Me olemme niissä mukana, me kannamme kohtuudella oman vastuumme, mutta emme tee sitä niin, että me panemme näitä tällä hetkellä vielä ympäri maakuntia tarvittavia toimistoja kiinni. Se tapa, millä me hoidamme oman vastuumme, on vähän toisenlainen.

Mitä tulee tähän Antti Tanskasen rooliin, vielä kertaalleen, hän ei ole mikään selvitysmies. Hän ei tee mitään erillistä raporttia. Hän konsultoi minua ja minun virkamiehiäni, ja me yhdessä teemme ne esitykset, jotka sitten aikanaan toimitan koko muun hallituksen yhteisesti käsiteltäväksi.

Ed. Elsi Katainen kyseli, riittäväkö nämä takauslimiitit. Kyllä ne riittävät. Noin 4 miljardin euron limiitti on käyttämättä pelkästään vientitakuissa. Sitten me otamme myöskin korontasaussopimukset, miljardi tulee lisää sinne. Eli korontasaussopimus tarkoittaa sitä, että yritys itse hankkii avustajansa kautta rahoituksen jostakin ja valtio tulee mukaan ja ottaa kannettavakseen sen vastuun, mikä korkomuutoksen seurauksena saattaa olla. Meillä on näitä instrumentteja, joilla päästään, niin kuin alussa sanoin, pitkän aikaa eteenpäin vielä vuoteen 2009, mutta uusia toimia aivan taatusti tarvitaan. Nämä toimet, mitä nyt on päätetty tai päättämässä tässä, eivät riitä. Me tarvitsemme monen muunlaisia, ja mitä ne ovat, sitä paraikaa katsotaan ja aika näyttää.

Mitä vielä tulee bioenergiaan — sekä ed. Karpela että ed. Kaltiokumpu hivenen eri näkökulmasta kysyivät samaa asiaa — ensinnäkin saattaa olla, että nyt minä en ole ajan tasalla, mutta ymmärtääkseni, jos teet kotitalousremontin, muutat öljystä öljylle, et voi saada tätä tukea. Kyllä se on niin kuin uusiutuvan energian, minun mielestäni ... (Ed. Tiusanen: Ei ole!) — No sitten minä olen väärässä. Minun täytyy varmistaa se, (Ed. Tiusanen: Kotitalousvähennys!) mutta jos ei ole näin kuin tässä sanon, niin sitten teen kaikkeni, että mahdollisimman nopeasti säädökset muutetaan. Tuohan on ihan höperö tapa, jos se todellakin on noin. Nyt on kysymys siitä, että se ei ole minun vastuullani oleva asia, minä en tiedä niin tarkkaan, mutta olen olettanut, että se toimii tällä tavalla, ja niin sen pitää, herra paratkoon, tämän järjestelmän toimia. Ilman muuta teen kaikkeni, jos on näin, kuin ed. Tiusanen täältä huusi.

Mitä tulee vielä siihen, miten julkinen valta on mukana yksittäisen kansalaisen energiaratkaisuissa tai sitten isompien yhteisöjen, niin nythän me tuemme niitä investointeja, mitkä merkitsevät siirtymistä esimerkiksi puhtaampaan kaukolämpöön, kun se käyttää raaka-aineena päästöttömiä energialähteitä. Me tuemme niitä investointituin, ja sitä rahaa nyt on riittävästi, aika hyvin tällä hetkellä. Ihan eri tasossa, niin kuin täällä on monta kertaa sanottu, kuin aikaisemmin. Mitä tulee kotitalouksiin, niin kotitaloudet tarvitsevat niitä houkuttimia. Nyt on tämä kotitalousvähennys, mutta kyllä me tarvitsemme jatkossa todennäköisesti enemmänkin.

Mitä tulee taas, ed. Laukkanen, siihen teidän huoleenne tästä puun käytöstä, minä jaan tämän näkemyksen. Tarvitaan toimia, joilla pitää kannustaa puhtaitten raaka-aineitten käyttöön myöskin rakentamisessa. Silloin puu on se puhdas, kestävä raaka-aine, niin kuin me kaikki tiedämme. Minusta olisi perin oudoksuttavaa — jos lainaan erästä puhujaa — jos Musiikkitalon sisustusmateriaalina käytettäisiin jotain muuta kuin puuta. Yritän tehdä kyllä tässä kaiken voitavani. Minusta se ei nyt ihan ole mikään kansallinen häpeä, mutta ei se kyllä kovin kaukana siitä ole, jos siellä jonkunlainen betoniratkaisu on se lopullinen ratkaisu, jota siellä käytettäisiin. En ole ollenkaan tämän akustiikan asiantuntija, mutta musiikista olen kiinnostunut ja sitä olen harrastanut. Pitäisin sitä aivan kauhistuttavana asiana, jos noin kävisi.

Mitä tulee vielä kaivostoimintaan, josta ed. Karvo täällä puhui, niin nyt kun tämä lain valmistelu on vielä kesken, niin tässä on erilaisia äärilaitoja. Kaivosteollisuus kauhistelee, että nyt ollaan kiristämässä niin ja näin ja tällä tavalla. Eivät ne puheet pidä paikkaansa ihan lyhyesti sanottuna. Ei olla kiristämässä sillä tavalla. Kaivostoiminta on tavattoman suuri mahdollisuus merkittävälle osalle Suomea ja koko Suomelle. Sen edellytyksistä pidetään huolta, mutta ei vanhanaikaisella tavalla, että sinun kotipihallesi voi tulla kuka tahansa kaivelemaan, eikä tarvitse edes ilmoittaa sille maanomistajalle. Ei näin. Me otimme uuden hallintolain tarjoamat mahdollisuudet käyttöön 2006 ja nyt jo noudatamme erittäin laajaa kuulemista, asianomaisten ja intressitahojen kuulemista, silloin, kun näitä valtauksia myönnetään. Nyt täytyy kyllä tästä pöntöstä sanoa, että toinen puhuja toisesta pöntöstä, elikkä piispa kirkossa puhuessaan tästä asiasta ei ollut nyt ihan ajan tasalla siitä, mitä menettelyä tällä hetkellä jo noudatetaan. Jos on joku valtaaja, joka pyrkii tekemään valtauksen, ei se pääse enää tulemaan toisen takapihalle noin vaan. Siinä tarvitaan ympäristöviranomaisen lausunto, (Puhemies: 5 minuuttia!) siinä tarvitaan asianomaisen maanomistajan ja muiden intresanttien näkemys, ennen kuin voidaan ajatella, voitaisiinko valtauspäätös tehdä vai ei.

Arvoisa puhemies! Mieluusti tähän muun muassa hitaan rakennemuutoksen kysymykseen palaan sitten hivenen myöhemmin.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin kommentti ed. Laukkaselle: Vihreät eivät missään tapauksessa ole edistämässä valtakunnallisesti betonirakentamista vaan päinvastoin puurakentamista. Yksittäisiin asioihin en tietenkään voi ottaa kantaa, mutta tämä on ehdoton yleislinja.

Mutta koska työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen on puhunut vahvasti tuottavuudesta, haluan ottaa varsinaiseksi aiheekseni sen. Tuottavuusohjelma, josta on tullut aivan kirosana, on viime hallituksen tekemä pakkoratkaisu tilanteessa, jossa siis jo viime hallituskaudella nähtiin väestön ikääntymisen aiheuttamasta eläköitymisestä ja nuorten ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat ongelmat työntekijöiden riittävyydessä ja ryhdyttiin toimiin.

Viime hallitus päätti leikata valtionhallinnosta vuoteen 2011 mennessä runsaat 9 000 työpaikkaa, ja tämä hallitus on pitänyt tavoitteen ennallaan. Sen lisäksi vuoden 2011 jälkeen vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on vähentää valtion työntekijöitä lähes 5 000:lla. Tuottavuusohjelma kuulostaa raa’alta, mutta vielä raaempia ovat henkilöstön poistumaennusteet erilaisten eläkkeelle jäämisten ja muun vaihtuvuuden takia. Siihen suhteutettuna tuottavuustavoitteet ovat jatkossa vain noin kolmasosa vapautuvista työpaikoista — jos sitäkään. Siitä syystä on selvää, että tuottavuusohjelmaa tarvitaan, vaikka sitä työttömyysohjelmaksi tai vähennysohjelmaksi nälvitäänkin.

Tuloksia ohjelmasta on myös saatu. Tilastokeskuksen mittauksen mukaan valtionhallinnon työn tuottavuus on parantunut vuosina 2005—2007 vajaan prosentin vuodessa. Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat saavuttaneet asettamansa tulostavoitteet. Hankintatoimessa on saavutettu säästöä 95 miljoonaa euroa vuosittain ja mikä parasta: kansalaisten mielestä valtion palvelujen laatu on entisellä hyvällä tasolla samoin kuin työelämän laatu. Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Nämä eivät ole omia arvioitani, vaan VM:n julkisten palvelujen laatubarometrista. Nämä kaikki ovat siis toteutuneet kaikesta parjaamisesta huolimatta.

Silti matkassa on monia ongelmia. Työvoimatoimistoilta odotetaan työttömyyden kasvaessa yli 1 100 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2015 mennessä, sosiaali- ja terveysministeriö ei ole saanut 800 työpaikan vähennystavoitteestaan vielä mitään esitystä. Erityisen ongelmallista on työsuojelupiireistä vähentäminen jo neuvottelujen kannalta, sillä niistä neuvottelevat myös työmarkkinajärjestöt. Merentutkimuslaitoksen kohtalo näyttää vähintäänkin omalaatuiselta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus onneksi sai vuoden lisää harkinta-aikaa, kun työryhmä miettii asiaa, mutta monia käytännön ongelmia tuottavuusohjelma on tuonut tullessaan. On ymmärrettävää, että näkyvin ja ongelmallisin osa sitä on työntekijöiden määrän vähentyminen, mutta keskusteluun toivoisi paljon enemmän näkökulmia siitä, millaisia uusia työtapoja, rakenteita ja välineitä valtionhallintoon on ohjelman myötä saatu. Samalla pitäisi puhua paljon enemmän rahasta: siitä, millä summalla muutoksia on varauduttu jatkossa rakentamaan.

Muitakin toiveita tuottavuusohjelman jatkolle on. Tuottavuudelle kaivataan mittaristoa, jolla työn tehokkuutta voisi mitata järjellisesti ja järjestelmällisesti. Valtionhallintoon kaivataan parempaa johtajuutta ja henkilöstöosaamista, siis tämän alan jatkuvaa koulutusta. Samalla tavalla kaivataan kunnon kannustinjärjestelmää, joka voi pitää sisällään niin palkkaukseen, työaikoihin kuin työtehtävien sisältöihinkin liittyviä osasia.

Myös tuottavuusohjelman väliarvioinnissa todetaan, että ohjelman toteutuksessa henkilöstömäärän osuus on liian korostunut ja ohjelma sisältää jännitteitä hallituksen muihin tavoitteisiin. Siksi pitää miettiä entistä tarkemmin ja pitkäjänteisemmin jo etukäteen sitä, miten tuottavuus toimii alueellistamisen kanssa, miten se toimii rakennemuutoksen kanssa ja miten se toimii laman torjunnan kanssa. Itse näkisin, että jos tuottavuusmääristä ei voi karsia, niin sitten pitäisi aikajännettä pohtia uudelleen. Työ- ja elinkeinoministeriö itse esittää oman tavoitteensa helpottamista 450 henkilötyövuodella, ja monella muulla ministeriöllä on varmasti samansuuntaisia toiveita.

"Valiokunnan mielestä työvoimahallinnolle asetettuja tuottavuustavoitteita on arvioitava uudelleen, sillä asetetut vähennystavoitteet ovat liian suuria työvoimahallinnon tehtäviin nähden", lukee epistolassa. Mielestäni tuottavuudesta pitäisi nyt nöyrästi ja vakavasti kaikkien lomautusten ja irtisanomisten keskellä keskustella osana talouden elvytyspakettia.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Matalasuhdannetilanteessa voidaan viedä eteenpäin ilmasto- ja energiastrategiaa ja samalla lisätä kotimaisen energiantuotannon osuutta. Käsittelen seuraavassa eräitä mahdollisuuksia, joihin hallitus voi tarttua.

Hallitus lähtee strategiassaan siitä, että tuulivoiman kokonaistehoa nostetaan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoima on teknologiateollisuutta, jolla voitaisiin korvata vähenevää vientiä kotimaisella kysynnällä. Onkin erittäin tärkeää, että matalasuhdanteessa tuetaan määrätietoisesti tuulivoimaloiden rakentamista. Esimerkiksi 500 miljoonan euron tuki tuulivoiman rakentamiseen vuosina 2009, 2010 ja 2011 auttaisi merkittävästi tuulivoiman osuuden lisäämistä maamme energiantuotannossa monessa muodossa.

Suomessa viedään valtava määrä jätteitä vuosittain kaatopaikoille, jotka puolestaan päästävät isot määrät metaania ja muita myrkyllisiä kaasuja ilmaan sekä lisäksi pidemmällä aikavälillä maaperään ja pohjavesiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa jätteenpoltolla. Riippuen jätteenpolton teknisistä käytännön ratkaisuista, tämän avulla voidaan saavuttaa noin 3 terawattitunnin määrä energiaa. Lisäksi jätteenpoltto on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävää, koska sen päästöt ovat vain noin 0,9 prosenttia kaatopaikkojen päästöistä. Teknisesti kehittyneiden jätteenpolttolaitosten rakentamiseen tarvitaan investointitukea. Kokonaisuudessaan Suomeen tarvittaisiin noin kymmenkunta jätteenpolttolaitosta.

Arvoisa puhemies! Suomeen on suunnitteilla kolme uutta ydinvoimalaa. Tiedetään myös, että 2020-luvulla on pakko lopettaa vanhentunut ydinvoimala sekä joukko muita vanhentuneita voimalaitoksia. Tämä synnyttää sähkönkulutuksen kasvun lisäksi tarpeen rakentaa lisää ydinvoimaa. Pitäisin hyvänä, että tämä hallitus antaisi luvan vähintään yhden ydinvoimalan rakentamiseksi. Myös julkinen tuki saattaisi olla tarpeen.

Edellä mainituilla keinoilla lisättäisiin energiantuotannon kotimaisuusastetta merkittävästi lyhyessä ajassa. Onkin tärkeätä, että matalasuhdanteessa löydetään sellaisia rakennusprojekteja, jotka vaativat korkeatasoista osaamista ja antavat työtä suurelle joukolle suomalaisia. Niinpä esimerkiksi rakenteilla olevan Olkiluodon kokemusten perusteella on tärkeätä, että uusien ydinvoimaloiden rakentaminen pyritään antamaan mahdollisimman pitkälle suomalaisille, jotka osaavat tehdä laadukkaampaa työtä kuin monet ulkomaiset toimittajat. Mielestäni energian rakennushankkeista on tulevaisuudessa saatavissa suurempaa taloudellista hyötyä kuin esimerkiksi talonrakennuksesta. Myös väylien rakentamisessa on tarkasteltava ensi sijassa tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä. Tämän takia onkin tärkeää katsoa, minkälaisiin kohteisiin valtio käyttää velaksi otettuja rahojaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Ministeri on poissa, mutta sanon nyt kuitenkin: jos on keskustaväki kehunut ministeri Pekkarista, niin samoin minäkin kehaisen hänen aktiivista toimintaansa sarallaan.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Elämme tällä hetkellä keskellä merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä muutoksia. Talous- ja työllisyyskehityksen näkymät ovat heikentyneet talousarvioesityksen laatimisen jälkeen. Hyvin lyhyessä ajassa talouden ja työllisyyden ylle on kasaantunut tummia pilviä, joiden todellista voimakkuutta tai edes toteutumista on monelta osin vaikea arvioida. Joka tapauksessa on selvää, että pitkään kestänyt talouden kasvu on päättynyt, mikä vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön ja mahdollisuuksiin.

Finanssikriisin vuoksi etenkin vienti- ja kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat heikentyneet tuntuvasti. Työllisyyden turvaamisen kannalta onkin keskeistä, että yritysten toiminnalle ja investointien jatkumiselle voidaan taata kilpailukykyiset puitteet. Talousarvioesitystä annettaessa työttömyyden ennustettiin laskevan ensi vuonna 5,9 prosenttiin, mistä johtuen momentin määrärahaa vähennettiin noin 77 miljoonalla eurolla.

Uusimpien ennusteiden mukaan työttömyyden arvioidaan nousevan kuitenkin 7 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä johtuva eläköityminen hidastaa omalta osaltaan työttömyyden kasvua, mutta uhkakuvana on, että työttömyys voi nousta edellä esitetyistä lukemista vielä ennakoitua selvästi korkeammaksi.

Tilanne ja nämä asetelmat vaativat hallitukselta nopeaa reagointi- ja ennakointikykyä. Tällä hetkellä keskeiseksi nousee se, millaisiksi hallitus arvioi vaadittavat kurssimuutokset valtion tuottavuusohjelmaan ja esimerkiksi sen puitteissa työvoimahallinnolle asetetut tuottavuustavoitteet. Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöön on päätetty kohdistaa yli tuhannen henkilötyövuoden vähennystavoite vuoteen 2015 mennessä. Työttömyyden lisääntyessä työvoimatoimistojen asiakaskunta voi lähiaikoina kasvaa tuntuvasti nykyisestä. Lisäksi työnhakijoina on jo pitkään työttöminä olleita ja muutoin vaikeasti työllistettäviä, joiden työllistäminen vaatii aktiivista henkilökohtaista ohjausta, samoin kuin lisääntyvä työperusteinen maahanmuuttajaryhmä. Näin ollen työ- ja elinkeinokeskusten ja -toimistojen toimintakyky nousee entistä tärkeämpään ja oleelliseen rooliin erityisesti tulevien kuukau-sien aikana. Valtio ei saa ainakaan tehdä yhtään uutta työtöntä ulkoistamistoimillaan. Mutta toisaalta yhtä räikeää on vaatia koko tuottavuusohjelman pysäyttämistä.

Arvoisa puhemies! Kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa vuosille 2007—2015 painotettiin uudistuvan ihmisläheisen ja kansainvälisestikin kilpailukykyisen Suomen tärkeyttä, visiona "Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa" ja yhtenä kärkihankkeena työelämän pelisääntöjen uudistaminen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittäminen.

Muun muassa vuorineuvos, professori Kari Neilimo on painottanut yrityksen keskeisenä menestystekijänä hyvää johtamista. Yrityksen ollessa samanaikaisesti niin liikeyritys kuin ihmisten yhteisö yrityksen menestymisen välttämätön ehto on, että kahden edellä mainitun välillä vallitsee tasapaino. Neilimo on puhunut myös niin sanotuista ihmiskasvoisista markkinatalousyrityksistä, jotka tulevaisuudessa tiedostavat entistä paremmin arvot, yhteiskuntavastuunsa ja hyvän johtajuuden edellytykset. Huomioiden monet murheelliset lomautus- ja irtisanomisuutiset eri alojen yrityksissä ympäri Suomea työttömyyden lisääntymisen estämisen rinnalla on kuitenkin samanaikaisesti huolehdittava toisaalta ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta myös tuleville vuosille.

Kokonaan oman haasteensa muodostaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheiden ohella myös keski-ikäinen väestö joutuu ottamaan yhä enenevässä määrin vastuuta omista vanhemmistaan, mikä edellyttää myös työelämältä uuden tyyppisiä joustoja sekä ylipäänsä työn ja muun elämän välisten suhteiden periaatteellista uudelleen miettimistä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työelämässä ei kaikki ole kohdallaan. Siitä kertoo muun muassa se, että työelämästä jää vuosittain 4 000 ihmistä sairaseläkkeelle masennuksen takia. Tietoyhteiskunnassa työntekijältä vaaditaan koko ajan uudenlaisia vahvuuksia sekä taitoja. Työssä jaksamisen merkitys korostuu entisestään työn luonteen muuttuessa entistä enemmän tietointensiivisemmäksi, töiden reunaehtojen tiukentuessa ja työn henkilöityessä.

Käsillä oleva talouden alamäki ei poista sitä tosiasiaa, että iso osa työvoimastamme siirtyy lähivuosina eläkkeelle ja että ihmisten työhyvinvointia ja työmenetelmiä on kehitettävä. Jotta työuria voitaisiin esimerkiksi pidentää menestyksekkäästi, työntekijät tarvitsevat työuransa varrella myös eräänlaisia satamia ja huokoisempia hetkiä. Näitä vaihtoehtoja voisivat tarjota esimerkiksi etätyö tai ylipäänsä erilaisten työmuotojen ja -mallien yhdistäminen. Tietotekniikan ja sen hyödyntämisen rinnalle avainasemaan ja merkittäväksi kilpailutekijäksi täytyy mielestäni nostaa myös entistä enemmän juuri osaavat ihmiset ja hyvä johtaminen.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa ensi vuonnakin aika paljon syrjäytymisen ehkäisyyn muun muassa vankeinhoitoa ja erityisopetusta resursoimalla. Haluaisinkin tässä muistuttaa, että vankien työllistymiseen vaikuttaa koulutustason lisäksi olennaisesti paitsi päihteettömyys myös asiakasrekisteritietojen ajantasaisuus. Se, että luottotiedot ovat kunnossa ja esimerkiksi velkasaneeraus on onnistuneesti lopussa ja vankila-aikana on hankittu jopa loppututkinto, ei vielä riitä, jos luottoasioiden asiakasrekisterissä osoite on vielä kymmenen vuotta vapautumisen jälkeenkin Keskusvankila.

Sähköisten rekisterien ja sähköisen tiedonsiirron lisääntyessä on oikeus- ja liikenneministeriössä kiinnitettävä vakavaa huomiota rekisterien ajantasaisuuteen, jotta vanhentuneilla rekisteritiedoilla ei vaikeuteta yksittäisen kansalaisen elämää. Yleensäkin työn hintalappu ja palkat verrattuna talouden yleiseen tuottavuuteen ovat Suomessa poikkeavan surkeat verrattuna muuhun EU-alueeseen. Julkinen sektori heikentää edelleen koko maan talouden tehokkuuslukuja. Ehkä talouden tasanne on osaltaan kuitenkin työkaluna kuntarakenteiden ja palvelujärjestelmien sekä niiden rakenteiden uudistamisessa. Talouskasvun ja palvelujenkin taloudellisen saatavuuden keskeinen tekijä on edelleen talouden paremmat toimintatavat ja teknologinen kehitys.

Tuottavuuden kannalta on myös tärkeää, että työmarkkinoiden rakennemuutosta ei estetä vaikeuttamalla työsuhteiden solmimista ja purkamista tai rajoittamalla erilaisia työsuhdemuotoja. Talouden perusedellytys on työvoiman sekä ammatillinen että alueellinen siirtyminen ja nopea reagointi koulutus- ja osaamistarpeisiin. Julkisella puolella tuottavuutta ei paranneta irtisanomalla työvoimaa, vaan organisoimalla työnjako osaamisen mukaan, kilpailuttamalla ja val- vomalla palveluiden laatua. Mahdollistamalla myös työaikojen itseohjausta ja kouluttamalla johtajat tähän päivään orientoituneiksi lisätään myös työn viihtyvyyttä, kuten ed. Heikkinenkin äskeisessä puheessaan mainitsi.

Työvoiman liikkuvuus edellyttää myös hinnaltaan kohtuuhintaista asuntorakentamista ja vuokra-asuntojen saatavuutta työllisyysalueilla. Hallituksen tukitoimenpiteet, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista, ovat erittäin kannatettavia, mutta niiden näkymistä myös käytännön rakentamisessa pitää edelleen seurata ja lakiin ja lainsäädäntöön tehdä muutoksia tarvittaessa. Yksityistä rakentamista voisi taantumassakin helpottaa, mikäli tonttien rakennusoikeuteen ei laskettaisi porraskäytäviä, hissitiloja eikä varastotiloja. Vuokra-asuntorakentamisessa sallitaan vuokratuotoksi asumistuottojen lisäksi uusimmassa laissa maksimissaan 20 prosenttia. Voisiko ajatella muidenkin kuin asumisvuokrien sallimista 30 prosenttiin saakka? Näin voitaisiin asuinalueille rakentaa lisää yhteistiloja esimerkiksi liikunnan ja palveluiden tarpeeseen myöskin elinkaaripalveluja silmälläpitäen.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Talouden tilanne heijastaa vaikutuksensa jokaiseen hallinnonalaan ja varsinkin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Kansainvälisessä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailussa Suomi on ollut maailman huippua. Menestyksen takana on monia tekijöitä, ja näiden tekijöiden ylläpitäminen on nyt jos koskaan ajankohtaista.

Yrittäjyys ja varsinkin pieni ja keskisuuri yrittäjyys on työllistämisen kannalta avainasemassa. Näiden yrittäjien olosuhteita on tuettava. Erilaisia kokeiluja ja toimenpiteitä on tehty ja tullaan tekemään, mutta byrokratian vähentämisessä on varmasti edelleen parantamisen varaa.

Naisyrittäjyyteen panostaminen on ollut erittäin hyvä asia. Finnvera Oyj myöntää erityislainoja naisyrittäjille. Nämä on mahdollista myöntää yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Ensi vuonna arvellaan näitä lainoja myönnettävän 20 miljoonan edestä. Myös naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmän vakinaistamiseen ja laajentamiseen tähtääminen on erittäin hyvä asia. Kiitos näistä toimenpiteistä.

Ylipäätään yrittäjyyteen kannustaminen on tärkeää. Siinä osaltaan auttaa yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, ja hallitus on ryhtynyt valmistelemaan asiaa.

Talouden huolestuttavaan kehitykseen on pyritty vastaamaan myös talousarviota täydentävällä esityksellä. Yritysten vientikauppaa pyritään edesauttamaan uudella toimintamallilla, jossa Vientiluotto jälleenrahoittaa luotto- ja rahoituslaitoksen kautta Suomesta tapahtuvan vientikaupan edellyttämää luotonantoa. Ongelma vain on se, että kansainväliset markkinat näyttävät nyt huonoilta. Vastaava järjestelmä on käytössä muuallakin, ja siksi myös meillä on tätä kokeiltava.

Arvoisa puhemies! Alueiden kehittäminen tapahtuu pääasiassa EU:n rakennerahastojen osarahoituksella. Huolestuttavaa on, että uusi rakennerahastokausi alkoi kaksi vuotta sitten, mutta ohjelmat ovat vasta nyt päässeet käyntiin. Edellä kuultiin ministeri Pekkarisen selvitys asiasta, ja siihen on tullut jo parannusta.

Monia muitakin aloja voisi tässä mainita, mutta nostan esille pelkästään matkailuelinkeinon kehittämisen, johon on myös kiinnitetty huomiota ensi vuoden budjetissa. Mutta ennen kaikkea nyt tarvitaan kaikkien hallinnonalojen vahvaa sitoutumista talouden kohentamiseen, ja ensi vuonna on kriittisesti seurattava toimenpiteiden vaikutuksia ja reagoitava nopeasti, mikäli olosuhteet muuttuvat edelleen.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on tulevaisuuden vision mukaan kestävän talouden, taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa sekä kansainvälisessä vertailussa maailman huippu. Menestyksen avaimiksi kirjataan huippuosaaminen, innovaatiot, yrittäjyys, luovuus, toimivat työ- ja hyödykemarkkinat, määrätietoinen energia- ja ilmastopolitiikka, alueiden elinvoimaisuus sekä kansainvälisyys.

Suomen menestyminen edellyttää korkeaa osaamista, erikoistumista, tuottavuuden lisäämistä sekä liiketoimintasuhteiden ja viennin edistämistä kehittyvien talouksien kuten Venäjän, Kiinan ja Intian markkinoille. Haasteita tässä yhtälössä todella riittää, ja siksi on äärimmäisen tärkeää tarkoin miettiä, millä keinoin tähän tavoitteeseen päästään.

Innovaatiopolitiikka on noussut yhdeksi keskeiseksi kokonaisuudeksi. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia, kansainvälisesti suuntautuvia yrityksiä. Rahoitusta onkin suunnattava erityisesti nämä tuntomerkit täyttäville pk-yrityksille. Yhtä lailla toimintaympäristöä täytyy kotimaassa kehittää siihen suuntaan, että ulkomaalaiset, jopa maailmanluokan yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tänne tutkimus- ja kehittämistoimintojaan.

Yhdeksi keskeiseksi ongelmakohdaksi muuten varsin mainion innovaatiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi on noussut, yllätys, yllätys, tarpeeksi riittämätön rahoitus. Kuitenkin tämän päivän onnistunut ja oikein mitoitettu panostus innovaatiopolitiikkaan on avain tulevaisuuden menestykseen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että emme saavuta itse itsellemme asettamiamme tavoitteita rahoituksen osalta.

Tutkimus- ja kehityspanosten voimakas kasvattaminen jatkossa tarkoittaa mielestäni Suomen osalta myös selkeää rahoituksen lisäämistä. Muuten vaarana on, että hyvät tavoitteet valuvat hiekkaan. Luovuus liittyy olennaisesti innovaatioon ja sen takana ovat ihmiset ja yksilöt, joilla täytyy olla puitteet, mahdollisuudet sekä aikaa itse luovaan työhön ja ajatteluun.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden heikentyessä oikean koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen merkitys korostuu entisestään. Tähän sekä kansainvälisempään Suomeen liittyy tiiviisti myös maahanmuuttajien tervetulleeksi toivottaminen ja kotouttamiseen panostaminen. Maahanmuuttajilla on Suomeen tullessa yleensä hyvin korkea motivaatio. Tätä motivaatiota, tekeviä käsiä sekä ajattelevia aivoja Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän. Tätä tosiasiaa on turha yrittää kieltää. Siksi työllistymisen esteiden poistamisen tulee olla yksi kotouttamisen painopisteitä. Kotoutumis- ja kielikoulutuksen ohessa maahanmuuttajien saaminen mahdollisimman nopeasti mukaan työelämään on tärkeää ja oikeastaan edellytys siihen, että työura uudessa maassa ylipäätään alkaa ja jatkuu. Se on järkevää kaikkien kannalta.

Kielikoulutus on toinen olennainen asia. Sitä tulee parantaa siten, että Suomeen työn perusteella muuttavat perheenjäsenineen saavat mahdollisuuden kielen opiskeluun. Se on edellytys sopeutumiselle sekä tasavertaiselle edellytykselle elää ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Nuorten osalta puolestaan tulee huolehtia siitä, että he pääsevät sisälle koulutusjärjestelmään ja pysyvät mukana siinä. Työttömyysturvalaki taas kaipaa muutosta siinä suhteessa, ettei kielikoulutukseen hakeutuminen olisi esteenä työttömyysturvalle. Loppupelissä tästä hyötyvät kaikki, suomalainen yhteiskunta mukaan lukien.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Saadun palautteen perusteella suomalainen ihannetyöntekijä on alle kolmikymppinen varustettuna 60-vuotiaan työkokemuksella, kolmella koulutuksella ja mielellään kolmella aikuisella lapsella, etteivät ainakaan äitiys- ja isyyslomat katkaise työputkea. Tämän prototyyppityöntekijän lisäksi työllistämisen kentältä kuuluu varsin kummia asioita. Karenssikirves tuntuu heiluvan jatkuvalla syötöllä.

Sain puhelinsoiton, jossa reilu viisikymppinen, lähes kuusikymppinen mies kertoi tehneensä yli 40 vuoden työuran metsurina lähinnä, ja hän oli sitten jäänyt tässä suhdannetilanteessa työttömäksi ensimmäistä kertaa elämässään. Hänellä oli matkaa kylän keskustaan 35 kilometriä. Hänellä ei ollut omaa ajokorttia eikä autoa eikä hänellä olisi ollut mahdollisuutta osallistua hänelle tarjottuun viiden päivän työnhakukoulutukseen. Perusteluksi ei riittänyt se, ettei hänellä ollut ajokorttia eikä autoa. Työvoimatoimistossa oli sanottu, että mene autokouluun ja hanki auto. Jäin miettimään, tällainenko on meidän kannustava työllisyysjärjestelmämme.

Toinen esimerkki: Oli 25-vuotias nuorimies, jolla oli atk- ja markkinointipuolen koulutus. Hänelle oli tarjottu samaista viiden päivän työnhakukoulutusta, jota oli markkinoitu atk-taitojen ja oman työn työnhakumarkkinoinnin nimissä. Nuorimies oli kysynyt, kuinka hänen, atk-ammattilaisen, tarvitsee tulla opiskelemaan atk-taitoja ja miettiä omaa markkinointia työmarkkinoille. No, siitäkin oli paukahtanut kahdeksan viikon karenssi. Tämä jos mikä lisää motivaatiota käydä työvoimatoimistossa ja hankkia työtä työvoimatoimiston kautta.

Tulospalkkausjärjestelmä työvoimatoimistoissa näyttää ajaneen toimistojen toimijat aivan järjettömään toimintaan ja tarveharkinta ja terve harkinta on kadonnut. Onko työvoimahallinnolle tärkeintä kurssipisteet, koulutusbonukset ja tilastosiivoukset vai kansalaisten aito työllistäminen ja aito kouluttaminen, kurssittaminen sellaisilla koulutuksilla, joilla on aidosti jotain merkitystä näille ihmisille?

Toisena asiana, arvoisa puhemies, haluan nostaa esiin Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien suurimmaksi esteeksi, kotoutumisen esteeksi, muodostuneen puutteen suomen kielen taidossa. Tietysti tähän vaikeuteen liittyväksi kotoutumisen esteeksi nousevat myös asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä kiinnittyminen työelämään.

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osalta erot siinä, kenelle muun muassa tarjotaan kielikoulutusta, riippuvat liikaa myös siitä, millä statuksella maahanmuuttajat ovat Suomeen tulleet ja Suomessa elävät.

Puuttuva kielitaito hankaloittaa viranomais-asiointia, karsii alan ammattilaisia työnhakutilanteissa jo ennen haastattelua ja ylläpitää maahanmuuttajien syrjäytymistä. Kansalaisuuslaki edellyttää myös suomen tai ruotsin kielen taitoa, ja tältä osin kielitaidon puute tekee maahanmuuttajasta osattoman ja ulkopuolisen meidän maassamme.

Työllistymisen, kotoutumisen ja sitoutumisen kannalta onkin keskeistä lisätä maahanmuuttajille annettavan kieli- ja kotouttamiskoulutuksen määrää ja samalla myös laajentaa sitä maahanmuuttajien joukkoa, joka on oikeutettu kyseistä koulutusta saamaan.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomea pitkään kirittänyt talouden kasvu on taittunut jyrkästi, ja synkkiä pilviä on taivas tummanaan. Hyvien vuosien taustalla yhtenä osatekijänä on ollut onnistunut ja pitkäjänteinen tiede- ja teknologiapolitiikka. Vaikka Suomen on syksyn aikana todettu pudonneen tietoyhteiskuntakehityksestä jopa hävettävän alhaiselle tasolle, innovaatiojärjestelmämme kokonaisuudessaan on kuitenkin toimiva ja osaaminen korkeatasoista. Vanha osaaminen ei riitä, kun Kiina ja muut kehittyvät maat kurovat kiinni teollisuusmaiden etumatkaa. Tiede- ja teknologianeuvosto on halunnut vahvistaa osaamista ennen kaikkea Suomen perinteisillä menestysalueilla ja on valinnut strategisen huippuosaamisen keskittymiksi energian ja ympäristön, metallituotteet ja konerakennuksen, metsäklusterin, terveyden ja hyvinvoinnin sekä tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palvelut.

Isot suomalaisyritykset ovat yhdessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa kartoittaneet aiheita, joilla huippuosaamista voi ja kannattaa ryhtyä kehittämään. Innovaatiopolitiikan edistämistä sekä osaamispohjan ja tutkimuksen laatua on vahvistettava entistä painokkaammin myös suhteessa kasvuhaluisiin ja kasvukykyisiin yrityksiin. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tulee löytää uusia välineitä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen sekä kyseisten yritysten tunnistamiseen. Ensi vuoden budjetti on kaiken kaikkiaan vastuullinen mutta myös elvyttävä. Esimerkiksi juuri yritysten innovaatiotoimintaa tuetaan avustuksin ja lainoin.

Ed. Karjula omassa esittelypuheenvuorossaan korosti, että meidän on käytettävä riittävästi eri välineitä uusien kansainvälistyvien yritysten tukemiseen. Kansainvälistymiseen osoitetut avustukset ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi tukea yritysten ulkomaille suuntautuvaa toimintaa. Talousvaikeuksien aikana myös pk-yritykset ovat entistä riippuvaisempia julkisesta tuesta, minkä myös valiokunta on määrärahan lisäyksen myötä todennut tärkeäksi. Heikentuneessa taloudellisessa tilanteessa panostuksia tulee osoittaa etenkin työllisyyttä turvaaviin toimenpiteisiin, joilla yritysten kilpailukyky ja elinvoimaisuus turvataan.

Finanssikriisi on jo tässä vaiheessa vaikuttanut etenkin vienti- ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksiin. Hallitus vastaa haasteisiin muun muassa osoittamalla Suomen Vientiluotto Oy:lle 250 miljoonaa niin sanotun jälkirahoitusmallin toteuttamiseen, korottamalla Finnveran takausvaltuuksia ja useilla pääomittamistoimenpiteillä Finnveraan, Aloitusrahasto Veraan, Veraventureen ja Teollisuussijoitukseen. On aivan selvää, että esitettyjen ratkaisujen riittävyyttä tulee aktiivisesti seurata ja tarvittaessa on ryhdyttävä lisätoimiin niin työllisyyden kuin yritystoiminnan tukemiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on vakavasti otettava asia, ja se saattaa olla Suomelle myös mahdollisuus nousta maailman kärkimaaksi uusien teknologioiden ja innovaatioiden edelläkävijänä. Julkisen rahoituksen tärkeyttä on tässä yhteydessä turha korostaa, niin itsestäänselvä sen merkitys on. Maailman pahimman laman aikaan 1930-luvulla keksittiin muun muassa ilmastointi, televisio, tietokone ja pesukone. Erään innovaatiogurun mukaan maailmantalouden epävakaan tilan vuoksi tämä on parasta mahdollista aikaa uusille innovaatioille. Toivottavasti hän on oikeassa.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloista reilu vuosi sitten alkanut talouden alamäki on laajentunut nopeasti mittavaksi kansainväliseksi talouskriisiksi. Myös meillä Suomessa talous- ja työllisyyskehitykseen on tullut lyhyessä ajassa uhkakuvia, joista kaikkia on edelleen vaikea etukäteen tunnistaa ja ennustaa.

Se on kuitenkin jo selvää, että pitkään kestänyt talouskasvu on meilläkin päättynyt. Yritysten toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet, ja yritykset ovat lomauttaneet jo kymmeniä tuhansia työntekijöitä ja irtisanoneet tuhansia. Kriisin syveneminen ja siihen varautuminen vaatii nopeita toimenpiteitä, ja näin on hallitus myös toiminut. Erilaisten toimenpiteiden lisäksi hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen käsittelyssä olevan talousarvioesityksen täydentämisestä, jossa on huomioitu heikentyneen taloustilanteen aiheuttamat muutokset tarpeellisiin menonli-säyksiin ja muuttuneisiin tuloarvioihin.

Valtion ensi vuoden budjettiesityksessä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja lähes 360 miljoonan euron täydentävän esityksen jälkeen noin 2,68 miljardia euroa. Määrärahat kohdistuvat suurimmaksi osaksi työllisyys- ja yrittäjäpolitiikkaan, innovaatiopolitiikkaan sekä alueiden kehittämiseen ja rakennerahastopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjäpolitiikan painopisteenä on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, uuden yrittäjyyden lisääminen sekä yritysten toimintaympäristön edellytysten parantaminen kriisitoimenpiteiden lisäksi. Innovaatiopolitiikassa tavoitteena on jatkaa pitkäjänteistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, joka on tuonut Suomelle talouskasvun aikana menestystä ja hyvinvointia. Alueiden kehittämistyötä tehdään puolestaan merkittävältä osin EU:n rakennerahastojen osarahoituksen kautta.

Hallitus on reagoinut nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen muiden muassa lisäämällä valtion erityisrahoituslaitosten toimintamäärärahoja sekä luotto- ja takausvaltuuksia. Innovaatiotoiminnan tutkimus- ja kehittämispanoksia lisätään merkittävästi. Näiden toimien osalta on helppo yhtyä valiokunnan näkemykseen, jonka mukaan esitettyjen ratkaisujen riittävyyttä on seurattava ja hallituksen on ryhdyttävä tarvittaessa lisätoimiin työllisyyden ja yritystoiminnan tukemiseksi.

Yrityspolitiikan arkipäivän toimenpiteet kriisitoimien lisäksi ovat yritysten rahoitusta, neuvonta- ja kehittämispalveluja sekä sääntelytoimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi teollisoikeuksien suojaustoimiin. Rahoitusta suunnataan sellaisiin kohteisiin, joilla vallitsee markkinapuute eli joita yksityiset rahoitusmarkkinat eivät ole halukkaita rahoittamaan. Rahoittajina toimivat tällöin ministeriö, te-keskukset, Finnvera Oy ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Rahoitusta myönnetään pääomasijoituksina, suorina tukina, lainoina ja takauksina.

Yhtenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena hallinnonalan piirissä on yrittäjyyden lisääminen. Tämä tavoite on tässä ajassa edelleen tärkeä ja keskeinen. Uusien ja aloittavien yritysten määrää pyritään lisäämään vuoden 2007 toteutumasta, 9 000 yrityksestä, 10 100:aan vuonna 2009. Samoin kasvuyrityspalvelun asiakaskunnassa olevien yritysten ja uusien kasvuyrityspalveluun tulevien yritysten määrää tavoitellaan kasvatettavaksi. Osana elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä on välttämätöntä huolehtia yritysten toimintaympäristöstä. Toimivat markkinat mukaan lukien toimivat työmarkkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä taloustilanteessa on erityistä huomiota kiinnitettävä myös työllisyystilanteeseen. On syytä reagoida nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisia toimia, niihin tarkoitettuja määrärahoja ja äkillisten rakennemuutosten alueille suunnattuja tukia. Talousarvioesitystä laadittaessa talouskasvun arvioitiin olevan ensi vuonna 1,8 prosenttia ja työttömyysasteen arvioitiin laskevan 5,9 prosenttiin. Suhdanteiden heikennyttyä ennusteita korjattiin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä siten, että ensi vuoden talouskasvun ennustetaan jäävän 0,5 prosenttiin ja työttömyyden arvioidaan nousevan 7 prosenttiin.

Hallitusohjelman mukaista valtion työvoimapolitiikan uudistamista on jatkettava vaikeasta tilanteesta huolimatta siten, että työnhakijan ja työpaikkojen kohtaantoa parannetaan, edistetään uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähennetään työttömyyttä ja osaltaan estetään syrjäytymistä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi työvoimavarojen tehokasta käyttöä on pyrittävä edistämään muun muassa työnhakijoille tehtävillä työhönosoituksilla ja tarjoamalla julkisia työvoimapalveluja siten, että työttömyys ei pitkittyisi liikaa. Työnhakijoiden palveluissa on panostettava vahvaan alkupalveluun ja työn aktiiviseen tarjoamiseen. Tavoitteena on oltava mahdollisimman nopea työllistyminen.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy tässä ensin kiittää ministeri Pekkarista siitä, että nyt varmasti ollaan oikean suuntaisia toimenpiteitä tekemässä sen suhteen, että suomalaiset vientiyritykset saavat tukia ja takauksia, että pystytään saamaan myös rahoitus kuntoon silloin, kun rahoitusta tarvitaan näinä tiukkoina aikoina. Sen verran sanottakoon, että on se hyvä, että ollaan euroalueessa kuitenkin, mutta toisaalta Ruotsin teollisuus nyt voittaa hieman kyllä tässä valuuttojen kellunnassa. He ovat tavallaan tekemässä sitä devalvaatiota eli vanhaa samaa keinoa, mitä ennen Suomessa harrastettiin varsinkin puunjalostusteollisuuden hyväksi.

Innovaatiopolitiikan rahat nousevat kuluvan vuoden talousarviossa, ja se on hyvä asia. T&k-panostukset eivät tietenkään voi olla kuitenkaan veden kantamista kaivoon, vaan myös tuloksia on tultava, ja Suomen t&k-panostukset ylittävät tänä vuonna EU:n asettaman kokonaistavoitteen. Tärkeää on tosiaan, että innovaatiot myös johtavat kannattavaan yritystoimintaan.

Mitä tulee suomalaisten pk-yritysten menestymiseen, niin tulevaisuudessa niille luodaan mahdollisuudet nimenomaan tällä kansainvälistymisavustuksella, sillä, että olemme kielitaitoisia ja koulutettuja. Valtiovarainvaliokunnan linja on oikea, että yritysten kansainvälistymisavustusta lisättiin miljoonalla eurolla. Summaahan voisi kasvattaa enemmänkin, jos järjestelmään kytkettäisiin jonkinlainen takaisinmaksuvelvoite.

Suomen Vientiluoton ja Finnveran saamat summat vientiyritysten rahoitusmahdollisuuk-sien parantamiseen ovat suuria, ja näiden miljoonien todella soisi tuottavan tulosta. Toisaalta vienti- ja kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat tosiaan heikentyneet, ja nyt sitä sitten onneksi ministeriö tulee parantamaan, kunhan selvitysmies tai konsultti on työnsä tehnyt.

Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt ensimmäisen suuren haasteen edessä, kun talouskasvu ei jatku samanlaisena kuin aikaisemmin. Nyt kaivataan myös niitä todellisia synergiaetuja, kun työ ja elinkeino ovat samassa ministeriössä. Valiokunta on huomioinut, että budjettiraamia tehtäessä tilanne näytti valoisammalta. Rahaa tarvitaan perinteisiin työvoimapoliittisiin toimiin sekä äkillisen rakennemuutoksen alueiden tukiin.

Budjetissa on pienennetty talous- ja velkaneuvonnan määrärahaa ensi vuodelle, mutta tällainen linjaus ei ole mielestäni oikea tässä suhdannetilanteessa, koska varmasti tulee olemaan myös konkursseja ja vaikeuksia pienilläkin yrityksillä ja vähän suuremmillakin ja tätä neuvontaa myös varmasti tullaan tarvitsemaan.

Mitä tulee maakunnan kehittämisrahoihin, niin budjetissa on niitä puolitoista miljoonaa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Onneksi valtiovarainvaliokunta on palauttamassa edes miljoonan. Nämä ovat tietenkin pieniä rahoja, kun vertaa niihin toiveisiin, joita maakunnassa on erityisesti kehittämisrahan sitomattoman osuuden suhteen. Mutta todellakin voitaisiin lisätä maakunnalle tätä vapautta ja vastuuta myös, koska siellä alueella tiedetään, mihinkä tätä rahaa kannattaa sijoittaa. Aivan samoin kuin maakunnan kehittämisrahat, on saatava reilusti käyttöön ja hyödynnettyä myös EU:n rakennerahastojen ohjelmarahat. Nykyisin tilanne on aivan liian hidas. Hallituksen ehdotus, että rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuksia aikaistetaan 44 miljoonan euron verran, on tarpeellinen.

Ja lopuksi energiapolitiikkaan. Tosiaankin on hyvä, että talousarvioesityksessä on jo otettu huomioon ilmasto- ja energiapoliittisia haasteita ja erityisesti energiatuen rahoitusta on lisätty. Uusiutuvan energian edistämiseen on tulossa hyviä kannustimia. Nyt ehdotettu myöntövaltuus on 30 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden talousarviossa. On hyvä, että on reagoitu, sillä velvoitteet energiankäytön tehostamisesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä ovat hyvinkin nopealla aikataululla aktivoitumassa.

Syöttötariffien perään kyselen, ja tuossa jätinkin ministerille kysymyksen siitä. Elinkeinopoliittisesti olisi hyvä asia, että meillä olisi myös pieniä voimalaitoksia, voimayhtiöitä, ja totta kai me tarvitsemme maaseudulla energiaa ja lämpölaitoksia, pienempiä sellaisia, hakevoimaloita jne. Toivon mukaan nämä eivät nyt sitten jää tähän taantuman jalkoihin vaan saadaan edelleen tämä bioenergian käytön lisääminen jatkumaan, vaikka tiedänkin, että isoja ongelmia on nimenomaan tällä hetkellä näitten suurten vientiyritysten tukemisessa ja se vie kovasti tietysti myös ministerinkin aikaa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitän ministeriä siitä erinomaisesta työstä, mitä hän on uuden elinkeino- ja työministeriön johdossa tehnyt. Työ on ollut erittäin hyvää ja osasyy siihen, että emme ole ihan taipuneet ja vaipuneet taantumaan.

Suomessa on pitkään jatkunut talouskasvu, joka suurelta osilta johtuu osin onnistuneesta ja pitkäjänteisestä tiede- ja teknologiapolitiikasta ja hyvin toimivasta innovaatiojärjestelmästä. Jatkossa tähän pitää panostaa entistä enemmän ja panostetaanhan entistä enemmän. Meille tulee Aalto-yliopisto ja yliopistouudistus kokonaisuudessaan. Kun nämä saadaan toimimaan ja voimaan, niin ne edistävät Suomen kilpailukykyä ja innovaatiovoimaa. Kaikesta hyvästä huolimatta meillä on edelleenkin pula kasvukykyisistä yrityksistä. Innovaatiopolitiikan tehtävänä onkin jatkossa löytää uusia välineitä yritysten kasvun ja kansainvälisyyden vauhdittamiseen.

Etenkin Oulun seudulla on pitkään nautittu teknologiapolitiikan hedelmistä. Valitettavasti on todettava, että muutaman vuoden aikana vauhti on hieman hiipunut, mutta onneksi ei lakannut, päinvastoin, olemme nyt pääsemässä uuteen alkuun ja uuteen vauhtiin. Oulun yliopisto ja kaupunki yhdessä yritysten kanssa ovat tehneet hyvää rakennustyötä, niin että kasvuvauhti saadaan potkaistuksi tehokkaaseen yläluisuun, jahka päästään tästä taloustaantumasta eroon. Toivottavaa on tietenkin, että myös Oulun seudun muut kunnat tulevat mukaan, ja tässähän meillä onkin Oulun seudulla paljon tehtävää, koska jostain syystä Oulun seudun kunnat karsastavat Oulua. Ehkä me olemme liian suuria tai sitten me olemme liian ylpeitä.

Alueiden kehittäminen on kokonaisuudessaan Suomen tasapainoisen kehityksen kannalta elintärkeää. Siksi alueiden kehittämisrahat tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Hallitus kuitenkin budjettiesityksessään supisti määrärahoja, mikä on selkeästi vastoin hallitusohjelmaa. Niinpä on syytä kiittää valtiovarainvaliokuntaa, että se lisäsi miljoona euroa maakunnan kehittämisrahan ei sidotun osan korottamiseen.

EU:n rahastot ovat aina olleet minulle suuri arvoitus. Kuka niitä myöntää, kuka hallinnoi, kuka valvoo, että rahat menevät juuri oikeisiin, järkeviin kohteisiin? Minusta on ollut erinomainen asia, että juuri TEM on ottanut vastuun EU:n rakennerahojen käytöstä ja jakamisesta. Näin siksi, että maaseudun ja alueiden kehittäminen kokonaisuudessaan tapahtuu pääasiassa ohjelmaperusteisesti EU:n rahoituksella. TEM:in tulee valvoa jatkossa entistä tiukemmin sitä, että rahoille todella saadaan vastinetta eli rahat hyödyttävät aluetta, sen elinkeinoa, yrityksiä ja yliopistoa. Mutta jos rahat käytetään pitkospuiden rakentamiseen erämaahan, kuten on joskus tehty menneinä vuosina, niin eihän tämmöisessä rahan jakamisessa tietenkään mitään tolkkua ole.

Sitten sanoisin vielä sen, minkä sanoin äsken omassa vastauspuheenvuorossani, että tämä hallitus todella on tehnyt kaiken sen, mikä sen vallassa on tehdä, jotta me selviäisimme tästä taantumasta jokseenkin vaurioitta ja kuivin jaloin. Me selviämme. Yksi syy siihen selviämiseen on juuri se, että meillä ei ole enää määräenemmistösäännöksiä. Meillä on sellainen järjestelmä, että hallitus hallitsee ja oppositio vikisee. Sille nyt ei voi mitään. Oppositiossa ovat aina eri puolueet kuin hallituksessa, vikinän määrä riippuu sitten siitä, ketkä siellä oppositiossa ovat.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tuossa edelliselle puhujalle, ed. Ukkolalle sen verran sanoa, että kyllä ne pitkospuut ovat joskus ihan perusteltuja sinne erämaahan.

Kuten me kaikki tiedämme, lomautukset ja irtisanomiset ovat olleet ikävän yleistä kuultavaa tämän syksyn aikana ja pahin on kaiketi vielä edessä. Tässä tilanteessa on ongelmallista, että leikataan työllisyyspoliittisia määrärahoja, joiden merkitys Lapille on suuri.

Vuosi sitten hallitus esitti rajua leikkausta työllisyyspoliittisiin määrärahoihin. Stora Enson tehtaiden lakkauspäätösten vuoksi hallitus joutui kuitenkin lisäämään investointimäärärahoja kyseisillä rakennemuutosalueilla. Myös eduskunta oli huolissaan leikkausten vaikutuksista ja korotti investointimäärärahoja. Siitä huolimatta hallitus jatkaa aiempaa leikkauslinjaansa, sillä hallituksen esityksen mukaan myöntövaltuutta ollaan jälleen supistamassa, ja ilmeisesti tarkoituksena on ennen pitkää ajaa määräraha kokonaan alas.

Työllisyyspoliittisilla investoinneilla on ollut erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittämiseen varsinkin vaikeilla työttömyysalueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla. Työllisyysperusteiset investointimäärärahat ovat olleet erityisen merkittäviä Lapissa, sillä niiden avulla on rahoitettu lukuisia matkailu-, liikenne- ja ympäristöhankkeita. Tuen avulla on edistetty parhaiten juuri pysyvää työllistymistä ja monipuolistettu elinkeinorakennetta. Määrärahan leikkausten myötä kuntien mahdollisuudet tukea esimerkiksi matkailu- ja kaivannaisteollisuuteen liittyviä investointeja heikkenevät. Tähän meillä Lapissa olisi edelleen kipeästi tarvetta.

Edellisen vastineeksi haluan kuitenkin kiittää ministeri Pekkarista työttömien tarpeiden puolustamisesta eli kiinnitän huomiotanne tuottavuusohjelmaan. Todelliselle tuottavuusohjelmalle on valtionhallinnossa aito tarve. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, työvoima supistuu. Silloin on tärkeää, että kansantaloudessa henkilöstöresursseja pystytään kohdentamaan eri aloille mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti. Viime kuukausien valossa tilanne näyttää kuitenkin aika toisenlaiselta. Erityisesti tässä tilanteessa voi perustellusti sanoa, että suunniteltujen henkilöstöleikkausten määrä on ylimitoitettu. Esimerkiksi työvoimatoimistoista on ollut suunnitelmia laittaa kilometritehtaalle 1 000 pienipalkkaista työntekijää. Tämä on aivan järjetöntä aikana, jolloin työttömyys uhkaa kasvaa. Lisäksi hallituksessa valmistellaan sosiaalipolitiikan uudelleenlinjausta, jossa keskeisessä asemassa on työttömäksi joutuvan ihmisen mahdollisimman nopea henkilökohtainen palvelu. Tätä on kyllä aika vaikea toteuttaa, jos ei ole työntekijöitä antamassa sitä henkilökohtaista palvelua. Siksi tuottavuusohjelma pitäisikin tältä osin pistää jäihin.

Yhdyn ed. Kähkösen huoleen velkaneuvonnasta ja pikavipeistä. Pikavippien osalta on hyvä huomioida, että holtittomien baarissa humalassa otettujen pikavippien osuus niiden kokonaismäärästä on pieni. Sen sijaan työttömät, yksinhuoltajat ja alle 1 500 euroa kuussa tienaavat käyttävät pikavippejä enemmän kuin muut. Pikavippejä käytetäänkin yleensä vain välttämättömimpään ruokaan, vuokraan, muiden velkojen ja niiden korkojen takaisinmaksuun ja kännykkäkuluihin. Pienituloisille ovat usein syynä myös yllättävät terveydenhuolto- tai liikennekulut. Pikavipit eivät kuitenkaan ole ainoa suuri ongelma. Muutkin maksuhäiriöt ovat jo pidempään olleet kasvussa. Siksi velkaneuvonnan resurssit ovat edelleen kovin tarpeellisia.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Juuri eilen uutisoitiin selkeästi, miten hallitus aikoo pysyä paljon keskustelua herättäneessä tuottavuusohjelman tavoitteessa. Tämän myötä valtion henkilöstömäärä laskee 4 200:lla vuosina 2012—2015. Hallituksen jalo pyrkimys on, että irtisanomisilta vältytään, mutta vähän vaikeaa on tähän uskoa. Tuottavuusohjelma on muuttunut henkilöstön vähentämis- ja leikkausohjelmaksi, eikä sillä pyritäkään tosiasiassa tuotanto- ja palveluprosessin todellisen tuottavuuden parantamiseen.

Me sosialidemokraatit olemme omassa ohjelmassamme esittäneet, ettei tuottavuutta tavoiteta puhtailla vähennyksillä ja leikkauksilla. Henkilöstön paikoitellen äkillinen mittava vähentäminen heijastuu kielteisesti työyhteisön työssäjaksamiseen ja pahimmillaan palveluiden laatuun. Yksi suuri auki oleva ongelma on kysymys työvoimatoimistojen henkilöstön vähennyksistä. Tuottavuuden nimissä ollaan sulkemassa useilta paikkakunnilta työvoimatoimistoja ja keskittämässä palveluja suurempiin yksiköihin. Tästä kärsivät niin työvoimatoimistossa työskentelevät kuin työtä hakevatkin. Olen iloinen siitä, että ministeri Pekkarinen on ottanut kriittisen kannan tämän tuottavuusohjelman henkilöstöleikkauksiin, ja toivon totisesti, että hän pitää myös kiinni puheistaan päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden noususta on selvät merkit, mutta hallitus hieman vähättelee asiaa ja on haluton tekemään mitään syöksyn estämiseksi. Talouskriisin seurauksena suomalaiset yritykset ja asiakkaat ovat rahoitusongelmien seurauksena joutuneet perumaan tai siirtämään aiemmin sovittuja toimituksia. Myös uu-sien tilausten määrä on ehtynyt. Tämä on johtanut tuotannon leikkauksiin ja vaikeaan lomautus- ja irtisanomiskierteeseen. Tässä esityksessä hallitus leikkaa määrärahoja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtion ja kuntasektorin tukityöllistämistä merkittävästi ja vähentää näin työvoimapolitiikan aktiivitoimiin osallistuvien määrää lähes 10 000 hengellä. Käsillä olevassa taloustilanteessa tällaiset leikkaukset ovat täysin virheellinen toimenpide. Nykyisellään työvoimapoliittiseen koulutukseen pääsee vain puolet halukkaista. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten työttömyys on kääntynyt nousuun. Tässä tilanteessa työllisyysmäärärahojen leikkaukset olisi lopetettava ja työllisyysmäärärahat olisi osoitettava irtisanottavien ja lomautettavien työntekijöiden työllistämismahdollisuuksien tukemisen lisäksi työvoimakoulutuksen tarjonnan parantamiseen sekä valtion ja kuntien tukityöllistämiseen. Työllisyystilanteen heikentyessä työvoimakoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä julkisen sektorin työllistämisresursseja tulee lisätä, ei vähentää.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa esiin toimeentulotukikysymyksen. Siitä on muodostunut täydentävä toimeentulon lähde monelle työmarkkinatukea saavalle työttömälle. Olemme esittäneet, että toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi tulisi työmarkkinatuen tasoa nostaa. Peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan ollessa kytkettynä työmarkkinatukeen nostaisi korotus myös näitä etuuksia. Työmarkkinatuen ja asumistuen korottaminen yhdessä poistaisi ihmisiä toimeentulotukiluu- kulta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi on levinnyt Eurooppaan ja ravistelee jo Suomen reaalitaloutta. Kun kuuntelee elinkeinoelämän edustajia, hallituksen ministereitä, voi todeta, että ministereiksi on valikoitunut poikkeuksellisen optimistista porukkaa. Ministerit tarrautuvat toivoon kuin terrieri sukkaan vanhassa "Sidoste-sukka kestää" -mainoksessa. Täytyy kuitenkin sanoa tämäniltaisen debatin perusteella, että ministeri Pekkarinen ilmeisesti edustaa kuitenkin kaikista realistisinta jäsentä tässä ministeriryhmässä. Sen verran tämän reaalitalouden ongelmat ovat nyt tulleet ihan julkiseen keskusteluun hänen kauttaan.

Suomen vienti on painottunut investointitavaroihin. Niihin maailmantalouden hiipuminen iskee ensin. Goldman Sachs ennustaa, että maailmantalouden kasvu painuu 1,3 prosenttiin. Tilauskannan pienentyminen ja rahoituksen järjestämisen vaikeutuminen vähentävät myös yritysten omia investointihaluja. Tästä seuraavat työntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset, niin kuin on Suomessa jo nyt tapahtunut.

Teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattorit ovat olleet vapaassa pudotuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoittaa, että lomautusten piirissä tätä nykyä on ilmeisesti 40 000 henkeä, niin kuin ministeri Pekkarinen totesi. SAK on esittänyt, että yt-neuvottelujen piirissä on jopa 50 000 palkansaajaa. Irtisanomisten välilliset vaikutukset ovat todella merkittävät. Parinsadan ihmisen irtisanominen heijastuu jo pariintuhanteen välillisesti, ja se taas on merkittävä tekijä pienten kaupunkien verotulojen kannalta.

Tuore taloustieteen nobelisti Paul Krugman varoittaa, että maailma voi vajota kymmeneksi vuodeksi deflaation leimaamaan talouskriisiin, ellei tavara mene kaupaksi, ja tavaraa ei mene kaupaksi edes halvalla. Tästä syystä Krugman perää erittäin voimakkaita elvytystoimia. On mietittävä, ovatko nämä hallituksen elvytystoimet sitten todella sellaisia, joita Krugman peräänkuuluttaa. Istuva hallitus on nimittäin omaksunut hyvin varovaisen elvytyspolitiikan ja ilmoittaa, että säästetään paukkuja myös pahan päivän varalle, ja valtiovarainministeri kertoo lehtihaastattelussa, että rakennetaan vasta sitten, kun hinnat ovat tarpeeksi alhaalla. Valtiovarainministeri on nimennyt elvytyssummaksi 100 miljoonaa euroa, SDP on ehdottanut 984 miljoonaa euroa. Herää kysymys, toimiiko oikeistohallitus samalla tavalla kuin porvarihallitus teki 1990-luvun laman koittaessa. Rahat laitettiin pankkien tukemiseen, niin kuin nytkin on tehty paljon erilaisia tukijärjestelyjä ja pääomitettu pankkeja, ja tällöin aktiiviseen elvyttämiseen ei sitten rahaa riittänytkään. Tuntuu kovin samalta kaavalta.

Kohtuuhintaisen rahan runsaus markkinoilla ja johtajien palkkiojärjestelmät ovat ruokkineet riskinottoa ja piiskanneet tavoittelemaan entistä suurempia voittoja. Ideaalitilanteissa markkinoiden tulisikin toimia niin, että ne rankaisevat liiallisesta riskinotosta. Nyt näin ei ole tapahtunut. Sijoittajilla ja tallettajilla sen enempää kuin varsinaisilla rahalaitoksillakaan ei ole ollut riittävää tietoa otetun riskin laajuudesta ja luonteesta. Valvontaa on ehdottomasti parannettava ja erityisesti kansainvälistä yhteistyötä valvonnassa lisättävä. Tämä on suuri haaste työ- ja elinkeinoministeriölle.

Pankkien pelastaminen julkisilla varoilla näyttää aiheuttavan markkinoilla moraalikadon. Onko niin, että pankit voivat nojata siihen, että ne ovat liian suuria kaatumaan ja valtio lopulta pelastaa ne? Tällöin myös pankinjohtajien bonukset innoittavat entistä suurempiin riskinottoihin, jotka sitten ovat nyt ilmeisesti realisoituneet. Valtion mittavat tukitoimet kertovat pyrkimyksestä varmistaa talletusten säilyminen suomalaisissa pankeissa, kasvattaa pankkien välistä luottamusta ja saada pankit luotottamaan yrityksiä. Kaikista toimista huolimatta pankit eivät ole ryhtyneet luotottamaan yrityksiä. Tällöin vakavaraistenkin yritysten toiminta alkaa vaarantua. Onko niin, että pankijohtajat eivät uskalla antaa lainoja, jotta eivät joutuisi sitten mahdollisissa konkursseissa vahingonkorvausvelvollisiksi ja vastuuseen, kuten 1990-luvulla kävi? Tämä on aika syvä kriisi, joka myös pitäisi nostaa keskusteluun.

Hallituksen toiveikkuudesta kriisin keston suhteen kertoo se, että lähes kaikki takuut ja toimet on säädetty määräaikaisiksi. Kriisi ei kuitenkaan mene ohi vuoteen 2010 mennessä. Mitä tällöin tapahtuu? Istuuko talousvaliokunta sitten erinäisiä kokouksia jatkamassa näitä takuita, vai tuleeko suurempia takuita pöydälle?

Ministeri Pekkarinen, oletteko nyt aivan varma siitä, että elvytykseen käytettävä rahamäärä ja aikataulu ovat realistiset ja saavat Suomen todella takaisin tälle kasvu-uralle?

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Karjula ei olekaan salissa, niin haluan kiittää työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtajaa. Ed. Karjulan johdolla työskentely jaostossa on ollut hyvin rakentavaa ja hyvähenkistä ja jaoston tuottama teksti on mielestäni hyvä. Jaosto on myöskin pystynyt tekemään monia hyviä parannuksia budjettiesitykseen.

Tässä tilanteessa, kun talous on suuntaamassa kohti taantumaa ainakin Suomen Pankin viimeviikkoisen ennusteen mukaan, työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteet ovat strategisesti äärettömän tärkeitä. Ministeriön toimin voidaan vaikuttaa muun muassa työttömyyden lieventämiseen ja yritysrahoituksen saatavuuteen. Nämä ovat tällä hetkellä hyvin akuutteja haasteita.

Jokin aika sitten käydyssä debatissa totesin, että ministeri Pekkarinen on ottanut aktiivisen otteen yritysten rahoitusten turvaamiseen. Tällaista samanlaista aktiivista otetta kaipaisi tässä tilanteessa monilta muiltakin ministereiltä. Ensi vuoden tulo- ja menoarvion täydennysosassa lisättiin muun muassa Finnveran valtuutta sekä Teollisuussijoitus Oy:n ja Vera Oy:n pääomitusta. Pidän myöskin selvitysmies Tanskasen asettamista tässä tilanteessa ihan hyvänä ratkaisuna.

Sen sijaan tässä debatissa minun korvaani hieman särähti se, että eräiden määrärahojen osalta te, ministeri Pekkarinen, totesitte, että ne riittävät muutamaksi kuukaudeksi. Eli jos tällä hetkellä on tiedossa, että joku määräraha ei riitä kuin muutamaksi kuukaudeksi, niin eikö budjetin täydellisyysperiaate edellyttäisi, että se määräraha otettaisiin budjettiin sen suuruisena, että se riittäisi suurin piirtein koko vuodeksi? Tiedän kyllä, että monien määrärahojen osalta tänä päivänä tilannetta on hyvin vaikea arvioida.

Tänä päivänä erittäin huolestuttavaa on se, että yritysten konkurssit ovat selkeässä kasvussa. Ne ovat lisääntyneet tammi—lokakuussa 14 prosenttia viime vuodesta, ja voisin kuvitella, että nyt kun ollaan menossa yhä huonompaan suuntaan, niin tämä vauhti tulee lisääntymään. Yrityskentältä tulee myöskin jatkuvasti viestiä siitä, että monen yrityksen rahoitustilanne on niin sanotusti veitsenterällä, erityisesti käyttöpääomasta on puutetta. Meillä on myöskin alettu perustaa eri puolilla Suomea yrittäjien kriisiryhmiä, ja kriisin torjuntaa tarvitaankin, vaikka yritysten maksuhäiriöt eivät vielä tänään olekaan läheskään sillä tasolla kuin ne olivat 1990-luvun alussa. Joka tapauksessa nyt on kuitenkin tehtävä kaikki mahdollinen, että terveitä yrityksiä ei ajeta konkurssiin tilapäisten rahoitus- tai vakuutusongelmien vuoksi.

Nyt, kun pankkien rahoitus ei kaikilta osin toimi, niin on selvää, että katseet ovat kääntyneet valtion puoleen ja erityisesti valtion erityisluottolaitosten suuntaan. Näissä epäilemättä tarvitaan lisäpanostuksia. Sosialidemokraatit esittävätkin lisämäärärahoja yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen sekä Vera Oy:n pääomittamiseen.

Työvoimapolitiikan osalta hallitus on tuntuvasti vähentämässä määrärahoja. Tässä talous- ja työllisyystilanteessa pidän tätä kovin ristiriitaisena. Eikö työvoimapoliittisiin toimiin, valmentavaan koulutukseen sekä valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämiseen tarvittaisi tässä tilanteessa lisää panostuksia? Sosialidemokraattien mielestä työllisyystilanteen heikentyessä työvoimakoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta sekä tukityöllistämistä tuleekin lisätä. Siksi esitämme työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisää määrärahoja.

Työllisyysperusteiset investoinnit ovat hyvänkin talouden aikana olleet tärkeitä eri maakunnissa monien tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi. Erityisen tärkeitä ne ovat mielestäni nyt, kun irtisanomiset ja lomautukset lisääntyvät. Budjettivaihtoehdossamme esitämme työllisyysperusteisiin investointeihin 28 miljoonan euron lisäystä.

Arvoisa puhemies! Katsomme myös, että nyt on tärkeää nopeasti käynnistää energiahankkeita, erityisesti energian säästöä tehostavia ja uusiutuvien käyttöä edistäviä. Niinpä energiatukeen esitämme 25 miljoonan euron lisäystä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Kallion että joissakin muissakin puheenvuoroissa on tullut esille kysymys, miksei esitetä nyt kaikkea sitä, mitä kenties tarvitaan vuoden 2009 aikaan täällä yritysten tarvekentässä. Oikein jos sen ihan avoimesti sanoo, me emme tiedä riittävän selkeästi vielä tämän taudin etenemisen kuvaa. On hyvä saada siitä parempi selvyys, ja kun se käsitys on siitä vähän selkeämpi, mitoittaa ja myöskin laaduttaa ne lääkkeet, mitä käytetään sen tilannekuvan ja sen tilanteen kehittymiskuvan mukaisesti, minkä arvioidaan olevan tässä edessä. Ihan rehellisesti sanottuna, koko ajan tämä tilanne muuttuu niin, että se kehityskuva tarkentuu kaiken aikaa. Ja kun olen sanonut, että rahat riittävät toistaiseksi, se tarkoittaa ihan sitä, että sekä takauslimiitit että rahoituslimiitit ovat niin mittavia, että niillä päästään vielä todella pitkästi eteenpäin. Jatkossa kyllä uskon, että tarvitaan myös monia uusia keinoja, sellaisia, mitkä tällä hetkellä eivät ole käytössä.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt, kun saamme kuulla päivittäin uusista lomautuksista ja irtisanomisista ja samanaikaisesti tarvitsisimme lisää energiaa, että olisimme omavaraisia energian suhteen, olisi mielestäni tärkeää kiirehtiä ydinvoimalahankkeita. Tässä tilanteessa olisi järkevää tehdä päätös kahden uuden voimalan suhteen. Tämä tukisi vahvasti työllisyyttä. Ja olisi tärkeää, että vähintään toinen voimala sijoitettaisiin uudelle paikkakunnalle. Myös uusiutuvaa energiaa käyttävät hankkeet ovat tärkeitä, mutta pelkillä tuulimyllyillä ja risuilla emme ratkaise meidän energian tarvettamme.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä pitää kyllä kiittää tuota enerkistä, terrierimäistä ministeriä hyvästä työstä. Sitä on tänä päivänä kiitelty jo muutenkin ihan tarpeeksi, mutta yhret kiitokset on vielä paikalla vähän jykevämmältä taholta eli Pohojammaalta, minkä takia tällä sanonnalla alootan.

Pohojammaallahan ei oo paljon järviä, mutta siel on soita sitäkin enemmän, ja nyt kun EU:sta tuli lieventävä signaali siitä, että myös turve pikkuhiljaa luokitellahan uusiutuvaksi luonnonvaraksi, niin se on hieno asia. Nimittään Suomen turvevarat ovat suuremmat ku Pohojammeren öljyvarat, eli enerkiaa piisaa. Pitää ottaa se huomioon, että jos nämä turpeet olis Saksas tai Ranskas, niin se on ihan selevä asia, jotta nämä olis jo enerkiakäytössä ja kirkkaasti uusiutuvien joukossa. Pitää muistaa, että kylymän rauhallisesti suo kasvaa Länsi-Suomessa kahdeksan milliä vuodessa. Se kasvaa vähimmillään Suomessa millin, eli silloinhan se on ihan selvällä faktalla uusiutuva. Toisin sanoen turpeesta voirahan tuottaa eri muodoissa erimoista enerkiaa, bioenerkiaa niin liukuvassa muodossa ku erimoista poltettavaa energiaa ja varmahan myös hyöryllisiä niin sanottuja turveseoksia, mitä käytetähän eri muoroissa hevostalleilla, kukkapenkeissä, eli tämä on Suomen tulevaisuuren voimavara, tämä turve.

Vielä lähretähän siitä, että meillähän on Suomessa huippututkijat ja huipputeknolokia, annetahan signaali sinne. Ne rupiaa innolla tutkimahan, kehittämähän laitteita. Mä väitän, että siitä tuloo samalla meille vientituote ja meille kehitetähän sellaaseet laitteet, millä turpeella tuotetahan eri muoroissa enerkiaa. Se on yhtä puhurasta kuin makuuhuoneesta lähtevä löyhkä aamuyöstä. Toisin sanoen meirän ei tartte peljätä sitä, että me saastutetahan maailmaa, jos me ruvetahan turvetta tosissaan käyttämään. Eli minä kyllä satsaisin tähän turpeen käyttöön, totta kai bioenerkiaan myös puumassasta, puusta ja muustakin materiaalista. Mutta tietenkin, jos ajatellahan maailman mittakaavassa ihimisiä, niin nälänhätä tuloo jossain vaiheessa, eli kyllähän maatalousmaat pitää olla ruuan tuottamiseen.

Sitten haluaasin kiinnittää huomiota myös tähän, että ku tämä on täysin kotimainen hanke, kaikki laitteet, kaikki tuotteet, materiaalit on kotimaista, niin kaikki eurot pyörii Suomes. Yhtäkään euroa ei tartte tämän tuotteen takia tuora ulkoa. Eli se on samalla kansallinen voimavara.

No, nyt on paljon puhuttu, ku eletähän tätä lama-aikaa tai taantuma-aikaa — ei saa vielä kuulema lamasta puhua mitään — mutta kuitenki oppositio kovasti jo pistääs miljardit elvytykseen liikkeelle. Ma oon kyllä valtiovarainministeri Kataisen kans samaa mieltä siinä, että otetahan ensin vähän rauhallisesti, tutkitahan, mihinkä elvytykseen me ne eurot pannahan. (Ed. Kallio: Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa!) — Ei, kyllä me jaksetahan yks kuukausi orottaa, että tuloo hyöryllisempi paikka, ja sen jälkehen lähetähän rytinällä liikkeelle. Mä luulen, että hinnatkin materiaaleillekkii pikkuisen halpenoo, eli se on koko kansan hyöryks.

Enkä voi lopuksi olla ottamatta tällaasta esille, ku puhutahan koulutuksesta. Se on tärkeä. Puhutahan paljon yliopistokoulutuksesta. Totta kai huippuyliopistokoulutus on tärkeä. Mutta onneksi 1990-luvun lama pisti ammattikoulut, nykyiset ammattioppilaitokset, arvaamattomaan suosioon, ja kärentaitajia meillä tarvitahan muuten jatkossaki. Nyt me huomatahan, että kärentaitajille aina löytyy töitä, jotenka Suomi nousuhun!

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustan johtaman hallituksen talouspolitiikka on perustunut merkittäviin yrittäjyyden edistämistoimiin sekä oikein ajoitettuihin, kohdistettuihin ja mitoitettuihin veroratkaisuihin. Vanhasen hallituksen talouspolitiikan seurauksena työllisyyden parantumisen lisäksi tuottavuus on kasvanut. Tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, koska eläkkeelle on siirtymässä yhä suurempi osa suomalaisista. Väestön kasvava eläkkeelle siirtyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen on otettava talouspolitiikassa huomioon.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. Maailmantalouden globalisoituminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys, kestävä kehitys ja erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön.

Suomen pitkään jatkunut talouskasvu on perustunut suurelta osin onnistuneeseen ja pitkäjänteiseen tiede- ja teknologiapolitiikkaan sekä hyvin toimivaan innovaatiojärjestelmään. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan ensisijainen painopiste on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa keskeistä on myös uuden yrittäjyyden lisääminen ja yritysten toimintaympäristön edellytysten parantaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa, ja se on erittäin hyvä asia. Finnvera myöntää naisyrittäjille lainoja tulevanakin vuonna noin 20 miljoonan euron verran.

Talous- ja työllisyyskehityksen näkymät ovat nyt heikentyneet. Pitkään jatkunut talouskasvu on päättynyt. Yritysten toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet, ja yritykset ovat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitään. Työttömyyden arvioidaan nousevan 7 prosenttiin ensi vuonna.

Matti Vanhasen toinen hallitus varautuu epävarmoihin suhdanteisiin elvyttämällä. Elvytyksessä on kyse määräaikaisista ja harkitusti suunnatuista toimista, joiden aikataulu on suunniteltu ja jotka käynnistetään ripeästi. Verotusta kevennetään 1,8 miljardilla eurolla, lapsiperheille ja pienituloisille suunnattuja etuuksia parannetaan sekä asuntojen uudis- ja korjausrakentamista tue-taan. Tärkeää onkin reagoida nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisiin toimiin tarkoitettuja määrärahoja ja äkillisten rakennemuutosten alueille suunnattuja tukia.

Yhteishankintakoulutusta työnantajien kanssa tulee toteuttaa entistä enemmän. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava valtion korvaus on pienentynyt velkahallintaohjelman päätyttyä vuonna 2004, ja se kattaa nykyisellään noin kaksi kolmasosaa velkaneuvonnan kuluista. Kunnat rahoittavat loppuosan kustannuksista, mutta kuntien taloudellisesta tilanteesta riippuen rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti ja osa kunnista ei rahoita toimintaa lainkaan. Viime vuosien hyvästä talouskehityksestä huolimatta velkaneuvonnan kysyntä ei ole vähentynyt. Nyt taloustilanne on heikentymään päin ja vaarana on, että velkaneuvonnan tarve kasvaa entisestään.

Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut tilanteeseen ja asettanut selvitysmiehen tekemään kokonaisarviota talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Selvityksen määräaika loppuu ensi vuoden tammikuun lopussa. Olen huolissani maakunnan niin sanotun sitomattoman kehittämisrahan vähenemisestä, sillä se on ollut joustava ja nopea rahoitusinstrumentti osaamis- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen sekä elinkeinoelämän avainhankkeiden vauhdittamiseen.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan tavoitteena on edelleen työpaikkojen turvaaminen ja työttömyyden vähentäminen. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työ on myös keino estää yhteiskunnallista syrjäytymistä. Työllisyyden ylläpitäminen on avain julkisten palveluiden ja yhteiskunnan suojaverkon kestävään parantamiseen. Tärkeää on, että yhteiskunnan turvaverkot ja perusturva ovat kunnossa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Näinä aikoina vuodesta opposition kansanedustajien kuuluu olla syvästi huolissaan maan hallituksesta, ja ihan oikeasti nyt pitääkin olla. Minua huolestuttaa se, että ainakin ulospäin näyttää siltä, että ikään kuin tässä hallituksessa vain yksi ministeri olisi oikeasti ottautunut tähän vakavaan tilanteeseen, eikä lohdutukseksi riitä edes se, että kyseessä on ministeri Pekkarinen. Mutta näin se todellakin on.

Ministeri poistui tuosta, silti äskeisestä sanomastani huolimatta on kuitenkin oltava hieman tyytymätön ministerin vastaukseen tuossa debatissa kysymykseeni nimenomaan työvoimakoulutuksesta. No, se ei ole varsinaisesti hänen reviiriään, mutta pelkkä raha siihen ei riitä. Me tarvitsemme nyt tässä tilanteessa ennen kaikkea lomautus- ja muutosturvakoulutusta. Siihen tarvitaan lisää rahaa, mutta siitä rahan lisäämisestä syntyy se ongelma, että kun koulutus pitää kuitenkin järjestää, se pitää kilpailuttaa, ja tällä hetkellä te-keskusten ja työvoimatoimistojen virkamiehet, jotka sitä hommaa tekevät, ovat jo nyt ilman näitä odotettavissa olevia lisätehtäviä siinä määrin rasitettuja, että inhimillisesti on mahdotonta, että he pystyisivät omaa panostustaan enää lisäämään. Siihen siis tarvitaan ihmisiä eikä suinkaan ihmisiä pois, kuten tuottavuusohjelma on tässä viime aikoina elinkeinoministeriöltäkin edellyttänyt. Siinä suhteessa kannustan kyllä ministeri Pekkarista voimallisesti jatkamaan sitä julkisuudessa esittämäänsä linjaa, jossa hän on suhtautunut kielteisesti työvoimatoimistojen ja toivon mukaan myöskin te-keskusten virkamiesten vähentämiseen etenkin tässä tilanteessa.

Muutosturva- ja lomautuskoulutukseen tarvitaan myöskin porkkanoita sekä koulutettaville että työnantajille. On nimittäin niin, että kun kysymys on lomautetuista, niin ei ole ollenkaan selvää, että koulutus, joka on välttämätöntä ja tarpeellista, kuitenkaan yksilöitten subjektiivisella tasolla muodostuisi sellaiseksi, että tulijat tulisivat ikään kuin automaattisesti. On syytä panostaa siihen, että houkutuksia, lainausmerkeissä tai ilman, riittää. Mutta sama pätee myöskin työnantajiin, koska tämän koulutuksen pitää tietenkin suuntautua ikään kuin yrityksiin myös.

Lisäksi tarvitaan ohjaavaa koulutusta, koska tässä tilanteessa monet ihmiset välttämättömyyden pakosta tulevat sen tilanteen eteen, että he joutuvat etsimään uutta ammattia itselleen, ja siinä tilanteessa tarvitaan ohjaavaa koulutusta, jota on annettu jo nytkin, mutta tämä tilanne tulee asettamaan siihen aivan uuden määrällisen ja ehkä laadullisenkin tason vaatimuksia. Sen lisäksi myöskin koulutuksen opintososiaalisia etuja on parannettava. On olemassa kohtuullisen suuri vaara, että lomautetut tai irtisanotut — toivon mukaan mieluummin lomautetut kuin irtisanotut, jos joudutaan valinta tekemään — tulevina koulutettavina joutuvat helposti kohtuuttomaan tilanteeseen, koska työvoimakoulutuksen opintososiaaliset etuudet tällä hetkellä ovat riittämättömiä.

Arvoisa puhemies! Totean lisäksi, että olen sekä ministerin että muutamien muittenkin täällä puhuneitten kanssa samaa mieltä siitä, että Antti Tanskasen nimittäminen tähän selvitystehtävään on paikallaan. Suomalaisen yritysrahoituksen ongelma ei ole ollut se, että suomalaiset pankit olisivat lopettaneet lainanannon, päinvastoin, nehän ovat lisänneet sitä erittäin voimallisesti. Jol-len nyt aivan väärin katsonut tilastoista, niin se on tänä vuonna kasvanut yli 20 prosenttia, mikä on huikea kasvu. Mutta kun muu rahoitus on tyssääntynyt, niin sitten ollaan tilanteessa, jossa yritykset ovat vaikeuksissa. Tästä syystä minusta Antti Tanskasen tehtävä on paikallaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Olemme tilanteessa, jossa kaikki toimenpiteet ovat tarpeellisia, välttämättömiä ja kiireellisiä. Siksi kannustan hallituksen muitakin ministereitä seuraamaan eteenpäin ministeri Pekkarisen viitoittamaa tietä.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Täytyy pöytäkirjaan korjata debatissa käyttämäni puheenvuoron sisältöä siltä osin kuin ministeri Pekkarista haastoin tuottavuusohjelman osalta keskusteluun. Mainitsin siinä erheellisesti Ahon kakkoshallituksen — semmoista hallitusta koskaan ei onneksi ollutkaan. Totta kai kysymyksessä oli Vanhasen kakkoshallitus, jossa tuottavuusohjelman osalta tehtiin sellaisia ratkaisuja, että noin 5 000 henkilöllä tuottavuusohjelman henkilöstövaikutusta vuoteen 2015 saakka lisättiin.

Minä toivon niin, että ministeri Pekkarisen täällä ilmoittama ja julkisuuteen esittämä kanta myöskin pitäisi niin, ettei työ- ja elinkeinotoimistojen määrää eikä ennen kaikkea niissä työskenteleviä työntekijöitä vähennetä. Toivon mukaan näin, ja toivon mukaan niin, että ed. Kankaanniemen kiitokset eivät olleet ennenaikaisia. Aika näyttää, miten tulee tapahtumaan. Mutta tuottavuusohjelman osalta ylipäätään on pakko se sanoa, että kyllä siinä vaan nyt on niin, että hallituksen olisi otettava tämä asia kyllä nyt erittäin tarkkaan syyniin ja mietittävä sitä tähän aikaan, voidaanko sen mukaisesti edetä.

Sitten erityisesti tähän pääluokkaan: Totta on se, mitä täällä ministeri Pekkarinen sanoi, että yritysten taseet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa ja yritykset ovat toimineet sillä tavalla, että eivät ole lähteneet alasajoihin siinä määrin kuin tilanteen vakavuus ehkä jopa saattaisi peläten odottaa eivätkä ole toteuttaneet sillä tavalla irtisanomisia. Toki niitäkin on tullut joka päivä ja tulee varmasti lisää. Mutta ennen kaikkea on käytetty sitten tuotannon rajoittamistoimenpiteenä lomautusta ja varaudutaan siihen tulevaan työmarkkinoilla tapahtuvaan isoon muutokseen, että työvoiman kysynnän tarve kasvaa.

Yritysten lukumäärä on valtakunnallisesti, Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylän seudulla, korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Yritykset ovat pieniä, keskisuuria yrityksiä. Uudet syntyvät yritykset ovat 1—5 henkilön yrityksiä. Meillä on aivan liian vähän kasvuyrityksiä, ja siinä mielessä on positiivinen asia se, että Tekes on käynnistänyt nuorten innovatiivisten yritysten tukijärjestelmän, mikä tarkoittaa sitä, että eri toimialoilta haetaan sellaisia yrityksiä, joilla on todellakin edellytyksiä kasvaa ja työllistyä ja kansainvälistyä, totta kai. Suurten yritysten määrä on kaiken aikaa valitettavasti vähentynyt, ja tässä suhteessa, jotta me pystyisimme kilpailukykyä vahvistamaan ja kansainvälistymään, me tarvitsemme kasvuyrityksiä. Tässä suhteessa panostukset hallitukselta voisivat olla vielä suurempia.

Jaoston puheenjohtaja Karjula on näistä asioista puhunut erittäin pitkään. Minulla oli mahdollisuus olla parikin vaalikautta kauppa- ja teollisuusjaostossa, ja jo silloin näitä asioita otettiin esille. Mutta näihin panostukset ovat välttämättömiä. Kyllähän tämmöisessä tilanteessa t&k-panostukset ovat tärkeitä juttuja, ja nyt se pitää tehdä. Niinhän tehtiin silloin 1990-luvun puolenvälin kieppeissä. Silloin merkittävästi satsattiin yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mikä mahdollisti sen, että kasvu lähti hyvinkin nopeaan vauhtiin ja on kantanut meitä hyvin pitkälle, ja mahdollisti sitten sen, että kansainvälisesti ajatellen me olemme olleet kärkimaita tässä suhteessa. Tätä asemaa missään tapauksessa ei pidä luovuttaa, vaan tutkimukseen, kehittämistoimintaan panostaminen tässä tilanteessa on äärettömän tärkeätä.

Tässähän esitetään nyt Suomen Teollisuussijoituksen pääomittamista 50 miljoonalla eurolla. Tämähän menee nyt sitten kokonaisuudessaan itse asiassa tämän rahastojen rahaston perustamiseen, mistä on keskusteltu ja neuvoteltu useita vuosia niin, että eläkeyhtiöt tulevat siihen mukaan.

Nyt kun ministeri Pekkarinen tuli paikalle, niin on kysyttävä myöskin sitä, että kun tiedän sen, että te esititte muistaakseni Tesin pääomittamiseen 100 miljoonaa euroa, niin onko mahdollista, että kun tilanne muuttuu myöskin täällä pääomasijoittamisen alueella — yksityinen sijoitustoiminta ei ole niin vilkasta — ja toisaalta kun Tesin osalta tiedetään se, että exitiä ei juuri tule ja kassa joutuu aika koville, niin onko mahdollista, että jo tuossa ensimmäisessä lisätalousarviossa tai viimeistään kevään korvilla tulisi sitten Tesin pääomittamiseen lisää rahaa.

Tässä talousarvioehdotuksessa on paljon positiivisia asioita. Mutta kyllä se aika, mitä me nyt elämme, vaatii vähän järeämpiä toimenpiteitä sen talouden ja rahoitusmarkkinoitten kuvan kautta, minkä me nyt tiedämme, kuin mitä hallitus esittää. Minulla on tässä päivitetty rakennusalan suhdanne- ja työvoimanäkymät, joka tänä päivänä meille eräille kansanedustajille jätettiin, jossa on suhdannebarometrin kautta kuvattu sitä, mihinkä on rakennusala menossa. Kyllä tämä syöksy on aika kova. Se on valitettavan kova. Täällä esitetään myöskin liuta toimenpiteitä siitä, mitä pitäisi nyt poliitikkojen tässä tilanteessa tehdä.

Kas kummaa, kun tätä kävin yksityiskohtaisesti läpi ja vertasin tätä meidän budjettiehdotukseemme ja elvytyspakettiimme, niin täältä löytyy samoja asioita. Emme me ruiski, niin kuin täällä monta kertaa on todettu tämän budjetin käsittelyn yhteydessä, rahoja sinne sun tänne, ei, vaan ne ehdotukset, mitä me teemme, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt, ovat erittäin harkittuja ja tukeutuvat muun muassa rakennusalan esittämiin näkemyksiin, tukeutuvat muun muassa siihen, mitä infran osalta eri toimijat ovat esittäneet. Erittäin harkittuja.

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Joudun aina välillä käymään puhelimessa, myönnän sen. Oma äitini on parhaillaan leikattavana sairaalassa, ja haluan kuulla uutisia sieltä.

Mitä tulee tähän ed. Laitisen kysymykseen ensinnäkin tästä rahastojen rahastosta, niin mehän olemme yhdessä työeläkelaitosten kanssa saaneet sitten sen nyt aikaiseksi. Se oli kova ponnistus, siihen on käytetty vuosia aikaa. 135 miljoonaa euroa saatiin nyt kasaan, ja siitä tämä yksityinen puoli maksaa kuitenkin 60 prosenttia ja Suomen Teollisuussijoitus maksaa noin 40 prosenttia. Se oli todella hyvä asia.

Me alun perin tavoittelimme todella pääomasijoitukseen 100:aa miljoonaa euroa, ja nyt tämä jako vaan tapahtui niin, että 50 miljoonaa menee Suomen Teollisuussijoitukselle ja 30 miljoonaa menee Finnveralle, sen kahdelle tytäryhtiölle. Mitä jatkoon tulee, niin minä uskon, että näitä monia eri instrumentteja tullaan käyttämään.

Vielä yhden asian sanon: Jos teitä ketä tahansa vastaan tulee ensimmäinenkin sellainen yritys, joka sanoo, että ei ole saanut takauksia sen takia, että valtuuksia ei ole julkisilla takaajilla, tai ei ole saanut rahoitusta sen takia, ettei ole rahaa, tulkaa heti kertomaan. Minä takaan, että sellaisia ei ole.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uusi työ- ja elinkeinoministeriö todella aloittaa alkukautensa ehkä vaikeimman testin, miten tästä vaikeasta ajasta selvitään. Ministeri Pekkarinen on ansiokkaasti entisen kauppa- ja teollisuusministeriön aikana ajanut teollistamista, innovaatiota, tutkimusta, tuotekehitystä tähän maahan, ja nyt sitten uuden työ- ja elinkeinoministeriön puitteissa saman tahdin on syytä jatkua, ja varmastihan se jatkuu, siitä ei liene ministeri Pekkarisen kyseessä ollen minkäännäköistä epäilystä. Siihen eduskunnallakin on täysi luottamus.

Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat tällaiselle pienelle maalle, kuten Suomi, aivan elintärkeitä. Ensi vuoden budjetissa, vuoden 2009 talousarviossa, tätä samaa kehityslinjaa jatketaan, ja on välttämätöntä, että me pystymme luomaan uutta työtä, uutta toimeentuloa ja ennen kaikkea sitä koko maan hyvää kehitystä ylläpitävää hyvinvointia tähän maahan.

Innovaatiopoliittinen selonteko, joka tulee ensi keväänä käsittelyyn ja hyväksyntään tässä talossa, on meidän kannaltamme todella välttämätön ja tärkeä asiakirja. Siinä selonteossa linjataan se kehityssuunta, millä Suomi suuntaa huipputeknologian maana tulevaisuuteen. Tässä uskon, että saamme sellaisia linjauksia aikaan, joilla Suomi pärjää seuraavalle vuosikymmenelle saakka mahdollisimman hyvinvoivana valtiona. On tärkeää, että Euroopan unionin mittapuussa pystymme tätä samaa asiaa viemään eteenpäin, että Eurooppa, vanheneva manner, ei tässä kilpailussa tule jäämään muiden mantereiden jalkoihin maailman kilpailussa.

Hallitus on reagoinut ensi vuoden talousarvioesityksessään ihan oikein myös tähän edessä olevaan ja parhaillaan päällä olevaan finanssikriisiin. Viennin kannalta tärkeitä yritysten tukemisen instrumentteja on vahvistettu, kuten vientiluottoa, Finnveraa, aloitusrahasto Veraa ja Veraventurea, joiden rahoitusmahdollisuuksia on lisätty tässä budjetissa merkittävästi. Tässä työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on todella ansiokkaasti ollut esillä ja pitänyt talousvaliokuntaa ajan tasalla kiitettävästi. Tästä lämmin kiitos ministerille.

Maakuntiemme kannalta erittäin tärkeä työllisyysperusteinen investointituki on mielestäni kehittynyt väärään suuntaan. Se on monen pienen maakunnan kannalta aivan välttämätön tuki, jolla pystytään pienellä valtion panoksella käynnistämään pienten yritysten toimenpiteitä, investointeja, joilla luodaan helposti paikkakunnille kymmeniä työpaikkoja. On muistettava, että tällä hetkellä Suomessa on saatu aikaan määrätietoisella innovaatio- ja teollistamispolitiikalla paljon pieniä yrityksiä, joissa ajasta huolimatta on erittäin paljon patoutuneita investointitarpeita, ja näiden tarpeiden esille saamiseksi työllisyysperusteinen investointituki on oivallinen instrumentti.

Toivon hartaasti, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön ottaman kannan mukaan tämä tukimuoto otetaan ensi vuoden alussa uuteen käsittelyyn ja nimenomaan niin, että näitä määrärahoja lisätään. Tämä on se keino, jolla pienellä rahalla saadaan paljon hyvää aikaan. Sijoitettu 10 miljoonaa helposti poikii 30—40 miljoonan euron investoinnit sille paikkakunnalle, minne niitä kohdistetaan. Toivon, että tässä edetään ravakkaan aikatauluun.

Energiapolitiikasta sen verran, arvoisa puhemies, että turve kotimaisena energiamuotona on otettu myös hallituksen politiikassa vakavasti huomioon. Uusiutuviin energioihin, erilaisen energian — sähköenergian, lämpöenergian — tuottamiseen budjetista löytyy hyviä investointeja, hyviä määrärahoja. Ministeri Pekkarinen on leijonan lailla taistellut EU:ssa turpeen statuksen, aseman, paremmaksi saamisessa. On välttämätöntä, että samaa työtä jatketaan. Euroopan unionin tänään hyväksymässä ilmasto- ja energiapaketissa on turve saanut pienen myönnytyksen niin, että siitä voidaan todella valmistaa puun kanssa yhdessä tavallaan uusiutuvan statuksen saanutta uutta liikennepolttoainetta. Tällä tiellä Suomen pitää pystyä jatkamaan.

Suomi on turpeen jättivaltio. Sitä on verrattu helposti Norjan öljyenergiavaroihin. Ehkä se suurin piirtein pitää paikkansa, mutta ilman, että niitä energiavaroja käytetään, me olemme edelleen tuontienergiasta riippuvainen maa. Emme tietenkään koskaan pääse täysin riippumattomaksi öljystä, tai ainakaan se ei ole lähitulevaisuuden asia, mutta sille tielle pitää lähteä nyt, koska niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, 10—12 biodieseltehdasta, turvedieseltehdasta, pystyvät tuottamaan koko sen energiamäärän, dieselpolttoainemäärän, mitä tämä maa tällä hetkellä tarvitsee. Se päämäärä on todella näin lähellä, ei sen kauempana.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä, että edessämme on ensi keväänä tärkeän lain käsittely, kun kaivoslaki tulee eduskuntaan. On tärkeää, että siitä laista saadaan toimiva ja sillä pystytään turvaamaan tämän maan kaivosteollisuuden hyvä jatko ja huippuosaaminen. Myös parhaillaan vireillä olevien hankkeiden osalta toivon, että arvoisa ministeri ottaa niihin aivan saman tyyppisen jämäkän otteen kuin muihinkin asioihin on ottanut ja vie näitä asioita eteenpäin, että uusia työpaikkoja saadaan maakuntiin syntymään.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Työttömyyden noususta on selvät merkit, vaikka talousarvio on laadittu vielä melko optimistisissa merkeissä. Marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies arvioi, että todellinen työttömyystilanne on synkempi kuin viralliset luvut kertovat. Tämä arvio on helppo uskoa todeksi, koska päivittäin kuulemme uutisia uusista lomautuksista ja irtisanomisista.

Vaihtoehtobudjetissamme sosialidemokraatit esitämme keinoja muun muassa yritysrahoituksen polttavimpien ongelmien lieventämiseksi, sillä nyt on suunnattava voimavaroja työllisyyden ylläpitämiseen. Samalla meidän on pidettävä huolta työttömien toimeentulosta. Tällä hetkellä työttömyysturvan taso on niin matala, että osa työmarkkinatuen saajista joutuu turvautumaan myös viimesijaiseen toimeentuloturvaan eli toimeentulotukeen.

Työttömien aseman parantamiseksi sosialidemokraatit ovat esittäneet työmarkkinatuen korottamista 1,5 eurolla päivässä. Työmarkkinatuen ja muun työttömyysturvan keskinäisen kytkennän vuoksi työmarkkinatuen korotus nostaisi myös työttömän peruspäivärahan tasoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Jatkossa työmarkkinatukea tulee nostaa asteittain niin, ettei työttömän henkilön tarvitsisi nostaa toimeentulotukea, vaan työmarkkinatuki turvaisi ihmisen toimeentulon.

Työmarkkinatukeen tehtävän tasokorotuksen lisäksi on oltava mahdollisuus riittävään määrään aktivointitoimenpiteitä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen edellyttää monesti muun muassa valmentavaa koulutusta, sillä ilman sitä pitkään työttömänä olleen on vaikea päästä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Siksi olemme esittäneet lisäystä myös työllistämiskoulutuksen ja erityistoimien määrärahoihin.

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan vuonna 2005. Sen mukaan nuorelle tulee tarjota koulutusta, työharjoittelu- tai työpajapaikkaa viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Yhteiskuntatakuun on arvioitu lisänneen nuorten aktivointia ja edistäneen työllistämistä. Tilanne työmarkkinoilla on kuitenkin muuttunut nopeasti. Haluan kiinnittää hallituksen huomiota siihen, että työvoimahallinnon voimavarat ovat riittävät nuorten työllistämistoimiin ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen myös näissä muuttuvissa olosuhteissa.

Arvoisa puhemies! Tässä aiemmin ed. Laukkanen käytti hyvän puheenvuoron, jossa hän nosti esille puurakentamisen ja sen lisäämisen nimenomaan asuntotuotannossa.

Arvoisa puhemies! Kun on paljon puhuttu tänään innovaatioista ja uusista ideoista, niin mieleeni tuli, onko mahdollisuus ehkä yhteensovittaa innovaatiopolitiikka ja asuntorakentaminen ja niin, että se toteutetaan puusta ja sitten vielä mukana ilmastomuutoksen asettamat haasteet: matalaenergistä rakentamista ja lähelle raideliikennettä, lähelle joukkoliikennettä jne.

Olisin vielä kysynyt, kun kuusi Kuuma-kuntaa — Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen — ovat allekirjoittaneet valtion kanssa asuntopoliittisen ohjelman, jossa ovat lupautuneet toteuttamaan tietyn määrän uusia asuntoja omille alueilleen: Olisiko mahdollista, että tämmöinen uusi innovaatio, puurakenteinen asuntoalue, toteutettaisiin Kuuma-kuntien alueelle?

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalasta. Omalla tavallaan ajankuva on se, että kun nyt on saanut kuudennen kerran käyttää tämän hallinnonalan esittelypuheenvuoron, niin tämän päivän keskusteluun ja erityisesti debattiin osallistui vähintäänkin kaksinkertainen määrä, rohkenisin sanoa kolminkertainen määrä, teitä arvoisia edustajia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Elikkä tämä aika todellakin haastaa meitä etsimään uusia keinoja, joilla varmistetaan hyvän työllisyys- ja yrityspolitiikan rakentuminen.

Arvoisa puhemies! Puutun pariin kolmeen asiaan.

Ensinnäkin esittelypuheenvuorossa tämä energiapolitiikka jäi hyvin ohueksi, ja kuitenkin tällä hetkellä ilmasto- ja energiapolitiikan EU:n sisällä vahvistetut yhteiset tavoitteet haastavat myös meitä merkittävällä tavalla, ja tämä on otettu ensi vuoden talousarviossa huomioon. Nimittäin energiatukiin ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen käytettävä määräraha on noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin tänä vuonna, elikkä kysymys on erittäin merkittävästä määrärahalisäyksestä.

Täällä muun muassa ed. Karimäki kyseli tämän energiatiedotuksen perään. Siis nythän jaostossa siirrettiin ihan puhtaasti energiatiedotukseen 500 000 euroa, ja sen lisäksi näistä muista energiamäärärahoista on mahdollisuus hyödyntää jotain vielä lisäksi tänne energiatiedotuksen alueelle.

Ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana otan tämän suomalaisen puun hyödyntämisen. Tässä on muutamissa puheenvuoroissa tähän asiaan tartuttu. Mutta kun ministeri Pekkarinen on toiminut aloitteellisesti yritysrahoitusongelman monipuoliseksi kartoittamiseksi varaamalla professori Tanskasen asiantuntijaresurssin käyttöön, minä jollakin tavalla hakisin analogiaa siihen, löytyisikö nyt samanlainen asiantuntijapanos, vastaava asiantuntijapanos, jolla paneuduttaisiin hiilen sidonnan kokonaisilmiön rakentamiseen. Nimittäin minusta meidän pitäisi löytää selvästi vahvempi perusta suomalaisen puun kansainväliseen hyödyntämiseen ja me jossain määrin olemme pitäneet nyt kynttilää vakan alla. Jos ajatellaan kaikkia muita rakennusmateriaaleja, ne tuottavat hiilidioksidipäästöjä, mutta puu on se, joka sitoo. Nyt ei ole vain kysymys kasvavien met-sien hiilinieluista, vaan on erittäin tärkeää nähdä se, että puu rakennusmateriaalina merkitsee vuosikymmenten, vuosisatojen aikana materiaalia, joka sitoo hiiltä.

Tässä mielessä tavoite on, että me tekisimme kokonaisvaltaisemman, syvällisemmän, arvion, jolta pohjalta me löytäisimme tavallaan kestävän perustan sille ponnistukselle, jolla mennään seuraavaan merkittävään vaiheeseen, jossa suomalaisen puun käyttö kansainvälisesti saa selvästi nykyistä vahvemman pohjan.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi haluan vielä lyhyesti pysähtyä kuljetustukeen. Tämä on ollut siinä mielessä harvinainen keskustelu, että kuljetustuesta ei juurikaan ole käytetty puheenvuoroja. Jos me vertaamme nyt Suomen käytäntöä esimerkiksi Ruotsiin, siellä kuljetustuella on huomattavasti suurempi merkitys. Nyt kun arvioidaan niitä välineitä, niitä instrumentteja, joilla voidaan elvytyksessä tulla yrityksiä vastaan, minä toivoisin, että ehkä pienimittainen selvitys myös kuljetustuen alueella olisi ensi vuoden osalta paikallaan, jolloinka saataisiin vähän parempaa vastausta ja ehkä vielä toimivampia käytäntöjä, jolloinka voitaisiin jossain määrin tätä jo pitkään käytössä ollutta yritystuki-instrumenttia vahvistaa ja erityisesti vahvistaa tähän haasteelliseen kehitysvaiheeseen.

Kaiken kaikkiaan lopuksi tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Niin kuin esittelypuheenvuorossa jo totesin, ensi vuoden budjettihan vahvistaa merkittävällä tavalla nimenomaan valtion panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Siellä tämä Tekes-rahoitus on merkittävin kanava, mutta nyt äärimmäisen tärkeää on se, että varmistetaan se, että yritykset tulevat myös omilla panoksillaan mukaan näihin hankkeisiin. Nokian rooli siis kaiken kaikkiaan tutkimus- ja kehitysrahoituksissa on ollut jo pitkään erittäin merkittävä, ja ehkä Nokian panos tulee jossakin määrin ohenemaan.

Sen vuoksi on tärkeää, että me löydämme uusia potentiaalisia yrityksiä, jotka itse sijoittavat, mutta myös niin, että valtiovalta tulee riittävästi mukaan. Siksi kysynkin: Onkohan paikallaan, että arvioidaan nyt sitä osuutta, millä valtio osallistuu erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin? Jos vaaditaan puolta rahoituspanostuksesta yrityksiltä, voi olla, että hyviäkin hankkeita jää käynnistymättä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä korostaisin ministerille, ja varmasti ministeri sen ymmärtääkin, miten tärkeää kuljetustuki on Pohjois-Suomen teollisuudelle ja siellä oleville yrityksille. Kun me korostamme sitä, että pitää saada Ouluun kaksoisraide, se ei johdu pelkästään siitä, että meidän matkustajien pitää matkustaa — totta kai matkustajienkin pitää matkustaa, kansalaisten — vaan se on tarkoitettu lähinnä Pohjois-Suomen tuotantoelämän tarpeisiin, tavaroiden vientiin. Ilman rautateitä ja kunnon yhteyksiä tavarat eivät mene pohjoisesta etelään eivätkä sieltä ulkomaille.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Maailmantalouden tilanne on todella vakava, jopa huolestuttava. Uutiset kertovat vain sen vaikeutumisesta niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa, ja sitten se heijastuu myös meille Suomeen. On todella myönteistä se, että meidän taloutemme on monilta osin kestävämmällä pohjalla kuin muiden. Mutta ei se ehkä hirveän paljon lohduta, jos voidaan todeta, että olemme siellä uppoavan laivan ylimmällä kannella eli viimeisinä uppoamme, jos uppoamme kuitenkin. Toivottavasti näin ei käy.

Mutta nyt todella tarvitaan viisaita ratkaisuja. En halua politisoida tätä tilannetta, kun eduskuntaan ei nyt politiikkaa tarvitse tuoda, se on täällä, mutta hieman ihmettelen sitä, että täällä on käyty jossain määrin miljardihuutokauppaa siitä, kuka eniten elvytykseen lupaa. Sen aika ei nyt ihan välttämättä ole.

Olen siinä mielessä hallituksen linjoilla aika pitkälle, että nyt on selvitettävä äärimmäisen tarkasti se, mihin tarvitaan varoja, mihin ne kannattaa kohdentaa. Tässä voi tulla sen verran pitkä ja vaikea jakso meille eteen, että joudumme etsimään rahaa niin kuin vajaa 20 vuotta sitten, ja jos niin käy, että rahat on käytetty vähän niin kuin huutokauppameiningillä liian aikaisin ja huonosti perusteltuihin kohteisiin, olemme entistä syvemmissä vaikeuksissa.

Tässä mielessä totean, että tämä aikataulutus on sittenkin oikea, olkoonkin että se voi olla tiukkaan budjettilakia lukien vähän sen lain kanssa ristissä, koska kyllä me nyt tänä päivänä tiedämme, että ensi vuonna tarvitaan enemmän varoja kuin mitä budjettiesitys sisältää, mutta kuinka paljon ja voiko eduskunta hyväksyä sellaisia könttäsummia, joita ei ole perusteltu edes kohtuullisesti, sitäkin voimme kysyä.

Eli on aivan viisasta menetellä näin, että nyt varataan nämä määrärahat, mitä on. Kun koko ensi vuosi on elämättä, ne kyllä riittävät alkuvuodesta varsin pitkälle tai ainakin jonkin aikaa kaikilta osin. Eduskunta on koolla helmikuun alusta lähtien ja on tarvittaessa jopa tammikuussa mahdollista kutsua koolle, jos tilanne sitä vaatii. Eduskunta voi tehdä milloin tahansa näitä tarvittavia päätöksiä.

Ehkä sen verran menneisyyteen palaan, että veronkevennysten kohdentamisen osalta en kyllä hallitusta kiitä. Mielestäni vieläkin ihan vakavasti ottaen totean, että eräiltä osin veronkevennysten kohdennus, ehkä tasokin, oli huonosti harkittu tätä elvytystarvetta ja tilannetta ajatellen, mutta se on mennyt.

Nyt on tilanne Suomessakin se, että meillä on lukuisa määrä erikokoisia yrityksiä, jotka ovat likviditeettiongelmissa, ovat sinänsä terveitä, hyvin hoidettuja, johdettuja yrityksiä, mutta likviditeettikriisi on päällä ja uhkaa kaataa näitä yrityksiä. Tähän kuitenkin hallitus on varautunut kohtuullisesti. Tosin rahoituspuolen asiantuntijat valiokunnassa totesivat, että ei riittävästi, ja saattaa hyvin nopeasti jo tulla eteen se, että nekään sinänsä aika isot rahat, jotka on nyt varattu, eivät riitä. Yritykset odottavat, että on mahdollisimman varhain tiedossa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen se rahoitus, mitä tarvitaan, jotta voidaan suunnitella turvallisin mielin yritysten toimintaa eteenpäin, niin turvallisin mielin kuin tässä tilanteessa voidaan ajatella.

Eli tämän likviditeettikriisin ratkaiseminen käytettävissä olevin keinoin on tavattoman tärkeää. On ensiarvoisen tärkeää, että olemassa ole-vien terveiden yritysten toiminta turvataan ja ne työpaikat, mitä niissä on, turvataan. Sen lisäksi tietysti tarvitaan esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen alueilla panostuksia uusien työpaikkojen luomiseen, mutta sanoisin, että ehkä tässä tilanteessa on vielä ensisijaisempaa se, että olemassa olevat yritykset turvataan.

Herra puhemies! Maakuntien kehittämisrahasta täällä on käyty laajaa keskustelua, ja totean, että siitä on tehty talousarvioaloitteita. Meillä on esimerkiksi Keski-Suomessa ed. Palonie- men ensimmäisenä allekirjoittama ja kahdeksan muun keskustan edustajan allekirjoittama aloite sen lisäämiseksi. Kun ed. Paloniemi ei ole aloitettaan aktivoinut, niin olen sen tehnyt hänen puolestaan, ja niin pääsemme siitä huomenna äänestämään. Tavattoman tärkeää on tämän maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osan tason korotus niin, että voidaan sillä hoitaa maakunnissa ilmeneviä kriittisiä tilanteita, joita siellä on, hoitaa järkeviä hankkeita nopeasti, ilman että koko valtavaa koneistoa tarvitsee sen tähden pyörittää.

Herra puhemies! Ilmasto- ja energiapolitiikastakin voisi jotakin sanoa, mutta se tällä kertaa ehkä aikataulusyistä on jätettävä. Totean siitä kuitenkin, että metsä- ja metallisteollisuuden pääseminen päästökaupassa ilmaisten päästöoikeuksien piiriin on positiivista. Mutta kysyn ministeriltä: Merkitseekö tämä sitten kovinkin kohtuutonta taakkaa esimerkiksi kotitalouksille ja julkiselle sektorille, kun teollisuus, joka on tavattoman tärkeä asia, pääsee lähes vapaaksi? Jos taakka siirtyy raskaasti kotitalouksille, siihen pitää kyllä löytyä myös ainakin vähävaraisimpien ihmisten osalta helpotusta, että he selviävät sähkön ja muun energian hinnan rajusta noususta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän kuumat puheenaiheet ovat näkyneet tässä keskustelussa ja näkyvät myös työ- ja elinkeinoministeriön budjetissa ensi vuodelle. Isona kysymyksenä budjetti ottaa vahvasti kantaa ja kantaa myös vastuuta energiapolitiikalla, tarttuu työllisyyshaasteeseen niin lomautusten, rakennemuutosalueiden kuin myös kohtaanto-ongelman ja koulutuspolitiikankin näkökulmasta sekä tarttuu oikealla tavalla hyödyntämään myös yrittäjyyttä tässä tilanteessa. Näistä täytyy ehdottomasti antaa kiitosta.

Olen äärimmäisen tyytyväinen, että ministeri Pekkarisen johdolla kansallisen innovaatiostrategian vaikutus näkyy jo nyt tekoina tässä budjetissa ja pian myös vahvasti ihmisten arjessa ja tulevaisuudessa. Se on maamme menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kiitollinen täytyy myös olla siitä, että holhoavasta otteesta ollaan siirtymässä entistä vahvemmin myös tällä sektorilla kysyntä- ja asiakaslähtöiseen lähestymiseen. Se on myös 2000-lukua. Lähes 54 miljoonaa euroa lisätään, ja se tulee tarpeeseen ja tulee näkymään muun muassa kasvuyrittäjyyden mahdollisuuksissa ja yritysten kansainvälistymisessä.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksia lisätään ensi vuodelle reilulla 31 miljoonalla, ja itse toivon, että Tekesissä nämä rahat saadaan tehokkaasti käyttöön. Uusien hankkeiden kanssa täytyy olla entistä tarkempana ja hereillä. Nyt on syytä etsiä järkeviä ratkaisuja ja uusia toimia ja olla valmis tarttumaan myös uusiin ideoihin.

Arvoisa puhemies! Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden noin 37 miljoonan euron myöntämisvaltuudesta varataan muistaakseni noin vajaa kolmannes käytettäväksi valtioneuvoston nimeämien äkillisten rakennemuutosten alueiden tukemiseen. Se on aivan oikea ratkaisu tässä taloudellisessa tilanteessa. Samaan aikaan työllisyysperusteisten investointien valtuudesta varataan 5 miljoonaa äkillisten rakennemuutosten alueiden tukemiseen, ja lisäksi rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta on tarkoitus käyttää myös ensi vuonna osa näiden rakennemuutosalueiden tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan painopisteitä ensi vuonna ovat myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, työttömyyden vähentäminen sekä uuden yrittäjyyden lisääminen ja yritysten toimintaympäristöjen parantaminen. Onkin äärimmäisen tärkeää ja haastavaa osata hoitaa nyt näitä asioita oikealla tavalla. Uskon, että tähän meillä on osaava ministeri, joka on tänäänkin oikeastaan koko tämän keskustelun ajan paikalla ollut seuraamassa.

Haasteelliseksi tämän työn tekee ennen muuta se, että alueelliset erot ovat Suomessa varsin suuria jopa puhuttaessa Etelä-Suomesta, jopa yksittäisten maakuntienkin sisällä samaan aikaan. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa Kanta-Hämeen, missä Forssan seutu painii aivan toisenlaisten ongelmien kanssa kuin vajaan 70 kilometrin päässä sijaitseva Riihimäen seutu. Tarvitaan siis hyvinkin tarkkoja täsmätoimia jopa maakuntien sisällä.

Onkin hyvä, että esimerkiksi työvoimapoliittista aikuiskoulutusta räätälöidään nyt entistä paremmin vastaamaan yritysten ja myös näiden erilaisten haasteiden kanssa painivien alueiden tarpeita. Samaan aikaan, kun toinen alue näinkin eteläisessä Suomessa ja näinkin lähellä toista painii rakennemuutoksen kourissa, toinen alue on kaikesta huolimatta, tästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta, kovan työvoimapulan taikka vähintäänkin lähestyvän työvoimapulan haasteen edessä. Olenkin äärimmäisen tyytyväinen, että näihin toimiin ollaan nyt tarttumassa.

Aivan viimeisenä asiana nostan tuon naisyrittäjyyden sijaispalvelujärjestelmän esille, johon nyt ollaan varaamassa 300 000 euroa. Mielestäni meidän täytyy ymmärtää nyt yrittäjyyden haasteet oikealla vakavuudella. Ei olla kateellisia yrittäjille, vaan ollaan reiluja ja kannustavia. Tämä koskee muun muassa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottamista, johon myös ollaan ensi vuoden budjetissa, aivan oikein, tarttumassa.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Työvoima- ja elinkeinoministeriön pääluokan tavoiteasettelu on hyvä. Budjettitekstissä sanotaan, että uutta yritystoimintaa syntyy, kansalaisten hyvinvointi lisääntyy, työllisyys paranee, tasa-arvo työelämässä lisääntyy jne. Todellisuudessa kuitenkin toimenpiteet ja rahoitus näyttävät joiltain osin vähenevän tässä budjetissa verrattuna edellisvuoden budjettiin.

Tämän budjettiesityksen mukaan esimerkiksi naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Silti Finnveran myöntämiin naisyrittäjien erityislainoihin tarkoitettuja varoja on budjetissa leikattu 5 miljoonalla eurolla, kun vertaamme viime vuoden summaan, joka oli ihan kohtuullinen. Yrittäjänaisten asema on kauan ollut mielestäni lapsenkengissä. Olen tehnyt useiden vuosien aikana aloitteita yrittäjänaisten aseman parantamiseksi ja yrittänyt sitä edistää. Yksi ehdotus oli sijaisten palkkaaminen yrittäjän äitiysloman ajaksi. Sama koskee myös sijaisuutta lasten sairauden vuoksi. Nyt olen tyytyväinen, että viimein tämä asia on edennyt ja budjettiin on va- rattu 300 000 euroa sijaispalvelujärjestelmään, mutta ymmärrettävästi raha ei ole kuitenkaan riittävä. Siitä voi tämän suuruisena olla hyötyä vain harvoille, vaikka tarvetta sijaispalveluille olisi yrittäjänaisten keskuudessa paljon enemmän.

Hallitus leikkaa määrärahoja paljon myös työvoimapoliittisista toimenpiteistä, niin että työvoimapolitiikan aktiivitoimiin osallistuvien määrä vähenee 10 000 hengellä. Käsillä olevassa taloustilanteessa tällaiset leikkaukset ovat täysin virheellinen toimenpide. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten työttömyys on kääntynyt nousuun. Se on kasvanut vuoden takaisesta yli 7 prosenttia. Tällä hetkellä maassamme on 21 000 alle 25-vuotiasta työnhakijaa työttömänä. Eurooppalaisessa mittakaavassa tämä on todella suuri ja valitettava luku.

Arvoisa puhemies! Paljon yli 20 vuotta sitten tulin eduskuntaan työvoimahallinnon suunnittelijan paikalta, missä tehtäväni oli tuolloin suunnitella nuorten yhteiskuntatakuu ja toteuttaa se vuoden kokeiluna Etelä-Karjalan alueella. Kokeilun tavoitteena oli järjestää jokaiselle koulunsa päättävälle nuorelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Uskallanpa sanoa, että olin edellä aikaa tuolloin, sillä vasta vuonna 2005 on nuorten yhteiskuntatakuu viimein otettu käyttöön, vaikka yksi sen tärkeistä ja arvokkaista tavoitteista oli ehkäistä ennalta nuorten syrjäytymistä työelämästä ja sitä kautta myös muusta yhteiskunnasta. Ministeri Cronberg totesi vastikään täällä salissa, että nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on nykyisellään toimiva, mutta sitä se ei ole. Tilanne sen sijaan on erittäin huolestuttava. Vuonna 2007 kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä hieman alle puolet oli aktiivitoimenpiteissä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä nuorten yhteiskuntatakuu ei siis toimi lähellekään sillä tavalla kuin sen pitäisi. Hallitus ei ole pitänyt huolta määrärahojen riittävyydestä, ja mikäli tähän asiaan ei saada pikaista muutosta, voi koko tämä järjestelmä joutua alasajetuksi. Tähän meillä todella ei ole varaa, arvoisa puhemies.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tällaisessa suhdannetilanteessa, missä me nyt elämme, on ensiarvoisen tärkeätä, että yritysten toimintaedellytyksistä pidetään huolta, ja juuri työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala saattaa olla sellainen, että tulevaisuuden ennustaminen on kaikkein vaikeinta, mitä minkään nyt käsiteltävänä olevan pääluokan osalta on. Ensi vuoden työllisyyskehitys saattaa esimerkiksi olla aivan toista, mitä tässä hallituksen budjettiesityksessä ja meidän budjettimietinnössämme nyt arvioidaan olevan.

Yrityksillä, erityisesti pienyrityksillä, on tällä hetkellä todellisia vaikeuksia saada lainoja läheskään kohtuulliseen hintaan. Vaikka keskuspankki on alentanut korkoja, niin uusien luottojen korot ovat tosiasiallisesti nyt korkeammalla tasolla siksi, että pankit ovat nostaneet rajusti marginaalejaan. Sen vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että elinkeinoministeriö ja ministeri Pekkarinen henkilökohtaisestikin pyrkisivät vaikuttamaan siihen, että tätä yritysrahoitusta olisi edes kohtuulliseen hintaan ensi vuonnakin saatavissa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sopii erinomaisesti.

Kävin juuri läpi aktivoituja talousarvioaloitteita, ja yhteenvetona rahaa esitetään koulutukseen, tuotekehitykseen, kuljetustukeen, investointitukeen, energiamuotoihin, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen sekä muihin erilaisiin tarpeisiin. Nämä ovat aivan samoja kohteita, joihin budjetissa jo nyt on ihan kohtalaiset määrärahat. Osa aloitteista rajoittuu tietylle alueelle, ja rahasummat ovat todella suuria.

Arvoisa puhemies! Kuljetustuen kehittämisestä ja vahvistamisesta olen ihan samaa mieltä ja kannatan lämpimästi sen kehittämistä ja kasvattamista. Pitkien etäisyyksien tilanteessa Ruotsin kuljetustuen taso voitaisiin ottaa kuljetustuen määrän tavoitteeksi myös meillä jo vuonna 2010.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on illan mittaan annettu ministeri Mauri Pekkariselle runsaasti tunnustusta ministeriön vastuullisesta hoitamisesta ajassa, jossa tulevaisuutta on vaikea nähdä. On varauduttu tilanteisiin, joissa on pakko selviytyä, ja näin on hyvä.

Henkilökohtaisesti annan tunnustusta myös siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on ministeri Mauri Pekkarisen johdolla kiinnittänyt hyvin huomiota äkillisten rakennemuutosalueitten tilanteeseen, näin muun muassa Keuruun seudulla, missä vaneriteollisuus ja lastulevyteollisuus on loppunut. Äkillisen rakennemuutoksen tuella on kuitenkin toiveita katsoa myönteisesti eteenpäin, vaikka kaikki eivät ole vielä työllistyneet ja osa heistä, jotka olivat työssä, on menetetty muualle.

Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja myös liittyen puurakentamiseen, puun käytön edistämiseen. Näen, että siinä on maaseudun ja Suomen suuret mahdollisuudet hyödyntää ekologista puumateriaalia entistä enemmän rakentamisessa ja kehittää puurakennusteollisuutta uudella tavalla. Näen, että tässä on vaihtoehto, jolla voimme turvata puun käyttöä kotimaassa, sahateollisuutta. Jos vientimarkkinat tilapäisesti, niin kuin toivon, vain tilapäisesti, sinänsä valitettavaa, että menettävät osuuttaan, niin silloin pitää koettaa vahvistaa kotimaista kysyntää ja sitä kautta luoda työtilaisuuksia. Minusta työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen on tässä asiassa toiminut kuten bioenergian eri muotojen edistämisessä erinomaisen hyvin.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen nosti esille, että ministeri Pekkarinen on tehnyt erittäin hyvää työtä rakennemuutostuen eteen. Toki näin varmaan on, mutta olisi järkevää, että hallitus puhaltaisi yhteen hiileen. Esimerkiksi Imatran alue pääsi rakennemuutosalueeksi tässä taannoin, mutta samanaikaisesti meidän alueeltamme eli Joutsenosta Konnunsuon vankila lakkautetaan, mikä suoranaisesti vaikuttaa työllisyyteemme ja välillisesti vaikuttaa erittäin paljon. Toivoisinkin, että hallitus katsoisi myös kokonaisuutena näitä asioita.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Muutamissa puheenvuoroissa, jotka työhuoneessani kuuntelin, on viitattu tähän alueelliseen kuljetustukeen. Kun me edustajat vierailemme maakunnissa eri yrityksissä, niin ainakin itselläni erittäin monesti on tullut vastaan tämä kuljetustuki yrittäjiltä, myönteinen palautus. Me edustajat tiedämme, että useinkaan näissä ei ole kyse merkittävistä euromääristä, mutta sillä on myös henkistä merkitystä. Aikoinaanhan tilanne oli se, että tämä kuljetustuki vuosittain oli katkolla. Saimme sen sitten määräaikaiseksi, mutta muistaakseni vuoden kuluttua on taas niin sanottu deadline.

Arvoisa ministeri Pekkarinen, mielelläni kuulisin sitten, mitkä teidän ajatuksenne ovat tämän kuljetustuen jatkolle. Niin kuin puheenvuorosta voi sen mieltää, niin todella toivon sitä, että se jatkuisi, mutta tuossa muutamissa puheenvuoroissa myös tuli esille se, että jos ja kun olisi mahdollisuus sitä laajentaa näihin kuljetuksiin, kun tuodaan raaka-aineita, se olisi hyvin tähdellistä ja toki tämän kokonaissumman kasvattaminen. Mutta vielä kerran toivomus, että vähintään tällä tasolla se säilyisi näillä alueilla. Me tarvitsemme muitakin instrumentteja, mutta tämä kuljetustuki on osoittautunut näitten vuosien aikana erittäin merkitykselliseksi.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti ministeri Cronberg, jonka toimialaan tämä puheenvuoro lähinnä kuuluisi, on nyt sairaana, mutta on hienoa, että ministeri Pekkarinen on niin ansiokkaasti ollut täällä koko illan tämän asian tiimoilta.

Puutun omassa puheenvuorossani ainoastaan yhteen asiaan eli osatyökykyisten ihmisten elämään ja asemaan yhteiskunnassamme sekä niihin toimenpiteisiin, jotka koskettavat näitä ihmisiä.

Meillä Suomessa suhtaudutaan edelleen tympeästi ihmisiin, joilla todetaan olevan jonkun tason työkyvyttömyys tai vajavaisuus. Jo sanat "vajaakuntoinen" ja "työkyvytön" kertovat paljon. Suomalainen lähestymiskulma, ihmiskäsitys, on jo lähtökohdiltaan negatiivinen, torjuva, ja tarkastelemme ihmistä hänen vajavaisuutensa ja tehokkuutensa perusteella, emme hänen vahvuuksiensa tai jäljellä olevan työkyvyn tai voimavarojen kautta. Mielestäni meidän tulisi käyttää sanaa "osatyökykyinen". Tämä loisi jo heti positiivisemman näkökulman asiaan.

Tämä ajattelutapa näkyy myös meidän hallinnollisissa rakenteissamme, lainsäädännössä ja päätöksissä. Ihmisiä helposti pallotellaan, eri hallinnolliset rakenteet eivät keskustele riittävän hyvin keskenään. Myönteistä on, että viime hallituskaudella tähän pyrittiin vastaamaan perustamalla työvoimapalvelukeskuksia, joissa tätä tavoitetta haetaan, työ on vielä kesken. Ongelmana on edelleen, että lainsäädäntö tulee monessa tapauksessa esteeksi, ettei aitoa kuntouttamista ja työllistämisen prosessia saada aikaiseksi. Hallintoa ja lainsäädäntöä on kehitetty hallinnon näkökulmasta, ei ihmisen. Me olemme kyvyttömiä näkemään ihmisten yksilölliset tarpeet ja tilanteet, kun kehitämme lainsäädäntöä ja toimintamalleja osatyökyvyttömille ihmisille. Työelämä vaatii tehokkuutta ja tuloksia. Osatyökykyinen ihminen ei tätä tavoitetta helposti täytä, joskus ei koskaan. Tästä syystä nämä ihmiset tarvitsisivat vahvan ja toimivan lainsäädännön tukemaan heidän elämäntilannettaan.

Ruotsin lainsäädäntö näkee asian toisin. Ruotsissa lähtökohtana on vahvistaa ihmisten mahdollisuutta työelämään. Siihen puututaan myös aikaisemmin kuin meillä. Kun ihmisellä todetaan olevan vaikeuksia työelämässä, on se sitten sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia, noin 80 prosentille heistä taataan kuitenkin jonkunlaisia aktiivitoimenpiteitä, kuntoutusta tai koulutusta, harjoittelua työelämään. Ihmistä ei jätetä yksin. Aktiivitoimenpiteet tehdään yksilöllisesti tavoitteena tukea ihmisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä estää syrjäytymistä. Suomessa vastaava luku on ainoastaan 20 prosenttia. Mielestäni tämä kertoo jo paljon.

Lähestyvän kasvavan työttömyyden myötä myös vajaakuntoisia ja vammaisia ihmisiä jää työttömiksi. Heidän uudelleentyöllistämisensä on varmasti tulevaisuudessa vielä huomattavasti vaikeampaa kuin meidän muiden ihmisten. Tästä syystä mielestäni olisi erittäin tärkeää, ettemme unohtaisi näitä ihmisiä. Me tulemme tulevaisuudessa edelleen tarvitsemaan työmarkkinoille jokaisen ihmisen, joka työhön vain pystyy ja kykenee. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös vaikeammin työllistettävien ihmisten työkyvystä, nyt vaikeana aikana sekä myös tulevaisuudessa. Tästä syystä ihmettelenkin ja minua hämmästyttää, että tässä yhteiskuntatilanteessa hallitus vähentää työllisyysmäärärahoja, juuri kun niitä kipeimmin tarvittaisiin.

Tämän lisäksi meidän tulisi rakentaa kaikkialle Suomeen toimiva työttömien työterveydenhuolto, jonka lähtökohtana on ihmisten työkyky ja voimavarat ja niiden vahvistaminen. Tällä hetkellä vajaalla 20 prosentilla kaikista kunnista on tarjota työttömille työterveydenhuolto. Muualla käytännössä tilanne on hyvin sekava ja sekalainen. Meidän tulisi parantaa eri kuntoutusviranomaisten yhteistyötä, selkeyttää yleisestikin kuntoutusjärjestelmän kirjoa, tehdä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kuntouttamisen ja työhön sijoittumisen ja työssä olemisen.

Työvoimapalvelukeskuksille tulee turvata riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Nykyinen rahoitusjärjestelmä pilkkoo rahoituksen pieniin palasiin, jopa muutamiksi kuukausiksi kerrallaan. Työntekijät eivät voi yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitella aktiivi- ja erilaisia toimenpiteitä kuin muutamiksi kuukausiksi eteenpäin. Tämä vaikeuttaa myös ihmisten sitoutumista oman elämänsä hallintaan ja katsomaan tulevaisuutta pitemmälle.

Arvoisa puhemies! Me tulemme tarvitsemaan jokaisen ihmisen työhön, vaikkakin lyhyempien työaikojen myötä. Jokainen ihminen on tärkeä. Ainoastaan siten selviämme tulevista haasteista vielä seuraavillakin vuosikymmenillä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän pääluokan käsittelyn yhteydessä on varsin laajasti puhuttu yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta ja on käyty hyvää keskustelua. On hyvin tärkeätä, että tässä ajassa käydään sitä keskustelua.

Haluan kuitenkin nostaa yhden alan, rakennusalan, tässä esille. Me kaikki tiedostamme sen, että lomautusten ja irtisanottujen määrä rakennusalalla on mittava, ja rakennusteollisuus arvioi, että kolmen kuukauden päästä lomautettuja ja irtisanottuja on yli 30 000. Tiedämme myöskin sen, että rakennuksissa ja infrassa on hyvin merkittävä kansallisvarallisuus. On tärkeää, että pidämme tästä kansallisvarallisuudesta huolta ja peruskorjaamme hyvissä ajoin nämä kiinteistöt kuntoon. Se on varmasti pitkässä juoksussa myös kansantalouden etu.

Nyt on puhuttu myöskin tässä salissa siitä, että tällä hetkellä rakentaminen olisi kallista ja ei kannattaisi nyt lähteä julkista rakentamista toteuttamaan. Rohkenen kuitenkin väittää, että normaalissa urakkakilpailussa olevien urakkakohteitten hintataso on varmasti aika lähellä sitä normaalia. On toki ymmärrettävää, että varmaan rakennustarvikkeitten hinnan laskun myötä hinnat saattavat jonkun verran laskea. Mutta eikö olisi kuitenkin paras lähteä liikkeelle hyvissä ajoin, koska kyllä tämä työllistettävien määräkin on valtiontalouden kannalta sellainen, että sekin maksaa? Se on aivan selvä asia, ei ilmaiseksi hoideta sitäkään asiaa. Kysynkin ministeriltä: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ajatellut ryhtyä, että voisimme torjua tämän aika mittavankin rakennusalan työttömyyden tässä vaikeassa talouden tilanteessa?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä eduskunnassa on tullut tavaksi nyt puhua niin, että tekoja tehdään ajassa. Haluaisin viitata siihen, että avaruus on neliulotteinen eikä voi mitenkään tehdä mitään muuta kuin ajassa. Se on turha hokema. Avaruus on neliulotteinen ja yksi ulottuvuus on aika.

Arvoisa puhemies, puutun vielä tähän — mikä oli siis ed. Hurskaisen vaalilause vielä, oliko se niin — mitä ministeri Pekkarisen kanssa puhuimme tässä debatissa, mitä siellä Brysselissä tapahtui ja miten Pozanissa siihen suhtauduttiin ja miten se vaikuttaa Kööpenhaminaan, tähän problematiikkaan. Siinä yksi tekijä ovat nämä mekanismit, cdm eli kestävän kehityksen mekanismit, ja sitten tämä yhteistoteutus, joint implementation, niiden lisääminen Euroopan unionin ilmastonmuutoksen hillinnässä yli 50 prosentin, mikä on tämä vanha EU:n linja. Siihen varmasti suhtaudutaan muualla hiukan penseästi siitä huolimatta, että cdm:stä menee aina hiukan kehittyville maille. Tämä tiedetään, ja siellä on oma rahasto. Tämän halusin vielä täsmentää ja kyllä kiittää ministeriä, että hän on istunut täällä koko tämän pitkän keskustelun.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut monta puheenvuoroa nyt viimeisten kahden tunnin aikaan, joista jo aiemmin keskusteltiin, mutta muutama uusi näkökulma.

Lähden tästä puurakentamisesta siitä näkökulmasta, minkä ed. Karjula tässä esille toi. Kysymys kuuluu, miten meidän pitäisi sen puun päästöttömyyttä ja uusiutuvuutta edistää. Nyt ne toimet, mitä on tähän saakka rakennettu, ovat Euroopan unionin laajuisia. Jos on raaka-ainemateriaali, joka käyttää sementtiä, sitä rasitetaan tällä hetkellä päästökauppajärjestelmän kautta. Sitä kautta tavallaan siitä valmistettu tuote, rakennusaine, saa jo tänä päivänä rasitteita niskaansa. Tai jos on kysymys metallista, kun se metalli valmistetaan, tällä hetkellä se on jo päästökauppajärjestelmän piirissä ja tavallaan sen kilpailukykyä jonkin verran rasitetaan suhteessa puuhun, johon ei kohdistu vastaavanlaisia rasitteita.

Tätä kautta tavallaan se vaikuttavuus ei välttämättä vielä ole riittävä sen puumateriaalin, sen puhtaan, kestävän kehityksen mukaisen materiaalin suhteen. Ja tästä syystä paraikaa jälleen kerran Euroopan unionin laajuisesti mietitään, pitäisikö tätä ekologisen suunnittelun direktiiviä laajentaa koskemaan ei vain niitä vempaimia, jotka käyttävät sähköä, vaan myös niitä vempaimia, jotka liittyvät sähkön käyttöön, niin että ei vain sähkölaitteilta vaan myöskin esimerkiksi ikkunoilta tai ikkunan karmeilta edellytettäisiin entistä enemmän tai siltä materiaalilta, josta se rakennus on tehty, edellytettäisiin entistä enemmän.

Tämän tapaiset toimenpiteet nyt kyllä pääsääntöisesti valitettavasti sitten tulevat, jos ovat tullakseen, koko unionin laajuisesti, koska rakennustarvikekauppa on unionin laajuista kauppaa ja siitä syystä me joudumme paljossa harmonisoimaan. Siellä on ehkä joitakin toimia, jotka voidaan kansallisesti tehdä, mutta aika monet toimet ovat sellaisia kuitenkin, jotka pitää Euroopan unionin laajuisesti tehdä. Tuohon suuntaan me pyrimme viemään tämän direktiivin laajennusta, että se huomioisi tämän sanotun puun uusiutuvuuden ja kestävän kehityksen mukaisen luonteen.

Kuljetustuesta käytettiin erittäin monta puheenvuoroa. Nyt kannattaa muistaa, että meillä tällä hetkellä, jos nyt oikein muistan — en ole katsonut budjetista — noin 5 miljoonaa euroa suurin piirtein käytetään vuodessa kuljetustukeen. Me mietimme koko ajan ja nyt tässä tilanteessa erityisesti, missä ollaan, pitäisikö muuttaa tätä kuljetustuen käyttöä. On kolme eri tapaa, joilla sitä voidaan laajentaa. Ensimmäinen on se, että tukiprosentteja nostetaan eikä tehdä mitään muuta. Toinen on se, että sitä sovellusalaa, mitkä kaikki tuotteet ovat kuljetustuen piirissä, laajennetaan. Nyt edellisen kerran, kun tukea jatkettiin — ed. Kähköselle — sitä laajennettiin muutamin tuoteryhmin.

Kolmas on sitten se, otettaisiinko kuljetustuen piiriin nyt — tämä on nimenomaan Kemijärven tai joidenkin muiden, Kajaanin, näiden kannalta tärkeää— myöskin suurten yritysten kuljetustukitarpeet siinä huomioon. Nyt tuki myönnetään vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Ja jos ajatellaan vaikkapa Kainuussa tai Itä-Lapissa suurien yrityksien, mitä nämä selluyrityksetkin ovat olleet, menestymistä, voisi olla, että sitä pitäisi laajentaa, niin kuin Ruotsi on muuten tässä asiassa toiminutkin, myöskin suurten yritysten kuljetustukitarpeisiin.

Me mietimme kaiken aikaa ja tämä koko kirjo on tässä nyt pohdinnan alla juuri silloin, niin kuin ed. Kähkönen sanoi, kun tätä nyt seuraavan kerran sitten laajennetaan. Tämä on tietysti osin budjettikehyksiin vaikuttava asia, niin kuin arvaatte. Silloin se siellä ilman muuta näkyy.

Mitä tulee vielä muistaakseni ed. Kankaanniemen kysymykseen näistä Brysselin ratkaisuista, miten käytännössä nyt sitten kävi, kun kävi niin, että aiemmin ajateltua useammat toimialat pääsivät tämän ilmaisen alkujaon piiriin, maksatetaanko tämä lasku tai kenelle se siirtyy — nyt en muista enää, miten se ed. Kankaanniemen kysymys oli — niin käytännössähän tässä käy sillä tavalla minun ymmärtääkseni, että entistä harvemmat jäävät nyt tämän ostovelvollisuuden piiriin. Toisin sanoen niiden, jotka jäävät sen piiriin, kannettavaksi jää ehkä pikkuisen enemmän tässä alkuvaiheessa tätä rasitetta.

Energiantuotanto on alun perin ollut tämän huutokaupan piirissä, ja se on niitä harvoja aloja, jotka nyt ovat tämän ostovelvollisuuden piirissä, ja tavallaan se joutuu nyt vähän enemmän maksamaan tämän ratkaisun seurauksena. Näin tässä käy, lyhyellä tähtäyksellä tässä käy tällä tavalla. Mutta koko tämän päästökauppakauden osalta on vähän vaikea sanoa, miten sitten lopulta käy.

Ihan viimeksi, jos puhemies vielä sallii, täällä olivat nämä rakennemuutosalueet esillä. Ed. Oinonen siihen tarttui. Nyt vielä kertaalleen minä selvennän, että me tulemme huomenna tekemään päätökset erittäin todennäköisesti valtioneuvostossa, jolloin sen alkuperäisen valtioneuvoston päätöksen mukaan sama alue on äkillisen rakennemuutosmenettelyn piirissä vain kaksi vuotta. Varsinkin silloin, jos työllisyystilanne on parantunut, kaikki ne seudut, jotka ovat olleet tämän menettelyn piirissä, ilman muuta lähtevät pois. Kaikki ne paikkakunnat, jotka ovat olleet tämän kaksi vuotta, jäävät nyt pois, koska kysymys on äkillisestä rakennemuutoksesta.

Meillä on Euroopan unionin aluerakennejärjestelyt, sitten meillä on kansalliset aluetukijärjestelmät. Nämä ja niiden muutokset pyrkivät reagoimaan siihen, jos hitaasti tapahtuu kehitys huonoon suuntaan tai parempaan suuntaan, mutta silloin jos on äkillinen, nopea rakennemuutos, pitää tiettyjä pelisääntöjä noudattaa. Ja tässä on oltu erittäin tarkkoja niin, että kun aikanaan Varkaus ei täyttänyt sitä kriteeriä, näitä normeja, niin Varkaus ei päässyt tämän menettelyn piiriin. Mutta kun Varkaudessa tuli lisää irtisanomisia, niin Varkaus otettiin siihen mukaan. Aivan samalla tavalla tullaan menettelemään siis Joensuun seudulla, joka nyt jää pois todennäköisesti huomenna tehtävän päätöksen jälkeen tämän menettelyn piiristä, tai ed. Oinosen kysymä Keuruun seutu jää pois. Nämä seudut eivät täytä tämän kriteerin menettelyjä ja siitä syystä jäävät pois.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kiitän oikein kovasti. Tämä on ollut ihan hyvä keskustelu, ja minä olen hyvin mieluusti tätä kuunnellut. Kiitoksia oikein paljon.